Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Parempi olisi markkinoilta ottaa hinta kuin tuista. Alkaa olla sellainen aika käsillä, että kortit katsotaan loppuun asti. Maidon hintaa ylös ja katsotaan kuinka kulutus reagoi. Ei sitä oikein muuten tiedä kuin kokeilemalla.
Mutta toisaalta luulisi maatalousministerillä olevan aika vahvat intressit, esim. sikapuolen asioiden hoitamiseen. Olisiko kysymys siitä, että vaihtoehtoisia ideoita ei ole ja halutaan itsepäisesti pitää kiinni olemassa olevasta systeemistä. Suomi on oikeassa ja Eu väärässä.
Muistelisin, että muissa kuin maatalousministeriössä alettiin jo monta vuotta aikaisemmin valmistelemaan lainsäädäntöä eu:n mukaiseksi. Koska pidettiin hyvin mahdollisena (todennäköisenä), että siellä vielä joskus ollaan. Maatalouspuolella näin ei tehty ja sitten neuvotteluissa piti pienessä ajassä tehdä vaikka mitä päätöksiä. Kieliäkin olisi pitänyt osata. Jälkiviisaasti voi todeta, että olisi kannattanut miettiä asioita etukäteen
Juuri noin... Ruotsissa tehtiin EU-jäsenyyteen valmistelevaa työtä kaksi vuosikymmentä - Suomessa noin kaksi kuukautta... ja ainoat syylliset ovat Suomen Kepu ja MTK... ja siitä maksetaan nyt.
Silloinen kepumaatalousministeri ajoi vielä koko 1990- luvun alkupuolen "Koivu ja tähti" -pientilalinjaa lajentaen mm. pinta-alalisän saajia. Siis täysin EU-politiikan vastaista linjaa. Kymmenen vuotta aikaisemmin niinikään kepulainen maatalousministeri Toivo Yläjärvi yritti kehittää maataloutta ts. siirtää isompiin yksiköihin, keskustan silloinen varapj. Pura oli hänen linjansa jyrkin vastustaja.
Mutta Mikko Pesälä tunnusti eräässä haastattelussa, että kansalliseen maatalouspolitiikkaan uskottiin kuin pässi sarviin. Eli, että myöhemmin pystytään asioita korjaamaan mieleisempään suuntaan. Näin ei sitten ollutkaan mahdollista tehdä. Minusta Pesälä oli aidosti harmissaan tilanteesta. Niinkuin varmaan moni muukin, joka näitä onnettomia asioita oli vääntämässä.
Suomelle on käynyt monesti niin, että maailma on muuttunut turhan äkkiä ja uuteen tilanteeseen ei ole ajoissa osattu sopeutua. Menneen maailman miehet ovat aika usein vahvemmilla kuin "näkijät". Rahamarkkinoiden vapautuminen 80-luvulla ja sitä seurannut pankkikriisi, Neuvostoliiton luhistuminen. Esimerkkejä riittää.
Meinaakko että temaritki oesi ihimisie?
Kyllä, ehdottomasti. Samoin korpikommunistit.
Kuten sanoin, puhtaasti mielikuvien perusteella väsäsin tuon kirjoitukseni. Repliikin kirjoitus vain vahvisti oletuksiani siitä kuinka asiat ovat menneet. Muistan jonkun Haaviston kommentin siitä, että asioita oli niin paljon ja työmäärä oli valtava. Minulle tuli sellainen vaikutelma, että asiat ovat silloin huonosti valmisteltuja. Ja sitten kaikenlaisia härdellejä sattui, niinkuin tämä 141:n otsikon ja sisällön tulkintaero.
Kirjoittelullani koitan aktivoida esiin aikalaiskuvauksia, jotta tulisi vähän näkökulmaa asioihin. Onko sinulla kenties parempaa tietoa olemassa?
Joo, mutta yhdistämällä voimansa yksittäiset ihmiset ovat mahdollistaneet vaikka kuinka pöljien päätösten syntymisen. Miettii vaikka presidentinvaaleja...
Eipä ole tullut matkusteltua kuin kotimaassa. Lähinnä omalla autolla maakuntia kierrellen ja maisemia katsellen. Näkee sitä siinäkin. Kuulee tosin hiukka vähemmän.
Minulla on sellainen mielikuva, että maatalouden kohdalla asiat menivät päin mäntyä sen takia, että oli vain yksi näkökanta. Ei Eu:lle. MTK ja maatalous keskittyivät vain ja ainoastaan vastustamaan, eikä sellaista valmistelutyötä, kuten tuossa esittelit vaivauduttu tekemään. Muistelisin, että muissa kuin maatalousministeriössä alettiin jo monta vuotta aikaisemmin valmistelemaan lainsäädäntöä eu:n mukaiseksi. Koska pidettiin hyvin mahdollisena (todennäköisenä), että siellä vielä joskus ollaan. Maatalouspuolella näin ei tehty ja sitten neuvotteluissa piti pienessä ajassä tehdä vaikka mitä päätöksiä. Kieliäkin olisi pitänyt osata. Jälkiviisaasti voi todeta, että olisi kannattanut miettiä asioita etukäteen, silloin olisi voinut löytyä vaikka minkälaisia perusteita erilaiselle tukipolitiikalla. Olen siinäkin samaa mieltä, että täältä ihan etelästäkin löytyy jos jonkinlaista mäkeä ja kivenkoloa. Silti ollaan mukamas parhaimmilla viljelyalueilla. Jälkiviisaus on hienoa.
No joo, mutta kuten on olemassa täydentävät ehdot. Niin on olemassa myös täydentävät tietolähteet. Siihen käyttöön vanha arkisto on hyvä
Se on iso helpotus jos velkaa ei ole. Helppo pistää pillit pussiin jos alkaa siltä tuntua ja voi alkaa tehdä jotain muuta. Voi vaikkapa hankkia elämän.
Olisi hyvä asia jos ihmiset näitä investointeja tehdessään jo suunnittelisivat asiat niin, että satunnaiset vastoinkäymiset kuten vaikka viljan hinta eivät heti heilauttaisi koko paattia. Sama asia pellon kanssa. Tausta-asiat pitäisi hoitaa kuntoon. Taisi olla Maaseudussa tässä taannoin, kun joku nuori viljelijä teki jotain kotieläinrakennusta, taisi olla navetta. Siinä se sitten tokaisi epävarmuustekijöiden kohdalla, että 141 voi poistua, mutta kyllä sen tilalle tulee sitten jotain muuta. Huh-hu, mitä taloussuunnittelua.
Mun mielestäni vapaa sana ja yleistä maataloudesta voitaisiin yhdistää vaikkapa Kaatopaikka termin alle. Tylsää alkaa erottelemaan asioita näiden kahden osaston välille. Sitten tulee sitä edestakaista velaamista jne.
Vai olisko Talojussin tietolaari hyvä osasto?
Äestä ei kannata hukata pois. Vuodet ovat erilaisia ja olosuhteet vaihtelevat. Korvaako lautasmuokkain äkeen kaikissa tilanteissa? Kannattaa pohtia tarkasti...
1,2 18,3 160,9 0 17,8 157,8 eikä aivan köyhiä. Verojen jälkeen jää käyttöön enemmän kuin minulla, melkein 30 K€. Kyllä tuolla kaksi ihmistä elää.
Näitä rinnastuksia ei tietysti saisi tehdä, mutta jos A alueella pärjää näinkin hyvin, niin kuinka hyvin menee sitten C alueella. Sääli, että vilja maksaa niin paljon. Tavallinen viljanviljelijä ei vaan voi tilanteelle mitään. Eletään kuulemma markkinataloudessa ja markkinat määräävät hinnat. Ikävä juttu jos loppuasiakkaalla menee huonosti, tsemppiä heille. MTK:n toiminnanjohtaja tässä meikäläisen alueella sanoi taannoin, että kun rakennatte niitä isoja navetoita, niin pitäkää siitä huolta, että myös peltoa löytyy tarpeellinen määrä itseltä. Minusta oikein viisas neuvo.
Hmm. Kuinkas tämä ympäristötuen rahoitus meinataan järjestää. Lisäosien korvaukset maksetaan sitten joskus, tyyliin polttoaineveron palautus vai. Aina vaan sekavammaksi menee.
Aika jännä näkemys sulla Opelixi
Mä voin kyllä luvata kirjoittavani aktiivisesti tänne uudelle puolelle, vaikka selailisin vanhojakin artikkeleita. Jos kysyn nyt uudestaan mielipiteitä vaikka rapidin etuladasta, niin en välttämättä saa yhtä fiksuja vastauksia kuin aiemmin. Suurin syy on se, että kaikki ei välttämättä käytä tätä palstaa kovin aktiivisesti ja siten jää hyvät (?) kysymykset vastausta vaille. Vanhasta arkistosta on mahdollista koittaa hakea vastauksia, kun samat kysymykset tällä kuitenkin usein toistuu. Toisaalta luulen, että vanha arkisto menettää ajan myötä merkityksensä, kun maailma menee eteenpäin.
Tässä vaiheessa kuitenkin olen arkiston säilyttämisen kannalla.
Kävin myös keskiviikkona paikanpäällä toteamassa tilanteen. Yrman osastolla oli julmettu Horsch Prontto kylvinkone. Apulantapuoli mukana jne. Eli jos hehtaareita löytyy niin siitä. Pakko myöntää ettei oikein sellaisia uutuuksia löytynyt, jotka olisi mieleen jääneet. Maansiirtokärryjä ja lietevaunuja oli aika kattavasti. Kustannukset alkaa olla kohtuullisia. Parkkimaksu 4-5e ja ruoka yläkerran ravintelissa 9e. Kannattaa tosiaan ottaa lompsa mukaan. Mönkijöitä taisi olla mukana enemmän kuin viimeksi. Tässä jotain mietteitä.
