Minä olen aina ymmärtänyt asian niin, että kaulaaminen pitäisi tehdä, kun haapa on täydessä lehdessä. Silloin juuriston ravinteet ovat pienimmillään ja vesominen vähäistä. Eli heinäkuun alkupuolella. Siis ennenkuin ravinteet alkavat virrata pois lehdistä. Jos se tehdään keväällä tai muutoin lehdettömään aikaan, alkaisi hurja vesakoiden kasvu juuriston vararavinnon avulla.

Siis idea on siinä että ravinnon kulku lehdistä juuriin estetään. Sitä en tiedä onko ajankohdalla keväällä niin väliä kun virtaus kulkee juurista lehtiin. Itse kun kuorin aikoinaan 3 haapaa, niin vielä 3 vuoden päästä tuli lehtiä puuhun.

Mulle metsänhoitaja kertoi ett toi kaulaaminen tulis suorittaa siten ett pohjoisen puolelle jätetään kaistale parkkia jolloin puu kuolee hitaasti kituen käyttäen ravintonsa hitaasti.....

Mulle metsänhoitaja kertoi ett toi kaulaaminen tulis suorittaa siten ett pohjoisen puolelle jätetään kaistale parkkia jolloin puu kuolee hitaasti kituen käyttäen ravintonsa hitaasti.....

Ei tarvii jättää. Se vesakko taas mikä haavikkoon syntyy on yhtä vanhaa kuin se pystyssä oleva haapa. Eli ei nyt kovin isoksi kasva haapa juuri vesoista kasva.

Mikä vika on glyfosaatissa? Puu nurin ja glyfosaattia kantoon, ei tarvitse odotella. Tappaa myös pajut, toisin kuin lehdille ruiskuttaminen. Tänä syksynä löysin lasku aukon alusta täydellisen tukoksen, naapurin puolelta. Haavan juurista oli tullut sauman kautta "ketunhäntä" putkeen. Ei ihme, että 4ha peltoa oli aika märkää.

TVH istutti aikanaan risteysalueelle koivuja, nyt ne pitäis yrittää jotenkin salaa tappaa,  ettei juuret menis salaojiin, kun ei kaataakaan uskalla, voisko porata tyveen, maan rajaan reijän ja sinne ruiskuttaa glyfosaattia?

TVH istutti aikanaan risteysalueelle koivuja, nyt ne pitäis yrittää jotenkin salaa tappaa,  ettei juuret menis salaojiin, kun ei kaataakaan uskalla, voisko porata tyveen, maan rajaan reijän ja sinne ruiskuttaa glyfosaattia?

Toimii

Suolakin toimii kuulemma mukavasti puun hiljaisena tappajana...

 Isoimmat vesoista lähteneet Haavat liki 15 m korkeita.

Isoimmat vesoista lähteneet Haavat liki 15 m korkeita.

Haavan juuristo voi olla tuhansia vuosia vanha. Eli ei näköjään päde kunnolla tämä teoria että vesat on saman ikäisiä kuin emo puu.

Ajatuksena oli vetää muutamia salaojaputkenpätkiä hietamailla piiriojasta ongelmakohtiin..
Jos ei matka kovin pitkä voi onnistua. Pidemässä vedossa putki katkeaa   Kaapelin vetoon sen sijaan soveltuu, joskus vedettiin kymmeniä metrejä  puhelinjohtoa naapurin pihaan, ei siinä nurmikkoon kovin suurta jälkeä tullut.
Kyllä sillä pintavesiä painanteista poistaa, riippuu maalaadusta, miten kauan se myyräoja toimii.

Miten tuolla myyrällä pystyy putkea vetää? Jotenkin siihen kuulan putki kiinni? miten? kovin pitkään ei pysty varmaankaan kun katkeaa mutta tuossa olisi yksi paikka minne jo 5 m auttaisi.  Rapakko missä savi nousee piiriojan vierellä melkein pintaan.

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 27.09.15 - klo:16:27

Ajatuksena oli vetää muutamia salaojaputkenpätkiä hietamailla piiriojasta ongelmakohtiin..
Jos ei matka kovin pitkä voi onnistua. Pidemässä vedossa putki katkeaa   Kaapelin vetoon sen sijaan soveltuu, joskus vedettiin kymmeniä metrejä  puhelinjohtoa naapurin pihaan, ei siinä nurmikkoon kovin suurta jälkeä tullut.
Kyllä sillä pintavesiä painanteista poistaa, riippuu maalaadusta, miten kauan se myyräoja toimii.

Miten tuolla myyrällä pystyy putkea vetää? Jotenkin siihen kuulan putki kiinni? miten? kovin pitkään ei pysty varmaankaan kun katkeaa mutta tuossa olisi yksi paikka minne jo 5 m auttaisi.  Rapakko missä savi nousee piiriojan vierellä melkein pintaan.u

Ootsä siitä The Tuomolat sarjasta??

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 27.09.15 - klo:16:27

Ajatuksena oli vetää muutamia salaojaputkenpätkiä hietamailla piiriojasta ongelmakohtiin..
Jos ei matka kovin pitkä voi onnistua. Pidemässä vedossa putki katkeaa   Kaapelin vetoon sen sijaan soveltuu, joskus vedettiin kymmeniä metrejä  puhelinjohtoa naapurin pihaan, ei siinä nurmikkoon kovin suurta jälkeä tullut.
Kyllä sillä pintavesiä painanteista poistaa, riippuu maalaadusta, miten kauan se myyräoja toimii.

Miten tuolla myyrällä pystyy putkea vetää? Jotenkin siihen kuulan putki kiinni? miten? kovin pitkään ei pysty varmaankaan kun katkeaa mutta tuossa olisi yksi paikka minne jo 5 m auttaisi.  Rapakko missä savi nousee piiriojan vierellä melkein pintaan.

Semmoset sata metriä muistaakseni on pisin 50mm putken veto semmosella Keskon aikoinaan myymällä myyrällä.. Itte kylläkin värkkäsin siihen isomman kuulan ja putken kiinnityssysteemin.. Tänä syksynä vedettiin  kokeeksi savikkoon yksi rullallinen n. 40-50m vetoja ja hiekkasilmäkkeitä putken matkalle ja päähän...

Murtolassa oli joskus juttua :

aika pitkiä vetoja olivat murtolassa tehneet. Se on vielä mulle epäselvää miten se salaojaputki saadaan kiinni siihen kuulaan?

Eikö siihen voi auraan voi tehdä "suppilon" mistä syöttää sitä putkea?
Mä vedin maakaapelin ja vesijohdon sillä systeemillä samaan ojaan. Toki eihän ne oo niin paksua kuin salaojaputki..

aika pitkiä vetoja olivat murtolassa tehneet. Se on vielä mulle epäselvää miten se salaojaputki saadaan kiinni siihen kuulaan?

Kuulan persseeseen hitsataan halkaisijaltaan 50mm putkenpätkä. Siihen klemmarilla salaojaputki kiinni. Ja eiku vetämään.