"Vähän ihmettelen, kuinka pöljiä tuomarit voivat olla, jos eivät ymmärrä, että tilanne, jossa poliittinen ylin valta yrittää vaikuttaa heihin, ei olisi mitenkään painostava..."
http://yle.fi/uutiset/90-luvun_laman_kaatama_yrittaja_omaisuutta_pantiin_lihoiksi_eta-ehdon_takia/6835935
Suomea vietiin säkki päässä "ytimeen"... monille liian korkein hinnon.
Presidentti Koivisto halusi laittaa täytäntöön ETA-sopimuksen liitteeseen kirjoitetun mukautusehdon, jotta Suomi täyttää EY:n rahaliiton ehdot sopimuksen mukaisesti eli 1.1.1995 mennessä.
Tätä varten perustettiin Sirkka Hämäläisen johdolla toiminut (joulukuussa 1991 asetettu) huippusalainen rohtoryhmä.
Rohtoryhmän keinot pankkien vakavaraisuuden nostamiseksi ETA-määräyksen mukaisesti 8 % vakavaraisuustasolle valmistuivat 16.3.1992.
18.3.1992 Valtioneuvosto, valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki tekivät poliittisen päätöksen rohtojen käyttöönottamisesta.
Tämän jälkeen presidentti Koivisto ohjeisti Korkeinta Oikeutta (Tampereen Alue-Säästöpankissa jo aikaisemmin käyttöönotetun) yksipuolisen koronnoston oikeuskiistassa tekemään pankin etua puoltava ratkaisu.
KKO ei kuitenkaan totellut Koivistoa, vaan teki 3.4.1992 ratkaisun KKO 50:1992, jossa yksi rohtoryhmän rohdoista todettiin laittomaksi.
Tästä Koivisto riemastui ja antoi Martti Manniselle tehtävän lähetellä kutsuja korkeille oikeusoppineille.
ETA-sopimus odotti Portossa allekirjoitusta ja allekirjoittaminen tapahtui 2.5.1992.
Konklaavi oli kutsuttu koolle 6.5.1992 klo 19.
Professori Heikki Ylikangas lähetti 10.6.2002 sähköpostin, johon oli kirjoittanut seuraavan paljastavan tekstin.
"Tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan presidentin ja - mikäli mahdollista - mukaan kutsuttujen henkilöiden arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa."
Kun Ylen toimittaja Mikko Haapanen uutisoi konklaavista ensimmäisen kerran, Ylikangas kiisti antaneensa kyseisen lausunnon.
Koiviston toimet rahaliiton ytimeen pyrkimisessä täyttävät valtiopetoksen tunnusmerkistön.
Eikä tässä kaikki, rahaliiton ytimeen ETA-sopimuksen ehtojen mukaisesti hävitti toisen vaihtoehdon eli Ruotsin mallin, jossa pankit pelastettiin pelastamalla lainaa ottaneet yritykset.
Koiviston mallilla syntyi yritysten turhat konkurssit, suurtyöttömyys, mittava valtiovelka, veronmaksajia rasittanut pankkituki ja julkisen sektorin leikkaukset.
Monille lienee uutta, ettei Suomi menettänytkään itsenäisyyttään syksyllä 1994 EY-jäsenyydessä, vaan jo syksyllä 1992 ETA-jäsenyydessä.
Tuolloin lähes kaikki EY:ssä voimassa ollut säädöstö Suomen maatalouden suojatulleja ja Maastrichtin sopimuksen liittovaltioaiheita lukuunottamatta tuli Suomessa voimaan.
