Ero tulee siitä että ennen 14 lehmän karjassa oli keskituotos 6000, nyt se on 140 lehmän karjassa 12000.
20 hehtssrin viljatilalla saatiin 2000kg hehtaarilta ennen, nykyään 200 hehtaarin viljatila ottaa 5 tonnia hehtaarilta.

Eihän tuo keskituotos nyt mistään määrästä riipu vaan viljelijän ammattitaidosta. Voi sitä 20 hehtaariltakin ottaa 5 tonnia /ha. Ei se vilja paremmin kasva oli isännällä 20 tai 200 hehtaaria. Tai lehmä paremmin lypsä jos se on 100 lehmän karjassa.

Vaikka nyt ei mitään maatalousoppilaitosta olekaan käyty, niin kyllä täällä etelässä (b-alue) se on se isot viljatilat, joilla pienemmät hehtaarisadot kuin pienillä eläintiloilla. Mutta se johtuu siitä, että pienten tilojen tarkoitus onkin saada mahdollisimman paljon rehuista omilta pelloilta jotta ei tarvitse ostella rehuja kalliilla. PIenillä on tarve ja halu satsata hyvään lopputulokseen, koska muuten homma ei kannata.

Joku 200 hehtaarin viljatila nyt elää jo tuilla. Ja jos tulee vähemmän satoa, niin eipähän tule niin paljon kuivauskuluja. 

Pointti olikin se, että pienessä yksikössä on pienempi tulotaso mutta vastaavasti pienempi tyonmäärä. Isossa yksikössä isommat tulot, mutta vastaavasti on sitten enemmän töitäkin, paitsi jos pääsee siihen maagiseen kokoon, jossa rengit tekee kaiken ja itse vaan johtaa orkesteria.

Ihmettelen vaan, että jos joku pojankloppi nyt mielenhäiriössä haluaa aloittaa maata viljelemään niin heti pitäisi ottaa miljoonan pankkilaina että tila on "elinkelpoinen". Kyllähän se pienikin yksikkö on elinkelpoinen kun sitä oikein hoitaa. Ja mielestäni on parempi kasvattaa sitä tilaa sitten sen mukaan kun ja jos ylimäärästä jää. Varsinkin kun ottaa huomiin on että nuo tuet neuvotellaan joka viidesvuosi aina ihan uudestaan, jolloin on ihan uskonasia että 20-30 vuoden päästä joku tuotantosuunta kannattaa tai ettei koko maataloutta ajeta alas täältä pohjoisesta.

Ainahan sitä kuuluu valitusta että maatalous ei kannata. Mutta jos ei  20 ha viljatila tai 14 lehmän karja kannata, niin miten siihen sitten auttaa yksikkökoon suurentaminen? Kustannukset per ha tai eläin nyt tuskin radikaalisti muuttuvat koon suurentuessa. Saman verran menee viljansiementä, lannoitetta hehtaarille oli hehtaareja 20 tai 200. Ja lehmä syö ja lypsää saman verran oli ne 14 tai 140 karjassa.

Eli ilmeisesti maatalous kuitenkin kannattaa. Ainoastaan siis tulot ovat pienemmät pienissä yksiköissä (tai tarkemmin sanottuna tuet).

Valtionvalta ja muut päättävät tahot haluavat, että Suomessa on sellaisia amerikan mallisia jättitiloja, joita on kiva esitellä ulkomaisille vieraille. Ja onhan se tietty isännän/emännän kivempi kävellä kylillä kun sitä maata tai karjaa on...

Maaseudun elämisenä pitäminen kannalta kuitenkin olisi varmasti parempi että olisi monta pientä tilaa, joissa kaikissa olisi valot näin vuoden pimeinä aikoina. Vai pistetäänkö koko kylän pellot yhdelle tilalle ja loput pienviljelijät kärrätään kirkonkylälle kaupan, alkon, terveyskeskuksen jne viereen.

Suurissa yksiköistä saa tietenkin elämiseen tarvittavan rahan pelkästä maanviljelystä, mutta vastaavasti on sitten työtäkin enemmän. Ja kun kaikkea ei itse ehdi, niin pitää palkata apuja. Ja sittenhän tila onkin pelkkä yritys, jossa johdat renkejä ja hoidat paperinippuja.

Pienessä yksiköstä taas ei vältämättä saa tarpeeksi elämiseen (riippuu tietenkin siitä miten elää ja mitä tekee). Mutta toisaalta jääpä sitten aikaa harrastella (jos siis ei sitä maanviljelyä lasketa) tai vaikka perheelle, jos semmonen sattuu olemaan.

Ymmärrän hyvin että sitä joka on sitouttanut itsensä pankin kautta suureen yksikköön voi jurppia naapurin pienviljelijän puuhastelut jos se käy esimerkiksi palkkatöissä muualla että on varaa harrastella. Mutta onko se nyt keneltäkään pois. Pysyypähän yksi torppa asuttuna eikä ole kaikki kirkonkylän baarissa.

Eli kumpikohan mahtaa kansantaloudellisesti olla se järkevämpi vaihtoehto suuret vai pienet yksiköt?

Paljonkohan nykyään kylmäpihaton rakentaminen maksaa?

Vinokuivike kylmäpihatto emoille ja sitten vielä sonnien kasvatuspaikat päälle. ja tietenkin sitten vielä lantala.

Onko kellään kokemuksia mitä maksaa per eläin?


 
 

Tarkoitus ei tietenkään ollut ihan parillakymmenellä hehtaarillä pärjätä, vaan jos emoja olisi tuo 40 niin sitten pitäisi vuokrata peltoa lisää. Lähistöllä olisi kyllä runsaasti tiloja, joiden pitäjät lähestyvät eläkeikää ja jatkajista ei ole tietoa. Eli vuokrapellon hankkimen onnistui varmasti, ja varmaan hinnankin pystyisi kattamaan peltotuilla. Voisi jopa jäädä tuista vuokran jälkeen itellekin jotain, ainakin viimeisimpien huhujen mukaan vuokratasosta. Samalla saisi lannanlevitysalaakin riittävästi.

Laidunnukseen sopivaa rantaniittyä ei ole kuin 1-2 hehtaaria (riippuen meriveden korkeudesta), mutta emoja sinne ei voi ajatella, koska ne uppoasivat saveen sarviaan myöten. Hiehoja siellä voisi ehkä pitää...

Eli koko homman ratkaisee tuo laitumen määrä. Sitä kun ei mitenkään voi kasvattaa järkevästi, kun muut lohkot on sitten jo niin paljon kauempana ja erillään toisistaan. Eli paljonko teillä emot vaatii laidunalaa? Ja nimenomaan peltolaidunta, jota ko. ala olisi?

Itselläni on semmonen tieto että  noin 3 emoa / ha olisi sopiva. Lisäruokinnalla siis menisi varmasti 40 emoa 9 hehtaarille. Ainoa mikä askarruttaa on tuleeko laitumesta tuommosella määrällä sitten jo pelkkää kuravelliä. Onko kellään kokemuksia paljonko emoja hehtaarilla voi suht järkevästi pitää?

Ja luomun kannattavuudenhan sitten määrittää se, että paljonko vähemmän voisi pitää emoja laitumella jos laidunkin olisi luomulla. Lisäruokintaahan voi aina suorittaa, mutta siihen sitten pitää taas varata lisää rehualaa. Joten tuota jos lähtee oikein laskemaan niin sitten pitäisi laskea tarvittavan lisäruokinnan tai emojen vähentämisen tuomat menot / tulojen menetys lisättynä luomutuilla ja säästettyinä apulanta kustannuksina. Ja sitten voi arvioda rahi-menetelmällä paljonko lisää hommaa tulee paskaruohon mekaanisesta kitkemisestä. Naapurissa tuommonen luomutila onkin ja pakko sanoa että ei ne nurmet sopivan kesän sattuessa paljoa muuta kuin paskaruohoa pukkaa... Tokihan sitäkin voi elukoille syöttää, mutta onko siinä sitten taas järkeä, niin siihen en osaa otta kantaa...


Lampaitakin voisi ajatella, mutta jotenkin sitä on vaan tykästynyt nautaelukkaan kun on pienestä pitäen niitten kanssa touhunnut...

 

Kiinnoistaisi aloitella tilanpito vanhemman sukupolven tässä vanhetessa niin sukupolven vaihdoksella voisi päästää vanhukset eläkkeelle. Tuotantosuunta vaan vielä mietityttää.

Peltoa olis 22 h, muutama hyvä lohko, loput pieniä ja prkl:sti kallio laikkuja ja kiiloja. Eli jos pelkkää viljanviljelyä harrastais saisi hehtaariin menemään aikaa ihan kivasti... Ja muutenkin tuo viljaviljely ei noilla aloilla kyllä kannata. Varsinkin kun pitäisi kaikki tuotantovälineet uusia, kun vanhat on, noh vanhoja...

Eli ajattelin että emolehmät voisi olla ihan hyvä vaihtoehto. Tila on b-alueella, mutta saaristossa, eli lukemani mukaan emoille saisi saaristolisiä jolloin eläintuet olisi c-alueen tasolla. Muuten ei niin kauheasti tuo elukanpito täällä etelässä taida kannattaa, mutta noilla saaristolisillä homma voisi kannattaakin.

Nykyään tilalla kasvatetaan sonneja, eli kokemusta naudoista eläimenä kyllä on.

Sopivia peltolaitumia olisi noin 9 ha (6-lohkoa, jotka voisi yhdistää  ) Eli menisikös tuommoselle alalle esim 40 emoa? Pienikokosia emoja (angus) siis.

Jonkun näkönen katos/pihatto noille elukoille pitäisi rakentaa, kun nykyiset rakennukset ei tuohon emolehmien pitoon sovellu. Eli nykyistä rakennuskantaa ei voi järkevästi hyödyntää.

Eli jos olis 40 emoa ja myisi ainakin aluksi vasikat teuraaksi, niin tuloa kai voisi olla semmonen vajaa 40 000 e. Ja siitä sitten menot pois. Ja sillä sitten pitäisi maksella pihaton kustannukset pois vuosien saatossa ja jäljelle jääneellä summalla elättää perhe.

Eli mitäs mieltä olette, saisikohan tuolla leivän pöytään? Rikastumaan ei varmaan pääse, mutta sitä vartenhan on Lotto..