Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: oma - 03.09.18 - klo:11:26
-
Kertokaapa hyvät ja huonot puolet pakteereista ja happoista.Mikä on rehukustannus käyttämälläsi aineella.
-
Happo on idioottivarma, mutta varoen käsiteltävä.
Bakteerit vaativat toimiakseen sopivan ka-pitoisuuden ja sokeria käymiseen. Turvallisia, mutta käyttämätön liuos ei säily pitkään.
Säilöntäaineen hinta ei taida merkitä loppupeleissä paljoa. Ainakaan, mikäli nuukailemalla rehu säilyy huonosti.
-
Happo on idioottivarma, mutta varoen käsiteltävä.
Bakteerit vaativat toimiakseen sopivan ka-pitoisuuden ja sokeria käymiseen. Turvallisia, mutta käyttämätön liuos ei säily pitkään.
Säilöntäaineen hinta ei taida merkitä loppupeleissä paljoa. Ainakaan, mikäli nuukailemalla rehu säilyy huonosti.
Jep
Muutamia aineitä biologisista olen kuullut kehuttavan , huonot jätetty varmaan pois markkinoilta .
-
Josilac classicilla on tehty jo vuosia paaliin ja kaikki paalit ovat muuttuneet maidoksi ja paskaksi.
Kokemuksen mukaan maistuu paremmin kuin aiv rehu ja hyvin säilyy märät ja kuivat paalit.
Joku epäuskoinen tekee varmaan aivllä rehunsa vielä 50v päästäkin 👍
Kuivaheinille laitetaan josilac fermiä varmuudeksi ja 6 kerrosta muovia päälle.
Mäkkäri laulaa kulta pi..ua latinankielellä kun ei ole happo ruostuttamassa sitä👍
-
josilla olen laittannu rehut säilöön jo vuosia. ja aina onnistunut jopa hepposella paalauksellakin. on ihme aine miusta. vaikka hieman pöllähtää multaa sekaan, ei ole pahemmin hometta löytynyt. aikanaan kokasin 4xl... vaimikäsekärkiagrin.... ja se meinas jäädä syöttämättä kun elikot ei syöneet josin jälkeen. ja ponsilatea aina varalla kun ei tuota josia aina saatavilla..
-
Paaliin on mennyt kohta kymmenen vuotta biologisilla aineilla rehut. Monia aineita kokeiltu ja kaikki toimineet niin kuin pitääkin. Happo voi olla joillekin siilorehun tekijöille ainoa vaihtoehto jos hommaa ei tehdä huolella. Pahin puute siilorehun kanssa on liian vähäinen tiivistäminen yleensä jolloin lämpeneminen leikkausrintauksessa on tosi asia. Moni tekee biologisellakin onnistunutta siilorehua vuodesta toiseen ja moni on kokeillut biologista pettyen suuresti. Näitä on pohdittu facen artturi-ryhmässä tänäkin kesänä moneen otteeseen ja samat perus asiat pätee säilönnässä eikä ne tule muuttumaan koskaan. Kolme kovaa hoota. Hapettomuus, happamuus ja hygienisyys.
-
Mites ne kolmannen sadon märät paalit?
-
Mites ne kolmannen sadon märät paalit?
No josilacilla. Hyvin on säilyneet vaikka märkiä on. Nyt tosin meinaan tuon apilapellon tehdä bonsilage fortella ihan kokeeksi.
-
no kokeile ihan vapaasti. se ei toimi yhtään paremmin kuin josi. ite huomasin viime kesänä.
-
no kokeile ihan vapaasti. se ei toimi yhtään paremmin kuin josi. ite huomasin viime kesänä.
On tuo bona purkki joskus mielenhäiriössä tullut ostettua niin pittää se nyt uhrata ettei mene päiväys vanhaksi🤔.
-
Happo on helppo kun keväällä jakelee pullot peltolohkoille ja urakoitsija käyttää ne sieltä. Lannoittaessa säkkien nostelija tekee hienosäätöä.
-
Helpointa on kun ei käytä mitään. Ittellä vuodesta 2001 lähtien. Joskus talvisin tulee mieleen , josko seuraavana kesänä kokeilis jotain (ei happoa). Mutta niin se vaan on jäänyt ajatuksen asteelle. Vuoden 2017 märät mössykät kyllä pisti ajattelemaan helteillä 2018, että miten niitä syötetään. Mutta ilmojen jäähdyttyä ja laidunten heikentyessä hyvin käy kaupaksi.
-
Käsittäkseni käymisen on tapahduttava eläimen sisällä, eikä ennen rehun syöntiä.
Viimevuoden sadekelillä urakoitsia teki osan paaleista maitohapolla ja arvosana 6. Itse tekasin osan paaliin kakkosella ja arvosana 9.
Kuiva-aine oli kummassakin 25-27%. Sama pelto, pari päivää oli korjuulla eroa.
Tämä on vain oma vaatimaton havainto. Näytteitä ei lähetetty Valiolle.
-
Aiv Prima. Pelkästään biologisia käytettiin muutama vuosi sitten, eikä niissä tuntunut hirveitä eroja olevan.
Aiv on varmin ja helppokäyttöisin. Prima ei erityisemmin edes ruostuta.
-
Aiv Prima. Pelkästään biologisia käytettiin muutama vuosi sitten, eikä niissä tuntunut hirveitä eroja olevan.
Aiv on varmin ja helppokäyttöisin. Prima ei erityisemmin edes ruostuta.
Nykyään ei kakkosen ja priman välillä ole suurta eroa syövyttävyydessä. Teollisuushankinnasta saa suoja-ainetta, mikä on varsin tehokasta.
-
Nyt pitää kysyä tekeekö täällä paaliin ilman aineita muut kun minä? Kyllä mäkin tarkkuussilppuri kaudella "nielin" happoa tai ainakin kaasua ja muutama muukin työtapaturma lähipiirissä. Osa tietysti tyhmyyttä ja huolimattomuuttakin. Muistaa ne isän sormet lapsuus ajaltani, kun sitä painovoimalla toimivan hapottimen suutinta oli pitänyt putsata, joka kevät ja syksy. Omia tuttuja jotka tekee paaliin, niin yksi joskus sanoi tekevänsä bakteereilla ja muut ilman. Jopa tuubiin lykätään paaleja ilman mitään aineita. Kyllä mäkin artturista 6 arvosanoja joskus olen saanut. Rehu oli vaan mielestäni hyvää , lypsättävää ja lehmille maistuvaa. Mutta kun se voi jälki lämmetä. No helteillä tuon kyllä huomas, mutta yleensä muulloin se muuttuu jo aiemmin paskaksi ja maidoksi. Kuten sanoin joskus tulee mieleen , jospa jotain kokeilis edes verrannoksi, mutta kait se on laiskuus joka saa jatkamaan samalla tyylillä. Ja paalejakin olen joskus myynyt. Aikoinaan samoille ostajille vuosittain, mutta niiltä karjanpito on loppunut tai oma rehuntuotanto kasvanut. Enkä mä muista, että kukaan koskaan olis laatua mitenkään moittinut. Toki tarpeessa kaikki on kait hyvää tai edes kohtalaista. Nyt näköpiirissä ei ole myyntiä. Helpompi täsmätä oma rehusato minimiin , kuin maksimiin ja taloudellisesti ollaan samassa. Tänä vuonna kait piti yrittää sitä "maksimia" siinä silti onnistumatta. No onneksi nuo märät mössykät on "säilynyt" ja vielä kelpaavatkin lehmille. Myyrien tekemien reikien ja muutaman käärinnässä tai pystytyksessä tulleen reijän takia sanoisin, että kymmenen tuhannen paalin kokemuksella (2001 ->) 30 paalia on nostettu muovinpoiston jälkeen mettään.
-
No happo antaa halvan vakuutuksen säilymisestä. Turha ottaa riskiä jos säilöntäkustannus on alle 2€/paali. Sillä saa taatusti maittavaa rehua joka kestää vähän paremmin myös lintujen ja myyrien tuhot.
Biologisilla on se ongelma, että jos esim linnut tekee pieniä reikiä paalin päälle nopeasti paalauksen jälkeen, se menee ihan hukkaan.
-
Kokemukseni mukaan, eläimille maittaa korkeamman arvosanan rehu paremmin kuin huonon.
-
Meillä on tuo vanha tornisiilo mihin teen kovimman pakkas ajan rehua 3kk tarpeiksi aiv llä (kun en vielä ole sinne uskaltanut maitohapolla kokeilla) ja elhon silppurilla ja kokemuksesta sanon että kun vaihtuu josilla tehdyistä paaleista tornirehuun niin syönti huononee rankasti olkoot arvosanat miten hyvät tahansa. Itsekin alku aikoina epäilin maitohappoja ja tein aiv llä paaleja ja kyllä niissä tahtoi home läiskiä ja huonoja kohtia vaan olla. Ainakaan josilla tehdyt on olleet läpensä hyvää tavaraa jopa ylivuotisetkin.
-
Käsittäkseni käymisen on tapahduttava eläimen sisällä, eikä ennen rehun syöntiä.
Viimevuoden sadekelillä urakoitsia teki osan paaleista maitohapolla ja arvosana 6. Itse tekasin osan paaliin kakkosella ja arvosana 9.
Kuiva-aine oli kummassakin 25-27%. Sama pelto, pari päivää oli korjuulla eroa.
Tämä on vain oma vaatimaton havainto. Näytteitä ei lähetetty Valiolle.
Käymisen on tapahduttava ennen syöttRöä ja just oikealla tavalla.En tiedä olisiko lähes 86 k-aineelluiset rehut tarvinneet mitään säilöntäainetta.Kivennäisiä tuntuu olevan vähän rehuissa.
-
Paalit menee urakoitsijan bakteeri-aineilla. Aumoja olen tehnyt yhden vuodessa bakteereilla ja loput Primalla tai 2 plussalla. Bakteeriauma alkaa lämpenemään jo tekovaiheessa, vaikka ajoaika olisi päivä maks puolitoista ja joskus "lämpö jää päälle", joten tappion riski kasvaa. Hapoilla ei ole ihan samanlaista ilmennyt. Pilaantuminen on sitten ollut tiivistymisen vajavaisuus tai reikä muovissa. Bakteerilla aumarehut on olleet vaihtelevampia laadultaan, johtunee ilmeisesti sokerin määrästä korjattavassa materiaalissa. Tänä vuonna en sitten aumaa bakteerilla tehnyt lainkaan.
-
Primaa on nyt tonkat täynnä, jos ei sateet hellitä, niin 5L/paali, sillä mennään. Bakteerit ovat pakkasessa jo talviunilla.