Ei oo liikaa, paremmin pystyy säännösteleen rehun antoa, kun kaikki mahtuu syömään kerralla. Metri/emo, ei varmaan liioittelua olis sekään.

Lainaus käyttäjältä: Puraat

Mulla on semmonen kutina, että kannattaisiko kuitenkin tehdä tuon alkuperäisen suunnitelman mukaan, elikkäs ei vielä uutta rakentamaan. Vaikkakin nythän sitä pitäisi rakentaa tai ainakin aloittaa suunnittelu.

Itse aloiteltiin kanssa tilapäis rakennelmissa ja saatiin hyvää oppia emo hommasta siinä samalla. Samaan aikaan vois sitten jatkaa uuden suunnittelua ja tiedon keruuta, sehän tiedetään mitä syntyy kun kiireellä tekee. Kyllä tuolle systeemille käyttöä löytyy jos vaikka joskus rakennatkin uuden hallin.

Lainaus käyttäjältä: molymatti

Kyllä minäkin olisin sitä mieltä että kannattaisi aloittaa tuossa systeemissä ja hommata niitä eläimiä ja kokemuksia emolehmätuotannosta. Tuohan on ihan huippusysteemi emohommaan ja kun sen saa aikaan vielä vähäisin panostuksin. Sitä kyllä kannattaisi miettiä että voisiko tuossakin jakaa emot vähintään kahteen ruokintaryhmään, nimittäin aina tahtoo olla joukossa niitä laihempia ja arempia eläimiä jotka eivät välttämättä pääse syömään kunnolla jos kaikki samassa. Tuohon kun hommaat aluksi 40 emoa+ tarvittavat sonnit niin sitten voit miettiä että vieläkö haluaa rakentaa "miljoonahallia" emolehmille. Ja voihan sitä toki samalla suunnitella ja kierrellä katsomassa toiminnassa olevia rakennuksia ja systeemejä.

Juu kyllä mäkin nyt tulin siihen tulokseen, että tolla mennään nyt ainakin muutama vuosi ja kattellaan sitte uudestaan, että onko laajentamishaluja...

Sen verta ajattelin muutella tota aikaisempaa suunnitelmaa, että noita siiloja jatkan vielä sen verran, että saan tonne makuukamareihin yhteensä sen 300m2, joka riittää sitten 40 emolle ja vastaavasti jalottelutarha saa jäädä pienemmäksi eli alle 300m2, jolloin tota sadevettä ei kertyisi niin saatanasti...

Mites muistan jostain lukeneeni, tosta ruokintapöydän mitoituksesta, että 80cm per emo? Eli 40 emolle se tekis 32m? Onko liikaa?

Meillä on 11m pöytää ja 12 emoo per karsina. Suorastaan on väljää pöydällä.  15-16 sopis syömään yhtaikaa jos tiukalle vetäis.
0,8 nuppia kohti aika passeli.

Meillä on ruokintapöytää 0,5 m/ emo ja hyvin riittää pöytä on U-mallinen katos tarhaanpäin ruokitaan kolmen päivän välein täyttämällä paaleilla, leveys 2,4 metriä että pystyy just ajaa traktorilla sinne. Tämän vuoksi eläimet saavat syötyä sen ihan puhtaaksi. Ja ryysistä ei ole pöydällä kuin pari tuntia täytön jälkeen...

Meillä on ruokintapöytää 0,5 m/ emo ja hyvin riittää pöytä on U-mallinen katos tarhaanpäin ruokitaan kolmen päivän välein täyttämällä paaleilla, leveys 2,4 metriä että pystyy just ajaa traktorilla sinne. Tämän vuoksi eläimet saavat syötyä sen ihan puhtaaksi. Ja ryysistä ei ole pöydällä kuin pari tuntia täytön jälkeen...

uudella puolella on 64m pöytää ja 108 emoa. kun huolehtii että on apetta tai rehua aina pöydällä,
niin ei tule mitään ongelmia.. kaikki eläimet käyvät "vuorollaan" syömässä ja kaikille riittää evästä.

tais olla jossain määräyksissä että 0,7 metriä vähintään oltava jos rehua ei ole vapaasti saatavana, jos on niin olikohan 0,5 metriä.
Omasta kokemuksesta kyllä tuo 0,7 minimi, tilaa ei varmaan koskaan ole liikaa, aremmat eläimet tahtovat jäädä taka-alalle ja saavat vain rippeet, jos rehua rajoitetusti. Itse sain lisätilaa ruokintapöydälle laittamalla ruokintahäkin tarhaan aidan viereen johon saa aidan yli puotettua evästä. Näin kaikki eläimet mahtuvat syömään yhtäaikaa vaikka tilaa mulla varsinaisella ruokintapöydälläkin noin 0,8m/eläin.

Hyvistä eläimistä joutuu maksamaan kaksinkertaisen hinnan vähintään. Samalla rahalla saa puolta pienemmän karjan. Ja puolta pienemmät tuet. On halvemmilla eläimillä vähän enemmän varaa karsia.
 LUOLAMIES tekee velkaa ja rakentaa pihaton ja muutkin tilat ja rupeaa sitten etsimään sinne huippuemoja joilla saa sitten tuon pihatonlainan ja korot maksettua. Sanotaan nyt vaikka 50kpl ja tekee niihin vielä lainaa reipas 60t.
  TOSIMIES hankkii lauman välityseläimiä teurastamon eläinluotolla ja rakentaa niitten tuotolla ilman suuria lainoja. Sanotaan että sadan eläimen lihakarjan josta myy (karsii) teuraaksi sellaiset 50 jos ei enempää viitsi pitää.
 LUOLAMIES elää velkavankeudessa lopun ikäänsä jollei sitten saa myytyä jalostuseläimiksi eläimiään. Tai rupea kulkemaan töissä.
 TOSIMIES saa yksinkertaisen ja tarkoituksenmukaisen pihattonsa valmiiksi, löytää kauniin pyöreän leskirouvan ja elää onnellisena elämänsä loppuun asti rauhassa yönsä nukkuen koska hänen eläintensä hinta ei putoa mihinkään niin kauan kun lihaa syödään.

Minkälainen poikimakausi mahtaa tulla jos et tiedä eläimistäsi mitään! Hieman maitorotua seassa, huonot emo-ominaisuudet, suuret syntymäpainot, Kuntoutuminen, tiinehtyvyys,jne...

Laita vielä "risteytyssonni" astumaan niin tulee hyvää jälkeä. Vaaditaan sitä TOSIMIESTÄ

Lainaus käyttäjältä: rene - 07.01.09 - klo:17:34

Hyvistä eläimistä joutuu maksamaan kaksinkertaisen hinnan vähintään. Samalla rahalla saa puolta pienemmän karjan. Ja puolta pienemmät tuet. On halvemmilla eläimillä vähän enemmän varaa karsia.
 LUOLAMIES tekee velkaa ja rakentaa pihaton ja muutkin tilat ja rupeaa sitten etsimään sinne huippuemoja joilla saa sitten tuon pihatonlainan ja korot maksettua. Sanotaan nyt vaikka 50kpl ja tekee niihin vielä lainaa reipas 60t.
  TOSIMIES hankkii lauman välityseläimiä teurastamon eläinluotolla ja rakentaa niitten tuotolla ilman suuria lainoja. Sanotaan että sadan eläimen lihakarjan josta myy (karsii) teuraaksi sellaiset 50 jos ei enempää viitsi pitää.
 LUOLAMIES elää velkavankeudessa lopun ikäänsä jollei sitten saa myytyä jalostuseläimiksi eläimiään. Tai rupea kulkemaan töissä.
 TOSIMIES saa yksinkertaisen ja tarkoituksenmukaisen pihattonsa valmiiksi, löytää kauniin pyöreän leskirouvan ja elää onnellisena elämänsä loppuun asti rauhassa yönsä nukkuen koska hänen eläintensä hinta ei putoa mihinkään niin kauan kun lihaa syödään.

Minkälainen poikimakausi mahtaa tulla jos et tiedä eläimistäsi mitään! Hieman maitorotua seassa, huonot emo-ominaisuudet, suuret syntymäpainot, Kuntoutuminen, tiinehtyvyys,jne...

Laita vielä "risteytyssonni" astumaan niin tulee hyvää jälkeä. Vaaditaan sitä TOSIMIESTÄ

Joo, totuus löytyy jostain väliltä ...
Alussa mielestäni kannattaa kasvattaa eläinmäärää nopeasti nimenomaan emojen puolella, mahdollisimman edullisesti, mutta tottakai myös jalostukseen ja rodun valintaan kannattaa kiinnittää jonkinverran huomioita.
Siihen taas ei tarvita kuin yksi hyvä puhdasrotuinen sonni, jolloin kaikki vasikat on risteytysvasikoita tai mikäli seassa on muutama puhdasrotuinen emo samaa rotua, niin siitähän se oma rotukarja sitten kasvaa ajan kanssa.

Hyvistä eläimistä joutuu maksamaan kaksinkertaisen hinnan vähintään. Samalla rahalla saa puolta pienemmän karjan. Ja puolta pienemmät tuet. On halvemmilla eläimillä vähän enemmän varaa karsia.
 LUOLAMIES tekee velkaa ja rakentaa pihaton ja muutkin tilat ja rupeaa sitten etsimään sinne huippuemoja joilla saa sitten tuon pihatonlainan ja korot maksettua. Sanotaan nyt vaikka 50kpl ja tekee niihin vielä lainaa reipas 60t.
  TOSIMIES hankkii lauman välityseläimiä teurastamon eläinluotolla ja rakentaa niitten tuotolla ilman suuria lainoja. Sanotaan että sadan eläimen lihakarjan josta myy (karsii) teuraaksi sellaiset 50 jos ei enempää viitsi pitää.
 LUOLAMIES elää velkavankeudessa lopun ikäänsä jollei sitten saa myytyä jalostuseläimiksi eläimiään. Tai rupea kulkemaan töissä.
 TOSIMIES saa yksinkertaisen ja tarkoituksenmukaisen pihattonsa valmiiksi, löytää kauniin pyöreän leskirouvan ja elää onnellisena elämänsä loppuun asti rauhassa yönsä nukkuen koska hänen eläintensä hinta ei putoa mihinkään niin kauan kun lihaa syödään.

teurastamon eläinluotossa vain sattuu olemaan korkeampi korko ku pankkilainassa, että se siitä ja sen pituudesta...

Sonnin valintaan on syytä panostaa. Kuten varmaan kaikki tiedättekin niin jälkeläisten ominaisuudet riippuvat sonnin ominaisuuksista. Kun nyt risteytyseläimet tulivat puheeksi niin jos maitorodun ja liharodun risteytys kyseessä niin on yleensä käytetty keinosiemennyssonnia ja niissä ei pitäisi olla ihan huonoja ominaisuuksia. Ja jos karsintavaraa on vielä reilusti niin eläinaineksesta muodostuu aika hyvä. Eläinluotosta sen verran että siitä ei ole kuluja niin kuin pankkilainasta ja teurastamon eläinluotto lyhenee aina heti kun teuraseläimiä tilitetään. Lisäksi luotto vahvistaa yhteityötä ja luottamusta liikekumppanien välillä sekä hyödyttää molempia osapuolia. Tietysti voi olla että olen väärässä joka lauseessa, on se nähty ennenkin.
  Hyvä sonni ei vaikuta hyvän ja korkean jalostusarvon karjan muodostumiseen paljonkaan. Siihen tarvittaisiin parhaista parhaimpia hiehoja jotka kasvatetaan huolella ja tarkkaa kirjanpitoa pitäen ja siemennetään juuri oikeanlaiset ominaisuudet omaavalla sonnilla. Itse olen asiaan lähtenyt niin että olen hankkinut  kaksi hyvää tiinettä hiehoa jotka oli siemennetty keinosiemennyssonnilla. Toinen poiki tosi hienon ja pirteän sonnivasikan josta tullee "aisapari" tuolle nykyiselle sonnille. Toinen kyllä synnytti lehmävasikan mutta se oli ennakoitavissa. Nyt nuo pitäisi sitten poikia taas keväällä. Kummallekin on valittu oma siemenensä ominaisuuksien mukaan. Kun jalostuseläimiä ei kuitenkaan myydä niin hiehoja voi valita aika harvalla seulalla.

Sonnin valintaan on syytä panostaa. Kuten varmaan kaikki tiedättekin niin jälkeläisten ominaisuudet riippuvat sonnin ominaisuuksista. Kun nyt risteytyseläimet tulivat puheeksi niin jos maitorodun ja liharodun risteytys kyseessä niin on yleensä käytetty keinosiemennyssonnia ja niissä ei pitäisi olla ihan huonoja ominaisuuksia. Ja jos karsintavaraa on vielä reilusti niin eläinaineksesta muodostuu aika hyvä. Eläinluotosta sen verran että siitä ei ole kuluja niin kuin pankkilainasta ja teurastamon eläinluotto lyhenee aina heti kun teuraseläimiä tilitetään. Lisäksi luotto vahvistaa yhteityötä ja luottamusta liikekumppanien välillä sekä hyödyttää molempia osapuolia. Tietysti voi olla että olen väärässä joka lauseessa, on se nähty ennenkin.
  Hyvä sonni ei vaikuta hyvän ja korkean jalostusarvon karjan muodostumiseen paljonkaan. Siihen tarvittaisiin parhaista parhaimpia hiehoja jotka kasvatetaan huolella ja tarkkaa kirjanpitoa pitäen ja siemennetään juuri oikeanlaiset ominaisuudet omaavalla sonnilla. Itse olen asiaan lähtenyt niin että olen hankkinut  kaksi hyvää tiinettä hiehoa jotka oli siemennetty keinosiemennyssonnilla. Toinen poiki tosi hienon ja pirteän sonnivasikan josta tullee "aisapari" tuolle nykyiselle sonnille. Toinen kyllä synnytti lehmävasikan mutta se oli ennakoitavissa. Nyt nuo pitäisi sitten poikia taas keväällä. Kummallekin on valittu oma siemenensä ominaisuuksien mukaan. Kun jalostuseläimiä ei kuitenkaan myydä niin hiehoja voi valita aika harvalla seulalla.

mitä rotua jos saa kysyä...?

No joo saahan sitä kysyä. Simmentalia ne ovat. Kovasti on hyväksi väitetty mutta kyllä varauksella suhtaudun vieläkin. On vähän kaikenlaista rotua hiehoina. Risteytyksiäkin. Tuo nykysonni pitäisi aika alhaista syntymäpainoa periyttää mutta ei ole isonakaan sitten kovin iso.

No joo saahan sitä kysyä. Simmentalia ne ovat. Kovasti on hyväksi väitetty mutta kyllä varauksella suhtaudun vieläkin. On vähän kaikenlaista rotua hiehoina. Risteytyksiäkin. Tuo nykysonni pitäisi aika alhaista syntymäpainoa periyttää mutta ei ole isonakaan sitten kovin iso.

meillä on si/hf risteytyksiä, ihan hyvän näköisiä hiehoja.
vanhimmat eläimet on suurin osa risteytyksiä, osassa on myös maitorotua seassa.
kyllähän ne hf/ay risteytykset siellä seassa menee, hyvin ovat vasikkansa osanneet huolehtia.
suurin ongelma niille tulee iän myötä, tuppaa utare "vähän" repsahtamaan.
niistä kumminkin pyritään muutaman vuoden sisällä eroon kokonaan.

Löysin vihdoin netistä asiallisia kuivikepohjan ja ruokintapaikan mitoitusohjeita.

http://www.fhs.fi/toimiva_kuivikepohja.pdf
http://www.fhs.fi/ruokintapaikka.pdf

Löysin vihdoin netistä asiallisia kuivikepohjan ja ruokintapaikan mitoitusohjeita.

http://www.fhs.fi/toimiva_kuivikepohja.pdf
http://www.fhs.fi/ruokintapaikka.pdf

teurasramon eläinluotto kaupoissa tuppaa käymään niin, että eläimiä pitää kiinnittää laina summaa vastaava määrä. alv:lle käy vähän hassusti, alvit kumoavat toisensa. elikkä joudut maksamaan tavallaan "ylihintaa" eläimistä joita ostat. 

Meillä on ruokintapöytää 0,5 m/ emo ja hyvin riittää pöytä on U-mallinen katos tarhaanpäin ruokitaan kolmen päivän välein täyttämällä paaleilla, leveys 2,4 metriä että pystyy just ajaa traktorilla sinne. Tämän vuoksi eläimet saavat syötyä sen ihan puhtaaksi. Ja ryysistä ei ole pöydällä kuin pari tuntia täytön jälkeen...

Voisitko laittaa kuvaa mulle tuosta sun systeemistä, vaikka sähköpostiin?

Jotain tuon tyyppistä täytyy ittellekin järkeillä kun kävin vähän mittailemassa paikkoja, eikä tollasta yli 30m pöytää saa kyllä millään mahtumaan tonne. Eli vaihdoehdoina taitaa olla just joku paalihäkki systeemi tai joku tollanen U-mallinen pöytä johon pääsis molemmin puolin syömään.

Täyttö tarttis saada onnistumaan kyllä tarhan ulkopuolelta. Ja katto olis hyvä olla päällä ni rehut ei olis aina märkiä/lumisia.

Voitte kertoa kokemuksianne toimivista systeemeistä...