Vemssi on suunnitellut kaikki viljelytoimenpiteet sellaisiksi, että päistetiestä on tullut välttämättömyys...

Aika usein vedet johtuu salaojiin eikä valu suoraan piiriojaan. Tossa muutams viesti aijemmin oli kaveri joka ei taaskaan näe ongelmaa. Se ongelma muodostuu kaikists työvaiheista eikä siihen ihan hirveästi vaikuta edes kaluston koko. Monessa tapauksessa kylvötyössäkin pilataan kasvukuntoa kun kääntyillään päisteessä. Toki moni kylvökone on rakenteeltaan sellainen että se junttaa sitten päistetienkin kasvamattomaksi 4 metrin leveydeltä.

Toki nää urat voi myös toteuttaa tietyillö maalajeilla niin että rupee ajamaan tiettyä reittiä käännöksissä ja sitten täyttää niitä mullalla että ei vesi seiso urissa seuraavana vuonna. Käytännössä siis idea on vaan että pilataan yksi koneen urapari pellon ympäri ja loput pidetään kasvavana.

Ei kai päistetietä voi suoraan leimata huonoksi ideaksi.

Jos ajattelee lohkoa joka on 100m leveä ja 3000m pitkä, niin ajatus tuntuisi jo järkevältä. Täällä pienipeltoisissa oloissa kumitelat, leveämmät renkaat ja parempi toimenpiteiden ajoitus ovat ehkä ensisijaisia menetelmiä.

Tai oikeastaan luontevin ratkaisu olisi kevyemmät koneet, koska ilmeisesti pintapaine ei olekaan se ainoa ratkaiseva tekijä vaan paino, maan tiivistymisestä puhuttaessa. Siihen taas ei taida olla maatalouspoliittisia edellytyksiä tilakoon aina kasvaessa.

Yksi ratkaisu olisi koneiden pienentäminen ja renkien uusi tuleminen. Yhden ison koneketjun hinnalla saisi pari pienempää sekä maatyömiehen palkattua pitkäksi aikaa.

Ei kai päistetietä voi suoraan leimata huonoksi ideaksi.

Jos ajattelee lohkoa joka on 100m leveä ja 3000m pitkä, niin ajatus tuntuisi jo järkevältä. Täällä pienipeltoisissa oloissa kumitelat, leveämmät renkaat ja parempi toimenpiteiden ajoitus ovat ehkä ensisijaisia menetelmiä.

Tai oikeastaan luontevin ratkaisu olisi kevyemmät koneet, koska ilmeisesti pintapaine ei olekaan se ainoa ratkaiseva tekijä vaan paino, maan tiivistymisestä puhuttaessa. Siihen taas ei taida olla maatalouspoliittisia edellytyksiä tilakoon aina kasvaessa.

Yksi ratkaisu olisi koneiden pienentäminen ja renkien uusi tuleminen. Yhden ison koneketjun hinnalla saisi pari pienempää sekä maatyömiehen palkattua pitkäksi aikaa.

Toisaalta taas pienemmässä pellossa päisteen osuus on prosentuaalisesti suurempi ja helpommin tulee viellä vekslauksia.

Ehkä tapauskohtaisesti kannattaa miettiä ihan sitä alkuperäistä päistetetä pienelle lohkolle jos esim metsänreuna on sellainen että pystyy helposti tekemään. Isolla taas ehkä kiinteä ajoura mikä kiertää pellon sisällä. Tapauskohtaisia juttuja mutta käytännössä jos ei tee mitään niin äkkiseltään nykykalusto tallaa jonkun hehtaarin lohkon siten että missään ei oikein kasva mitään. Aika rajusti vaan voi joutua urakoitsijoita ohjeistaa jos käytössä on ura mitä pitkin ajetaan että sitten ei oikeasti poukkoilla miten sattuu.

Mul menee 60% peltoliikenteestä yhden rummun yli ja siinä pelto sit tallaantuu silleen, että yhdellä aarilla kasvaa ehkä 2 tonnia pienempi ha/sato. Useita kiloja tulee takkiin 

Nykyaikainen päistetie on ainaski ittellä semmonen, että vuokraa päisteiden laskennallisen alan verran lisää ja sitten ei haittaa yhtään vaikka päisteissä on huonompi sato 
Periaatteessa isommat lohkot kannattais ajaa vaakatasoleikkurilla kierros pari ympäri, niin siinä olis päistettä missä pyöriä 

Aika usein vedet johtuu salaojiin eikä valu suoraan piiriojaan. Tossa muutams viesti aijemmin oli kaveri joka ei taaskaan näe ongelmaa. Se ongelma muodostuu kaikists työvaiheista eikä siihen ihan hirveästi vaikuta edes kaluston koko. Monessa tapauksessa kylvötyössäkin pilataan kasvukuntoa kun kääntyillään päisteessä. Toki moni kylvökone on rakenteeltaan sellainen että se junttaa sitten päistetienkin kasvamattomaksi 4 metrin leveydeltä.

Toki nää urat voi myös toteuttaa tietyillö maalajeilla niin että rupee ajamaan tiettyä reittiä käännöksissä ja sitten täyttää niitä mullalla että ei vesi seiso urissa seuraavana vuonna. Käytännössä siis idea on vaan että pilataan yksi koneen urapari pellon ympäri ja loput pidetään kasvavana.

 

 Tämähän on se käytännön toimintatapa ilman mitään mursketäyttöjä.

Vms tarkoitti ilmeisesti minua. Tämäkin on asia, josta ei vaan voi syödä rusinoita pullasta. Jos päiste on märkä, ei saa mennä pyörimään koneilla. Jos päiste tiivistyy kylvökoneen alla, saa isäntä syyttää itseään väärään aikaan tehdystä työstä. Kyllä keväällä joka lohkolla on pintavaluntaa, samoin kesällä rankkasateen jälkeen. Aina missä vesi seisoo maa tiivistyy ja oravanpyörä on valmis. Olen edelleenkin sitä mieltä, että mitään esteitä veden pintavirtaukselle ei saa tehdä, vaan pienimmätkin esteet tulisi poistaa. Tekee siihen reunaan hömppäheinäkasvulohkon, panokset lähes nolla, tuotto on tuet ja muu lohko hyvässä kasvukunnossa. Metsän puolelle tehty tie  poistaa varjostavan metsän aivan pellon reunasta. Kun tehdään vielä riittävä määrä liittymiä, jää siirtoajo pellolla mahdollisimman vähiin.   

Vms tarkoitti ilmeisesti minua. Tämäkin on asia, josta ei vaan voi syödä rusinoita pullasta. Jos päiste on märkä, ei saa mennä pyörimään koneilla. Jos päiste tiivistyy kylvökoneen alla, saa isäntä syyttää itseään väärään aikaan tehdystä työstä. Kyllä keväällä joka lohkolla on pintavaluntaa, samoin kesällä rankkasateen jälkeen. Aina missä vesi seisoo maa tiivistyy ja oravanpyörä on valmis. Olen edelleenkin sitä mieltä, että mitään esteitä veden pintavirtaukselle ei saa tehdä, vaan pienimmätkin esteet tulisi poistaa. Tekee siihen reunaan hömppäheinäkasvulohkon, panokset lähes nolla, tuotto on tuet ja muu lohko hyvässä kasvukunnossa. Metsän puolelle tehty tie  poistaa varjostavan metsän aivan pellon reunasta. Kun tehdään vielä riittävä määrä liittymiä, jää siirtoajo pellolla mahdollisimman vähiin.

Se tien suunittelu ja pellon salaojitus silleen ettei pellon puolelle tarvii tie ravia. Saa mennä tarvitavasta kohdasta pellolle ja poistua siletä heti kun tarvii.

Vms tarkoitti ilmeisesti minua. Tämäkin on asia, josta ei vaan voi syödä rusinoita pullasta. Jos päiste on märkä, ei saa mennä pyörimään koneilla. Jos päiste tiivistyy kylvökoneen alla, saa isäntä syyttää itseään väärään aikaan tehdystä työstä. Kyllä keväällä joka lohkolla on pintavaluntaa, samoin kesällä rankkasateen jälkeen. Aina missä vesi seisoo maa tiivistyy ja oravanpyörä on valmis. Olen edelleenkin sitä mieltä, että mitään esteitä veden pintavirtaukselle ei saa tehdä, vaan pienimmätkin esteet tulisi poistaa. Tekee siihen reunaan hömppäheinäkasvulohkon, panokset lähes nolla, tuotto on tuet ja muu lohko hyvässä kasvukunnossa. Metsän puolelle tehty tie  poistaa varjostavan metsän aivan pellon reunasta. Kun tehdään vielä riittävä määrä liittymiä, jää siirtoajo pellolla mahdollisimman vähiin.

Vli olla pinta-valumia mutta se on varma että on paljon lohkoja joissa ei ikinä vesi pääse pinta pitkin avo-ojaan eli sitä ei välttämättä tarvita. Kyse on useammin siitä että pääseekö vesi sala-ojiin vai jääkö se lammikoksi johonkin.

Hakuopas 2015 s.76

 7. Jätä suojakaista, jos peruslohko rajoittuu vesistöön.

Lohkon vesistön puoleisella reunalla on oltava keskimäärin vähintään kolme metriä leveä suojakaista. Peruslohkon muille kuin vesistöihin rajoittuville reunoille voidaan perustaa luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi keskimäärin enintään kolme metriä leveät viljelykasvin pintaalaan sisältyvät monimuotoisuuskaistat.

Suojakaistan on oltava monivuotisen nurmi-, heinä- tai niittykasvillisuuden peittämä. Sitä ei saa muokata, lannoittaa tai käsitellä kasvinsuojeluaineilla. Suojakaistalta voit korjata sadon ja sitä voit hoitaa laiduntamalla.

Monimuotoisuuskaista voidaan perustaa nurmi-, heinä-, niitty-, riista- tai maisemakasvien siemenillä kylväen. Monimuotoisuuskaistalla voit myös kasvattaa samaa viljelykasvia kuin lohkon muulla osalla, mutta tällöin monimuotoisuuskaistaa hoidetaan jättämällä enintään kolme metriä leveä kaista lohkon reunalla tai reunoilla korjaamatta. Hoida monimuotoisuuskaistaa samalla tavalla kuin suojakaistaa.

Se tuossa jää kuitenkin itselleni epäselväksi, voiko tuollaiset kaistat tehdä kaikille lohkoille, vaikka mikään sivu ei rajoitu veristöön?

Aika usein vedet johtuu salaojiin eikä valu suoraan piiriojaan.

Toivottavasti, sillä muuten ojat täyttyisivät eroosion irroittamasta maa-aineksesta ja vesistöt liejuuntuisivat.

Pellon vesitalouden tärkeyttä ei voi liikaa korostaa, siitä kaikki lähtee.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 25.01.16 - klo:08:31

Aika usein vedet johtuu salaojiin eikä valu suoraan piiriojaan.

Toivottavasti, sillä muuten ojat täyttyisivät eroosion irroittamasta maa-aineksesta ja vesistöt liejuuntuisivat.

Pellon vesitalouden tärkeyttä ei voi liikaa korostaa, siitä kaikki lähtee.

 Olet aivan oikeassa. mutta  keväällä, kun lumi sulaa ja maa on vielä roudassa, vesi kyllä virtaa pellon pinnalla  eikä se kyllä maata mukaansa ota.

Eikös tuol isossa maailmassa ole jo pitempään ollu käytössä ns. ajouraviljely eli koneet sovitetaan tiettyyn leveyteen ja sen kerrannaisiin ja ajellaan sit samoja raiteita.
Vesitalouden hoito unohtuu helposti, kunnes tulee kostiampi kausi. Vanhat ojitukset yleensä liian harvoja nyky viljelyyn/koneistukselle soomessa.

Eikös se Horschilla ainakin ollut muutama tuhat hehtaaria joilla ainakin osalla tutkivat tuota ajouraviljelyä.

En mä vaan tajua että miten voi olla niin vaikeaa kaikki, isjajakin taisi tuossa aiemmin kertoa kuinka ongelmat hoidetaan isollakin lohkolla.