Lakiteksi aiheesta:
"Kiihottaminen kansanryhmää vastaan
Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."
Sinänsä on hassua että otsikossa on "kiihottaminen" ja samaan aikaan lakitekstissä ei puhuta varsinaisesti siitä ollenkaan (eli kehottamisesta minkäänlaiseen toimintaan). Henkilökohtainen uhkaus tai riittävän räikeä solmaavimen on mielestäni sinänsä tuomittavaa kohdistui se sitten yksilöön tai ryhmään, mutta "kiihottaminen" antaa ymmärtää lainsäätäjän olevan sitä mieltä että heti kun joku idiootti on jotain mieltä, muilla on taipumus olla samaa mieltä. Mikä pitää kyllä välillä paikkansa, mutta ei ihan aina.
Mielestäni tämä laki voitaisiin poistaa ja sen sijaan herjausta yms. koskevat lakipykälät voitaisiin muuttaa niin että mikäli herjauksen kohdistaa johonkin ryhmään, kuka tahansa tämän ryhmän jäsen on oikeutettu vaatimaan korvausta ja/tai rangaistusta niin kuin herjaus olisi kohdistunut yksinomaan häneen henkilökohtaisesti.
Kyse on enemmänkin lain tulkinnasta. Jos sanoo että suuri osa mustalaisista on varkaita niin sehän on vain totuus, pitääkö totuuden sanomisesta rangaista? Sama jos toteaa että homous ei ole normaalia vaan sairauteen rinnastettavaa. Ei se tarkoita että homoja syrjitään tai loukataan vaan todetaan vain tosiasia kuten esimerkiksi sokean tai kuuron kohdalla. Ja n.e.e.k.e.r.i on musta ihminen ei sen kummempaa 
monet ei kestä edes keskustelua pakkoruotsin tarpeesta 
SE ON IHAN ERI ASIA! 
Se nyt ei ole mitenkään eri asia, kyse on keskustelusta ja siitä, mitä ihmiset sietävät 
Kysymys kielen opiskelun tarpeellisuudesta on tosiaan aivan eri asia kuin kyse ihmisryhmän todellisista tai oletetuista ominaisuuksista ja siitä, minkälaisiin kommentteihin tai tekoihin nämä ominaisuudet oikeuttavat tai eivät oikeuta. Tai ainakin sen pitäisi olla eri asia.
Toisaalta sille karjalalippispäiselle ansiosidonnaisten mölypäiden laumalle, joka suurinta porua ruotsin opiskelun turmiollisuudesta pitää, nämä asiat eivät tosin taida olla lainkaan eri asioita. Heillä ruotsin kielen pakollisen opiskelun vastustaminen on samaa loogista jatkumoa kuin ylipäätään ruotsin kielen, ruotsinkielisten ja Ruotsin valtion ja siellä asuvien ruotsalaisten vastustaminen ja jopa vihaaminen. Tämä hurrikaunainen ruotsalaisia homotteleva joukko on itse asiassa suurin este sille, että pakollisesta ruotsin opiskelusta ei voida luopua, sillä kukapa haluaisi antaa signaalin siitä, että maata johdetaan sen mukaan, ketkä kykenevät huutamaan argumenttinsa suurimmalla äänellä, olivatpa ne miten huonoja tahansa. Vai syyllistyinkö nyt itse stereotyypittämiseen?
Totta, mutta todellisessa keskustelussa tuodaan esiin monia muitakin asioita, kuin kliseitä pohjoismaisesta yhteydestä jne...., kyse on kumminkin myös siitä, että ei se ole ilmaista pitää yllä keinotekoista kaksikielisyyttä koko maassa, voisi olla jopa järkevämpää selkeästi määritellä alueet missä on kaksikielisyys ja antaa lopun porukan ite valita, mitä kieliä opiskelee ja missä, miksi Ruotsin tilalla ei voisi opetella jotakin järkevääkin kieltä
Ja ruotsin kielikö ei ole järkevä kieli? Minusta se on aika looginen ja systemaattinen, eikä siinä tarvitse juurikaan pohdiskella, onko paloletku uros vai naaras ja pärekori kenties neutri. En tunne kaikkia maailman kieliä, mutta olen varma siitä, että järjettömyyksiä on monissa valtakielissäkin enemmän kuin ruotsissa.
Jos taas tarkoitat, että ruotsia ei ole järkevää opiskella, niin ei oikein sekään argumentti toimi. Ruotsi on yksi tärkeimmistä kauppakumppaneistamme, yksi tärkeimmistä turistikohteistamme, toinen niistä maista, joiden kanssa meillä on yhteinen raja ja lisäksi ruotsin kielellä pärjää kohtuu mukavasti Norjassa ja kirjoitetusta Tanskastakin kouluruotsilla ymmärtää yli puolet. Monet suurimmista maassamme toimivista yrituksistä ovat yhteispohjoismaisia, kuten Nordea, If, Stora-Enso ja Telia-Sonera. Ruotsinkieliset ovat suurin kielivähemmistömme, ruotsi on toinen virallinen kielemme. Olemme satoja vuosia olleet osa Ruotsia ja kyseisen kielen osaamattomuus tekisi historian tutkimuksen mahdottomaksi ja lukuisien rakennusten, ihmisten ja paikannimien ymmärtämisen mahdottomaksi ihan kenelle tahansa meistä. Itse suomenkielisenä pitäisin kovin henkisesti köyhänä, jos en ymmärtäisi, mitä tarkoittavat vaikkapa Hägglund, Svartå ja Högbacka.
Kokonaan toinen kysymys on sitten se, etteikö venäjän, ranskan, espanjan ja saksankin opiskelu olisi tärkeää. Pietari on meitä lähin miljoonakaupunki ja Venäjä on tärkeä ja tulevaisuudessa ehkä jopa vielä tärkeämpi kauppakumppanimme. Venäjältä tulee Suomeen suuret turistivirrat ja venäjä on edelleen paikoin käypä kommunikaatioväline myös kaikissa Baltian maissa. Ja onhan Venäjä aina myös ulkopolitiikkamme ytimessä. Ja siihenkin maahan on tiukat historialliset siteet ja maassamme jonkinlainen vähemmistö.
Ranska on joillain mittareilla EU:n pääkieli, diplomatian kieli ja postin kieli. Pariisi on maailman suosituin turistikaupunki ja ranskan kielellä pärjää suuressa osassa Afrikkaa, puolessa Kanadaa, osassa Aasiaa ja muutamalla saarella Väli-Amerikassa. Euroopassa tietenkin Ranskan lisäksi sillä pärjää Luxemburgissa, Belgiassa, Sveitsissä, Monacossa ja Andorrassa. Yhdysvaltain osavaltioista Louisiana on virallisesti kaksikielinen - englanti ja ranska - vaikka yksikään sen kaupunki ei sitä ole.
Espanjaa puoltavat kulttuuriskaupalliset (=turismi) suhteet itse Espanjaan, mutta apua kyseisestä kielestä on myös Andorrassa ja Portugalissa ja auttaa Espanja Italiankin ymmärtämisessä. Latinalaisessa Amerikassa Espanjan ja/tai Portugalin osaaminen on välttämättömyys, jos aikoo asioida turistirysien ulkopuolella. Espanjaa puhuvien osuus kasvaa myös USA:ssa ja ohittaa joskus 150 vuoden kuluttua englantia äidinkielenään puhuvien määrän. Miami on virallisesti kaksikielinen kaupunki - englanti ja espanja. Lisäksi espanjalla pärjää osassa Afrikkaa ja Aasiaa.
Saksaan Suomella on pitkät kulttuuriset ja historialliset siteet. Milloin ollaan oltu siellä sotimassa, milloin sieltä on oltu täällä. Mikael Agricolasta Arvo Ylppöön ovat suomalaiset suurmiehet hakeneet oppia Saksan maalta ja siellä se keksittiin tämä luterilainen uskontokin. Saksa on myös tärkeä kauppakumppani ja monissa asioissa tärkeä hengenheimolainen EU:ssa.
Mielestäni venäjän, ranskan, espanjan ja saksan opiskelulle on kullekin lähes yhtä hyvät perusteet kuin ruotsinkin opinnoille. Vaikea kuitenkaan uskoa, että kutsumalla ruotsia tai sen opiskelua "järjettömäksi", edistetään tilannetta, jossa ruotsin sijasta koululainen tai hänen vanhempansa voisi valita jonkin muun kielen ruotsin sijaan.
