EI 60 seinää pitäisi laittaa pari kpl. 24x26 ovia. Pariovet oisivat avattuna tiellä. Automaattista liuku-ovea oon ettiny mutten oo löytäny sellaista missä olisi hyväksyntää. Mitenpä on muut navetoissaan ratkaisseet tuon ongelman?

Vinkkejä siirtymävaiheeseen otetaan vastaan. Alkaa varmaan olemaan monella muullakin ajankohtainen aihe.
Miten saadaan käytävillä makoilevat parsiin? Parhaat konstit ensimmäisiin robottikäynteihin? Miten opetetaan kioskeihin? Pitääkö vuorokausirytmiä sekoittaa kun on alkuun vaan 35 lypsyssä? Ym. ym.

Huippuunsa on menny jo tämä lehmien robotille jalostaminen kun hiljan poikineella hieholla on oikein kaksi maidon ulostuloreikää vetimessä. Vetimen kylessä on sellanen patti niinkuin poikanänni jossa ylimääräinen reikä on. Sulkijalihasta siinä ei ole vaan maitoa suihkuaa myös omia aikojaan. Utaretulehdusta odotellessa...

Holsteini-emältä synty melkein musta sonnivasikka. Isänä blondi Färed. Tähän asti kaikki ho/ba risteytykset on olleet hopeanharmaita. Tällä mustan lisäksi valkoista vähän otsassa, takajalkojen päissä ja takajalkojen välissä. Onko menneet siemenet sekaisin vai onko tämänkin värinen mahollista?

Ihan viime vuosituhannen lopulla suunnittelin tuotantosuunnan vaihtoa naudanlihan tuottajaksi. Tarkoitus oli tehä 160 yli puoli vuotiaan sonnin uusi kasvattamo silloiseen tyyliin betonista, ritilöillä ja ajettavalla apevaunulla. Lainarahaa ois muistaakseni tarvinnu 900000 mk. Sillonen 20 lehmän karja oisi ollu rinnalla vuojen pari ja sitten vanha navetta ois muutettu 80 alle puoli vuotiaalle sonnille kodiksi. Pankki ei unelmiini lähteny silloin mukaan ja suunnitelmat muuttu lypsykarjanavetan korjaukseen ja laajennukseen.
Monesti oon pähkäilly, että mitä jos... Miten olisi menny? Oisko nytte rahamies vai kassakriisissä? Kertokaapa te jotka ootte asiasta perillä.
Ja pohjatiedoksi että tukialue on c3p3 ja omasta viljasta on tyhjä uneksiakkaan...

Kun nuita muita topikkeja on lueskellu niin oon alkanu miettimään että onko sitä 37 lehmällä tupputuottaja vai semmoinen manakementtimies? Ja missähän tuo lie mennee raja? Oishan se hienoa kylillä sanoa että minä poika se oon semmonen manakementtimaanviljelijä 

Mikä se olisi hinta/laatusuhteeltaan paras ratkaisu ruokintapöydän ja välivaraston lattian pinnoitukseen kun säilörehut jaetaan pienkuormaimella?
Minkälaisia kokemuksia betonielementtien sisäpuolien maalauksesta teillä on? Miten kannattaa pohjat tehä ja mitä aineita käyttää?

Harrastaako mikään isompi tila niittoruokintaa?
Ite sitä aikanaan harrastin kun vielä urakoitsija paalas rehut hehtaaritaksalla niin jonkun verran niiteltiin huonosti kasvaneita lohkoja suoraan lehmille. Se sitten jäi kun syöttö navetassa oli niin työlästä kun piti rehut talikoida kärrystä varmo-liftiin.
Nyt on kuiten pienkuormain käytössä ja kuutioin että kun uudessa navetassa menee 4 paalia päivässä ja yhen paalin niitto, paalaus, käärintä, muovi ja kuljetuskustannus on n. 20€ niin voisi jonkunlaisen palkan saada sille hommalle. Toki se ei tuolla pelkästään vielä tuota mutta kun kokemus on että lehmät vetää hyvää niittorehua kuin pöljät naamaansa niin voisi saada aika paljon pienemmällä väkirehumäärällä jopa enemmän maitoa.
Jos joku ko. toimintaa harrastaa niin kertoisikko:
1) Montako kuutiota niittorehua menee 70 lehmälle päivässä ja paljonko sen hakemiseen tuhraantuu aikaa?
2) Laitatko mitään ainetta sekaan lämpiämisen estämiseksi?
3) Paljonko väkirehumäärää kestää pudottaa normisäilikseen verrattuna ettei maitotuotos kärsi?
4) Mitä heinälajeja käytät? Ite miettiny että jos ois jollain lohkolla west.raiheinää, jollain italian raiheinää ja jollain timotei/ruokonataa ja niitä sitten niittelis sopivasti kasvun mukaan.

Sitten kiinnostais semmonen että niillä tiloilla joilla ei oo käytössä halpoja sivutuotteita appeeseen niin montako kiloa viljaa kuluu / lehmä ja montako euroa menee kivennäisiin, valk.rehuihin sun muihin ostolisäkkeisiin per lehmä vuodessa?

Kiitokset asiallisista vastauksista jo etukäteen 

Mitkä toimii, mitkä ei?

Omissa rattoreissa suht uudet exidet eikä paljon naurata. Mettäkoneessa iän vanhat salama-akut ja pyörii niinkuin singeri (on toki 24 volttinen).
Kuulemma isoja eroja uusissakin akuissa kun on testerillä testanneet. Minkälaisia kokemuksia teillä??

Onko muita agronörttejä tulossa?

Kootaanpas tähän säädöksiä mitä me maajussit joudutaan noudattamaan mutta millä ei ole käytännössä kellekkään mitään merkitystä eli pykälät joilla hallinto pitää tuensaajia nöyränä.
Itellä tulee päällimmäisenä mieleen...
- Maidon antibioottitestauksien kirjaus
- Lehmien hautausilmoitus (täällä missä niitä vielä saa haudata)

Kuulin huhuja, että 4:n metrin lietesäiliöelementtejä on halkeillu kun on ajettu raskailla vaunuilla säiliön lähellä. Pitäneeköhän paikkaansa? Onko 3 metrisillä näitä ongelmia ollu missään?

Laittakaapa esimerkkejä. Kuin paljon ne milläkin merkillä maksaa. Huoltomiesten kilometrihinnat ja tuntihinnat? Onko tullu ylläreitä? Miten on takuuhommat pelannu?

Mistä paikoista kannattaa pyytää tarjouksia navettarakennukseen? Elementeistä, kalusteista, matoista yms. yms.
Siis näiten isojen liikkeiden lisäksi...

...heitän ilmoille ajatuksen, että joutsenlippu myönnetään tästedes vain sellaisilla tiloilla tuotetusta maidosta tehdyille tuotteille joissa käytetään mahdollisimman pitkälti kotimaisia tuotantopanoksia. Onhan se melkoista hurskastelua (petosta) kun kuluttajalle väitetään maidon purkissa olevan kotimaista vaikka se on tuotettu puolalaisessa hallissa ja lehmät syöny saksalaisella rattorilla tehtyä evästä.
Conexxilehmien maito voidaan jalostaa suoraan danonejugurtiksi ja fentillä tehtyä heinää purevat lehmät voisivat lypsää raaka-ainetta vaikka valion arkisarjaan. Ai niin... valiohan käyttää vain kotimaista raaka-ainetta! Joutuu moni vaihtaan meijeriä 
Niin ja lopuksi lisättäköön, että meidät jontikkamiehet armahdetaan näistä vaatimuksista koska me työllistetään niin paljon Suomalaisia huoltomiehiä ja tätä kautta edistetään kotimaista hyvinvointia