Itse asiaan en osaa oikein sanoa mitään kun yhdistelmä MF ja Agrolux kääntyy reilun korkealta...
Mutta sitä jäin tuossa miettimään, että onko tuolla vetovastustunnustelulla oikeasti kynnössä jotain käyttöä vielä?
Itse olen vuosikaudet ajanut puhtaalla asentosäädöllä (ja työntövarsi pitkässä reiässä). Joskus kokeilin erilaisia sekoitussäätöjä mutta ei niistä oikein ollut kuin haittaa.
Nykykalusto vie auroja selittelemättä siinä syvyydessä mihin käsketään, eikä tarvitse olla 70-luvun takapotkutyyliin kantapää lukolla ja käsi nostovivulla pilkkimässä että pääsisi eteenpäin :-)
Ainoa seuraus vetovastussäädöstä tuntui olevan se, että jokaisella siivulla kun siirryttiin savelta mullalle (tai toisinpäin) niin säätöä piti olla aina muuttamassa. Mitään hyötyä en siitä löytänyt.
Nl-auroissa on kunnon tukipyörä tai sitten kokonaan puolihinattavat.
Olenko jotenkin vääräuskoinen vai peräti harhaoppinen?
Minkälaisilla renkailla ja rengaspaineilla kynnät? Ei kai sitä vetovastustunnustelua nykyään tarvita etenemisen takia mutta kevyt siirto pelkästä asentosäädöstä on tarpeen jos kynnät pienillä rengaspaineilla ja vetovastus vaihtelee kovasti. Tiukassa paikassa vetotehon tarve kasvaa, paino renkaalle kasvaa ja traktori "tipahtaa" alaspäin. Tukipyörä pitää takapään oikeassa syvyydessä mutta etupää sukeltaa. Jos säätää tiukalle paikalle niin kevyessä kohtaa auran etupää kyntää matalaa. Sopiva vetovastussäätö kompensoi vaihtelut.
Tavalliset 600 vyörenkaat, paineita reilu kilo kai, en ole hetkeen tarkistanut. Sen verran että samoilla paineilla voin ajaa 1300 kg:n aurat ilmassa asvaltilla järkevää vauhtia.
Ehkä mulla ei ole riittävän tiukkoja paikkoja sitten... on joskus jotain piloille survottuja linjoja ollut savella, niinkin että noin 6 t vetäjä on pysähtynyt kuivalla kelillä siihen sutimaan, mutta yleensä aurat sitten pyrkivät tuollaisessa jo lähinnä ylös eikä niinkään liian syvään :-/
Mutta hyvä selitys tuo on kun tarkemmin ajattelee. Ei tullut mieleen kun mun maalajeilla savet ovat hyvin tasalaatuisia; muutos on toisinpäin paljon suurempi kun siirrytään savelta rahkaturpeelle (samalla lohkolla!). Siellä sammaleella painuu kaikki, traktori, aurat ja tukipyöräkin. Eli asentosäätöäkin pitää ottaa pykälä ylös siellä.
Puolihinattavissa sitten eka terä on yhtä kaukana kuin peräkärryn etulaita, taitaa traktorin korkeusmuutos siellä jo noin puolittua jolloin tuo vedon syventävä vaikutus on vielä vaikeampi havaita.
Koskahan joku auravalmistaja esittelee jonkun laser-mittaukseen tai edes tuntopyörään tms perustuvan syvyyden säädön ? :-)