Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: SKN - 01.11.14 - klo:11:57
-
Rosvosin tuolta Kashmirin linkin.
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%203,%20Ymp%C3%A4rist%C3%B6sitoumukset.pdf
Herättää kyllä aikalailla kysymyksiä ja erillaisia tunteen purkauksia. :o
Esimerkiksi,
Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen
(Sivu 18)
Viljatila voi ottaa vastaan kuivalantaa josta saa 40euroa hehtaaria.
Sitten on tuo kasvipeitteisyys...
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys
(sivu 23)
Kohdentamisalueella saa 20% kasvipeitteisyydestä kevytmuokata? Alueen ulkopuolella saa kasvipeitteisyystuen koko prosenttimäärältä, vaikka 80%, kevytmuokkaamalla????
-
juu ja nää käyttömäärät hu hu kananpötköö pitäs laittaa 15 mottia hehtaarille kuinka v i t u s s a ku fosforit menee yli 5 kuution kohdalla hallelujaa virkamies
-
Omalla kohdalla kirpaisee typen pudotus kymmenellä kilolla rm ja erm:llä. Ei tule pellosta jyviä sitäkään vähää, mitä aikaisemmin... :(
Esim. vehnän viljely leipävehnäksi entistä vaikeampaa... :(
Vaikea tilanne kun tuet laskee ja samalla otetaan pohja pois pellon tuotolta... :(
-
Pittää laittaa kerääjäkasveja, muuten tuet puttoo liikaa.. mutta muokata saa vasta 1.10.
Aitokasvipeitteisyys? LHP ei kelpaa?
-
Näyttäisi siltä että kuivalantaa ja separoitua kamaa saa kohta alkaa ihan myymään ;)
Ja onko tuo 3-sadon nurmen maksimimäärä, 240kg vähän noussut? Ja jotenkin luulin että fosforin lantapoikkus poistui?
edit: Näyttäsi että tyydyttävän fosforin rehunurmelle saa ajaa esim. 60 mottia lietettä ja vielä puoli tonnia salpietaria jos kokee tarpeelliseksi?
-
Omalla kohdalla kirpaisee typen pudotus kymmenellä kilolla rm ja erm:llä. Ei tule pellosta jyviä sitäkään vähää, mitä aikaisemmin... :(
Esim. vehnän viljely leipävehnäksi entistä vaikeampaa... :(
Vaikea tilanne kun tuet laskee ja samalla otetaan pohja pois pellon tuotolta... :(
Kasitonnarimiehiä on kuultu. Nyt typen satotasokorjaus on maksimissaan 50 kiloa. Eli puuhastelijat ja kädettömät käytännössä voivat jättää lannoitteet ostamatta näillä puheilla, ja kasitonnarimies pistää muitta mutkitta vehnälle sen 170 kiloa typpeä. Näin satoerot vahvistuvat seuraavalle kaudelle, ehkäpä seuraavalla kaudella satotasokorjaus onkin se 150 kg kymppitonnarimiehellä ja meidän vajakkien perustaso laskee taas 20 kiloa.
Jotta joku ulkopuolinen pääsee tähän mainittuun rock'roll ryhmään, pitää olla pari melko pimeän lannoitteen vuotta alla, ja vähän onneakin säätiloissa, sitten aukeaa lannoitehanat. Ja viljelykierto saattaa hankaloittaa asiaa: "Typpilannoitusmääriä voidaan lisätä rajoitetusti saavutetun satotason perusteella. Saavutettu satotaso määritetään jakamalla koko maatilalta saatu kyseisen viljelykasvin sato niille lohkoille, joilla kyseistä kasvia on viljelty, tai osoittamalla muulla tavalla, että satomäärä on saatu kyseiseltä lohkolta.". Käytetäänkö viljelykasville kasvilajin määritelmää, kuten 503/2007 asetuksessa ? Vai onko vain kyse esim. "vilja" , "öljykasvit" jne..Oletan, että "kyseinen viljelykasvi" luokitellaan kuten taulukossa 4, laitan maksimikorjaukseen oikeuttavat satotasot:
1. Kevätruis 5500
2. muut viljat 6500
3. Kevätkylvöiset öljykasvit 3000
4. kevätvehnä 6250 (joku loimaalainenko ollut komiteassa, ja laittanut oman satonsa ?)
5. syysvehnä,ruisvehnä, spelttivehnä 6250
6. syysruis 5250 hybridiviljelijän märkä uni.
7. syysöljykasvit 2750kg asti, +40 kg, ei saa laittaa +50
Fosforilannoituksessa oli mielenkiintoinen kohta, karjanlantapoikkeus kulkee viljavuusluokkaan hyvä asti. 15 kg fosforia. Suunnilleen sama kuin normilannalla välttävän tason mailla, neljän tonnin keskisato ei vielä anna korottaa. Eli onnenkantamoisesta riippuu, milloin saa köyhät 3 kg plussata. Sitten vasta fosforitasoilla korkea siirrytään symmetriseen lannoitusmahdollisuuteen, lannoitusaineista riippumatta. Kuusi kiloa maksimissaan, korjauksen kanssa.
Mihinkäs hävisivät ravinnetasetoimenpiteet ? Taisi olla virastonkin mielestä aika löyhkäävä toimenpide. Joka ei siis liity lannoitukseen vaan säänvaihteluihin, lähinnä.
-SS-
-
Ravinnetaseet kuuluu perustuen vaatimuksiin.
Lantaa tosiaan täytyy alkaa myymään ja kyntään reilusti enemmän.
-
Ravinnetaseet kuuluu perustuen vaatimuksiin.
Lantaa tosiaan täytyy alkaa myymään ja kyntään reilusti enemmän.
MITÄ ? >:( >:( >:( >:( >:( >:( >:( >:(
No, siinä tapauksessa pitää antaa ilmainen vinkki,
viiltäkää pitkittäin, eikä poikittain. Näin rannesuoniin saa isommat reiät.
-SS-
-
kelpaisko tähän kuivalannan vastaanottoon niin että paperilla yhestä naapurista 1000 paalia pahnoja jolla lanttaa mukamas kananjöötin sillai että saa ajaa 15 kuutioo hehtaari tällöin ainaki olis vaan vastaanottaja ja kun se pahna siä mainitaan?
-
kelpaisko tähän kuivalannan vastaanottoon niin että paperilla yhestä naapurista 1000 paalia pahnoja jolla lanttaa mukamas kananjöötin sillai että saa ajaa 15 kuutioo hehtaari tällöin ainaki olis vaan vastaanottaja ja kun se pahna siä mainitaan?
Ei vaan planttaa lantanäytteen, sitten voi levittää
vaikka 100 m3. Edelleenkään ei maa- eikä lantanäytteenottoa
ole määrätty viranomaisen tehtäväksi. Eli omanedunvalvonta
tässä tapauksessa on riittävä ehto onnistumiselle.
-SS-
-
menny tää vähän ohi, mut voi helevatin perse ketä idiootti näitä laatii!! näyttäs olevan räätälöity pelkästään naudan kuivalantaa vastaanottaville vaikka itämeren etu olisi, että broikun ja kananpötkökin, vaikka tukien, levitettäisiin mahdollisimman isolle peltoalalle. tää koskee itseäkin, koska olen itse kasvinviljelytila, en lannan luovuttaja joka on osittain omistamani yritys, jolla ei ole peltoa kuin ihan pikkasen.
meillä on kahdenlaisia kanoja, munivia ja kasvatusta. näytteiden fosforipitoisuus vaihtelee kananlaadun ja näytteenottopaikan/erän (vanhaa palanutta vai uutta kakkaa lantalasta) mukaan välillä 5-9 kg/m3. eli kun se 15 mottia juntataan taten kans keväällä ni fosforia tulee se loimijoen kiittämä 75-135m3/ha jota sitten tasailee vielä jälkeläisetkin.
mut arvatkaas mitä. niin kauan kun nää systeemit on näin järjettömiä ni kyl me jotain kans keksitään. 8)
samoilla linjoilla kylmiksen kans, että rm/erm pudotus on järkyttävä virhe. varsinkin kun ainakin itellä maanäytteet on kaikki rm vaikka olis kuin kapisavea. pitkässä viljelykierrossa kun sama kasvi ei osu kohdalle kuin aniharvoin niin joutuu menemään perustasoilla. samoin mistä tulee kevätvehnän tappi 6250, miksei 6000 tai 6500 kg? älytöntä sotkemista.
-
menny tää vähän ohi, mut voi helevatin perse ketä idiootti näitä laatii!! näyttäs olevan räätälöity pelkästään naudan kuivalantaa vastaanottaville vaikka itämeren etu olisi, että broikun ja kananpötkökin, vaikka tukien, levitettäisiin mahdollisimman isolle peltoalalle. tää koskee itseäkin, koska olen itse kasvinviljelytila, en lannan luovuttaja joka on osittain omistamani yritys, jolla ei ole peltoa kuin ihan pikkasen.
meillä on kahdenlaisia kanoja, munivia ja kasvatusta. näytteiden fosforipitoisuus vaihtelee kananlaadun ja näytteenottopaikan/erän (vanhaa palanutta vai uutta kakkaa lantalasta) mukaan välillä 5-9 kg/m3. eli kun se 15 mottia juntataan taten kans keväällä ni fosforia tulee se loimijoen kiittämä 75-135m3/ha jota sitten tasailee vielä jälkeläisetkin.
mut arvatkaas mitä. niin kauan kun nää systeemit on näin järjettömiä ni kyl me jotain kans keksitään. 8)
samoilla linjoilla kylmiksen kans, että rm/erm pudotus on järkyttävä virhe. varsinkin kun ainakin itellä maanäytteet on kaikki rm vaikka olis kuin kapisavea. pitkässä viljelykierrossa kun sama kasvi ei osu kohdalle kuin aniharvoin niin joutuu menemään perustasoilla. samoin mistä tulee kevätvehnän tappi 6250, miksei 6000 tai 6500 kg? älytöntä sotkemista.
Eli mulla ei vaikuta mitenkään kun olen ennenkin lannoittanut vain 80% satotasolle sallitusta määrästä :)
Ja Agrimarketti ei suostunut edes myymään apulantaa eilen :o Pikkusäkeissä ;D Pitää vissiin ostaa suurnyyttejä, vois nostella Esa-kaivurilla ja sit vaikka ostais jonkun traktorin lisää kylvökoneen eteen ???
-
Rosvosin tuolta Kashmirin linkin.
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%203,%20Ymp%C3%A4rist%C3%B6sitoumukset.pdf
Herättää kyllä aikalailla kysymyksiä ja erillaisia tunteen purkauksia. :o
Esimerkiksi,
Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen
(Sivu 18)
Viljatila voi ottaa vastaan kuivalantaa josta saa 40euroa hehtaaria.
Sitten on tuo kasvipeitteisyys...
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys
(sivu 23)
Kohdentamisalueella saa 20% kasvipeitteisyydestä kevytmuokata? Alueen ulkopuolella saa kasvipeitteisyystuen koko prosenttimäärältä, vaikka 80%, kevytmuokkaamalla????
veljeni SKN. muualla maksimi korvattava taso on 60% ja siitä saa 11 €. meillä pitää olla aito kasvipeitteisyys, mutta siitä myös oikeasti maksetaan, 60 % 36 € ja 80 % 54 €. eli suorakylvävät kasvinviljelytilat saavat tätä kautta kurottua lfa-tuen eroa kiinni suhteella ke-tiloihin. kotieläintilojen kun on vaikea sänkeä jättää talveksi jos lantalan on tyhjennettävä syksyisinkin. kohdentamisalueen ulkopuoliset vieskan miehet kuseekin sitten hunajaa.
suurin ero on: ennen toimenpide oli tilakohtainen ja rahan sai koko alalle. nyt vain niille lohkoille joilla kasvipeitteisyys toteutuu. lhp-nurmet eivät enää täytä prosenttia (koska saavat 120 € muuta tukea). mutta käykö säilörehunurmi? pysyvä säilörehunurmi ei käy, onko se sama asia?
-
fosforia tulee se loimijoen kiittämä 75-135kg/ha jota sitten tasailee vielä jälkeläisetkin.
Mut sillä tavalla ne kasitonnarit tulee, et voi kiistää.
Yhden sukupolven ylikin, vaikka ampuisit kaikki kanasi nyt.
-SS-
-
Onneksi kuokka kuokkii lisää peltoa ja pitää plantata lieteeseen vähintään 50% vettä!
-
Onneksi kuokka kuokkii lisää peltoa ja pitää plantata lieteeseen vähintään 50% vettä!
Mä oon vähän kuullut, että tuosta lanttamisesta voi jäädä kiinni. Sit papereita kaivetaankin pitkältä ajalta.
-
Onneksi kuokka kuokkii lisää peltoa ja pitää plantata lieteeseen vähintään 50% vettä!
Mä oon vähän kuullut, että tuosta lanttamisesta voi jäädä kiinni. Sit papereita kaivetaankin pitkältä ajalta.
Tietenkin tämä on mahdollista. Kun olen maininnut näytteenoton ja lannoitevarastojen mittauksen
olevan valvontojen heikoin lenkki, on täälläkin miinuksia tullut melko
välittömästi, koska siitä ei saisi edes puhua.
Uusi mahdollnen kipupiste tulee olemaan lannoitetuotteiden ja kasvinsuojelutuotteiden kaupan ristiintarkistus,
Eli vaikkapa tilatunnuksen antamisvelvoite kyseisen tavarakaupan yhteydessä olisi varmaankin liian suuri
asia kestää.
Kuitenkin usein mainittu dokumentaation luovasti tekeminen on ehkä sitten vain kaikkien puheissa,
mutta tosipaikassa alkaa useimpien omatunto soimata ?
-SS-
-
Oon kuullut että talossa olisi tehty kaksi wisua toinen tarkastajalle ja toinen itselle.
-
Oon kuullut että talossa olisi tehty kaksi wisua toinen tarkastajalle ja toinen itselle.
Näissä huijaamisissa on se huono puoli, että kyllähän viranomaiset ne tajuavat.. ja jos ovat kovin virkaintoisia, niin loppupelissä lait ja valvonnat tiukkenevat. Sitten me kaikki maksamme kalliilla..
Jos huijaa, niin pitää huijata vaan ihan pikkuisen :D
-
Rosvosin tuolta Kashmirin linkin.
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%203,%20Ymp%C3%A4rist%C3%B6sitoumukset.pdf
Herättää kyllä aikalailla kysymyksiä ja erillaisia tunteen purkauksia. :o
Esimerkiksi,
Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen
(Sivu 18)
Viljatila voi ottaa vastaan kuivalantaa josta saa 40euroa hehtaaria.
Sitten on tuo kasvipeitteisyys...
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys
(sivu 23)
Kohdentamisalueella saa 20% kasvipeitteisyydestä kevytmuokata? Alueen ulkopuolella saa kasvipeitteisyystuen koko prosenttimäärältä, vaikka 80%, kevytmuokkaamalla????
veljeni SKN. muualla maksimi korvattava taso on 60% ja siitä saa 11 €. meillä pitää olla aito kasvipeitteisyys, mutta siitä myös oikeasti maksetaan, 60 % 36 € ja 80 % 54 €. eli suorakylvävät kasvinviljelytilat saavat tätä kautta kurottua lfa-tuen eroa kiinni suhteella ke-tiloihin. kotieläintilojen kun on vaikea sänkeä jättää talveksi jos lantalan on tyhjennettävä syksyisinkin. kohdentamisalueen ulkopuoliset vieskan miehet kuseekin sitten hunajaa.
suurin ero on: ennen toimenpide oli tilakohtainen ja rahan sai koko alalle. nyt vain niille lohkoille joilla kasvipeitteisyys toteutuu. lhp-nurmet eivät enää täytä prosenttia (koska saavat 120 € muuta tukea). mutta käykö säilörehunurmi? pysyvä säilörehunurmi ei käy, onko se sama asia?
Tuosta kuivalannasta tulee ihan kivasti euroja ja säästö on suoraan apulantaan kevätlevityksillä. Noihin fosforin ja typen maksimimääriin en ota kantaa. Enemistö suttaa paskansa kanssa kuten ennenkin, aivan varmaan.
Noi kasvipeitteisyydet pitää selvitellä ajan kanssa.
-
http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Sivut/tukihakukoulutus-syksy-2014.aspx
Rosvotun linkin sijainnista löytyy myös muut koulutusmateriaalit...
-
Oon kuullut että talossa olisi tehty kaksi wisua toinen tarkastajalle ja toinen itselle.
Näissä huijaamisissa on se huono puoli, että kyllähän viranomaiset ne tajuavat.. ja jos ovat kovin virkaintoisia, niin loppupelissä lait ja valvonnat tiukkenevat. Sitten me kaikki maksamme kalliilla..
Jos huijaa, niin pitää huijata vaan ihan pikkuisen :D
[/quote
Säännöt pitäisi olla semmoiset ettei ketään edes huvita huijata.
-
http://www.epressi.com/tiedotteet/maaseutu/ministeri-orpo-keskustelee-viljelijoiden-kanssa-salossa.html
-
Joo ei toi satotasokorjaushomma tule toimimaan. Laaja viljelykierto ja sama kasvi tulee harvoin kohdalle, kestää monta vuotta saada sitä kautta ruutia pellolle. Siihen mennessä fosforit on jatkaneet laskuaan ja vaikea on satoisuutta parantaa.
Mun mielestäni ainoa vaihtoehto on siirtyä osittain pimeän apulannan käyttöön. Täytyy vaan olla luotettu toimittaja, jonka kautta asia ei vuoda eteenpäin. Tämä on kaikkein pienimmän riesan tie. Ympäristötuessa on pakko pysyä mukana, koska uusia sopimuksia ei pääsääntöisesti tehdä. Katumapäälle tulo ei siten auta. Tää on aika vahva sanktio, vahvempi kuin moni muu. Opetetaan Herran pelkoa oikein isän kädestä.
Ravinnetasejuttujakin voidaan laskeskella ei siinä mitään. Ei tule olemaan mitään yhteyttä reaalimaailmaan, hallinto saa just sellaisia lukuja kuin haluaa. Paperilla kaikki kunnossa, se on motto. Vähän sama juttu kuin nykyinen typpimittaushomma. Paperilla tulokset ja laskelmat ok, typpisalkku pölyttyy eteisen komerossa.
Kasvipeitteisyydet vaatinee pohtimista enemmänkin. Rahaa olisi kiva saada, mutta suorakylvö ja sänkien aukaisu keväällä ei hotsittaisi.
Eiköhän tämä tästä....
-
Enemmän vewsistö kuormitukseen vaikuttaisi se että kiinitettäisiin huomiota viljely kiertoon hallinon puolesta. 3 nurmea+3 viljaa ja kevät kyntö.
-
Oon kuullut että talossa olisi tehty kaksi wisua toinen tarkastajalle ja toinen itselle.
Näissä huijaamisissa on se huono puoli, että kyllähän viranomaiset ne tajuavat.. ja jos ovat kovin virkaintoisia, niin loppupelissä lait ja valvonnat tiukkenevat. Sitten me kaikki maksamme kalliilla..
Jos huijaa, niin pitää huijata vaan ihan pikkuisen :D
[/quote
Säännöt pitäisi olla semmoiset ettei ketään edes huvita huijata.
..... tai sitten toiminnan pitäisi olla sellaista, että se kestää säännöstönmukaisen tarkastelun :-X
-
Oon kuullut että talossa olisi tehty kaksi wisua toinen tarkastajalle ja toinen itselle.
meillä ei kahteen vuoteen yhtään wisua ;D
-
Neljä miinusta runsaassa kahdessa tunnissa.
Luomu ja lannoiteomavalvonnat, kaksi herkkää asiaa.
Min en puhu mittää. Taas vähään aikaan.
-SS-
-
Kuten kylmis kirjoitti että pistetään "pimeää" apulantaa. Vähän kun näkee vaivaa ja ei osta kaikkea yhdestä paikkaa, niin mikä on kiini jäämis riski jos muistaa ottaakuitin vielä kirjanpidosta pois tarkastuksen ajaksi.
Muistaa vain etei osta kaikkea Yarana ja Agrimarketista pelkästään, niin väittäisin ettei kukaan ota lannoiteista selvää jos kuittia ei ite työnnä tarkastajalle.
Toinen mikä tuli mieleen että valvotaanko näitä mitenkä joilla on tila Virossa. Siinä saa matkalla kummasti "kadotettua" apulantaa Suomenlahteen.
Että en tiedä onko näissä säänöissä enää mitään järkeä jos jokainen alkaa miettimään sitä että miten kierretään sääntöjä ja pidetään paperit kunnossa ja todelisuus on toista.
Itse en toimi tuolla tavalla kun pellot on luomussa.
-
Mielensäpahoittajat liikkeellä... :D
-
Oon kuullut että talossa olisi tehty kaksi wisua toinen tarkastajalle ja toinen itselle.
meillä ei kahteen vuoteen yhtään wisua ;D
Agrineuvosta sitten tai muuta viljely ohjelmaa.
-
Mielensäpahoittajat liikkeellä... :D
Minä se en ollut. >:(
Onneksi tuo "pedon luku" häipyi tuolta plussan puolelta
Ajattelinpa jo, että uskonnollisesti aktiiviset alkavat
demonisoida nimimerkkiäni, aivan kuin Hommafoorumilla, kun
yritin rekisteröityä...joskus vuonna 2009.
ja tuli viesti:"Pyydän valitsemaan uuden nimimerkin ja
ilmoittamaan siitä yksityisviestillä minulle. Hommaforum ylläpito." :D
-SS-
-
Että en tiedä onko näissä säänöissä enää mitään järkeä jos jokainen alkaa miettimään sitä että miten kierretään sääntöjä ja pidetään paperit kunnossa ja todelisuus on toista.
No, minä en ainakaan henkilökohtaisella tasolla usko pätkääkään vaikutusmahdollisuuksiini Itämeren pelastustalkoissa. Herrat Helsingissä tekee laskelmia ja lätkäisee koko maan tasolla kauralle 90kilon typpirajan. Vaikka on päivänselvää, että valumat ovat aivan erilaisia eri puolilla maata.
Meikäläiselle pitäisi tulla paikan päälle näyttämään, että otetaanpa tästä valtaojasta vesinäytteitä vaikka vuoden ajan ja katsotaan minkä verran ravinteita menee vesistöön. Samalla voidaan tehdä verrokkiruutuja eri lohkoille erimäärillä apulantaa.
Siinähän tämä ongelma on, ettei näitä ympäristöjuttuja osata myydä maajussille. Uskottavuutta ei mitenkään hälvennä esim. Erkki Holman pakinat valumien mittausperusteista. Saa vaikutelman, että niissä on aika lailla häikkiä, eivätkä tutkijat itsekään ole selvillä asioista. Osasyy lienee myös siinä, että kunnollisten tutkimusten tekeminen maksaisi paljon. Saattaisi tulla myös vanhojen tutkimusten kanssa ristiriitaisia tuloksia, mikä herättäisi kohua. Järjestelmä palvelee myös itse itseään ja siltä puuttuu kritiikki täysin omaa toimintaansa kohtaan.
Lopputuloksena on se, että ympäristönhoitotalkoot jatkuvat tehottomina ja vääriin asioihin kohdistuvina.
-
Joo ei toi satotasokorjaushomma tule toimimaan. Laaja viljelykierto ja sama kasvi tulee harvoin kohdalle, kestää monta vuotta saada sitä kautta ruutia pellolle. Siihen mennessä fosforit on jatkaneet laskuaan ja vaikea on satoisuutta parantaa.
Mä jotenkin toivoin että tähän olis keksitty joku paremmin ympäristön kannalta suotuisan viljelykäytännön, monipuolisen viljelykierron, huomioiva ratkaisu. Mutta ei väkisin. >:(
-
Voihan noilla säilörehunurmilla kikkailla sen apulannan kanssa. 240kg näyttää olevan maksimi typpilannoitus kolmella sadolla, eiköhän siitä liikene jokunen kilo vielä viljallekin.
Paskaa voi jaella eri vuosina erillaisia määriä syksyin keväin eri lohkoille, riippuu mitä sinne aikoo kylvää. Vehnää kun laittaa niin sit riittävästi, kauraa niin silloin ripaus. ;D
Lanta-analyysin lantraaminen ei ole pitemmän päälle järkevää, maanäyte voi yllättää ikävästi vaikka ottas penkasta....
-
onko kukaan kun ulkomailla kiertelette, kyselly paikallisilta kuin heillä on kyseieset asiat? olis ihan kiva vaan tietää kuin hirviästi meidän virkamiähet oikein meitä kusettaakaan noilla hiton säädöksillään! jos edes jotain viitteitä miten tuolla ulkopuolella mennään näiden kanssa. tietääkö kukaan miten kävi niille belkialaisille jokka kylvi maidot pelloille? täällähän se ei ole ollenkaan sallittua.
-
onko kukaan kun ulkomailla kiertelette, kyselly paikallisilta kuin heillä on kyseieset asiat? olis ihan kiva vaan tietää kuin hirviästi meidän virkamiähet oikein meitä kusettaakaan noilla hiton säädöksillään! jos edes jotain viitteitä miten tuolla ulkopuolella mennään näiden kanssa. tietääkö kukaan miten kävi niille belkialaisille jokka kylvi maidot pelloille? täällähän se ei ole ollenkaan sallittua.
Saksassa ei taida olla vieläkään viljelysuunitelma pakollinen ja voi ajaa kyselemättä 100 mottia lehmän lantaa hehtaarille. Vuoristo Italiassa ajoivat "kuiva" lantaa vuoren rinteelle kuivamaan jossa puro oli alla ja eräässä kohdassa ajoivat kuorma autolla lietettä sillä tavalla että puhaltivat putkesta pellolle. Kyllä se ala rinteeseen valuu.
-
Kerran Koneviestissä oli kirjoitus että keski-eurooppassa laitetaan syksyllä kyntöaura joen penkkalla veteen ja lähetään siitä kyntämään. Ei harastella suojakaistoja ja kevennettyjä muokkauksia.
-
Voihan noilla säilörehunurmilla kikkailla sen apulannan kanssa. 240kg näyttää olevan maksimi typpilannoitus kolmella sadolla, eiköhän siitä liikene jokunen kilo vielä viljallekin.
Paskaa voi jaella eri vuosina erillaisia määriä syksyin keväin eri lohkoille, riippuu mitä sinne aikoo kylvää. Vehnää kun laittaa niin sit riittävästi, kauraa niin silloin ripaus. ;D
Lanta-analyysin lantraaminen ei ole pitemmän päälle järkevää, maanäyte voi yllättää ikävästi vaikka ottas penkasta....
niin lasketaanko säilörehu kasvipeitteisyyteen, vissiin? jos sais hyödynnettyä sen siellä ja lannoituksen optimoinnissa. toisaalta ton mukaan lhp-nurmi saa 120 €/ha et tuottaa sitä kautta luonnonhoitona varsinkin jos jaksais riistalle kylvää ne klisut joka kevät.
itelle laskin koko pottia tälleen: perus 113 € + viherr 70 € + lfa 222 € + ymp. 54 € + rapsi/herne/ruis 40% n. 30 € (läpi ha:t), kasvipeitteisyys 60 % (syysvehnää reilusti rukiin lisäksi ja joku lohko sängellä esim. rapsi) n. 20 € (läpi ha:t).
tekee yhteensä vasta 509 €. luonnonhoitopelloista jotain lisää ja ehkä tosta orgaanisten levityksestä. monta vuotta oli 610 -612 € kun laski koontilistan koko alalle. viime vuonna oli kyl vähempi. mut pudotusta on tonne muutaman vuoden taakse vajaa satku. kyl se rauhottaa. kotieläintiloilla vielä selvästi enemmän. ne on päässy yli 650 euron nyt jää helposti reilun satasen siitä.
-
Voihan noilla säilörehunurmilla kikkailla sen apulannan kanssa. 240kg näyttää olevan maksimi typpilannoitus kolmella sadolla, eiköhän siitä liikene jokunen kilo vielä viljallekin.
Paskaa voi jaella eri vuosina erillaisia määriä syksyin keväin eri lohkoille, riippuu mitä sinne aikoo kylvää. Vehnää kun laittaa niin sit riittävästi, kauraa niin silloin ripaus. ;D
Lanta-analyysin lantraaminen ei ole pitemmän päälle järkevää, maanäyte voi yllättää ikävästi vaikka ottas penkasta....
Väittäsin että jos siltä nurmi alalta korjataan sato 3 kertaa ja ei lannoiteta, niin kyllä se sielä vehnässäkin näkyy.
-
Kerran Koneviestissä oli kirjoitus että keski-eurooppassa laitetaan syksyllä kyntöaura joen penkkalla veteen ja lähetään siitä kyntämään. Ei harastella suojakaistoja ja kevennettyjä muokkauksia.
Tulevalle juurikasmaalle levitetään 80 kg/ha fosforia kynnön alle.
-
hui! kyllä itämeri saastuu! ja itellä neuvoja, muiden alojen, sanoi et noi fosforivajeet alkaa jo näkyä aika selvinä onkelmina, itellä punasella pari lohkoo ja nauro että brptkopötköä kuorma hehtaarille korjais jo paljon.... mistä sitten sitä lie saatavilla? on se vaan kiva kun suomessa tuntuu olevan ajatus tappaa tää saakelin maatalous alkumetreille jotta saamma ostaa laatua ulkomailta pöytään.
-
hui! kyllä itämeri saastuu! ja itellä neuvoja, muiden alojen, sanoi et noi fosforivajeet alkaa jo näkyä aika selvinä onkelmina, itellä punasella pari lohkoo ja nauro että brptkopötköä kuorma hehtaarille korjais jo paljon.... mistä sitten sitä lie saatavilla? on se vaan kiva kun suomessa tuntuu olevan ajatus tappaa tää saakelin maatalous alkumetreille jotta saamma ostaa laatua ulkomailta pöytään.
Se on tuo vedenpuhdistamon rooli vaativa!
Itämeren vesi vaihtuu hitaasti kiertäen ensin Tanskan rannikon, sitten saksan, matkalla kopataan ravinteet Puolan ja kaliningradin alueelta. Tuon jälkeen vesi parka lähtee kiipeämään kohti pohjoista Viro, Latvia ja Liettua. No sitten mennään taas itää kohti Viron rannikkoa pitkin koppaamaan paskat Pietarin edustalta. Rajapyykki kun on saavutettu vähän Haminasta itään päin, niin Ville Niinistö koppaa näytteen vedestä ja toteaa "että paskasta on ja ravinteita hirveästi!"
Sittempä se itämeren vesi alkaakin puhdistua kun lähtee Suomen, Ruotsin ja Norjan rannikkoa pitkin kohti Atlantia taas menemään.
-
Maanpuolustuksen kannalta olisi parempi, että Itämeri olisi yhtä liejua. Sukellusveneet ei pystyisi liikkumaan, kun kaikki paikat on levässä. Kaikilla asioilla on puolensa... 8)
-
Miks joku kikkalisi jonkin laittoman tai huijatun apulannan kanssa. Ja sais sitten vaikka 10 kg typpeä menemään/ha ;D
Maatalouden idea ei mielestäni ole apulannan käytön maksimointi, vaan satomäärän optimointi ;D
Tulisikin joku tilakohtainen apulantakiintiö. Saisi ostaa vaikka 500 kg apulantaa/ha. Mää voisin myydä tuollaisesta kiintiöstö heti 40% jonkulle apulantauskovaiselle ;D
-
Miks joku kikkalisi jonkin laittoman tai huijatun apulannan kanssa. Ja sais sitten vaikka 10 kg typpeä menemään/ha ;D
Maatalouden idea ei mielestäni ole apulannan käytön maksimointi, vaan satomäärän optimointi ;D
Tulisikin joku tilakohtainen apulantakiintiö. Saisi ostaa vaikka 500 kg apulantaa/ha. Mää voisin myydä tuollaisesta kiintiöstö heti 40% jonkulle apulantauskovaiselle ;D
Niimpä, itte hoidin asiaa IP-tuotantona jo silloin paljon ennen luomua ja luomu oli sitten askel eteenpäin ;) 8)
-
Miks joku kikkalisi jonkin laittoman tai huijatun apulannan kanssa. Ja sais sitten vaikka 10 kg typpeä menemään/ha ;D
Maatalouden idea ei mielestäni ole apulannan käytön maksimointi, vaan satomäärän optimointi ;D
Tulisikin joku tilakohtainen apulantakiintiö. Saisi ostaa vaikka 500 kg apulantaa/ha. Mää voisin myydä tuollaisesta kiintiöstö heti 40% jonkulle apulantauskovaiselle ;D
Niimpä, itte hoidin asiaa IP-tuotantona jo silloin paljon ennen luomua ja luomu oli sitten askel eteenpäin ;) 8)
Jos on halu tuottaa sitä leipävehnää tai laadukasta viljaa muutenkin.
-
Miks joku kikkalisi jonkin laittoman tai huijatun apulannan kanssa. Ja sais sitten vaikka 10 kg typpeä menemään/ha ;D
Maatalouden idea ei mielestäni ole apulannan käytön maksimointi, vaan satomäärän optimointi ;D
Tulisikin joku tilakohtainen apulantakiintiö. Saisi ostaa vaikka 500 kg apulantaa/ha. Mää voisin myydä tuollaisesta kiintiöstö heti 40% jonkulle apulantauskovaiselle ;D
Niimpä, itte hoidin asiaa IP-tuotantona jo silloin paljon ennen luomua ja luomu oli sitten askel eteenpäin ;) 8)
Jos on halu tuottaa sitä leipävehnää tai laadukasta viljaa muutenkin.
Sitten on valittava toinen tie ja kestettävä seuraukset.
-
Satoa ei tule ilman panostuksia. Paitsi luomussa, mutta luomumiehillä pyyhkii muutenkin aina hyvin. :D
-
Satoa ei tule ilman panostuksia. Paitsi luomussa, mutta luomumiehillä pyyhkii muutenkin aina hyvin. :D
Luomu = "Can you imagine..." ;D
5000kilon LEIPÄvehnäsato, puhumattakaan 6250kilon hehtaarisadosta, ei onnistu mykoritsoilla ja konnevitsoilla.
150kg typpeä on minimi, 200kg sopiva.
-
2020 siirryn luomuun. 8)
-
Miks joku kikkalisi jonkin laittoman tai huijatun apulannan kanssa. Ja sais sitten vaikka 10 kg typpeä menemään/ha ;D
Maatalouden idea ei mielestäni ole apulannan käytön maksimointi, vaan satomäärän optimointi ;D
Tulisikin joku tilakohtainen apulantakiintiö. Saisi ostaa vaikka 500 kg apulantaa/ha. Mää voisin myydä tuollaisesta kiintiöstö heti 40% jonkulle apulantauskovaiselle ;D
Niimpä, itte hoidin asiaa IP-tuotantona jo silloin paljon ennen luomua ja luomu oli sitten askel eteenpäin ;) 8)
Jos on halu tuottaa sitä leipävehnää tai laadukasta viljaa muutenkin.
Yli 6 tonnia leipävehnää tuli/ha kun lannoitin typpeä 87 kg ja fosforia 12 ???
-
Tuleekos nyt raivioille jotka on raivattu vuosien 2004-2013 välillä tukioikeudet?
-
Tuleekos nyt raivioille jotka on raivattu vuosien 2004-2013 välillä tukioikeudet?
No tottakai.
-
Mun mielestäni ei. Jossain sanottiin, että korvausala ei käsitä 2004 jälkeisiä raivioita.
-
Mun mielestäni ei. Jossain sanottiin, että korvausala ei käsitä 2004 jälkeisiä raivioita.
Eiköhän kukkamultakansan agiteeraajat pidä huolen et ylivoimasen maidontuotannon pöngittämisen lisäks saadaan kaikkiin rytönevoihin täydet tuet.
-
Miks joku kikkalisi jonkin laittoman tai huijatun apulannan kanssa. Ja sais sitten vaikka 10 kg typpeä menemään/ha ;D
Maatalouden idea ei mielestäni ole apulannan käytön maksimointi, vaan satomäärän optimointi ;D
Tulisikin joku tilakohtainen apulantakiintiö. Saisi ostaa vaikka 500 kg apulantaa/ha. Mää voisin myydä tuollaisesta kiintiöstö heti 40% jonkulle apulantauskovaiselle ;D
Niimpä, itte hoidin asiaa IP-tuotantona jo silloin paljon ennen luomua ja luomu oli sitten askel eteenpäin ;) 8)
Jos on halu tuottaa sitä leipävehnää tai laadukasta viljaa muutenkin.
Yli 6 tonnia leipävehnää tuli/ha kun lannoitin typpeä 87 kg ja fosforia 12 ???
No varmasti tulee, kun esikasvina on härkäpapu, maalaji on sopiva ja vettäkin tulee silloin, kun pitää.
Mutta pääsääntöisesti noi kasvit ei menesty Pyhällä Hengellä.
-
Mun mielestäni ei. Jossain sanottiin, että korvausala ei käsitä 2004 jälkeisiä raivioita.
Eiköhän kukkamultakansan agiteeraajat pidä huolen et ylivoimasen maidontuotannon pöngittämisen lisäks saadaan kaikkiin rytönevoihin täydet tuet.
Mulle sopis kyllä hyvin. Pari hehtaaria on nyt raivattu ja tilatuki on hommattu. Ei olisi iso asia jos loputkin tuet tulisi. Olen ne ansainnut.
-
Mun mielestäni ei. Jossain sanottiin, että korvausala ei käsitä 2004 jälkeisiä raivioita.
alussa luki että jos maatalousmaa on saanut ympäristötuen tai lfa:n, niin se on korvauskelpoinen jos on ollut maatalousmaata ennen vuotta 2013.
-
Miks joku kikkalisi jonkin laittoman tai huijatun apulannan kanssa. Ja sais sitten vaikka 10 kg typpeä menemään/ha ;D
Maatalouden idea ei mielestäni ole apulannan käytön maksimointi, vaan satomäärän optimointi ;D
Tulisikin joku tilakohtainen apulantakiintiö. Saisi ostaa vaikka 500 kg apulantaa/ha. Mää voisin myydä tuollaisesta kiintiöstö heti 40% jonkulle apulantauskovaiselle ;D
Niimpä, itte hoidin asiaa IP-tuotantona jo silloin paljon ennen luomua ja luomu oli sitten askel eteenpäin ;) 8)
Jos on halu tuottaa sitä leipävehnää tai laadukasta viljaa muutenkin.
Yli 6 tonnia leipävehnää tuli/ha kun lannoitin typpeä 87 kg ja fosforia 12 ???
No varmasti tulee, kun esikasvina on härkäpapu, maalaji on sopiva ja vettäkin tulee silloin, kun pitää.
Mutta pääsääntöisesti noi kasvit ei menesty Pyhällä Hengellä.
Joo. Just tuostahan oli kyse ;D
Tonni/ha tulee ilmaiseksi + joka tonnin arvo nousee 40 €.
Se on kumma, että viranomaisten täytyy PAKOTTAA ihmisiä viljelemään fiksusti ??? Ja kannattavammin. Tätä en tajua.
-
Oon kuullut että talossa olisi tehty kaksi wisua toinen tarkastajalle ja toinen itselle.
Näissä huijaamisissa on se huono puoli, että kyllähän viranomaiset ne tajuavat.. ja jos ovat kovin virkaintoisia, niin loppupelissä lait ja valvonnat tiukkenevat. Sitten me kaikki maksamme kalliilla..
Jos huijaa, niin pitää huijata vaan ihan pikkuisen :D
Säännöt pitäisi olla semmoiset ettei ketään edes huvita huijata.
Säännöt pitäs olla sellaiset että kehtais edes lukea.
Sitten toiseksi niin yksinkertaiset että viljelijät ja hallinto ymmärtää mitä säännöissä on määrätty.
Kolmanneksi olisi hyvä, että virkamiehet kertoisivat miten mikin pykälä parantaa ympäristön tilaa ja näyttäs jonkun tieteelisen tutkimuksen lausunnon pohjaksi.
Nyt muutetaan sääntöjä mutu pohjalta kiusanteko mielessä.
-
Oon kuullut että talossa olisi tehty kaksi wisua toinen tarkastajalle ja toinen itselle.
Näissä huijaamisissa on se huono puoli, että kyllähän viranomaiset ne tajuavat.. ja jos ovat kovin virkaintoisia, niin loppupelissä lait ja valvonnat tiukkenevat. Sitten me kaikki maksamme kalliilla..
Jos huijaa, niin pitää huijata vaan ihan pikkuisen :D
Säännöt pitäisi olla semmoiset ettei ketään edes huvita huijata.
Säännöt pitäs olla sellaiset että kehtais edes lukea.
Sitten toiseksi niin yksinkertaiset että viljelijät ja hallinto ymmärtää mitä säännöissä on määrätty.
Kolmanneksi olisi hyvä, että virkamiehet kertoisivat miten mikin pykälä parantaa ympäristön tilaa ja näyttäs jonkun tieteelisen tutkimuksen lausunnon pohjaksi.
Nyt muutetaan sääntöjä mutu pohjalta kiusanteko mielessä.
Viljan viljeliät tykkä tästä systeemistä kyttyrää. Karjatilat pakotetaan käytännössä tuottamaan rehuviljansa itse. Luomussakin pitäisi 5 vuoden jälkeen tuottaa 30% myynti kasvia jos ei ole eläimetkin luomussa.
-
onks toi kasvipeitteisyys nyt sillai et jos sadan hehtaarin tilalla kasvipeitteisyysprosentti on vaikka 63 % eli 63 ha ni saa 63 ha x 36 €/ha eli 2268 € vai 36 €/ha koko alalle eli 3600 €?
nythän vanhassa jos kultivoi vähintään 30% ni sai sen 11 €/ha eli sadan hehtaarin tilalla 1100 € vuodessa. vähintään 30% aito kasvipeitteisyys antoi 3000 € ja vähintään 50% 4500 €.
uudessa systeemissä 20% kultivointia ja 20% aitoa kasvipeitteisyyttä (sänki, nurmi, syyskylvö) antais 40 ha x 18 €/ha eli 720 € eli ei juuri mitään.
-
Viljan viljeliät tykkä tästä systeemistä kyttyrää. Karjatilat pakotetaan käytännössä tuottamaan rehuviljansa itse. Luomussakin pitäisi 5 vuoden jälkeen tuottaa 30% myynti kasvia jos ei ole eläimetkin luomussa.
Riittääkö muuten luomussa jos tuottaa 30% kasvia jonka voisi myydä, vaikka syöttäisikin omille eläimille?
Ja eikö viljatiloille menevä kuivalanta pitäisi laskea myytäväksi tuotteeksi - on ne lehmät sitten luomussa tai ei :) Separaattoreillehan piti tulla investointitukea ja lisätuki yhteiskoneille. Naapurin viljatilat siis ostamaan kimppaan separaattorin ELY-keskuksen piikkiin, niin itse ei tarvitse vaivautua rakentelemaan lisälantaloita :)
-
Käännetään asia toisinpäin.
Mikä ei ole myyntikasvi?
Pitääkö myynnistä osoittaa tuloja vai hyväksytäänkö riittäväksi myynti-
ponnisteluksi esim. ilmoitus MT:ssä?
Jos tavanomaisessa tuotannossa oleva tila saa ostaa luomuviljaa
eläimilleen, miksi luomutila ei saisi syöttää sitä omille eläimilleen, jos eläimet ovat tavanomaisessa tuotannossa.
Siis kaksi karjatilaa, joista toinen on peltojen osalta luomussa, voivat ostaa toistensa viljat. Tällöin luomutila on
myynyt luomutuotetta ulos. Lopputuloksena on kuitenkin tavanomaista maitoa ja lihaa.
-
Käännetään asia toisinpäin.
Mikä ei ole myyntikasvi?
Pitääkö myynnistä osoittaa tuloja vai hyväksytäänkö riittäväksi myynti-
ponnisteluksi esim. ilmoitus MT:ssä?
Jos tavanomaisessa tuotannossa oleva tila saa ostaa luomuviljaa
eläimilleen, miksi luomutila ei saisi syöttää sitä omille eläimilleen, jos eläimet ovat tavanomaisessa tuotannossa.
Siis kaksi karjatilaa, joista toinen on peltojen osalta luomussa, voivat ostaa toistensa viljat. Tällöin luomutila on
myynyt luomutuotetta ulos. Lopputuloksena on kuitenkin tavanomaista maitoa ja lihaa.
Niin. Se kait tulee sieltä kasvipuolelta, eli jos on luomu kasvintuotantotila, niin pelto alasta pitää olla 30% myynti kasvilla. Sitä kait ei määrätä missään myykö sen sitten tavanomaisena vai luomuna eteen päin, mutta epäilisin ettei omille elukoille syöttäminen kelpaa.
-
Tuo pelkkä kasvin määritteleminen myyntikasviksi ei vielä oikein
tarkoita mitään. Pitääkö tulla satoa ja onko sato myytävä? Eli
pitääkö kasvin myynnistä luomuna olla todisteet ja onko ylipäätään
myytävä? Eihän nykyiselläänkään tilan ole pakko kai myydä ulos mitään vai olenko
väärässä? Tässä mielessä ei käy sääntöjen laatijaa kateeksi.
Jos kotieläintila viljelee viljaa "sivutoimisesti" ja myy sadon luomuna pois, pitäisi
ko. ala hyväksyä luomutuenkin piiriin. Lisäksi osa nurmialasta voidaan katsoa olevan eräänlaista
viherlannoitusalaa, vaikka nurmi kiertää lehmän ruuansulatuksen kautta.
-
Tuo pelkkä kasvin määritteleminen myyntikasviksi ei vielä oikein
tarkoita mitään. Pitääkö tulla satoa ja onko sato myytävä? Eli
pitääkö kasvin myynnistä luomuna olla todisteet ja onko ylipäätään
myytävä? Eihän nykyiselläänkään tilan ole pakko kai myydä ulos mitään vai olenko
väärässä? Tässä mielessä ei käy sääntöjen laatijaa kateeksi.
Jos kotieläintila viljelee viljaa "sivutoimisesti" ja myy sadon luomuna pois, pitäisi
ko. ala hyväksyä luomutuenkin piiriin. Lisäksi osa nurmialasta voidaan katsoa olevan eräänlaista
viherlannoitusalaa, vaikka nurmi kiertää lehmän ruuansulatuksen kautta.
Tää on muuten mielen kiintoista. Pakko laittaa "myynti" kasville. Säilörehuhan ei sitä ole ollut. Mutta onko sitten pakko myydä korjattu sato, vai riitääkö että sanoo "voi voi ei onnistunut ja piti paalata elukoitten ruuaksi."
-
Kaikkea voi myydä, mutta kaupantekoon tarvitaan jo ostajan myötämielisyys. Kukapa ostaa kahu kauroja tai rikkaruoho heiniä?
Mutta maksukuitteja päittäin vaihtamalla, saadaan isokin myyntitapahtuma aikaiseksi tuttujen kesken. Luovuutta se vain vaatii.
-
Joskus oli puhetta että nurmi ei kelpaa myyntikasviksi. Liekkö vielä näin? Se on perin omituinen pykälä, onhan nurmi tärkein kasvi nautatilalla. Miksi sen kanssa kaupankäynti olisi laitonta?
-
Joskus oli puhetta että nurmi ei kelpaa myyntikasviksi. Liekkö vielä näin? Se on perin omituinen pykälä, onhan nurmi tärkein kasvi nautatilalla. Miksi sen kanssa kaupankäynti olisi laitonta?
Biokaasun raaka-aineeksi myös. Siitä saa oivaa luomusähköä. :)
-
onks toi kasvipeitteisyys nyt sillai et jos sadan hehtaarin tilalla kasvipeitteisyysprosentti on vaikka 63 % eli 63 ha ni saa 63 ha x 36 €/ha eli 2268 € vai 36 €/ha koko alalle eli 3600 €?
nythän vanhassa jos kultivoi vähintään 30% ni sai sen 11 €/ha eli sadan hehtaarin tilalla 1100 € vuodessa. vähintään 30% aito kasvipeitteisyys antoi 3000 € ja vähintään 50% 4500 €.
uudessa systeemissä 20% kultivointia ja 20% aitoa kasvipeitteisyyttä (sänki, nurmi, syyskylvö) antais 40 ha x 18 €/ha eli 720 € eli ei juuri mitään.
Ei mun nähdäkseni ole koko alalle. Lhp:lle ja viherlannotukselle ei tainnu saada, eikä kerääjäkasvialalle. Toisinsanoen ihan pelkkää *****ilua koko kasvipeitteisyys. Ei siis jatkossa kannata jättää kasvipeitteiseksi rahan takia, muut syyt sitten erikseen. Toi kerääjäkasvien satanen per hehtaari sen sijaan kuulostaa siltä, että sitä lyödään kaikkien viljojen alle.
-
Siinä tulee se ongelma tässä vanhassa systeemissä ettei homasta ota enää pirukaan selvää! Sulla voi olla VLN:nää 50% ja jos loput on säiliksellä niin millä tarkastaja todistaa ettei satoa ole korjattu. Kirjanpidossahan voi olla lappu että joku tuttu on mukamas käynyt sadon korjaamassa vaikka se on tosiasiassa niitetty peltoon.
Luomukasvitilalla sai olla kaikki säilörehulla jos sadon myi luomukotieläintilalle.
-
onks toi kasvipeitteisyys nyt sillai et jos sadan hehtaarin tilalla kasvipeitteisyysprosentti on vaikka 63 % eli 63 ha ni saa 63 ha x 36 €/ha eli 2268 € vai 36 €/ha koko alalle eli 3600 €?
nythän vanhassa jos kultivoi vähintään 30% ni sai sen 11 €/ha eli sadan hehtaarin tilalla 1100 € vuodessa. vähintään 30% aito kasvipeitteisyys antoi 3000 € ja vähintään 50% 4500 €.
uudessa systeemissä 20% kultivointia ja 20% aitoa kasvipeitteisyyttä (sänki, nurmi, syyskylvö) antais 40 ha x 18 €/ha eli 720 € eli ei juuri mitään.
Ei mun nähdäkseni ole koko alalle. Lhp:lle ja viherlannotukselle ei tainnu saada, eikä kerääjäkasvialalle. Toisinsanoen ihan pelkkää *****ilua koko kasvipeitteisyys. Ei siis jatkossa kannata jättää kasvipeitteiseksi rahan takia, muut syyt sitten erikseen. Toi kerääjäkasvien satanen per hehtaari sen sijaan kuulostaa siltä, että sitä lyödään kaikkien viljojen alle.
Kirjanpitoon merkintä että on jotain timppaa kylvänyt ja antaa juolavehnän kasvaa. Ei siitä kukaan ota selvää kun matalaan sänkeen pui ja pehkut paalaa. ;D
-
mites toi 100 €/ha kerääjäkasvit? saa perustaa vasta viljan orasvaiheessa eli myrkyttää ensin rikat pois ja sit perään kaikki heinänsiemenjämät sekasin. kylvömääristä ei puhuta, vain että koko alalla oltava kasvusto. harvakin riittänee.. millä koneella olisi helpoin suorittaa kylvö? urat olis 21 m, niissä ajaessa ei tallausta tule.
muokata saa toki pois vasta 1.lokakuuta eli ei sovellu syksyllä kylvettäville lohkoille. ja voi lokakuussa olla lautasmuokkaus ja kultivointikelitkin jo menneet. toisaalta sit voi antaa olla kevääseen ja ottaa kasvipeitteisyysrahat viä kylkeen. onhan siinä riskinsä mut itellä on keväällä lautasella avaus ja muokkaus siitä eteenpäin äkeellä onnistunu ihan ok.
-
Miks joku kikkalisi jonkin laittoman tai huijatun apulannan kanssa. Ja sais sitten vaikka 10 kg typpeä menemään/ha ;D
Maatalouden idea ei mielestäni ole apulannan käytön maksimointi, vaan satomäärän optimointi ;D
Esimerkiksi ne Hantulan kevätvehnäkokeet osoittavat selvästi, että juuri siellä typen punaisella alueella vasta alkaa kasvamaan, niin että fosfori- ja kalitaseet saadaan kivasti miinukselle. Jos sitä punaista aluetta tuodaan alaspäin, vähenee myös muiden ravinteiden otto maasta, ja optimituotto heikkenee. Totta kai typellä on jokin optimituotto kiloa kohti, mutta typen puutteesta kärsivä kasvi on myös altis kuivuudelle ja muille hankaluuksille. Vanhassa maatalouden Pikkujättiläisessä mainittiin jostakin sadan vuoden koeruudusta, missä ei tehty mitään lannoitusta, satoa oli saatu keskimäärin siemenen lisäksikin jotakin, todennäköisesti ilmasta satavan typpihapon johdosta. Joinakin vuosina ei saatu edes siemen vertaa takaisin.
Tuo mainittu 50 kg N satotasokorjaus on pieni takaportti, jonka voi saada auki juurikin sillä kikkailulla. Eli yksi kunnon onnenkantamoinen ylimääräisen ravinteen kanssa, tulee viideksi vuodeksi mahdollisuus käyttää jopa 50 kg/ha enemmän typpeä, antaa mahdollisuuden odottaa ihan 4 v laillisen viljelyn kanssa sitä silloin tällöin sattuvaa optimivuotta. Tällöin taas 5 v pelastettu eteenpäin, saman kasvin kierrolla.
Nämä ravinnetaseet ja satotasokorjaukset eivät juurikaan kuvasta sitä, miten on viljelty, vaan sitä, missä olosuhteissa on aikaisemmin, esim. edellisenä vuotena viljelty. Sopivat sateet ja ilmat tulevat jos ovat tullakseen, ja siitä sitten seuraa huippusadot, jos ravinteiden puute ei tule estämään onnistumista. Nimenomaan nykymallin mukainen ravinnetaselaskenta, rehellinen sellainen, vei pohjan pois seuraavan vuoden satotasotavoittelulta.
Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta.
-SS-
-
mites toi 100 €/ha kerääjäkasvit? saa perustaa vasta viljan orasvaiheessa eli myrkyttää ensin rikat pois ja sit perään kaikki heinänsiemenjämät sekasin. kylvömääristä ei puhuta, vain että koko alalla oltava kasvusto. harvakin riittänee.. millä koneella olisi helpoin suorittaa kylvö? urat olis 21 m, niissä ajaessa ei tallausta tule.
Eiks toi ole helpoin kylvön yhteydessä pistää samalla kertaa siemenet aluskasvina. Kattelee vaan et kasvi ja kasvinsuojelu passaa yhteen. Valkoapila esimerkiks?
-
mites toi 100 €/ha kerääjäkasvit? saa perustaa vasta viljan orasvaiheessa eli myrkyttää ensin rikat pois ja sit perään kaikki heinänsiemenjämät sekasin. kylvömääristä ei puhuta, vain että koko alalla oltava kasvusto. harvakin riittänee.. millä koneella olisi helpoin suorittaa kylvö? urat olis 21 m, niissä ajaessa ei tallausta tule.
muokata saa toki pois vasta 1.lokakuuta eli ei sovellu syksyllä kylvettäville lohkoille. ja voi lokakuussa olla lautasmuokkaus ja kultivointikelitkin jo menneet. toisaalta sit voi antaa olla kevääseen ja ottaa kasvipeitteisyysrahat viä kylkeen. onhan siinä riskinsä mut itellä on keväällä lautasella avaus ja muokkaus siitä eteenpäin äkeellä onnistunu ihan ok.
Kerääjäkasvi ei oikein taida viihtyä kasitonnaritaloudessa. Eli kyllä siinä joutuu jättäytymään ehkä semmoisiin keskisatoihin. 1.10. ei liene mikään ongelma eteläisellä rannikkoalueella syyskylvöissä. Parhaat oraat jälleen tulossa myöhään kylvetyistä. Kai sen glyfon voi laittaa muutama päivä aikaisemmin, sitten suorakylvö 1.10. Rahantuloa ei voi estää.
-SS-
-
Miks joku kikkalisi jonkin laittoman tai huijatun apulannan kanssa. Ja sais sitten vaikka 10 kg typpeä menemään/ha ;D
Maatalouden idea ei mielestäni ole apulannan käytön maksimointi, vaan satomäärän optimointi ;D
Esimerkiksi ne Hantulan kevätvehnäkokeet osoittavat selvästi, että juuri siellä typen punaisella alueella vasta alkaa kasvamaan, niin että fosfori- ja kalitaseet saadaan kivasti miinukselle. Jos sitä punaista aluetta tuodaan alaspäin, vähenee myös muiden ravinteiden otto maasta, ja optimituotto heikkenee. Totta kai typellä on jokin optimituotto kiloa kohti, mutta typen puutteesta kärsivä kasvi on myös altis kuivuudelle ja muille hankaluuksille. Vanhassa maatalouden Pikkujättiläisessä mainittiin jostakin sadan vuoden koeruudusta, missä ei tehty mitään lannoitusta, satoa oli saatu keskimäärin siemenen lisäksikin jotakin, todennäköisesti ilmasta satavan typpihapon johdosta. Joinakin vuosina ei saatu edes siemen vertaa takaisin.
Tuo mainittu 50 kg N satotasokorjaus on pieni takaportti, jonka voi saada auki juurikin sillä kikkailulla. Eli yksi kunnon onnenkantamoinen ylimääräisen ravinteen kanssa, tulee viideksi vuodeksi mahdollisuus käyttää jopa 50 kg/ha enemmän typpeä, antaa mahdollisuuden odottaa ihan 4 v laillisen viljelyn kanssa sitä silloin tällöin sattuvaa optimivuotta. Tällöin taas 5 v pelastettu eteenpäin, saman kasvin kierrolla.
Nämä ravinnetaseet ja satotasokorjaukset eivät juurikaan kuvasta sitä, miten on viljelty, vaan sitä, missä olosuhteissa on aikaisemmin, esim. edellisenä vuotena viljelty. Sopivat sateet ja ilmat tulevat jos ovat tullakseen, ja siitä sitten seuraa huippusadot, jos ravinteiden puute ei tule estämään onnistumista. Nimenomaan nykymallin mukainen ravinnetaselaskenta, rehellinen sellainen, vei pohjan pois seuraavan vuoden satotasotavoittelulta.
Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta.
-SS-
Ja kun huomioidaan uudet lajikkeet missä sato potentiaalia enemmän kuin vanhoissa, niin saattaa tulla ravinteista pulaa.
-
Kun viljellään sinimailasnurmea, levitetään turvelantaa ja kynnetään naattia maahan irtoaa maastakin typpeä, vaikkei ihan jokavuosi kaikilla lohkoilla noita käytettäisikään.
Osassa syysvehnälohkoa oli esikasvina sinimailasnurmi ja osassa sokerijuurikas (naatit maahan) Typpeä syksyllä 20 kg ja keväällä 120. Sato 6900 kg/ha, valkuainen 12,1. Kesäkuun alun ja heinäkuun lopun kuivuus jonkinverran leikkasi satoa. Poutivimmilta alueilta kasvusto paloi.
-
mites toi 100 €/ha kerääjäkasvit? saa perustaa vasta viljan orasvaiheessa eli myrkyttää ensin rikat pois ja sit perään kaikki heinänsiemenjämät sekasin. kylvömääristä ei puhuta, vain että koko alalla oltava kasvusto. harvakin riittänee.. millä koneella olisi helpoin suorittaa kylvö? urat olis 21 m, niissä ajaessa ei tallausta tule.
Viskalla apila kai lentää pitkällekin, mutta oraille heitettynä ei varmaan muuta iloa kuin hyvällä tahdolla tukiehtojen täyttäminen. Naapurin luomupelloilla ei pahemmin tallausjälkiä ole rikkaäestyksestä näkynyt ja siinä saisi vähän pinnan allekin siementä. Mutta jos ruiskuttaa rikat normaaliaikaan, niin menee varmaan aika isoiksi oraat ennenkuin rikkaäestyksestä on rikkojen puolesta iloa.
-
mites toi 100 €/ha kerääjäkasvit? saa perustaa vasta viljan orasvaiheessa eli myrkyttää ensin rikat pois ja sit perään kaikki heinänsiemenjämät sekasin. kylvömääristä ei puhuta, vain että koko alalla oltava kasvusto. harvakin riittänee.. millä koneella olisi helpoin suorittaa kylvö? urat olis 21 m, niissä ajaessa ei tallausta tule.
Viskalla apila kai lentää pitkällekin, mutta oraille heitettynä ei varmaan muuta iloa kuin hyvällä tahdolla tukiehtojen täyttäminen. Naapurin luomupelloilla ei pahemmin tallausjälkiä ole rikkaäestyksestä näkynyt ja siinä saisi vähän pinnan allekin siementä. Mutta jos ruiskuttaa rikat normaaliaikaan, niin menee varmaan aika isoiksi oraat ennenkuin rikkaäestyksestä on rikkojen puolesta iloa.
juu ei tässä mitään muuta haetakaan kuin tukioptimointia tappiin seuraavalle kaudelle. viime kaudella valitsin kaikki kalleimmat lisätoimenpiteet ja hyvin niistä on massia kertynyt kun koko kauden laskee yhteen. salkusta en tiä missä on ja välillä on kasvipeitteisyyksin tullu hiukan väärin laskettua.
-
mites toi 100 €/ha kerääjäkasvit? saa perustaa vasta viljan orasvaiheessa eli myrkyttää ensin rikat pois ja sit perään kaikki heinänsiemenjämät sekasin. kylvömääristä ei puhuta, vain että koko alalla oltava kasvusto. harvakin riittänee.. millä koneella olisi helpoin suorittaa kylvö? urat olis 21 m, niissä ajaessa ei tallausta tule.
Viskalla apila kai lentää pitkällekin, mutta oraille heitettynä ei varmaan muuta iloa kuin hyvällä tahdolla tukiehtojen täyttäminen. Naapurin luomupelloilla ei pahemmin tallausjälkiä ole rikkaäestyksestä näkynyt ja siinä saisi vähän pinnan allekin siementä. Mutta jos ruiskuttaa rikat normaaliaikaan, niin menee varmaan aika isoiksi oraat ennenkuin rikkaäestyksestä on rikkojen puolesta iloa.
Muutaman kerran olen apilanurmen perustanut tuollein orasvaiheessa että rikkaruiskutuksen jälkeen kylvö ja jyräys..
Mun kylvövehkeet kun soveltuu mainiosti tuohon tarkoitukseen.. 8)
-
Jos valitsee 60% kasvipeitteisyyden, niin tukea tulee just sille 60-79,9%alalle, mikä kasvipeitteisenä. Siinähän tää kupletin juoni just on, että tukea vain niille lohkoille joihin toimenpide kohdentuu.
Kerääjäkasvit kuuluvat nyt monimuotoiseen peltomaisemaan, mikä tarkoittaa viherlannoitusnurmia, LHP:tä yms. Kohdentamisalueella 20% peltoalasta ja muualla 15%.
Jos ton kerääjäkasvituen saisi kokopinta-alalle, niin arvatkaa tekiskö heinänkylvölaatikot kauppansa kylvinkoneisiin. Siemenet loppuisi heti ja hinnat nousisi taivaisiin.
Kasvipeitteisyyden kanssa pelaaminen tarkoittaa viljatilalla sänkiä ja syysviljaa. Sopii parhaiten aitosuorakylväjille.
Mää olen ihan tyytyväinen tuohon peruspottiin tilatuki (sis.viherrytys)+lfa+ympin perustuki. Pitäisi tulla jo 450e ja noista muista kertyy sitten se mikä kertyy. Reilu satanen tulee tappiota, mutta olosuhteisiin nähden, vielä siedettävä tilanne.
-
Se on kumma, että viranomaisten täytyy PAKOTTAA ihmisiä viljelemään fiksusti ??? Ja kannattavammin. Tätä en tajua.
Ymmärrän tämän niin, että liikaa on vielä löysiä, kun "väkisin viljely" on vielä ollut normi ja vielä ihan kannattavaa. Kunhan alkaa tosissaan ahdistaa, niin ei tarvii enää määräyksillä sitä fiksuutta hakea?
-
Se on kumma, että viranomaisten täytyy PAKOTTAA ihmisiä viljelemään fiksusti ??? Ja kannattavammin. Tätä en tajua.
Ymmärrän tämän niin, että liikaa on vielä löysiä, kun "väkisin viljely" on vielä ollut normi ja vielä ihan kannattavaa. Kunhan alkaa tosissaan ahdistaa, niin ei tarvii enää määräyksillä sitä fiksuutta hakea?
Siihen olisi helppo ratkaisu. Lopetaan kaikki tuet ja jokainen saisi viljellä kuten haluaa.
-
Jos valitsee 60% kasvipeitteisyyden, niin tukea tulee just sille 60-79,9%alalle, mikä kasvipeitteisenä. Siinähän tää kupletin juoni just on, että tukea vain niille lohkoille joihin toimenpide kohdentuu.
Kerääjäkasvit kuuluvat nyt monimuotoiseen peltomaisemaan, mikä tarkoittaa viherlannoitusnurmia, LHP:tä yms. Kohdentamisalueella 20% peltoalasta ja muualla 15%.
Jos ton kerääjäkasvituen saisi kokopinta-alalle, niin arvatkaa tekiskö heinänkylvölaatikot kauppansa kylvinkoneisiin. Siemenet loppuisi heti ja hinnat nousisi taivaisiin.
Kasvipeitteisyyden kanssa pelaaminen tarkoittaa viljatilalla sänkiä ja syysviljaa. Sopii parhaiten aitosuorakylväjille.
Mää olen ihan tyytyväinen tuohon peruspottiin tilatuki (sis.viherrytys)+lfa+ympin perustuki. Pitäisi tulla jo 450e ja noista muista kertyy sitten se mikä kertyy. Reilu satanen tulee tappiota, mutta olosuhteisiin nähden, vielä siedettävä tilanne.
mut millä me nää 600+ vuokrat maksetaan ??? ;D ;D
missä sanoo tuo 20% maksimi peltoluonnon monimuotoisuuksille?
kaikkein kamalinta tässä on se, ettei edes korkea fosforitason peltoon saa enää ajaa yhtään kakkaa. ennen rajaus oli vain arvelluttavan korkeissa, joita ei itselläkään juuri ole ja siihen on vähän nostamistakin kun vaan jotain satojakin saa.
kotieläintilat täysin kusessa kun kaikki lohkot jo valmiiksi korkeassa ja jonnekin lannatkin on paperilla merkittävä. ymmärrän tuon niin, että karjanlannan poikkeuksella ei voi ajaa korkeaan yhtään, mutta käyttämällä satotasokorjausta voi apulannalla ajaa sen max 6 kg/ha. eli ei yhtään mitään.
voitte kuvitella mimmoset ne P-lukemat on. tate ja yhtiökumppani ketä osti noita yhen sikamiehen lähipeltoja ni luvut on 100. meidänkin maltillisesti kananlantaa käyttävien ja alle kymmenen vuotta elukoitten kanssa touhunneitten on rajussa nousussa vaikka satotaso kertaallinen eikä ajeta ku alle kymmentä mottia. mulla on korkeassa jo useempi lohko, suurin osa hyvässä jonne saa sentäin jotain laittaa. perusreissu isolla kanafarmilla on minimi 10 mottia kevät ja samanlainen syksyllä.
-
Ei sitä löysää kovin paljon voi olla, niin kovaa on poru tällä hetkellä. ;D :D
-
yhen sikamiehen lähipeltoja ni luvut on 100. meidänkin maltillisesti kananlantaa käyttävien ja alle kymmenen vuotta elukoitten kanssa touhunneitten on rajussa nousussa vaikka satotaso kertaallinen eikä ajeta ku alle kymmentä mottia. mulla on korkeassa jo useempi lohko, suurin osa hyvässä jonne saa sentäin jotain laittaa. perusreissu isolla kanafarmilla on minimi 10 mottia kevät ja samanlainen syksyllä.
Ravinneylijäämät tuovat suuria satoja. Ja nyt joku viherpiipertäjä meinaa tehdä kiusaa, ettei onnistukaan enää. Varmaan pitää siellä kanansontakasan vieressä ihmisten kohta opetella viljelemäänkin ? :P
Juu aikanaan kun laitoin kuormallisen lehmän kuivikelantaa paikkaansa, niin jos kanalan pohjaa laittoi samalla tavalla, oli laossa jo nelilehtiasteelta asti.
-SS-
-
Jos valitsee 60% kasvipeitteisyyden, niin tukea tulee just sille 60-79,9%alalle, mikä kasvipeitteisenä. Siinähän tää kupletin juoni just on, että tukea vain niille lohkoille joihin toimenpide kohdentuu.
Kerääjäkasvit kuuluvat nyt monimuotoiseen peltomaisemaan, mikä tarkoittaa viherlannoitusnurmia, LHP:tä yms. Kohdentamisalueella 20% peltoalasta ja muualla 15%.
Jos ton kerääjäkasvituen saisi kokopinta-alalle, niin arvatkaa tekiskö heinänkylvölaatikot kauppansa kylvinkoneisiin. Siemenet loppuisi heti ja hinnat nousisi taivaisiin.
Kasvipeitteisyyden kanssa pelaaminen tarkoittaa viljatilalla sänkiä ja syysviljaa. Sopii parhaiten aitosuorakylväjille.
Mää olen ihan tyytyväinen tuohon peruspottiin tilatuki (sis.viherrytys)+lfa+ympin perustuki. Pitäisi tulla jo 450e ja noista muista kertyy sitten se mikä kertyy. Reilu satanen tulee tappiota, mutta olosuhteisiin nähden, vielä siedettävä tilanne.
mut millä me nää 600+ vuokrat maksetaan ??? ;D ;D
missä sanoo tuo 20% maksimi peltoluonnon monimuotoisuuksille?
kaikkein kamalinta tässä on se, ettei edes korkea fosforitason peltoon saa enää ajaa yhtään kakkaa. ennen rajaus oli vain arvelluttavan korkeissa, joita ei itselläkään juuri ole ja siihen on vähän nostamistakin kun vaan jotain satojakin saa.
kotieläintilat täysin kusessa kun kaikki lohkot jo valmiiksi korkeassa ja jonnekin lannatkin on paperilla merkittävä. ymmärrän tuon niin, että karjanlannan poikkeuksella ei voi ajaa korkeaan yhtään, mutta käyttämällä satotasokorjausta voi apulannalla ajaa sen max 6 kg/ha. eli ei yhtään mitään.
voitte kuvitella mimmoset ne P-lukemat on. tate ja yhtiökumppani ketä osti noita yhen sikamiehen lähipeltoja ni luvut on 100. meidänkin maltillisesti kananlantaa käyttävien ja alle kymmenen vuotta elukoitten kanssa touhunneitten on rajussa nousussa vaikka satotaso kertaallinen eikä ajeta ku alle kymmentä mottia. mulla on korkeassa jo useempi lohko, suurin osa hyvässä jonne saa sentäin jotain laittaa. perusreissu isolla kanafarmilla on minimi 10 mottia kevät ja samanlainen syksyllä.
Mutta Joozeppi, minähän olen tarjonnut sinulle mahdollisuutta päästä haitallisista kananulosteista eroon... ;) ;D
Mää olen kyllä SASsin linjoilla siinä, että pieni pärjää omillaan. Noista suurjutuista tulee näämmä niin isoja ongelmia, että isännät saa mahahaavan... :(
Jaa niin se 20%, se on tossa oppaan sivulla 27/29 puolivälin jälkeen. Nyt kun luin tuosta kyseisestä kohdasta peltoluonnon monimuotoisuus, kerääjäkasveista, niin en olekkaan enää aivan varma luetaanko se monimuotoisuuspelloksi. Voi olla, että monimuotoisuuspelto onkin oma alalajinsa kerääjäkasvien rinnalla. Jos näin niin sitten toi kerääjäkasvi saattaakin olla rahasampo. ???
-
Mutta olennainen kysymys: kerkiääkö viljelysuuniteluohjelmat mukaan tuohon junaan ? Olisi mukava kokeilla sillä ohjelmalla, mikä on sallittua ja ei sallittua ?
Pitänee kysyä het huomenissa.
-SS-
-
Jos valitsee 60% kasvipeitteisyyden, niin tukea tulee just sille 60-79,9%alalle, mikä kasvipeitteisenä. Siinähän tää kupletin juoni just on, että tukea vain niille lohkoille joihin toimenpide kohdentuu.
Kerääjäkasvit kuuluvat nyt monimuotoiseen peltomaisemaan, mikä tarkoittaa viherlannoitusnurmia, LHP:tä yms. Kohdentamisalueella 20% peltoalasta ja muualla 15%.
Jos ton kerääjäkasvituen saisi kokopinta-alalle, niin arvatkaa tekiskö heinänkylvölaatikot kauppansa kylvinkoneisiin. Siemenet loppuisi heti ja hinnat nousisi taivaisiin.
Kasvipeitteisyyden kanssa pelaaminen tarkoittaa viljatilalla sänkiä ja syysviljaa. Sopii parhaiten aitosuorakylväjille.
Mää olen ihan tyytyväinen tuohon peruspottiin tilatuki (sis.viherrytys)+lfa+ympin perustuki. Pitäisi tulla jo 450e ja noista muista kertyy sitten se mikä kertyy. Reilu satanen tulee tappiota, mutta olosuhteisiin nähden, vielä siedettävä tilanne.
mut millä me nää 600+ vuokrat maksetaan ??? ;D ;D
missä sanoo tuo 20% maksimi peltoluonnon monimuotoisuuksille?
kaikkein kamalinta tässä on se, ettei edes korkea fosforitason peltoon saa enää ajaa yhtään kakkaa. ennen rajaus oli vain arvelluttavan korkeissa, joita ei itselläkään juuri ole ja siihen on vähän nostamistakin kun vaan jotain satojakin saa.
kotieläintilat täysin kusessa kun kaikki lohkot jo valmiiksi korkeassa ja jonnekin lannatkin on paperilla merkittävä. ymmärrän tuon niin, että karjanlannan poikkeuksella ei voi ajaa korkeaan yhtään, mutta käyttämällä satotasokorjausta voi apulannalla ajaa sen max 6 kg/ha. eli ei yhtään mitään.
voitte kuvitella mimmoset ne P-lukemat on. tate ja yhtiökumppani ketä osti noita yhen sikamiehen lähipeltoja ni luvut on 100. meidänkin maltillisesti kananlantaa käyttävien ja alle kymmenen vuotta elukoitten kanssa touhunneitten on rajussa nousussa vaikka satotaso kertaallinen eikä ajeta ku alle kymmentä mottia. mulla on korkeassa jo useempi lohko, suurin osa hyvässä jonne saa sentäin jotain laittaa. perusreissu isolla kanafarmilla on minimi 10 mottia kevät ja samanlainen syksyllä.
Mutta Joozeppi, minähän olen tarjonnut sinulle mahdollisuutta päästä haitallisista kananulosteista eroon... ;) ;D
Mää olen kyllä SASsin linjoilla siinä, että pieni pärjää omillaan. Noista suurjutuista tulee näämmä niin isoja ongelmia, että isännät saa mahahaavan... :(
Jaa niin se 20%, se on tossa oppaan sivulla 27/29 puolivälin jälkeen. Nyt kun luin tuosta kyseisestä kohdasta peltoluonnon monimuotoisuus, kerääjäkasveista, niin en olekkaan enää aivan varma luetaanko se monimuotoisuuspelloksi. Voi olla, että monimuotoisuuspelto onkin oma alalajinsa kerääjäkasvien rinnalla. Jos näin niin sitten toi kerääjäkasvi saattaakin olla rahasampo. ???
ystäväni kylmis, tehdään lantasoppari ja harjottelet hommaa ensin pari vuotta paperilla. katotaan sit joskus tulisko oikein kuorma ;D
you're wrong, ei kuulu tohon monimuotoisuuspeltoihin. varmaan tommonen 40-60 ha vois itekin vuodessa kylvää harvaa heinää viljan joukkoon. jos siitä kerta 4000-6000 € maksetaan. mistä halpaa siementä, joku vanha pneuma kenties? miksei huiskallakin jos oppis sillä ajamaan tarpeeks vähän.
-
Ei minua haittaa viljelypanosten sallitun maksimimäärän vähennys. Varsinkin kun 100% kasvinviljely on jäämässä selvään vähemmistöön. Tännekin puuhattiin 400 lehmän karjaa, 30000 kanan broiskulaa, Salon kaupunki suojelee pohjavesiään innokkaasti, ei tule mitään projekteista, varmaankaan. Samoin suurien asutuskeskusten hajaantunut omakotiasutus on tekijä, joka vaikuttaa lannassaviljelyn vastaanottoon yleisössä.
Nyt karjatalousala on näille suunnitelluille EU-rajoituksille hyvin negatiivinen, koska suuri osa valtakunnan ravinnekiertoa kulkee jo siellä, ei perus-viljanviljelytilalla.
Jostakin punakynän nähtävästi on kuljettava, napsahti lantakyllästettyyn maatalouteen hiukan nyt. Mutta herää kysymys, mihin 7 - 8 tonnin keskisatojen viljelijä tukia tarvitsee ? Muutamansadan € tuet vs 3.5 tonnia enemmän satoa, meneehän tuo jo aivan tasan.
-SS-
-
Paskanlevitystä virtuaaliharjoitteena, no sitä ei olekkaan tullut vielä kokeiltua...
Rapidiin heinänsiemenlaatikko 5000e. Hieman hillitsee kerääjäkasvien kylvöhaluja. Sittenhän on näitä piensiemen kylvölaitteita, mikä Lehneri se nyt olikaan ::)
-
Paskanlevitystä virtuaaliharjoitteena, no sitä ei olekkaan tullut vielä kokeiltua...
Rapidiin heinänsiemenlaatikko 5000e. Hieman hillitsee kerääjäkasvien kylvöhaluja. Sittenhän on näitä piensiemen kylvölaitteita, mikä Lehneri se nyt olikaan ::)
Haloo, osta 2.5 m Jukotin, jossa heinänsiemenlaatikko. 200 eukkoa, alk. Tai Tumetin. Satasta kalliimpi.
-SS-
-
En osta, mulla on jo kaksi vanhaa tumetinta aitassa jemmassa. Kylvetään kaikki nurmet niistä toisella. Suoraan vantaiden kautta. Toisessa on heinänsiemenlaatikko tallessa, mutta se on sellainen roiskotin. Vantaiden kautta ne on kylvettävä.
Sitten on toi laadukas saksalainen apulannanlevitin. Sillä varmaan levittelisi myös jotain...
-
En osta, mulla on jo kaksi vanhaa tumetinta aitassa jemmassa. Kylvetään kaikki nurmet niistä toisella. Suoraan vantaiden kautta.
Kylvin jyrättyyn multaan Jukolla laahavantaalla, että juuri peittyi. Piti lisähammasratas laittaa kylvökettinkiin. Mutta se nurmi on raidallista vähän, hajalleen kylvettynä jos olisi parempi ?
Siis onko se Italian raiheinä sitä kerääjäkasvia. Meillä oli karja-aikana pikanurmena sitä, semmoista kosteaa mössöä se vähän oli. Ei ainakaan kuivaheinää saanut aikaiseksi, edes seivästämällä.
-SS-
-
Ei minua haittaa viljelypanosten sallitun maksimimäärän vähennys. Varsinkin kun 100% kasvinviljely on jäämässä selvään vähemmistöön. Tännekin puuhattiin 400 lehmän karjaa, 30000 kanan broiskulaa, Salon kaupunki suojelee pohjavesiään innokkaasti, ei tule mitään projekteista, varmaankaan. Samoin suurien asutuskeskusten hajaantunut omakotiasutus on tekijä, joka vaikuttaa lannassaviljelyn vastaanottoon yleisössä.
Nyt karjatalousala on näille suunnitelluille EU-rajoituksille hyvin negatiivinen, koska suuri osa valtakunnan ravinnekiertoa kulkee jo siellä, ei perus-viljanviljelytilalla.
Jostakin punakynän nähtävästi on kuljettava, napsahti lantakyllästettyyn maatalouteen hiukan nyt. Mutta herää kysymys, mihin 7 - 8 tonnin keskisatojen viljelijä tukia tarvitsee ? Muutamansadan € tuet vs 3.5 tonnia enemmän satoa, meneehän tuo jo aivan tasan.
-SS-
Tässä voi käydä vielä että raivaaminen vain kiihtyy.
-
En osta, mulla on jo kaksi vanhaa tumetinta aitassa jemmassa. Kylvetään kaikki nurmet niistä toisella. Suoraan vantaiden kautta.
Kylvin jyrättyyn multaan Jukolla laahavantaalla, että juuri peittyi. Piti lisähammasratas laittaa kylvökettinkiin. Mutta se nurmi on raidallista vähän, hajalleen kylvettynä jos olisi parempi ?
Siis onko se Italian raiheinä sitä kerääjäkasvia. Meillä oli karja-aikana pikanurmena sitä, semmoista kosteaa mössöä se vähän oli. Ei ainakaan kuivaheinää saanut aikaiseksi, edes seivästämällä.
-SS-
Eihän sillä ole nyt väliä miten se kerääjäkasvi sinne rapisee, riittää että on jotain.
-
En osta, mulla on jo kaksi vanhaa tumetinta aitassa jemmassa. Kylvetään kaikki nurmet niistä toisella. Suoraan vantaiden kautta.
Kylvin jyrättyyn multaan Jukolla laahavantaalla, että juuri peittyi. Piti lisähammasratas laittaa kylvökettinkiin. Mutta se nurmi on raidallista vähän, hajalleen kylvettynä jos olisi parempi ?
Siis onko se Italian raiheinä sitä kerääjäkasvia. Meillä oli karja-aikana pikanurmena sitä, semmoista kosteaa mössöä se vähän oli. Ei ainakaan kuivaheinää saanut aikaiseksi, edes seivästämällä.
-SS-
Minä Jukottelin TOS-apilaa syysvehnänoraasen wappuna, sellainen köyhänmiehen rikkaäestys. Sänki oli kauttaaltaan vihreä, apilaa ja monimuotoisuutta.
-
Entäs ihmisenpaska, tai niinkuin hienostelijat sanois,yhdyskuntajäte tai puhdistamoliete,saakos sen levittämiseen mitään tukia?
-
Entäs ihmisenpaska, tai niinkuin hienostelijat sanois,yhdyskuntajäte tai puhdistamoliete,saakos sen levittämiseen mitään tukia?
Fosforista otetaan huomioon 60% ja eikös siihen saa sen orgaanisen aineen tuen.
-
Entäs ihmisenpaska, tai niinkuin hienostelijat sanois,yhdyskuntajäte tai puhdistamoliete,saakos sen levittämiseen mitään tukia?
Eli mitä hyvänsä tehdään tai ehdotetaan, niin kysymys nr. 1 : "saako siihen tukea?" Vai onko kysymys: "onko siinä mitään järkeä?" jo vanhanaikainen?
-
Entäs ihmisenpaska, tai niinkuin hienostelijat sanois,yhdyskuntajäte tai puhdistamoliete,saakos sen levittämiseen mitään tukia?
Eli mitä hyvänsä tehdään tai ehdotetaan, niin kysymys nr. 1 : "saako siihen tukea?" Vai onko kysymys: "onko siinä mitään järkeä?" jo vanhanaikainen?
Asiallinen ajatelma 8)
-
Entäs ihmisenpaska, tai niinkuin hienostelijat sanois,yhdyskuntajäte tai puhdistamoliete,saakos sen levittämiseen mitään tukia?
Eli mitä hyvänsä tehdään tai ehdotetaan, niin kysymys nr. 1 : "saako siihen tukea?" Vai onko kysymys: "onko siinä mitään järkeä?" jo vanhanaikainen?
Ei vaan jos siihen saa tukea ja siinä on järkeä, silloin sillä rikastuu. Kumpikin erikseen on vähän niin ja näin.
-SS-
-
Entäs ihmisenpaska, tai niinkuin hienostelijat sanois,yhdyskuntajäte tai puhdistamoliete,saakos sen levittämiseen mitään tukia?
Eli mitä hyvänsä tehdään tai ehdotetaan, niin kysymys nr. 1 : "saako siihen tukea?" Vai onko kysymys: "onko siinä mitään järkeä?" jo vanhanaikainen?
Ei vaan jos siihen saa tukea ja siinä on järkeä, silloin sillä rikastuu. Kumpikin erikseen on vähän niin ja näin.
-SS-
Nimenomaan,maatalous on rationaalista taloudellista toimintaa,ja ihminen rationaalinen toimija,jos ihmisen paskan pellolle levittämisestä ei viljelijälle seuraisi taloudellista hyötyä,niin hommassa ei olisi mitään järkeä, mutta tuntuu että viherpipertäjät odottavat viljelijöiden suostuvan taloudellisesti järjettömiin toimenpiteisiin.
Hyväntekeväisyys,josta ei odotetakkaan taloudellista hyötyä,on asia erikseen.
-
Entäs ihmisenpaska, tai niinkuin hienostelijat sanois,yhdyskuntajäte tai puhdistamoliete,saakos sen levittämiseen mitään tukia?
Eli mitä hyvänsä tehdään tai ehdotetaan, niin kysymys nr. 1 : "saako siihen tukea?" Vai onko kysymys: "onko siinä mitään järkeä?" jo vanhanaikainen?
Ei vaan jos siihen saa tukea ja siinä on järkeä, silloin sillä rikastuu. Kumpikin erikseen on vähän niin ja näin.
-SS-
Nimenomaan,maatalous on rationaalista taloudellista toimintaa,ja ihminen rationaalinen toimija,jos ihmisen paskan pellolle levittämisestä ei viljelijälle seuraisi taloudellista hyötyä,niin hommassa ei olisi mitään järkeä, mutta tuntuu että viherpipertäjät odottavat viljelijöiden suostuvan taloudellisesti järjettömiin toimenpiteisiin.
Hyväntekeväisyys,josta ei odotetakkaan taloudellista hyötyä,on asia erikseen.
Jos katotaan fosforin osalta, niin ketunpaska ja ihmissonta on lanoiteita mistä luetaan vain 60% fosforista. Naudan lietteestä otetaan taas huomioon 100%. Äkkiä vielä väittäsin että tuolle vois saada sen orgaanisen tuen tai puhdistamolietteelle multaus tuen.
-
Eli mitä hyvänsä tehdään tai ehdotetaan, niin kysymys nr. 1 : "saako siihen tukea?"
Tällä se bisnes on tehty kohta 20 vuotta. Ei sille oikein voi mitään, kun järjestelmä on sellainen, että tuilla tulee toimeentulo.
-
Eli mitä hyvänsä tehdään tai ehdotetaan, niin kysymys nr. 1 : "saako siihen tukea?"
Tällä se bisnes on tehty kohta 20 vuotta. Ei sille oikein voi mitään, kun järjestelmä on sellainen, että tuilla tulee toimeentulo.
Siihenhän järjestelmä on opettanut ja opiksi on otettu.
-
Saas nähä tuliko siirtyminen tavanomaiseen tuotantoon kun mahdolista ja 40 hehtaaria viljalle. Pitäs vaan pytyt tehdä siihen varastointiin, hommata myllyt ja muut himmelit. Tai sitten hapottamalla muovin alle laakasiiloon.
-
Saas nähä tuliko siirtyminen tavanomaiseen tuotantoon kun mahdolista ja 40 hehtaaria viljalle. Pitäs vaan pytyt tehdä siihen varastointiin, hommata myllyt ja muut himmelit. Tai sitten hapottamalla muovin alle laakasiiloon.
Jos karja on tavanomaisessa, niin luomulisä on vaan satanen hehtaarilta vrt korkein kasvipeitteisyyslisä..
Viljaa viljelevä suorakylväjä pääsee pienimmällä tukipudotuksella, kaikki nurmea kasvattelevat ottaa turpaansa raskaasti tässä uudistuksessa, mutta sehän oli tarkoituskin ;)
-
Saas nähä tuliko siirtyminen tavanomaiseen tuotantoon kun mahdolista ja 40 hehtaaria viljalle. Pitäs vaan pytyt tehdä siihen varastointiin, hommata myllyt ja muut himmelit. Tayi sitten hapottamalla muovin alle laakasiiloon.
Jos karja on tavanomaisessa, niin luomulisä on vaan satanen hehtaarilta vrt korkein kasvipeitteisyyslisä..
Viljaa viljelevä suorakylväjä pääsee pienimmällä tukipudotuksella, kaikki nurmea kasvattelevat ottaa turpaansa raskaasti tässä uudistuksessa, mutta sehän oli tarkoituskin ;)
Ei tänne olle mitään kultapossu kerhoa tarjolla. 11€ korkeon kasvipeitteisyys lisä.
-
Kyllä se viljanviljelytiloilla homma menee väkisinkin näennäisviljelyksi,jos korvausehtojen mukaan haluaa viljellä,ellei sitten ole siunattu niillä kukkamultamailla,jotka antaa sen 5-6 tonnia hehtaarilta satoa pelkällä peruslannoitustasolla.
-
Kyllä se viljanviljelytiloilla homma menee väkisinkin näennäisviljelyksi,jos korvausehtojen mukaan haluaa viljellä,ellei sitten ole siunattu niillä kukkamultamailla,jotka antaa sen 5-6 tonnia hehtaarilta satoa pelkällä peruslannoitustasolla.
Olen käsittänyt, että lähes ilman typpilannoitusta, joku 60 kg pohjalle, ja ylikin kuusi tonnia.
Pohjanmaa alkaisi olla lannoitevalmistuksen osalta suurtuottajan asemassa, jos jokin imuri saataisiin sinne peltojen pintaan imemään se syntyvä typpi talteen. Miksi enää viljellä, kun typpilannoitteet olisivat korkeamman jalostusasteen tuotantoa. Ainakin paremman hintaisia.
Uudenmaan alueella isommalla otannalla tutkittu, vähimmillään 20% menee haaskuun lisätystä typestä, viherlannoituksesta vieläkin suurempi osa. Joku siellä eteläisimmän Suomen edullisimmilla viljeyalueilla viljelevä siis ei vaan osaa asiaansa, vaikka nyt tuommoisia 10 tonnin onnenkantamoisia tuleekin, joskus.
-SS-
-
Katotaan nyt kun Luomu neuvoja käy kuun lopulla mitä tehdään.
"Ei paljon naarata sano savolainen kun anoppi tippu veneestä."
Ois yli 30 hehtaaria laitettva muulle kuin nurmelle että sais tuon 11€/hehtaari. Että ottasko pelkästään korkeintaan tuon perustason.
-
Katotaan nyt kun Luomu neuvoja käy kuun lopulla mitä tehdään.
"Ei paljon naarata sano savolainen kun anoppi tippu veneestä."
Ois yli 30 hehtaaria laitettva muulle kuin nurmelle että sais tuon 11€/hehtaari. Että ottasko pelkästään korkeintaan tuon perustason.
Luomuneuvoja??
Eiks se ole ilman neuvontaakin selvää? Tuet ulos kassalta ja mielikuvien tuottamista yhteiskunnalle. :)
-
Katotaan nyt kun Luomu neuvoja käy kuun lopulla mitä tehdään.
"Ei paljon naarata sano savolainen kun anoppi tippu veneestä."
Ois yli 30 hehtaaria laitettva muulle kuin nurmelle että sais tuon 11€/hehtaari. Että ottasko pelkästään korkeintaan tuon perustason.
Luomuneuvoja??
Eiks se ole ilman neuvontaakin selvää? Tuet ulos kassalta ja mielikuvien tuottamista yhteiskunnalle. :)
Eiks toi sunkin homma ala mennä vähän sille linjall? Täällä pitää näköjään ruveta ottamaan oikestikkin ruveta ottamaan niitä 10 tonnin hehtaari satoja. Ei saa mitään 54€/ha sänkitukee parralle ynm. kivaa.
-
Katotaan nyt kun Luomu neuvoja käy kuun lopulla mitä tehdään.
"Ei paljon naarata sano savolainen kun anoppi tippu veneestä."
Ois yli 30 hehtaaria laitettva muulle kuin nurmelle että sais tuon 11€/hehtaari. Että ottasko pelkästään korkeintaan tuon perustason.
Luomuneuvoja??
Eiks se ole ilman neuvontaakin selvää? Tuet ulos kassalta ja mielikuvien tuottamista yhteiskunnalle. :)
Eiks toi sunkin homma ala mennä vähän sille linjall? Täällä pitää näköjään ruveta ottamaan oikestikkin ruveta ottamaan niitä 10 tonnin hehtaari satoja. Ei saa mitään 54€/ha sänkitukee parralle ynm. kivaa.
;D ;D
-
Jos tekis silleen että yhtiöittäis puolet peltoalasta ja ne olis luomussa ja myisi sitten tälle yhtiölle paskaa, saisiko tuet maksimoitua ???
E: Siis tuo tehotuotannossa oleva puolikas riittäisi rehuntuotantoon.
-
Jos tekis silleen että yhtiöittäis puolet peltoalasta ja ne olis luomussa ja myisi sitten tälle yhtiölle paskaa, saisiko tuet maksimoitua ???
E: Siis tuo tehotuotannossa oleva puolikas riittäisi rehuntuotantoon.
;D
-
Oon kuullut että talossa olisi tehty kaksi wisua toinen tarkastajalle ja toinen itselle.
meillä ei kahteen vuoteen yhtään wisua ;D
Agrineuvosta sitten tai muuta viljely ohjelmaa.
vipu ;D
-
Mistäs se kylmis kaivo ne muut tuet jotka kilahtaa ens vuonna A-kohdentamisalueen kauraparoonille?
Noi ymppätuet löytyy tuolta linkistä, mut ne muut?
-
http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Sivut/tukihakukoulutus-syksy-2014.aspx
Rosvotun linkin sijainnista löytyy myös muut koulutusmateriaalit...
tuolta esim.
-
http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Sivut/tukihakukoulutus-syksy-2014.aspx
Rosvotun linkin sijainnista löytyy myös muut koulutusmateriaalit...
tuolta esim.
Okei.
No eihän se nyt niin huonolta näytä mitä on peloteltu.
-
Kansalliset tuet ja kohta jossa kerrotaan että yläikäraja poistuu, 68-vuotta siis.
Tarkoittaa sitä että tervaskannot voivat tulevaisuudessa jatkaa viljelyä ja kuolla saappaat jalassa tukia nauttien????
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%2010,%20Kansalliset%20peltotuet.pdf
-
joo kyl toi kotieläintiloja enempi rankoo. ympissä ei enää ke-lisää, lfa-korotus putoo 60 euroon ja kotieläintilan hehtaarituki 30 € (joka maksettiin jonkun vuoden alalle, ei lisääntyvälle) poistuu.
viljamiehet pystyy paremmin hyödyntämään ne toimenpiteet mitä ymppiin jää eli kasvipeitteisyydet, lietteen ja orgaanisten vastaanotot ja herne/rypsi/ruis -tuotantopalkkion vaimikäsenniminyoli.
-
Oliko se 40 lypsävän ja 100 peltohehtaarin tila otta pataan 10k€ vuodessa tässä uudessa ympissä. Tuo oli joskus alku kesän tieto MT:ssä ja näky pitävän paikansa. Eihän tuo Orpokaan uskalla Saloa pohjoisemmaksi tulla puhumaan tästä tuki uudistuksesta. :o
-
Kansalliset tuet ja kohta jossa kerrotaan että yläikäraja poistuu, 68-vuotta siis.
Tarkoittaa sitä että tervaskannot voivat tulevaisuudessa jatkaa viljelyä ja kuolla saappaat jalassa tukia nauttien????
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%2010,%20Kansalliset%20peltotuet.pdf
Tässä valmistaudutaan eläkeiän nostoon yleisemminkin.
Meikäläiselle poikamiehenä tämäkin uudistus sopii mainiosti. Melamaksut minimissä ja viljellään niin kauan kuin pääsee traktorin hyttiin... :D
Kohta alkaa taas natina, kun vanhoja gubbeja ei saa savustettua eläkkeelle, että nuoret laajentajat pääsisivät toisten omaisuuteen käsiksi... ::)
-
joo kyl toi kotieläintiloja enempi rankoo. ympissä ei enää ke-lisää, lfa-korotus putoo 60 euroon ja kotieläintilan hehtaarituki 30 € (joka maksettiin jonkun vuoden alalle, ei lisääntyvälle) poistuu.
viljamiehet pystyy paremmin hyödyntämään ne toimenpiteet mitä ymppiin jää eli kasvipeitteisyydet, lietteen ja orgaanisten vastaanotot ja herne/rypsi/ruis -tuotantopalkkion vaimikäsenniminyoli.
Kyllä tuon 60% kasvipeitteisyyden pystyy toteuttamaan jos peltoa ei ole niin niukasti että on pakko olla yli 70% säilörehulla. Ois onnistunut tuo 80% mutta ei ole täällä vaihtoehto.
-
joo kyl toi kotieläintiloja enempi rankoo. ympissä ei enää ke-lisää, lfa-korotus putoo 60 euroon ja kotieläintilan hehtaarituki 30 € (joka maksettiin jonkun vuoden alalle, ei lisääntyvälle) poistuu.
viljamiehet pystyy paremmin hyödyntämään ne toimenpiteet mitä ymppiin jää eli kasvipeitteisyydet, lietteen ja orgaanisten vastaanotot ja herne/rypsi/ruis -tuotantopalkkion vaimikäsenniminyoli.
Peltojen hyödyntämistä ja tukimäärän maksimointia ei pitäisi koskaan käyttää samassa lauseessa. Nuo näennäiset ilmaiset tuotot katoavat kasvaneisiin kuluihin, ainoa mitä jää läljelle on pienentynyt viljatili ;D
-
Kyllä tuon 60% kasvipeitteisyyden pystyy toteuttamaan jos peltoa ei ole niin niukasti että on pakko olla yli 70% säilörehulla. Ois onnistunut tuo 80% mutta ei ole täällä vaihtoehto.
Niin ei tuon nautatilalle pitäsi olla konsti eikä mikään, sikatilalla taitaa olla hankalin vai maistuuko sialle vehnä? Syysviljoillahan tuota helppo täyttää jos ei halua kaikkia sänkiä keväällä kyntää. Jos on sopivasti jokirantaa pitkin pellot niin elikot autoon ja koko tila suojavyohykenurmelle :D
-
Jos valitsee 60% kasvipeitteisyyden, niin tukea tulee just sille 60-79,9%alalle, mikä kasvipeitteisenä. Siinähän tää kupletin juoni just on, että tukea vain niille lohkoille joihin toimenpide kohdentuu.
Kerääjäkasvit kuuluvat nyt monimuotoiseen peltomaisemaan, mikä tarkoittaa viherlannoitusnurmia, LHP:tä yms. Kohdentamisalueella 20% peltoalasta ja muualla 15%.
Jos ton kerääjäkasvituen saisi kokopinta-alalle, niin arvatkaa tekiskö heinänkylvölaatikot kauppansa kylvinkoneisiin. Siemenet loppuisi heti ja hinnat nousisi taivaisiin.
Kasvipeitteisyyden kanssa pelaaminen tarkoittaa viljatilalla sänkiä ja syysviljaa. Sopii parhaiten aitosuorakylväjille.
Mää olen ihan tyytyväinen tuohon peruspottiin tilatuki (sis.viherrytys)+lfa+ympin perustuki. Pitäisi tulla jo 450e ja noista muista kertyy sitten se mikä kertyy. Reilu satanen tulee tappiota, mutta olosuhteisiin nähden, vielä siedettävä tilanne.
Kasvipeitteisyystuki tulee ilmeisesti koko alalle lukuunottamatta Varsinais-Suomen ja Uudenmaan 5% EPA-alaa, joka on lähes tuetonta. :( Toiviottavasti sen saa edes täyttämään sitä kasvipeoitteisyyttä. Muuten 80% kasvipeitteisyys sallii vain 15% kyntämisen. Juurikkaan viljelyssä kasvipeitteisyys suuri ongelma kun juurikas ei kasva savimaalla ilman syysmuokkausta, mieluiten syyskyntöä. Myöskään edellisen vuoden juurikasmaa ei kelpaa kasvipeitteiseksi.
-
Juurikkaan viljelyssä kasvipeitteisyys suuri ongelma kun juurikas ei kasva savimaalla ilman syysmuokkausta, mieluiten syyskyntöä. Myöskään edellisen vuoden juurikasmaa ei kelpaa kasvipeitteiseksi.
Onneks tuo kasvipeitteisyys korvaus on niin mitätön että saa alkaa kyntämään kaikki syksyisin... 8)
-
Tuo 11€ saa karjatila helposti 60-70% nurmelle ja loput muuta. Saa kyntää kaikki. :-D
-
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%206,%20Viherrytt%C3%A4minen.pdf
Miten muut on ajatellu hoitaa ton ekologisen alan. Kesantoo, hernettä, apilanurmea vai pajua?
Ajattelin, että laittais rehuhernettä taikka sitten apilanurmea. Nurmesta vois korjata sadon ja myydä hevosmiehille? Kesanto ei oikein nappaa. Lippaa läheltä tarolaisia, että pääsee mukaan tohonkin byrokratiaan :o
-
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%206,%20Viherrytt%C3%A4minen.pdf
Miten muut on ajatellu hoitaa ton ekologisen alan. Kesantoo, hernettä, apilanurmea vai pajua?
Ajattelin, että laittais rehuhernettä taikka sitten apilanurmea. Nurmesta vois korjata sadon ja myydä hevosmiehille? Kesanto ei oikein nappaa. Lippaa läheltä tarolaisia, että pääsee mukaan tohonkin byrokratiaan :o
Apilaheinä ei oikeen sovi koneille.
-
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%206,%20Viherrytt%C3%A4minen.pdf
Miten muut on ajatellu hoitaa ton ekologisen alan. Kesantoo, hernettä, apilanurmea vai pajua?
Ajattelin, että laittais rehuhernettä taikka sitten apilanurmea. Nurmesta vois korjata sadon ja myydä hevosmiehille? Kesanto ei oikein nappaa. Lippaa läheltä tarolaisia, että pääsee mukaan tohonkin byrokratiaan :o
Apilaheinä ei oikeen sovi koneille.
Nii i, en tie. Helpommalla vois päästä kun murskais ne maahan.
Mitä sää laitat?
-
"Talvehtivia viljelykasveja ja kevätviljelykasveja pidetään eri viljelykasveina"
Eli syysviljojen viljely saa lisäpiristysruiskeen tästä.
-SS-
-
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%206,%20Viherrytt%C3%A4minen.pdf
Miten muut on ajatellu hoitaa ton ekologisen alan. Kesantoo, hernettä, apilanurmea vai pajua?
Ajattelin, että laittais rehuhernettä taikka sitten apilanurmea. Nurmesta vois korjata sadon ja myydä hevosmiehille? Kesanto ei oikein nappaa. Lippaa läheltä tarolaisia, että pääsee mukaan tohonkin byrokratiaan :o
varmaan otan ruokaherneen takaisin viljelyohjelmaani. ilmeisesti sadan hehtaarin tilalla sitä pitää olla reilu 7 ha mikäli ymmärsin oikein? saako silti lisäksi sen 90 €, jonka valkuaiskasvin viljelijä saa?
-
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%206,%20Viherrytt%C3%A4minen.pdf
Miten muut on ajatellu hoitaa ton ekologisen alan. Kesantoo, hernettä, apilanurmea vai pajua?
Ajattelin, että laittais rehuhernettä taikka sitten apilanurmea. Nurmesta vois korjata sadon ja myydä hevosmiehille? Kesanto ei oikein nappaa. Lippaa läheltä tarolaisia, että pääsee mukaan tohonkin byrokratiaan :o
Apilaheinä ei oikeen sovi koneille.
Nii i, en tie. Helpommalla vois päästä kun murskais ne maahan.
Ja nimenommaan ne heoset.
-
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%206,%20Viherrytt%C3%A4minen.pdf
Miten muut on ajatellu hoitaa ton ekologisen alan. Kesantoo, hernettä, apilanurmea vai pajua?
Ajattelin, että laittais rehuhernettä taikka sitten apilanurmea. Nurmesta vois korjata sadon ja myydä hevosmiehille? Kesanto ei oikein nappaa. Lippaa läheltä tarolaisia, että pääsee mukaan tohonkin byrokratiaan :o
varmaan otan ruokaherneen takaisin viljelyohjelmaani. ilmeisesti sadan hehtaarin tilalla sitä pitää olla reilu 7 ha mikäli ymmärsin oikein? saako silti lisäksi sen 90 €, jonka valkuaiskasvin viljelijä saa?
Täytyy olla aika myöhäinen lajike kun syyskuussa vasta saa korjata. ::)
-
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%206,%20Viherrytt%C3%A4minen.pdf
Miten muut on ajatellu hoitaa ton ekologisen alan. Kesantoo, hernettä, apilanurmea vai pajua?
Ajattelin, että laittais rehuhernettä taikka sitten apilanurmea. Nurmesta vois korjata sadon ja myydä hevosmiehille? Kesanto ei oikein nappaa. Lippaa läheltä tarolaisia, että pääsee mukaan tohonkin byrokratiaan :o
varmaan otan ruokaherneen takaisin viljelyohjelmaani. ilmeisesti sadan hehtaarin tilalla sitä pitää olla reilu 7 ha mikäli ymmärsin oikein? saako silti lisäksi sen 90 €, jonka valkuaiskasvin viljelijä saa?
Täytyy olla aika myöhäinen lajike kun syyskuussa vasta saa korjata. ::)
Jossain luki joku poikkeuksen poikkeus, että voi korjata aikaisemminkin, jos sen sängen säästää syyskuulle.
Voi toi herne olla kyllä kaikkein paras. 190€/tn rehuherne tällähetkellä Hankkijalla. Mitäs ruokaherneestä maksetaan?
-
riippuu laadusta mut yli 300 € oli vielä sillon ku viljastakin sai jotain. vähä sen mukaan ne sitä veivaa. tänä vuonna ihan ylivoimainen kate. sadot kaikilla yli 4000 kg/ha ja hinta yli 300 €/tn. ja viereen saa ajaa.
eiks siellä lukenu et jos syksyllä kylvää ni antaa mennä vaan mustaksi. puida sai ainakin kunhan pitäs syyskuulle sängen.
-
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%206,%20Viherrytt%C3%A4minen.pdf
Miten muut on ajatellu hoitaa ton ekologisen alan. Kesantoo, hernettä, apilanurmea vai pajua?
Ajattelin, että laittais rehuhernettä taikka sitten apilanurmea. Nurmesta vois korjata sadon ja myydä hevosmiehille? Kesanto ei oikein nappaa. Lippaa läheltä tarolaisia, että pääsee mukaan tohonkin byrokratiaan :o
Apilaheinä ei oikeen sovi koneille.
Nii i, en tie. Helpommalla vois päästä kun murskais ne maahan.
Mitä sää laitat?
Kai se sinne raiheinä-valkoapilaosastoon menee.
Sinappi olis mielenkiintonen tuttavuus, Petrillä lienee kokomusta???
-
Ekologinen ala koskee vain uuttamaata ja varsinais-suomea...heh heh.
-
Ekologinen ala koskee vain uuttamaata ja varsinais-suomea...heh heh.
Tähän on vain yksi ainoa ja oikea "giffi". ;D
(http://www.somegif.com/gifs/136135437510974841.GIF)
-
Ekologinen ala koskee vain uuttamaata ja varsinais-suomea...heh heh.
Saadaan tukileikkaus kun esi-isät on raivannu liikaa. >:(
-
Ekologinen ala koskee vain uuttamaata ja varsinais-suomea...heh heh.
Saadaan tukileikkaus kun esi-isät on raivannu liikaa. >:(
Siis tuo ekolöökinen ala, siitä ei makseta tukia, onko näin. Vai tilatuenko vielä saa. No, siis, jos laittaa vaikka typenkerääjäkasvia, senhän saa sitten kyntää jo heinäkuulla syysrapsin alta. Vai ?
-SS-
-
Kansalliset tuet ja kohta jossa kerrotaan että yläikäraja poistuu, 68-vuotta siis.
Tarkoittaa sitä että tervaskannot voivat tulevaisuudessa jatkaa viljelyä ja kuolla saappaat jalassa tukia nauttien????
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%2010,%20Kansalliset%20peltotuet.pdf
Tässä valmistaudutaan eläkeiän nostoon yleisemminkin.
Meikäläiselle poikamiehenä tämäkin uudistus sopii mainiosti. Melamaksut minimissä ja viljellään niin kauan kuin pääsee traktorin hyttiin... :D
Kohta alkaa taas natina, kun vanhoja gubbeja ei saa savustettua eläkkeelle, että nuoret laajentajat pääsisivät toisten omaisuuteen käsiksi... ::)
Jutussasi on vinha perä.
-
Kansalliset tuet ja kohta jossa kerrotaan että yläikäraja poistuu, 68-vuotta siis.
Tarkoittaa sitä että tervaskannot voivat tulevaisuudessa jatkaa viljelyä ja kuolla saappaat jalassa tukia nauttien????
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%2010,%20Kansalliset%20peltotuet.pdf
Tässä valmistaudutaan eläkeiän nostoon yleisemminkin.
Meikäläiselle poikamiehenä tämäkin uudistus sopii mainiosti. Melamaksut minimissä ja viljellään niin kauan kuin pääsee traktorin hyttiin... :D
Kohta alkaa taas natina, kun vanhoja gubbeja ei saa savustettua eläkkeelle, että nuoret laajentajat pääsisivät toisten omaisuuteen käsiksi... ::)
Jutussasi on vinha perä.
(http://i1242.photobucket.com/albums/gg534/AlwayzNToSumthin/Sexy%20Chicks%20man/tumblr_m94ecbQmLV1qlr9o4o1_400.gif)
-
Toimii ;D
-
Ekologinen ala koskee vain uuttamaata ja varsinais-suomea...heh heh.
Saadaan tukileikkaus kun esi-isät on raivannu liikaa. >:(
Siis tuo ekolöökinen ala, siitä ei makseta tukia, onko näin. Vai tilatuenko vielä saa. No, siis, jos laittaa vaikka typenkerääjäkasvia, senhän saa sitten kyntää jo heinäkuulla syysrapsin alta. Vai ?
-SS-
juu ei jaksa kaivaa. eli mitä tukia viherryttämisala saa? onko se jotain tuetonta vai?
ku eiks se ite tuki ole 70 € mikä tulee siis koko pinta-alalle.
-
Ekologinen ala koskee vain uuttamaata ja varsinais-suomea...heh heh.
Saadaan tukileikkaus kun esi-isät on raivannu liikaa. >:(
Siis tuo ekolöökinen ala, siitä ei makseta tukia, onko näin. Vai tilatuenko vielä saa. No, siis, jos laittaa vaikka typenkerääjäkasvia, senhän saa sitten kyntää jo heinäkuulla syysrapsin alta. Vai ?
-SS-
Parisataa kokonaistuki, muokata saa oliko syys- vai lokakuussa eli ei syysöljyksaveja. >:(
-
Ekologinen ala koskee vain uuttamaata ja varsinais-suomea...heh heh.
Saadaan tukileikkaus kun esi-isät on raivannu liikaa. >:(
Siis tuo ekolöökinen ala, siitä ei makseta tukia, onko näin. Vai tilatuenko vielä saa. No, siis, jos laittaa vaikka typenkerääjäkasvia, senhän saa sitten kyntää jo heinäkuulla syysrapsin alta. Vai ?
-SS-
Parisataa kokonaistuki, muokata saa oliko syys- vai lokakuussa eli ei syysöljyksaveja. >:(
No säähän juur olet hypettäny kuinka kätevää on kylvää nisut lokakuulla. ;D
Ja mitä vähemmän kansa viljele savikkaa, sen parempi.
-
Ekologinen ala koskee vain uuttamaata ja varsinais-suomea...heh heh.
Saadaan tukileikkaus kun esi-isät on raivannu liikaa. >:(
Siis tuo ekolöökinen ala, siitä ei makseta tukia, onko näin. Vai tilatuenko vielä saa. No, siis, jos laittaa vaikka typenkerääjäkasvia, senhän saa sitten kyntää jo heinäkuulla syysrapsin alta. Vai ?
-SS-
Parisataa kokonaistuki, muokata saa oliko syys- vai lokakuussa eli ei syysöljyksaveja. >:(
No säähän juur olet hypettäny kuinka kätevää on kylvää nisut lokakuulla. ;D
Ja mitä vähemmän kansa viljele savikkaa, sen parempi.
Syysvehnästä sitte. Ei ongelmaa. Voihan vaikka valkoapilan jättää loppusyksyksi keräämään ja suorakylväillä syysnisut sekä keväällä lähtee kyllä roska hormoonilla poies.
Tai jotain.
-SS-
-
Ekologinen ala koskee vain uuttamaata ja varsinais-suomea...heh heh.
Saadaan tukileikkaus kun esi-isät on raivannu liikaa. >:(
Siis tuo ekolöökinen ala, siitä ei makseta tukia, onko näin. Vai tilatuenko vielä saa. No, siis, jos laittaa vaikka typenkerääjäkasvia, senhän saa sitten kyntää jo heinäkuulla syysrapsin alta. Vai ?
-SS-
Parisataa kokonaistuki, muokata saa oliko syys- vai lokakuussa eli ei syysöljyksaveja. >:(
No säähän juur olet hypettäny kuinka kätevää on kylvää nisut lokakuulla. ;D
Ja mitä vähemmän kansa viljele savikkaa, sen parempi.
Syysvehnästä sitte. Ei ongelmaa. Voihan vaikka valkoapilan jättää loppusyksyksi keräämään ja suorakylväillä syysnisut sekä keväällä lähtee kyllä roska hormoonilla poies.
Tai jotain.
-SS-
Tuleeko lumihomepeikko kun on valtoimenaan apilaa??
-
Ekologinen ala koskee vain uuttamaata ja varsinais-suomea...heh heh.
Saadaan tukileikkaus kun esi-isät on raivannu liikaa. >:(
Siis tuo ekolöökinen ala, siitä ei makseta tukia, onko näin. Vai tilatuenko vielä saa. No, siis, jos laittaa vaikka typenkerääjäkasvia, senhän saa sitten kyntää jo heinäkuulla syysrapsin alta. Vai ?
-SS-
Parisataa kokonaistuki, muokata saa oliko syys- vai lokakuussa eli ei syysöljyksaveja. >:(
No säähän juur olet hypettäny kuinka kätevää on kylvää nisut lokakuulla. ;D
Ja mitä vähemmän kansa viljele savikkaa, sen parempi.
Syysvehnästä sitte. Ei ongelmaa. Voihan vaikka valkoapilan jättää loppusyksyksi keräämään ja suorakylväillä syysnisut sekä keväällä lähtee kyllä roska hormoonilla poies.
Tai jotain.
-SS-
Tuleeko lumihomepeikko kun on valtoimenaan apilaa??
Jaa-juu, eikös joku satoennätysmies jättänyt apilat kasvamaan syysviljan sekaan. Sillä sitä ennätystä oli joku 130 ha. Tai jotain.
-SS-
-
Ekologinen ala koskee vain uuttamaata ja varsinais-suomea...heh heh.
Saadaan tukileikkaus kun esi-isät on raivannu liikaa. >:(
Siis tuo ekolöökinen ala, siitä ei makseta tukia, onko näin. Vai tilatuenko vielä saa. No, siis, jos laittaa vaikka typenkerääjäkasvia, senhän saa sitten kyntää jo heinäkuulla syysrapsin alta. Vai ?
-SS-
Parisataa kokonaistuki, muokata saa oliko syys- vai lokakuussa eli ei syysöljyksaveja. >:(
siis meiltä otetaan viiden prosentin tuet melkein pois? on tää ny ihmeellistä.. ilmankos ostavat nykyään ypäjältä peltoo ku se on hämettä.
-
oliha tua linkissä 120e lhp nurmi siihe päälle si muut tuet en tiä?
-
Parisataa kokonaistuki, muokata saa oliko syys- vai lokakuussa eli ei syysöljyksaveja. >:(
"Typpeä sitovien kasvien alat
Typpeä sitoviksi kasveiksi hyväksytään tilan peltoalalla olevat herneet, pavut, lupiinit (ei Alas-kan eikä komealupiini), virnat, soijapavut, mesikät, mailaset, apilat sekä näiden kasvien seok-set. Ekologisen alan vaatimusta täyttävää typpeä sitovaa kasvia voi viljellä tilan kaikilla pelto-lohkoilla. Typpeä sitovaa kasvia on oltava peltolohkolla 30.6. - 31.8. Jos typpeä sitova kasvi korjataan ennen edellä mainitun ajanjakson päättymistä, peltolohkon voi muokata vasta 1. 9. alkaen. Kasvuston tai sen sängen voi päättää kemiallisesti aikaisintaan 1.9. Jos alalle kylvetään syyskylvöisiä kasveja, peltolohkon kasvuston tai sen sängen voi päättää kemiallisesti sekä loh-kon voi muokata ja kylvää edellisestä poiketen aikaisintaan 15. 7. Typpeä sitovien kasvien pai-nokerroin on 0,7. Tämä tarkoittaa sitä, että jos viljelijä ilmoittaa yhden hehtaarin hernettä, se lasketaan 0,7 hehtaariksi ekologista alaa."
Onnistuu siis syyssavikkakin EFA:n perään?
-
juu kyl kierto on selvä herne --> ruis/syysrapsi mut mikä on sen herneen tuki siltä osin kun se täyttää viherryttämisvaatimusta? on toki lhp-nurmeakin olemassa, niilläkin täyttyy mut tossa luki et jos saa 120 € korvausta lhp-nurmelle ni se ei käy. "Ekologiseen alaan ei hyväksytä luonnonhoitopeltonurmia, joista maksetaan ympäristökorvausta."
-
Ekologinen ala koskee vain uuttamaata ja varsinais-suomea...heh heh.
Saadaan tukileikkaus kun esi-isät on raivannu liikaa. >:(
Siis tuo ekolöökinen ala, siitä ei makseta tukia, onko näin. Vai tilatuenko vielä saa. No, siis, jos laittaa vaikka typenkerääjäkasvia, senhän saa sitten kyntää jo heinäkuulla syysrapsin alta. Vai ?
-SS-
Parisataa kokonaistuki, muokata saa oliko syys- vai lokakuussa eli ei syysöljyksaveja. >:(
siis meiltä otetaan viiden prosentin tuet melkein pois? on tää ny ihmeellistä.. ilmankos ostavat nykyään ypäjältä peltoo ku se on hämettä.
EFA velvollisuus määräytyy pääsääntöisesti talouskeskuksen sijainnin mukaan.
-
Parisataa kokonaistuki, muokata saa oliko syys- vai lokakuussa eli ei syysöljyksaveja. >:(
"Typpeä sitovien kasvien alat
Typpeä sitoviksi kasveiksi hyväksytään tilan peltoalalla olevat herneet, pavut, lupiinit (ei Alas-kan eikä komealupiini), virnat, soijapavut, mesikät, mailaset, apilat sekä näiden kasvien seok-set. Ekologisen alan vaatimusta täyttävää typpeä sitovaa kasvia voi viljellä tilan kaikilla pelto-lohkoilla. Typpeä sitovaa kasvia on oltava peltolohkolla 30.6. - 31.8. Jos typpeä sitova kasvi korjataan ennen edellä mainitun ajanjakson päättymistä, peltolohkon voi muokata vasta 1. 9. alkaen. Kasvuston tai sen sängen voi päättää kemiallisesti aikaisintaan 1.9. Jos alalle kylvetään syyskylvöisiä kasveja, peltolohkon kasvuston tai sen sängen voi päättää kemiallisesti sekä loh-kon voi muokata ja kylvää edellisestä poiketen aikaisintaan 15. 7. Typpeä sitovien kasvien pai-nokerroin on 0,7. Tämä tarkoittaa sitä, että jos viljelijä ilmoittaa yhden hehtaarin hernettä, se lasketaan 0,7 hehtaariksi ekologista alaa."
Onnistuu siis syyssavikkakin EFA:n perään?
Kesanto EFA:n saa muokata vasta syyskuussa. Typensitojat näköjään aikaisemmin.
Tossahan on sekin mahdollisuus, että "kylvää" apilaa 30.6. ja 15.7. muokkaa syysöljykasville. ::)
Hernettä on varmaankin ensivuonna paljon viljelyssä. Typensitojakasveilla huonosti tuettu EFA:ala on ilmeisesti suurempi, eli tukimenetystä tulee hieman lisää.
-
Jottei mene liian vaikeaksi, jos joutuu harjoittamaan viherrytystä, käsittääkseni joutuu, jollei nurmiala ylitä 75%, niin ilmeisesti ei koske viherryttäminen tilan pinta-alasta kuin sitä osaa, joka on täällä vihermaakunnassa? Itsellä kun on maita toisessakin maakunnassa, joka ei ole tuon viherrytyksen ikeessä. Sitten lisäksi, lasketaanko se viherrytysalaan kuuluma pelkästään tilan viherrytysmaakuntaan kuuluvasta alasta, vaiko koko pinta-alasta? Eli jos viherrytys maakunnan peltoalasta onkin yli 75 % nurmia ja toisaalla pelkkää viljaa? Ja lasketaanko vuosittain tarve, vai sitoudutaanko heti ensimmäisenä vuonna johonkin viherrytykseen X vuodeksi...? :-X
Kukaan ei tiedä varmana, kuitenkaan. :'(
-
Unohtuu nyt helposti monelta se, että ympäristökorvaus ei ole enää tulotuki, vaan se nimensä mukaisesti on todella korvaus niistä tulon menetyksistä, kun viljellään ympäristöä säästäen.
Jos saa ympäristökorvausta vaikka 100 €/ha, niin siitä voi laskea, paljonko pitäis saada lisää satoa, jos ei lähde mukaan korvaussysteemiin, vaan lannoittaa ja tekee muita toimenpiteitä ihan mielensä mukaan, että sais tuon satasen ja oikeastaan enemmänkin pitäis sadonlisäyksellä saada, jotta olisi mielekästä jäädä ulkopuolelle.
-
Unohtuu nyt helposti monelta se, että ympäristökorvaus ei ole enää tulotuki, vaan se nimensä mukaisesti on todella korvaus niistä tulon menetyksistä, kun viljellään ympäristöä säästäen.
Jos saa ympäristökorvausta vaikka 100 €/ha, niin siitä voi laskea, paljonko pitäis saada lisää satoa, jos ei lähde mukaan korvaussysteemiin, vaan lannoittaa ja tekee muita toimenpiteitä ihan mielensä mukaan, että sais tuon satasen ja oikeastaan enemmänkin pitäis sadonlisäyksellä saada, jotta olisi mielekästä jäädä ulkopuolelle.
Tonni kauraa?
-
Jottei mene liian vaikeaksi, jos joutuu harjoittamaan viherrytystä, käsittääkseni joutuu, jollei nurmiala ylitä 75%, niin ilmeisesti ei koske viherryttäminen tilan pinta-alasta kuin sitä osaa, joka on täällä vihermaakunnassa? Itsellä kun on maita toisessakin maakunnassa, joka ei ole tuon viherrytyksen ikeessä. Sitten lisäksi, lasketaanko se viherrytysalaan kuuluma pelkästään tilan viherrytysmaakuntaan kuuluvasta alasta, vaiko koko pinta-alasta? Eli jos viherrytys maakunnan peltoalasta onkin yli 75 % nurmia ja toisaalla pelkkää viljaa? Ja lasketaanko vuosittain tarve, vai sitoudutaanko heti ensimmäisenä vuonna johonkin viherrytykseen X vuodeksi...? :-X
Kukaan ei tiedä varmana, kuitenkaan. :'(
Viherrytys koskee tilan koko peltoalaa, jos talouskeskus tai pääosa peltoalasta sijaitsee vihermaakunnassa. Viherrytystä saa toteuttaa myös noilla viherrytysmaakunnan ulkopuolisilla peltolohkoilla.
-
Mites tuo suojavyöhykenurmi, onko se vain joku kaista vai voiko koko lohkon lykätä sille?? Ja minne sitä voi perustaa?
-
Unohtuu nyt helposti monelta se, että ympäristökorvaus ei ole enää tulotuki, vaan se nimensä mukaisesti on todella korvaus niistä tulon menetyksistä, kun viljellään ympäristöä säästäen.
Jos saa ympäristökorvausta vaikka 100 €/ha, niin siitä voi laskea, paljonko pitäis saada lisää satoa, jos ei lähde mukaan korvaussysteemiin, vaan lannoittaa ja tekee muita toimenpiteitä ihan mielensä mukaan, että sais tuon satasen ja oikeastaan enemmänkin pitäis sadonlisäyksellä saada, jotta olisi mielekästä jäädä ulkopuolelle.
Tulotuki tai ei, niin saavutetusta edusta (tukitasosta) on aina ikävä luopua ja jostakin meikäläisen on se raha joko säästettävä tai tienattava, jotta pääsen edes nykyiseen vaatimattomaan tulotasoon. Tutkailin illalla noita tukiehtoja ja eipä tainnut paljoa muuta jäädä kuin perustuki 54 € eli aika ison loven tekee eli melkein satku hehtaarilta miinusta. Täytyy alkaa tutkimaan saako jotakin lisäehtoa otettua, mutta voi olla, että tulevat liian kalliiksi tai hankaliksi tehdä. Ihmettelen, että minne on hävinnyt lannanlevityskasvukaudella lisätoimenpide vai eikö lantaa saa enää levittää syksyllä ollenkaan. Täytynee lukea tukiehdot loppuun saakka, kun jäi eilen kesken.
Sadon nosto tuon satasen verran on hiukan haasteellista, kun nurmisadot ovat jo selvästi keskimääräistä paremmalla tasolla ja kun nurmella ei ole oikein kunnollista verrokkihintaa, vrt vilja.
-
Unohtuu nyt helposti monelta se, että ympäristökorvaus ei ole enää tulotuki, vaan se nimensä mukaisesti on todella korvaus niistä tulon menetyksistä, kun viljellään ympäristöä säästäen.
Jos saa ympäristökorvausta vaikka 100 €/ha, niin siitä voi laskea, paljonko pitäis saada lisää satoa, jos ei lähde mukaan korvaussysteemiin, vaan lannoittaa ja tekee muita toimenpiteitä ihan mielensä mukaan, että sais tuon satasen ja oikeastaan enemmänkin pitäis sadonlisäyksellä saada, jotta olisi mielekästä jäädä ulkopuolelle.
Tulotuki tai ei, niin saavutetusta edusta (tukitasosta) on aina ikävä luopua ja jostakin meikäläisen on se raha joko säästettävä tai tienattava, jotta pääsen edes nykyiseen vaatimattomaan tulotasoon. Tutkailin illalla noita tukiehtoja ja eipä tainnut paljoa muuta jäädä kuin perustuki 54 € eli aika ison loven tekee eli melkein satku hehtaarilta miinusta. Täytyy alkaa tutkimaan saako jotakin lisäehtoa otettua, mutta voi olla, että tulevat liian kalliiksi tai hankaliksi tehdä. Ihmettelen, että minne on hävinnyt lannanlevityskasvukaudella lisätoimenpide vai eikö lantaa saa enää levittää syksyllä ollenkaan. Täytynee lukea tukiehdot loppuun saakka, kun jäi eilen kesken.
Sadon nosto tuon satasen verran on hiukan haasteellista, kun nurmisadot ovat jo selvästi keskimääräistä paremmalla tasolla ja kun nurmella ei ole oikein kunnollista verrokkihintaa, vrt vilja.
100euron kauratonnilla kuittaa monta ymppäharmia.
-
jos jää tuohon 54 euroon ni kyl moni tosiaan miettii poisjäämistä. kuinka paljon saa fosforia ja typpeä käyttää jos ei kuulu ympin piiriin? säästyykö kokonaan lohkokorttien täytöltä, maanäytteet, lanta-analyysit, ruiskutustutkinto?
lhp-nurmien 120 € tuesta ei siltä osin hyötyä jos nykyisillä hömppäheinillä joutuu täyttämään ekologista alaa. monet toimenpiteet haaveilua, kerääjäkasvit ainoa josta pystyy muutaman tonnin kerryttämään ja pikkasen kasvipeitteisyydestä.
laittakaa listaa mitä hyötyy jos jättää ton 54 € ottamatta eli jää ulos?
-
jos jää tuohon 54 euroon ni kyl moni tosiaan miettii poisjäämistä. kuinka paljon saa fosforia ja typpeä käyttää jos ei kuulu ympin piiriin? säästyykö kokonaan lohkokorttien täytöltä, maanäytteet, lanta-analyysit, ruiskutustutkinto?
Tuosta ei enään pääse eroon kuin lopettamalla kasvinsuojeluaineiden käytön.
http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/Kasvinsuojeluaineet/Kasvinsuojelukoulutus-ja--tutkinto/
-
no vähä meinasinki ettei täällä ilman kortteja saa ajaa enää ku naapurin rouvaa.
mut monenlaista muuta harmia varmaan jäis pois. niillä vaan kenellä eniten ongelmia ympin kans on yleensä paljon peltoa ja menetys kokonaisuudessaan siis suurempi kuin pikkutilalla.
-
Unohtuu nyt helposti monelta se, että ympäristökorvaus ei ole enää tulotuki, vaan se nimensä mukaisesti on todella korvaus niistä tulon menetyksistä, kun viljellään ympäristöä säästäen.
Jos saa ympäristökorvausta vaikka 100 €/ha, niin siitä voi laskea, paljonko pitäis saada lisää satoa, jos ei lähde mukaan korvaussysteemiin, vaan lannoittaa ja tekee muita toimenpiteitä ihan mielensä mukaan, että sais tuon satasen ja oikeastaan enemmänkin pitäis sadonlisäyksellä saada, jotta olisi mielekästä jäädä ulkopuolelle.
Tulotuki tai ei, niin saavutetusta edusta (tukitasosta) on aina ikävä luopua ja jostakin meikäläisen on se raha joko säästettävä tai tienattava, jotta pääsen edes nykyiseen vaatimattomaan tulotasoon. Tutkailin illalla noita tukiehtoja ja eipä tainnut paljoa muuta jäädä kuin perustuki 54 € eli aika ison loven tekee eli melkein satku hehtaarilta miinusta. Täytyy alkaa tutkimaan saako jotakin lisäehtoa otettua, mutta voi olla, että tulevat liian kalliiksi tai hankaliksi tehdä. Ihmettelen, että minne on hävinnyt lannanlevityskasvukaudella lisätoimenpide vai eikö lantaa saa enää levittää syksyllä ollenkaan. Täytynee lukea tukiehdot loppuun saakka, kun jäi eilen kesken.
Sadon nosto tuon satasen verran on hiukan haasteellista, kun nurmisadot ovat jo selvästi keskimääräistä paremmalla tasolla ja kun nurmella ei ole oikein kunnollista verrokkihintaa, vrt vilja.
100euron kauratonnilla kuittaa monta ymppäharmia.
Mutta kun kylvö, puinti ja mahdollinen kuivaus (ellei myy tuoreena tai pystyyn) sekä siemen olisi ostossa, niin ei hirveästi houkuttele. Omat systeemit kun on viritetty edullisen nurmen tuotantoon ja tämä uusi ympäristökorvaus ei millään muotoa suosi sitä. Lietteen multaustuki oli 40€ per ha ja urakoitsija ottaisi 3 € kuutiolta ja 20 kuutiota pitäis laittaa joten parikymppiä jäisi omavastuuksi. Oma letkulevitin jäisi vielä toimettomaksi. Ei oikein toimi tuokaan. Kuivalantaa ei saanut kierrättää omille pelloille vaan pitäisi antaa jollekin joka nostaisi sitten tuen. Ei motivoi sekään. Tuo kasvipeitteisyys- toimenpiteen takia pitäisi sitä viljaa sit viljellä, että saisi nurmialan riittävän pieneksi. Ja sit kasvukauden aikaisesta lannanlevityksestä ei makseta. Jotenkin järjenvastainen koko systeemi.
-
Noh, miten tää nyt menee, kannattaako mun laittaa sitä viljaa se 30 ha?
-
no vähä meinasinki ettei täällä ilman kortteja saa ajaa enää ku naapurin rouvaa.
mut monenlaista muuta harmia varmaan jäis pois. niillä vaan kenellä eniten ongelmia ympin kans on yleensä paljon peltoa ja menetys kokonaisuudessaan siis suurempi kuin pikkutilalla.
Eiköhän tuohon naapurin rouvaankin joku ammattipätevyysvaatimus kehitellä. Ja taas kurssitusfirmat tekee rahaa...
-
no vähä meinasinki ettei täällä ilman kortteja saa ajaa enää ku naapurin rouvaa.
mut monenlaista muuta harmia varmaan jäis pois. niillä vaan kenellä eniten ongelmia ympin kans on yleensä paljon peltoa ja menetys kokonaisuudessaan siis suurempi kuin pikkutilalla.
Eiköhän tuohon naapurin rouvaankin joku ammattipätevyysvaatimus kehitellä. Ja taas kurssitusfirmat tekee rahaa...
Kai sen voi suorittaa näyttökokeella. ???
-
no vähä meinasinki ettei täällä ilman kortteja saa ajaa enää ku naapurin rouvaa.
mut monenlaista muuta harmia varmaan jäis pois. niillä vaan kenellä eniten ongelmia ympin kans on yleensä paljon peltoa ja menetys kokonaisuudessaan siis suurempi kuin pikkutilalla.
Eiköhän tuohon naapurin rouvaankin joku ammattipätevyysvaatimus kehitellä. Ja taas kurssitusfirmat tekee rahaa...
Kai sen voi suorittaa näyttökokeella. ???
riittääkö Mustialan aikaiset näytöt vai vaaditaanko uudet kurssit uusimmilla tekniikoilla ???
-
jos jää tuohon 54 euroon ni kyl moni tosiaan miettii poisjäämistä. kuinka paljon saa fosforia ja typpeä käyttää jos ei kuulu ympin piiriin? säästyykö kokonaan lohkokorttien täytöltä, maanäytteet, lanta-analyysit, ruiskutustutkinto?
lhp-nurmien 120 € tuesta ei siltä osin hyötyä jos nykyisillä hömppäheinillä joutuu täyttämään ekologista alaa. monet toimenpiteet haaveilua, kerääjäkasvit ainoa josta pystyy muutaman tonnin kerryttämään ja pikkasen kasvipeitteisyydestä.
laittakaa listaa mitä hyötyy jos jättää ton 54 € ottamatta eli jää ulos?
vuorotteluvapaa ympistä kiehtoo,6keuron takia viitti narua kaulaan.15 hehtaaria muutenkin ulkona kuviosta >:(
-
Poisjäänti on houkutteleva vaihtoehto, mutta ei uskalla, koska takaisin järjestelmän piiriin ei sitten pääse. Tuosta tulee se muutama tonni tukieuroja, jotka on tyhjää parempia, jos viljanviljely alkaa mennä mahdottomaksi. Mää luulen, että yllättävän monia juttuja ajetaan sitten mukaan täydentävien ehtojen, viherrytyksen jne. kautta. Kyllä noi lainlaatijat on ihan hyvin tietoisia siitä, että porukkaa aikoo jäädä ympistä pois. Tehdään sitten muuta kautta kiusaa. Onko nämä LHP yms. kesantoasiat sidottu ympissä mukana olemiseen. Itselleni aika paljonkin merkitystä, kun etäpeltoja on kannattavin pitää tukiautomaatteina.
-
Typpidirektiivin valvonta varmaankin seuraava etappi, jos ympäristötuesta irtautuvat.
On sitä ennenkin uhkailtu, yksi isohko uusmaalainen tila uhosi Kotkaniemessä lähes kaksikymmentä vuotta sitten, että ei sellaisia ympäristötukai mitään tarvita, että sillälailla pääsee oikein ruåtsalaiselle satotasolle.
Muutaman vuoden päästä olivat aukeata halkovan joen rannat kuitenkin leveällä suojavyöhykkeellä, ja nyt sitten pellot näyttävät olevan luomussa.
-SS-
-
Niin, parasta uudessa systeemissä on se, että välivuosi ei enää vie tukikelpoisuutta ja luomutuki ei enää edellytä ymppisitoumusta..
Jos maanäytteet ja lannanlevitysrajoitukset yms vois unohtaa, niin mäkin jättäisin ympin hakematta. Taitaa vaan olla niin, että kaikki ympin vaatimukset tulee nitraattidirektiivin ja täydentävien ehtojen kautta niskaan vaikka jättäis ympin hakematta >:(
-
no vähä meinasinki ettei täällä ilman kortteja saa ajaa enää ku naapurin rouvaa.
mut monenlaista muuta harmia varmaan jäis pois. niillä vaan kenellä eniten ongelmia ympin kans on yleensä paljon peltoa ja menetys kokonaisuudessaan siis suurempi kuin pikkutilalla.
Eiköhän tuohon naapurin rouvaankin joku ammattipätevyysvaatimus kehitellä. Ja taas kurssitusfirmat tekee rahaa...
Kai sen voi suorittaa näyttökokeella. ???
riittääkö Mustialan aikaiset näytöt vai vaaditaanko uudet kurssit uusimmilla tekniikoilla ???
Saattaa kyllä olla että uusi monipuolisesti kalustoon perehdyttävä kurssi voisi olla paikallaan.
-
Poisjäänti on houkutteleva vaihtoehto, mutta ei uskalla, koska takaisin järjestelmän piiriin ei sitten pääse.
Onko näin? En ole vielä perehtynyt asiaan kovin hyvin mutta olen jostain saanut sen käsityksen että lohkot pysyvät ymppitukikelpoisina vaikka ne olisivat välillä tukea hakemattoman viljelijän hallussa. Ja miksei se ymppitukeen sitoutumatonkin voisi sitoutua myöhempinä vuosina mikäli mieli muuttuu.
-
Niin juuri sivutoimiviljelijällä voisi olla kiinnostusta jättäytyä vuodeksi pois, jotta ehtisi omaksua kaikki säännöksien uudistukset ja, näkisi, mikä on sitten se ympäristökorvauksen meininki seuraaviksi vuosiksi. Voi tulla valvonnoissa paljon kalliimmaksi oma sählääminen kuin poisjättäytyminen. Tuntuu, että liian vähän tiedetään; ensi kevättä pitäisi jo suunnitella. Eikös Mavikin lykkää tukienmaksatusta juuri siksi, että eivät sielläkään vielä osaa tai tiedä ? Miksi viljelijän pitäisi osata paremmin ?
Pitänee mennä virkamieheltä kysäisemään, voiko jättää vain yhden yksittäisen vuoden väliin, vain tuet menettäen. Olisiko silloin mahdollisuus saada kunnollisempia satotasoja alle, seuraavan vuoden taseita ja korjauksia ruokkimaan ? Riskisijoitus, mutta jospa ensi vuosi onkin ennätyshyvä ? Sademäärät esim. huimaavat 30 mm toukokuussa ????
Toinen vaihtoehto, jättää apulannat ostamatta, pelkkä Express nappi rikkaruoholle. Vanhaa heinänsiementä mettänreunoihin. Kevätkyntö. Ei voine paljon mennä pieleen. Ravinnetaseet +1 milj %
-SS-
-
Poisjäänti on houkutteleva vaihtoehto, mutta ei uskalla, koska takaisin järjestelmän piiriin ei sitten pääse.
Onko näin? En ole vielä perehtynyt asiaan kovin hyvin mutta olen jostain saanut sen käsityksen että lohkot pysyvät ymppitukikelpoisina vaikka ne olisivat välillä tukea hakemattoman viljelijän hallussa. Ja miksei se ymppitukeen sitoutumatonkin voisi sitoutua myöhempinä vuosina mikäli mieli muuttuu.
Tukikoulutuksista on jäänyt mieleen kuiva toteamus, että uusia sopimuksia ei tehdä.
-
Muistin varassa että ymppiin saa vuoden pari kolme (?) aina kauden alussa sitoutua, sitten nuo kauden loppupään vuodet mennään sillä mitä on...
-
Muistin varassa että ymppiin saa vuoden pari kolme (?) aina kauden alussa sitoutua, sitten nuo kauden loppupään vuodet mennään sillä mitä on...
Ei kannata enää muistella vanhaa järjestelmää, kun ensivuonna tulee kokonaan uusi systeemi.
-
eilisessä maaseudussa oli juttua ympistä. ei oltu varmoja ehtiikö tälle vuodelle ja ylipäätään semmosena kuin on hyväksyttäväksi lähetetty. aika avoinna vielä kaikki. no mihinkäs tässä hallinnolla kiire, valmiissa mualimassa.. MUT ANNAS S****NA KATTOO KU ITE MYÖHÄSTYT PÄIVÄNKI KEVÄÄLLÄ!
-
eilisessä maaseudussa oli juttua ympistä. ei oltu varmoja ehtiikö tälle vuodelle ja ylipäätään semmosena kuin on hyväksyttäväksi lähetetty. aika avoinna vielä kaikki. no mihinkäs tässä hallinnolla kiire, valmiissa mualimassa.. MUT ANNAS S****NA KATTOO KU ITE MYÖHÄSTYT PÄIVÄNKI KEVÄÄLLÄ!
Juu mä olen huomannut saman ilmiön myös. Nimittäin, heti huhtikuun alkupuolella alkaa SKN marmattaa kylvökonetta vasta rasvailevalle, et maat kuivaa maat kuivaa heti kylvöille, jos ei pääsiäiseks ole kaikki kylvettynä vappuna on kaik mänt, ei kilookaan tuu syksyllä.
Itse varaudun tuohon täyttämällä tumen säiliöt jo nyt tulevana itsenäisyyspäivänä, ja 7000 sihen eteen, ei kun roikan päästä käyntiin, lumilapiolla vaa pyhkäsee konepellin ja tuulilasin, ja kylvöt alkuun...
-SS-
-
eilisessä maaseudussa oli juttua ympistä. ei oltu varmoja ehtiikö tälle vuodelle ja ylipäätään semmosena kuin on hyväksyttäväksi lähetetty. aika avoinna vielä kaikki. no mihinkäs tässä hallinnolla kiire, valmiissa mualimassa.. MUT ANNAS S****NA KATTOO KU ITE MYÖHÄSTYT PÄIVÄNKI KEVÄÄLLÄ!
Juu mä olen huomannut saman ilmiön myös. Nimittäin, heti huhtikuun alkupuolella alkaa SKN marmattaa kylvökonetta vasta rasvailevalle, et maat kuivaa maat kuivaa heti kylvöille, jos ei pääsiäiseks ole kaikki kylvettynä vappuna on kaik mänt, ei kilookaan tuu syksyllä.
Itse varaudun tuohon täyttämällä tumen säiliöt jo nyt tulevana itsenäisyyspäivänä, ja 7000 sihen eteen, ei kun roikan päästä käyntiin, lumilapiolla vaa pyhkäsee konepellin ja tuulilasin, ja kylvöt alkuun...
-SS-
;D ;D
-
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/13/ympariston-miljardituet-valuneet-hukkaan
Tästä on kysymys. 20 vuotta ympäristötuki on ollut vaan osa viljelijän tuloa. Alunperin tarkoitus oli olla korvaus tehdyistä ympäristönsuojelu toimenpiteistä. Tähän asti nämä toimenpiteet ovat olleet käytyjä kursseja, ostettuja kirjoja ja muuta hölynpölyä. ;D
-
Siis jos rehellisiä ollaan, alkujaan koko ymppitukijärjestely luotiin sen vuoksi, että pystyttiin sillai hienon peitellysti maksamaan tarpeeksi tukea maatalouden jatkumisen turvaamiseksi. Nyt tuo asia on kokonaan unohdettu, vai onko niin, että maatalous tulee toimeen sillä reilun satasen pienemmällä kokonaistukitasolla, ei tiedä, ehkä aika näyttää ::)
-
Aika surullista, kun ympäristötuen lannoiterajojen takia on 20 vuotta otettu 10% pienepiä satoja ihan turhaan kun ympäristöön noilla ei ole kuulemma ollut mitään vaikutusta. ::)
-
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/13/ympariston-miljardituet-valuneet-hukkaan
Tästä on kysymys. 20 vuotta ympäristötuki on ollut vaan osa viljelijän tuloa. Alunperin tarkoitus oli olla korvaus tehdyistä ympäristönsuojelu toimenpiteistä. Tähän asti nämä toimenpiteet ovat olleet käytyjä kursseja, ostettuja kirjoja ja muuta hölynpölyä. ;D
Nyt ukko puhuu taasen pehmoisia. Asia oli tismalleen toisin päin alun perin. Etkö ollut viljelijä tuohon aikaaan kun nuo säännöt tuli voimaan, vai onko dementia iskenyt kaaliin. :o Paalinrullaaja tuossa puhuu asiaa.
Siis jos rehellisiä ollaan, alkujaan koko ymppitukijärjestely luotiin sen vuoksi, että pystyttiin sillai hienon peitellysti maksamaan tarpeeksi tukea maatalouden jatkumisen turvaamiseksi. Nyt tuo asia on kokonaan unohdettu, vai onko niin, että maatalous tulee toimeen sillä reilun satasen pienemmällä kokonaistukitasolla, ei tiedä, ehkä aika näyttää ::)
-
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/13/ympariston-miljardituet-valuneet-hukkaan
Tästä on kysymys. 20 vuotta ympäristötuki on ollut vaan osa viljelijän tuloa. Alunperin tarkoitus oli olla korvaus tehdyistä ympäristönsuojelu toimenpiteistä. Tähän asti nämä toimenpiteet ovat olleet käytyjä kursseja, ostettuja kirjoja ja muuta hölynpölyä. ;D
Mitä jos vaikka julkaistaisiin nuo puhdistamojen ylivuodot yms. toiminta häiriöt ja sitten vasta syytettäisiin viljelijöitä? :o
-
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/13/ympariston-miljardituet-valuneet-hukkaan
Tästä on kysymys. 20 vuotta ympäristötuki on ollut vaan osa viljelijän tuloa. Alunperin tarkoitus oli olla korvaus tehdyistä ympäristönsuojelu toimenpiteistä. Tähän asti nämä toimenpiteet ovat olleet käytyjä kursseja, ostettuja kirjoja ja muuta hölynpölyä. ;D
Nyt ukko puhuu taasen pehmoisia. Asia oli tismalleen toisin päin alun perin. Etkö ollut viljelijä tuohon aikaaan kun nuo säännöt tuli voimaan, vai onko dementia iskenyt kaaliin. :o Paalinrullaaja tuossa puhuu asiaa.
Siis jos rehellisiä ollaan, alkujaan koko ymppitukijärjestely luotiin sen vuoksi, että pystyttiin sillai hienon peitellysti maksamaan tarpeeksi tukea maatalouden jatkumisen turvaamiseksi. Nyt tuo asia on kokonaan unohdettu, vai onko niin, että maatalous tulee toimeen sillä reilun satasen pienemmällä kokonaistukitasolla, ei tiedä, ehkä aika näyttää ::)
Pitää paikkansa. Alun alkaen se oli tarkoitettu nimenomaan korvaamaan muun Euroopan korkeampaa CAP-tukea ja siihen sisällytettiin näennäisiä vaatimuksia, joita on sittemmin koko ajan kasvatettu.
-
Pitää paikkansa. Alun alkaen se oli tarkoitettu nimenomaan korvaamaan muun Euroopan korkeampaa CAP-tukea ja siihen sisällytettiin näennäisiä vaatimuksia, joita on sittemmin koko ajan kasvatettu.
Juuri näin. perusteena tosin oli ihan oikeita toimenpiteitä mm. lannoitusrajat ja kevytmuokkaus, pientareiden kunnioitus, etc.
Toistetaan taas tuhannennen kerra, että jos lannoituksen vähentäminen ei ole päästöjä pienentänyt,
ei lannoituksella ole ravinnekuormitukseen siten mitään vaikutusta. Kevytmuokkaus on jopa saattanut pahentaa
päästöjä, koska fosforia rikastuu pintakerrokseen.
Vasta myöhemmin peruste oli korvata tehtyjä toimenpiteitä.
-
Pitää paikkansa. Alun alkaen se oli tarkoitettu nimenomaan korvaamaan muun Euroopan korkeampaa CAP-tukea ja siihen sisällytettiin näennäisiä vaatimuksia, joita on sittemmin koko ajan kasvatettu.
Juuri näin. perusteena tosin oli ihan oikeita toimenpiteitä mm. lannoitusrajat ja kevytmuokkaus, pientareiden kunnioitus, etc.
Toistetaan taas tuhannennen kerra, että jos lannoituksen vähentäminen ei ole päästöjä pienentänyt,
ei lannoituksella ole ravinnekuormitukseen siten mitään vaikutusta. Kevytmuokkaus on jopa saattanut pahentaa
päästöjä, koska fosforia rikastuu pintakerrokseen.
Vasta myöhemmin peruste oli korvata tehtyjä toimenpiteitä.
Ehkä se näennäisiä ei ollut ihan oikea sana, mutta tarkoitin sillä, että toimenpiteistä ei tullut merkittäviä kuluja saatuun hyötyyn nähden.
-
VMP
Tuo ohjelmahan on uudelleen muokattu OBSin ruåtsinkielisestä päästöstä
-
Pitää paikkansa. Alun alkaen se oli tarkoitettu nimenomaan korvaamaan muun Euroopan korkeampaa CAP-tukea ja siihen sisällytettiin näennäisiä vaatimuksia, joita on sittemmin koko ajan kasvatettu.
Juuri näin. perusteena tosin oli ihan oikeita toimenpiteitä mm. lannoitusrajat ja kevytmuokkaus, pientareiden kunnioitus, etc.
Toistetaan taas tuhannennen kerra, että jos lannoituksen vähentäminen ei ole päästöjä pienentänyt,
ei lannoituksella ole ravinnekuormitukseen siten mitään vaikutusta. Kevytmuokkaus on jopa saattanut pahentaa
päästöjä, koska fosforia rikastuu pintakerrokseen.
Vasta myöhemmin peruste oli korvata tehtyjä toimenpiteitä.
Tästä täysin samaa mieltä, kevytmuokkaus vain pahentaa fosforin kulkeutumista vesiin, näiltä viherpiipertäjiltä täysin hukassa tieto siitä, miten fosfori käyttäytyy maaperässä. Samoin tämä huomio siitä, että vaikka lannoitusta vähennetty, ei Saaristomeren tilanne parantunut. Tyhmäkin tajuaa että vika on silloin jossain muualla. Eilen eräs tutkija höpötti ettei hyvän sadon tuottamiseen fosforia tarvita! Hohhoijaa!
-
Eiköhän tuos kevytmuokkauksen suosimises oo lähinnä kysymys siitä, että toimiston pöydän takana tuntuu kivalta ajatella kuinka fosforiatomit tarrautuu hädissään pinnalla oleviin oljenpätkiin vrt. kynnetty maa. Nurmi, sänki tai syysvilja taitaa olla ainoot jokka todellisuudes pidättää pintavaluntaa ja siihen suuntaanhan tuota uudella kaudella vissiin tähdätään
-
Eiköhän tuos kevytmuokkauksen suosimises oo lähinnä kysymys siitä, että toimiston pöydän takana tuntuu kivalta ajatella kuinka fosforiatomit tarrautuu hädissään pinnalla oleviin oljenpätkiin vrt. kynnetty maa. Nurmi, sänki tai syysvilja taitaa olla ainoot jokka todellisuudes pidättää pintavaluntaa ja siihen suuntaanhan tuota uudella kaudella vissiin tähdätään
Tähdätään juu, mutta nurmitiloille ei korvata mitään siitä, että ne ei päästä mitään..
Uudessa ympissä palkitaan "saastuttajia", jos ne siirtyy vähemmän päästävään toimintaan :o
Loogista kyllä, mutta saattaa lisätä esim nurmien muokkaamista, että pääsisi edes osittain tuen piiriin ::)
-
Syksyllä lautasmuokatuilla näyttäis olevan kaikkein eniten pintavaluntanoroja. Olenkin vinoillut, että ympäristöihmisten pitäis vaatia lautasmuokatun lohkon reunoille parinkymmenen metrin kynnetyn kaistan. :D
-
Mää väittäsin äkkiä että kyntäminen on se missä muokkausmenetelmässä vähiten tulee ravinne päästöjä. Siinähän varsinkin leikkureiden kanssa vedetään ravinne rikas pinta maa viilun pohjalle. ;D
Tuli vaan mieleen että kun sadonkorjuu velvoite poistuu, niin mitenkäs se tuo lannoitus käyttäytyy säilörehu nurmilla? Ennen uusimista vedät säilisalalle 200kg typpeä keväällä ja sitten toteat etten minä tarviikkaan tuon lohkon satoa. Niität sen maahan ja syksyllä kynnät. Saako seuraavana kesänä viljan mitenkä lannoitta tai tuleeko linnaa vankeutta putkaa?
-
Väittäisin kyllä edelleen, että nurmelta valuu jopa kynnettyä vähemmän..
Mistä sää ton oot saanu päähäs, että sadonkorjuuvelvoite poistuis?
-
Maataloussihteeri sanoi tänään.
-
Kyllä sadonkorjuuvelvoite poistuu. Komissio kuulemma vaatii että mikäli tuissa olisi sadonkorjuuvelvoite niin sitäkin olisi valvottava. Tämä olisi myöhäistänyt valvonta-aikataulua vielä lisää. Koskahan sadonkorjuuvalvonnat olisivat tulleet valmiiksi esim. syksyn 2012 kaltaisena syksynä kun puimurit olivat liikkeellä vielä marras-joulukuussakin?
-
Kyllä sadonkorjuuvelvoite poistuu. Komissio kuulemma vaatii että mikäli tuissa olisi sadonkorjuuvelvoite niin sitäkin olisi valvottava. Tämä olisi myöhäistänyt valvonta-aikataulua vielä lisää. Koskahan sadonkorjuuvalvonnat olisivat tulleet valmiiksi esim. syksyn 2012 kaltaisena syksynä kun puimurit olivat liikkeellä vielä marras-joulukuussakin?
Niin poistuu, mutta mitenkäs se vaikuttaa seuraavan vuoden lannoitukseen? Peltoonhnan on voitu vetää ihan reilusti apupaskaa tai luomupuolella lietettä ja italian raeheinää kaveriksi. Alkaa olla ravinteet syssyllä kohillaan kun keväällä ensin vetää 60 mottia lietettä ja lannoitelee seuraavan kasvin normaalisti.
-
Mikäs siinä, jos tykkäät että tuolla seuraavan vuoden sadolla korvaa kahden vuoden sadot vain jotta saat paskaa enempi maahan, senkus kokeilet. Epäilen ettet sillä kyllä voittoa tee? ???
P.S. Sadonkorjuu velvoite pois, mutta...
'Pitää pyrkiä tuottamaan myyntikelpoinen sato'
Se tulkitaanko tuo kireämmin vai löysemmin kuin korjuuvelvoite, viljan jossa ei ole juuri kuin rikkaruohoja kun on senkin voinut aina korjata, mutta...
-
Kyllä sadonkorjuuvelvoite poistuu. Komissio kuulemma vaatii että mikäli tuissa olisi sadonkorjuuvelvoite niin sitäkin olisi valvottava. Tämä olisi myöhäistänyt valvonta-aikataulua vielä lisää. Koskahan sadonkorjuuvalvonnat olisivat tulleet valmiiksi esim. syksyn 2012 kaltaisena syksynä kun puimurit olivat liikkeellä vielä marras-joulukuussakin?
Onko tämä tulkittavissa niin, että sadonkorjuuvelvoite on ollut suomalaisten viranomaisten keksintöä.
Vaatimus myyntikelpoisen sadon tuottamisesta tarkoittaa minun tulkintani mukaan sitä, että on yritetty alkukesästä tehdä jotain, mutta surkea syksy on pilannut sadon. Pehmeältä pellolta, itäneiden jyvien haaliminen konerikon uhalla voidaan kuitenkin jättää tekemättä. Järkevämpi kehityssuunta tämä on.
Näitten tukiehtojen ongelma on se, että ei ole tietoa mikä on EU:sta ja mikä kotimaista alkuperää. Kaikki viimeksi mainitut on täysin kyseenalaistettavissa. Virkamiesten päähänpistoja ja olettamuksia yms. roskaa. Näihin pitäisi päästä paremmin käsiksi. Järjestelmän tulisi olla tältä osin läpinäkyvämpi.
-
Meneeköhän hömppäheinät nyt säilörehunurmiksi kun ei ole korjuuvelvoitetta? LHP:n tuki ilmeisesti laskee enemmän kuin muiden. Säilörehunurmea saa olla 100% tilan pelloista. Tosissaan viljelijät lannoittaa säilisnurmet paperilla ja käyttää lannoitteet parempien peltojen lannoitukseen.
-
Todentaminen ja käytännön tulkinta. Jos tarkastuksessa näkee, että pellolle on ilmoitettu levitettäväksi apulantaa, mutta kasvustosta näkee, ettei taatusti ole mitään lannoitetta mennyt ja hallistakaan niitä ei löydy. Vehnämaa sen sijaan voi hyvin. Kuinka menetellään ja minkälaisia sanktioita...
-
Meneeköhän hömppäheinät nyt säilörehunurmiksi kun ei ole korjuuvelvoitetta? LHP:n tuki ilmeisesti laskee enemmän kuin muiden. Säilörehunurmea saa olla 100% tilan pelloista. Tosissaan viljelijät lannoittaa säilisnurmet paperilla ja käyttää lannoitteet parempien peltojen lannoitukseen.
Lisäksi lopettavat tai lopettelevat tilat laittaa koko pinta-alansa säilörehu nurmelle ja jatkavat "viljelyä". Tähän asti puolet kesannossa ja puolet viljelyssä on pitänyt huolen siitä , että jotain todella täytyy tehdä. Eli peltoja on tullut edes vuokrattavaksi, toisin kyllä täällä jotkut ovat ennemmin ottaneet vaan pelkän tilatuen , kuin antaneet vuokralle ::) Tosin eiköhän nuo nyt ole olleet yksittäistapauksia. Taitaa PP:n 100eur/ha ja rehut olla kans historiaa, koska tulevaisuudessa säästää sen satkun ja saa katsella minkälaista mykkyrää se säilörehunurmi kasvaakaan vuodesta toiseen ilman niittoa ;D
-
Torstain koulutuksesta: 7 vuoden "viherlannoitusnurmet" mahdollisia jatkossa, 2 vuotta VLN ja 5 vuotta joku-muu-nurmi, jossa myyntikelpoinen sato.
-
Meneeköhän hömppäheinät nyt säilörehunurmiksi kun ei ole korjuuvelvoitetta? LHP:n tuki ilmeisesti laskee enemmän kuin muiden. Säilörehunurmea saa olla 100% tilan pelloista. Tosissaan viljelijät lannoittaa säilisnurmet paperilla ja käyttää lannoitteet parempien peltojen lannoitukseen.
Juuri näin ;) Varsinkin kun LHP-nurmen ja riistan sekä VLN tuet poistuu muutenkin nurmitiloilta :( Ainoo ero, on että maanäytteet täytyy muistaa ottaa niiltä LHP-pelloiltakin, kun muuttuu säilikseksi, hyvää nyt maanäytteenotossa, että alle puolen hehtaarin lohkoilta ei enää vaadita näytettä :)
Todentaminen ja käytännön tulkinta. Jos tarkastuksessa näkee, että pellolle on ilmoitettu levitettäväksi apulantaa, mutta kasvustosta näkee, ettei taatusti ole mitään lannoitetta mennyt ja hallistakaan niitä ei löydy. Vehnämaa sen sijaan voi hyvin. Kuinka menetellään ja minkälaisia sanktioita...
Jos fiksu tarkastaja, niin ei edes yritä todistaa sellaista mitä ei voi todistaa ja toihan on mitä parhainta IP-viljelyä ;D
Lisäksi lopettavat tai lopettelevat tilat laittaa koko pinta-alansa säilörehu nurmelle ja jatkavat "viljelyä". Tähän asti puolet kesannossa ja puolet viljelyssä on pitänyt huolen siitä , että jotain todella täytyy tehdä. Eli peltoja on tullut edes vuokrattavaksi, toisin kyllä täällä jotkut ovat ennemmin ottaneet vaan pelkän tilatuen , kuin antaneet vuokralle ::) Tosin eiköhän nuo nyt ole olleet yksittäistapauksia. Taitaa PP:n 100eur/ha ja rehut olla kans historiaa, koska tulevaisuudessa säästää sen satkun ja saa katsella minkälaista mykkyrää se säilörehunurmi kasvaakaan vuodesta toiseen ilman niittoa ;D
Niin on, mutta olo on sama kuin vaterwördissä sillä öljytason mittaajalla tankkerin mahassa, kun se Kevin Costner pudottaa sen soihdun sinne ;)
-
Torstain koulutuksesta: 7 vuoden "viherlannoitusnurmet" mahdollisia jatkossa, 2 vuotta VLN ja 5 vuotta joku-muu-nurmi, jossa myyntikelpoinen sato.
Siiiis putoaako yli 5-vuotias nurmi tuista pois ?
-
Siiiis putoaako yli 5-vuotias nurmi tuista pois ?
Putoaa joudut töihin! ;D
-
Siiiis putoaako yli 5-vuotias nurmi tuista pois ?
Putoaa joudut töihin! ;D
Siis kyntämään ;D
-
hyvää nyt maanäytteenotossa, että alle puolen hehtaarin lohkoilta ei enää vaadita näytettä :)
Tuollaisille lohkoille ei pitäisi tukea maksaa ollenkaan... ;D
-
Siiiis putoaako yli 5-vuotias nurmi tuista pois ?
Putoaa joudut töihin! ;D
Siis kyntämään ;D
No luulis tuon uusimisen onnistuvan paperillakin (edellis vuoden) , ei sitä varten tartte auroja perähän laittaa ;)
-
Torstain koulutuksesta: 7 vuoden "viherlannoitusnurmet" mahdollisia jatkossa, 2 vuotta VLN ja 5 vuotta joku-muu-nurmi, jossa myyntikelpoinen sato.
Siiiis putoaako yli 5-vuotias nurmi tuista pois ?
Niin tuota, saattaa pudota niin perusteellisesti että ei saa kylvää nurmea nurmen peräänkään...
(Tarkennan, en oikeastaan muista mitä tuossa vaiheessa tapahtuu, tuo kun ei itseä koskenut mitenkään, lohko menee 'pysyväksi nurmeksi' tms ja joku tuki siltä lähti, oliko sitten ymp? Ja edelleenkin asia oli käsittelyssä josta ei tiedä mitä sille lopulta käy..)
-
Torstain koulutuksesta: 7 vuoden "viherlannoitusnurmet" mahdollisia jatkossa, 2 vuotta VLN ja 5 vuotta joku-muu-nurmi, jossa myyntikelpoinen sato.
Siiiis putoaako yli 5-vuotias nurmi tuista pois ?
Niin tuota, saattaa pudota niin perusteellisesti että ei saa kylvää nurmea nurmen peräänkään...
(Tarkennan, en oikeastaan muista mitä tuossa vaiheessa tapahtuu, tuo kun ei itseä koskenut mitenkään, lohko menee 'pysyväksi nurmeksi' tms ja joku tuki siltä lähti, oliko sitten ymp? Ja edelleenkin asia oli käsittelyssä josta ei tiedä mitä sille lopulta käy..)
Juurikin jotain tuon tapaista. Ja koulutushan alkoi, jotenkin että "Kaikki täällä kerrottava perustuu tämän hetken tietoihin ja kaikki voi vielä muuttua. Päätöksiä ei ole tehty eikä tiedetä koska ne mahdollisesti tehdään." ;D
-
Torstain koulutuksesta: 7 vuoden "viherlannoitusnurmet" mahdollisia jatkossa, 2 vuotta VLN ja 5 vuotta joku-muu-nurmi, jossa myyntikelpoinen sato.
Siiiis putoaako yli 5-vuotias nurmi tuista pois ?
Niin tuota, saattaa pudota niin perusteellisesti että ei saa kylvää nurmea nurmen peräänkään...
(Tarkennan, en oikeastaan muista mitä tuossa vaiheessa tapahtuu, tuo kun ei itseä koskenut mitenkään, lohko menee 'pysyväksi nurmeksi' tms ja joku tuki siltä lähti, oliko sitten ymp? Ja edelleenkin asia oli käsittelyssä josta ei tiedä mitä sille lopulta käy..)
Tuota just itsekseni pelkäsin. Päättömyyksiä päättömyyksien perään :( Tilat joilla kaikki nurmella, ainoat käytettävissä olevat vähäiset laidunmaat, Karjanlannan käyttö nurmea perustettaessa kesällä nurmesta nurmeen :( :( :( Jos tällä ei nujerreta nautataloutta ja erityisesti lypsykarjoja, niin "lainsäätäjillä" on ongelma, jotain vielä päättömämpää täytyy vaan keksiä tai sitten seuraavalla tukikaudella kieltää koko nautojen pito sanktioiden uhalla >:(
-
Onko tämä tulkittavissa niin, että sadonkorjuuvelvoite on ollut suomalaisten viranomaisten keksintöä.
Eiks tää liittynytkin vain kansallisiin tukiin? Muistaakseni CAP-tukeen ei kuulunut sadonkorjuuvelvoitetta..?
-
Onko tämä tulkittavissa niin, että sadonkorjuuvelvoite on ollut suomalaisten viranomaisten keksintöä.
Eiks tää liittynytkin vain kansallisiin tukiin? Muistaakseni CAP-tukeen ei kuulunut sadonkorjuuvelvoitetta..?
Vai oliko peräti päinvastoin ;D Kukas noita erikoistilanteita miettii. Alkuvuosina puhuttiin "Paikkakunnan tavanomaisen hyvän viljelytavan mukaan ...." Tuolla kun meni niin pahasti vikaan ei ole mennyt vieläkään, taitaa maalaisjärki paenneen noista ajoista :(
-
Tuolta Bryselistä on tullut pyyntöjä lannoituksen tarkentamisesta. Taitaa olla karjanlantapoikkeukset vaarassa. Samoin syyslevitykset.
Tuo MOT-ohjelma kannataa katsoa areenasta. Pääsee vähän kärryille tuosta näyttämöntakaisesta toiminnasta. Lobbarit vie virkamiehet vikisee.
Puhdas tulotukihan tuo on ollut. Rahat on saanut paperitöillä ihan samoin kuin toinen, joka on tehnyt vaatimusten mukaan raakaa työtä. Lisää julkisuuteen tämmösiä juttuja. Lantaa kuskataan ja levitetään paperilla. Maanäytteet "sopivista" paikoista. Lannoitteet usealla kuitilla.
Onhan tään nyt nähnyt käytännössäkin. Aikaisemmin valtaojat pysyi yli 10 vuotta auki. Nyt kun lieterallissa lannat on dumpattu lähipelloille valtaojat kasvaa umpeen viidessä vuodessa.
-
Missä niitä semmosia valtaojia on, jos ne tukkeutuu liiallisen lietteen ajon takia, niin puhelin kouraan ja ilmoittamaa, nimettömällä vihjeellä asiat alkaa menemään kohdalleen. Toisaalta nythän aletaan tarkastajien toimesta ottamaan näytteitä, vai miten se nyt oli.
-
Onhan tään nyt nähnyt käytännössäkin. Aikaisemmin valtaojat pysyi yli 10 vuotta auki. Nyt kun lieterallissa lannat on dumpattu lähipelloille valtaojat kasvaa umpeen viidessä vuodessa.
Itse asiassa taitaa suurempi vaikutus olla noilla metrin piennar vaatimuksilla. Nehän lannoittaa itse itsensä ja kasvu vaan kiihtyy vuosi vuodelta... :o
-
Siis se säilis oli varmaan huonoin esimerkki.
Mutta entäs vilja? Talvella suunitelet kun ohra tonni maksaa 250€/tonnilta viljelyä. Tilaat siemen ja lannoitteet. Keväällä ohra tonnin hinta pyörii siinä 200-250€/tonni välillä. Kylvöt tehty ja sitten hinta lähtee syöksymään että puinti aikaan ohra tonni maksaakin 100€/tonni. Sadon arvo että ei kata puinti, kuivaus, kuletus ja varastointi kustannuksia. Isäntä niitää kasvuston peltoon kun ei ole korjuu velvoitetta. Mitenkäs suunitellaan seuraavan vuoden lannoitus?
Sen viljan arvohan on korkeampi siellä pellossa ravinteinna kuin laarissa odottamassa myyntiä?
-
Ai niin! Siellä on tulkinta tavasta riippuen vähän erikoinen maininta sadonkorjuuta koskien. 30.6-30.8 kasvuston on oltava tunnistettavissa että mitä kasvia kasvaa.
-
Paskanlevitystä virtuaaliharjoitteena, no sitä ei olekkaan tullut vielä kokeiltua...
Rapidiin heinänsiemenlaatikko 5000e. Hieman hillitsee kerääjäkasvien kylvöhaluja. Sittenhän on näitä piensiemen kylvölaitteita, mikä Lehneri se nyt olikaan ::)
Haloo, osta 2.5 m Jukotin, jossa heinänsiemenlaatikko. 200 eukkoa, alk. Tai Tumetin. Satasta kalliimpi.
-SS-
Hukkis kierrokselle (vai onko liian myöhään?)mukaan esm tällainen vekotin: http://www.elomestari.fi/muut/muut.htm
Mitenköhän pitkälle lentää apilasiemenet?
Siemenmäärästähän ei ole mitään mainittu. Joku semmonen 2kg hehtaarille riittäisi varmaan että pikkasen olis vihreetä siellä sun täällä.... ::)
Olis ainakin suht nopeasti maksettu laite 8)
-
Aina vaan enemmän alkaa näyttää siltä, että viljanviljelijöitä on todellakin kuultu ymppikorvauksen valmistelussa ;)
Suorakylvö viljalla takaa korkean ymppituen, mutta nurmella suorakylvö vie perustuenkin pois :o
-
Siiiis putoaako yli 5-vuotias nurmi tuista pois ?
Putoaa joudut töihin! ;D
Siis kyntämään ;D
No luulis tuon uusimisen onnistuvan paperillakin (edellis vuoden) , ei sitä varten tartte auroja perähän laittaa ;)
Juu siis lohkon täytyy olla ollut "viljelykierrossa", eli uusittavat täytyy ilmoittaa viherlannoitusnurmena(sekin kyllä vie ympin luomutilalla) tai sitten LHP-nurmena(se vie ympin kahtena vuonna nurmitiloilla). Eli summasummarum, jos luomutilalla on yli kaikki nurmella, vaikka kuinka tehokkaasti viljeltynä tahansa, niin ymppikorvaus on maksimissaan 43 euroa, ja jos kaikki nurmea, eikä käytä VLN-uusintaa, niin 32 euroa..
-
Siiiis putoaako yli 5-vuotias nurmi tuista pois ?
Putoaa joudut töihin! ;D
Siis kyntämään ;D
No luulis tuon uusimisen onnistuvan paperillakin (edellis vuoden) , ei sitä varten tartte auroja perähän laittaa ;)
Juu siis lohkon täytyy olla ollut "viljelykierrossa", eli uusittavat täytyy ilmoittaa viherlannoitusnurmena(sekin kyllä vie ympin luomutilalla) tai sitten LHP-nurmena(se vie ympin kahtena vuonna nurmitiloilla). Eli summasummarum, jos luomutilalla on yli kaikki nurmella, vaikka kuinka tehokkaasti viljeltynä tahansa, niin ymppikorvaus on maksimissaan 43 euroa, ja jos kaikki nurmea, eikä käytä VLN-uusintaa, niin 32 euroa..
Tähän ymppi hommaan on nähtävästi tehty tahallaan tämä porsaan reikä kohdentamisalueen ulkopuolella. Joko lähdet luomuun niin saat sen
160€ hehtaari ja jos et, niin voit kikkailla säilisalan kanssa lannoituksella että on mahdolista saada niitä 8 tonnin hehtaari satoja.
-
"Uusi maaseutuohjelma toimitettiin tänään komissiolle. Suomen huhtikuussa toimittamaan ohjelmaesityksen tehtiin muutoksia komission havaintojen ja käytyjen neuvottelujen perusteella. Neuvotteluja on syksyn aikana käyty tiiviisti komission kanssa, ja nyt lähetetylle ohjelmalle toivotaan komission hyväksyntää vuoden vaihteessa.Keskeiset muutokset koskevat ympäristökorvauksia ja erityisesti toimea ravinteiden tasapainoinen käyttö, jonka korvausehtoja muutettiin. Muutoksia tuli myös luonnonmukaiseen tuotantoon, luonnonhaittakorvauksiin sekä eläinten hyvinvointikorvauksiin"
Iltalypsy toimii rahoja siirrellään sektorilta toiselle
-
Aina vaan enemmän alkaa näyttää siltä, että viljanviljelijöitä on todellakin kuultu ymppikorvauksen valmistelussa ;)
Suorakylvö viljalla takaa korkean ymppituen, mutta nurmella suorakylvö vie perustuenkin pois :o
Eräs vieskan metallin pomo sanoi suoraan keväällä käyttäjäkoulutustilaisuudessa,että ovat käyneet ympäristötukivalmistelijoiden tykönä lobbaamassa suorakylvön puolesta,no ihan kivasti lobbaus on tuottanut tulosta.
Ja tukeehan se kotimaista maatalouskoneteollisuuttakin,kun tällä tavalla lobataan hyvän asian puolesta. ;D
-
Mites kun euroopassa helposti pidetään nurmia yli kymmenen vuotta ennen käääntämistä, kasvukunnosta huolehditaan joka vuotisella täydentämisellä.
Tällä tavalla nurmi tuottaa hyvin pienillä kustannuksilla ja päästöillä. Onko tämä suomessa todettu huonoksi tavaksi viljellä maata.
Itse täydennän nurmia paljon ja nurmi säilyy hyvänä helposti yli 5 vuotta. Minkä ikäinen on nurmi jos sitä täydentää joka vuosi?
-
Oiskohan että täydennyskylvöhäkkyröitä sun muuta roinaa on ny myity riittävästi ja aura ja äeskauppa kaipaa piristystä.. ;D
-
Oiskohan että täydennyskylvöhäkkyröitä sun muuta roinaa on ny myity riittävästi ja aura ja äeskauppa kaipaa piristystä.. ;D
Siltä näyttää :-[
Mites kun euroopassa helposti pidetään nurmia yli kymmenen vuotta ennen käääntämistä, kasvukunnosta huolehditaan joka vuotisella täydentämisellä.
Tällä tavalla nurmi tuottaa hyvin pienillä kustannuksilla ja päästöillä. Onko tämä suomessa todettu huonoksi tavaksi viljellä maata.
Itse täydennän nurmia paljon ja nurmi säilyy hyvänä helposti yli 5 vuotta. Minkä ikäinen on nurmi jos sitä täydentää joka vuosi?
Nurmi on sen ikäinen, kuinka monta vuotta olet sen nurmena ilmoittanut.
Nää kaikki uudet ympäristötoimet tähtää muokkaamisen lisäämiseen, tai sitten glyfosaatin käytön lisäämiseen, erikoista :o
-
Oiskohan että täydennyskylvöhäkkyröitä sun muuta roinaa on ny myity riittävästi ja aura ja äeskauppa kaipaa piristystä.. ;D
Siltä näyttää :-[
Mites kun euroopassa helposti pidetään nurmia yli kymmenen vuotta ennen käääntämistä, kasvukunnosta huolehditaan joka vuotisella täydentämisellä.
Tällä tavalla nurmi tuottaa hyvin pienillä kustannuksilla ja päästöillä. Onko tämä suomessa todettu huonoksi tavaksi viljellä maata.
Itse täydennän nurmia paljon ja nurmi säilyy hyvänä helposti yli 5 vuotta. Minkä ikäinen on nurmi jos sitä täydentää joka vuosi?
Nurmi on sen ikäinen, kuinka monta vuotta olet sen nurmena ilmoittanut.
Nää kaikki uudet ympäristötoimet tähtää muokkaamisen lisäämiseen, tai sitten glyfosaatin käytön lisäämiseen, erikoista :o
Elikkä, jos teillä olisi ensikesänä tulossa kuudennen satovuoden nurmi, joka on vielä kohtuu hyvä, ei mitään juolaa. Niin mitä tekisitte sen kans nyt tämän hetkisen tiedon varassa?
-
Elikkä, jos teillä olisi ensikesänä tulossa kuudennen satovuoden nurmi, joka on vielä kohtuu hyvä, ei mitään juolaa. Niin mitä tekisitte sen kans nyt tämän hetkisen tiedon varassa?
Korjaan nurmen ilman yhtään ympäristökorvauseuroa :(
En sillä 54 eurolla jaksa kyntää ja kivetä ja siemeniä ostaa..
Jos olisin tavismaidontuottaja, niin taitaisin ruiskuttaa ja laittaa jotain rahakasvia suorakylvimellä ja ottaisin pari sataa ymppiä ja peltokasvipalkkiota kyytipojaksi ;)
-
Elikkä, jos teillä olisi ensikesänä tulossa kuudennen satovuoden nurmi, joka on vielä kohtuu hyvä, ei mitään juolaa. Niin mitä tekisitte sen kans nyt tämän hetkisen tiedon varassa?
Korjaan nurmen ilman yhtään ympäristökorvauseuroa :(
En sillä 54 eurolla jaksa kyntää ja kivetä ja siemeniä ostaa..
Jos olisin tavismaidontuottaja, niin taitaisin ruiskuttaa ja laittaa jotain rahakasvia suorakylvimellä ja ottaisin pari sataa ymppiä ja peltokasvipalkkiota kyytipojaksi ;)
Elikkä, jos teillä olisi ensikesänä tulossa kuudennen satovuoden nurmi, joka on vielä kohtuu hyvä, ei mitään juolaa. Niin mitä tekisitte sen kans nyt tämän hetkisen tiedon varassa?
Korjaan nurmen ilman yhtään ympäristökorvauseuroa :(
En sillä 54 eurolla jaksa kyntää ja kivetä ja siemeniä ostaa..
Jos olisin tavismaidontuottaja, niin taitaisin ruiskuttaa ja laittaa jotain rahakasvia suorakylvimellä ja ottaisin pari sataa ymppiä ja peltokasvipalkkiota kyytipojaksi ;)
Hmm. Tähän vielä tekisin tarkentavan kysymyksen, jota tuossa edellä jo pyöritelty: meneekö sen pellon tukioikeus, lfa ymp, koska se on yli 5-vuotta silloin, kun jätetään kääntämättä?
-
Nurmi on sen ikäinen, kuinka monta vuotta olet sen nurmena ilmoittanut.
Nää kaikki uudet ympäristötoimet tähtää muokkaamisen lisäämiseen, tai sitten glyfosaatin käytön lisäämiseen, erikoista :o
Mihin yhtäkkiä katoaa lohkokohtaisen kirjanpidon oikeellisuus ? Mulla kaikki laitumet täyttää ens kesänä siis 20vuotta, jos se noin alkaa menemään. Toki on ne 4v. välein saaneet ehkä glyfoa tai ainakin kynnetty ja muokattu + kylvetty ::)
-
Eikös ympäristötuen idea ole vähentää päästöjä eikä lisätä niitä? Kaikenlainen turha pellolla mylttääminen lisää päästöjä väkisinkin ja aiheuttaa turhia kuluja.
Vasta olin koulutuksessa jossa todettiin hyväksi tuo jatkuva täydentäminen oli vielä oikein nurmiasiantuntijoiden pitämä.
-
Oiskohan että täydennyskylvöhäkkyröitä sun muuta roinaa on ny myity riittävästi ja aura ja äeskauppa kaipaa piristystä.. ;D
Siltä näyttää :-[
Mites kun euroopassa helposti pidetään nurmia yli kymmenen vuotta ennen käääntämistä, kasvukunnosta huolehditaan joka vuotisella täydentämisellä.
Tällä tavalla nurmi tuottaa hyvin pienillä kustannuksilla ja päästöillä. Onko tämä suomessa todettu huonoksi tavaksi viljellä maata.
Itse täydennän nurmia paljon ja nurmi säilyy hyvänä helposti yli 5 vuotta. Minkä ikäinen on nurmi jos sitä täydentää joka vuosi?
Nurmi on sen ikäinen, kuinka monta vuotta olet sen nurmena ilmoittanut.
Nää kaikki uudet ympäristötoimet tähtää muokkaamisen lisäämiseen, tai sitten glyfosaatin käytön lisäämiseen, erikoista :o
Elikkä, jos teillä olisi ensikesänä tulossa kuudennen satovuoden nurmi, joka on vielä kohtuu hyvä, ei mitään juolaa. Niin mitä tekisitte sen kans nyt tämän hetkisen tiedon varassa?
Ainakin tähän mennessä on kelvannut nurmellakin suorakylvö kunhan siementä on riitävästi. 30kg/hehtaari ja wmerkintä että 1 satovuosi.
-
Juu siis lohkon täytyy olla ollut "viljelykierrossa", eli uusittavat täytyy ilmoittaa viherlannoitusnurmena(sekin kyllä vie ympin luomutilalla) tai sitten LHP-nurmena(se vie ympin kahtena vuonna nurmitiloilla). Eli summasummarum, jos luomutilalla on yli kaikki nurmella, vaikka kuinka tehokkaasti viljeltynä tahansa, niin ymppikorvaus on maksimissaan 43 euroa, ja jos kaikki nurmea, eikä käytä VLN-uusintaa, niin 32 euroa..
Laitat nurmen uusintavaiheessa viljaa suojakasviksi, ilmoitat viljaksi, korjaat vihanta- tai kokoviljasäilörehuna. Näin on viljelykierto hoidettu.
Petri
-
Juu siis lohkon täytyy olla ollut "viljelykierrossa", eli uusittavat täytyy ilmoittaa viherlannoitusnurmena(sekin kyllä vie ympin luomutilalla) tai sitten LHP-nurmena(se vie ympin kahtena vuonna nurmitiloilla). Eli summasummarum, jos luomutilalla on yli kaikki nurmella, vaikka kuinka tehokkaasti viljeltynä tahansa, niin ymppikorvaus on maksimissaan 43 euroa, ja jos kaikki nurmea, eikä käytä VLN-uusintaa, niin 32 euroa..
Laitat nurmen uusintavaiheessa viljaa suojakasviksi, ilmoitat viljaksi, korjaat vihanta- tai kokoviljasäilörehuna. Näin on viljelykierto hoidettu.
Petri
Ei oikein nappaa kaikkien kivikoiden kyntö joka viides vuosi 54 euron takia, ennemmin olen ilman ympäristökorvausta ja sitä paitsi mitä mä tekisin sillä h...vetinmoisella kasalla korsiintunutta viljaa paalissa, kun tän hetkisen tiedon varassa se vilja pitäis olla joko pystyssä tai sänkenä elokuun loppuun saakka valvontoja varten. Jos mä laitan sen kaura-apilikon paaliin heinäkuun lopulla, että se olis käyttökelpoista ruokinnassa, niin siellä on ihan täysi säilörehunurmi elo-syyskuun vaihteessa, jota ei tarkastajasetä usko viljapelloksi millään.
-
Hmm. Tähän vielä tekisin tarkentavan kysymyksen, jota tuossa edellä jo pyöritelty: meneekö sen pellon tukioikeus, lfa ymp, koska se on yli 5-vuotta silloin, kun jätetään kääntämättä?
Ei mene, ei mene edes vaikka jättäisit kaikki tuet hakematta.
-
Niin myöhänen lajike kuin löytyy ja kylvö ihan kesäkuun lopussa ja heti 1 rehun jälkeen jollain suorakylvökoneella.
-
Nurmien iästä puhuttaessa, eikö sitä kannata välttää että nurmi tulisi tuomittua pysyväksi nurmeksi? Jos haluaakin tulevaisuudessa tuottaa jotain muuta kuin nurmea niin pysyvän nurmen status voi olla aikamoinen riesa.
-
Kyllä sadonkorjuuvelvoite poistuu. Komissio kuulemma vaatii että mikäli tuissa olisi sadonkorjuuvelvoite niin sitäkin olisi valvottava. Tämä olisi myöhäistänyt valvonta-aikataulua vielä lisää. Koskahan sadonkorjuuvalvonnat olisivat tulleet valmiiksi esim. syksyn 2012 kaltaisena syksynä kun puimurit olivat liikkeellä vielä marras-joulukuussakin?
Onko tämä tulkittavissa niin, että sadonkorjuuvelvoite on ollut suomalaisten viranomaisten keksintöä.
Vaatimus myyntikelpoisen sadon tuottamisesta tarkoittaa minun tulkintani mukaan sitä, että on yritetty alkukesästä tehdä jotain, mutta surkea syksy on pilannut sadon. Pehmeältä pellolta, itäneiden jyvien haaliminen konerikon uhalla voidaan kuitenkin jättää tekemättä. Järkevämpi kehityssuunta tämä on.
Tässä asiassa on kyllä järjenkäyttö ollut sallittua tähänkin asti ja satovahinko ilmoituksen jättämällä on täyttänyt sadonkorjuu velvoitteen tilanteessa missä se on ollut mahdotonta esim. märkyyden vuoksi tai sato on pilantunut markkinakelvottomaksi.
-
Kyllä sadonkorjuuvelvoite poistuu. Komissio kuulemma vaatii että mikäli tuissa olisi sadonkorjuuvelvoite niin sitäkin olisi valvottava. Tämä olisi myöhäistänyt valvonta-aikataulua vielä lisää. Koskahan sadonkorjuuvalvonnat olisivat tulleet valmiiksi esim. syksyn 2012 kaltaisena syksynä kun puimurit olivat liikkeellä vielä marras-joulukuussakin?
Onko tämä tulkittavissa niin, että sadonkorjuuvelvoite on ollut suomalaisten viranomaisten keksintöä.
Vaatimus myyntikelpoisen sadon tuottamisesta tarkoittaa minun tulkintani mukaan sitä, että on yritetty alkukesästä tehdä jotain, mutta surkea syksy on pilannut sadon. Pehmeältä pellolta, itäneiden jyvien haaliminen konerikon uhalla voidaan kuitenkin jättää tekemättä. Järkevämpi kehityssuunta tämä on.
Tässä asiassa on kyllä järjenkäyttö ollut sallittua tähänkin asti ja satovahinko ilmoituksen jättämällä on täyttänyt sadonkorjuu velvoitteen tilanteessa missä se on ollut mahdotonta esim. märkyyden vuoksi tai sato on pilantunut markkinakelvottomaksi.
Pykälä FERCE MAJURE=YLI VOIMAINEN ESTE! Ilmoitus kunnan maatalous sihteerille, niin ei tarvii kylvää tai korjata satoa jos löytyy perusteltu YLIVOIMAINEN ESTE esim. märkyys on yksi tai äkillinen sairastuminen ynm.
-
helvetin komeeta saa kyntää vaikka kaikki kukaan ei tuu aukoon päätään pitäköön ymppinsä mää vetelen kasitonnareita
-
https://www.maaseutu.fi/fi/maaseutuohjelma/Documents/OHJELMAESITYS_18112014_FINAL_pienennetty_nettiin.pdf
Siinä iltalukemista. Näköjään satotasokorjaukset poistettu. Lannoittaa saa vain 4000 kg/ha .
-
Juu siis lohkon täytyy olla ollut "viljelykierrossa", eli uusittavat täytyy ilmoittaa viherlannoitusnurmena(sekin kyllä vie ympin luomutilalla) tai sitten LHP-nurmena(se vie ympin kahtena vuonna nurmitiloilla). Eli summasummarum, jos luomutilalla on yli kaikki nurmella, vaikka kuinka tehokkaasti viljeltynä tahansa, niin ymppikorvaus on maksimissaan 43 euroa, ja jos kaikki nurmea, eikä käytä VLN-uusintaa, niin 32 euroa..
Laitat nurmen uusintavaiheessa viljaa suojakasviksi, ilmoitat viljaksi, korjaat vihanta- tai kokoviljasäilörehuna. Näin on viljelykierto hoidettu.
Petri
Ei oikein nappaa kaikkien kivikoiden kyntö joka viides vuosi 54 euron takia, ennemmin olen ilman ympäristökorvausta ja sitä paitsi mitä mä tekisin sillä h...vetinmoisella kasalla korsiintunutta viljaa paalissa, kun tän hetkisen tiedon varassa se vilja pitäis olla joko pystyssä tai sänkenä elokuun loppuun saakka valvontoja varten. Jos mä laitan sen kaura-apilikon paaliin heinäkuun lopulla, että se olis käyttökelpoista ruokinnassa, niin siellä on ihan täysi säilörehunurmi elo-syyskuun vaihteessa, jota ei tarkastajasetä usko viljapelloksi millään.
Siirryt kuudentena vuotena radikaaliin suorakylvöön. Ajat keväällä tuutillisen viljan siementä apulannan levittimellä heinäpeltoon ja ilmoitat viljana suojakasvin ominaisuudessa. Voihan olla, että on huonompi viljavuosi ja heinä kasvaakin lävitse. Ja jos suorakylväntään saa tukeakin... :-X
-
https://www.maaseutu.fi/fi/maaseutuohjelma/Documents/OHJELMAESITYS_18112014_FINAL_pienennetty_nettiin.pdf
Siinä iltalukemista. Näköjään satotasokorjaukset poistettu. Lannoittaa saa vain 4000 kg/ha .
Tuollaiset lauseet löytyi hakutoiminnolla:
"Typpilannoitusmääriä voidaan rajoitetusta lisätä saavutetun satotason perusteella. Fosforia voidaan käyttää enintään taulukoissa M10.5 ja M10.6 esitetyt määrät. Fosforimääriä voidaan rajoitetusti lisätä saavutetun satotason perusteella."
Mitähän tuo em. käytännössä tarkoittaa, pitäisi lukea yli 800-sivuinen eepos tarkemmin... ::)
-
"Ylitarkastaja Anna Schulmanin mukaan lannoitusrajoihin suunnitellaan satotasokorjauksia, jotka määriteltäisiin myöhemmin kansallisessa lainsäädännössä."
Viimeaikaisten tapahtumien johdosta en olisi kauhean yllättynyt vaikka satotasokorjaukset koskisivat ainoastaan nurmea. Ja täytyyhän ne hyväksyttää Brysselissä. Ei kyllä ehdi täksi kevääksi. Tilanne alkaa olla semmonen, että CAN:lla ja NK:lla täytyy tulla toimeen tai sitten laskea tulla perustasolla fosforit.
Onhan se tietenkin ymmärrettävää, että jos edunvalvonnan ja lobbyjen aika menee tässä infernaalisen maitokriisin tukien ajamisessa. Niin tämmösiin pikkujuttuihin ei sitten panoksia riitä. Suomen maitokriisiä ei ymmärretä kuin Suomessa. Muualla hymyillään asialle. What crice? You still have better price than we ever had.
-
"Ylitarkastaja Anna Schulmanin mukaan lannoitusrajoihin suunnitellaan satotasokorjauksia, jotka määriteltäisiin myöhemmin kansallisessa lainsäädännössä."
Viimeaikaisten tapahtumien johdosta en olisi kauhean yllättynyt vaikka satotasokorjaukset koskisivat ainoastaan nurmea. Ja täytyyhän ne hyväksyttää Brysselissä. Ei kyllä ehdi täksi kevääksi. Tilanne alkaa olla semmonen, että CAN:lla ja NK:lla täytyy tulla toimeen tai sitten laskea tulla perustasolla fosforit.
Onhan se tietenkin ymmärrettävää, että jos edunvalvonnan ja lobbyjen aika menee tässä infernaalisen maitokriisin tukien ajamisessa. Niin tämmösiin pikkujuttuihin ei sitten panoksia riitä. Suomen maitokriisiä ei ymmärretä kuin Suomessa. Muualla hymyillään asialle. What crice? You still have better price than we ever had.
Nurmille ei satotasokorjausta ole ollut. >:(
-
Nurmille ei satotasokorjausta ole ollut. >:(
Tämä epäkohtahan voidaan nyt poistaa asetuksella.
-
Nurmille ei satotasokorjausta ole ollut. >:(
Tämä epäkohtahan voidaan nyt poistaa asetuksella.
Hyvä ni saadaan Vaarin aidantaakse vihreämpää ruohoa. ::)
-
Tuolla 800 sivun opuksessa on nurmella korkeammat fosforirajat, kun satotaso on ollut yli 7500 kg kuiva-ainetta. Laitumelle ei saa laittaa oikein mitään. Huomattu vissiin, että lehmät kakkaa siellä.
-
Lantapoikkeuksella saa mättää fosforia 4 kertaa niin paljon kuin yaran tavaraa rehunurmille. Ettei vaan ....
-
2007 tehdyssä vuokrasopimuksessa joka on voimassa 10 vuotta.sitoudun viljelemään ympäristötuen ehdoin. Onko nyt näin etten pääse tosta ympäristötuesta eroon. Korvaukset on nyt huonommat kun 2007.
-
2007 tehdyssä vuokrasopimuksessa joka on voimassa 10 vuotta.sitoudun viljelemään ympäristötuen ehdoin. Onko nyt näin etten pääse tosta ympäristötuesta eroon. Korvaukset on nyt huonommat kun 2007.
Neuvottele vuokranantajan kanssa siitä että tuo ehto mitätöitäisiin. Sillä ehdollahan ei ole enää mitään merkitystä. Vanhassa systeemissä se oli vuokranantajan etu että vuokralainen sitoutui ymppitukeen. Ensi vuonna siitä ei enää tule vuokranantajalle mitään vahinkoa vaikka ymp-tuen ehtoihin ei sitoutuisikaan eikä tukea hakisi.
-
Ympäristötukia ei sitten peritä takasi.
-
2007 tehdyssä vuokrasopimuksessa joka on voimassa 10 vuotta.sitoudun viljelemään ympäristötuen ehdoin. Onko nyt näin etten pääse tosta ympäristötuesta eroon. Korvaukset on nyt huonommat kun 2007.
Tuo mullakin tuli mieleen, voi helevata mikä homma. Uusia taas sopimukset, jotka justiin on uusittu tilatukioikeuksienkin takia ::) Saiskohan tuohon mitään lupausta paperilla, että ymppi tuki oikeus säilyy, vaikka ei ymppiin liittyisikään. Ja tuollaiseen paperiin jossa olis lakipykälät ja viranomaisen allekirjoitus vetäistään sitten vuokramiehen ja omistajan nimmarit lisäkisi. Muuten omistaja voi sanoa, että EI, koska pelkää että tukioikeus katoa ja pellon arvo romahtaa.
-
Saiskohan tuohon mitään lupausta paperilla, että ymppi tuki oikeus säilyy, vaikka ei ymppiin liittyisikään. Ja tuollaiseen paperiin jossa olis lakipykälät ja viranomaisen allekirjoitus vetäistään sitten vuokramiehen ja omistajan nimmarit lisäkisi. Muuten omistaja voi sanoa, että EI, koska pelkää että tukioikeus katoa ja pellon arvo romahtaa.
Tämänhetkinen esitys ympäristökorvauksesta on sellainen että ensi vuodesta lähtien ymppitukioikeus ei katoa vaikka ymppitukeen ei liittyisikään.
-
2007 tehdyssä vuokrasopimuksessa joka on voimassa 10 vuotta.sitoudun viljelemään ympäristötuen ehdoin. Onko nyt näin etten pääse tosta ympäristötuesta eroon. Korvaukset on nyt huonommat kun 2007.
On oltava tarkka näissä määrittelyissä. Pitäisi jotenkin sopia viljelevänsä siten, että
pelto säilyttää tukioikeutensa eri tukimuodoissa. Maanomistajankin pitäisi olla aktiivinen, jotta osaa
seurata omaisuuteensa liitetyistä mahdollisuuksista.
-
2007 tehdyssä vuokrasopimuksessa joka on voimassa 10 vuotta.sitoudun viljelemään ympäristötuen ehdoin. Onko nyt näin etten pääse tosta ympäristötuesta eroon. Korvaukset on nyt huonommat kun 2007.
On oltava tarkka näissä määrittelyissä. Pitäisi jotenkin sopia viljelevänsä siten, että
pelto säilyttää tukioikeutensa eri tukimuodoissa. Maanomistajankin pitäisi olla aktiivinen, jotta osaa
seurata omaisuuteensa liitetyistä mahdollisuuksista.
Vaikeeks mennee. Moni vuokraa pois kun nimenomaan ei halua olla byrokratian tuntija.
-
Tukikoulutuksessa olleena,yksityiskohtiin menemättä, yleisvaikutelmaksi jäi,että jos viljelee vain kevätviljoja pienellä talviaikaisella kasvipeitteisyysprosentilla,niin tukipudotus on suuri,jos sen sijaan on valmis puuhastelemaan kerääjäkasvien,luonnonhoitonurmien,lintupeltojen,suojavyöhykenurmien kanssa, viljelee paljon ruista sekä valkuaiskasveja ja kasvipeiteprosentti on suuri ja onnekkaasti tila vielä sijaitsee kohdealueella, niin silloin selviää melko pienellä tukipudotuksella, tosin on niin että mikä sitten on se nettotulos,kun näistä viherpuuhasteluista aiheutuu myös kustannuksia jonkin verran.
Huomattava on myös se, ettei yksittäiselle lohkolle voi kovin montaa eri toimenpidettä kasata tukien kasvattamisen toivossa, koska moni tuki sulkee pois jonkun toisen tuen saantimahdollisuuden.
-
Salossa pidetty ELY-keskuksen tiedotustilaisuus ei antanut mitään pitävää tietoa, ei saanut ottaa oikein kuviakaan taululta.
Rukiin tuotantopalkkio näyttää mielenkiintoiselta. Kohta joka paikka tursuaa ruista ja hintataso voikin asettua keskieurooppalaiselle tasolle, rehuohran hintaan.
Ympäristökorvaus ja siitä päälle saatavat toimenpidelisät eivät houkuttane tehoviljelijöitä, koska ulkopuolelle jättäytymällä esimerkiksi typpilannoitusta rajoittanee vain nitraattidirektiivi. On eri asia yrittää 7 - tonnaria 120 kg ravinnepaukulla kun voi samalla laittaa sen 160-170 kg. Fosforirajat lienevät myös helpommat ?
Moni alkanee laskea mahdollisuksia heittäytyä enemmän sadon varaan kuin ympäristökorvauksen varaan. Varsinkin jos vaiva on vähäisempi omavalvonnan, ravinnerajojen, viljelytoimenpiteiden ja valvontariskien osalta ?
-SS-
-
2007 tehdyssä vuokrasopimuksessa joka on voimassa 10 vuotta.sitoudun viljelemään ympäristötuen ehdoin. Onko nyt näin etten pääse tosta ympäristötuesta eroon. Korvaukset on nyt huonommat kun 2007.
mistä se tietää,josset joka vuosi hae ymppiä?nykyisin voi pitää välivuosia.
-
2007 tehdyssä vuokrasopimuksessa joka on voimassa 10 vuotta.sitoudun viljelemään ympäristötuen ehdoin. Onko nyt näin etten pääse tosta ympäristötuesta eroon. Korvaukset on nyt huonommat kun 2007.
mistä se tietää,josset joka vuosi hae ymppiä?nykyisin voi pitää välivuosia.
Juuri näin, korvauskelpoisuus on lohkokohtainen, ei enää viljelijäkohtainen, eli jotain hyvääkin uudistuksessa ;) Mäkin saan yhden kymmenkunta vuotta ilman ymppiä viljelemäni lohkon mm luomutuen piiriin nyt :)
-
2007 tehdyssä vuokrasopimuksessa joka on voimassa 10 vuotta.sitoudun viljelemään ympäristötuen ehdoin. Onko nyt näin etten pääse tosta ympäristötuesta eroon. Korvaukset on nyt huonommat kun 2007.
mistä se tietää,josset joka vuosi hae ymppiä?nykyisin voi pitää välivuosia.
Juuri näin, korvauskelpoisuus on lohkokohtainen, ei enää viljelijäkohtainen, eli jotain hyvääkin uudistuksessa ;) Mäkin saan yhden kymmenkunta vuotta ilman ymppiä viljelemäni lohkon mm luomutuen piiriin nyt :)
Mut eikös luomutuki tarvii ympäristötukikelpoisen pellon?
-
2007 tehdyssä vuokrasopimuksessa joka on voimassa 10 vuotta.sitoudun viljelemään ympäristötuen ehdoin. Onko nyt näin etten pääse tosta ympäristötuesta eroon. Korvaukset on nyt huonommat kun 2007.
mistä se tietää,josset joka vuosi hae ymppiä?nykyisin voi pitää välivuosia.
Juuri näin, korvauskelpoisuus on lohkokohtainen, ei enää viljelijäkohtainen, eli jotain hyvääkin uudistuksessa ;) Mäkin saan yhden kymmenkunta vuotta ilman ymppiä viljelemäni lohkon mm luomutuen piiriin nyt :)
Mut eikös luomutuki tarvii ympäristötukikelpoisen pellon?
Uudessa järjestelmässä luomukorvauksen saaminen edellyttää lohkon korvauskelpoisuuden. Korvauskelpoinen lohko on oikeutettu ympäristökorvaukseen, luonnonhaittakorvaukseen ja luomukorvaukseen. Eri asia on mitä hakee. Eli luomutilan ei tarvitse sitoutua ympäristökorvausjärjestelmään. Näin tällä hetkellä. Kaikki voi muuttua.
-
2007 tehdyssä vuokrasopimuksessa joka on voimassa 10 vuotta.sitoudun viljelemään ympäristötuen ehdoin. Onko nyt näin etten pääse tosta ympäristötuesta eroon. Korvaukset on nyt huonommat kun 2007.
mistä se tietää,josset joka vuosi hae ymppiä?nykyisin voi pitää välivuosia.
Juuri näin, korvauskelpoisuus on lohkokohtainen, ei enää viljelijäkohtainen, eli jotain hyvääkin uudistuksessa ;) Mäkin saan yhden kymmenkunta vuotta ilman ymppiä viljelemäni lohkon mm luomutuen piiriin nyt :)
Mut eikös luomutuki tarvii ympäristötukikelpoisen pellon?
Juu tarttee, tossa kyllä LFA ollu aina, mutta edellinen viljelijä ei ollu sitoutunu ymppiin. niin mäkään en oo sitä saanu enkä luomutukia, nyt tulee sitten luomu mutta ymppiä ei ehkä nurmen iän takia.
-
Niin olikos tässä nyt joku peruskorvaus, mikäli tuon sitoumuksen tekee, vai tuleeko tuki pelkästään ottamalla lisätoimenpiteitä?
Tänään tuli Mavilta vihko tukiuudistuksista ja noin ensisilmäyksellä ei kovin montaa kiinnostavaa toimenpidettä löydy. Esim. ei-suorakylväjälle ja kyntöä harrastavalle talviaikainen kasvipeitteisyyskorvaus on lähinnä vitsi.
-
Niin olikos tässä nyt joku peruskorvaus, mikäli tuon sitoumuksen tekee, vai tuleeko tuki pelkästään ottamalla lisätoimenpiteitä?
Tänään tuli Mavilta vihko tukiuudistuksista ja noin ensisilmäyksellä ei kovin montaa kiinnostavaa toimenpidettä löydy. Esim. ei-suorakylväjälle ja kyntöä harrastavalle talviaikainen kasvipeitteisyyskorvaus on lähinnä vitsi.
Mäkin luulin, että se ravinteiden tasapainoinen käyttö(54euroa/ha) tulee joka sitoumushehtaarille, mutta vain niille max 4v nurmille ja tietty viljoille >:(
-
Niin olikos tässä nyt joku peruskorvaus, mikäli tuon sitoumuksen tekee, vai tuleeko tuki pelkästään ottamalla lisätoimenpiteitä?
Tänään tuli Mavilta vihko tukiuudistuksista ja noin ensisilmäyksellä ei kovin montaa kiinnostavaa toimenpidettä löydy. Esim. ei-suorakylväjälle ja kyntöä harrastavalle talviaikainen kasvipeitteisyyskorvaus on lähinnä vitsi.
Täällä C-alueella se on kaikille lähinnä vitsi.
-
http://yle.fi/uutiset/tutkija_ilmastonmuutos_uhkaa_rannikkovesien_hyvinvointia__katso_kotijokesi_kuormitus/7692499
Hävyttömät paimion viljelijät saastuttivat jokeaan vuonna 2008 kymmenen kertaa enemmän kuin vuonna 2003 :o >:(
-
Moni alkanee laskea mahdollisuksia heittäytyä enemmän sadon varaan kuin ympäristökorvauksen varaan. Varsinkin jos vaiva on vähäisempi omavalvonnan, ravinnerajojen, viljelytoimenpiteiden ja valvontariskien osalta ?
-SS-
Jep. Omalla kohalla ympistä vois saaha kohtuuella tehtävillä tempuilla keskimäärin satasen hehtaarille.
Vastapainona lantapoikkeusta ei saa käyttää enää vastaanotetulla lietteellä, josta seuraisi kevätlevitys suomaille (huhhuh).
Myös kaikki korkean fosforiluvun alueet kannattaisi piirtää omaksi kasvulohkoksi.
Tuo lantapoikkeuksen kielto vastaanotetulla lietteellä ei kyllä käy järkeen, kun Maaseutuohjelmassa kerrotaan toimen tavoitteeksi "Toimi on ympäristösitoumuksen ravinteiden kierrätystä edistävä lohkokohtainen toimi. Tavoitteena on ravinteiden kierrätyksen lisäämiseksi kannustaa kasvinviljelytiloja käyttämään aiempaa enemmän kotieläintiloilla syntyvää lantaa peltojensa lannoitukseen sekä tukemaan nestemäisten lantojen tai nestemäisten orgaanisten lannoitevalmisteiden levityksessä ympäristöystävällisiä menetelmiä sekä kasvinviljely- että kotieläintiloilla."
No itellä käy just päinvastoin, jos ymppiin sitoutuu.
Mitkähän ne fosforirajat on ympin ulkopuolella?
-
Pitääkö ne kerääjäkasvit säilyttää lokakuulle?
-
Pitääkö ne kerääjäkasvit säilyttää lokakuulle?
"Kasvuston voi muokata tai kyntää aikaisintaan 1 päivänä lokakuuta." MAVI 21.10.2014
-
Pitääkö ne kerääjäkasvit säilyttää lokakuulle?
"Kasvuston voi muokata tai kyntää aikaisintaan 1 päivänä lokakuuta." MAVI 21.10.2014
Voi vinetto. Skeidat pitää siis luukuttaa keväällä tai kasvukaudella jotta sen 40ekee saa. Ehtiihän sitä vielä lokakuullakin mut monesti kosteeta.
-
Pitääkö ne kerääjäkasvit säilyttää lokakuulle?
"Kasvuston voi muokata tai kyntää aikaisintaan 1 päivänä lokakuuta." MAVI 21.10.2014
Voi vinetto. Skeidat pitää siis luukuttaa keväällä tai kasvukaudella jotta sen 40ekee saa. Ehtiihän sitä vielä lokakuullakin mut monesti kosteeta.
Mutta saiskohan syysviljalle muokata jo aikasemmin.
-
Pitääkö ne kerääjäkasvit säilyttää lokakuulle?
"Kasvuston voi muokata tai kyntää aikaisintaan 1 päivänä lokakuuta." MAVI 21.10.2014
Voi vinetto. Skeidat pitää siis luukuttaa keväällä tai kasvukaudella jotta sen 40ekee saa. Ehtiihän sitä vielä lokakuullakin mut monesti kosteeta.
Mutta saiskohan syysviljalle muokata jo aikasemmin.
En usko. Jos käy helvetin hyvä tuuri niin ruis(/vehnä?) voi kelvata kerääjäkasviksi, mutta en usko. Ei taida kerääjäkasvit + syysvilja olla mikään toivottu yhdistelmä, johan se syysvilja ajaa saman asian mitä ne kerääjäkasvitkin ???
-
Pitääkö ne kerääjäkasvit säilyttää lokakuulle?
"Kasvuston voi muokata tai kyntää aikaisintaan 1 päivänä lokakuuta." MAVI 21.10.2014
Voi vinetto. Skeidat pitää siis luukuttaa keväällä tai kasvukaudella jotta sen 40ekee saa. Ehtiihän sitä vielä lokakuullakin mut monesti kosteeta.
Mutta saiskohan syysviljalle muokata jo aikasemmin.
En usko. Jos käy helvetin hyvä tuuri niin ruis(/vehnä?) voi kelvata kerääjäkasviksi, mutta en usko. Ei taida kerääjäkasvit + syysvilja olla mikään toivottu yhdistelmä, johan se syysvilja ajaa saman asian mitä ne kerääjäkasvitkin ???
Rukiille ei sit sais peltokasvipalkkiota,jos sille maksettais kerääjäkasvitukea.
-
Eli parashan se olisi sillai että se on kerääjäkasvi jos se kuolee talvella ja jotain muuta jos keväällä on vielä hyvä kasvusto :-X
Mutta sekään ei varmaan ole mahdollista.
Eikö se kuitenkin kannata ottaa niistä kerääjäkasveista tuo kasvipeitteisyyskin talvelta ja muokata vasta keväällä jos niitä jaksaa maahan laittaa..
-
Syksyllä ruis perinteisin menoin----->keväällä kerääjäkasvi oraille----->puinti------>suorakylvö rukiille----->keväällä kerääjäkasvi.. jne jne.
Lumihomo varmaan käy ahneesti kyl kiinni?
-
Pitääkö ne kerääjäkasvit säilyttää lokakuulle?
"Kasvuston voi muokata tai kyntää aikaisintaan 1 päivänä lokakuuta." MAVI 21.10.2014
katos vaan. ihan muistin lukeneeni, että saa muokata aikaisemmin jos lohko kylvetään syysviljalle tai -öljykasville. mut nyt en kyl semmosta enää löytänyt. olis kyllä sopimut hyvin. aikaselle ohralle kerääjäkasvin kylvö kesäkuun alussa ja elokuun alussa jo ympäri ja ruismaan tekoon.
-
Joko viisasten kerho on ratkaissut mitä tarkoittaa viljojen fosforitaulukossa kohdassa korkea oleva nolla, muut kohdat sis. viivan. Fosforin satotasokorjauksessa mainitaan näin " Jos taulukossa ei ole fosforilannoitukselle arvoa, satotasokorjausta ei voi käyttää."
Nythän siinä on arvo 0, eli saa käyttää fosforille satotasokorjausta 8)
-
nimenomaan noin olen tulkinnut. eli korkea-luokassa korjausta voi käyttää kun lannoitteena on apulanta.
"lantapoikkeus"-rivillähän samassa kohdassa on viiva eli karjanlantaa ei saa ajaa vaikka käyttäisikin satotasokorjausta.
järkyttävä ongelma karjatiloille täälläpäin kun kaikki maat 10 km säteellä sikalasta/kanalasta on jos kyllästetty kakkalla. vielä kun fosfori aletaan laskemaan 100%lla 85% sijasta.
-
nimenomaan noin olen tulkinnut. eli korkea-luokassa korjausta voi käyttää kun lannoitteena on apulanta.
"lantapoikkeus"-rivillähän samassa kohdassa on viiva eli karjanlantaa ei saa ajaa vaikka käyttäisikin satotasokorjausta.
järkyttävä ongelma karjatiloille täälläpäin kun kaikki maat 10 km säteellä sikalasta/kanalasta on jos kyllästetty kakkalla. vielä kun fosfori aletaan laskemaan 100%lla 85% sijasta.
isommat aurat,että maat puhtaiksi.
-
Pitääkö ne kerääjäkasvit säilyttää lokakuulle?
"Kasvuston voi muokata tai kyntää aikaisintaan 1 päivänä lokakuuta." MAVI 21.10.2014
Voi vinetto. Skeidat pitää siis luukuttaa keväällä tai kasvukaudella jotta sen 40ekee saa. Ehtiihän sitä vielä lokakuullakin mut monesti kosteeta.
Mutta saiskohan syysviljalle muokata jo aikasemmin.
En usko. Jos käy helvetin hyvä tuuri niin ruis(/vehnä?) voi kelvata kerääjäkasviksi, mutta en usko. Ei taida kerääjäkasvit + syysvilja olla mikään toivottu yhdistelmä, johan se syysvilja ajaa saman asian mitä ne kerääjäkasvitkin ???
Rukiille ei sit sais peltokasvipalkkiota,jos sille maksettais kerääjäkasvitukea.
Ethän sinä hae sitä kerääjä kasvi tukea ja rukiin kasvipalkkiota samana tuki vuonna.
-
Tilakohtainen toimenpide
• Ainoa pakollinen toimenpide
• 1 pvän pakollinen koulutus ympäristökorvausjärjestelmästä, myös sähköinen
tentti mahdollinen (viim. 2 sitoumusvuonna)
• Viljelysuunnitelma koko sitoumuskaudelle, vuosittainen tarkennus
• Viljavuustutkimus, lohkomuistiinpanot, suoja- ja monimuotoisuuskaistat
• Lohkokirjanpito: mm. kylvetyt kasvit, viljelykierto, lannoitus, kalkitus, muokkaus,
kastelu, ojitus, taudit ja tuholaiset, torjunta-aineet ja menetelmät
• Peltomaan laatutesti 3. sitoumusvuoden loppuun mennessä (peltolohkojen
arviointilomake)
• 54 €/ha, puutarhakasvien ala 200 €/ha
Tarkoittaako "koko sitoumuskaudelle" sitä et pitää tehdä nyt 5-vuoden perussuunnitelma jota reeraillaan vuosittain?
-
Lisäksi uutena tulee laatutesti johon varmaan kytketään maa-analyysitkin jatkossa...
Peltomaan laatutesti: Testi tehdään kolmannen sitoumusvuoden loppuun mennessä täyttämällä pelto- maan laatutestiin kuuluva peltolohkojen arviointi. Laatutesti on tarkoitettu maan biologisten ja fysikaalisten ominaisuuksien määrittämiseen ja maan laadun kokonaisvaltaiseen arvioimiseen.
-
Joka lohkosta tuo laatutesti ? Miten suurpiirteinen viiden vuoden suunnitelma voisi olla ? Kuulostaa veemäiseltä.
-
Joka lohkosta tuo laatutesti ? Miten suurpiirteinen viiden vuoden suunnitelma voisi olla ? Kuulostaa veemäiseltä.
Lisää treeniä istumalihaksille ;D Ei vaan, onhan tuossa ihan hyvää taustalla merkkailla papereille lohkojen vedenläpäisyä ja ravinnetilannetta ja tarvittavia parannuksia. Tämähän on sitä samaa "hiljaista tietoa", joka on isännän päässä valmiina. Nyt se vaan pitää naputella paperille muidenkin tiedoksi. Kuka tuota nyt sitten tarvitsee - perikunta pahimmassa tapauksessa :o
Viiden vuoden viljelysuunnitelma taas on ihan hyvää tilan toiminnan suunnittelua ja peruskäytössä luomussa. Ei ole iso juttu naputella Wisuun suunniteltu viljelykierto - erityisesti öljy- ja erikoiskasveilla syytäkin suunnitella asioita etukäteen.
-
Viiden vuoden viljelysuunnitelma taas on ihan hyvää tilan toiminnan suunnittelua ja peruskäytössä luomussa. Ei ole iso juttu naputella Wisuun suunniteltu viljelykierto - erityisesti öljy- ja erikoiskasveilla syytäkin suunnitella asioita etukäteen.
Tai märehtijäkasvattajan, joka tuottaa myös väkirehut itse. Ja näin luomuviljelijänä pois pitää varoa, ettei pääse nurmet liian vanhaksi. Paljon pieniä lohkoja -> ei voi omaan pääkoppaan liikaa luottaa.
-
Tuo viiden vuoden viljelysuunnitelma on viljanviljelyssa mielestäni turhinta mitä kukaan voi keksiä. Esimerkiksi rypsin hinta, peittaus, puristamot, sallitut ks aineet ym. Ei mitään hyötyä suunnitellla Neuvostoliiton malliin kun kaikki menee vuosi kerrallaan. Peltotuen naputtelu on tympivintä mitä voi olla. Mietit jotakin 1ha tilkun kasvinsuojelua tai yrität saada lannoitteet täsmäämään kilolleen.
-
Tuo viiden vuoden viljelysuunnitelma on viljanviljelyssa mielestäni turhinta mitä kukaan voi keksiä. Esimerkiksi rypsin hinta, peittaus, puristamot, sallitut ks aineet ym. Ei mitään hyötyä suunnitellla Neuvostoliiton malliin kun kaikki menee vuosi kerrallaan. Peltotuen naputtelu on tympivintä mitä voi olla. Mietit jotakin 1ha tilkun kasvinsuojelua tai yrität saada lannoitteet täsmäämään kilolleen.
Juu pitihän "ravinnetaseet" - toimenpiteelle keksiä jokin yhtä pölhö vastine.
Suunnitelmanhan ei tarvitse toteutua. Vaikeahan se on tietää, mikä on tilanne
4-5 vuoden päästä.
-SS-
-
Huomasikohan kukaan, että siinä viimeisessä dokumentissa mainitaan: "Kaksinkertaisen maksun estämiseksi korvausta ei makseta myöskään suojavyöhykkeille, luonnonhoitopeltonurmille, viherlannoitusnurmille, monimuotoisuuspelloille eikä kurki-, hanhi- ja joutsenpelloille." Eli sitä perustason 54 euroa ?
(Kohta 8.2.6.3.1.6. Tukikelpoisuusedellytykset)
Eli sitoo kaikkia lohkoja, mut maksetaan vain niistä lohkoista, joilla ei ole suojavyöhykkeitä, LHP-nurmia, viherlannoitusta tai riistapeltoa ?
Onko niin, että valittu toimi poistaa korvauksen toiselta toimelta, juuri noiden nurmialojen osalta. Sama on noissa maksimiprosenteissa: LHP + Monimuotoisuus max 20% , monimuotoisuus yksi max 15% olenko oikeassa. Vain suurten tilojen kannattaa ruveta ylläpitämään noiden nurmien koneketjua, jos aikaisemminkin on hömppäheiniä viljelty. On varmasti tiloja, joilla ei ole suojakaistaa kummempaa nurmiviljelyä ollut vuosikausiin.
Kerääjäkasveilla ei liene maksimiala-rajoitusta, ja saa sen 54 € myös päälle. Eli viherlannoitusnurmi näkyy olevan ehdoton floppi, käytännössä tueton. Saneerauskasvi ehkä kokeiltava,saattaa olla kallista siemen.
-SS-
-
Huomasikohan kukaan, että siinä viimeisessä dokumentissa mainitaan: "Kaksinkertaisen maksun estämiseksi korvausta ei makseta myöskään suojavyöhykkeille, luonnonhoitopeltonurmille, viherlannoitusnurmille, monimuotoisuuspelloille eikä kurki-, hanhi- ja joutsenpelloille." Eli sitä perustason 54 euroa ?
(Kohta 8.2.6.3.1.6. Tukikelpoisuusedellytykset)
Eli sitoo kaikkia lohkoja, mut maksetaan vain niistä lohkoista, joilla ei ole suojavyöhykkeitä, LHP-nurmia, viherlannoitusta tai riistapeltoa ?
Onko niin, että valittu toimi poistaa korvauksen toiselta toimelta, juuri noiden nurmialojen osalta. Sama on noissa maksimiprosenteissa: LHP + Monimuotoisuus max 20% , monimuotoisuus yksi max 15% olenko oikeassa. Vain suurten tilojen kannattaa ruveta ylläpitämään noiden nurmien koneketjua, jos aikaisemminkin on hömppäheiniä viljelty. On varmasti tiloja, joilla ei ole suojakaistaa kummempaa nurmiviljelyä ollut vuosikausiin.
Kerääjäkasveilla ei liene maksimiala-rajoitusta, ja saa sen 54 € myös päälle. Eli viherlannoitusnurmi näkyy olevan ehdoton floppi, käytännössä tueton. Saneerauskasvi ehkä kokeiltava,saattaa olla kallista siemen.
-SS-
Se saneeraus-juttu koski vissiin vaan pottua ja juurikasta?
-
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Kaikki%20koulutusmateriaali.pdf
"Saneerauskasveista voidaan maksaa tilalle, jolla on viljelykierrossa peruna- , sokerijuurikas- tai avomaan puutarhakasveja. "
-
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Kaikki%20koulutusmateriaali.pdf
"Saneerauskasveista voidaan maksaa tilalle, jolla on viljelykierrossa peruna- , sokerijuurikas- tai avomaan puutarhakasveja. "
No nii just.
-
Jaa että pitäisi alkaa ilmoittaa se 5 aarin pottumaa pottumaana eikä kasvimaana? ???
-
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Kaikki%20koulutusmateriaali.pdf
"Saneerauskasveista voidaan maksaa tilalle, jolla on viljelykierrossa peruna- , sokerijuurikas- tai avomaan puutarhakasveja. "
No nii just.
Saneerauskasvit ovat esim. juurikasänkeröisen hävittämiseen. Tosin, jo toistakymmentä vuotta pakotettu tehokkaaseen viljelykiertoon juurikkaan monokulttuurin takia, niin eipä tuossa mitään erikoista ole.
-
jäsi koko ympistä pois. Eihän tuo tee kuin n.5000€ lisää tappiota muun lisäksi.
-
jäsi koko ympistä pois. Eihän tuo tee kuin n.5000€ lisää tappiota muun lisäksi.
Mullakun on vähän pinta-alaa eläimiin nähen niin jään kyllä ton ulkopuolelle. Helpottaa elämää isosti. Ryömintävaihtesto onneksi tuossa paskakärryn vetäjässä.
-
jäsi koko ympistä pois. Eihän tuo tee kuin n.5000€ lisää tappiota muun lisäksi.
Mullakun on vähän pinta-alaa eläimiin nähen niin jään kyllä ton ulkopuolelle. Helpottaa elämää isosti. Ryömintävaihtesto onneksi tuossa paskakärryn vetäjässä.
Mulla riittää pinta-ala ihan hyvin, mutta alkaa koko systeemi ottamaan vaihteeksi päähän. Lisää byroa ja vähemman korvausta aiheutetusta haitasta.
-
Njoo... luulen että tuon pelkän perusosan takia ei kyllä kannata ottaa kaikkia noita velvotteita..
...mutta jos pystyy järkevästi kasvipeitteisyyttä ja kerääjäkasveja tahi jotain muuta lisätukea sieltä napsimaan niin ehkä....
-
Mistään säänöistä ei ole vielä mitään varmuutta ja jos tarpeeksi porukkaa sitoutuu, niin käykö että tulee lisää rajoitteita ja tuki tippuu. Esim. Öljykasvi palkiohan on maksimissaan 90€/hehtaari ja pienenee jos pinta-ala kasvaa liikaa.
Aluskasvihommelit kiinostas, mutta tuleeko siitä sitten älyttömästi työtä ja mitä kannattaa edes yrittää? Onko silloin ainoa mahdolisuus vihantarehuherne ja vihantahärkäpavun yhdistelmä lisättynä ripauksella kauraa/vehnää ja juureen italianraeheinä. Alkaa vain siemenkustannus olla tuen luokkaa, että herää kysymys onko siinäkään mitään mieltä.
Rypsi menin, mutta se italialainen juuressa. Puiko sitä pirukaan syksyllä?
-
• Viljelysuunnitelma koko sitoumuskaudelle, vuosittainen tarkennus
Tarkoittaako "koko sitoumuskaudelle" sitä et pitää tehdä nyt 5-vuoden perussuunnitelma jota reeraillaan vuosittain?
Pistää vieläkin hymyksi kun muistan "pientä vääntöä" tuvan pöydän ääressä toissakesältä: tarkastaja pyysi nähtäväksi 5-vuotissuunitelmaani. Kaivoin koneen uumenista, silloin talvella ennen ensimmäistä tukihakemuksen täyttöä, copy-pastaamani suunnitelman viidelle sitoumusvuodelle. Luonnollisesti "sopivalla" viljelykierrolla.
Tarkastaja änkäämään et; "eihän tätä ole päivitetty"! Minä siihen, ettei sitä missään edellytetä. Printtasin vielä suunnitelmani matkaan komennuskunnalle sanktio-perusteeksi. ei siitä asiasta sen koomin ole kuulunut..
..Että sori pojat, nyt maksattavat koko ammattikunnalla tuon veetuiluni... 8)
• Peltomaan laatutesti 3. sitoumusvuoden loppuun mennessä (peltolohkojen
arviointilomake)
Tuon jos joutuu tekemään joka peruslohkolle, niin tietää yli 70 kuoppaa. Ei kerpele.... >:(
-
Jos maatalous olisi helppoa niin kaikkihan sitä tekisi ;D
-
Jos maatalous olisi helppoa niin kaikkihan sitä tekisi ;D
;D Ana ana sähän olet sarkasmin mestari ;D
-
Njoo... luulen että tuon pelkän perusosan takia ei kyllä kannata ottaa kaikkia noita velvotteita..
...mutta jos pystyy järkevästi kasvipeitteisyyttä ja kerääjäkasveja tahi jotain muuta lisätukea sieltä napsimaan niin ehkä....
Kasvipeitteisyys ja pakollinen ekologinen ala leikkaavat toisiltaan. Ekologinen ala on itse asiassa lähes korvauksetonta pakkokesannointia. Jos ajattelee perusosan ja kasvipeitteisyyden vaikutusta, lannoitusrajoineen ja viljelytekniikan muuttumisineen, useimmiten varmaankin 60% kasvipeitteisyys on käytännön maksimi. Niin ei mene satanen rikki hehtaarilta. Paitsi tietty suorakylväjillä, palkkio takautuvasti lobattu, luulisin.
500 kg ruista, tonni ohraa. Perusmultavalla pellolla, karjattomassa viljelytekniikassa, 100 kg typpeä, 5 kg fosforia, ei sillä oteta kuuden tonnin satoja. Mutta kun mättää 150 kg N , + 20 kg fosforia, johan alkaa Modduksessa olla järkeä.
Järkevät korvaustasot ovat suojavyöhykkeillä, pohjavesi- ja vesistöalueilla, mutta sopii lähinnä karjanrehualueille, kun muuta satoa kuin nurmea ei juuri ole otettavissa. Palleroille ei ole markkinoita, ainakaan muutaman vuoden päästä, kun palleropyramidit kurottautuvat taivaisiin.
On todennäköisesti virheoletus poimia kivoja toimenpiteitä, laskea rivi riviltä summia yhteen ja unohtaa ottaa huomioon, että korvaus tulee vain toimenpidehehtaareilta. Suurelta osin "hyvät yhdistelmät" ovat osin toisensa poissulkevia, korvauksissa.
Olen jo mellkein päättänyt, viideksi vuodeksi ei taida kannattaa hakea viherryttämistukea eikä ympäristökorvauksen perusosaa jollakin kympillä lisättynä kasvipeitteisyyskiusan kanssa. Kasvipeitteisyystoimi on siinä suhteessa ilkeämielinen, koska kasvipeitteisyydelle uhratun alan arvo ja kulu muka on pienempi jos tilan pelloista pienempi osa on kasvipeitteistä ? Eihän se niin mene, jos kyse on kulukorvauksesta ! Hehtaarin kevätkyntö menee kuivana keväänä yhtä paljon pieleen kuin 50 hehtaarin kevätkyntö.
Ainoa, mikä tulee mieleen, on laittaa 100% jatkuvalle ruis- ja syysvehnäkierrolle. Ainiin, se kolmas kasvilaji, sekin vielä ! Mikähän oli se minimiala, pitää lisätä perunaa ?
-SS-
-
Kuinka paljon on näissä muissa tuissa ja palkkioissa kytköksiä esim ymppisitoutumiseen? Ei olisi kovin ihmeellistä, jos parin vuoden kuluttua kun sitoutumisaste laskee, niin kytkisivät tukia yhteen imagon parantamiseksi.
-
Ängghh.... tuo peltomaan laatutesti pistää kyllä muun surkeuden kakkukoristeena rytmihäiriöt päälle: >:(
http://www.virtuaali.info/efarmer/peltomaan_laatutesti/
"...minimivaatimuksena olevat 2 havaintopistettä..."
-
Ängghh.... tuo peltomaan laatutesti pistää kyllä muun surkeuden kakkukoristeena rytmihäiriöt päälle: >:(
http://www.virtuaali.info/efarmer/peltomaan_laatutesti/
"...minimivaatimuksena olevat 2 havaintopistettä..."
"Vie aikaa muutaman tunnin lohkoa kohti"
Siis wtf :o
Määki ku tekisin muutaman tunnin kuoppatestin per jokainen 200 lohkoa kaiken muun paskan lisäksi saadakseni jotain 8 tonnia ympäristötukea , niin aika sekanen täytyis olla >:(
-
Kuinka paljon on näissä muissa tuissa ja palkkioissa kytköksiä esim ymppisitoutumiseen? Ei olisi kovin ihmeellistä, jos parin vuoden kuluttua kun sitoutumisaste laskee, niin kytkisivät tukia yhteen imagon parantamiseksi.
Nämä maksetaan nähtävästi täydentävien ehtojen täyttämisvaatimuksella pelkästään:
- Tilatuen tasaosa AB noin 100 €/ha
- Luonnonhaittakorvaus AB pelto 217 €ha
Ihan okei tämäkin. Sitten saa vetää kaikki lohkot samalla lannoitteella, samalla asetuksella eikä tarvitse pihdata ja pimeitä apulantoja ostella lukemien tasaamiseksi. Viljavuuspalvelun laskukin on melkoinen, ja voi lopettaa wisujen ja muiden vuosimaksut. Pienellä tilalla jo nämä kulut kuormittavat hehtaaria, samoin vehnän valkuaisrangaistukset kahtena syksynä kolmesta helposti tekee jo viisikymppiä / ha .
Sitten
Viherryttämistuki AB noin 70 €/ha, 5% peltoalasta kuitenkin jää pois tuotannosta kohdentamisalueella, ja
parempihintaisia ympäristökorvauksia jäänee ainakin siltä osalta saamatta. En ole oikein varma, onko viherryttämistuen haku pakollinen, jos hakee perustukea tai luonnonhaittakorvausta. Tuo ekologinen ala on sen verran kiusa, että menee plus miinus nolla, perustamiskulujen tuodessa vielä lisäkuluja sellaisenaankin. 50 ha tilalla viherryttämistuki on 3500 €, sen pakollisen viljelemättömäksi jäävän 2.5 ha:n käytännössä vanhalla voimalla otettava ruissato olisi helposti 2000 € . Eli menetykset eivät välttämättä olekaan bruttomääräiset. Ja "Viljelijä saa ilmoittaa kunkin alan vain yhteen kertaan ekologiseksi alaksi vuosittain." - ehto pakottaa nähtävästi kierrättämään tuota ekologista alaa eri puolilla tilaa ? Aina vaan kiusallisempi juttu, jos se noin on.
Ympäristökorvaus AB 60% kasvipeitteisyydestä eli noin 90€ /ha on käytännössä maksimi., jonka voisi saada, jos ei sitten syysvehnässä rehevöityvä luoho kelpaisi kerääjäkasviksi >:(
Kas kun kaikki nurmimuodot, joista maksetaan esim. suojavyöhyke, viherkesanto, monimuotoisuusala, jäävät ilman tuota 54 egeä, samoin kasvipeitteisyyskorvattava ala alenee samaa tahtia kuin korvauksenalaiset viheralat lisääntyvät.
"Ravinteiden tasapainoinen käyttö -toimenpiteestä ei makseta korvausta kesannoille. Korvausta ei makseta myöskään suojavyöhykkeille, luonnonhoitopeltonurmille, viherlannoitusnurmille, monimuotoisuuspelloille eikä kurki-, hanhi- ja joutsenpelloille." sekä "Peltojen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä ei makseta lohkoille: 1) joille on ilmoitettu ympäristösitoumukseen sisältyvä suojavyöhyke, monivuotinen ympäristönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspelto ...tai kesanto"
Suoraan sanoen, ympäristökorvaukseen sitoutuminen kohdentamisalueella näyttäisi olevan perusviljanviljelyssä todella huono diili, jos tilalle ei ole ennestään haalittu nin huonoja peltoheittoja, ettei sinne viitsi mennä mitenkään. Jos taas tilanne on semmoinen tehoviljely, että ei millään kerkiä viimeistä viittäsataa hehtaaria kylvää parintuhannen jälkeen, silloin ympäristökorvaushakemukset tappiin, ja voi pyytää vaikka sitten pohjavesialuetta laajennettavaksi ja tukkia valtaojia ja tehdä vesistöjä joka mettäpellonreunaan....ja laittaa satasen vuokrapeltoja tienaamaan viideksi vuodeksi.
Eli summa summarum: huonompi ja epätäydellisempi sekä epäjohdonmukaisempi viljelyjärjestelmä kuin luomussa, kuitenkin yhtä hankala ja lähes yhtä työläs ajatuksellisesti, mutta ei lähellekään samaa korvaustasoa. Luomupainostusta havaittavissa selvästi, ja onhan se pitkän ajan EU-tavoiteohjelmissakin, että luomun osuutta pitää nostaa runsaasti.
-SS-
-
Mä oisin sitä mieltä että kaikkien viljeliöitten pitäisi pysyä nyt erillään luomutuesta ja ympäristökorvauksesta. Pistää vaikka kurki, hanhi ja joutsenpeltoja. 600€/hehtaari korvauksella ja eikä tarvii käsittääkseni ympäristökorvaukseen sitoutua.
-
Ängghh.... tuo peltomaan laatutesti pistää kyllä muun surkeuden kakkukoristeena rytmihäiriöt päälle: >:(
http://www.virtuaali.info/efarmer/peltomaan_laatutesti/
"...minimivaatimuksena olevat 2 havaintopistettä..."
"Vie aikaa muutaman tunnin lohkoa kohti"
Siis wtf :o
Määki ku tekisin muutaman tunnin kuoppatestin per jokainen 200 lohkoa kaiken muun paskan lisäksi saadakseni jotain 8 tonnia ympäristötukea , niin aika sekanen täytyis olla >:(
Jos tuo olisi pienellä optimoinnilla 2h per kuoppa, niin esim. jo 20 peruslohkolla 40 h = viikon työtunnit muiden syystöiden päälle :'(
-
KUOKKA P.E.R.K.E.L.E METSÄÄN JA HETI! Ymppi kelpoiset lohkot kurki/joutsen/hanhi pelloiksi ja muuhun joojoo viljelyyn ja raiviolle sitten ne oikeat viljelykset!
-
Kurki- ja maisemapeltojen määräyksiä:
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%207,%20Ymp%C3%A4rist%C3%B6sopimukset%20ja%20ei-tuotannolliset%20investoinnit.pdf (http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%207,%20Ymp%C3%A4rist%C3%B6sopimukset%20ja%20ei-tuotannolliset%20investoinnit.pdf)
-
Ängghh.... tuo peltomaan laatutesti pistää kyllä muun surkeuden kakkukoristeena rytmihäiriöt päälle: >:(
http://www.virtuaali.info/efarmer/peltomaan_laatutesti/
"...minimivaatimuksena olevat 2 havaintopistettä..."
"Vie aikaa muutaman tunnin lohkoa kohti"
Siis wtf :o
Määki ku tekisin muutaman tunnin kuoppatestin per jokainen 200 lohkoa kaiken muun paskan lisäksi saadakseni jotain 8 tonnia ympäristötukea , niin aika sekanen täytyis olla >:(
Jos tuo olisi pienellä optimoinnilla 2h per kuoppa, niin esim. jo 20 peruslohkolla 40 h = viikon työtunnit muiden syystöiden päälle :'(
Kyllä prorahastus hoitaa homman puolestasi pientä korvausta vastaan. Esim 200e/lohko.
Kyllä viljelijää taas on hyvä kyykyttää ihan jonninjoutavalla paskalla.
Mulla jos ois tarpeeks pätäkkää niin tekisin pelloistani hiilinieluja ;D
-
Njoo... luulen että tuon pelkän perusosan takia ei kyllä kannata ottaa kaikkia noita velvotteita..
...mutta jos pystyy järkevästi kasvipeitteisyyttä ja kerääjäkasveja tahi jotain muuta lisätukea sieltä napsimaan niin ehkä....
Kasvipeitteisyys ja pakollinen ekologinen ala leikkaavat toisiltaan. Ekologinen ala on itse asiassa lähes korvauksetonta pakkokesannointia. Jos ajattelee perusosan ja kasvipeitteisyyden vaikutusta, lannoitusrajoineen ja viljelytekniikan muuttumisineen, useimmiten varmaankin 60% kasvipeitteisyys on käytännön maksimi. Niin ei mene satanen rikki hehtaarilta. Paitsi tietty suorakylväjillä, palkkio takautuvasti lobattu, luulisin.
500 kg ruista, tonni ohraa. Perusmultavalla pellolla, karjattomassa viljelytekniikassa, 100 kg typpeä, 5 kg fosforia, ei sillä oteta kuuden tonnin satoja. Mutta kun mättää 150 kg N , + 20 kg fosforia, johan alkaa Modduksessa olla järkeä.
Järkevät korvaustasot ovat suojavyöhykkeillä, pohjavesi- ja vesistöalueilla, mutta sopii lähinnä karjanrehualueille, kun muuta satoa kuin nurmea ei juuri ole otettavissa. Palleroille ei ole markkinoita, ainakaan muutaman vuoden päästä, kun palleropyramidit kurottautuvat taivaisiin.
On todennäköisesti virheoletus poimia kivoja toimenpiteitä, laskea rivi riviltä summia yhteen ja unohtaa ottaa huomioon, että korvaus tulee vain toimenpidehehtaareilta. Suurelta osin "hyvät yhdistelmät" ovat osin toisensa poissulkevia, korvauksissa.
Olen jo mellkein päättänyt, viideksi vuodeksi ei taida kannattaa hakea viherryttämistukea eikä ympäristökorvauksen perusosaa jollakin kympillä lisättynä kasvipeitteisyyskiusan kanssa. Kasvipeitteisyystoimi on siinä suhteessa ilkeämielinen, koska kasvipeitteisyydelle uhratun alan arvo ja kulu muka on pienempi jos tilan pelloista pienempi osa on kasvipeitteistä ? Eihän se niin mene, jos kyse on kulukorvauksesta ! Hehtaarin kevätkyntö menee kuivana keväänä yhtä paljon pieleen kuin 50 hehtaarin kevätkyntö.
Ainoa, mikä tulee mieleen, on laittaa 100% jatkuvalle ruis- ja syysvehnäkierrolle. Ainiin, se kolmas kasvilaji, sekin vielä ! Mikähän oli se minimiala, pitää lisätä perunaa ?
-SS-
5% on sen kolmannen kasvin pinta-ala, mutta johan se voi olla sen 20%, 80% syysviljojahan riittää kasvipeitteisyyteen :P
...ja täällä onneksi tuo ekologinen ala on metsässä niin sitä ei ole tullut edes mietittyä...
Tuo aluskasvi homma on valitettavan vaikea päättää kannattaako sen kanssa alkaa söhräämään vai ei, oletan että ToS aluskasvin siemenen käyttö meinaa että saman lajin piensiementä ei sitten taas hetkeen siinä viljellä ja muutenkin suojaviljaan kylvettävät piensiemen alat + syysvilja -> syysvilja alat jäävät kuitenkin pois aluskasvi alasta niin jääkö siinä nyt sitten mitään jäljelle mihin sitä voi oikeasti laittaa...
...toisaalta taas jos laskee että ympin paperin pyörittely ajalle ei ole parempaakaan käyttöä niin tiedä sitten... :(
-
kun toi peräkkäin samakasvi sallitaan taas vaikka viis vuotta mulla menee pari lohkoo rukiille
mites ss onnistuu aina ruis ja ruis ku sulla kokemusta enempi
-
KUOKKA P.E.R.K.E.L.E METSÄÄN JA HETI! Ymppi kelpoiset lohkot kurki/joutsen/hanhi pelloiksi ja muuhun joojoo viljelyyn ja raiviolle sitten ne oikeat viljelykset!
Tota noin... oletko lukenut näiden tipupeltojen kaikki ehdot ja edellytykset kunnolla sisäistäen? Itse en ole lukenut, mutta muistaakseni tukikoulutuksessa todettiin, että näitä ei kannata edes suunnitella ellei ole sellaisella alueella, että lintuja pysähtyy joka tapauksessa syömään ja tallomaan peltoja...
-
kun toi peräkkäin samakasvi sallitaan taas vaikka viis vuotta mulla menee pari lohkoo rukiille
mites ss onnistuu aina ruis ja ruis ku sulla kokemusta enempi
On kokemusta, mutta hybriiidit saa varmaankin unohtaa. Kumpareisella hiesu-
tai aitosavijankkomaalla, josta lumet tuiskuaa pois, selviää normiaikaan
kylvetty Anna tai Riihi - ruis mainiosti vaikka 10 v peräkkäin. Ruiskuttamatta,
silloin tällöin peitatulla sertisiemenellä, satotaso jää noin 3000 kiloon,
mutta ravinnetaseet on komeasti miinuksella, parisadan kilon salpeetarilla
pelkästään. Rukiilla imaisee kymmenessä vuodessa fosforit yhtä
viljavuusluokkaa alemmaksi.
Loppuvuosina ruis ei tarvinnut korrenvahvistajaa; rikkaruohot jos joka toinen vuosi muisti
laittaa pari nappia Expressiä, ei muuta. Niittynurmikka lisääntyi, samoin heinät, kuten nurmi-
puntarpää ja jopa timoteitupsuja alkoi tulla. Juolavehnä, ohdake, pujo, savikka, kaikki kuolivat
rukiin alla sukupuuttoon. Mullasta tuli puolimaatunutta ruskeaa rukiinpahnaa.
Ensimmäisenä vuonna rukiin jälkeen tuli kevätvehnästä yli kuusitonnari, tai lähempänä 7,
mutta voimaa tarvittiin kyllä hemohes-tyyliin. Rukiin jälkeen maan mureutta riittää
vuosikausiksi. Fosforin puute kyllä vaivaa keväällä, hävisi sitä maasta jotain 80-100 kg.
Kotkaniemessä oli aikanaan 20 v syysvehnäkoe, saivat jotain 4 tonnin keskisatoa tai
paremminkin.
-SS-
-
KUOKKA P.E.R.K.E.L.E METSÄÄN JA HETI! Ymppi kelpoiset lohkot kurki/joutsen/hanhi pelloiksi ja muuhun joojoo viljelyyn ja raiviolle sitten ne oikeat viljelykset!
Tota noin... oletko lukenut näiden tipupeltojen kaikki ehdot ja edellytykset kunnolla sisäistäen? Itse en ole lukenut, mutta muistaakseni tukikoulutuksessa todettiin, että näitä ei kannata edes suunnitella ellei ole sellaisella alueella, että lintuja pysähtyy joka tapauksessa syömään ja tallomaan peltoja...
Joo luvin. Ei taida riittää että 100 hehtaarilla näkyy yksi kurki ja 10 joutsenta vuodessa.
-
juu siis ruista peräjälkeen kun toi fosfori on ilmasta ku vaan avaa bergmannin luukkuu isommalle joka syksy ja hybridin oon itekki kokeillu kaksi kertaa peräkkäin ja tulos nolla ei vaan ammattitaito riittäny
-
juu siis ruista peräjälkeen kun toi fosfori on ilmasta ku vaan avaa bergmannin luukkuu isommalle joka syksy ja hybridin oon itekki kokeillu kaksi kertaa peräkkäin ja tulos nolla ei vaan ammattitaito riittäny
Reetta voisi olla paras vaihtoehto; näillä tosihyvillä talvehtijoilla joudut pahan lako-ongelman eteen.
Sen kananpötkön vaikutus on 10 x "kirjatyppi". Kyllä kananpehkulla olen viljaa lakoonnuttanut ainakin
15 v ajan itsekin.
-SS-
-
kuika monta vuotta tota reettaa vois vetää tossina kun ny on menossa toinen vuosi omasta mielestä rukiin siemen heikkenee nopeemmin kuin esim ohra
-
kuika monta vuotta tota reettaa vois vetää tossina kun ny on menossa toinen vuosi omasta mielestä rukiin siemen heikkenee nopeemmin kuin esim ohra
Se riippuu miten lähellä on laajaa rukiinviljelyä. Niinhän se hybridikin tehdään,
satojen kilometrien päässä normi rukiinviljelyalueista, jossakin
Italiassa, täydellisellä sisäsiitoksella.
Laita joku mettäpelto siemenlohkoksi. Toinen on, että avolaarissa rukiin itävyys
säilyy vähintään kolme vuotta kohtuullisena. Onko aina pakko jatkaa sadosta
vaan ottaa samasta laarista useana vuotena.
Rotillekaan ei ruis kelpaa.
-SS-
-
Miksei Mavi voisi laittaa taulukkoa, joissa on kokonaistukitasot, eri toimenpiteet valinneelle:
Olisihan siinä vähän viskaaleilla miettimistä, mutta oletetaanko viljelijän siten vaan osaavan
päättää, mitä lasketaan, ja mikä tuki poistaa toisen tuen, kun ei selvästi kuitenkaan sanota,
mitä oikeasti maksetaan, no, maksimitaso on mainittu selvästi, mutta menisikö edes
jollakin yhdistelmällä yli ne maksimitasot ?
-SS-
-
Ängghh.... tuo peltomaan laatutesti pistää kyllä muun surkeuden kakkukoristeena rytmihäiriöt päälle: >:(
http://www.virtuaali.info/efarmer/peltomaan_laatutesti/
"...minimivaatimuksena olevat 2 havaintopistettä..."
"Vie aikaa muutaman tunnin lohkoa kohti"
Siis wtf :o
Määki ku tekisin muutaman tunnin kuoppatestin per jokainen 200 lohkoa kaiken muun paskan lisäksi saadakseni jotain 8 tonnia ympäristötukea , niin aika sekanen täytyis olla >:(
Siis ei ju******! Onko kuinka moni kattonu noi videot ja ohjeistukset.. Tässä ei ole kyllä enää yhtään mitään järkeä tässä touhussa.
Sinänsä pointti tuossa on, tietää mitä maat on, missä kunnossa jne. Sitä ei voi kiistää. Se, että tukijärjestelmä ja tuet on tulleet aikanaan yhden yön rysäyksessä korvaamaan keinotekoisesti laskettuja hintoja tulotueksi, ja nyt sen "varjolla" näillä "kiristämällä" ladotaan tälläistä kaikenlaista aivan käsittämätöntä pas****! koko ajan vain enemmän meidän niskaan.. ohhoijjaa.
Tuokin testi, morjensta vaan tekemään, maahengitykset ja kaasunmittaukset, kovin monelta ei onnistu. "apteekista kinkunmittaustikkuja ..." ym. hankkimaan.. Juu ihan todella varmasti alan sönkiä jotakin monttuja ja kairata reikiä pitkin peltoja ja laskemaan matoja.
Juu toki prolaskutus tekee puolesta, puolethan näistä sen takia onkin että päästään sitäkin tekemään.
Odottakaahan vaan jos tämä tällänen touhu ja kartoitus saa tuulta purjeisiin, ei mene montaakaan vuotta kun sen tilastoinnin perusteella määräytyy tuet "ei tarpeeks matoja.. " "huonosti hengittävä.." "liian tiivis.." mitä kaikkea ikinä, ettei ole vaatimusten mukainen maa.
Kyllä tässä tavoite saavutetaan, tukien määrää saadaan pienenemään, kun niitä ei enää osaltaan haeta. Ei tälläiseen ole mitään järkeä alistua enää mukaan. Parempi on ihan itse suosiolla antaa olla eikä leikkiä herrojen superpalloa. Kaikki itsemääräämisoikeus omilla mailla viedään pois, ja mitä järjettömimmät aivopierut saadaan "toteutettua" tukien verukkeella. Nyt jos joku näitä ideoinut ja valmistellut sattuu lukemaan, työnnä kinkkutikut ja kairat syvälle p********ees ja hyppää kaivoon.
Harmi kun ei ole elukoita saati sontaa, ei joltain joutas livakka lainaan ja parikytmottia siihen kyytiin tuoretta sikalan tuotetta, ihan ilmeisesti mavi ja MMM ym. tarvii postia maaseudulta?
-
Miksei Mavi voisi laittaa taulukkoa, joissa on kokonaistukitasot, eri toimenpiteet valinneelle:
Olisihan siinä vähän viskaaleilla miettimistä, mutta oletetaanko viljelijän siten vaan osaavan
päättää, mitä lasketaan, ja mikä tuki poistaa toisen tuen, kun ei selvästi kuitenkaan sanota,
mitä oikeasti maksetaan, no, maksimitaso on mainittu selvästi, mutta menisikö edes
jollakin yhdistelmällä yli ne maksimitasot ?
-SS-
Älä unta näe, eihän se ole heidän intressi mitenkään. Sehän auttaisi, ja olisi viljelijälle eduksi. Eihän nämä suurin surminkaan saa vahingossakaan sellaisia olla. Eikä se heille ole mitään väliä minkälainen soppa tästä tulee, jokainen viskaali joita löytyy ja paljon kunhan oksentaa oman osansa aivopieruja 8h työajaltaan että palkka juoksee, yhteiseen kekoon niin se on se joka riittää. Muut = viljelijät sitten koittakoon sotkusta selvän ottaa. JOS haluavat tukea.
Katsokaas kun tämähän on suorastaan nerokas systeemi, valinta on olemassa. Joko olet superpallo, teet kaikki järjettömyydet ja maksat sen, tai maksat itse viljelysi kun se tappiollista ilman tukia on. "valinta" joka muka itsellä on, jota ei oikeasti tavallaan ole.
Jos oikeusvaltiossa oltaisiin, niin eihän tämä tälläinen kyykytys ja kiristys, suoranainen pakottaminen olisi mahdollista.
-
Miksei Mavi voisi laittaa taulukkoa, joissa on kokonaistukitasot, eri toimenpiteet valinneelle:
-SS-
Noista ei ole vielä lopullisia asetuksia ja tulkintoja. Esim voiko monivuotisia kasveja käyttää kerääjinä jne.
-
Ängghh.... tuo peltomaan laatutesti pistää kyllä muun surkeuden kakkukoristeena rytmihäiriöt päälle: >:(
http://www.virtuaali.info/efarmer/peltomaan_laatutesti/
"...minimivaatimuksena olevat 2 havaintopistettä..."
"Vie aikaa muutaman tunnin lohkoa kohti"
Siis wtf :o
Määki ku tekisin muutaman tunnin kuoppatestin per jokainen 200 lohkoa kaiken muun paskan lisäksi saadakseni jotain 8 tonnia ympäristötukea , niin aika sekanen täytyis olla >:(
Siis ei ju******! Onko kuinka moni kattonu noi videot ja ohjeistukset.. Tässä ei ole kyllä enää yhtään mitään järkeä tässä touhussa.
Sinänsä pointti tuossa on, tietää mitä maat on, missä kunnossa jne. Sitä ei voi kiistää. Se, että tukijärjestelmä ja tuet on tulleet aikanaan yhden yön rysäyksessä korvaamaan keinotekoisesti laskettuja hintoja tulotueksi, ja nyt sen "varjolla" näillä "kiristämällä" ladotaan tälläistä kaikenlaista aivan käsittämätöntä pas****! koko ajan vain enemmän meidän niskaan.. ohhoijjaa.
Tuokin testi, morjensta vaan tekemään, maahengitykset ja kaasunmittaukset, kovin monelta ei onnistu. "apteekista kinkunmittaustikkuja ..." ym. hankkimaan.. Juu ihan todella varmasti alan sönkiä jotakin monttuja ja kairata reikiä pitkin peltoja ja laskemaan matoja.
Juu toki prolaskutus tekee puolesta, puolethan näistä sen takia onkin että päästään sitäkin tekemään.
Odottakaahan vaan jos tämä tällänen touhu ja kartoitus saa tuulta purjeisiin, ei mene montaakaan vuotta kun sen tilastoinnin perusteella määräytyy tuet "ei tarpeeks matoja.. " "huonosti hengittävä.." "liian tiivis.." mitä kaikkea ikinä, ettei ole vaatimusten mukainen maa.
Kyllä tässä tavoite saavutetaan, tukien määrää saadaan pienenemään, kun niitä ei enää osaltaan haeta. Ei tälläiseen ole mitään järkeä alistua enää mukaan. Parempi on ihan itse suosiolla antaa olla eikä leikkiä herrojen superpalloa. Kaikki itsemääräämisoikeus omilla mailla viedään pois, ja mitä järjettömimmät aivopierut saadaan "toteutettua" tukien verukkeella. Nyt jos joku näitä ideoinut ja valmistellut sattuu lukemaan, työnnä kinkkutikut ja kairat syvälle p********ees ja hyppää kaivoon.
Harmi kun ei ole elukoita saati sontaa, ei joltain joutas livakka lainaan ja parikytmottia siihen kyytiin tuoretta sikalan tuotetta, ihan ilmeisesti mavi ja MMM ym. tarvii postia maaseudulta?
Sitä Livakkaa ei kyllä löydy, eikä sikalan tuotetta. Palmun voisin lainata tai hätäpäisään löytyy kaksikin. Oikein kova tarvis jos on, niin saadaan vielä okukin tulille. Lehmän tuotetta vois löytyä semmonen 2000 mottia 30.4 mennessä. Että jos joku oikesti ajaa sen 2000 mottia minun siilosta MAVIN, YMP.M: tai MMM rappusille niin varmasti lainaan kaluston siihen!
-
Miksei Mavi voisi laittaa taulukkoa, joissa on kokonaistukitasot, eri toimenpiteet valinneelle:
-SS-
Noista ei ole vielä lopullisia asetuksia ja tulkintoja. Esim voiko monivuotisia kasveja käyttää kerääjinä jne.
No onhan se PAKKO, jos edes hitunenkaan on VIRKAMIEHEN päässä JÄRKEÄ! Aattele nyt itekkin. kaura+aluskasvi, muokkaat sen maahan jotta voit kylvää seuraavana keväänä VLN:än tai REHUNURMEN.
Sekin että voiko syysviljan kylvää kerääjäksi pitäisi kelvata. Muutenhan tuo menee aivan älyttömaksi. Et voi hakea aluskasvi tukea jos aikaisen ohran puinin jälkeen kylvät syysviljalle kun aluskavia et voi muokata ennen 1.10 maahan.
Muutenhan koko systeemi pakottaa VLN kautta kylvämään syysviljan. Etkä voi käytännössä sille vuotta hyödyntää aluskasvia sillä lohkolla.
-
Ängghh.... tuo peltomaan laatutesti pistää kyllä muun surkeuden kakkukoristeena rytmihäiriöt päälle: >:(
http://www.virtuaali.info/efarmer/peltomaan_laatutesti/
"...minimivaatimuksena olevat 2 havaintopistettä..."
"Vie aikaa muutaman tunnin lohkoa kohti"
Siis wtf :o
Määki ku tekisin muutaman tunnin kuoppatestin per jokainen 200 lohkoa kaiken muun paskan lisäksi saadakseni jotain 8 tonnia ympäristötukea , niin aika sekanen täytyis olla >:(
Siis ei ju******! Onko kuinka moni kattonu noi videot ja ohjeistukset.. Tässä ei ole kyllä enää yhtään mitään järkeä tässä touhussa.
Sinänsä pointti tuossa on, tietää mitä maat on, missä kunnossa jne. Sitä ei voi kiistää. Se, että tukijärjestelmä ja tuet on tulleet aikanaan yhden yön rysäyksessä korvaamaan keinotekoisesti laskettuja hintoja tulotueksi, ja nyt sen "varjolla" näillä "kiristämällä" ladotaan tälläistä kaikenlaista aivan käsittämätöntä pas****! koko ajan vain enemmän meidän niskaan.. ohhoijjaa.
Tuokin testi, morjensta vaan tekemään, maahengitykset ja kaasunmittaukset, kovin monelta ei onnistu. "apteekista kinkunmittaustikkuja ..." ym. hankkimaan.. Juu ihan todella varmasti alan sönkiä jotakin monttuja ja kairata reikiä pitkin peltoja ja laskemaan matoja.
Juu toki prolaskutus tekee puolesta, puolethan näistä sen takia onkin että päästään sitäkin tekemään.
Odottakaahan vaan jos tämä tällänen touhu ja kartoitus saa tuulta purjeisiin, ei mene montaakaan vuotta kun sen tilastoinnin perusteella määräytyy tuet "ei tarpeeks matoja.. " "huonosti hengittävä.." "liian tiivis.." mitä kaikkea ikinä, ettei ole vaatimusten mukainen maa.
Kyllä tässä tavoite saavutetaan, tukien määrää saadaan pienenemään, kun niitä ei enää osaltaan haeta. Ei tälläiseen ole mitään järkeä alistua enää mukaan. Parempi on ihan itse suosiolla antaa olla eikä leikkiä herrojen superpalloa. Kaikki itsemääräämisoikeus omilla mailla viedään pois, ja mitä järjettömimmät aivopierut saadaan "toteutettua" tukien verukkeella. Nyt jos joku näitä ideoinut ja valmistellut sattuu lukemaan, työnnä kinkkutikut ja kairat syvälle p********ees ja hyppää kaivoon.
Harmi kun ei ole elukoita saati sontaa, ei joltain joutas livakka lainaan ja parikytmottia siihen kyytiin tuoretta sikalan tuotetta, ihan ilmeisesti mavi ja MMM ym. tarvii postia maaseudulta?
Katselin juu, ohjeita :o Olen kait joskus ennenkin noita katsonut, näyttivät jotenkin tutuilta...
...mutta pari tuntia per lohko menee varmasti...
Ei kait noita sentään joka vuosi vaadita tekemään? Kerran per 5 v?
...ja en minä, mutta joku muu, voisi varmaan nuo lomakkeet täyttää noppaa heittämällä...
...eihän siitä muuta tositetta taas jää että asia on hoidettu.
-
Ängghh.... tuo peltomaan laatutesti pistää kyllä muun surkeuden kakkukoristeena rytmihäiriöt päälle: >:(
http://www.virtuaali.info/efarmer/peltomaan_laatutesti/
"...minimivaatimuksena olevat 2 havaintopistettä..."
"Vie aikaa muutaman tunnin lohkoa kohti"
Siis wtf :o
Määki ku tekisin muutaman tunnin kuoppatestin per jokainen 200 lohkoa kaiken muun paskan lisäksi saadakseni jotain 8 tonnia ympäristötukea , niin aika sekanen täytyis olla >:(
Siis ei ju******! Onko kuinka moni kattonu noi videot ja ohjeistukset.. Tässä ei ole kyllä enää yhtään mitään järkeä tässä touhussa.
Sinänsä pointti tuossa on, tietää mitä maat on, missä kunnossa jne. Sitä ei voi kiistää. Se, että tukijärjestelmä ja tuet on tulleet aikanaan yhden yön rysäyksessä korvaamaan keinotekoisesti laskettuja hintoja tulotueksi, ja nyt sen "varjolla" näillä "kiristämällä" ladotaan tälläistä kaikenlaista aivan käsittämätöntä pas****! koko ajan vain enemmän meidän niskaan.. ohhoijjaa.
Tuokin testi, morjensta vaan tekemään, maahengitykset ja kaasunmittaukset, kovin monelta ei onnistu. "apteekista kinkunmittaustikkuja ..." ym. hankkimaan.. Juu ihan todella varmasti alan sönkiä jotakin monttuja ja kairata reikiä pitkin peltoja ja laskemaan matoja.
Juu toki prolaskutus tekee puolesta, puolethan näistä sen takia onkin että päästään sitäkin tekemään.
Odottakaahan vaan jos tämä tällänen touhu ja kartoitus saa tuulta purjeisiin, ei mene montaakaan vuotta kun sen tilastoinnin perusteella määräytyy tuet "ei tarpeeks matoja.. " "huonosti hengittävä.." "liian tiivis.." mitä kaikkea ikinä, ettei ole vaatimusten mukainen maa.
Kyllä tässä tavoite saavutetaan, tukien määrää saadaan pienenemään, kun niitä ei enää osaltaan haeta. Ei tälläiseen ole mitään järkeä alistua enää mukaan. Parempi on ihan itse suosiolla antaa olla eikä leikkiä herrojen superpalloa. Kaikki itsemääräämisoikeus omilla mailla viedään pois, ja mitä järjettömimmät aivopierut saadaan "toteutettua" tukien verukkeella. Nyt jos joku näitä ideoinut ja valmistellut sattuu lukemaan, työnnä kinkkutikut ja kairat syvälle p********ees ja hyppää kaivoon.
Harmi kun ei ole elukoita saati sontaa, ei joltain joutas livakka lainaan ja parikytmottia siihen kyytiin tuoretta sikalan tuotetta, ihan ilmeisesti mavi ja MMM ym. tarvii postia maaseudulta?
Katselin juu, ohjeita :o Olen kait joskus ennenkin noita katsonut, näyttivät jotenkin tutuilta...
...mutta pari tuntia per lohko menee varmasti...
Ei kait noita sentään joka vuosi vaadita tekemään? Kerran per 5 v?
...ja en minä, mutta joku muu, voisi varmaan nuo lomakkeet täyttää noppaa heittämällä...
...eihän siitä muuta tositetta taas jää että asia on hoidettu.
Milläs se valvotaan että tuokin tosissaan tehdään?
-
Ängghh.... tuo peltomaan laatutesti pistää kyllä muun surkeuden kakkukoristeena rytmihäiriöt päälle: >:(
http://www.virtuaali.info/efarmer/peltomaan_laatutesti/
"...minimivaatimuksena olevat 2 havaintopistettä..."
"Vie aikaa muutaman tunnin lohkoa kohti"
Siis wtf :o
Määki ku tekisin muutaman tunnin kuoppatestin per jokainen 200 lohkoa kaiken muun paskan lisäksi saadakseni jotain 8 tonnia ympäristötukea , niin aika sekanen täytyis olla >:(
Siis ei ju******! Onko kuinka moni kattonu noi videot ja ohjeistukset.. Tässä ei ole kyllä enää yhtään mitään järkeä tässä touhussa.
Sinänsä pointti tuossa on, tietää mitä maat on, missä kunnossa jne. Sitä ei voi kiistää. Se, että tukijärjestelmä ja tuet on tulleet aikanaan yhden yön rysäyksessä korvaamaan keinotekoisesti laskettuja hintoja tulotueksi, ja nyt sen "varjolla" näillä "kiristämällä" ladotaan tälläistä kaikenlaista aivan käsittämätöntä pas****! koko ajan vain enemmän meidän niskaan.. ohhoijjaa.
Tuokin testi, morjensta vaan tekemään, maahengitykset ja kaasunmittaukset, kovin monelta ei onnistu. "apteekista kinkunmittaustikkuja ..." ym. hankkimaan.. Juu ihan todella varmasti alan sönkiä jotakin monttuja ja kairata reikiä pitkin peltoja ja laskemaan matoja.
Juu toki prolaskutus tekee puolesta, puolethan näistä sen takia onkin että päästään sitäkin tekemään.
Odottakaahan vaan jos tämä tällänen touhu ja kartoitus saa tuulta purjeisiin, ei mene montaakaan vuotta kun sen tilastoinnin perusteella määräytyy tuet "ei tarpeeks matoja.. " "huonosti hengittävä.." "liian tiivis.." mitä kaikkea ikinä, ettei ole vaatimusten mukainen maa.
Kyllä tässä tavoite saavutetaan, tukien määrää saadaan pienenemään, kun niitä ei enää osaltaan haeta. Ei tälläiseen ole mitään järkeä alistua enää mukaan. Parempi on ihan itse suosiolla antaa olla eikä leikkiä herrojen superpalloa. Kaikki itsemääräämisoikeus omilla mailla viedään pois, ja mitä järjettömimmät aivopierut saadaan "toteutettua" tukien verukkeella. Nyt jos joku näitä ideoinut ja valmistellut sattuu lukemaan, työnnä kinkkutikut ja kairat syvälle p********ees ja hyppää kaivoon.
Harmi kun ei ole elukoita saati sontaa, ei joltain joutas livakka lainaan ja parikytmottia siihen kyytiin tuoretta sikalan tuotetta, ihan ilmeisesti mavi ja MMM ym. tarvii postia maaseudulta?
Katselin juu, ohjeita :o Olen kait joskus ennenkin noita katsonut, näyttivät jotenkin tutuilta...
...mutta pari tuntia per lohko menee varmasti...
Ei kait noita sentään joka vuosi vaadita tekemään? Kerran per 5 v?
...ja en minä, mutta joku muu, voisi varmaan nuo lomakkeet täyttää noppaa heittämällä...
...eihän siitä muuta tositetta taas jää että asia on hoidettu.
Milläs se valvotaan että tuokin tosissaan tehdään?
Palkataan siihen valvojia, mää voisin vaikka 3 tonnin kuukausipalkalla alkaa valvomaan noita.
-
Ängghh.... tuo peltomaan laatutesti pistää kyllä muun surkeuden kakkukoristeena rytmihäiriöt päälle: >:(
http://www.virtuaali.info/efarmer/peltomaan_laatutesti/
"...minimivaatimuksena olevat 2 havaintopistettä..."
"Vie aikaa muutaman tunnin lohkoa kohti"
Siis wtf :o
Määki ku tekisin muutaman tunnin kuoppatestin per jokainen 200 lohkoa kaiken muun paskan lisäksi saadakseni jotain 8 tonnia ympäristötukea , niin aika sekanen täytyis olla >:(
Siis ei ju******! Onko kuinka moni kattonu noi videot ja ohjeistukset.. Tässä ei ole kyllä enää yhtään mitään järkeä tässä touhussa.
Sinänsä pointti tuossa on, tietää mitä maat on, missä kunnossa jne. Sitä ei voi kiistää. Se, että tukijärjestelmä ja tuet on tulleet aikanaan yhden yön rysäyksessä korvaamaan keinotekoisesti laskettuja hintoja tulotueksi, ja nyt sen "varjolla" näillä "kiristämällä" ladotaan tälläistä kaikenlaista aivan käsittämätöntä pas****! koko ajan vain enemmän meidän niskaan.. ohhoijjaa.
Tuokin testi, morjensta vaan tekemään, maahengitykset ja kaasunmittaukset, kovin monelta ei onnistu. "apteekista kinkunmittaustikkuja ..." ym. hankkimaan.. Juu ihan todella varmasti alan sönkiä jotakin monttuja ja kairata reikiä pitkin peltoja ja laskemaan matoja.
Juu toki prolaskutus tekee puolesta, puolethan näistä sen takia onkin että päästään sitäkin tekemään.
Odottakaahan vaan jos tämä tällänen touhu ja kartoitus saa tuulta purjeisiin, ei mene montaakaan vuotta kun sen tilastoinnin perusteella määräytyy tuet "ei tarpeeks matoja.. " "huonosti hengittävä.." "liian tiivis.." mitä kaikkea ikinä, ettei ole vaatimusten mukainen maa.
Kyllä tässä tavoite saavutetaan, tukien määrää saadaan pienenemään, kun niitä ei enää osaltaan haeta. Ei tälläiseen ole mitään järkeä alistua enää mukaan. Parempi on ihan itse suosiolla antaa olla eikä leikkiä herrojen superpalloa. Kaikki itsemääräämisoikeus omilla mailla viedään pois, ja mitä järjettömimmät aivopierut saadaan "toteutettua" tukien verukkeella. Nyt jos joku näitä ideoinut ja valmistellut sattuu lukemaan, työnnä kinkkutikut ja kairat syvälle p********ees ja hyppää kaivoon.
Harmi kun ei ole elukoita saati sontaa, ei joltain joutas livakka lainaan ja parikytmottia siihen kyytiin tuoretta sikalan tuotetta, ihan ilmeisesti mavi ja MMM ym. tarvii postia maaseudulta?
Katselin juu, ohjeita :o Olen kait joskus ennenkin noita katsonut, näyttivät jotenkin tutuilta...
...mutta pari tuntia per lohko menee varmasti...
Ei kait noita sentään joka vuosi vaadita tekemään? Kerran per 5 v?
...ja en minä, mutta joku muu, voisi varmaan nuo lomakkeet täyttää noppaa heittämällä...
...eihän siitä muuta tositetta taas jää että asia on hoidettu.
Milläs se valvotaan että tuokin tosissaan tehdään?
Palkataan siihen valvojia, mää voisin vaikka 3 tonnin kuukausipalkalla alkaa valvomaan noita.
Isännät sitten maksaa neuvojalle siitä huvista että neuvoja tekee toimistotyönä sopivan planketin pöydän takana tuki mappiin tarkastajaa varten. webi wisustahan löytyy jo maanäyte tiedot, että eiköhän se tuo onnistu ihan tuolilta istumalla. Neuvoja nostaa 3000€/kk liksan, tarkastaja nostaa 3000€/kk liksan ja isännät hakee sen 3000€/kk liksan edestä tukea neuvonta palveluista. V.I.T.T.U että tuli valtiolle taas halpa systeemi!
-
MIks siitä ymppituesta pitäs jäädä pois? Helppoo rahaa jaossa vaiks kuinka. ???
-
MIks siitä ymppituesta pitäs jäädä pois? Helppoo rahaa jaossa vaiks kuinka. ???
Luomuunko meinasit takaisin tulla? Onko vilja vihreämpää aidan takana?
-
Tää tekee nyt näennäisviljelystä ihan virallisesti hyväksyttyä, tämä korvausjärjestelmä, ei voi enää noilla ehdoilla oikein kunnolla panostaa viljelyyn.
-
MIks siitä ymppituesta pitäs jäädä pois? Helppoo rahaa jaossa vaiks kuinka. ???
Luomuunko meinasit takaisin tulla? Onko vilja vihreämpää aidan takana?
Ei kai? Mitä luomu tähän kuuluu?
Melkein 600ekee mahdollista saada viljalla.
-
MIks siitä ymppituesta pitäs jäädä pois? Helppoo rahaa jaossa vaiks kuinka. ???
Luomuunko meinasit takaisin tulla? Onko vilja vihreämpää aidan takana?
Ei kai? Mitä luomu tähän kuuluu?
Melkein 600ekee mahdollista saada viljalla.
Millähän opilla jos saanen kysyä? Varsinkin tästä uudesta ympistä? vieryttäminen 90+perus 54+aluskasvi 100+valkaiskasvipalkkio 90=334€. Tietysti siihen se 54€ kasvipeitteisyys. ollaan vielä alle 400€/hehtaari. säätösalaojitus jos tietysti on, niin silloin saattaa saada tuon 600 puhki.
-
MIks siitä ymppituesta pitäs jäädä pois? Helppoo rahaa jaossa vaiks kuinka. ???
Luomuunko meinasit takaisin tulla? Onko vilja vihreämpää aidan takana?
Ei kai? Mitä luomu tähän kuuluu?
Melkein 600ekee mahdollista saada viljalla.
Millähän opilla jos saanen kysyä? Varsinkin tästä uudesta ympistä? vieryttäminen 90+perus 54+aluskasvi 100+valkaiskasvipalkkio 90=334€. Tietysti siihen se 54€ kasvipeitteisyys. ollaan vielä alle 400€/hehtaari. säätösalaojitus jos tietysti on, niin silloin saattaa saada tuon 600 puhki.
Perustuki 110e
Viherryttämistuki 68e
LHK 217e
Ravinteiden tasapainoinen käyttö 54e
Kuivalanta 40e
Kerääjäkasvi 100e
589e/ha
Tohon vielä kasvipeitteisyys....
-
Ängghh.... tuo peltomaan laatutesti pistää kyllä muun surkeuden kakkukoristeena rytmihäiriöt päälle: >:(
http://www.virtuaali.info/efarmer/peltomaan_laatutesti/
"...minimivaatimuksena olevat 2 havaintopistettä..."
"Vie aikaa muutaman tunnin lohkoa kohti"
Siis wtf :o
Määki ku tekisin muutaman tunnin kuoppatestin per jokainen 200 lohkoa kaiken muun paskan lisäksi saadakseni jotain 8 tonnia ympäristötukea , niin aika sekanen täytyis olla >:(
Siis ei ju******! Onko kuinka moni kattonu noi videot ja ohjeistukset.. Tässä ei ole kyllä enää yhtään mitään järkeä tässä touhussa.
Sinänsä pointti tuossa on, tietää mitä maat on, missä kunnossa jne. Sitä ei voi kiistää. Se, että tukijärjestelmä ja tuet on tulleet aikanaan yhden yön rysäyksessä korvaamaan keinotekoisesti laskettuja hintoja tulotueksi, ja nyt sen "varjolla" näillä "kiristämällä" ladotaan tälläistä kaikenlaista aivan käsittämätöntä pas****! koko ajan vain enemmän meidän niskaan.. ohhoijjaa.
Tuokin testi, morjensta vaan tekemään, maahengitykset ja kaasunmittaukset, kovin monelta ei onnistu. "apteekista kinkunmittaustikkuja ..." ym. hankkimaan.. Juu ihan todella varmasti alan sönkiä jotakin monttuja ja kairata reikiä pitkin peltoja ja laskemaan matoja.
Juu toki prolaskutus tekee puolesta, puolethan näistä sen takia onkin että päästään sitäkin tekemään.
Odottakaahan vaan jos tämä tällänen touhu ja kartoitus saa tuulta purjeisiin, ei mene montaakaan vuotta kun sen tilastoinnin perusteella määräytyy tuet "ei tarpeeks matoja.. " "huonosti hengittävä.." "liian tiivis.." mitä kaikkea ikinä, ettei ole vaatimusten mukainen maa.
Kyllä tässä tavoite saavutetaan, tukien määrää saadaan pienenemään, kun niitä ei enää osaltaan haeta. Ei tälläiseen ole mitään järkeä alistua enää mukaan. Parempi on ihan itse suosiolla antaa olla eikä leikkiä herrojen superpalloa. Kaikki itsemääräämisoikeus omilla mailla viedään pois, ja mitä järjettömimmät aivopierut saadaan "toteutettua" tukien verukkeella. Nyt jos joku näitä ideoinut ja valmistellut sattuu lukemaan, työnnä kinkkutikut ja kairat syvälle p********ees ja hyppää kaivoon.
Harmi kun ei ole elukoita saati sontaa, ei joltain joutas livakka lainaan ja parikytmottia siihen kyytiin tuoretta sikalan tuotetta, ihan ilmeisesti mavi ja MMM ym. tarvii postia maaseudulta?
Katselin juu, ohjeita :o Olen kait joskus ennenkin noita katsonut, näyttivät jotenkin tutuilta...
...mutta pari tuntia per lohko menee varmasti...
Ei kait noita sentään joka vuosi vaadita tekemään? Kerran per 5 v?
...ja en minä, mutta joku muu, voisi varmaan nuo lomakkeet täyttää noppaa heittämällä...
...eihän siitä muuta tositetta taas jää että asia on hoidettu.
Milläs se valvotaan että tuokin tosissaan tehdään?
Palkataan siihen valvojia, mää voisin vaikka 3 tonnin kuukausipalkalla alkaa valvomaan noita.
Isännät sitten maksaa neuvojalle siitä huvista että neuvoja tekee toimistotyönä sopivan planketin pöydän takana tuki mappiin tarkastajaa varten. webi wisustahan löytyy jo maanäyte tiedot, että eiköhän se tuo onnistu ihan tuolilta istumalla. Neuvoja nostaa 3000€/kk liksan, tarkastaja nostaa 3000€/kk liksan ja isännät hakee sen 3000€/kk liksan edestä tukea neuvonta palveluista. V.I.T.T.U että tuli valtiolle taas halpa systeemi!
Kai ne sen näkee aika helpolla erot kun ite valvonnassa testin tekee ja vertaa. Karttapisteet vaatii vielä mistä kokeiltu. Ja jos tuohon stetsonista vetäsee matosten määrän ja pohjavesien korot ja kaasujen määrät ja pohjamaan maalajit ja rakenteet ym. mitä kaikkea hienoa siinä olikaan, niin veikkaan että nepä ei ihan ole edes "siellä päin" jos se oikeasti testataan verrokkina...
Ja kyllähän se on päivänselvä että kun tää aineisto saadaan tarpeeks laajalta ekan kerran, tulevassa tuet sitoutuu siihen. X-taso maalle --> saat tukea. Jäät kriteereistä --> ojita, kalkita, möyhi ja pöyhi, paranna rakennetta TAI nuole näppejäs.
Ja tosiaan, kyllähän rahaa valvontaan ja paperinpyöritykseen löytyy eikä sillä ole mitään väliä miten paljon sitä siihen kuluu, ketään ei kiinnosta. Kunhan viljelijöitä kytätään ja kyykytetään ja kunhan vaan viljelijä ei hyödy millään tavalla.
Paras esimerkki; 3,25€ perittiin erään hallinnon virheen takia tukia takas, 100km päästä tuli tarkastaja pöydän ääreen, selattiin lappu ja nimi alle, ajoi takaisin. Oli se kait vartin tässä, liekö puolen pv/pvn teki sen eestä toimistohommia + matkakulut. En tiiä, mutta minusta se 3,25€ kävi "aika" kalliiksi.
Kun se soitti, ja kertoi että tulee käymään ja esitti asian, ehdotin että antaa tilinron ni maksan pois suoraan ni eikö vähän vähemmillä kuluilla, mutta kun eihän se käynyt kun EU lanketeissa ja säännöissä on että piti tulla paikalle jne. Ja kun suomalainenhan tekee kuin mallioppilas, ja vähän vielä päälle kaiken mitä Brysselistä tänne oksennetaan niin.. ??? Noh, tulipahan perittyä takaisin, liikaa maksettu määrä.
Eihän se mitään haittaa että se maksaa 300 kertaa enemmän, periä se takaisin.
-
MIks siitä ymppituesta pitäs jäädä pois? Helppoo rahaa jaossa vaiks kuinka. ???
Määritteletkö hiukan, helppoa, ja vaikka kuinka?
-
MIks siitä ymppituesta pitäs jäädä pois? Helppoo rahaa jaossa vaiks kuinka. ???
Määritteletkö hiukan, helppoa, ja vaikka kuinka?
Taitaa olla yleistä et tehdään kärpäsestä härkänen. Mää lasken päin persettä varmaan kun saan melkein 30ekee enemän hehtarilta tukea uudella kaudella kun ennen.
Kysynkin et mitä vaikeeta on esmes kerääjäkasvissa tai muuten koko ymppätuessa?
E:
Lyhyesti kiitos. ;D
-
MIks siitä ymppituesta pitäs jäädä pois? Helppoo rahaa jaossa vaiks kuinka. ???
Luomuunko meinasit takaisin tulla? Onko vilja vihreämpää aidan takana?
Ei kai? Mitä luomu tähän kuuluu?
Melkein 600ekee mahdollista saada viljalla.
Millähän opilla jos saanen kysyä? Varsinkin tästä uudesta ympistä? vieryttäminen 90+perus 54+aluskasvi 100+valkaiskasvipalkkio 90=334€. Tietysti siihen se 54€ kasvipeitteisyys. ollaan vielä alle 400€/hehtaari. säätösalaojitus jos tietysti on, niin silloin saattaa saada tuon 600 puhki.
Perustuki 110e
Viherryttämistuki 68e
LHK 217e
Ravinteiden tasapainoinen käyttö 54e
Kuivalanta 40e
Kerääjäkasvi 100e
589e/ha
Tohon vielä kasvipeitteisyys....
perustuki 110? eikö se nyt pitäny olla se 54? Nyt on niin vi***** vilissy kaikenmaailman summia täällä että perässä ei kestä se kuuluisa erkkikään.. :-\
Onko taustat selvät, mitä noi vaatii, ja mitä mikäkin sulkee toisiaan pois. Eihän tää nyt enään ole silleen että x määrä ha ja ne kerrotaan kaikella mitä klikkaillaan noista..
Toinen asia se, nuo %
Onko se nyt lie niin, että koko tilan pinta-alasta se esim. 80% kasvipeitteistä oltava, jos sen ottaa, vai kasvipeitteiseksi kelpaavasta pinta-alasta se 80%.
Entä se, onko LHP nurmi max. se 20% ja onko VLN se sama? Kun näytti jossain että se LHP olis 120€, VLN 100€. Miks laittaa siis VLN jos pinta-ala määrät samat. Ja mut nyt tuli sit vielä sotkemaan tuo että oiskin esim. kerääjät 100€, jossa se 54€ perussumma sisältyen..
J******** tässä oikeasti alkaa olla polla sekaisin kun näitä liikaa selannut. Tarvii vaan varmaan ootella josko ne kohta jotain ihan oikeasti pitävää sais päätettyä ja esiin.
-
MIks siitä ymppituesta pitäs jäädä pois? Helppoo rahaa jaossa vaiks kuinka. ???
Määritteletkö hiukan, helppoa, ja vaikka kuinka?
Taitaa olla yleistä et tehdään kärpäsestä härkänen. Mää lasken päin persettä varmaan kun saan melkein 30ekee enemän hehtarilta tukea uudella kaudella kun ennen.
Kysynkin et mitä vaikeeta on esmes kerääjäkasvissa tai muuten koko ymppätuessa?
E:
Lyhyesti kiitos. ;D
Esim. kerääjät, nyt tuon "uuden tiedon" mukaan jos onkin että se 54€ on tos 100€ sisällä, eli se tuo 46 vaan lisää. Sitten se sen onnistuminen niin ettei kuse sitä viljaa / että se ois sitten syksyllä kohtuullinen kasvusto sitä siellä että siitä ois oikeasti niinkin hyötyä. (luulen että sitäkin aletaan ihan kunnolla valvomaan että se siellä kunnollinen on, eikä mitää kahuja kohan joskus hutasee ja piippa siellä täällä jotain = tuki pois) Miten ja milloin sen kylvö siis. Monelle ehkä koneet ym. ongelma, investoidako? Ajokertoja lisää? Siemenkulu, vain tietyt (ja tietysti kalliit siemenet?) ja mitähän vielä.
Alkaa näyttää tuo 46€ aika laihalta.. ??? Kun vertaa että jäis paljon turhaa muuta pas***** ja byrokratiaa kaikenmaailman peltojen kairaamisen ja sinappiliemien lutraamisten kanssa pois, ja sais ehkä lannotella paremmin ja keskittyä vaan siihen olennaiseen eikä herrojen superpallona olemiseen.
edit. ja ymppätuessa noin muutoin vain julmasti kaikkea turhaa pa****** ja ylimäärästä byrokratiaa ja rajoituksia, muttei korvausta.
En tiiä, ei oo kauheesti intoja mutta tosiaan, tarvii nyt ootella vaan ihan maltilla mitä ne nyt päättää, turha tässä on vielä kiehua sen enempää.
-
Kai tuo kuoppatesti valvotaan samoin kun edellisen kauden typpisalkkutestit. Ei silti tein typpitestitkin uteliaisuudesta, vaikken saanut yrittämälläkään tuloksia keväällä. Syksyllä sentään jotain tuloksia olikin.
Tavallaan teen jo nykyisin havainnointia pellolta lapion kanssa useita kertoja päivässä, kun olen muutenkin pellolla. On yllättävän kiintoisaa. Noita kaikkia toimia en kylläkään ole ennen tehnyt. Ei siinä kyllä kahta tuntia per lohko aikaa mene. Olikohan se niin, että viimeistään kolmantena vuonna piti olla testit tehty. Hyvä ettei vuosittain.
Ymppi näyttää todella monimutkaiselta. Saisivat jo viimein alkaa säästää meitä noiden tukijärjestelmien yksinkertaistamisilta, mistä aina ennen uutta tukikautta puhutaan. No kun jo etukäteen tiedetään, että suuri osa viljelijöistä ei tule hallitsemaan systeemiä, tehtiin sitten se neuvo2020 tuki, jonka avulla jotkut neuvojat voivat auttaa. Mistähän sekin raha tuli? Ettei vaan ymppiin tarkoitetuista rahoista. Nythän taitaa käydä niin, että viljelijä maksaa neuvojan palkan, vaikka raha tuleekin neuvojille suoraan ministeriöstä. Sehän pienentää tukiin tarkoitettua pottia.
-
MIks siitä ymppituesta pitäs jäädä pois? Helppoo rahaa jaossa vaiks kuinka. ???
Luomuunko meinasit takaisin tulla? Onko vilja vihreämpää aidan takana?
Ei kai? Mitä luomu tähän kuuluu?
Melkein 600ekee mahdollista saada viljalla.
Millähän opilla jos saanen kysyä? Varsinkin tästä uudesta ympistä? vieryttäminen 90+perus 54+aluskasvi 100+valkaiskasvipalkkio 90=334€. Tietysti siihen se 54€ kasvipeitteisyys. ollaan vielä alle 400€/hehtaari. säätösalaojitus jos tietysti on, niin silloin saattaa saada tuon 600 puhki.
Perustuki 110e
Viherryttämistuki 68e
LHK 217e
Ravinteiden tasapainoinen käyttö 54e
Kuivalanta 40e
Kerääjäkasvi 100e
589e/ha
Tohon vielä kasvipeitteisyys....
Suurinpiirtein noin itelläkin. Jos se kerääjäkasvi on satkun siihen päälle ni kiinnostaa, 46 eurolla vähemmän. 60 prosentin kasvipeitteisyys pitäs onnistua eli 36 €. Samaan VOI päästä kun tänä vuonnakin hehtaareille läpitukea.
Taistelijalle tiedoksi että perustuki on se CAPin eli tilatuen korvaajan uusi nimi. Toi ravinteiden tasapainoinen käyttä on se ympin perusosa.
Toi Neuvo2020 on suoraa rahansiirtoa maajusseilta neuvontajärjestöille. Tukipapereita ta iveroilmoja sillä ei voi täyttää mut kaikenlaista muuta humpuukia kyllä.
-
MIks siitä ymppituesta pitäs jäädä pois? Helppoo rahaa jaossa vaiks kuinka. ???
Luomuunko meinasit takaisin tulla? Onko vilja vihreämpää aidan takana?
Ei kai? Mitä luomu tähän kuuluu?
Melkein 600ekee mahdollista saada viljalla.
Millähän opilla jos saanen kysyä? Varsinkin tästä uudesta ympistä? vieryttäminen 90+perus 54+aluskasvi 100+valkaiskasvipalkkio 90=334€. Tietysti siihen se 54€ kasvipeitteisyys. ollaan vielä alle 400€/hehtaari. säätösalaojitus jos tietysti on, niin silloin saattaa saada tuon 600 puhki.
Perustuki 110e
Viherryttämistuki 68e
LHK 217e
Ravinteiden tasapainoinen käyttö 54e
Kuivalanta 40e
Kerääjäkasvi 100e
589e/ha
Tohon vielä kasvipeitteisyys....
Suurinpiirtein noin itelläkin. Jos se kerääjäkasvi on satkun siihen päälle ni kiinnostaa, 46 eurolla vähemmän. 60 prosentin kasvipeitteisyys pitäs onnistua eli 36 €. Samaan VOI päästä kun tänä vuonnakin hehtaareille läpitukea.
Taistelijalle tiedoksi että perustuki on se CAPin eli tilatuen korvaajan uusi nimi. Toi ravinteiden tasapainoinen käyttä on se ympin perusosa.
Toi Neuvo2020 on suoraa rahansiirtoa maajusseilta neuvontajärjestöille. Tukipapereita ta iveroilmoja sillä ei voi täyttää mut kaikenlaista muuta humpuukia kyllä.
Noniin tota ajattelinkin että siinä mieles meni puurot ja vellit sekaisin että tuli muut tuet sekaan myös, olin siinä asennossa että nyt ympistä vain kyse. Nuohan on muut helpot, vaikka tää etelä niin 411ha/ha "tilatuki+LFA"
Sen päälle sitte ymp perus 54, ja sit mitä pystyy ja jaksaa vääntää. Mutta kun näiden arpominen ja laskeminen on nyt todella sekavaa kun ne on ristissä melkein kaikki, mikä kumoaa mitäkin jne. ja sitten vielä noi ala % jotka kans hiukan auki, ja vaikuttaa sitten myös. Kun on niin että toimenpidetuki vain sille alalle joka sitä toimenpidettä koskee.
Jep. Toi on taas yksi uusi keino siirtää tämä EU:lta tuleva raha kaikkialle muualle kuin viljelijälle, ja hanuristapa hyvinkin. Pari kautta eteenpäin niin eiköhän tuokin ole jo jollain määrällä pakollista tyyliin ruiskuttajakoulutus.
-
MIks siitä ymppituesta pitäs jäädä pois? Helppoo rahaa jaossa vaiks kuinka. ???
Luomuunko meinasit takaisin tulla? Onko vilja vihreämpää aidan takana?
Ei kai? Mitä luomu tähän kuuluu?
Melkein 600ekee mahdollista saada viljalla.
Millähän opilla jos saanen kysyä? Varsinkin tästä uudesta ympistä? vieryttäminen 90+perus 54+aluskasvi 100+valkaiskasvipalkkio 90=334€. Tietysti siihen se 54€ kasvipeitteisyys. ollaan vielä alle 400€/hehtaari. säätösalaojitus jos tietysti on, niin silloin saattaa saada tuon 600 puhki.
Perustuki 110e
Viherryttämistuki 68e
LHK 217e
Ravinteiden tasapainoinen käyttö 54e
Kuivalanta 40e
Kerääjäkasvi 100e
589e/ha
Tohon vielä kasvipeitteisyys....
Suurinpiirtein noin itelläkin. Jos se kerääjäkasvi on satkun siihen päälle ni kiinnostaa, 46 eurolla vähemmän. 60 prosentin kasvipeitteisyys pitäs onnistua eli 36 €. Samaan VOI päästä kun tänä vuonnakin hehtaareille läpitukea.
Taistelijalle tiedoksi että perustuki on se CAPin eli tilatuen korvaajan uusi nimi. Toi ravinteiden tasapainoinen käyttä on se ympin perusosa.
Toi Neuvo2020 on suoraa rahansiirtoa maajusseilta neuvontajärjestöille. Tukipapereita ta iveroilmoja sillä ei voi täyttää mut kaikenlaista muuta humpuukia kyllä.
Noniin tota ajattelinkin että siinä mieles meni puurot ja vellit sekaisin että tuli muut tuet sekaan myös, olin siinä asennossa että nyt ympistä vain kyse. Nuohan on muut helpot, vaikka tää etelä niin 411ha/ha "tilatuki+LFA"
Sen päälle sitte ymp perus 54, ja sit mitä pystyy ja jaksaa vääntää. Mutta kun näiden arpominen ja laskeminen on nyt todella sekavaa kun ne on ristissä melkein kaikki, mikä kumoaa mitäkin jne. ja sitten vielä noi ala % jotka kans hiukan auki, ja vaikuttaa sitten myös. Kun on niin että toimenpidetuki vain sille alalle joka sitä toimenpidettä koskee.
Jep. Toi on taas yksi uusi keino siirtää tämä EU:lta tuleva raha kaikkialle muualle kuin viljelijälle, ja hanuristapa hyvinkin. Pari kautta eteenpäin niin eiköhän tuokin ole jo jollain määrällä pakollista tyyliin ruiskuttajakoulutus.
Sää kohellat ton asiatulvas kanssa itteski jo sekasin. ;D
Rauhotu ja kirjota vähemmän, ts. lyhempiä vastauksia ja enemän postauksia. :)
-
Kai tuo kuoppatesti valvotaan samoin kun edellisen kauden typpisalkkutestit. Ei silti tein typpitestitkin uteliaisuudesta, vaikken saanut yrittämälläkään tuloksia keväällä. Syksyllä sentään jotain tuloksia olikin.
Tavallaan teen jo nykyisin havainnointia pellolta lapion kanssa useita kertoja päivässä, kun olen muutenkin pellolla. On yllättävän kiintoisaa. Noita kaikkia toimia en kylläkään ole ennen tehnyt. Ei siinä kyllä kahta tuntia per lohko aikaa mene. Olikohan se niin, että viimeistään kolmantena vuonna piti olla testit tehty. Hyvä ettei vuosittain.
Ymppi näyttää todella monimutkaiselta. Saisivat jo viimein alkaa säästää meitä noiden tukijärjestelmien yksinkertaistamisilta, mistä aina ennen uutta tukikautta puhutaan. No kun jo etukäteen tiedetään, että suuri osa viljelijöistä ei tule hallitsemaan systeemiä, tehtiin sitten se neuvo2020 tuki, jonka avulla jotkut neuvojat voivat auttaa. Mistähän sekin raha tuli? Ettei vaan ymppiin tarkoitetuista rahoista. Nythän taitaa käydä niin, että viljelijä maksaa neuvojan palkan, vaikka raha tuleekin neuvojille suoraan ministeriöstä. Sehän pienentää tukiin tarkoitettua pottia.
MItä siinä on monimutkasta?
-
Syysviiljan perustaminen kerääjän jälkeen haastavaa
Vln ja lhp jää 54 egee pois
Kohdentamisalueella 5% / 7% ekologinen ala vain sillä 70 eurolla ympäristökorvauksia ei taida olla tulossa
Lannan vastaanottotoimenpide ei lantapoikkeusta käytettävissä
(mainittu erikseen et lantapoikkeus vain oman karjan lannalle)
Lannanlevityssäännöksiin on tullut uusi nitraattiasetus. Tiukentaa päivämääriä ja poistaa lannanlevityksen rinnepelloille kokonaan.
Nämä kohdat ainakin tuovat epävarmuutta valintoihin.
-SS-
-
Suojavyöhyke voi olla ainoa mahdollisuus pohjavesialueilla taas kiristetään kasvinsuojeluaine ja orgaanisen lannoituksen käyttöä pohjavesialueilla. Sadonkorjuuvelvoite lienee parasta tehdä niittosilppurilla aumaan ja kompostoida mullan kanssa massa vähenee muutaman vuoden kuluessa jää vaan vaaksanmittainen keltainen ruoho niitettäväksi
-SS-
-
Onko tämä perus:97+ viherryttäminen:65+LHK:302+(perustuki:54?)+ravinteiden tasapainoinen käyttö:54+muu sälä
-
Ekoloogisen alan kierrättäminen vie osalta lohkoista satotasotavoitemahdollisuuksista vuoden pois. Ajattelin ensin et kierrättäisi eri viljoja 5 v kierrolla keräisi koko sadon aina puolelle alasta niin saisi joka lohkolle pohjasadoksi kasitonnarin muutaman vuoden aikana, ; ainakin parhaille saroille.
Keskisatona kasitonnari on haihattelua mutta keskittämällä toimisi ehkä tavoitteen pohjaksi.
-SS-
-
Onko tämä perus:97+ viherryttäminen:65+LHK:302+(perustuki:54?)+ravinteiden tasapainoinen käyttö:54+muu sälä
"Perustuki 54?"== Ravinteiden tasap käyttö 54 + muut, jotka voi pudottaa sen 54 pois.
-SS-
-
MIks siitä ymppituesta pitäs jäädä pois? Helppoo rahaa jaossa vaiks kuinka. ???
Luomuunko meinasit takaisin tulla? Onko vilja vihreämpää aidan takana?
Ei kai? Mitä luomu tähän kuuluu?
Melkein 600ekee mahdollista saada viljalla.
Millähän opilla jos saanen kysyä? Varsinkin tästä uudesta ympistä? vieryttäminen 90+perus 54+aluskasvi 100+valkaiskasvipalkkio 90=334€. Tietysti siihen se 54€ kasvipeitteisyys. ollaan vielä alle 400€/hehtaari. säätösalaojitus jos tietysti on, niin silloin saattaa saada tuon 600 puhki.
Perustuki 110e
Viherryttämistuki 68e
LHK 217e
Ravinteiden tasapainoinen käyttö 54e
Kuivalanta 40e
Kerääjäkasvi 100e
589e/ha
Tohon vielä kasvipeitteisyys....
Suurinpiirtein noin itelläkin. Jos se kerääjäkasvi on satkun siihen päälle ni kiinnostaa, 46 eurolla vähemmän. 60 prosentin kasvipeitteisyys pitäs onnistua eli 36 €. Samaan VOI päästä kun tänä vuonnakin hehtaareille läpitukea.
Taistelijalle tiedoksi että perustuki on se CAPin eli tilatuen korvaajan uusi nimi. Toi ravinteiden tasapainoinen käyttä on se ympin perusosa.
Toi Neuvo2020 on suoraa rahansiirtoa maajusseilta neuvontajärjestöille. Tukipapereita ta iveroilmoja sillä ei voi täyttää mut kaikenlaista muuta humpuukia kyllä.
Noniin tota ajattelinkin että siinä mieles meni puurot ja vellit sekaisin että tuli muut tuet sekaan myös, olin siinä asennossa että nyt ympistä vain kyse. Nuohan on muut helpot, vaikka tää etelä niin 411ha/ha "tilatuki+LFA"
Sen päälle sitte ymp perus 54, ja sit mitä pystyy ja jaksaa vääntää. Mutta kun näiden arpominen ja laskeminen on nyt todella sekavaa kun ne on ristissä melkein kaikki, mikä kumoaa mitäkin jne. ja sitten vielä noi ala % jotka kans hiukan auki, ja vaikuttaa sitten myös. Kun on niin että toimenpidetuki vain sille alalle joka sitä toimenpidettä koskee.
Jep. Toi on taas yksi uusi keino siirtää tämä EU:lta tuleva raha kaikkialle muualle kuin viljelijälle, ja hanuristapa hyvinkin. Pari kautta eteenpäin niin eiköhän tuokin ole jo jollain määrällä pakollista tyyliin ruiskuttajakoulutus.
Sää kohellat ton asiatulvas kanssa itteski jo sekasin. ;D
Rauhotu ja kirjota vähemmän, ts. lyhempiä vastauksia ja enemän postauksia. :)
Tätä ei voi kieltää, mutta tarkoitin että teikäläisen vellit sekaisin, kun; "uusi ympäristötuki tarkastelussa" jossa summia vilisee ku vilkkilässä kissoja jo muutenkin ja sitten sinne sutastaan vielä muutkin tuet sekaan.. :P ;D
Mutta nyt, kuten jo lupasin toisaalla, täältä taas tähän :-X
-
Voi se summa näyttää kivalta kun ne noin niputtaa, se vaan ei vastaa todellisuutta.
Kuten edelläkin todettiin, jos aikoo syysviljaa kylvää, jää kerääjäkasvi siltä vuodelta kylvämättä. Samoin lannanlevitys joka hehtaarille lienee aika kaukaa haettua. Todellisuus paljastuu kun koko kerättävissä olevan tukipotin jakaa käytössä olevilla hehtaareilla. Se ei sitten olekkaan niin hauskaa, todellisuus sattuu.
Turha näitä silti vielä on murehtia, kun ei lopullisia tulkintojakaan ole ja loppujenlopuksi tulos pystytään laskemaan vasta 17 kuukauden päästä kun viimeinen erä tän vuoden ympistä on maksettu.
-
Eiköhän tuo syysvilja-ongelma tulkita lopuksi niin päin että kunhan sieltä ohran alta löytyy jotain tarkastukses niin homma on ok. Toki lyhyeksi jää väkisin kasvuaika puinnin ja uuden kylvön välillä
Mutta ihan hyvään suuntaahan tämä sitte etenee jos useampi saa tarpeekseen ja rupee järkeileen elannon hankkimista ilman virkamieslauman elättämistä ;D
-
Voi se summa näyttää kivalta kun ne noin niputtaa, se vaan ei vastaa todellisuutta.
Nimenomaan näin. Selvästi sanotaan että pakollisen viherryttämistuen ekologisesta alasta ei makseta kahta kertaa se ravinteiden tasap käyttö ei ole ympin perusosa vaan se on korvaus jos samalta hehtaarilta ei ole muuta ylemmän tason korvausta kuten viherlannoitusnurmea. Rahakkailla monimuotoisuus ja LHP on maksimiosuus eli niitä ei pysty rajatta lisäämään.
Tuo 600 eukkoa ei välttämättä mahdu noihin maksettaviin miljooniin kun kokonaispottia kiristettiin et jos kaikki sitoumuksenantajat vaan poimii marjat listalta, voi olla et sen 600 eukoa saavat vain ne, jotka kerkiävät kylvöt ennen 15.04 valmiiksi Loimaalla.
-SS-
-
Tää alkaa haisemaan siltä että jos haluaa tuet maksimoida, niin pitää jo oikeasti LAAJAPERÄISTÄÄ tuotantoa! El iraivioita lisää missä kasvattaa heinät ynm. ja näille ympikelpoisille lohkoille mahdolisimman paljon jotain arvokasvia. Tässähän pitää navettakin kohta siirttää raivioiden keskelle että laitumet saa raivioille ja nykyiset laitumet viljelykäyttöön.
-
Tää koko tukipaletti nyt kyllä haisee oikeen saatanasti.Mutta sehän on ilmeisesti tarkoituskin ajaa maatalous Suomesta alas.Mtk:ssa ei vaan vielä oo huomattu kuinka paskan tukiuudistuksen menivät hyväksymään näin käytönnön viljelyn kannalta katsoen.Luomujussit ja näennäisviljelijät voivat ehkä olla tyytyväisiä,mutta jos haluat tuottaa markkinoille kunnon tavaraa niin näillä pelisäännöillä se on kyllä hiton hankalaa.
-
Tää tukipaketti on ihan siedettävä näennäisviljelevälle tai suorakylvöä harrastavalle viljatilalle, mutta koviin satoihin pyrkivien kannattaa melkein jäädä pois uudesta ympistä, samoin pelkkää nurmea viljelevä ei paljon ympäristötukea tule saamaan.
Joku meinas 211 miljoonan riittävyyttä, mutta sehän tekee toista sataa keskimäärin hehtaarille ja mäkin saan vaan 2-30 euroa hehtaarilta niin kymmenkunta keskikokoista saa vastaavasti jopa päälle 200 hehtaarilta ;)
-
Voi se summa näyttää kivalta kun ne noin niputtaa, se vaan ei vastaa todellisuutta.
Nimenomaan näin. Selvästi sanotaan että pakollisen viherryttämistuen ekologisesta alasta ei makseta kahta kertaa se ravinteiden tasap käyttö ei ole ympin perusosa vaan se on korvaus jos samalta hehtaarilta ei ole muuta ylemmän tason korvausta kuten viherlannoitusnurmea. Rahakkailla monimuotoisuus ja LHP on maksimiosuus eli niitä ei pysty rajatta lisäämään.
Tuo 600 eukkoa ei välttämättä mahdu noihin maksettaviin miljooniin kun kokonaispottia kiristettiin et jos kaikki sitoumuksenantajat vaan poimii marjat listalta, voi olla et sen 600 eukoa saavat vain ne, jotka kerkiävät kylvöt ennen 15.04 valmiiksi Loimaalla.
-SS-
Vielä kerran:
Perustuki 110e
Viherryttämistuki 68e
LHK 217e
Ravinteiden tasapainoinen käyttö 54e
Kuivalanta 40e
Kerääjäkasvi 100e
589e/ha
Helppoa kun heinänteko. Tuohon yhdistelee valkuaispalkkiota, syysviljaa ja kasvipeitteisyyttä niin rahaa tule ku tukinajosta.
SS murehtii lannotusrajoja, etkös sää jo ole muutenkin kituutellu sillä ravinnehässäkällä niin ei pitäs olla mitään uutta?
Paskat keväällä peltoon 15mottia(40e), sit äestää tuljauttaa, kylvää viljan/savikan?? (110+68+217+54e), ruiskuttaa, huiskii kerääjäkasvin(100e). Jos tuntuu niin voi jättää kasvipeitteiseks josta saa taas jokusen euron lisää.
Syysviljaa jos haluaa pistellä niin tekee sen sitten VLN tai LHP-pellosta, sinne taas kakkaa syksyllä se 15mottia. Keväällä huiskii kerääjäkasvit syyviljaan. Tuota kaavaa noudattamalla pitäs rahantulon olla varmaa.
Tähän asti oon saanu 550euron-560euron huitteililla per hehtaari tukea. Lisätoimenpiteet ollu typpilaukku ja 30% kasvipeitteisyyttä.
E:
Voihan tohon sörsselöidä seoskasvustoa ja vaikka juurikasta, saa sitten pläjäyttää saneerauskasvia 300eurolla. Ja sit on suojavyöhykkeitä riistaa, maisemaa, lintua jne .
Mun mielestä tää uusi tukisysteemi luo lisää mahdollisuuksia rahan tahkoomiseen. :)
-
Mikset te ootte tollasia sysimustia melankoolisia pessimistipaskoja joille kaikki uusi koituu suurin piirtein kuolemaks??????? ???
-
Syysviiljan perustaminen kerääjän jälkeen haastavaa
Vln ja lhp jää 54 egee pois
Kohdentamisalueella 5% / 7% ekologinen ala vain sillä 70 eurolla ympäristökorvauksia ei taida olla tulossa
Lannan vastaanottotoimenpide ei lantapoikkeusta käytettävissä
(mainittu erikseen et lantapoikkeus vain oman karjan lannalle)
Lannanlevityssäännöksiin on tullut uusi nitraattiasetus. Tiukentaa päivämääriä ja poistaa lannanlevityksen rinnepelloille kokonaan.
Nämä kohdat ainakin tuovat epävarmuutta valintoihin.
-SS-
Näihin tuli lievennyksiä.
-
Mikset te ootte tollasia sysimustia melankoolisia pessimistipaskoja joille kaikki uusi koituu suurin piirtein kuolemaks??????? ???
ite oot kikkelis kokkelis,mitäs teit
-
juu jos nää on näin niin jotenki nielee eli skänän ohjeen mukaan
perusjutut 110+68+217+54 on 449e ha
no siihe päälle vaihtelevasti jollakin pinta-aloilla peitteisyys 18 ruis 70 lanta 40 kerääjä 46-100 tulkinnasta riippuen keskimäärin ehkä 510-540 väliin pääsen siihe päälle si kasitonnari niin kyl tää on viäki raha automaatti
-
Voi se summa näyttää kivalta kun ne noin niputtaa, se vaan ei vastaa todellisuutta.
Nimenomaan näin. Selvästi sanotaan että pakollisen viherryttämistuen ekologisesta alasta ei makseta kahta kertaa se ravinteiden tasap käyttö ei ole ympin perusosa vaan se on korvaus jos samalta hehtaarilta ei ole muuta ylemmän tason korvausta kuten viherlannoitusnurmea. Rahakkailla monimuotoisuus ja LHP on maksimiosuus eli niitä ei pysty rajatta lisäämään.
Tuo 600 eukkoa ei välttämättä mahdu noihin maksettaviin miljooniin kun kokonaispottia kiristettiin et jos kaikki sitoumuksenantajat vaan poimii marjat listalta, voi olla et sen 600 eukoa saavat vain ne, jotka kerkiävät kylvöt ennen 15.04 valmiiksi Loimaalla.
-SS-
Vielä kerran:
Perustuki 110e
Viherryttämistuki 68e
LHK 217e
Ravinteiden tasapainoinen käyttö 54e
Kuivalanta 40e
Kerääjäkasvi 100e
589e/ha
Helppoa kun heinänteko. Tuohon yhdistelee valkuaispalkkiota, syysviljaa ja kasvipeitteisyyttä niin rahaa tule ku tukinajosta.
SS murehtii lannotusrajoja, etkös sää jo ole muutenkin kituutellu sillä ravinnehässäkällä niin ei pitäs olla mitään uutta?
Paskat keväällä peltoon 15mottia(40e), sit äestää tuljauttaa, kylvää viljan/savikan?? (110+68+217+54e), ruiskuttaa, huiskii kerääjäkasvin(100e). Jos tuntuu niin voi jättää kasvipeitteiseks josta saa taas jokusen euron lisää.
Syysviljaa jos haluaa pistellä niin tekee sen sitten VLN tai LHP-pellosta, sinne taas kakkaa syksyllä se 15mottia. Keväällä huiskii kerääjäkasvit syyviljaan. Tuota kaavaa noudattamalla pitäs rahantulon olla varmaa.
Tähän asti oon saanu 550euron-560euron huitteililla per hehtaari tukea. Lisätoimenpiteet ollu typpilaukku ja 30% kasvipeitteisyyttä.
E:
Voihan tohon sörsselöidä seoskasvustoa ja vaikka juurikasta, saa sitten pläjäyttää saneerauskasvia 300eurolla. Ja sit on suojavyöhykkeitä riistaa, maisemaa, lintua jne .
Mun mielestä tää uusi tukisysteemi luo lisää mahdollisuuksia rahan tahkoomiseen. :)
Meinasit sitten vetää kerääjäkasvit ja lannat läpi joka hehtaarille? Lautanenko saa keväällä kyytiä vai meinasitko siirtyä suorakylvöön niillä tuhennesosasekuntti savilla? ;D
-
Voi se summa näyttää kivalta kun ne noin niputtaa, se vaan ei vastaa todellisuutta.
Nimenomaan näin. Selvästi sanotaan että pakollisen viherryttämistuen ekologisesta alasta ei makseta kahta kertaa se ravinteiden tasap käyttö ei ole ympin perusosa vaan se on korvaus jos samalta hehtaarilta ei ole muuta ylemmän tason korvausta kuten viherlannoitusnurmea. Rahakkailla monimuotoisuus ja LHP on maksimiosuus eli niitä ei pysty rajatta lisäämään.
Tuo 600 eukkoa ei välttämättä mahdu noihin maksettaviin miljooniin kun kokonaispottia kiristettiin et jos kaikki sitoumuksenantajat vaan poimii marjat listalta, voi olla et sen 600 eukoa saavat vain ne, jotka kerkiävät kylvöt ennen 15.04 valmiiksi Loimaalla.
-SS-
Meinasit sitten vetää kerääjäkasvit ja lannat läpi joka hehtaarille? Lautanenko saa keväällä kyytiä vai meinasitko siirtyä suorakylvöön niillä tuhennesosasekuntti savilla? ;D
Eiks siellä ole lintu ja peurapeltoo kans? Juurikastakaan ei kannata poissulkee..
-
Syysviiljan perustaminen kerääjän jälkeen haastavaa
Vln ja lhp jää 54 egee pois
Kohdentamisalueella 5% / 7% ekologinen ala vain sillä 70 eurolla ympäristökorvauksia ei taida olla tulossa
Lannan vastaanottotoimenpide ei lantapoikkeusta käytettävissä
(mainittu erikseen et lantapoikkeus vain oman karjan lannalle)
Lannanlevityssäännöksiin on tullut uusi nitraattiasetus. Tiukentaa päivämääriä ja poistaa lannanlevityksen rinnepelloille kokonaan.
Nämä kohdat ainakin tuovat epävarmuutta valintoihin.
-SS-
Näihin tuli lievennyksiä.
Se olisi ainakin meikäläisen kannalta hyvä, jos lievitystä tuohon tulisi. Yli 1000 kuutiota vuodessa otan lantaa vastaan. Ja jos ei olisi karjalantapoikkeusta niin määrä putoaisi paljon ja naapurit olisi ihmeessä paskansa kanssa.
-
Voi se summa näyttää kivalta kun ne noin niputtaa, se vaan ei vastaa todellisuutta.
Nimenomaan näin. Selvästi sanotaan että pakollisen viherryttämistuen ekologisesta alasta ei makseta kahta kertaa se ravinteiden tasap käyttö ei ole ympin perusosa vaan se on korvaus jos samalta hehtaarilta ei ole muuta ylemmän tason korvausta kuten viherlannoitusnurmea. Rahakkailla monimuotoisuus ja LHP on maksimiosuus eli niitä ei pysty rajatta lisäämään.
Tuo 600 eukkoa ei välttämättä mahdu noihin maksettaviin miljooniin kun kokonaispottia kiristettiin et jos kaikki sitoumuksenantajat vaan poimii marjat listalta, voi olla et sen 600 eukoa saavat vain ne, jotka kerkiävät kylvöt ennen 15.04 valmiiksi Loimaalla.
-SS-
Meinasit sitten vetää kerääjäkasvit ja lannat läpi joka hehtaarille? Lautanenko saa keväällä kyytiä vai meinasitko siirtyä suorakylvöön niillä tuhennesosasekuntti savilla? ;D
Eiks siellä ole lintu ja peurapeltoo kans? Juurikastakaan ei kannata poissulkee..
Mutta niitä lintuaja sitten kait pitää olla! Eli hommaa nyt ainakin netoistä joutsenen paskoja ja käyt yöllä pienissä kossuissa järsimässä kasvustoja.
-
Oletettavasti näillä mennään
- ~20% ruista, kuten tähänkin asti - tonnihinta tippuu, paljon riippuu toki tulevien talvien keleistä. 'Tulokkaiden' rukiinviljelyinnostus voi hyvinkin hiipua parin ekan talven vastoinkäymisiin.
- ~20% rypsiä tahi rapsia, kuten tähänkin asti - jatkossa tosin sänki jätettäneen muokkaamatta tavoitteena 60% kasvupeitteisyys
- loput kevätviljoja, joista ainakin ~20% kevytmuokattua
Ekologinen ala toki merkittävin takaisku, varsinkin jos alaa pitää kierrättää. Jos ei tarvitse kierrättää niin metsänreunojen ja jyrkkien ojantörmien jättäminen pysyväksi ekologiseksi alaksi ei niin paljon harmittaisi, käytännön viljely vain helpottuu. Toki taloudellinen tappio ekologisen alan osalta on ilmeinen.
Lisäksi juurikas ollut harkinnassa jo aiemminkin, sopivia lohkoja ja maalajeja olisi tarjolla maltilliseen juurikasalaan....
Ehkä sitten vielä joku sähkövispilä kotkan tarakalle kerääjien kylvöön, kokeilumielessä muutamalle hehtaarille.
-
Vilajanviljely kannattavaa puuhaa kun kerääjien kylvöön kannattaa mönkkäri ostaa. ;D
-
Käytimpä aikaani exelin kanssa leikimiseen ja tein sellaiset taulukot josta näkee vähän tulevia tukitasoja kokonaisuudessaan ja per hehtaari kun jaetaan kaikille hehtaareille tasan. Perustuki+luonnonhaitta+viheryttäminen+ravinnehärdelli tekis sellasen 467€ per hehtaari ainakin omalla kohdalla (miksei myös muilla jos samalla ekologia-aloilla mennään). Siihen kun lisäilee 60% kasvipeitteisyyttä päästään 502€/ha läpi joka hehtaarin. 80% peitteisyydellä 520€/ha. Jos 60% kasvipeitteisyyttä ja 40% kerääjäkasveja niin saadaan viivalle 521€/ha. 60%+60% antaa 530€/ha ja 80%+60% 548€/ha. Tuohon viimeiseen kun lisätään nuorenviljelijän 50€/ha niin päästään jo aika hyville lukemille, itellä kun sattuu olemaan parivuotta kelpoisuutta jäljellä ;D
Pieni lisäys, pitää tietysti muistaa että tuossa laskelmassa on mukana rapsia 15% alasta ja ruista 10% alasta.
-
Vilajanviljely kannattavaa puuhaa kun kerääjien kylvöön kannattaa mönkkäri ostaa. ;D
Tällainen olisi varmaan siihen juuri passeli, ei tärväänny koko kevät?
(http://www.polaris.fi/var/brandt/storage/images/media/elvis/polaris-atv/2014/rzr/2014-rzr-xp-1000-eps-whitelightning/444119-2-fin-FI/2014-rzr-xp-1000-eps-whitelightning_reference.jpg)
-
Joo lantapoikkeuksesta näin jossakin, että jos karjanlanta
on pelkästään fosforin lähteenä, voi lannoittaa kaikissa viljavuusluokissa 15 kg P /ha.
Paitsi arveluttavan korkeassa. Varmaankin sen 15m3 kuitenkin saanee laittaa.
Sitten kun on monivuotisia nurmia, niille voi levitellä 30 kg P / ha. Hyvä aika täydentää
maan fosforivarastoja.
Esimerkiksi ruis, lanta ja lietelantaa sijoittamalla, kerääjäkasvi, niin tukitaso on 110 + 68 + 217 + 54 + 40 + 40 + 70 + 100 = 699
Itsellä ongelmana tuo lantaosuus, jää pois kunnan antamien pohjavesirajoitusten myötä. Mutta 619 silti, on se parempi kuin aikaisempi.
Tärkkelysperuna päälle 1300 €, jos vaon pohjalla valkoapilaa kerääjäkasvina ja kuiva- sekä lietelantaa käytetään ehtojen mukaisesti.
Pääseekö kerhoon jos vaan hankkii perunansiementä; on jonkin verran saatavissa valmiiksikin. Eikö perunasadon voi
korjata ja kompostoida, jos ei saa kaupaksi ?
Saneerauskasvin pitää olla vain 2 kk maassa, aikaisen rukiin jälkeen onnistuu senkin
suorakylvö, jolloin lienee mahdollista saada samaan vuoteen vielä ylimääräinen 300 € ?
Olen varmaankin aikaisemmin ymmärtänyt väärin, tuon ekologisen alan, eli oliko se niin, että sen voi tulouttaa
esimerkiksi LHP - nurmena, talvipeitteisyys, perusymppi ja lannanlevitystuet, niin kyllä siitä nyt ainakin sen
110 + 68 + 217 + [ 54 + 40 + 40 + 100 ] = 629 €
Ja jos sen voi pitää ojanpientareilla ja pusikoiden reunoissa, niin vielä parempi.
Näillä luvuilla arvioimalla onkin hieman parempi tukitaso kuin kaudella - 2014. Mutta
viisivuotiskaudeksi ei pääse välttämättä toteuttamaan noita kaikkia. Onko 1. kasvipeitteisyys
ehto talvi 2015 - 2016 ? 100% on silloin helppo toteuttaa. Ei liikauta evääkään kun tekee
mieli syyskynnöille ? Ainoa riski on jos kyntää ruismaata, eikä saakaan kylvetyksi. Pitää olla tarkempi
ajoituksessa, sillä tavalla että kyntää päivänä n ja äestää ja kylvää päivänä n+1. Tekee kiireemmäksi
kylvöajan mutta sääennusteiden kanssa pitää pelata vieläkin tarkemmin.
Valtakunnan kokonaispotti kun pienenee miljoonilla, tämä ei voi merkitä kuin sitä, että nyt kokonaispottia
siirretään merkittävästi kohdentamisalueelle, C-tukialueelta ?.
-SS-
-
Vilajanviljely kannattavaa puuhaa kun kerääjien kylvöön kannattaa mönkkäri ostaa. ;D
Kai nyt mönkijä löytyy suurimmalta osalta suomen maatiloista jo ennestään?
Ja jos siitä sais sen 100€/ha niin uusikin mönkijä tulee maksuun vuodessa reilun 100ha:n tilalla ;D
-
Saneerauskasvia ei voi käyttää kun pottu ja jurttiviljelyssä.
-
Vilajanviljely kannattavaa puuhaa kun kerääjien kylvöön kannattaa mönkkäri ostaa. ;D
Kai nyt mönkijä löytyy suurimmalta osalta suomen maatiloista jo ennestään?
Ja jos siitä sais sen 100€/ha niin uusikin mönkijä tulee maksuun vuodessa reilun 100ha:n tilalla ;D
:)
Oikein, ja näin 20 hehtaarin vuokraviljelijänä vähän hitaammin, mutta tulee kuitenkin. ;D
-
Saneerauskasvia ei voi käyttää kun pottu ja jurttiviljelyssä.
Niin mutta onko se oltava pottulohkolla ? Eikö riitä, että on
pottua ollut jonakin aikana viimeisen 20 v aikana ?
Jos se niin on, sitähän ei saisi 1. sitoumusvuonna kukaan ?
Meillä on runsaasti ollut juurikasta ja pottua, mutta ei ihan
viimeisen 5 v- kauden aikana, sitä ennen kaikilla lohkoilla, EU-aikanakin
Ja koska saneerauskasvilla on se 2 kk kasvatusraja, pääsee aikaisten
ohrien ja syysvehnien jälkeen vielä sen saneerauskasvin kylvämään.
Jättää talveksi niin saa kasvipeitteisyyden ja perustaa lantaan.
-SS-
-
Saneerauskasvia ei voi käyttää kun pottu ja jurttiviljelyssä.
Niin mutta onko se oltava pottulohkolla ? Eikö riitä, että on
pottua ollut jonakin aikana viimeisen 20 v aikana ?
Jos se niin on, sitähän ei saisi 1. sitoumusvuonna kukaan ?
Meillä on runsaasti ollut juurikasta ja pottua, mutta ei ihan
viimeisen 5 v- kauden aikana, sitä ennen kaikilla lohkoilla, EU-aikanakin
-SS-
Saa sen kaikki Jurtti-Johannekset ja Pottu-Pertit. Sekä avohoitovihannesviljelijät.
-
Saneerauskasvia ei voi käyttää kun pottu ja jurttiviljelyssä.
Niin mutta onko se oltava pottulohkolla ? Eikö riitä, että on
pottua ollut jonakin aikana viimeisen 20 v aikana ?
Jos se niin on, sitähän ei saisi 1. sitoumusvuonna kukaan ?
Meillä on runsaasti ollut juurikasta ja pottua, mutta ei ihan
viimeisen 5 v- kauden aikana, sitä ennen kaikilla lohkoilla, EU-aikanakin
-SS-
Saa sen kaikki Jurtti-Johannekset ja Pottu-Pertit. Sekä avohoitovihannesviljelijät.
Eli lisenssit hankintaan, jotta saa kelpoisuuden saneeraukseen,
samalla tavalla kuin tukioikeuksien sokerilisäosat eivät edellytä
juurikkaanviljelyä.
-SS-
-
Jos nykyisen keskimääräisen tukitason tulee alentua, kokonaisvarojen vähenemisen vuoksi,
kuka joutuu luopumaan tuista entiseen verrattuna ? Edellyttäkö tämä uusien
toimenpiteiden valikoima summautuvina tukitasoina, ympäristökorvauksesta
poisjättäytyviä jonkin tietyn määrän ? Muuten toimenpiteiden korvaukset alenevat ja
nollasummapeli kyseessä.
Arvioisin, että noin kolmasosan viljelyhehtaareista pitäisi jättäytyä pois ympäristökorvauksesta,
niin muille riittäisi sinne 600 tienoille kokonaistuet.
Siis kasvinviljelytiloilla.
-SS-
-
Noihin lisäosiin liittyen....
Mulle on tullut muutamissa tapauksissa tilatuen kyytipoikana kotieläintilan tilatuen lisäosia maiden hankinnan yhteydessä. Niitä on maksettu leikattuna tähän asti. Kuuluuko ne tuohon perustukeen joka vastaa vanhaa tilatukea puolitettuna?
On muuten käsittämätön aivopieru hallinnon taholta että ilman elukoita on voinut nauttia lisäosista, eipä siitä kyllä haittaakaan ole ollut. :)
-
Saneerauskasvia ei voi käyttää kun pottu ja jurttiviljelyssä.
Niin mutta onko se oltava pottulohkolla ? Eikö riitä, että on
pottua ollut jonakin aikana viimeisen 20 v aikana ?
Jos se niin on, sitähän ei saisi 1. sitoumusvuonna kukaan ?
Meillä on runsaasti ollut juurikasta ja pottua, mutta ei ihan
viimeisen 5 v- kauden aikana, sitä ennen kaikilla lohkoilla, EU-aikanakin
-SS-
Saa sen kaikki Jurtti-Johannekset ja Pottu-Pertit. Sekä avohoitovihannesviljelijät.
Eli lisenssit hankintaan, jotta saa kelpoisuuden saneeraukseen,
samalla tavalla kuin tukioikeuksien sokerilisäosat eivät edellytä
juurikkaanviljelyä.
-SS-
Saneeraus vuotena oltava potut ja jurtit. Hakemukseen kasvulohkolle merkataan "saneerauskasvi", eli ei satokasvia ko. vuonna. :'(
-
Eli lisenssit hankintaan, jotta saa kelpoisuuden saneeraukseen,
samalla tavalla kuin tukioikeuksien sokerilisäosat eivät edellytä
juurikkaanviljelyä.
-SS-
Tsori poika tuo lisenssi vaatii myös kylvämisen, siemen n. 200€/ha. Ja jos et nosta satoa niin tehdas nostaa sun kustannuksella... 8)
Ja noista lisäosista sä jaksat itkeä, vihtun peelo... ::)
-
Meiläkin on ollut jurttia joskus vuonna herne ja kypärä. Pottuakin on joskus isä vainaa viljelly poulelle suomea. Että nyt tarvittas sitä saneeraus tukee.
-
Noihin lisäosiin liittyen....
Mulle on tullut muutamissa tapauksissa tilatuen kyytipoikana kotieläintilan tilatuen lisäosia maiden hankinnan yhteydessä. Niitä on maksettu leikattuna tähän asti. Kuuluuko ne tuohon perustukeen joka vastaa vanhaa tilatukea puolitettuna?
On muuten käsittämätön aivopieru hallinnon taholta että ilman elukoita on voinut nauttia lisäosista, eipä siitä kyllä haittaakaan ole ollut. :)
Sulle tulee edelleenkin niitä lisäosia mitkä on sun tilatuille vahvistettu, pienenee tosin pikku hiljaa ennen kuin loppuu... ;D
-
Eli lisenssit hankintaan, jotta saa kelpoisuuden saneeraukseen,
samalla tavalla kuin tukioikeuksien sokerilisäosat eivät edellytä
juurikkaanviljelyä.
-SS-
Tsori poika tuo lisenssi vaatii myös kylvämisen, siemen n. 200€/ha. Ja jos et nosta satoa niin tehdas nostaa sun kustannuksella... 8)
Ja noista lisäosista sä jaksat itkeä, vihtun peelo... ::)
No jopas... mistä näin raju hyökkäys ? ???
-
Eiköhän tähän pottujurttienavo hommaan ole joku rajoitus tehty ettei sitä kaikki voi hakea.
-
Noihin lisäosiin liittyen....
Mulle on tullut muutamissa tapauksissa tilatuen kyytipoikana kotieläintilan tilatuen lisäosia maiden hankinnan yhteydessä. Niitä on maksettu leikattuna tähän asti. Kuuluuko ne tuohon perustukeen joka vastaa vanhaa tilatukea puolitettuna?
On muuten käsittämätön aivopieru hallinnon taholta että ilman elukoita on voinut nauttia lisäosista, eipä siitä kyllä haittaakaan ole ollut. :)
Sulle tulee edelleenkin niitä lisäosia mitkä on sun tilatuille vahvistettu, pienenee tosin pikku hiljaa ennen kuin loppuu... ;D
2017 vai 2020 mennessä ne on kaluttu????
-
Noihin lisäosiin liittyen....
Mulle on tullut muutamissa tapauksissa tilatuen kyytipoikana kotieläintilan tilatuen lisäosia maiden hankinnan yhteydessä. Niitä on maksettu leikattuna tähän asti. Kuuluuko ne tuohon perustukeen joka vastaa vanhaa tilatukea puolitettuna?
On muuten käsittämätön aivopieru hallinnon taholta että ilman elukoita on voinut nauttia lisäosista, eipä siitä kyllä haittaakaan ole ollut. :)
Sulle tulee edelleenkin niitä lisäosia mitkä on sun tilatuille vahvistettu, pienenee tosin pikku hiljaa ennen kuin loppuu... ;D
2017 vai 2020 mennessä ne on kaluttu????
2020 muistaakseni.
-
Mikset te ootte tollasia sysimustia melankoolisia pessimistipaskoja joille kaikki uusi koituu suurin piirtein kuolemaks??????? ???
Saman oon itsekin laittanut merkille. Sekä tässä ketjussa että kerääjäkasviketjussa on varmaan kaikki tornihuhujen levittäjät liikkeellä. Mulla on ainakin ihan positiivinen kuva tästä uudistuksesta. Vähän pitää opetella uusia tukioptimointeja, mutta vaihtelu virkistää.
Tässä tukiuudistuksessa ottaa kyllä takkiin ne Peräkammarin Pertit, jotka viljelee vuodesta toiseen kauraa ja ohraa. "Saa*ana mitään kasvipeitteisyyksiä en harkitsekaan ja Rysselin herrat saa tunkea kerääjäkasvinsa sanonko minne!"
-
Jos nykyisen keskimääräisen tukitason tulee alentua, kokonaisvarojen vähenemisen vuoksi,
kuka joutuu luopumaan tuista entiseen verrattuna ? Edellyttäkö tämä uusien
toimenpiteiden valikoima summautuvina tukitasoina, ympäristökorvauksesta
poisjättäytyviä jonkin tietyn määrän ? Muuten toimenpiteiden korvaukset alenevat ja
nollasummapeli kyseessä.
Arvioisin, että noin kolmasosan viljelyhehtaareista pitäisi jättäytyä pois ympäristökorvauksesta,
niin muille riittäisi sinne 600 tienoille kokonaistuet.
Siis kasvinviljelytiloilla.
-SS-
Nurmea viljelevät karjatilat.
Mulla ymppi oli -14 180 euroa ja tänävuonna 54 ja vain osalle alasta, lisäksi tilatuesta ja Lafasta pois reilut kax kymppiä molemmista..
-
Mikset te ootte tollasia sysimustia melankoolisia pessimistipaskoja joille kaikki uusi koituu suurin piirtein kuolemaks??????? ???
Saman oon itsekin laittanut merkille. Sekä tässä ketjussa että kerääjäkasviketjussa on varmaan kaikki tornihuhujen levittäjät liikkeellä. Mulla on ainakin ihan positiivinen kuva tästä uudistuksesta. Vähän pitää opetella uusia tukioptimointeja, mutta vaihtelu virkistää.
Tässä tukiuudistuksessa ottaa kyllä takkiin ne Peräkammarin Pertit, jotka viljelee vuodesta toiseen kauraa ja ohraa. "Saa*ana mitään kasvipeitteisyyksiä en harkitsekaan ja Rysselin herrat saa tunkea kerääjäkasvinsa sanonko minne!"
Kalikka kopsahtaa just niille joille hömppäheinät ja viherlannotukset sekä "apusäilörehunurmet" on vieraita juttuja. ;D
Onhan tässä jo revitty 15% alalta sitä 716euroa per hehtaari jokunen vuosi. Nyt se ala on jo 20%, toki tukitaso tippuu mut silti positiivista.
Mitallilla on kääntöpuoli, ne jotka tarvii viljaa sihen et pääsee vuolemaan lihasta tai munista kultaa, saavat takkiinsa.
Sitten taas kaurahatun silmällä tää on pienehkö palkinto jos sen osaa vaan täysin hyödyntää. :)
-
Eli lisenssit hankintaan, jotta saa kelpoisuuden saneeraukseen,
samalla tavalla kuin tukioikeuksien sokerilisäosat eivät edellytä
juurikkaanviljelyä.
-SS-
Tsori poika tuo lisenssi vaatii myös kylvämisen, siemen n. 200€/ha. Ja jos et nosta satoa niin tehdas nostaa sun kustannuksella... 8)
Ja noista lisäosista sä jaksat itkeä, vihtun peelo... ::)
No jopas... mistä näin raju hyökkäys ? ???
SS on itkenyt noista sokerijuurikkaan lisäosista jo pitkän aikaa vaikka ks. asia ei sitä kosketa hevonvihtun vertaa... :o
-
Jos nykyisen keskimääräisen tukitason tulee alentua, kokonaisvarojen vähenemisen vuoksi,
kuka joutuu luopumaan tuista entiseen verrattuna ? Edellyttäkö tämä uusien
toimenpiteiden valikoima summautuvina tukitasoina, ympäristökorvauksesta
poisjättäytyviä jonkin tietyn määrän ? Muuten toimenpiteiden korvaukset alenevat ja
nollasummapeli kyseessä.
Arvioisin, että noin kolmasosan viljelyhehtaareista pitäisi jättäytyä pois ympäristökorvauksesta,
niin muille riittäisi sinne 600 tienoille kokonaistuet.
Siis kasvinviljelytiloilla.
-SS-
Nurmea viljelevät karjatilat.
Mulla ymppi oli -14 180 euroa ja tänävuonna 54 ja vain osalle alasta, lisäksi tilatuesta ja Lafasta pois reilut kax kymppiä molemmista..
Nii mut sun säästyy kemikaaleissa jo vähintään 141180euroa vuodessa. ;D ;D
-
Eli lisenssit hankintaan, jotta saa kelpoisuuden saneeraukseen,
samalla tavalla kuin tukioikeuksien sokerilisäosat eivät edellytä
juurikkaanviljelyä.
-SS-
Tsori poika tuo lisenssi vaatii myös kylvämisen, siemen n. 200€/ha. Ja jos et nosta satoa niin tehdas nostaa sun kustannuksella... 8)
Ja noista lisäosista sä jaksat itkeä, vihtun peelo... ::)
No jopas... mistä näin raju hyökkäys ? ???
SS on itkenyt noista sokerijuurikkaan lisäosista jo pitkän aikaa vaikka ks. asia ei sitä kosketa hevonvihtun vertaa... :o
Eikä oo itkeny, se on itkeny ylenpalttisesta lannotuksesta jota sielläpäin ei voi harrastaa. ;D
-
Kyllähän se ihan tosiasia on, että suurimmat häviäjät tukiuudistuksessa on kohdentamisalueen ulkopuoliset nurmea viljelevät tilat.
Viljanviljelijöille uudistus on oikea kädenojennus. Kaikken takapajuisimmatkin juntit tutustutetaan nykypäivän viljelykäytäntöihin ja siitä vielä maksetaan avokätisesti.
-
Kyllähän se ihan tosiasia on, että suurimmat häviäjät tukiuudistuksessa on kohdentamisalueen ulkopuoliset nurmea viljelevät tilat.
Viljanviljelijöille uudistus on oikea kädenojennus. Kaikken takapajuisimmatkin juntit tutustutetaan nykypäivän viljelykäytäntöihin ja siitä vielä maksetaan avokätisesti.
Puhumattakaan eläköityvistä viljanviljelijöistä, eläkeläisten edunvalvonta se toimii Suomessa jos missä, liiankin hyvin?
-
SS on itkenyt noista sokerijuurikkaan lisäosista jo pitkän aikaa vaikka ks. asia ei sitä kosketa hevonvihtun vertaa... :o
Eikä oo itkeny, se on itkeny ylenpalttisesta lannotuksesta jota sielläpäin ei voi harrastaa. ;D
Miks pitäis 400kg Yara NK1 ja satoa 50T/Ha... 8)
-
vaikka ks. asia ei sitä kosketa hevonvihtun vertaa... :o
Jaa on mulla 5.83 ha
Arka se asia on siitä ei saisi puhua mistä syystä vaikka kauranviljely katsotaan kolmekymppiä arvokkaammaksi riippuen siitä, mitä kauranviljelijä on viljellyt esim 7 vuotta sitten ?
En ihmettelisi, että lisäosat jatkaisivat vielä elämäänsä MYEL-eläkeotteessa.
-SS-
-
Mikset te ootte tollasia sysimustia melankoolisia pessimistipaskoja joille kaikki uusi koituu suurin piirtein kuolemaks??????? ???
Saman oon itsekin laittanut merkille. Sekä tässä ketjussa että kerääjäkasviketjussa on varmaan kaikki tornihuhujen levittäjät liikkeellä. Mulla on ainakin ihan positiivinen kuva tästä uudistuksesta. Vähän pitää opetella uusia tukioptimointeja, mutta vaihtelu virkistää.
Tässä tukiuudistuksessa ottaa kyllä takkiin ne Peräkammarin Pertit, jotka viljelee vuodesta toiseen kauraa ja ohraa. "Saa*ana mitään kasvipeitteisyyksiä en harkitsekaan ja Rysselin herrat saa tunkea kerääjäkasvinsa sanonko minne!"
Kalikka kopsahtaa just niille joille hömppäheinät ja viherlannotukset sekä "apusäilörehunurmet" on vieraita juttuja. ;D
Onhan tässä jo revitty 15% alalta sitä 716euroa per hehtaari jokunen vuosi. Nyt se ala on jo 20%, toki tukitaso tippuu mut silti positiivista.
Mitallilla on kääntöpuoli, ne jotka tarvii viljaa sihen et pääsee vuolemaan lihasta tai munista kultaa, saavat takkiinsa.
Sitten taas kaurahatun silmällä tää on pienehkö palkinto jos sen osaa vaan täysin hyödyntää. :)
Kun avasin ymppikorvaustarjottimen niin kuin konfettilaatikon, valitaan kaikki kaikille lohkoille ja ruvetaan plussaamaan, niin alkoipa väki ärähtää. "Saneerauskasvi ei voi olla samana vuonna viljelykasvin kanssa" Fine. Tulipa joku sen sanomaan mitä Mavi ei voi selvästi taulukoida materiaaleihinsa. Sitten saneerauksen sitominen perunan ja juurikkaan viljelyyn: Siis maksimissaan se ala joka on hakuvuonna kyseisiä tukimuodon aktivoivia kasveja viljelyksessä ? Eli hehtaarin pottupelto oikeuttaa hehtaarin saneerauskasviin toisella lohkolla. Selvä. Eipä vaan suoraan ole sanottu, ehkäpä kyseinen tukimuoto on sov ittu suoraan sopimusrälssin kanssa, ettei kyseistä toimenpidettä oikeasti tarvitsisi olla koko tukiesitteessä. Onko tarkoitus, että näyttää anteliaalta toimenpidekartta, anteliaammalta kuin se voisi lopullisessa kevään hakemuskierroksessa olla ?
Joku ihan varmasti kohta tulee kertomaan, että tasaista ja onnistunutta kerääjäaluskasvia tullaan valvomaan, ettei korvausta voi saada sillä, että kesätuulessa riepottelee nurmiseossäkkiä pellonnurkassa ?
Onko kellään heittää arviota mikä on rahtinoneketjun hinta esim suojavyöhykenurmen pakkokorjuulle. Niittosilppuri-kärry yhdistelmä on hidas ja massan käsittely ja kompostointi vaatii tilajärjestelyjä ja kompostin levitys koneinvestointeja. Kaikki hyvät ja halvat levitinkärryt on jo viety, jollei Make sit lainaisi halvalla. I thimk not. . Minusta vaan metsään kärrätyt palleroröykkiöt ovat rumia ja huonoa mainosta koko maataloudelle. Ei taida olla markkinoita tulevalle lhp ekologi ympnurmi tai suojakaistanurmimassalle paljon matkaa merkittäviin nautakeskittymiin.
-SS-
-
Miks sää niitä paalaat?? Tai siis mitä sää alunalkaen paalaisit??
-
vaikka ks. asia ei sitä kosketa hevonvihtun vertaa... :o
Jaa on mulla 5.83 ha
Arka se asia on siitä ei saisi puhua mistä syystä vaikka kauranviljely katsotaan kolmekymppiä arvokkaammaksi riippuen siitä, mitä kauranviljelijä on viljellyt esim 7 vuotta sitten ?
En ihmettelisi, että lisäosat jatkaisivat vielä elämäänsä MYEL-eläkeotteessa.
-SS-
Nää on näitä EU:n hajoita ja hallitse systeemejä.
Mulla oli myös maidon lisäosia. Itseasiassa lisäosia oli huomattavasti enemmän hehtaarille kuin tilatuki. 8) Nythän maidon lisäosat sulivat ja juurikkaankin ovat jo laskeneet huomattavasti.
-
Jos nykyisen keskimääräisen tukitason tulee alentua, kokonaisvarojen vähenemisen vuoksi,
kuka joutuu luopumaan tuista entiseen verrattuna ? Edellyttäkö tämä uusien
toimenpiteiden valikoima summautuvina tukitasoina, ympäristökorvauksesta
poisjättäytyviä jonkin tietyn määrän ? Muuten toimenpiteiden korvaukset alenevat ja
nollasummapeli kyseessä.
Arvioisin, että noin kolmasosan viljelyhehtaareista pitäisi jättäytyä pois ympäristökorvauksesta,
niin muille riittäisi sinne 600 tienoille kokonaistuet.
Siis kasvinviljelytiloilla.
-SS-
Nurmea viljelevät karjatilat.
Mulla ymppi oli -14 180 euroa ja tänävuonna 54 ja vain osalle alasta, lisäksi tilatuesta ja Lafasta pois reilut kax kymppiä molemmista..
Laitatko sä sitä viljaa, eikse korjannut sitä tilannetta??
-
Jos nykyisen keskimääräisen tukitason tulee alentua, kokonaisvarojen vähenemisen vuoksi,
kuka joutuu luopumaan tuista entiseen verrattuna ? Edellyttäkö tämä uusien
toimenpiteiden valikoima summautuvina tukitasoina, ympäristökorvauksesta
poisjättäytyviä jonkin tietyn määrän ? Muuten toimenpiteiden korvaukset alenevat ja
nollasummapeli kyseessä.
Arvioisin, että noin kolmasosan viljelyhehtaareista pitäisi jättäytyä pois ympäristökorvauksesta,
niin muille riittäisi sinne 600 tienoille kokonaistuet.
Siis kasvinviljelytiloilla.
-SS-
Nurmea viljelevät karjatilat.
Mulla ymppi oli -14 180 euroa ja tänävuonna 54 ja vain osalle alasta, lisäksi tilatuesta ja Lafasta pois reilut kax kymppiä molemmista..
Laitatko sä sitä viljaa, eikse korjannut sitä tilannetta??
Ei auttane, avainsana on kohdentamisalue, jolla varmaan on merkittäviä viljanviljelyn auktoriteetteja.
-SS-
-
Miks sää niitä paalaat?? Tai siis mitä sää alunalkaen paalaisit??
Nii ainakin suojavyöhykenurmi pitää korjata se on rahakkain hömppäheinä kun on tuota pohjavesialuettakin
-SS-
-
Jos nykyisen keskimääräisen tukitason tulee alentua, kokonaisvarojen vähenemisen vuoksi,
kuka joutuu luopumaan tuista entiseen verrattuna ? Edellyttäkö tämä uusien
toimenpiteiden valikoima summautuvina tukitasoina, ympäristökorvauksesta
poisjättäytyviä jonkin tietyn määrän ? Muuten toimenpiteiden korvaukset alenevat ja
nollasummapeli kyseessä.
Arvioisin, että noin kolmasosan viljelyhehtaareista pitäisi jättäytyä pois ympäristökorvauksesta,
niin muille riittäisi sinne 600 tienoille kokonaistuet.
Siis kasvinviljelytiloilla.
-SS-
Nurmea viljelevät karjatilat.
Mulla ymppi oli -14 180 euroa ja tänävuonna 54 ja vain osalle alasta, lisäksi tilatuesta ja Lafasta pois reilut kax kymppiä molemmista..
Laitatko sä sitä viljaa, eikse korjannut sitä tilannetta??
Ei pysty nykyisellä kalustolla laittaan 100ha viljalle, varastojaki tarttis rakennella ja kivisiä pikkutilkkuja joka vuosi 50ha nurmelle, ei maksa vaivaa vielä tällä hetkellä.
-
Kyllähän se ihan tosiasia on, että suurimmat häviäjät tukiuudistuksessa on kohdentamisalueen ulkopuoliset nurmea viljelevät tilat.
Viljanviljelijöille uudistus on oikea kädenojennus. Kaikken takapajuisimmatkin juntit tutustutetaan nykypäivän viljelykäytäntöihin ja siitä vielä maksetaan avokätisesti.
60% ois kylvettävä jotain muuta kuin vln:ää tai skn "apusäulörehunurmea!"
-
Joku ihan varmasti kohta tulee kertomaan, että tasaista ja onnistunutta kerääjäaluskasvia tullaan valvomaan, ettei korvausta voi saada sillä, että kesätuulessa riepottelee nurmiseossäkkiä pellonnurkassa ?
Hep! Uskallan luvata, jos sama parivaljakko tekee tarkastuksen kun mulle joskus teki, niin varmasti saa tuuleen nakellun satasensa unohtaa. Ja kerrointa peliin mitä useampi hehtaari on ilmotettuna, jollain % alkaa rapsuttaa muita tukia ja jossain kohtaa % estää jo tuen maksun kokonaan... ihan sama vaikka paperis lukis mitä, niin jotain kylvöön viittaavaa on syytä löytää pellolta. IRL mitä järkiä sitä muutaman kympinkään huiskauskierrosta on tehdä jos ei oo aikomustakaan saada sillä humusta, mutta sehän nyt ei liity taas tuki-ketjuun
-
Joku ihan varmasti kohta tulee kertomaan, että tasaista ja onnistunutta kerääjäaluskasvia tullaan valvomaan, ettei korvausta voi saada sillä, että kesätuulessa riepottelee nurmiseossäkkiä pellonnurkassa ?
Hep! Uskallan luvata, jos sama parivaljakko tekee tarkastuksen kun mulle joskus teki, niin varmasti saa tuuleen nakellun satasensa unohtaa. Ja kerrointa peliin mitä useampi hehtaari on ilmotettuna, jollain % alkaa rapsuttaa muita tukia ja jossain kohtaa % estää jo tuen maksun kokonaan... ihan sama vaikka paperis lukis mitä, niin jotain kylvöön viittaavaa on syytä löytää pellolta. IRL mitä järkiä sitä muutaman kympinkään huiskauskierrosta on tehdä jos ei oo aikomustakaan saada sillä humusta, mutta sehän nyt ei liity taas tuki-ketjuun
Jos asia on noin, voisi sanoa, että on tuottoisa mutta korkean riskin sijoitus.
Hankala on kesällä suurennuslasillakaan maasta löytää heinänsiemeniä,
kun tutkailin suojakaistojen itämistä. Ja kuivana kevätkesänä oli
tuskaisan hidasta, se pienen rihmalehden orastuminen.
Pujot olivat jo metrisiä siinä vaiheessa.
Tämä tavan viljelyn kerääjäkasvin vaikutus on tukien varassa. Ei löydy
edes luomupuolelta pitävää tutkimusta, että humus suuresti lisääntyisi jonkun
vaaksanmittaisen heinänoraan pohjakasvustosta, verrattuna kasitonnarisadon
juurimassaan.
Esimerkiksi viittaamassani julkaisussa väitetään loppulauseessa
kirkkain silmin uskomus, esikasvin osalta:
"Vaikka ei esikasvista varsinaista typpilannoitushyötyä olisikaan,
on viljelykierrolla merkitystä satotason kasvuun maan rakenteen
paranemisen myötä."
Sitten sisällä julkaisussa kerrotaan:
"Suomalaisessa tutkimuksessa ei luomualueiden
maaperässä havaittu olevan sen enempää
hiiltä kuin tavanomaisilla pelloillakaan, joilla oli viljelty
pelkästään yksivuotisia viljoja (Palojärvi ym. 2002). Tulos
on yllättävä, sillä luomukiertoihin kuuluu aina nurmi,
useimmiten myös nurmipalkokasvi, ja peltoja lannoitetaan
orgaanisilla lannoitteilla."
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/102387/TEHO%20Plus%20-hankkeen%20julkaisu%204_2014.pdf?sequence=2
Yksi isäntä kylällä piti 10 v avokesantoa.
Multa loppui siitä pellosta täysin.
Eli sen voi kyllä omin silmin todeta.
Kivahan se olisi jos juuriheinällä saisi valtavan lisäsadon,
eikä tarvitsisi lannoittaa ei mitään, voisi sen tehdä ilman
kerääjäkasvi-ilmoitustakin sitten. Valvontariskin realisoituminen
kyllä johtaa siihen, että pitää harjoitella omin päin, ja kun löytää
maalajikohtaisen varman tavan, laittaa vasta hakemukset eteenpäin.
Siinä voi kyllä tämä ensimmäinen 5-vuotisjakso loppua kesken.
-SS-
-
Joku ihan varmasti kohta tulee kertomaan, että tasaista ja onnistunutta kerääjäaluskasvia tullaan valvomaan, ettei korvausta voi saada sillä, että kesätuulessa riepottelee nurmiseossäkkiä pellonnurkassa ?
Hep! Uskallan luvata, jos sama parivaljakko tekee tarkastuksen kun mulle joskus teki, niin varmasti saa tuuleen nakellun satasensa unohtaa. Ja kerrointa peliin mitä useampi hehtaari on ilmotettuna, jollain % alkaa rapsuttaa muita tukia ja jossain kohtaa % estää jo tuen maksun kokonaan... ihan sama vaikka paperis lukis mitä, niin jotain kylvöön viittaavaa on syytä löytää pellolta. IRL mitä järkiä sitä muutaman kympinkään huiskauskierrosta on tehdä jos ei oo aikomustakaan saada sillä humusta, mutta sehän nyt ei liity taas tuki-ketjuun
Jos asia on noin, voisi sanoa, että on tuottoisa mutta korkean riskin sijoitus.
Hankala on kesällä suurennuslasillakaan maasta löytää heinänsiemeniä,
kun tutkailin suojakaistojen itämistä. Ja kuivana kevätkesänä oli
tuskaisan hidasta, se pienen rihmalehden orastuminen.
Pujot olivat jo metrisiä siinä vaiheessa.
Tämä tavan viljelyn kerääjäkasvin vaikutus on tukien varassa. Ei löydy
edes luomupuolelta pitävää tutkimusta, että humus suuresti lisääntyisi jonkun
vaaksanmittaisen heinänoraan pohjakasvustosta, verrattuna kasitonnarisadon
juurimassaan.
Esimerkiksi viittaamassani julkaisussa väitetään loppulauseessa
kirkkain silmin uskomus, esikasvin osalta:
"Vaikka ei esikasvista varsinaista typpilannoitushyötyä olisikaan,
on viljelykierrolla merkitystä satotason kasvuun maan rakenteen
paranemisen myötä."
Sitten sisällä julkaisussa kerrotaan:
"Suomalaisessa tutkimuksessa ei luomualueiden
maaperässä havaittu olevan sen enempää
hiiltä kuin tavanomaisilla pelloillakaan, joilla oli viljelty
pelkästään yksivuotisia viljoja (Palojärvi ym. 2002). Tulos
on yllättävä, sillä luomukiertoihin kuuluu aina nurmi,
useimmiten myös nurmipalkokasvi, ja peltoja lannoitetaan
orgaanisilla lannoitteilla."
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/102387/TEHO%20Plus%20-hankkeen%20julkaisu%204_2014.pdf?sequence=2
Yksi isäntä kylällä piti 10 v avokesantoa.
Multa loppui siitä pellosta täysin.
Eli sen voi kyllä omin silmin todeta.
Kivahan se olisi jos juuriheinällä saisi valtavan lisäsadon,
eikä tarvitsisi lannoittaa ei mitään, voisi sen tehdä ilman
kerääjäkasvi-ilmoitustakin sitten. Valvontariskin realisoituminen
kyllä johtaa siihen, että pitää harjoitella omin päin, ja kun löytää
maalajikohtaisen varman tavan, laittaa vasta hakemukset eteenpäin.
Siinä voi kyllä tämä ensimmäinen 5-vuotisjakso loppua kesken.
-SS-
En minäkään usko että humus ja typpi maahan ilmestyy ihan taikatempulla. Valkoapila kasvattaa juurimassaa yhtäpaljon kuin on maanpäälinen sato. Jos ajatellaan että haluttaisi humuksenlisääntymistä ja maan ravinnevarojen kasvavan, niin 3 vuotta VLN:NÄÄ että kasvusto niitetään maahan. Silloin voisi jotain maahan sitoutuakkin ja multavuus lisääntyä. Eihän suollakaan rahkasammal kasva kuin muistaakseni sentin vuoteen.
-
Äskeiseen : tavan viljelyn ympäristökorvauksessa VLN ei taida olla mikään supertukitoimi.
Nyt oikeastaan on päätösten pohjaksi riittävästi tietoa: Ainoa, mitä toivoisin loppuvaiheen muutokseksi, että
ympäristösitoumuksen voisi tehdä vasta 2018 - tai sitten vasta 2020, ja pääsisi siitä eteenpäin
mukaan. Varmaan sama järjestelmä jatkuu toiset 5 v 2020 - eteenpäin. Melko vähän omin päin
harjoitellessa - ympäristökorvauksen ulkopuolella - menettäisi ainakaan 3 v aikana, kun ottaa
huomioon valvontariskin vähenemisen ja työkulujensäästön. Kun omat resurssit menevät heti kaupaksi
jos vain on mitä myydä. Kuoppatestistä ei ikinä tule samaa kuin sijaan
otettavasta mistä tahansa sekatyöstä.
Muita perusteluja orastavan päätöksen tueksi:
- siemenen hinnannousu jo 2015 vuodelle voi olla valtava, kerääjäkasvit ja muut vihernurmet sopivat lähinnä niille, jotka ovat jo harjoitelleet
- puhdasjankko-kynnökset 2015 keväällä eivät ole nurmen perustamiseen tai kerääjäkasviin todellakaan soveliaat, ei tule idun itua, se on melko varmaa, hyvä
jos viljan saa tulemaan joltiseenkin.
- pelkässä pakkokesanto-ekologisessa alassa on riittävästi päänraapimista ja kustannusta vuodelle 2015
- halvan nurmikoneketjun käytettynä löytäminen vie useamman vuoden: karhoharava, jonkinlainen paalain,
heinänsiemenen kylvölaitteisto, kesanto- tai sänkimurskain, ainoa mikä löytyisi, on niittokone, mutta voi olla
toimimaton, kun ei ole vielä pyöritetty muuta kuin käsin.
- suorakylvöurakoinnin ennakkoselvitys tai jostakin jonkun käytetyn 2 m greatplainsin uittaminen
- heinänsiementä ja apilaa pitää yrittää rakentaa siemeneksi jollakin harrastelupalstalla. Lavakuivurin modifiointi että saa kuivaksi.
- suunnitteluohjelmistojen toiminta keväällä 2015 ei ole ollenkaan varmaa, ettei vaan joutuisi käsin laskeskelemaan toimenpiteitä, ei kiitos.
- lannanlevitysalan tarkentaminen kunnan kanssa, mihin oikeastaan edes saa laittaa vai jääkö se vain haaveeksi.
Itäisen Varsinais- Suomen perämettien kiertoajelukatselmus, löytyisikö jotakin nautatiloja järkevän matkan päästä.
Sitten vaan mytyn kanssa pirttiin ja kuivalantaa ostamaan kysymään.
- lanta-auman rakentaminen, tarkkojen vaatimusten selvittäminen etukäteen
Voisi todeta, että omien aikaresurssien kanssa ei kolme vuotta välttämättä edes riitä, siksi sitoutuminen
järjestelmään, jota ei aluksi voi kunnolla toteuttaa, on suorastaan tyhmää. Kasvipeitteisyydellä
ei kuuhun mennä. Saahan rukiista sentään tuotantopalkkion.
Voihan päätöksenteon tilanne vielä muuttua, mutta kun lumet jo sulaneet pelloilta pois,
ja pitäisi alkaa kylvökonetta jo valmistella ! Saisi siispä vielä kerran elämässään
ihan vaan ajaa pellon viereen , pyöräyttää 600 kg Y2 vaihteeseen ja suunnata katseen taivaanrantaan
ja vedellä kaikki sarat samalla asetuksella, muuttamatta niitä koko aikana, ihan siis
aivansama, onko suunnitteluohjelmassa siinä kohdalla punaista tai vihreää, EVVK !
-SS-
-
Äskeiseen : tavan viljelyn ympäristökorvauksessa VLN ei taida olla mikään supertukitoimi.
Nyt oikeastaan on päätösten pohjaksi riittävästi tietoa: Ainoa, mitä toivoisin loppuvaiheen muutokseksi, että
ympäristösitoumuksen voisi tehdä vasta 2018 - tai sitten vasta 2020, ja pääsisi siitä eteenpäin
mukaan. Varmaan sama järjestelmä jatkuu toiset 5 v 2020 - eteenpäin. Melko vähän omin päin
harjoitellessa - ympäristökorvauksen ulkopuolella - menettäisi ainakaan 3 v aikana, kun ottaa
huomioon valvontariskin vähenemisen ja työkulujensäästön. Kun omat resurssit menevät heti kaupaksi
jos vain on mitä myydä. Kuoppatestistä ei ikinä tule samaa kuin sijaan
otettavasta mistä tahansa sekatyöstä.
Muita perusteluja orastavan päätöksen tueksi:
- siemenen hinnannousu jo 2015 vuodelle voi olla valtava, kerääjäkasvit ja muut vihernurmet sopivat lähinnä niille, jotka ovat jo harjoitelleet
- puhdasjankko-kynnökset 2015 keväällä eivät ole nurmen perustamiseen tai kerääjäkasviin todellakaan soveliaat, ei tule idun itua, se on melko varmaa, hyvä
jos viljan saa tulemaan joltiseenkin.
- pelkässä pakkokesanto-ekologisessa alassa on riittävästi päänraapimista ja kustannusta vuodelle 2015
- halvan nurmikoneketjun käytettynä löytäminen vie useamman vuoden: karhoharava, jonkinlainen paalain,
heinänsiemenen kylvölaitteisto, kesanto- tai sänkimurskain, ainoa mikä löytyisi, on niittokone, mutta voi olla
toimimaton, kun ei ole vielä pyöritetty muuta kuin käsin.
- suorakylvöurakoinnin ennakkoselvitys tai jostakin jonkun käytetyn 2 m greatplainsin uittaminen
- heinänsiementä ja apilaa pitää yrittää rakentaa siemeneksi jollakin harrastelupalstalla. Lavakuivurin modifiointi että saa kuivaksi.
- suunnitteluohjelmistojen toiminta keväällä 2015 ei ole ollenkaan varmaa, ettei vaan joutuisi käsin laskeskelemaan toimenpiteitä, ei kiitos.
- lannanlevitysalan tarkentaminen kunnan kanssa, mihin oikeastaan edes saa laittaa vai jääkö se vain haaveeksi.
Itäisen Varsinais- Suomen perämettien kiertoajelukatselmus, löytyisikö jotakin nautatiloja järkevän matkan päästä.
Sitten vaan mytyn kanssa pirttiin ja kuivalantaa ostamaan kysymään.
- lanta-auman rakentaminen, tarkkojen vaatimusten selvittäminen etukäteen
Voisi todeta, että omien aikaresurssien kanssa ei kolme vuotta välttämättä edes riitä, siksi sitoutuminen
järjestelmään, jota ei aluksi voi kunnolla toteuttaa, on suorastaan tyhmää. Kasvipeitteisyydellä
ei kuuhun mennä. Saahan rukiista sentään tuotantopalkkion.
Voihan päätöksenteon tilanne vielä muuttua, mutta kun lumet jo sulaneet pelloilta pois,
ja pitäisi alkaa kylvökonetta jo valmistella ! Saisi siispä vielä kerran elämässään
ihan vaan ajaa pellon viereen , pyöräyttää 600 kg Y2 vaihteeseen ja suunnata katseen taivaanrantaan
ja vedellä kaikki sarat samalla asetuksella, muuttamatta niitä koko aikana, ihan siis
aivansama, onko suunnitteluohjelmassa siinä kohdalla punaista tai vihreää, EVVK !
-SS-
Puit ajatukseni sanoiksi. Voi kun taas sais ajaa rauhassa kohti auringon laskua pölypilvi perässä. Eikä ois byrogratian kiemutoista huolta.
-
Viestissä tuli seuraavan luomukurssin aikataulu. Näinkö raakasti meikän ympäristökorvauksissa järkkynyttä mieltä
meinataan käyttää hyväksi lahkoon värväämisessä ?
;D
-SS-
-
Viestissä tuli seuraavan luomukurssin aikataulu. Näinkö raakasti meikän ympäristökorvauksissa järkkynyttä mieltä
meinataan käyttää hyväksi lahkoon värväämisessä ?
;D
-SS-
Taitaa luomu olla seuraava kyykytyksen kohde.
-
Luomussa on hyviäkin puolia. Jos hinta on hyvä, niin huonollakin sadolla tienaa ja jos hinta on huono, niin ei tee liikaa tappiota.
-
Luomussa on toki hyvääkin.Itsekin toteutan joillain kuvioilla vaikken muuten luomussa olekaan.
Mutta ei näillä ymp.toimilla ole kyllä mitään houkutusta sitoutua.Pitää varmaan koluta iso-isän laarin kulmat makasiinista,jotta pääsee edes johonki satoon.Nyky lajikkeet tarvisi kunnon lannoituksen.
Jotenkin tuntuu kotikutoiselta sekoilulta tämä,puhumattakaan pysyvistä nurmista.Kaiketi lopputulos on ,että mennään taas vuosi ettenpäin...
-
Oliko fosforin käytön suhteen rajoituksia, mikäli jättää liittymättä ymppitukeen? Mikäli viljavuustutkimus näyttää arveluttavan korkeaa, niin saako käyttää fosforia?
-
SS, ei kannata vielä laittaa maitaan myyntiin, onhan se satotasokorjaus edelleen voimassa sekä typen että fosforin kohdalla uudessakin systeemissä , ja on fosforintasauksestakin jotain apua kasitonnarien tavoittelussa.
-
Oliko fosforin käytön suhteen rajoituksia, mikäli jättää liittymättä ymppitukeen? Mikäli viljavuustutkimus näyttää arveluttavan korkeaa, niin saako käyttää fosforia?
Nitraattidirektiivin mukaan:
Kokonaisfosforin enimmäislannoitus-määrä vuodessa on peltokasveille 60 kg/ha, puutarhakasveille 100 kg/ha ja sokerijuurikkaalle sekä perunoille 80 kg/ha. Fosforilannoituksessa voidaan käyttää enintään viiden vuoden tasausjaksoa. Kokonaisfosforin enimmäismäärään sisältyy epäorgaanisten lannoitteiden, tuotantoeläinten lannan, ja orgaanisten lannoite-valmisteiden sisältämä analysoitu liukoinen fosfori.
-
Kokonaisfosforin enimmäismäärään sisältyy epäorgaanisten lannoitteiden, tuotantoeläinten lannan, ja orgaanisten lannoite-valmisteiden sisältämä analysoitu liukoinen fosfori.
Noiden kolmen sanan tulkinta on suuri kysymys karjanlantaa ylituottaville. Kokemus osoittaa että päättäjillä ei ole aavistustakaan niiden merkityksestä, eli millä tavalla analysoitu.
http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti82.pdf
-
Joku ihan varmasti kohta tulee kertomaan, että tasaista ja onnistunutta kerääjäaluskasvia tullaan valvomaan, ettei korvausta voi saada sillä, että kesätuulessa riepottelee nurmiseossäkkiä pellonnurkassa ?
Hep! Uskallan luvata, jos sama parivaljakko tekee tarkastuksen kun mulle joskus teki, niin varmasti saa tuuleen nakellun satasensa unohtaa. Ja kerrointa peliin mitä useampi hehtaari on ilmotettuna, jollain % alkaa rapsuttaa muita tukia ja jossain kohtaa % estää jo tuen maksun kokonaan... ihan sama vaikka paperis lukis mitä, niin jotain kylvöön viittaavaa on syytä löytää pellolta. IRL mitä järkiä sitä muutaman kympinkään huiskauskierrosta on tehdä jos ei oo aikomustakaan saada sillä humusta, mutta sehän nyt ei liity taas tuki-ketjuun
Juuri näin, olen kyllä samaa mieltä että kyllä siitä kannattas sitten se muukin hyöty ottaa kuin vain tuen takia jotakin.. Tuolta kun luomumiehiä varsinkin kuuntelee jotka hommansa osaa, noista kasveista kun ne oikein tehään on ihan oikeasti hyötyä
-
Joku ihan varmasti kohta tulee kertomaan, että tasaista ja onnistunutta kerääjäaluskasvia tullaan valvomaan, ettei korvausta voi saada sillä, että kesätuulessa riepottelee nurmiseossäkkiä pellonnurkassa ?
Hep! Uskallan luvata, jos sama parivaljakko tekee tarkastuksen kun mulle joskus teki, niin varmasti saa tuuleen nakellun satasensa unohtaa. Ja kerrointa peliin mitä useampi hehtaari on ilmotettuna, jollain % alkaa rapsuttaa muita tukia ja jossain kohtaa % estää jo tuen maksun kokonaan... ihan sama vaikka paperis lukis mitä, niin jotain kylvöön viittaavaa on syytä löytää pellolta. IRL mitä järkiä sitä muutaman kympinkään huiskauskierrosta on tehdä jos ei oo aikomustakaan saada sillä humusta, mutta sehän nyt ei liity taas tuki-ketjuun
Juuri näin, olen kyllä samaa mieltä että kyllä siitä kannattas sitten se muukin hyöty ottaa kuin vain tuen takia jotakin.. Tuolta kun luomumiehiä varsinkin kuuntelee jotka hommansa osaa, noista kasveista kun ne oikein tehään on ihan oikeasti hyötyä
Siis ennen sai luomussakin vln:lle tuen. Ei enää. Eli kun pelto oli 2 vuotta vln:nä ja kasvusto nitettiin maahan, niin on siitä hyötyä. Se että jos sato korjataan syyskuussa ja muokataan lokakuussa maahan, niin hyötyä vähän epäilen.
-
Voikohan puintien jälkeen kerääjäkasville vetää lietettä hajalevityksenä, ettei tarvitse mullata. pääsisi paremmille kasvipeitteisyyslukemille. 40 euron multaustuki ei enää oikein lämmitä kun urakoitsija laskuttaa 3€/m3, eikä se +30tn yhdistelmäpaino.
-
Voikohan puintien jälkeen kerääjäkasville vetää lietettä hajalevityksenä, ettei tarvitse mullata. pääsisi paremmille kasvipeitteisyyslukemille. 40 euron multaustuki ei enää oikein lämmitä kun urakoitsija laskuttaa 3€/m3, eikä se +30tn yhdistelmäpaino.
Ei kait sitä missään kieletäkkään? Kultivaattori multain itseäni kiinostas. syssyllä sillä maahan ja keväällä lisää! multaustuki ja kasvipeitteisyys samalla ajolla täytetty. Kesällä jos viellä ajas pintaan siihen kerääjäkasville soppaa kasvua aikaan samaan.
-
Jokatapauksessa koko ympäristökorvaus ja siihen liittyvät ehdot ajavat selvästi luomupropagandaa joka sivulta ulos.
Tämä on sinänsä outoa, koska onko se edes laillista tuollanen.
Niin no, eihän siihen ole pakko liittyä. >:(
-
SS, ei kannata vielä laittaa maitaan myyntiin, onhan se satotasokorjaus edelleen voimassa sekä typen että fosforin kohdalla uudessakin systeemissä , ja on fosforintasauksestakin jotain apua kasitonnarien tavoittelussa.
Siis tarvitsen luomuintervallihoidon tyyppisen lepokauden,, siis sen luomutukiviljelyn peruskuvion, jossa poistutaan luomusta glyfosaatti- eli puhdistuskäsittelyn ajaksi.
Ravinnetaseet jättivät pohjalle vain 2012 huippusadon, ja siis rajoittaisi kasvilajivalintaakin. Jos fosforintasauksen saa katkaista kesken ja aloittaa nollasta, eivät nykyiset painolastit vaikuttaisi nin pahasti. Vuosi tai kaksi vapautta lannoitus-ummetuksesta tekisi ihmeitä satotasokorjaus -lukemiin, kuivankin vuoden olosuhteissa.
Ekologisessa alassa tuli jo takkiin; ajatusvirheen takia en mieltänyt, että sängelle vaan olisi jättänyt kesäksi hylynhaltuun. Nyt pitää ainakin jotenkin kynnöstä käsitellä avokesantona (jos yleensäkään nykyisin sallittua) tai peräti yrittää viherkasvustoa, ilman suojaviljaa. Enpä usko onnistuvan muuta kuin valkoisen mulloksen, jossa tupsuina pujoa, saunakukkaa ja ohdaketta. Kyllä taitaa kallistua äes-hinkka-hinkka -menetelmään.
-SS-
-
Ootahan kun päästään kevääseen ja syksyyn, niin silloin tiedetään vasta mihin sitoudutaan. Epäilen että SKN:LLÄ ja kumpaneilla pääsee silloin parku.
-
Parku tulee ehkä tulevia rukiin tonnihintoja katsellessa, mitä todennäköisimmin tuotantopalkkiolla luodaan rukiin ylituotantotilanne, ja rukiin hinnat putoavat rehukauran hintoihin.
-
Parku tulee ehkä tulevia rukiin tonnihintoja katsellessa, mitä todennäköisimmin tuotantopalkkiolla luodaan rukiin ylituotantotilanne, ja rukiin hinnat putoavat rehukauran hintoihin.
Mutta saahan siitä edelleen sen tuotantopalkkion ja kasvipeitteisyyden, ruis-kiimaiset hierovat käsiään pimeässä holvissaan, suunnitteluohjelman edessä, silmät kiiluvat ja ihaileva katse kiertää vain sen 70+56 € ympärillä...ei huomaa intoinen silmä sitä isoa kuvaa.. ;D
-SS-
-
Parku tulee ehkä tulevia rukiin tonnihintoja katsellessa, mitä todennäköisimmin tuotantopalkkiolla luodaan rukiin ylituotantotilanne, ja rukiin hinnat putoavat rehukauran hintoihin.
Mutta saahan siitä edelleen sen tuotantopalkkion ja kasvipeitteisyyden, ruis-kiimaiset hierovat käsiään pimeässä holvissaan, suunnitteluohjelman edessä, silmät kiiluvat ja ihaileva katse kiertää vain sen 70+56 € ympärillä...ei huomaa intoinen silmä sitä isoa kuvaa.. ;D
-SS-
100 saat syysrypsillä.
-
Parku tulee ehkä tulevia rukiin tonnihintoja katsellessa, mitä todennäköisimmin tuotantopalkkiolla luodaan rukiin ylituotantotilanne, ja rukiin hinnat putoavat rehukauran hintoihin.
Mutta saahan siitä edelleen sen tuotantopalkkion ja kasvipeitteisyyden, ruis-kiimaiset hierovat käsiään pimeässä holvissaan, suunnitteluohjelman edessä, silmät kiiluvat ja ihaileva katse kiertää vain sen 70+56 € ympärillä...ei huomaa intoinen silmä sitä isoa kuvaa.. ;D
-SS-
100 saat syysrypsillä.
Syysrukiin tuotantopalkkiota voi pitää lähinnä samanlaisena tukiautomaattina kuin näennäiskerääjäkasvisiemenlevittelyä. Olen monta kertaa sen jo sanonut, jos rukiilla käyttää perinteistä kestävää lajiketta, ei ala intoilemaan syysruiskutusten ja ylilannoitusten kanssa, ei kylvä heinäkuun lopulla eikä lannoita keväällä liikaa, mikäs sen rukiin on siinä ruiskukkien seassa lainehtia. 100kg salpeetaria ja kaksi tabua Expresssiä. Ja pääsee puimaan heinä-elokuun vaihteeseen. Ja kaksi-kolme tonnia tulee 90% vuosista. Huonoimpana tulee sitten se 1000 kg niin kuin 2013. Mut on sekin siementä enämpi.
Syysöljykasvit menevät taasen kylvöajassaan kolmea viikkoa aikaisemmalle, niitä ei todellakaan kylvetä kevätvehnän jälkeen niin kuin ruista. Talvehtiminen on melkoisesti epävarmempaa, peräkkäisviljelyssä tulee varmasti ongelmia, kemikaalintarve on korkeampi ja lannoituskin vaatii jo panostusta. Puinti ja kuivaus hankalampaa, ilmastointiteippiä kuluu puimurissa, kärryissä, kuivurissa, siiloissa. TOS kustannusjahti lienee ongelmallisempi. Monet nuorkorskeat luulevat, että syysöljykasvit tulivat vasta tehomaamiehen puffiartikkelien aikaan Suomeen, ei, kyllä niitä viljeltiin aktiivisesti jo kohta lähes sata vuotta sitten. Tuo satasen tuotantopalkkio saattaa olla jopa vajavainen, kun ajattelee riskejä.
-SS-
-
kyllä siihe rukiiseen pitää täräyttää myös kaikki mömmöt ja paskat mitä löytyy ei kai kukaan sitä pelkästään ton 70e takia viljele (monen vuotta ollu itellä kannattavin kasvi )
-
Joku ihan varmasti kohta tulee kertomaan, että tasaista ja onnistunutta kerääjäaluskasvia tullaan valvomaan, ettei korvausta voi saada sillä, että kesätuulessa riepottelee nurmiseossäkkiä pellonnurkassa ?
Hep! Uskallan luvata, jos sama parivaljakko tekee tarkastuksen kun mulle joskus teki, niin varmasti saa tuuleen nakellun satasensa unohtaa. Ja kerrointa peliin mitä useampi hehtaari on ilmotettuna, jollain % alkaa rapsuttaa muita tukia ja jossain kohtaa % estää jo tuen maksun kokonaan... ihan sama vaikka paperis lukis mitä, niin jotain kylvöön viittaavaa on syytä löytää pellolta. IRL mitä järkiä sitä muutaman kympinkään huiskauskierrosta on tehdä jos ei oo aikomustakaan saada sillä humusta, mutta sehän nyt ei liity taas tuki-ketjuun
Juuri näin, olen kyllä samaa mieltä että kyllä siitä kannattas sitten se muukin hyöty ottaa kuin vain tuen takia jotakin.. Tuolta kun luomumiehiä varsinkin kuuntelee jotka hommansa osaa, noista kasveista kun ne oikein tehään on ihan oikeasti hyötyä
Siis ennen sai luomussakin vln:lle tuen. Ei enää. Eli kun pelto oli 2 vuotta vln:nä ja kasvusto nitettiin maahan, niin on siitä hyötyä. Se että jos sato korjataan syyskuussa ja muokataan lokakuussa maahan, niin hyötyä vähän epäilen.
Toki juuri näin. Ajatuksena olikin lähinnä se, että se olis (kerääjä esim.) jo oikein tuuhea siellä kun puidaan, ja siitä sitten kasvipeitteinen ja keväällä ympäri, jos sitä ei voi laittaa jollekin muulle ja antaa kasvaa.
Eli oikeasti jotain hyötyä siitä kasvista/kasvustosta, eikä vain se että säkkiä riepotellaan kesällä pellon kulmasta tuulen alta ja sitten aivan sama onko siellä mitään tyyppisesti puinnin jälkeen muokkaus. No, tuossa säkkisysteemissä ei suuret kulut kuin siemen, mutta jos nyt sitä ajattelee että siemenet ostaa ja erikseen jopa koneita, huiskuttimia pneumoja tms. ja erikseen kylvää ton yms. työn tekee vain saadakseen tuen niin se ei ehkä ihan niin kannattavaa ole.
-
Parku tulee ehkä tulevia rukiin tonnihintoja katsellessa, mitä todennäköisimmin tuotantopalkkiolla luodaan rukiin ylituotantotilanne, ja rukiin hinnat putoavat rehukauran hintoihin.
Mutta saahan siitä edelleen sen tuotantopalkkion ja kasvipeitteisyyden, ruis-kiimaiset hierovat käsiään pimeässä holvissaan, suunnitteluohjelman edessä, silmät kiiluvat ja ihaileva katse kiertää vain sen 70+56 € ympärillä...ei huomaa intoinen silmä sitä isoa kuvaa.. ;D
-SS-
Niin, tämä on per** edellä puuhun, kaiken aikaa itketty ja valitettu että kun kotimaista ruista ei saa. No, sitä olis saanut kaiken aikaa JOS siitä ois maksanut sopivan hinnan. Ruis on niin paljon riskimpi viljellä, kuin jo esim. vehnä, miten talvehtii jne. että se tarvis paremman hinnan kuin se 200. No nyt sitten tosiaan tuo tuki, joka tosiaan tekee sen että ala lisääntyy, hinta tippuu. Ja silti, riski sen onnistumisesta säilyy, hätäisimmät tuskin siitä kummoisia saavat, ala taas laskee ajastaan kun ei jaksa monikaan keväisin niitä uusiksi tehdä jne. joten summasummarum, kuka tästä hyötyy? Se joka ruista ostaa, saatiin hinnat alas. Ja saatiin varmasti muutamia enemmän sitoutumaan noihin pöhköyksiin juuri tuo rukiin tuki silmissä myös kiiluen.
Itsekin katoin alkuun että kas, rukiille tuki, laittasko. Kunnes sekunnin päästä tuli mieleen se kun muutamat kerrat kokeillut, en osaa ruista viljellä joten tulokset laihoja joten antaapa olla.
-
Parku tulee ehkä tulevia rukiin tonnihintoja katsellessa, mitä todennäköisimmin tuotantopalkkiolla luodaan rukiin ylituotantotilanne, ja rukiin hinnat putoavat rehukauran hintoihin.
Onneks kuule nää loskapaskatalvet pitää huolen siitä et rukiit ei pääse tonnejaan synnyttämään. Ei ole pelkoo et hinnat putois.
-
Parku tulee ehkä tulevia rukiin tonnihintoja katsellessa, mitä todennäköisimmin tuotantopalkkiolla luodaan rukiin ylituotantotilanne, ja rukiin hinnat putoavat rehukauran hintoihin.
Onneks kuule nää loskapaskatalvet pitää huolen siitä et rukiit ei pääse tonnejaan synnyttämään. Ei ole pelkoo et hinnat putois.
mun on ihan pakko sorry, mutta kun aattelee, niinsun tyyliin sopis helvatan hyvin tuo LUOMU.
-
Parku tulee ehkä tulevia rukiin tonnihintoja katsellessa, mitä todennäköisimmin tuotantopalkkiolla luodaan rukiin ylituotantotilanne, ja rukiin hinnat putoavat rehukauran hintoihin.
Onneks kuule nää loskapaskatalvet pitää huolen siitä et rukiit ei pääse tonnejaan synnyttämään. Ei ole pelkoo et hinnat putois.
mun on ihan pakko sorry, mutta kun aattelee, niinsun tyyliin sopis helvatan hyvin tuo LUOMU.
On kokeiltu jo. Ei säväyttäny. :)
-
Parku tulee ehkä tulevia rukiin tonnihintoja katsellessa, mitä todennäköisimmin tuotantopalkkiolla luodaan rukiin ylituotantotilanne, ja rukiin hinnat putoavat rehukauran hintoihin.
Onneks kuule nää loskapaskatalvet pitää huolen siitä et rukiit ei pääse tonnejaan synnyttämään. Ei ole pelkoo et hinnat putois.
mun on ihan pakko sorry, mutta kun aattelee, niinsun tyyliin sopis helvatan hyvin tuo LUOMU.
On kokeiltu jo. Ei säväyttäny. :)
niin mä tiiän, oon seurannut. pureudutaan nyt vielä kerran aiheeseen. kui sä onnistuit ryssiimään sen :P
-
Parku tulee ehkä tulevia rukiin tonnihintoja katsellessa, mitä todennäköisimmin tuotantopalkkiolla luodaan rukiin ylituotantotilanne, ja rukiin hinnat putoavat rehukauran hintoihin.
Onneks kuule nää loskapaskatalvet pitää huolen siitä et rukiit ei pääse tonnejaan synnyttämään. Ei ole pelkoo et hinnat putois.
mun on ihan pakko sorry, mutta kun aattelee, niinsun tyyliin sopis helvatan hyvin tuo LUOMU.
On kokeiltu jo. Ei säväyttäny. :)
Niin, eli luomussa varmaankin oli ongelmana erillinen luomuvalvonta, joka on ehkäpä juuri toimenpiteiden valvontaa
eikä vain muotovaatimusten valvontaa. Ja tämähän uusi ymppituki todennäköisesti juurikin on
miellettävä tukimuodoksi, jossa muotovaatimukset ovat tärkeimmät, ei pohjalla oleva vihreä ideologia.
Tapauskovaisen taivas.
-SS-
-
Parku tulee ehkä tulevia rukiin tonnihintoja katsellessa, mitä todennäköisimmin tuotantopalkkiolla luodaan rukiin ylituotantotilanne, ja rukiin hinnat putoavat rehukauran hintoihin.
Onneks kuule nää loskapaskatalvet pitää huolen siitä et rukiit ei pääse tonnejaan synnyttämään. Ei ole pelkoo et hinnat putois.
mun on ihan pakko sorry, mutta kun aattelee, niinsun tyyliin sopis helvatan hyvin tuo LUOMU.
On kokeiltu jo. Ei säväyttäny. :)
Niin, eli luomussa varmaankin oli ongelmana erillinen luomuvalvonta, joka on ehkäpä juuri toimenpiteiden valvontaa
eikä vain muotovaatimusten valvontaa. Ja tämähän uusi ymppituki todennäköisesti juurikin on
miellettävä tukimuodoksi, jossa muotovaatimukset ovat tärkeimmät, ei pohjalla oleva vihreä ideologia.
Tapauskovaisen taivas.
-SS-
Esmes supersammakolla on neutraali asenne luomuun, mulla ei. Eikä hän myöskään nosta sitä tuotantosuuntaa mihinkään Jeesus-sarjaan, toisin kuin landehande. Sammakko ei stressaa saunakukasta ja ohdakkeesta, mää ressaan, tulee päänsärkyä ja pahoinvointia. Ei niissä valvonnoissa mitään vikaa ole vaan vika on siinä ettei niitä EI-hyötykasveja saa oikeen kunnolla pois sieltä kasvustosta, syynä ehkä sekin kun pääkasvi on lyhyttä ja harvaa.
Mää koitin riittävällä lannalla ja siemenmäärällä, tuho oli totaalinen, laossa aivan saaaaatanallisesti. Sitten tulikin ne paskaruohot läpi ja se oli sitä myöten luomut sitten siinä. :-[
Luomu on yks tuotantosuunta kuten muutkin, mulle se ei sovi. :-X
Luomun oppeja soveltamalla kemikaalimies/nainen saa kyllä satopotentiaalia nostettua melko rankalla kädellä. Pelkästään syväjuuriset typensitojat tekevät ihmeitä kun ne yhdistää runsaaseen orgaaniseen ja kemialliseen lannoitukseen, unohtamatta palko ja heinäkasvien antamasta katkosta samaa kasvia seuraaville kasvitaudeille. Myös maanlaatu paranee usella potenssilla.
-
Parku tulee ehkä tulevia rukiin tonnihintoja katsellessa, mitä todennäköisimmin tuotantopalkkiolla luodaan rukiin ylituotantotilanne, ja rukiin hinnat putoavat rehukauran hintoihin.
Onneks kuule nää loskapaskatalvet pitää huolen siitä et rukiit ei pääse tonnejaan synnyttämään. Ei ole pelkoo et hinnat putois.
mun on ihan pakko sorry, mutta kun aattelee, niinsun tyyliin sopis helvatan hyvin tuo LUOMU.
On kokeiltu jo. Ei säväyttäny. :)
Niin, eli luomussa varmaankin oli ongelmana erillinen luomuvalvonta, joka on ehkäpä juuri toimenpiteiden valvontaa
eikä vain muotovaatimusten valvontaa. Ja tämähän uusi ymppituki todennäköisesti juurikin on
miellettävä tukimuodoksi, jossa muotovaatimukset ovat tärkeimmät, ei pohjalla oleva vihreä ideologia.
Tapauskovaisen taivas.
-SS-
Esmes supersammakolla on neutraali asenne luomuun, mulla ei. Eikä hän myöskään nosta sitä tuotantosuuntaa mihinkään Jeesus-sarjaan, toisin kuin landehande. Sammakko ei stressaa saunakukasta ja ohdakkeesta, mää ressaan, tulee päänsärkyä ja pahoinvointia. Ei niissä valvonnoissa mitään vikaa ole vaan vika on siinä ettei niitä EI-hyötykasveja saa oikeen kunnolla pois sieltä kasvustosta, syynä ehkä sekin kun pääkasvi on lyhyttä ja harvaa.
Mää koitin riittävällä lannalla ja siemenmäärällä, tuho oli totaalinen, laossa aivan saaaaatanallisesti. Sitten tulikin ne paskaruohot läpi ja se oli sitä myöten luomut sitten siinä. :-[
Luomu on yks tuotantosuunta kuten muutkin, mulle se ei sovi. :-X
Luomun oppeja soveltamalla kemikaalimies/nainen saa kyllä satopotentiaalia nostettua melko rankalla kädellä. Pelkästään syväjuuriset typensitojat tekevät ihmeitä kun ne yhdistää runsaaseen orgaaniseen ja kemialliseen lannoitukseen, unohtamatta palko ja heinäkasvien antamasta katkosta samaa kasvia seuraaville kasvitaudeille. Myös maanlaatu paranee usella potenssilla.
hemmetti, sähän puhut asiaa!
-
Parku tulee ehkä tulevia rukiin tonnihintoja katsellessa, mitä todennäköisimmin tuotantopalkkiolla luodaan rukiin ylituotantotilanne, ja rukiin hinnat putoavat rehukauran hintoihin.
Onneks kuule nää loskapaskatalvet pitää huolen siitä et rukiit ei pääse tonnejaan synnyttämään. Ei ole pelkoo et hinnat putois.
mun on ihan pakko sorry, mutta kun aattelee, niinsun tyyliin sopis helvatan hyvin tuo LUOMU.
On kokeiltu jo. Ei säväyttäny. :)
Niin, eli luomussa varmaankin oli ongelmana erillinen luomuvalvonta, joka on ehkäpä juuri toimenpiteiden valvontaa
eikä vain muotovaatimusten valvontaa. Ja tämähän uusi ymppituki todennäköisesti juurikin on
miellettävä tukimuodoksi, jossa muotovaatimukset ovat tärkeimmät, ei pohjalla oleva vihreä ideologia.
Tapauskovaisen taivas.
-SS-
Esmes supersammakolla on neutraali asenne luomuun, mulla ei. Eikä hän myöskään nosta sitä tuotantosuuntaa mihinkään Jeesus-sarjaan, toisin kuin landehande. Sammakko ei stressaa saunakukasta ja ohdakkeesta, mää ressaan, tulee päänsärkyä ja pahoinvointia. Ei niissä valvonnoissa mitään vikaa ole vaan vika on siinä ettei niitä EI-hyötykasveja saa oikeen kunnolla pois sieltä kasvustosta, syynä ehkä sekin kun pääkasvi on lyhyttä ja harvaa.
Mää koitin riittävällä lannalla ja siemenmäärällä, tuho oli totaalinen, laossa aivan saaaaatanallisesti. Sitten tulikin ne paskaruohot läpi ja se oli sitä myöten luomut sitten siinä. :-[
Luomu on yks tuotantosuunta kuten muutkin, mulle se ei sovi. :-X
Luomun oppeja soveltamalla kemikaalimies/nainen saa kyllä satopotentiaalia nostettua melko rankalla kädellä. Pelkästään syväjuuriset typensitojat tekevät ihmeitä kun ne yhdistää runsaaseen orgaaniseen ja kemialliseen lannoitukseen, unohtamatta palko ja heinäkasvien antamasta katkosta samaa kasvia seuraaville kasvitaudeille. Myös maanlaatu paranee usella potenssilla.
hemmetti, sähän puhut asiaa!
Joskus on pakko ottaa aivot narikasta. Mutta älä pelästy, laitoin ne jo sinne narikkaan takasin... ;D
-
Parku tulee ehkä tulevia rukiin tonnihintoja katsellessa, mitä todennäköisimmin tuotantopalkkiolla luodaan rukiin ylituotantotilanne, ja rukiin hinnat putoavat rehukauran hintoihin.
Onneks kuule nää loskapaskatalvet pitää huolen siitä et rukiit ei pääse tonnejaan synnyttämään. Ei ole pelkoo et hinnat putois.
mun on ihan pakko sorry, mutta kun aattelee, niinsun tyyliin sopis helvatan hyvin tuo LUOMU.
On kokeiltu jo. Ei säväyttäny. :)
Niin, eli luomussa varmaankin oli ongelmana erillinen luomuvalvonta, joka on ehkäpä juuri toimenpiteiden valvontaa
eikä vain muotovaatimusten valvontaa. Ja tämähän uusi ymppituki todennäköisesti juurikin on
miellettävä tukimuodoksi, jossa muotovaatimukset ovat tärkeimmät, ei pohjalla oleva vihreä ideologia.
Tapauskovaisen taivas.
-SS-
Esmes supersammakolla on neutraali asenne luomuun, mulla ei. Eikä hän myöskään nosta sitä tuotantosuuntaa mihinkään Jeesus-sarjaan, toisin kuin landehande. Sammakko ei stressaa saunakukasta ja ohdakkeesta, mää ressaan, tulee päänsärkyä ja pahoinvointia. Ei niissä valvonnoissa mitään vikaa ole vaan vika on siinä ettei niitä EI-hyötykasveja saa oikeen kunnolla pois sieltä kasvustosta, syynä ehkä sekin kun pääkasvi on lyhyttä ja harvaa.
Mää koitin riittävällä lannalla ja siemenmäärällä, tuho oli totaalinen, laossa aivan saaaaatanallisesti. Sitten tulikin ne paskaruohot läpi ja se oli sitä myöten luomut sitten siinä. :-[
Luomu on yks tuotantosuunta kuten muutkin, mulle se ei sovi. :-X
Luomun oppeja soveltamalla kemikaalimies/nainen saa kyllä satopotentiaalia nostettua melko rankalla kädellä. Pelkästään syväjuuriset typensitojat tekevät ihmeitä kun ne yhdistää runsaaseen orgaaniseen ja kemialliseen lannoitukseen, unohtamatta palko ja heinäkasvien antamasta katkosta samaa kasvia seuraaville kasvitaudeille. Myös maanlaatu paranee usella potenssilla.
hemmetti, sähän puhut asiaa!
Joskus on pakko ottaa aivot narikasta. Mutta älä pelästy, laitoin ne jo sinne narikkaan takasin... ;D
ok, sait kuitenkin pojon.
-
Parku tulee ehkä tulevia rukiin tonnihintoja katsellessa, mitä todennäköisimmin tuotantopalkkiolla luodaan rukiin ylituotantotilanne, ja rukiin hinnat putoavat rehukauran hintoihin.
Onneks kuule nää loskapaskatalvet pitää huolen siitä et rukiit ei pääse tonnejaan synnyttämään. Ei ole pelkoo et hinnat putois.
mun on ihan pakko sorry, mutta kun aattelee, niinsun tyyliin sopis helvatan hyvin tuo LUOMU.
On kokeiltu jo. Ei säväyttäny. :)
Niin, eli luomussa varmaankin oli ongelmana erillinen luomuvalvonta, joka on ehkäpä juuri toimenpiteiden valvontaa
eikä vain muotovaatimusten valvontaa. Ja tämähän uusi ymppituki todennäköisesti juurikin on
miellettävä tukimuodoksi, jossa muotovaatimukset ovat tärkeimmät, ei pohjalla oleva vihreä ideologia.
Tapauskovaisen taivas.
-SS-
Esmes supersammakolla on neutraali asenne luomuun, mulla ei. Eikä hän myöskään nosta sitä tuotantosuuntaa mihinkään Jeesus-sarjaan, toisin kuin landehande. Sammakko ei stressaa saunakukasta ja ohdakkeesta, mää ressaan, tulee päänsärkyä ja pahoinvointia. Ei niissä valvonnoissa mitään vikaa ole vaan vika on siinä ettei niitä EI-hyötykasveja saa oikeen kunnolla pois sieltä kasvustosta, syynä ehkä sekin kun pääkasvi on lyhyttä ja harvaa.
Mää koitin riittävällä lannalla ja siemenmäärällä, tuho oli totaalinen, laossa aivan saaaaatanallisesti. Sitten tulikin ne paskaruohot läpi ja se oli sitä myöten luomut sitten siinä. :-[
Luomu on yks tuotantosuunta kuten muutkin, mulle se ei sovi. :-X
Luomun oppeja soveltamalla kemikaalimies/nainen saa kyllä satopotentiaalia nostettua melko rankalla kädellä. Pelkästään syväjuuriset typensitojat tekevät ihmeitä kun ne yhdistää runsaaseen orgaaniseen ja kemialliseen lannoitukseen, unohtamatta palko ja heinäkasvien antamasta katkosta samaa kasvia seuraaville kasvitaudeille. Myös maanlaatu paranee usella potenssilla.
hemmetti, sähän puhut asiaa!
Joskus on pakko ottaa aivot narikasta. Mutta älä pelästy, laitoin ne jo sinne narikkaan takasin... ;D
ok, sait kuitenkin pojon.
Tarvii pitää vanha meno yllä... :)
-
Luomun oppeja soveltamalla kemikaalimies/nainen saa kyllä satopotentiaalia nostettua melko rankalla kädellä. Pelkästään syväjuuriset typensitojat tekevät ihmeitä kun ne yhdistää runsaaseen orgaaniseen ja kemialliseen lannoitukseen, unohtamatta palko ja heinäkasvien antamasta katkosta samaa kasvia seuraaville kasvitaudeille. Myös maanlaatu paranee usella potenssilla.
Nuo syväjuuriset pitäisi saada satokasviksi, eläintilalla tietenkin mainiosti,
minusta ei ole mitään ihmeellistä vaikkapa siinä, että kerätään kahden
vuoden lannoitteet yhdelle hyvälle syysvehnämaalle, eiköhän se
kymppitonni siinä jo tule. Mutta keskisatohan on silloin 5 tonnia vuotta kohti ?
Mätänevän mustarätin, eli härkäpavun innostusta oli muutamia vuosia sitten,
mutta jokin siinä vaivassa, olisiko ollut kuivurin syttyminen ja puimurin
pintaremonttitarve kun innon lopahdutti.
Ja herneenviljely luonnollisesti on selvä juttu typensidontoineen, mutta täällä päin läänin hoitelee lähinnä
yksi yhtiö, usean kymmenen työntekijän voimin, ei siinä oikein pienviljelytila voi mennä jotakin hernesopimuksia
ehdottelemaan....että niinkö olisiko 150 ha nyt alkuun .... ai ha ajattelin kyllä 150 aaria :-[ ??
Kaikki maahankynnettävät ruohot eivät osaa alkemiaa. Olen nähnyt luomuviherlannoituslohkon, jossa
ei vielä heinäkuullakaan ollut kuin yksi nurkka ohdaketta, toinen nurkka nokkosta, ja muu osa
harmaata mullosta.
-SS-
-
Luomu on taiteen laji jonka toiset osaa ja toiset ei! Ei se VLN lohko olisi edes tavan viljelyssäkään kasvanut mitää. Ei edes sitä nokosta ja ohdaketta.
-
No, luomu on asia erikseen.
Laskeskelin tuossa, että omalle kohdalle kevään pahnaankylvö tai kyntö vie alkaen tonnin sadosta.
-100 €, juuri saman, minä saisi ympäristösitoumuksen rajoituksista ja kasvipeitteisyydestä.
Perusteena vanhan ympäristötuen kasvipeitteisyyskauden testit.
Sitten jos ei sitoutuisi ollenkaan, lisätuloa tulisi sen lisäsadon päälle seuraavasti:
Ansiotuloveroprosentin verran etua lannoitevalmisteiden vähennysoikeudesta. ALV - palautukset lannoitteista.
Se on kaikki tuloa se. ;)
-SS-
-
No nämä uudet ehdot on sitä luokkaa että jos sitoutuu, niin sama ottaa se 160 ekee luomustakin.
-
Luomun oppeja soveltamalla kemikaalimies/nainen saa kyllä satopotentiaalia nostettua melko rankalla kädellä. Pelkästään syväjuuriset typensitojat tekevät ihmeitä kun ne yhdistää runsaaseen orgaaniseen ja kemialliseen lannoitukseen, unohtamatta palko ja heinäkasvien antamasta katkosta samaa kasvia seuraaville kasvitaudeille. Myös maanlaatu paranee usella potenssilla.
Mätänevän mustarätin, eli härkäpavun innostusta oli muutamia vuosia sitten,
mutta jokin siinä vaivassa, olisiko ollut kuivurin syttyminen ja puimurin
pintaremonttitarve kun innon lopahdutti.
Ja herneenviljely luonnollisesti on selvä juttu typensidontoineen, mutta täällä päin läänin hoitelee lähinnä
yksi yhtiö, usean kymmenen työntekijän voimin, ei siinä oikein pienviljelytila voi mennä jotakin hernesopimuksia
ehdottelemaan....että niinkö olisiko 150 ha nyt alkuun .... ai ha ajattelin kyllä 150 aaria :-[ ??
-SS-
Härkäpapua on ollu pari kertaa riistapellossa, jotain virolaista vihermassalajiketta. Mää tarkotin lähinnä virnoja ja mailasta, miksei myös apilaa. Sinimailasella on niin järjettömät juuret ja kasvuhimo et sen kanssa on kusessa.
-
Luomun oppeja soveltamalla kemikaalimies/nainen saa kyllä satopotentiaalia nostettua melko rankalla kädellä. Pelkästään syväjuuriset typensitojat tekevät ihmeitä kun ne yhdistää runsaaseen orgaaniseen ja kemialliseen lannoitukseen, unohtamatta palko ja heinäkasvien antamasta katkosta samaa kasvia seuraaville kasvitaudeille. Myös maanlaatu paranee usella potenssilla.
Mätänevän mustarätin, eli härkäpavun innostusta oli muutamia vuosia sitten,
mutta jokin siinä vaivassa, olisiko ollut kuivurin syttyminen ja puimurin
pintaremonttitarve kun innon lopahdutti.
Ja herneenviljely luonnollisesti on selvä juttu typensidontoineen, mutta täällä päin läänin hoitelee lähinnä
yksi yhtiö, usean kymmenen työntekijän voimin, ei siinä oikein pienviljelytila voi mennä jotakin hernesopimuksia
ehdottelemaan....että niinkö olisiko 150 ha nyt alkuun .... ai ha ajattelin kyllä 150 aaria :-[ ??
-SS-
Härkäpapua on ollu pari kertaa riistapellossa, jotain virolaista vihermassalajiketta. Mää tarkotin lähinnä virnoja ja mailasta, miksei myös apilaa. Sinimailasella on niin järjettömät juuret ja kasvuhimo et sen kanssa on kusessa.
Nii apilan siemenviljely tuottaa sinä vuonna, mutta on tietenkin jonkun verran työlästä varmaan ?
Saako siitä myös sen VLN tuen, jolla ei kuuhun mennä. Mitä satoa virnasta ja mailasesta
voisi saada ? Vai meneekö lähikasvinviljelytilalle rehuksi ? Niinkö kolmen tonnin rukkiista
myytynä nyt saman verran kuin tuet, eli 300 €/ha tulisi itsesäänkin ? Eikä ruis ole
ollenkaan huono maanparannusvaikutukseltaan, kun sitä monen vuoden
harrastuksen jälkeen seuraa.
Ainoa järkevä tukitaso olisi se 446 euroa suojavyöhykenurmesta, mutta pirulainen vaatii
sen massan kuljettamisen pois pellolta. Tuleepi melkoinen keko isommalta peltoalalta.
-SS-
-
No nämä uudet ehdot on sitä luokkaa että jos sitoutuu, niin sama ottaa se 160 ekee luomustakin.
Juuri näin. Ja jos se luomumenetelmien käyttö tuottaa niin paljon realisoituvaa
kasvuvoimaa lisää, eikö olekin aivan sama nauttia niistä tuotoista, ja jättää
ymppikorvaukset vähäarvoisina byrokratiaa lisäävinä kiusoina pois ?
-SS-
-
Pitää nyt taas kysyä et miks SS kohkaa sen sadonkorjuun kanssa? Murskaimella kasvusto pari kertaa vuoteensa maahan.
-
Jos jotkut uskoo että tukien vastikkeelisuus on se oikea tie. Tuolle SKN:N lijalle kun lähdetään, niin jossain vaiheessa maksajat kyseenalaistaa koko homman.
-
Pitää nyt taas kysyä et miks SS kohkaa sen sadonkorjuun kanssa? Murskaimella kasvusto pari kertaa vuoteensa maahan.
Luitko suojavyöhykenurmen ehdon ?
-SS-
-
Pitää nyt taas kysyä et miks SS kohkaa sen sadonkorjuun kanssa? Murskaimella kasvusto pari kertaa vuoteensa maahan.
Luitko suojavyöhykenurmen ehdon ?
-SS-
JA mukavat naapurit pitävät siitä huolen, että on oikein tehty! :( :( :(
-
Niin siis se murskainhomma on seuraavasti kohdentamisalueella:
Moniv. ympäristönhoitonurmi 50 €
Viherlannoitusnurmi 54 €
LHP 120 €
Sitten poisvietävä on massat:
Suojavyöhykenurmi 500 €
Nii ja nämä on sitten bruttomaksuja, muuta ei tule, ei rav. tasapainoinen käyttö- eikä talviaikainen kasvipeitteisyys-korvausta !
En tiedä, miten kerääjäkasvit tuolla menisivät. Mutta siis sadottoman viljelyn päällikkö on tuo suojavyöhykenurmi. Muut tarjoavat
niukkuutta.
E: nuo muut tuovat niukkuutta, näennäis-syysrukiinviljely
tuottaa paremmin, ilman ympäristökorvauksiakin. Sanokaa mun sanoneen.
Se ei ole niin vaikeata, hifistely sen hankalaksi tekee, vaikkakin rock'roll sadot
silloin tuovatkin rahaa joka ovesta ja ikkunasta. En kadehdi, vaan totean.
-SS-
-
Kertokaas mikä rokkaa parhaiten näillä tiedoin täällä alueella missä hyvänä vuonna rehuviljaa puskee kolmekin tonnia hehtaarilta. Keskimääräisen huonona vuonna pyöritään siellä parin tonnin viljavuorissa hehtaarilta.
Niin ja kohdentamisalueelle on muutama sata kilsaa matkaa joten kepulikonstit on aika pian kateltuna.
Nurmet kyllä saattaa saada menemään ilmaiseksi karjatilallisille. Ainakaan kovin paljoa ei tarvi maksaa sadonkorjuuvelvoitteen täyttymisestä.
-
En osaa sanoa, LHP VLN Ymphoito ja monimuotoisuuspellot,
ei niitä tarvitse tosiaankaan korjata vaan niittää.
Itsellä strategia on se, että jättäytyy ymp korvaussopimuksen ulkopuolelle.
- Ekologinen ala, sängellä.
- Muut vuoroin syysvehnää, syysruista ja kevätvehnää.
Syysruis maksimillaan 75%, niin tukitaso lienee
Perustuki 110€
Viherryttämistuki 68€
LHK 217€
Tuotantopalkkio 70€
Eli 465€
Näennäisruista (LHP:n vertautuvana) 3200 kg/ha eli ehkä 400€. Lannoitus ja peittaus ja paritabua
Expressiä satanen hehtaarilta, jäisi 250 €/ha (LHP ym vain 120) . Suunnilleen sama kuin suojavyöhykenurmessa,
mutta todellakin paremmin kuin muissa tukinurmissa, ilman sitoumuksia. Konetyötä kummassakin, hinnannousu
nykyiseen tekisi rukiille jo 200 € / ha lisää. Ja osan rukiista tietenkin koittaa hybriidillä,
saattaa olla kovinkin tuottoisa, jos selviää kevääseen, nin hetkohta 600 kg
salpeetarit tuottamaan päällikkösatoa. Jos ei, niin Juusoa näennäisviljelyllä perään.
Muu ala sitten päikseen 395 €, sängelle en tee mitään , siis sille ekoloogiselle
alalle, muut kasvit tehdään parhaan taidon mukaan, 80 - luvun tekniikalla.
Tulis nyt vaikka viiskymppiä tuloa vehnistäkin. Eikä tarvitse pelätä hukkista,
ei tarvitse kuoria viljaa juuriheinän päältä, ei tarvitse hankkia nurmisiemeniä,
eikä pelätä apilavalvontoja.
Ravinnetaselaskenta mukana, jotta näkee, että ne taseet saattavatkin alkaa parantua kun
vilja kasvaa eikä kidu. Ja se on heti siinä viljan katetuotossa myös mukana.
Jos vaikka joskus pontevoistuis kokeileen uusia juttuja, niin VLN:kin on järkevää
ymppisysteemin ulkopuolella, jos se sellaisenaan ON järkevää, ekologisella alalla nyt kuitenkin.
Ja jos kerääjäkasvi tuottaa, miksei sitäkin, on todella helppo seurata laittamalla keruukasvin
joka toiseen sarkaan, et mikä on hyöty. Kun ei tarvii lohkokorteilla sitä Kerääjä-Tetristä sitten pelata.
-SS-
-
mitä tukia saa ego ala? tietääkö ss? mul on noita nurmia ny 15ha kaikki korjattu tähä saakka pääsis helpolla ku ilmottais ne siihe alaan ja millä nimellä
-
mitä tukia saa ego ala? tietääkö ss? mul on noita nurmia ny 15ha kaikki korjattu tähä saakka pääsis helpolla ku ilmottais ne siihe alaan ja millä nimellä
Ego ala on täsmälleen 5%, tietyillä kertoimilla. Ei saa muuta kuin perus LHP ja viherryttämis. Ympäristösitoutuneella saattaa olla mahdollisuus lisäksi kirjata johonkin lisätukitoimenpiteeseen, mutta sehän on vielä täysin vahvistamatta, maksetaanko myös tästä pakkokesannosta kaikki kasvipeitteisyys, ravinne ja talvipeitteisyystuet ?
Jos kyllä, niin kyllä meikänkin täytyy alkaa laskeskella uudelleen. Itse lasken nyt euroja vain kolmen tukimuodon mukaan, jonka varmasti saa kaikille ha.
Perus LHP ja viherryttäminen.
E: "Ekologisena alana voi ilmoittaa kesantoa, typpeä sitovien kasvien aloja (kerroin 0.7), täydentävien ehtojen mukaisia maisemapiirteitä ja lyhytkiertoisen energiapuun aloja."
"Ekologiseen alaan ei hyväksytä luonnonhoito-peltonurmia, joista maksetaan ympäristökorvausta." Ja suojavyöhykenurmi ei varmaankaan myös.
"Viherryttämistukeen kuuluvista toimenpiteistä ei makseta ympäristökorvauksia" (aivan koulutusmateriaalin lopussa)
Eli luu jää kouraan noista.
-SS-
-
>mikä rokkaa parhaiten näillä tiedoin täällä alueella
Valehtelet vaan palstalla,että kuus tonnia tuli läpitte luomuna niin ne muutkin tekee.Pohohhojanmaalta kotoosin olevat laittaa tuohonkin vielä lapin lisää.
8)
-
Pitää nyt taas kysyä et miks SS kohkaa sen sadonkorjuun kanssa? Murskaimella kasvusto pari kertaa vuoteensa maahan.
Luitko suojavyöhykenurmen ehdon ?
-SS-
En. :)
Mut 95%:lla varmuudella voin sanoa että esmes "apusäilisten" sato on menny maahan ja niitten apulanta ihan muualle... ;D
-
Pitää nyt taas kysyä et miks SS kohkaa sen sadonkorjuun kanssa? Murskaimella kasvusto pari kertaa vuoteensa maahan.
Luitko suojavyöhykenurmen ehdon ?
-SS-
En. :)
Mut 95%:lla varmuudella voin sanoa että esmes "apusäilisten" sato on menny maahan ja niitten apulanta ihan muualle... ;D
Lueppa huvikseen, niin tieto lisää tuskaa.
-
Pitää nyt taas kysyä et miks SS kohkaa sen sadonkorjuun kanssa? Murskaimella kasvusto pari kertaa vuoteensa maahan.
Luitko suojavyöhykenurmen ehdon ?
-SS-
En. :)
Mut 95%:lla varmuudella voin sanoa että esmes "apusäilisten" sato on menny maahan ja niitten apulanta ihan muualle... ;D
Lueppa huvikseen, niin tieto lisää tuskaa.
Ymmärrän kyllä tuon apusäilis-vertauksen, taisi joku ymmärtää samantapaisen oman viittaukseni
siihen hehkuttamaani apulannan ALV - vähennysoikeuteen, kunhan jättäytyy ympin ulkopuolelle. ;D
Silti, satolesoilut sellaisessa tilanteessa, että semmoisia
"tuntemattomasta lähteestä aktivoituvia ravinnepaukkuja" on
satotasoarvioissa mukana, se on vähän sama kuin terve urheilija
kävisi vammaisurheilukisoissa hakemassa kultamitalit ja liehuisi ne kaulassa ylpeänä.
-SS-
-
Pitää nyt taas kysyä et miks SS kohkaa sen sadonkorjuun kanssa? Murskaimella kasvusto pari kertaa vuoteensa maahan.
Luitko suojavyöhykenurmen ehdon ?
-SS-
En. :)
Mut 95%:lla varmuudella voin sanoa että esmes "apusäilisten" sato on menny maahan ja niitten apulanta ihan muualle... ;D
Lueppa huvikseen, niin tieto lisää tuskaa.
Ymmärrän kyllä tuon apusäilis-vertauksen, taisi joku ymmärtää samantapaisen oman viittaukseni
siihen hehkuttamaani apulannan ALV - vähennysoikeuteen, kunhan jättäytyy ympin ulkopuolelle. ;D
Silti, satolesoilut sellaisessa tilanteessa, että semmoisia
"tuntemattomasta lähteestä aktivoituvia ravinnepaukkuja" on
satotasoarvioissa mukana, se on vähän sama kuin terve urheilija
kävisi vammaisurheilukisoissa hakemassa kultamitalit ja liehuisi ne kaulassa ylpeänä.
-SS-
Eli vähän kun mää ja neliraajahalvaantunut (O) juostas kilpaa. ;D
-
Jos suojavyöhykenurmen perustaa tänä vuonna, on se säilytettävä kauden loppuun. Siis 5 vuotta. Pysyvä nurmi.....?
-
Jos suojavyöhykenurmen perustaa tänä vuonna, on se säilytettävä kauden loppuun. Siis 5 vuotta. Pysyvä nurmi.....?
Eikös siitä tehdä erillinen kasvulohko pperuslohon sisään?
-
Jos suojavyöhykenurmen perustaa tänä vuonna, on se säilytettävä kauden loppuun. Siis 5 vuotta. Pysyvä nurmi.....?
Eikös siitä tehdä erillinen kasvulohko pperuslohon sisään?
Koko lohkonkin voi laittaa suojavyöhykenurmelle, vaikka vain pieni kulma osuisi valtaojaan tai vesistöön. Kasvulohkosysteeminä tosiaan voisi kai välttää pysyvän nurmen.
Minulla olisi jopa 100 ha peltoa kosketuksissa valtaojiin. Kieltämättä houkuttelee tuo ainakin 900/ha. Huonokasvuista heinää ei tarvitse paljoa siirtää kompostiin tai metsään, joten ei se hirmuinen kustannuskaan olisi. Saisikohan siihen vielä luomutuen päälle? Tuotantoehtojen noudattamisessa voi ainakin tulla vaikeuksia ainakin viljelykierron osalta.
-
Jos suojavyöhykenurmen perustaa tänä vuonna, on se säilytettävä kauden loppuun. Siis 5 vuotta. Pysyvä nurmi.....?
Eikös siitä tehdä erillinen kasvulohko pperuslohon sisään?
Koko lohkonkin voi laittaa suojavyöhykenurmelle, vaikka vain pieni kulma osuisi valtaojaan tai vesistöön. Kasvulohkosysteeminä tosiaan voisi kai välttää pysyvän nurmen.
Minulla olisi jopa 100 ha peltoa kosketuksissa valtaojiin. Kieltämättä houkuttelee tuo ainakin 900/ha. Huonokasvuista heinää ei tarvitse paljoa siirtää kompostiin tai metsään, joten ei se hirmuinen kustannuskaan olisi. Saisikohan siihen vielä luomutuen päälle? Tuotantoehtojen noudattamisessa voi ainakin tulla vaikeuksia ainakin viljelykierron osalta.
900€/Hehtaari! Multakin löytyy heti varmaan 30 hehtaaria mitkä tuon määritelmän täyttää!
-
Jos oikein ymmärsin, perustuki 110 + viherryttäminen 68 + LFA 217 + suojavyöhykenurmi kohdentamisalueella 500. Yhteensä tulee 895 €.
Yhdessä koulutuksessa eräs viljelijä kysyi, että kun hänellä on 4 ha pitkulainen lohko, jossa yhteyttä valtaojaan reilut 10 m voiko perustaa suojavyöhykenurmen koko alalle, vastaus oli kyllä. Koulutuksesta on kuitenkin jo aikaa, mutta aion itse selvittää asian.
-
ihan mielenkiintoinen. mulla kaatuu tosi moni lohko valtaojaan tai loimijokeen. en vaan tiedä onko ne semmosia valtaojia. sanokaas mistä näen sen onko valtaojissani valtaojia, johon liittyvät lohkot saisi suojavyöhykkeeksi. vipun kartta häh?
-
Tukiehdoissa on myös kokonaistukimaksimit, siksi en vielä nuolaise suojavyöhykenurmea. Valtaoja tai joki on 80% lohkoista. Pohjavesialue samoilla lohkoilla ja lopuilla. Eli 5% ekologisen alan verran jäisi suojavyöhykenurmen ulkopuolelle. Meillä se olisi kuitenkin hyväkasvuinen maa, niittosilppurilla ei silloin karja-aikana kauas päässyt, kun oli 15 m3 täynnä. Eli pelkään, että pitää jokin keinotekoinen vuori tehdä sopivaan paikkaan. Ja kurottaja ostaa sitä sekoittelemaan ja ja ja...eikä kyllä jaksa niittosilppurilla päkistää, urakoitsija pitänee hakia tekemään, täällä päin on yksi talonkokoinen jonteere, jossa on mchale ja käärijä. On varmaan kalliita palleroita ne.
Mulla ei ole etes paalipihtiä. :(
-SS-
-
ihan mielenkiintoinen. mulla kaatuu tosi moni lohko valtaojaan tai loimijokeen. en vaan tiedä onko ne semmosia valtaojia. sanokaas mistä näen sen onko valtaojissani valtaojia, johon liittyvät lohkot saisi suojavyöhykkeeksi. vipun kartta häh?
Vipukartastapa hyvinnii.
-
Ainakin meilläpäin täällä jumalan sorsimalla c alueella on ollut 10 metriä suojavyöhyke. >:(
-
Tää tekee nyt näennäisviljelystä ihan virallisesti hyväksyttyä, tämä korvausjärjestelmä, ei voi enää noilla ehdoilla oikein kunnolla panostaa viljelyyn.
Ymmärtääkseni ainoa, mitä rajoitetaan, on väkilannoitus. Jos muut kasvuun vaikuttavat asiat eivät mielestäsi ole "panostusta", niin aika kapea on viljelytekninen keinovalikoimasi. Vaikkapa näillä kerääjäkasveilla saa helposti 20 kgN/ha lisää ( eli noin 600 kg viljaa, korkeillakin lannoitustasoilla) aika lyhyelläkin tähtäimellä, ei "ilmaista" mutta "ilmasta".
Petri
-
Tää tekee nyt näennäisviljelystä ihan virallisesti hyväksyttyä, tämä korvausjärjestelmä, ei voi enää noilla ehdoilla oikein kunnolla panostaa viljelyyn.
Ymmärtääkseni ainoa, mitä rajoitetaan, on väkilannoitus. Jos muut kasvuun vaikuttavat asiat eivät mielestäsi ole "panostusta", niin aika kapea on viljelytekninen keinovalikoimasi. Vaikkapa näillä kerääjäkasveilla saa helposti 20 kgN/ha lisää ( eli noin 600 kg viljaa, korkeillakin lannoitustasoilla) aika lyhyelläkin tähtäimellä, ei "ilmaista" mutta "ilmasta".
Petri
Nii mut nääs hei katos tiäksää et kaikki uusi on Saatanasta ja koituu kuolemaks. :o
-
Säkäkn:nä pistää timpan siemenet mahorkan sekaan kun ajaa apusäiliksen lantoja vehnäpeltoo. ;D
-
Tää tekee nyt näennäisviljelystä ihan virallisesti hyväksyttyä, tämä korvausjärjestelmä, ei voi enää noilla ehdoilla oikein kunnolla panostaa viljelyyn.
Ymmärtääkseni ainoa, mitä rajoitetaan, on väkilannoitus. Jos muut kasvuun vaikuttavat asiat eivät mielestäsi ole "panostusta", niin aika kapea on viljelytekninen keinovalikoimasi. Vaikkapa näillä kerääjäkasveilla saa helposti 20 kgN/ha lisää ( eli noin 600 kg viljaa, korkeillakin lannoitustasoilla) aika lyhyelläkin tähtäimellä, ei "ilmaista" mutta "ilmasta".
Petri
Nii mut nääs hei katos tiäksää et kaikki uusi on Saatanasta ja koituu kuolemaks. :o
Just joo... Nyt välikevennyksenä pieni luomumuistelus.
Olin -91 mukana toteuttamassa ensimmäistä pitkää luomuneuvojille tarkoitettua täydennyskoulutuskurssia. Yhtenä vierailevana tähtenä oli maatalousekonomian yksi aikansa guruja, Aimo Turkki, tämä vieremäläisten maitotilojen taloustutkija. Saapui paikalle pari tuntia aikaisemmin, kyseli sitten minulta, millaista materiaalia on ollut jaossa kurssikokonaisuuden siihen asti. "Mutta nämähän ovat ihan perusasioita", hän tokaisi ensivaikutelmana. Kerroin, ettei tässä juuri muusta olekaan kyse. "Mutta nämähän ovat ihan perusasioita!".
-
Tää tekee nyt näennäisviljelystä ihan virallisesti hyväksyttyä, tämä korvausjärjestelmä, ei voi enää noilla ehdoilla oikein kunnolla panostaa viljelyyn.
Ymmärtääkseni ainoa, mitä rajoitetaan, on väkilannoitus. Jos muut kasvuun vaikuttavat asiat eivät mielestäsi ole "panostusta", niin aika kapea on viljelytekninen keinovalikoimasi. Vaikkapa näillä kerääjäkasveilla saa helposti 20 kgN/ha lisää ( eli noin 600 kg viljaa, korkeillakin lannoitustasoilla) aika lyhyelläkin tähtäimellä, ei "ilmaista" mutta "ilmasta".
Petri
Nii mut nääs hei katos tiäksää et kaikki uusi on Saatanasta ja koituu kuolemaks. :o
Just joo... Nyt välikevennyksenä pieni luomumuistelus.
Olin -91 mukana toteuttamassa ensimmäistä pitkää luomuneuvojille tarkoitettua täydennyskoulutuskurssia. Yhtenä vierailevana tähtenä oli maatalousekonomian yksi aikansa guruja, Aimo Turkki, tämä vieremäläisten maitotilojen taloustutkija. Saapui paikalle pari tuntia aikaisemmin, kyseli sitten minulta, millaista materiaalia on ollut jaossa kurssikokonaisuuden siihen asti. "Mutta nämähän ovat ihan perusasioita", hän tokaisi ensivaikutelmana. Kerroin, ettei tässä juuri muusta olekaan kyse. "Mutta nämähän ovat ihan perusasioita!".
;D
Ei ollu turha tuokaan Turkki. :)
-
ihan mielenkiintoinen. mulla kaatuu tosi moni lohko valtaojaan tai loimijokeen. en vaan tiedä onko ne semmosia valtaojia. sanokaas mistä näen sen onko valtaojissani valtaojia, johon liittyvät lohkot saisi suojavyöhykkeeksi. vipun kartta häh?
OIVA-palvelusta: https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/rekisteroityminen.asp (https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/rekisteroityminen.asp)
Kohdentamisalueella max. 20% pellosta saa olla suojavyöhykettä, ilmeisesti LHP:tä saa olla lisäksi 20%? Mitä sitten tapahtuu jos laitat suojavyöhykettä maksimit ja esim. osa vuokrapelloista häviää kokonaisalasta viiden vuoden sopimuskauden aikana?
-
ihan mielenkiintoinen. mulla kaatuu tosi moni lohko valtaojaan tai loimijokeen. en vaan tiedä onko ne semmosia valtaojia. sanokaas mistä näen sen onko valtaojissani valtaojia, johon liittyvät lohkot saisi suojavyöhykkeeksi. vipun kartta häh?
OIVA-palvelusta: https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/rekisteroityminen.asp (https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/rekisteroityminen.asp)
Kohdentamisalueella max. 20% pellosta saa olla suojavyöhykettä, ilmeisesti LHP:tä saa olla lisäksi 20%? Mitä sitten tapahtuu jos laitat suojavyöhykettä maksimit ja esim. osa vuokrapelloista häviää kokonaisalasta viiden vuoden sopimuskauden aikana?
Materiaaleissa puhutaan vain monimuotoisuuspelloista ja luonnonhoitopeltonurmista, mitä tulee siihen 20% maksimiosuuteen kohdentamisalueella. Jos suojavyöhykkeille MYÖS tulee jokin maksimiosuus, unohdettavahan se on. Helpoin suunnitella koko tilan viljelyteknoloigia ja laskea kokonaisajankäyttö sille 895€/ha bruttosummalle, kun saa laittaa pääosan alasta suojavyöhykkeelle. Muuten ei.
-SS-
-
ihan mielenkiintoinen. mulla kaatuu tosi moni lohko valtaojaan tai loimijokeen. en vaan tiedä onko ne semmosia valtaojia. sanokaas mistä näen sen onko valtaojissani valtaojia, johon liittyvät lohkot saisi suojavyöhykkeeksi. vipun kartta häh?
OIVA-palvelusta: https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/rekisteroityminen.asp (https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/rekisteroityminen.asp)
Kohdentamisalueella max. 20% pellosta saa olla suojavyöhykettä, ilmeisesti LHP:tä saa olla lisäksi 20%? Mitä sitten tapahtuu jos laitat suojavyöhykettä maksimit ja esim. osa vuokrapelloista häviää kokonaisalasta viiden vuoden sopimuskauden aikana?
Materiaaleissa puhutaan vain monimuotoisuuspelloista ja luonnonhoitopeltonurmista, mitä tulee siihen 20% maksimiosuuteen kohdentamisalueella. Jos suojavyöhykkeille MYÖS tulee jokin maksimiosuus, unohdettavahan se on. Helpoin suunnitella koko tilan viljelyteknoloigia ja laskea kokonaisajankäyttö sille 895€/ha bruttosummalle, kun saa laittaa pääosan alasta suojavyöhykkeelle. Muuten ei.
-SS-
Pakkohan siihen on joku rajoitus tulla! Muuten alkaa piiriojatkin vähitellen suurenemaan valtaojiksi.
-
On tuossa muitakin kysymyksiä. Pellolla ei saisi kasvattaa typensitojakasveja. Mutta kun juuri on saanut luomussa aikaan sen, että apilaa on pellolla jonkin verran pohjalla. Muutamassa vuodessa se ottaa helposti valtaa heiniltä luontaisten ominaisuuksiensa vuoksi. Pitäisikö torjua, ja miten?
Miten pellon, kasvukunto säilyy?
Mitä todellakin tehdä kasvijätteelle. Oma ajatukseni on levittää kasvijäte heti puinnin jälkeen muille pelloille viherlannoituksena. Vaatii sekin omat operaationsa.
Taloudellinen kate on kuitenkin luomussa ollut kohtalaisen hyvä /ha, onnistuessa hyvinkin parempi, kuin tuosta saisi.
Neuvojan mukaan uusia rajoituksia tuohon ei pitäisi olla mahdollista tulla. Tosin valtaojan tulkinnassa voisi tulla muutoksia kuulemma.
-
Mitä koneketjua käyttävät nurmen kompostoijat ? Ensinnäkin, jos ottaa paalaajan, ei laiteta muovia, eikö niin ? Sitten vaan paalit kasaan ja antaa "palaa". Vai joutuuko silppuamaan kasaan, hiukan multaa tai (lantaa?) joukkoon, ja antaa kasan lämmitä ? Sitten vaan kääntelee kuuman kohdan hapettamiseksi ? Kuinka hienoa vähintään silpun pitää olla, ainakin niittosilppurilla korjattu palaa iloisesti kompostina.
Suojavyöhykenurmi imee varmaan ravinteet maasta joutomaa-raivioksi. Ainakin yhtä hietaista ruismaaksi sopivaa lohkoa olen käynyt salavihkaa kaivelemassa; muutaman vuoden sadonkorjuun jälkeen on kellertävää niittynurmikkaa, juuristo on melko ohut ja maan rakennekin - no jaa...
Ja sitten olennainen asia: pitänee varmaan olla vedenpitävä ja katettu alusta myös tällaisten suojavyöhykeheinien kompostointiin ? Eiköhän nitraattidirektiiviin tule maininta tästä ?
-SS-
-
Kyllä ny tuolla tuella jo yhen 10 perhosen ostaa ja 100 motin purkukeloilla olevan noukinvaunun. Sillä vetää lannoitettavalle lohkolle vähän kerääjien lisäksi tavaraa. Rupeaa humus lisääntymään.
-
Kyllä ny tuolla tuella jo yhen 10 perhosen ostaa ja 100 motin purkukeloilla olevan noukinvaunun. Sillä vetää lannoitettavalle lohkolle vähän kerääjien lisäksi tavaraa. Rupeaa humus lisääntymään.
Juu Pöttinger Powercontrolia purkukeloilla oon täsä just miettinyt. Pikkuraha se tuossa ymppikorvauksien tulvassa on....
;D ;D
-SS-
-
No jos ei oo pikkuraha puutetta, niin voihan ajosilppurin, karhottimen, 3kpl bergmaneja sen perhosen lisäksi. Tietysti fendtit sinne pellolle kärriä, niittokonetta, karhotinta repimään.
Ois se komeeta!
-
Paatuneet viljanviljelijät turhaan dissaa Petriä. Kannattaa kokeilla ja hämmästyä luomuoppeja, yksipuolisena tuotantosuuntana tosiaan humpuukia mut joillakin osa-alueilla käytännöllistä ja taloudellista.
-
Mää koitin riittävällä lannalla ja siemenmäärällä, tuho oli totaalinen, laossa aivan saaaaatanallisesti. Sitten tulikin ne paskaruohot läpi ja se oli sitä myöten luomut sitten siinä. :-[
Olisit ollu kurssilla edes sinä päivänä hereillä kun puhuttiin lannotuksesta :D
Luomun oppeja soveltamalla kemikaalimies/nainen saa kyllä satopotentiaalia nostettua melko rankalla kädellä. Pelkästään syväjuuriset typensitojat tekevät ihmeitä kun ne yhdistää runsaaseen orgaaniseen ja kemialliseen lannoitukseen, unohtamatta palko ja heinäkasvien antamasta katkosta samaa kasvia seuraaville kasvitaudeille. Myös maanlaatu paranee usella potenssilla.
Ei muuten parane, justiinha SS kaivo sellasen tutkimuksen pöytään, sivulla 29. Asia on tutkittu, ei täs enää mitään ruohonjuuritason havaintoja kaivata ;)
Nois suojavyöhykenurmis, jos meinaa olla se joka sammuttaa valot niin sittenhän tuo on ok, mutta jos semmosella lohkolla on joskus vielä tarkoitus viljellä niin aika raju homma jos 5 vuotta kärrätään kaikki pois. Äkkiseltään luulis että aika monta kärrykuormaa saa viedä takasin kun otetaan viljelykseen. Tosin kaikkihan on ottanu noilta pelloilta sen 450€/ha erityisympäristötukena jo sieltä -95 vuodesta asti, ettei voimasavua tuu ongelmaksi asti niitettäes
Onko muuten se viä kellekkän auennu, jos sadonkorjuuvelvoite kerran poistuu mutta toisaalta luomutilalla on tämä myyntikasvivelvoite, niin tartteeko luomutilankaan jatkossa tuottaa myytävää tukien puolesta?
-
Niin luomutilallakin niinkuin muuallakin sadonkorjuuvelvoite poistuu. Sadon myyntivelvoitetta ei tule. Minusta se tarkoittaa sitä, että luomutilalla pitää olla tukihakemuksessa myytäväksi kelpaavia kasveja vähintään 30 % alalla tai jos kaikki viljellään nurmina kotieläimille, pitää eläimet siirtää luomuun.
Suojavyöhykenurmista pitkälti olen samaa mieltä. Mutta tutkittava on, talous ratkaisee. Pitkän aikavälin seuraukset on mietittävä. En aio vielä jäähdytellä.
Maan laatu paranee useimmilla maalajeilla uskomattoman nopeasti. Pitää tutustua vielä tuohonkin tutkimukseen. Kuulostaa oudolta. Omin silmin katsoessa muutos on jo muutamassa vuodessa näkyvissä.
-
Ja huononee. Mulle oli yllätys karjan poislaittamisen jälkeen kuinka äkkiä puimurin kantavuus heikkenee jos siinä ohrien välissä ei ookkaan nurmivuosia. Ja suojaviljana noilla oli aina se täysin turha aluskasvillisuus joka lisäs kantavuutta.
-
Mitähän mahtaa käydä jos nyt jättäytyy pois ympistä niin saako jatkossa olla aina pois... ?
Tarkoitan sitä että tippuuko lohkot jonkin tilaston ulkopuolelle ja esim. 5v päästä jos ehtoja tarkastellaan ja olisi taas kannattavaa niin ei kelpaakkaan ymppi kelpoiseksi..
-
Niin luomutilallakin niinkuin muuallakin sadonkorjuuvelvoite poistuu. Sadon myyntivelvoitetta ei tule. Minusta se tarkoittaa sitä, että luomutilalla pitää olla tukihakemuksessa myytäväksi kelpaavia kasveja vähintään 30 % alalla tai jos kaikki viljellään nurmina kotieläimille, pitää eläimet siirtää luomuun.
Suojavyöhykenurmista pitkälti olen samaa mieltä. Mutta tutkittava on, talous ratkaisee. Pitkän aikavälin seuraukset on mietittävä. En aio vielä jäähdytellä.
Maan laatu paranee useimmilla maalajeilla uskomattoman nopeasti. Pitää tutustua vielä tuohonkin tutkimukseen. Kuulostaa oudolta. Omin silmin katsoessa muutos on jo muutamassa vuodessa näkyvissä.
Luomukotieläintiloilla on myyntivaatimus.
Jossain vaiheessa noille suojavyöhykkeiltä kompostiin ajettaville nurmille tulee lantalavaatimus, nyt jo lantala vaaditaan myös lantaa vastaanottavilta tiloilta.
-
Paatuneet viljanviljelijät turhaan dissaa Petriä. Kannattaa kokeilla ja hämmästyä luomuoppeja, yksipuolisena tuotantosuuntana tosiaan humpuukia mut joillakin osa-alueilla käytännöllistä ja taloudellista.
Meikäläisellä paatuneella viljanviljelijällä kun heinänviljelykoneet on museokaluja 1960-1970 luvuilta, niin pitäiskö niillä nyt alkaa erilaisten nurmien kanssa puljaamaam, vois tulla äiteetä ikävä, sekin on kannattavuyskysymys, kuin paljon niihin kannattaa investoida.
Suorakylvökone kun on, niin oon ajatellut että otan vaan sen 80% kasvipeitteisyyden, ruista,öljykasveja, siinä ne melkein on, harmi kun VLN:stä ei saa kuin sen 54 euroa, sitä ois voinu laittaa enemmänkin paremmalla tuella, kerääjäkasvien kanssa tuskin alan puljaamaan, liian epävarmaa suorakylvössä.
-
Paatuneet viljanviljelijät turhaan dissaa Petriä. Kannattaa kokeilla ja hämmästyä luomuoppeja, yksipuolisena tuotantosuuntana tosiaan humpuukia mut joillakin osa-alueilla käytännöllistä ja taloudellista.
Meikäläisellä paatuneella viljanviljelijällä kun heinänviljelykoneet on museokaluja 1960-1970 luvuilta, niin pitäiskö niillä nyt alkaa erilaisten nurmien kanssa puljaamaam, vois tulla äiteetä ikävä, sekin on kannattavuyskysymys, kuin paljon niihin kannattaa investoida.
80-luvun kelasilppureita saa jo kilohinnalla, sillä saa tavaran johonkin kärryy, josta voi purkaa/kipata kompostiaumaan. Vaikka nykyään kelasilppuria ei tarvitse enää mollatakaan (kaikkihan sen toivottomuuden tietävät...), niin aika tehokasta toimintaa kuitenkin. Levittää sen nurmikompostin vaikka jo syysviljalle, niin ei tule patterointia talven yli eikä tarvitse alkaa betonilaattoja valamaan.
Petri
-
Just niin. Suojavyöhykelohkot meilläkin parhaita, siksi pitää laskea tarkkaan. Tällä hetkellä viljankasvatus näyttää kannattavammalta.
Kukaan ei voi tietää, mitä "viisaat" poliitikot keksii viiden vuoden kuluttua. Tai jo välitarkastuksissa. Siksi aion olla mukana joka tapauksessa. Luomu toki helpottaa itseä paljon..
Lannalla ei lantalavaatimusta ole kun saa levitettyä heti. Nurmellekin ajattelin juuri tuota, että voisi levittää puinnin jälkeen. Kyntäen sitten multaisi.
Minusta kerääjäkasvit soveltuvat juuri suorakylvöön parhaiten. Kylvö keväällä muun kylvön yhteydessä. Lopetus seuraavana keväänä roundupilla, ja taas kylvö. Paras mahdollinen hyöty irroitettavissa.
-
Just niin. Suojavyöhykelohkot meilläkin parhaita, siksi pitää laskea tarkkaan. Tällä hetkellä viljankasvatus näyttää kannattavammalta.
Kukaan ei voi tietää, mitä "viisaat" poliitikot keksii viiden vuoden kuluttua. Tai jo välitarkastuksissa. Siksi aion olla mukana joka tapauksessa. Luomu toki helpottaa itseä paljon..
Lannalla ei lantalavaatimusta ole kun saa levitettyä heti. Nurmellekin ajattelin juuri tuota, että voisi levittää puinnin jälkeen. Kyntäen sitten multaisi.
Minusta kerääjäkasvit soveltuvat juuri suorakylvöön parhaiten. Kylvö keväällä muun kylvön yhteydessä. Lopetus seuraavana keväänä roundupilla, ja taas kylvö. Paras mahdollinen hyöty irroitettavissa.
Jospa jollain konstilla sais jo lajittelun tai peittauksen yhteydessä sekoitettua kerääjäkasvin siemenen viljansiemenen sekaan, onko idea täysin kelvoton?
-
Paatuneet viljanviljelijät turhaan dissaa Petriä. Kannattaa kokeilla ja hämmästyä luomuoppeja, yksipuolisena tuotantosuuntana tosiaan humpuukia mut joillakin osa-alueilla käytännöllistä ja taloudellista.
Meikäläisellä paatuneella viljanviljelijällä kun heinänviljelykoneet on museokaluja 1960-1970 luvuilta, niin pitäiskö niillä nyt alkaa erilaisten nurmien kanssa puljaamaam, vois tulla äiteetä ikävä, sekin on kannattavuyskysymys, kuin paljon niihin kannattaa investoida.
Suorakylvökone kun on, niin oon ajatellut että otan vaan sen 80% kasvipeitteisyyden, ruista,öljykasveja, siinä ne melkein on, harmi kun VLN:stä ei saa kuin sen 54 euroa, sitä ois voinu laittaa enemmänkin paremmalla tuella, kerääjäkasvien kanssa tuskin alan puljaamaan, liian epävarmaa suorakylvössä.
Kerääjäkasvitoimenpiteestä ei pidä saivarrella jotakin mikä vaikuttaisi tai hyödyttäisi, tai miten se oikein tehdään, satanen hehtaarilta, siemenet kylvettävä orasvaiheessa. Koska voin suhtautua neutraalisti, tavallaan ulkopuolisena asiaan, kun en kumminkaan sitä toimenpidettä itse tee, niin oma näkemys on, että sen satasen hukkaaminen on suorastaan tuhlailua, jos siihen 54 euroon on jo päänsä työntänyt. Koska se 54 euroa on alusta lähtien sitä kyykkyhyppyä sitten, sekä ravinne-ummetusta. Joka ikiselle kasville, mikä mieleen tulee, niin kerääjäkasvin siemen perään. En olisi ihmeissäni, vaikka pari apilanlehteä löytyisi kun laittaa semmoisen sähköviskan suorakylvökoneen edelle, traktorin nokalle. Hukkakauramopolla, mopolla, mönkkärillä sitten oraalla, tosiaan kaluja löytyy eikä ole hinnan kiroissa.
Eli jos suorakylvö on jo käytössä, kerääjäkasvi tuo melkein puolet lisää perusosan ja kasvipeitteisyyden päälle.
Jos hallinnolta tulee selvät arviointikriteerit kerääjäkasvin visuaalisesta onnistumisesta ja epäonnistumisen sanktioinnista, niin sitten. Mutta enpä usko tulevan.
Eli päätösraja menee todellakin sen peruskorvauksen kohdalla. Jos sen ottaa, on kovetettava itsensä ulkokohtaisiin toimenpiteisiin, tehtävä ne joustavasti valvontariskin mukaan, vanhassa ympäristötuessa useimpien toimenpiteiden sanktiot kohdistuivat juuri sen yksittäisen laiminlyödyn toimenpiteen korvaukseen. Jos apilat ovatkin döö, niin vain siitä satasesta valvonnassa keskustellaan, eikö ?
-SS-
-
harmi kun VLN:stä ei saa kuin sen 54 euroa, sitä ois voinu laittaa enemmänkin paremmalla tuella
Eikö täällä juurikin ole luomuleiri todistanut , että VLN on itsessään ravinteita tuottava toimenpide,
eli palkitsee siinä muodossa , eikä siten tarvitse lisätukia ? On totta, että myyntiviljaa siitä
ei viljelyvuonna tule, mutta luomu-viherlannoitusnurmella lienee menekkiä ainakin luomueläintaloudelle.
Hyväsato-kisassa 2. vuoden luomuviherlannoitusnurmi tuotti yli 10 tonnia kuiva-ainesatoa. Tietysti, jos käyttöä
vihermassalle ei ole, on yritettävä saada kyseisen sadon sisältämä jopa 300 kg ? typpeä pysymään
seuraavalle viljelykasville. Sehän se haaste on, jos esim. luomurukiille ne ravinteet turvotetaan sinne syksyyn.
Laskelmissa viherlannosrehulle on saatu hyvä hinta. Mutta rahtikulut tietysti vaikuttavat, jos lähimmät
asiakkaat ovat puolivälissä Suomea.
-SS-
-
Just niin. Suojavyöhykelohkot meilläkin parhaita, siksi pitää laskea tarkkaan. Tällä hetkellä viljankasvatus näyttää kannattavammalta.
Kukaan ei voi tietää, mitä "viisaat" poliitikot keksii viiden vuoden kuluttua. Tai jo välitarkastuksissa. Siksi aion olla mukana joka tapauksessa. Luomu toki helpottaa itseä paljon..
Lannalla ei lantalavaatimusta ole kun saa levitettyä heti. Nurmellekin ajattelin juuri tuota, että voisi levittää puinnin jälkeen. Kyntäen sitten multaisi.
Minusta kerääjäkasvit soveltuvat juuri suorakylvöön parhaiten. Kylvö keväällä muun kylvön yhteydessä. Lopetus seuraavana keväänä roundupilla, ja taas kylvö. Paras mahdollinen hyöty irroitettavissa.
Jospa jollain konstilla sais jo lajittelun tai peittauksen yhteydessä sekoitettua kerääjäkasvin siemenen viljansiemenen sekaan, onko idea täysin kelvoton?
En ole koskaan sekoittanut, joten en tiedä varmasti. Kuitenkin voisin kuvitella, että raiheinät ja nadat toimisivat jokseenkin hyvin, pienisiemeniset apilat ja timoteit varmaankin lajittuvat. Jonkin verran kun tuota lajittumista pyrkii tapahtumaan myös heinansiemenlaatikossakin. Siellä ei pahasti, mutta kuitenkin.
-
Jos laittaa piensiemenet viljan siementen joukkoon, niin on hyvä lisätä osa ennen kuin säiliö alkaa tyhjenemään. Muutaman kymmenen vuoden kokemuksella sanoisin että onnistuu kohtalaisesti.
-
... toimenpiteiden sanktiot kohdistuivat juuri sen yksittäisen laiminlyödyn toimenpiteen korvaukseen. Jos apilat ovatkin döö, niin vain siitä satasesta valvonnassa keskustellaan, eikö ?
-SS-
[/quote]
Vanhassa sytseemissä (2007-2014) -100% lisätoimenpiteen tukeen ja kyllä se vaikutti jokusen prosentin perusymppitukeenkin. Luulis sen pysyvän ennallaan. ?? :o
-
harmi kun VLN:stä ei saa kuin sen 54 euroa, sitä ois voinu laittaa enemmänkin paremmalla tuella
Eikö täällä juurikin ole luomuleiri todistanut , että VLN on itsessään ravinteita tuottava toimenpide,
eli palkitsee siinä muodossa , eikä siten tarvitse lisätukia ? On totta, että myyntiviljaa siitä
ei viljelyvuonna tule, mutta luomu-viherlannoitusnurmella lienee menekkiä ainakin luomueläintaloudelle.
Hyväsato-kisassa 2. vuoden luomuviherlannoitusnurmi tuotti yli 10 tonnia kuiva-ainesatoa. Tietysti, jos käyttöä
vihermassalle ei ole, on yritettävä saada kyseisen sadon sisältämä jopa 300 kg ? typpeä pysymään
seuraavalle viljelykasville. Sehän se haaste on, jos esim. luomurukiille ne ravinteet turvotetaan sinne syksyyn.
Laskelmissa viherlannosrehulle on saatu hyvä hinta. Mutta rahtikulut tietysti vaikuttavat, jos lähimmät
asiakkaat ovat puolivälissä Suomea.
-SS-
Luomussa ei uudessa ympissä saa vln:lle sitä perusosan 54 euroa. Se katsotaan kuuluvsn kiinteästi viljelytapaan.
-
Ympäristökorvausjärjestelmä on hieman epälooginen, eikä siinä kuitenkaan ole pystytty pitämään yllä toimenpiteen, kulun ja ympäristövaikutuksen yhteyttä toisiinsa, ehkäpä ei millään tavalla.
Koska hallitusohjelmassa on päätetty nostaa luomu 20%:iin, on kiire saada luomusopimuksia syntymään. Luomusiemenien ja tarvikkeiden markkinoijat ja myyjät, sekä luomukurssittajat tätä myös ovat lobanneet.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ymp%C3%A4rist%C3%B6korvaus-kutistuu-luomun-tielt%C3%A4-1.56584
-SS-
-
Ympäristökorvausjärjestelmä on hieman epälooginen, eikä siinä kuitenkaan ole pystytty pitämään yllä toimenpiteen, kulun ja ympäristövaikutuksen yhteyttä toisiinsa, ehkäpä ei millään tavalla.
Koska hallitusohjelmassa on päätetty nostaa luomu 20%:iin, on kiire saada luomusopimuksia syntymään. Luomusiemenien ja tarvikkeiden markkinoijat ja myyjät, sekä luomukurssittajat tätä myös ovat lobanneet.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ymp%C3%A4rist%C3%B6korvaus-kutistuu-luomun-tielt%C3%A4-1.56584
-SS-
Eli luomu ei vaadi sitoutumista ympärostö korvaus järjestelmään.
-
Nykysysteemillä, luomun valvontajärjestelmään voinee liittyä ilman ymppiä, luomutuen hakemiseen on turha ryhtyä jos ei pelto oo ympäristötues mukana. Eli vaihtoehdoksi taitaa jäädä ne luomuvihannekset joista katetta pystyy kerryttään ilman vaivaishuollon almuja. Muuttuko tuo kytkentä, en toki tiedä. Sillonhan raiviotkin tulis luomutuen piiriin, tokkopa pakko-niinistö on tuommosta lipsahdusta antanu mennä sormien läpi diktaattorina toimiessaan
Jos hallinnolta tulee selvät arviointikriteerit kerääjäkasvin visuaalisesta onnistumisesta ja epäonnistumisen sanktioinnista, niin sitten. Mutta enpä usko tulevan.
Eli päätösraja menee todellakin sen peruskorvauksen kohdalla. Jos sen ottaa, on kovetettava itsensä ulkokohtaisiin toimenpiteisiin, tehtävä ne joustavasti valvontariskin mukaan, vanhassa ympäristötuessa useimpien toimenpiteiden sanktiot kohdistuivat juuri sen yksittäisen laiminlyödyn toimenpiteen korvaukseen. Jos apilat ovatkin döö, niin vain siitä satasesta valvonnassa keskustellaan, eikö ?
-SS-
Tehkää ihan niikun teette ja ehkä muilla on pokkaa/varaakin ruveta rähiseen tarkastajien kans jos minkään sortin piippaa ei kasitonnarin juuresta löydy. Ja eihän ne kaikkia kiinni saa. Mutta pysyn kannassani että jotain kylvöön viittaavaa pitää ihan pelloltakin löytää, jos stasi lähettää hiukan tarkemman kaverin paikalle, lohkokortin merkintä ei piisaa. Turha sitte tulla poraahaan jos aluskasvi-toimenpide hylätty kokonaan, joka nostaa sanktio% niin korkeaksi että vaikuttaa jo muihin tukiin ja vaihtoehdoksi jää enää tilan alasajo ja sekavien viestin suoltaminen agronettiin ???
.
.
.
HUH
.
.
Å
-
Eli vaihtoehdoksi taitaa jäädä ne luomuvihannekset joista katetta pystyy kerryttään ilman vaivaishuollon almuja. ...... Sillonhan raiviotkin tulis luomutuen piiriin, tokkopa pakko-niinistö on tuommosta lipsahdusta antanu mennä sormien läpi diktaattorina toimiessaan
Juurikin näin. Luomualallakin on monenlaista toimijaa, vihannesviljely ja jatkojalostus tuovat jo tuotteen hinnassa katteet. Olisi hyvä tietää, onko raivioiden teko luomualan lisääjänä oikeasti mahdollista.
Jos hallinnolta tulee selvät arviointikriteerit kerääjäkasvin visuaalisesta onnistumisesta ja epäonnistumisen sanktioinnista, niin sitten. Mutta enpä usko tulevan.
.....
-SS-
Tehkää ihan niikun teette ja ehkä muilla on pokkaa/varaakin ruveta rähiseen tarkastajien kans jos minkään sortin piippaa ei kasitonnarin juuresta löydy. Ja eihän ne kaikkia kiinni saa. Mutta pysyn kannassani että jotain kylvöön viittaavaa pitää ihan pelloltakin löytää, jos stasi lähettää hiukan tarkemman kaverin paikalle, lohkokortin merkintä ei piisaa. Turha sitte tulla poraahaan jos aluskasvi-toimenpide hylätty kokonaan, joka nostaa sanktio% niin korkeaksi että vaikuttaa jo muihin tukiin ja vaihtoehdoksi jää enää tilan alasajo ja sekavien viestin suoltaminen agronettiin ???
.
.
.
HUH
.
.
Å
Juu kirjoittamani oli hieman sarkasmia, kun helpoksi tukiautomaatiksi tuota täällä mainittiin.
Valmisteludokumenteissa on mainittu, että vaikea valvoa, sekä viivyttää valvontoja sinne sallitun
muokkausajan alkuun.
Mainitsin omalta kohdaltani juuri tuon kerääjäkasvin sisältävänkin vaikeasti hallittavan
valvontariskin, koska valvonnan tullessa ei pysty "dokumentaatiota päivittämällä"
millään enää vaikuttamaan asiaan.
-SS-
-
minkä näette syynä sille, että lantapoikkeuksen käyttö fosforilannoituksessa estetään uudessa ohjelmassa lannan vastaanottajilta?
eikö itämeri juuri siten pelastuisi, että lantaa otettaisiin innolla vastaan ja levityspinta-ala olisi isompi.
nyt naapurit sanovat paikalliselle kotieläinparonille, etteivät voi enää ottaa lantaa vastaan kun fosforiraja tulee niin pian vastaan. ja paroni jää ympistä pois ja ajaa kaikki kakkendaalit kotinummelle karheelle.
-
minkä näette syynä sille, että lantapoikkeuksen käyttö fosforilannoituksessa estetään uudessa ohjelmassa lannan vastaanottajilta?
ja paroni jää ympistä pois ja ajaa kaikki kakkendaalit kotinummelle karheelle.
Kysymystä pitäisi muotoilla. Miksi lantapoikkeus sallitaan kotieläintiloille?
Tavoitteena oli poistaa poikkeus. Ja kompromissinä säädettiin, että kotieläintilat saavat käyttää sitä vastaanottajat ei. Tämmöstä poikkeusta ei juuri muualla eu:n alueella ole. Jos ei saa käyttää fosforia, niin sitä ei saa käyttää.
Esim. Ruotsissa muut kuin nitraattidirektiivin rajoitukset lannoituksen suhteen koskevat vain orgaanisia lannoitteita ei keinolannotteita. Niissä rajoittaa vain kannattavuus.
-
Täähän on susi ymäristön kannalta. Nyt pitää ilmoittaa perustettava vln säilörehuna ja sille saa ihan luvan kanssa ajaa paskaa!
-
minkä näette syynä sille, että lantapoikkeuksen käyttö fosforilannoituksessa estetään uudessa ohjelmassa lannan vastaanottajilta?
eikö itämeri juuri siten pelastuisi, että lantaa otettaisiin innolla vastaan ja levityspinta-ala olisi isompi.
nyt naapurit sanovat paikalliselle kotieläinparonille, etteivät voi enää ottaa lantaa vastaan kun fosforiraja tulee niin pian vastaan. ja paroni jää ympistä pois ja ajaa kaikki kakkendaalit kotinummelle karheelle.
Siis näen ympäristökorvauksen tässäkin tilanteessa haittaavan kokonaisuutta enemmän kuin sen osuus on kokonaistuista. Ympäristökorvauksen ulkopuolinen vehnänviljelijä saa ottaa lantaa vuosittain typpenä 170 kg ja fosforina 60 kg. Asiallisia määriä.
Ravinneummetus lähtee jo siitä 54 eurosta. Ja sekö on hyvä korvaus ravinteiden pihtaamisesta ?
-SS-
-
minkä näette syynä sille, että lantapoikkeuksen käyttö fosforilannoituksessa estetään uudessa ohjelmassa lannan vastaanottajilta?
eikö itämeri juuri siten pelastuisi, että lantaa otettaisiin innolla vastaan ja levityspinta-ala olisi isompi.
nyt naapurit sanovat paikalliselle kotieläinparonille, etteivät voi enää ottaa lantaa vastaan kun fosforiraja tulee niin pian vastaan. ja paroni jää ympistä pois ja ajaa kaikki kakkendaalit kotinummelle karheelle.
Siis näen ympäristökorvauksen tässäkin tilanteessa haittaavan kokonaisuutta enemmän kuin sen osuus on kokonaistuista. Ympäristökorvauksen ulkopuolinen vehnänviljelijä saa ottaa lantaa vuosittain typpenä 170 kg ja fosforina 60 kg. Asiallisia määriä.
Ravinneummetus lähtee jo siitä 54 eurosta. Ja sekö on hyvä korvaus ravinteiden pihtaamisesta ?
-SS-
Ois muuten kiva tietää että miten kävisi jos jäisi ympäristökorvauksesta pois, mutta käyttäisi aluskasveja ynm. ympäristökorvauksen lisätoimenpiteitä sen lisäksi että sais käyttää vapaamin lannoiteita. Korreloitusko tukien menetys parempana satona ja sitä kautta parempana tuloksena?
-
minkä näette syynä sille, että lantapoikkeuksen käyttö fosforilannoituksessa estetään uudessa ohjelmassa lannan vastaanottajilta?
eikö itämeri juuri siten pelastuisi, että lantaa otettaisiin innolla vastaan ja levityspinta-ala olisi isompi.
nyt naapurit sanovat paikalliselle kotieläinparonille, etteivät voi enää ottaa lantaa vastaan kun fosforiraja tulee niin pian vastaan. ja paroni jää ympistä pois ja ajaa kaikki kakkendaalit kotinummelle karheelle.
Siis näen ympäristökorvauksen tässäkin tilanteessa haittaavan kokonaisuutta enemmän kuin sen osuus on kokonaistuista. Ympäristökorvauksen ulkopuolinen vehnänviljelijä saa ottaa lantaa vuosittain typpenä 170 kg ja fosforina 60 kg. Asiallisia määriä.
Ravinneummetus lähtee jo siitä 54 eurosta. Ja sekö on hyvä korvaus ravinteiden pihtaamisesta ?
-SS-
Ois muuten kiva tietää että miten kävisi jos jäisi ympäristökorvauksesta pois, mutta käyttäisi aluskasveja ynm. ympäristökorvauksen lisätoimenpiteitä sen lisäksi että sais käyttää vapaamin lannoiteita. Korreloitusko tukien menetys parempana satona ja sitä kautta parempana tuloksena?
Tuo on aivan olennainen kysymys. Kerääjäkasvithan kerrotaan äärimmäisen tuottoisiksi, ainakin silloin kun siihen ympäristökorvauksen toimenpiteen menetelmään sitoutumista ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Miksi sen teho poistuisi, jos ei nosta siitä erinomaisen tuottavasta menetelmästä tukea ?
-SS-
-
Kertokaas nyt, että saako tuon kasvipeitteisyys rahan joka hehtaarille. Niin kuin se oli edellisessäkin ympissä vai pelkästään sille 80%? Tästä taisi olla juttua kyllä jossakin, mutta ei nyt löytynyt.
Ja oliko se nyt niin, että kerääjäkasvi kerrytti tuota kasvipeitteisyys alaa, mutta peitteisyydestä ei enää maksettu erikseen?
Äkkiä ajatellen keskimäärin jos jonkun 100€/ha saisi niin ei ole kyllä iso raha, kun miettii mitä sen vuoksi joutuu tekemään. Kerääjäkasvit pitäisi ottaa käyttöön ja keksiä jokin järkevä, halpa ja toimiva kylvökonsti. Lietettä joutuisi sijoittelemaan isommalle alalle. Kasvipeitteisyyttä täytyisi ottaa maksimi 80%. Jotenkin alkaa tuntumaan, että onkohan tässä järkeä.. :o
-
saa mut ei LHP:lle. mut sekin kerryttää prosenttia. kässäsiks?
-
Vielä monimutkaisemmalta näyttää. En pikaisella selauksella löytänyt selvää tietoa, mutta muistaakseni näin:
Kaikki syysviljat, nurmet ja sänget täyttävät kasvipeitteisyyttä.
Myöskin 20 % saa kevytmuokata, ja sekin luetaan kasvipeitteisyyteen.
Eli kaikkiaan muokata voi 40 % josta 20 kevyesti, ja silti saa 80% kasvipeitteisyyden.
Kerääjäkasvisänki täyttää kasvipeitteisyyttä ja sille maksetaan korvaus.
Sitten hankalampaa:
LHP:lle ja suojavyöhykkeille ym monimuotoisuuksille ei maksettaisi kasvipeitteisyydestä.
Ilmeisesti myös ruis ja syysöljykasvit jäävät korvauksien ulkopuolelle.
Syynä olisi se, ettei kahta korvausta voitaisi maksaa samalle alalle (öljykasvipalkkio, rukiin tuotantopalkkio, LHP-korvaus, monimuotoisuuskorvaus versus kasvipeitteisyys)
Sitten tuo 20% vaikkapa kynnettynä ehkä saisi tuon korvauksen.
Hankalaa. Toivottavasti tulee tarkennusta tietoihin vielä.
-
Eli AB alueelta kannattaa ostaa ~20% lisää peltoa C puolelta ja heittää se LHP:lle? Saa prosentit ja ei haittaa että siellä C aluella kasvipeitteisyydestä ei makseta kun se on kuitenkin olematon korvaus?
-
Ilmeisesti myös ruis ja syysöljykasvit jäävät korvauksien ulkopuolelle.
Syynä olisi se, ettei kahta korvausta voitaisi maksaa samalle alalle
Jos näin on, niin saattaa ruisruuhka helpottaa hiukan seuraavina vuosina ... Sekä entistä enemmän nimenomaan rukiinviljely, enemmistökasvilajina, kampeaa viljelijää jäämään ympäristökorvauksien ulkopuolelle.
Mutta ei kai tuo varmaa ole. Noin 20 vuoden aikana koskaan ei näin paljon ole kiinnostuneita kyselijöitä ja katselijoita ollut, ennestään melko vähän ruista viljelleiden keskuudessa. Siis tuo harrastepelto kun on tullut monelle kaupungillakin tutuksi. Enimmäkseen epäonnistumisineen ja muutamine onnistumisineen.
Paras kehu, jonka olen saanut silloin kerran, kun kasvoi koripalloilijan mittaista Elviä, oli edesmenneeltä naapurilta, "jos noin hyvät kasvustot saa aikaiseksi noilla vehkeillä (vanha foorti, Hankmo piiikkiäes, sininen Juko) , niin olisin sinuna laittanut ihan kunnollisen alan kasvamaan" Niin aina, pienviljelijällä kun ei mitään isoja aukeita ole. No, seuraavana kahtena vuotena oli isojakin, yli 50 ha peltoja rukiilla, saivat kynsilleen, kun tuli heikompia vuosia, oli melkein 10 vuoden väli isommalla viljelyllä sitten.
Nyt taas on Saloon mennessä olisiko 100 ha yhdessä aukeassa. Ja hybriidiä vielä. Tänä vuonna siitä tulee jackpot, arvelen.
-SS-
-
Ois muuten kiva tietää että miten kävisi jos jäisi ympäristökorvauksesta pois, mutta käyttäisi aluskasveja ynm. ympäristökorvauksen lisätoimenpiteitä sen lisäksi että sais käyttää vapaamin lannoiteita. Korreloitusko tukien menetys parempana satona ja sitä kautta parempana tuloksena?
Vielä tähän, jos tosiaan alkaisi luomumaisesti maan rakennetta viljellä, niin ongelmaksi tulisi se ainokainen satovuosi, viherlannoistamisien välissä, sitten sitä ohraa satasella ja ruista sadallaviidelläkympillä myymään, kun kuivuri on kylmillään ollut parikin vuotta. Jos tosiaan satoa kertyisikin sitten sen kerran paremmin kuin peräkkäisviljelyllä, hinta ei muutu miksikään. Pilkkahinnalla lähtee.
Eikä niinkö luomuruista 330:lla niin kertyyhän kuorma-autollisesta tiliäkin silloin. Eli tämä se varsinainen huijaus on, toivottavasti eivät tavanomaisen viljelyn piiska-porkkanaviherryksen valinneet viljelijät tunne itseään petkutetuksi kuluvan viisivuotiskauden jälkeen: että luomusopimukset maistuvat kunnolla sitten 2020. Huomatkaa , se yli 20% pitäisi olla silloin kasassa, ihan hallitusohjelmankin mukaan.
-SS-
-
Vielä monimutkaisemmalta näyttää. En pikaisella selauksella löytänyt selvää tietoa, mutta muistaakseni näin:
Kaikki syysviljat, nurmet ja sänget täyttävät kasvipeitteisyyttä.
Myöskin 20 % saa kevytmuokata, ja sekin luetaan kasvipeitteisyyteen.
Eli kaikkiaan muokata voi 40 % josta 20 kevyesti, ja silti saa 80% kasvipeitteisyyden.
Kerääjäkasvisänki täyttää kasvipeitteisyyttä ja sille maksetaan korvaus.
Sitten hankalampaa:
LHP:lle ja suojavyöhykkeille ym monimuotoisuuksille ei maksettaisi kasvipeitteisyydestä.
Ilmeisesti myös ruis ja syysöljykasvit jäävät korvauksien ulkopuolelle.
Syynä olisi se, ettei kahta korvausta voitaisi maksaa samalle alalle (öljykasvipalkkio, rukiin tuotantopalkkio, LHP-korvaus, monimuotoisuuskorvaus versus kasvipeitteisyys)
Sitten tuo 20% vaikkapa kynnettynä ehkä saisi tuon korvauksen.
Hankalaa. Toivottavasti tulee tarkennusta tietoihin vielä.
Mut jos sillä pellolla kasvaa kerääjäkasvi ja sehän on silloin myös kasvipeitteisenä niin saako raha molemmista eli 100€ + 54€? Tuossahan maksetaan molemmista, jos noin on. Samalla tavalla kuin vaikka rukiilla ja syysöljykasveilla. Eikös se ollut juuri niin, että tuplasta ei maksettu. Toisaalta taas jos molemmista saa rahan niin sitten joutuu kyllä vielä harkitsemaan. Mutta osaakos kukaan sanoa saako tuon kasvipeitteisyys rahan koko alalle jos, ei ole LHP tms. Eli samaan tyyliin kuin edellisellä kaudella?
LHP ovat itsellä niin pienessä osassa, että noista ei tarvitse huolehtia. Eikä ole muutenkaan mitään monimuotoisuus suojavyöhyke sekoiluja. ;D
-
Ei se kerääjäkasvi automaattisesti kasvipeitteinen ole, kerran sen saa muokata lokakuusta alkaen.
-
Ei se kerääjäkasvi automaattisesti kasvipeitteinen ole, kerran sen saa muokata lokakuusta alkaen.
Totta, mutta jos sen säilyttää niin tuleeko 100€ ja päälle kasvipeitteisyydestä maksimissaan 54€?
-
Hyvä kysymys. Koulutuksessa sanottiin, että tulee, koska kerääjäkasvitoimenpide on syystoimi, kasvipeitteisyys talvitoimi. Kuten huomataan, lisätietoa todella tarvitaan. Toivottavasti viranomaiset ja neuvojat lukevat näitä palstoja, jotta osaavat tiedottaa ja neuvoa ajoissa.
-
Kyllä sen torppaa "eräs etujärjestö" epätasa-arvoisena. Koska kohdentamisalueen ulkopuolella ei saa tukea tai se on huomattavasti pienempi (tai siis suurempi AB-alue)
Voi sitä kitinän määrää kun ensimmäiset taulukot pistetään julkisuuteen eri vaihtoehdoista ja tukialueista.
-
Täydentävät ehdot tuoreessa asetuksessa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150004
Ollaan taas askel lähempänä ympäristökorvauksetonta viljelyä, kun nitraattiasetuskin jo on vahvistettu,
niin eipä noissa täydentävissä ehdoissa niin kauheita rajoituksia ollut. Eli se viljelysuunnitelma-Zumbajumppa keskittynee
enimmäkseen tuohon ympäristökorvaukseen. Ja mitä siitä saa ? 54 eukkoa/ha ?
-SS-
-
Ja mitä siitä saa ? 54 eukkoa/ha ?
-SS-
Tommosta haaremia ei kyllä kenenkään talous kestä.
-
Ja mitä siitä saa ? 54 eukkoa/ha ?
-SS-
Tommosta haaremia ei kyllä kenenkään talous kestä.
;D ;D ;D ;D
Tai oliko se kuitenkin jottain muuta sielä tukiviljelyn paratiississa luvattu ?
-SS-
-
Pari jutskaa asian tiimoilta.
Kerääjäskasvit saa tosiaankin sen 100+54euroa, toisin kuin synkistelevät depressiiviset lumi-vilja-lumi-porukat on väittäny.
Toisekseen, suojavyöhykenurmet ovat sitten pysyviä nurmia sen viiden vuoden jälkeen, jos ei perusta niitä kolmantena sitoumuskautena jolloin ne jollottaa vaan sen pari vuotta. Mutta, siinä voi olla se käpy että neuvotellaan parin vuoden jatko kuten on ollut tapana kun tukisopparit on katkolla.
Tuki on sitten noilta osin n.900eurooo hehtaari ja sitä ei tulla missään vaiheessa leikkaamaan kuten SS on pelätellyt.
Vuokrahemmoille tiedoksi, jos vuokrasopimus katkeaa ennen kun viisi vuotta on suojanurmi möllöttänyt maanpeitteenä, peritään niiltä vuosilta se 500euroa takasin jos seuraava ei suostu pitämään sitoumuskauden loppuun nurmipeitettä.
Oikeustaju....no, sitä ei ole.
-
Kerääjäkasvitoimenpide näyttää hyvältä, mutta se ei välttämättä ole sitä, jos nykyisellään julkaistut ehdot aikaisimman lopetuspäivän suhteen pitävät paikkansa.
Hybridiruis ehdottomasti, tavanomainen ruis todennäköisesti, kylvökesänä jääpi pois, vaikka hyvinkin syysviljoja lokakuussa olen onnistuneesti kylvänyt, rukiilla saman yrittäminen on haasteellisempaa. Huomataan myös, että SKN ripuloi jo kolmannella viikolla elokuuta syysvehnien kylvöhuoliensa kanssa. Sama tilanne syysöljykasveilla. Jos syysöljykasvi käy aluskasviksi toimenpiteessä, niin hyvä, syysvehnää tai ruista ei ole edes näkynyt ohjeiden prototyypeissä. Syysvehnän käyttö aluskasvina kesällä ei omien kokeiden perusteella näytä hyvältä, ruiskutat mitä ruiskutat, kuollutta on keväällä.
Eli kun laskee pakkokesannon ja syysviljojen kylvölohkot pois, on korvattava kerääjäkasviala aika paljon alhaisempi kuin 100% . Eli jos suunnittelee esim. 50% syysviljoille, on kerääjäkasvista tilalle saatava korvaus kaikille hehtaareille jaettuna vain 45 euroa, ei sata euroa. Silti sama ryhtyminen toimeen, samat laiteinvestoinnit, toimii vain isommilla aloilla, joilla muutenkin on kokopäiväinen siemenviskoja työssä, sivutoimiviljelyssä voi todeta lähinnä tulojen vähenevän toisaalla saman verran kuin voisi saada marssimalla peltoa eestaas kampea kiertäen.
Onhan tuo suojavyöhykenurmi järkevänsuuntainen tukitaso, mutta niitä palleroita rupeaa kasaantumaan, kun ei ole kovin suurta metsäpalstaakaan siinä lähistöllä. Suojavyöhykkeen niittomasssan poisvientipakko lienee ehdoton, sääsriskistä huoliomatta. Niittosilppuri toimii ehkä 3. vuonna, mutta ei näillä pelloilla parina ensimmäisenä vuonna, liika pitkäksi ja vahvaksi menee ja rupeaa kietomaan ja remmejä kulumaan. Ainakin Varstassa. Loppukaupassa voi pellon arvo laskea merkittävästi, juuri pysyvän nurmen syntymisen ansiosta. Lämmittääkö 5 x 500 € silloin, jos pellon hinta laskee 5000 € tai mahdollinen vuokrakelpoisuus alenee ongelmajätelaanin tasolle ?
Eihän tuota kerääjäkasvia kukaan estä käyttämästä, vaikka ei tekisi ympäristösitoumusta.
-SS-
-
Pari jutskaa asian tiimoilta.
Kerääjäskasvit saa tosiaankin sen 100+54euroa, toisin kuin synkistelevät depressiiviset lumi-vilja-lumi-porukat on väittäny.
Toisekseen, suojavyöhykenurmet ovat sitten pysyviä nurmia sen viiden vuoden jälkeen, jos ei perusta niitä kolmantena sitoumuskautena jolloin ne jollottaa vaan sen pari vuotta. Mutta, siinä voi olla se käpy että neuvotellaan parin vuoden jatko kuten on ollut tapana kun tukisopparit on katkolla.
Tuki on sitten noilta osin n.900eurooo hehtaari ja sitä ei tulla missään vaiheessa leikkaamaan kuten SS on pelätellyt.
Vuokrahemmoille tiedoksi, jos vuokrasopimus katkeaa ennen kun viisi vuotta on suojanurmi möllöttänyt maanpeitteenä, peritään niiltä vuosilta se 500euroa takasin jos seuraava ei suostu pitämään sitoumuskauden loppuun nurmipeitettä.
Oikeustaju....no, sitä ei ole.
Tuota kerääjäkasvien satasta ei oo vielä lyöty lukkoon, voi pudota muutaman kympin :-X
-
Kerääjäkasvitoimenpide näyttää hyvältä, mutta se ei välttämättä ole sitä, jos nykyisellään julkaistut ehdot aikaisimman lopetuspäivän suhteen pitävät paikkansa.
Hybridiruis ehdottomasti, tavanomainen ruis todennäköisesti, kylvökesänä jääpi pois, vaikka hyvinkin syysviljoja lokakuussa olen onnistuneesti kylvänyt, rukiilla saman yrittäminen on haasteellisempaa. Huomataan myös, että SKN ripuloi jo kolmannella viikolla elokuuta syysvehnien kylvöhuoliensa kanssa. Sama tilanne syysöljykasveilla. Jos syysöljykasvi käy aluskasviksi toimenpiteessä, niin hyvä, syysvehnää tai ruista ei ole edes näkynyt ohjeiden prototyypeissä. Syysvehnän käyttö aluskasvina kesällä ei omien kokeiden perusteella näytä hyvältä, ruiskutat mitä ruiskutat, kuollutta on keväällä.
Eli kun laskee pakkokesannon ja syysviljojen kylvölohkot pois, on korvattava kerääjäkasviala aika paljon alhaisempi kuin 100% . Eli jos suunnittelee esim. 50% syysviljoille, on kerääjäkasvista tilalle saatava korvaus kaikille hehtaareille jaettuna vain 45 euroa, ei sata euroa. Silti sama ryhtyminen toimeen, samat laiteinvestoinnit, toimii vain isommilla aloilla, joilla muutenkin on kokopäiväinen siemenviskoja työssä, sivutoimiviljelyssä voi todeta lähinnä tulojen vähenevän toisaalla saman verran kuin voisi saada marssimalla peltoa eestaas kampea kiertäen.
Onhan tuo suojavyöhykenurmi järkevänsuuntainen tukitaso, mutta niitä palleroita rupeaa kasaantumaan, kun ei ole kovin suurta metsäpalstaakaan siinä lähistöllä. Suojavyöhykkeen niittomasssan poisvientipakko lienee ehdoton, sääsriskistä huoliomatta. Niittosilppuri toimii ehkä 3. vuonna, mutta ei näillä pelloilla parina ensimmäisenä vuonna, liika pitkäksi ja vahvaksi menee ja rupeaa kietomaan ja remmejä kulumaan. Ainakin Varstassa. Loppukaupassa voi pellon arvo laskea merkittävästi, juuri pysyvän nurmen syntymisen ansiosta. Lämmittääkö 5 x 500 € silloin, jos pellon hinta laskee 5000 € tai mahdollinen vuokrakelpoisuus alenee ongelmajätelaanin tasolle ?
Eihän tuota kerääjäkasvia kukaan estä käyttämästä, vaikka ei tekisi ympäristösitoumusta.
-SS-
Jos tuo syysöljykasvi tulee käymään kerääjäksi, sitä ei luultavasti voi hyödyntää seyraavana vuonna. Sama muittenkin kerääjäkasvien osalta :-\
-
Pari jutskaa asian tiimoilta.
Kerääjäskasvit saa tosiaankin sen 100+54euroa, toisin kuin synkistelevät depressiiviset lumi-vilja-lumi-porukat on väittäny.
Toisekseen, suojavyöhykenurmet ovat sitten pysyviä nurmia sen viiden vuoden jälkeen, jos ei perusta niitä kolmantena sitoumuskautena jolloin ne jollottaa vaan sen pari vuotta. Mutta, siinä voi olla se käpy että neuvotellaan parin vuoden jatko kuten on ollut tapana kun tukisopparit on katkolla.
Tuki on sitten noilta osin n.900eurooo hehtaari ja sitä ei tulla missään vaiheessa leikkaamaan kuten SS on pelätellyt.
Vuokrahemmoille tiedoksi, jos vuokrasopimus katkeaa ennen kun viisi vuotta on suojanurmi möllöttänyt maanpeitteenä, peritään niiltä vuosilta se 500euroa takasin jos seuraava ei suostu pitämään sitoumuskauden loppuun nurmipeitettä.
Oikeustaju....no, sitä ei ole.
Tuota kerääjäkasvien satasta ei oo vielä lyöty lukkoon, voi pudota muutaman kympin :-X
Kyllä se eilen lyötiin lukkoon. :)
-
Asetus 4/2015
Asetus 7/2015
Asetus 1250/2014
Näissä viljelyn eurooppalaiset peruslähtökohdat, melko suoraviivaiset, eivätkä johda ravinteiden niukkuuteen, sadeoloiltaan edullisena vuonna.
Ei tarvitse tutkiskella paikallisesti hatusta vedettyjä lannoitusrajoja, keksiä viljavuusnäytteitä, keksiä satotasoja, ostella kylänmiehen nimiin keinolannoitteita yön pimeydessä, viljellä apusäilörehunurmia, vain lannoituksen siirtelyä varten, laimennella lantanäytteitä, tai mitä muuta kreikkalaista kuria nyt vaan mieleen tulee.
Jos olisin noissa toimissa todella taitava, olisin ennemmin menestynyt käytettyjen autojen joppari. Naisen käytöstä, huoltokirja täydellinen, takuukilometrit, joopa joo.
Jos Suomen viljasato tilastoitaisiin kaikista viljelysuunnitteluohjelmista, olisi satotaso 4 miljardin kilon sijasta jotain kuusi-kahdeksan miljardia kiloa ? Sadalla kilolla typpeä. Jeps.
-SS-
-
Maksetaanko todella se satanen, jos toimenpiteestä tulee kovin suosittu? Jos maksetaan, niin sitten ehkä nipistetään jostain muualta ne tarvittavat rahat, jos ei, niin sitten korvaussumma alenee. Rahaa on rajallisesti käytettävissä.
-
Maksetaanko todella se satanen, jos toimenpiteestä tulee kovin suosittu? Jos maksetaan, niin sitten ehkä nipistetään jostain muualta ne tarvittavat rahat, jos ei, niin sitten korvaussumma alenee. Rahaa on rajallisesti käytettävissä.
Siis se suojavyöhykenurmen tuki ei leikkaudu.
Noista muista ei ole vielä varmaa tietoa.
-
kyl mää semmosta vähä kuulin et jotain siihen keksitään kyl jos lähtee lapasesta. mut voi olla et ekana vuonna kannattaa rahastaa jos ne muuttaa sitä sit vasta.
-
Ympäristökorvauksiin on varattu 200 milj €/v . Jos yleisin tukimuoto on 54(perus) + 100(kerääjäk) + 36(60%kasvip) niin sitä yhdistelmää riittää miljoonalle hehtaarille.
Kohdentamisalueella on noin 1,45 milj hehtaaria. Jos pakkokesannointi otetaan pois niin jää vajaat 1,4 milj ha. Eli joku tienaa, mut ei kaikki.
SKN:n tukiautomaatin toteutuminen kerrotusti todellakin vaatii joka kolmannen hehtaarin jäämisen jkopa kokonaan ympäristösitoumuksen ulkopuolelle. Systeemistä poisjättäytyjiä pitäisi näennäiskerääjäketkujen kiittää eikä pilkata. Muuten ei kenenkään korvauspotilla kuuhun mentäisi.
-SS-
-
Ympäristökorvauksiin on varattu 200 milj €/v . Jos yleisin tukimuoto on 54(perus) + 100(kerääjäk) + 36(60%kasvip) niin sitä yhdistelmää riittää miljoonalle hehtaarille.
Kohdentamisalueella on noin 1,45 milj hehtaaria. Jos pakkokesannointi otetaan pois niin jää vajaat 1,4 milj ha. Eli joku tienaa, mut ei kaikki.
SKN:n tukiautomaatin toteutuminen kerrotusti todellakin vaatii joka kolmannen hehtaarin jäämisen jkopa kokonaan ympäristösitoumuksen ulkopuolelle. Systeemistä poisjättäytyjiä pitäisi näennäiskerääjäketkujen kiittää eikä pilkata. Muuten ei kenenkään korvauspotilla kuuhun mentäisi.
-SS-
:D :D
Vai niin...
Ei se oo mun vika ettei siellä sada ja sulla oli ravinnetaseet. ;D
-
Ei se oo mun vika ettei siellä sada ja sulla oli ravinnetaseet. ;D
Voit muuten uskoa, että ensi kesänä edelleen on ravinnetaseet käytössä. Ihan hyvä työkalu läpivalaisemaan nämä 63 kg:lla N 7 tonnia viljamassaa - lausunnot. ;D
Siis jos Peltotuessa pluspaketissa ne taseet vielä toimivat, menee varmaan monet laskennat uusiksi.
Nitraattidirektiivinkin rajoitteet tulevat multamailla vastaan, mutta fosfori auttaa syysviljoja
taas talvehtimaan. Ei niillä kuivuus haittaa, jos oras on maaliskuulla puoleensääreen.
Ilman syksyn fosforilannoitusta no-way.
-SS-
-
Ei se oo mun vika ettei siellä sada ja sulla oli ravinnetaseet. ;D
Voit muuten uskoa, että ensi kesänä edelleen on ravinnetaseet käytössä. Ihan hyvä työkalu läpivalaisemaan nämä 63 kg:lla N 7 tonnia viljamassaa - lausunnot. ;D
Siis jos Peltotuessa pluspaketissa ne taseet vielä toimivat, menee varmaan monet laskennat uusiksi.
Nitraattidirektiivinkin rajoitteet tulevat multamailla vastaan, mutta fosfori auttaa syysviljoja
taas talvehtimaan. Ei niillä kuivuus haittaa, jos oras on maaliskuulla puoleensääreen.
Ilman syksyn fosforilannoitusta no-way.
-SS-
:D
-
Ympäristökorvauksen ideologiana on vähentää pääravinteiden käyttöä, kuvitellen, että sillä tavalla poistuisi satoon enemmän ravinteita ja ilmaan, ja vesistöihin huuhtoutuisi vähemmän rehevöittävää ainesta. Kyseinen ideologia on vain täysin väärä.
Kotkaniemessä on ollut 1966 vuodesta asti koe, jossa on käytetty 3 eri lannoitustasoa, typpitason luokittelemana N50 , N100 ja N150 kg. Lannoitteena moniravinteinen lannoite, joten myös fosforin suhteet ovat menneet samalla tavalla.
Sitten lannoitettiin kyseiset lohkot noin 35 v jälkeen samalla ravinnetasolla, 100 kgN, tyypillinen kivennäismaan ympäristökorvauksen ehdon mukainen taso. Nähdään, että pitkäaikainen ravinteiden pihtaaminen heikentää riittävänkin lannoituksen aikana sadonmuodostusta ! Lisäksi kuviosta nähdään, että keltainen palkki, eli pelkkä salpeetari, johon laaja viljelijäjoukko on lannoiteravinnetetriksen peluun kyrpiinnyttämänä siirtynyt, tuottaa huomattavan heikosti juuri valmiiksi fosforiköyhissä maissa. (2000 vs 3600 kg/ha)
(http://www.farmit.net/sites/default/files/images/pages/kasvinvuorotus.jpg)
Olen kirjannut taulukkoon tuoreen nitraattiasetuksen ja ympäristökorvauksen protodokumenttien typpitasoja, typen käytön erot ovat rm kivennäismaalla 60 - 70 kg, jos satotasokorjauksia ei ole tehtävissä. Jos satotasokorjaukset saadaan apusäilörehunurmilla tms virityksillä 5 - 6 tonniin, mikä siis vaatii jo edullisen vuodenkulunkin, eroksi silti jää 20 kg:sta(syysvehnä) 50 kg:oon (ohra, kaura)
Sillä 60 kg:lla tulee vähintään noin 1.5 tonnia valkuaispitoista leipäkevätvehnää enempi, rehuvehnän sijasta, vastaako se 54 euron tasapainoinen ravinne- toimenpiteen lisätuottoa, herää kysymys.
(http://www.viistonninen.com/muut/Typpi.jpg)
-SS-
-
Ympäristökorvauksen ideologiana on vähentää pääravinteiden käyttöä, kuvitellen, että sillä tavalla poistuisi satoon enemmän ravinteita ja ilmaan, ja vesistöihin huuhtoutuisi vähemmän rehevöittävää ainesta. Kyseinen ideologia on vain täysin väärä.
Kotkaniemessä on ollut 1966 vuodesta asti koe, jossa on käytetty 3 eri lannoitustasoa, typpitason luokittelemana N50 , N100 ja N150 kg. Lannoitteena moniravinteinen lannoite, joten myös fosforin suhteet ovat menneet samalla tavalla.
Sitten lannoitettiin kyseiset lohkot noin 35 v jälkeen samalla ravinnetasolla, 100 kgN, tyypillinen kivennäismaan ympäristökorvauksen ehdon mukainen taso. Nähdään, että pitkäaikainen ravinteiden pihtaaminen heikentää riittävänkin lannoituksen aikana sadonmuodostusta ! Lisäksi kuviosta nähdään, että keltainen palkki, eli pelkkä salpeetari, johon laaja viljelijäjoukko on lannoiteravinnetetriksen peluun kyrpiinnyttämänä siirtynyt, tuottaa huomattavan heikosti juuri valmiiksi fosforiköyhissä maissa. (2000 vs 3600 kg/ha)
(http://www.farmit.net/sites/default/files/images/pages/kasvinvuorotus.jpg)
Olen kirjannut taulukkoon tuoreen nitraattiasetuksen ja ympäristökorvauksen protodokumenttien typpitasoja, typen käytön erot ovat rm kivennäismaalla 60 - 70 kg, jos satotasokorjauksia ei ole tehtävissä. Jos satotasokorjaukset saadaan apusäilörehunurmilla tms virityksillä 5 - 6 tonniin, mikä siis vaatii jo edullisen vuodenkulunkin, eroksi silti jää 20 kg:sta(syysvehnä) 50 kg:oon (ohra, kaura)
Sillä 60 kg:lla tulee vähintään noin 1.5 tonnia valkuaispitoista leipäkevätvehnää enempi, rehuvehnän sijasta, vastaako se 54 euron tasapainoinen ravinne- toimenpiteen lisätuottoa, herää kysymys.
(http://www.viistonninen.com/muut/Typpi.jpg)
-SS-
Hienoja laskelmia. :)
Vielä kun lisäät niihin sääriskin, on laskelma täydellinen jättäytymiselle ympän ulkopuolelle.
Kenkäheinä kun kasvaa vaikka satais vanhoja ämmiä ja numerot kulkee verkossa euroina tilille. ;D
-
Hienoja laskelmia. :)
Vielä kun lisäät niihin sääriskin, on laskelma täydellinen jättäytymiselle ympän ulkopuolelle.
Kenkäheinä kun kasvaa vaikka satais vanhoja ämmiä ja numerot kulkee verkossa euroina tilille. ;D
Sääriskin kyllä unohdan, kun tietääkseni ei ole puimatta jäänyt 1960 - vuoden jälkeen koskaan.
Toisaalta, nurmet vei jääpolte monenakin talvena. Eli paikkuukylvöjä tiedossa.
Laskeskelin kokeeksi yhtä lohkoa, joka on ollut 3 v rukiilla , yhden mallasohralla ja sitä edellisenä vuonna olikin
kuivaa, 2010 sahara, ei paljon yli 4 tonnin päässyt. Nyt sitten jos laittaisin keskimyöhäistä kevätvehnää
ympäristökorvauksen alla, ilman satotasokorjausta, tai pelkän nitraattiasetuksen säätelemänä, pääsisin seuraaviin
numeroihin:
(http://www.viistonninen.com/muut/Ympkorv.jpg)
Oletuksia:
Leipävehnän ja rehuvehnän hinta nykyinen, rehuvehnän alakulo ei tule helpottumaan,
koska sitä on valtavasti vielä varastoissakin. Rehuvehnän liipaisu 12% valkuaispitoisuudesta
Kuivaus: 16€/tn
Rahti: 13€/tn
Lannoite: Yaramila Y1 tammikuu 2015
Muut muuttuvat kulut ovat samat eri vaihtoehdoissa, mikseivät olisi ?
Satotasot, omista ja Kotkaniemen koetilan dokumentaatiosta. Olen ollut pessimisti
nimenomaan korkeiden lannoitustasojen osalta.
Ympäristökorvauksen käytettävissä olevat toimenpiteet vain nuo kolme.
Ympäristökorvauksen toimenpiteiden satotuotto on oletettu nollaksi, eli vain tuet olisivat
tuloa. En ala uskottelemaan itselleni, että sato paranisi jollakin 2 kg valkoapilan
kylvöllä merkittävästi. Ympäristökorvauksen toimenpiteethän eivät maksaneet
mitään, että en kuluakaan niille kirjaa.
Itse tein päätelmän, että LHP-nurmet ja muut monimuotoisuushömpät tuottavat paremmin,
niillä on vain se maksimiosuusrajoitus, suojavyöhyke konetöineen on siinä ja siinä,
mutta ravinnepihtaamis-viljanviljely on se huonoin vaihtoehto, ympäristökorvauksen
ulkopuolella voi panostaa vapaammin ja palkitsevammin.
Enkä ehkä tulevana viisivuotiskautena vielä ole 100% nurmialan himossa. Ehkä sitten
kun oikeasti haluaa kipata koneet kuoppaan ja ajattaa heinät urakoijalla kerran vuoteen,
jotain siitä jää, tai mikseipä sitten vuokraisi ulos saman tien, ja ottaa sen 500€ / ha ?
-SS-
-
Mulle tulee 20%, menee vähän ylikin, LHP-riistaa(n.700e+40e). Sitten sitä "hyvästi jää vilja"-vyöhykettä jokunen pala (900e). Säilistä jää reilu 5hehtaaria(apulantaa), tulee sitten 6. vuosi täyteen joten se on sitten siitä eteenpäin ikinurmea(lisää apulantaa).
Syysnisua on valmiina pieni tippa, jotain pikalaitumen tynkää olis tarkotus soveltaa lantarahan saantiin ja ehkä hippanen hernettä/härkäpapua, sekin tuen takia. ;D Ruis kiehtoo kovasti sen 70euron palkinnon vuoksi ja kasvipeitteisyyden täyttöön, vaan lienee ongelma mihin sen tökkää elokuussa, pikalaitumeen, ehkä).
Tuosta sitten kasvipeitteisyyttä syksyn mukaan määrällisesti.
Noilla pitäs jäädä keskimääräsenä tukena 30-50 euroo enemän kun ennen, siis jaettuna yhteissumma koko alalle.
Kokonaisuutena näyttää valoisalta tulevaisuus. :)
Ja mitä tulee sihen kerääjävalkoapilaan niin siemenkustannus jää 15euroon hehtaarilta, iik apua, ei jää ku 85euroo vaivan palkkaa. ;D
-
Säilistä jää reilu 5hehtaaria(apulantaa), tulee sitten 6. vuosi täyteen joten se on sitten siitä eteenpäin ikinurmea(lisää apulantaa).
Miksi ihmeessä aiot päästää ne alat ikinurmeksi? Viisi hehtaaria ei olisi paha rasti kyntää nurin ja perustaa uusiksi jonnekin toisaalle. Välttäisi sen ikinurmi-statuksen, ja työtä kuluisi jonkin verran, mutta muuten mikään ei muuttuisi.
Ei sillä että asia minulle tai agronetille mitenkään kuuluisi, mutta varmaan sinulla on jokin perustelu tuolle ajatukselle. Minua mikään lohkon pysyvän statuksen muutos ei innosta lainkaan, ja ajattelin parhaani mukaan välttää ikinurmet, suojavyöhykkeet sun muut pitkäaikaiset ja seurauksiltaan arvaamattomat rajoitukset - mutta en kai minä ole vainoharhainen tuossa asiassa? Niin että miksi, jos haluat valaista asiaa?
-
Säilistä jää reilu 5hehtaaria(apulantaa), tulee sitten 6. vuosi täyteen joten se on sitten siitä eteenpäin ikinurmea(lisää apulantaa).
Miksi ihmeessä aiot päästää ne alat ikinurmeksi? Viisi hehtaaria ei olisi paha rasti kyntää nurin ja perustaa uusiksi jonnekin toisaalle. Välttäisi sen ikinurmi-statuksen, ja työtä kuluisi jonkin verran, mutta muuten mikään ei muuttuisi.
Ei sillä että asia minulle tai agronetille mitenkään kuuluisi, mutta varmaan sinulla on jokin perustelu tuolle ajatukselle. Minua mikään lohkon pysyvän statuksen muutos ei innosta lainkaan, ja ajattelin parhaani mukaan välttää ikinurmet, suojavyöhykkeet sun muut pitkäaikaiset ja seurauksiltaan arvaamattomat rajoitukset - mutta en kai minä ole vainoharhainen tuossa asiassa? Niin että miksi, jos haluat valaista asiaa?
Kaupungin vuokramaa... ;D
-
Kokonaisuutena näyttää valoisalta tulevaisuus. :)
Ja mitä tulee sihen kerääjävalkoapilaan niin siemenkustannus jää 15euroon hehtaarilta, iik apua, ei jää ku 85euroo vaivan palkkaa. ;D
Nii voisithan hakea ADHD sairaseläkkeelle, niin ei tarvitsisi edes sitä apilaa ostaa ???
Enemmän tippuisi tilille, 500€ vuokrat ja sairaseläke.
Että silleen.
-SS-
-
Kokonaisuutena näyttää valoisalta tulevaisuus. :)
Ja mitä tulee sihen kerääjävalkoapilaan niin siemenkustannus jää 15euroon hehtaarilta, iik apua, ei jää ku 85euroo vaivan palkkaa. ;D
Nii voisithan hakea ADHD sairaseläkkeelle, niin ei tarvitsisi edes sitä apilaa ostaa ???
Enemmän tippuisi tilille, 500€ vuokrat ja sairaseläke.
Että silleen.
-SS-
Sir, what you mean, sir?
-
Kokonaisuutena näyttää valoisalta tulevaisuus. :)
Ja mitä tulee sihen kerääjävalkoapilaan niin siemenkustannus jää 15euroon hehtaarilta, iik apua, ei jää ku 85euroo vaivan palkkaa. ;D
Nii voisithan hakea ADHD sairaseläkkeelle, niin ei tarvitsisi edes sitä apilaa ostaa ???
Enemmän tippuisi tilille, 500€ vuokrat ja sairaseläke.
Että silleen.
-SS-
Sir, what you mean, sir?
Nii mä jossakin aikaisemmassa kirjoituksessa mainitsin, että yhteiskunnalta jos **helpolla** haluaa täyden ylöspidon, niin menee lääkärille, tunkee ison greipin kuorineen suuhn, mumisee rivoja ja ottaa hullunpaperit ulos. Ja eläke napsahtaa siitä sitten tilille.
Sekin olisi satahelppoa tukea se.
-SS-
-
Kokonaisuutena näyttää valoisalta tulevaisuus. :)
Ja mitä tulee sihen kerääjävalkoapilaan niin siemenkustannus jää 15euroon hehtaarilta, iik apua, ei jää ku 85euroo vaivan palkkaa. ;D
Nii voisithan hakea ADHD sairaseläkkeelle, niin ei tarvitsisi edes sitä apilaa ostaa ???
Enemmän tippuisi tilille, 500€ vuokrat ja sairaseläke.
Että silleen.
-SS-
Sir, what you mean, sir?
Nii mä jossakin aikaisemmassa kirjoituksessa mainitsin, että yhteiskunnalta jos **helpolla** haluaa täyden ylöspidon, niin menee lääkärille, tunkee ison greipin kuorineen suuhn, mumisee rivoja ja ottaa hullunpaperit ulos. Ja eläke napsahtaa siitä sitten tilille.
Sekin olisi satahelppoa tukea se.
-SS-
Olekko sää vieläkin siitä ravinnetaseesta noin synkillä mielin et maalailet piruja seinille ja salaliittoteorioita? :o
Älä ny helvetissä teilaa loistavaa tukipakettia. ;D
-
Olekko sää vieläkin siitä ravinnetaseesta noin synkillä mielin et maalailet piruja seinille ja salaliittoteorioita? :o
Älä ny helvetissä teilaa loistavaa tukipakettia. ;D
Ravinnetase-lisätoimi toimi todella hyvin sellaisenaan. Mutta yhdistettynä viljanviljelyyn, se ei toiminut, vaan teki tappiota. Sama noilla ympäristökorvauksen parhailla toimenpiteillä. Jos hakee vaan tukia, toimivat todella hyvin, eikä tarvita kuivuria ei haittaa viljanhinta. Niitä voisi kuvata ylituotannonrajoitus-sosiaaliavuksi, koska ei tuoteta mitään, pidetään viljelijä puuhakkaana ja iloisena.
Mutta myyntiviljan tuottamisen yhteyteen eivät tarjolla olevat toimenpiteet anna muuta kuin tosiasiallisen tappion, joka on vähintään toimenpiteestä maksetun korvauksen suuruinen. Sitten pitää vielä tehdä niitä toimenpiteitä, viljanviljelyn lisäksi, ja valvontariski tulee kaupan päälle. No thanks.
No sadan euron kerääjäkasvi joka toinen vuosi* häviää rukiin 70 eurolle, jota varten ei tarvitse ostaa apilansiementäkään.
*jos ruista haluaa viljellä ennen 1.10, ei kerääjäkasvia rukiinkylvökesänä.
-SS-
-
Olekko sää vieläkin siitä ravinnetaseesta noin synkillä mielin et maalailet piruja seinille ja salaliittoteorioita? :o
Älä ny helvetissä teilaa loistavaa tukipakettia. ;D
Ravinnetase-lisätoimi toimi todella hyvin sellaisenaan. Mutta yhdistettynä viljanviljelyyn, se ei toiminut, vaan teki tappiota. Sama noilla ympäristökorvauksen parhailla toimenpiteillä. Jos hakee vaan tukia, toimivat todella hyvin, eikä tarvita kuivuria ei haittaa viljanhinta. Niitä voisi kuvata ylituotannonrajoitus-sosiaaliavuksi, koska ei tuoteta mitään, pidetään viljelijä puuhakkaana ja iloisena.
Mutta myyntiviljan tuottamisen yhteyteen eivät tarjolla olevat toimenpiteet anna muuta kuin tosiasiallisen tappion, joka on vähintään toimenpiteestä maksetun korvauksen suuruinen. Sitten pitää vielä tehdä niitä toimenpiteitä, viljanviljelyn lisäksi, ja valvontariski tulee kaupan päälle. No thanks.
No sadan euron kerääjäkasvi joka toinen vuosi* häviää rukiin 70 eurolle, jota varten ei tarvitse ostaa apilansiementäkään.
*jos ruista haluaa viljellä ennen 1.10, ei kerääjäkasvia rukiinkylvökesänä.
-SS-
Vai niin. ;D
Sää taidat olla vähän jäärä? :o ;D
TUleeko sulle KM? Siinä tuli mukana iso tietopaketti opuksen muodossa tuosta viherryttämisestä ja sen hyödyistä.
-
....iso tietopaketti opuksen muodossa tuosta viherryttämisestä ja sen hyödyistä.
Heh, täällähän on se viherryttämispakko 5% , myöhemmin 7%, "ekologista alaa". Ja se on todellakin kaikkiin tukiin liitetty pakko, josta maksetaan se 68 euroa. Luonnonsuojeluliitto muun muassa vaati, että sen alan pitäisi olla ehdottomasti viherkesantona, ympäristönurmena tai kerääjäkasvilla. Mutta ilman ympäristökorvausken toimenpidetukea. Onneksi tavanomainen kesanto hyväksytään, muuallakin Euroopassa näin.
Minä hinkkaan kestorikkakasveja pois, ja rukiin alle avokesannolla saadaan aikaan terve ja runsas sato.
Voi olla, että muutaman vuoden päästä huomataan, että laajat joutoniittyalueet vilja-alueiden keskellä kasvattavat viirukaskasepidemioita, kyllä punertavankeltaiset syysvehnäpellot kiittävät.
-SS-
-
Mä jättäydyn pois koko ympäristökorvauspelleilystä, tervetuloa vapaus ja isot sadot. Tämä on ihana tunne tuon päätöksen jälkeen. Ei enää tarvitse herrojen oikkujen mukaan sätkiä kuin joku tahdoton sätkynukke, saan taas olla isäntä omilla pelloillani, voin heitellä visut ja lohkokortit vaikka pitkin peltoja ja kusta niiden päälle.
-
Mä jättäydyn pois koko ympäristökorvauspelleilystä, tervetuloa vapaus ja isot sadot. Tämä on ihana tunne tuon päätöksen jälkeen. Ei enää tarvitse herrojen oikkujen mukaan sätkiä kuin joku tahdoton sätkynukke, saan taas olla isäntä omilla pelloillani, voin heitellä visut ja lohkokortit vaikka pitkin peltoja ja kusta niiden päälle.
Minulla on hiukan eri tavoite. Teen mielelläni sellaisia toimenpiteitä, joilla olisi tutkimuksen mukaan oikeasti merkitystä, testaan niitä, kuitenkin jos ne edellyttävät ravinnepuutoksien tarjoamista kasvustolle, niin koko muu tavanomainen viljely kasvinsuojeluineen ja muine kustannuksineen on älytöntä, koska ravinnepuutos on se minimitekijä. ProsaroDelaroCOmetproChemikaali-aliro ei ole lannoite, päinvastoin kuin Cemagro muistattehan ? :D Eli järkevät lannoitustasot ja hyödylliset toimenpiteet.
Teen Peltotukiprolla kortit edelleen, onhan nitraattiasetuksen kirjanpitovelvollisuus olemassa. Samoin kasvinsuojeluaineilla. Varastokortti on ovessa, postilaatikossa. Voi tulla milloin vaan kuka vaan Eviran mies katsomaan. Että onko imeytysaiinetta ja muuta. Tein nuokin kirjanpidot itsestään selvänä hommana jo vuosia sitten, kun kemikaalin käsittely tehtaassa vaatii sekatyömieheltäkin dokumentointitaitoa. Ja sitten joku ittupää tulee vielä meikäläiselle sanomaan, että vastustan ymppisitoumuksen dokumentaatiota ja byrokratiaa. Olen itse elänyt byrokraattina sen verran monta vuotta, että MIKÄÄN ei ole minulle liian byrokraattista, jos oikein "koittamaan lähdetään".
Ravinnetaselaskenta on siitä hyvä, että heikosti lannoitetussa vaaleuteen nahistuneessa kasvustossa näkyy loppupelissä olevan ne huonoimmat taseprosentit. Siksi ei tarvitse keinotekoisesti vakuuttaa itselleen, että jonnekin se vähäkin ravinne karkaa, kärsivässä kasvustossa. Se kun karkaa ihan oikeasti. Ja miksi minä ravinteita hankin, jos en meinaa satoa niillä saada aikaiseksi ?
Lantakasan vieressä kun tila ei ole, ei pysty sitä 40 eurostakaan ilman keräilemään. Nyt kuitenkin on vinha paikka vastaanottaa esimerkiksi kananlantaa kauempaa, vaikka 20 kuutiota / ha, naudanlantaa vaikka 50 kuutiota / ha !! Lantahan on tasapainoista ravinnetta sellaisenaan, ravinteiden tasapainoinen käyttö-toimenpide ei sitä todellakaan ole !
Mutta Tupajumi nähtävästi myös on löytänyt punaisen langan sieltä ympäristösitoumuksen sisältä, joka siis tympii itseänikin: kyseessähän on suomalaiskansallisen virkamiestyöllistämisen malliesimerkki: tämähän on aivan kokonaan täkäläistä kehitystyötä, keskeneräinen ja ristiriitainen, tilojen sijainnin mukaan lokeroiva, ja antaa joillekin pölhöille jopa mahdollisuuden ilakoida, että helppoa rahaa, ei tarvii tehdä mitään.
Kyllä veronmaksaja nyökyttelee ystävällisesti, juu, onhan se tärkeää, että jostakin 10 :stä joutomaahehtaarista maksetaan haltijalleen vuodessa enemmän kuin kansaneläkeläismummulle ?
-SS-
-
Kaupungin vuokramaa... ;D
No niinpä tietysti. Arvasinhan minä että siihen on jokin ihan tol*****nen syy.
-
Säilisnurmien apulannan käyttö toiselle lohkolle, kirjanpidosta poiketen, ei aivan tarkalleen myötäile ravinteiden tasapainoinen käyttö-toimenpiteen ehtoja. Tällöin ainakaan ei pidä ilakoida ympäristökorvauksien olevan tukiautomaatti, jos tuollainen toimenpide tulee edes mieleen ? Eihän sen ravinnekäyttöluettelon pitänyt rajoittaa satotasoja ? Apusäilörehunurmen käyttö viestittää juurikin päinvastaista ?
Multavuuden mukaan laskevat ravinnekäyttömahdollisuudet ymp toimenpiteessä muuten toimivat ravinnetasetoimenpiteen kaltaisena nollasummapelinä: Sitä mukaa kun multavuus nousee,
vähenee sallittu lannoitustaso.
-SS-
-
Säilistä jää reilu 5hehtaaria(apulantaa), tulee sitten 6. vuosi täyteen joten se on sitten siitä eteenpäin ikinurmea(lisää apulantaa).
Miksi ihmeessä aiot päästää ne alat ikinurmeksi? Viisi hehtaaria ei olisi paha rasti kyntää nurin ja perustaa uusiksi jonnekin toisaalle. Välttäisi sen ikinurmi-statuksen, ja työtä kuluisi jonkin verran, mutta muuten mikään ei muuttuisi.
Niin, kyllä muuttuu, jos ei uudista, nurmi muuttuu pysyväksi säilörehunurmeksi, jolle ei saa mm. talviaikaisen kasvipeitteisyyden tukea. (Ainakin noissa Mavin koulutusmateriaaleissa selvästi niin sanotaan)
-SS-
-
Siis vieläkö joku oikeasti uskoo, että raha tulee helpolla tuolta ympin puolelta? Jos kerran 200 milj € on jaossa ja mitä suomessa on peltoa? No lasketaan vaikka 2 milj ha mukaan niin on helpot tasaluvut. ;D Jonkin verran ylihän sitä kaiketi on. Se tekee silloin 100€/ha. ::)
-
Siis vieläkö joku oikeasti uskoo, että raha tulee helpolla tuolta ympin puolelta? Jos kerran 200 milj € on jaossa ja mitä suomessa on peltoa? No lasketaan vaikka 2 milj ha mukaan niin on helpot tasaluvut. ;D Jonkin verran ylihän sitä kaiketi on. Se tekee silloin 100€/ha. ::)
Laskin kohdentamisalueen pellot jo tuossa aikaisemmin, 1.45 milj ha. Oletin, että jos ymp. korvaus maksetaan VAIN kohdentamisalueelle, silti menisi koko 200 miljoonaa jo 1 miljoonan hehtaarin perusosa+kerääjäkasvi+talvipeitteisyys - maksuihin. Eli jossakin on nyt suuruusluokkavirhe, oletus tietenkin on ollut, että vain harva ottaa ko. toimenpiteen, vain harvoille hehtaareille. Se perustoimenpiteen 54 euroa on suorastaan naamalle kusemista, siinä se hankala toimenpide piilee, jos viljellä meinaa. Jos ei meinaa myydä mitään, vaan puuhakkaana nurmistella, totta kai silloin on helppo ravinteita tasapainoisesti olla käyttämättä !
Ei tietenkään voi kieltää, etteikö ns. tukiheruttaja tienaisi jopa enempi kuin ennen, mutta eihän se kaikille ole mahdollista. Ja juurikin, jos ei ole mettäpeltoja ilmaisia ikinurmivuokrapeltoja yms. erikoisuuksia aikaisemmilta vuosilta, ei noilla kerääjäkasveilla kuuhun mennä, jos todella noudattaa ymp. korvauksen perustoimenpiteen ehtoja lannoitusrajoineen. Monet luulevat myös että pakkoviherryttämisestä saa ympäristökorvauksen, ei, vaan se 70 eeroa on jo siitä sitten korvaus. Ekologiseen alaan eivät esim saneerauskasvit kelpaa, vaan on selvä lista kasveista, jotka kelpaavat. Viherlannoituksesta ei maksettane kahta kertaa, viherryttämisen ekologisesta alasta ja ympäristökorvauksen puolelta.
Joka tapauksessa, rahat tulevat loppumaan, se on selvä. Varmaankin ensinnä ilmoittautuneet saavat pitää tukensa, muut jäävät ilman, no pitäkööt, ei tule ikävä. Luomun puolella riittää rahaa, enpä tiedä, pystyykö luomuun liittymään kesken kauden. Jos ei, ei sekään itketä kovin paljon...pitää keritä ensin tekemään puhdistuskäsittelyt kunnolla.. ::)
-SS-
-
Siis vieläkö joku oikeasti uskoo, että raha tulee helpolla tuolta ympin puolelta? Jos kerran 200 milj € on jaossa ja mitä suomessa on peltoa? No lasketaan vaikka 2 milj ha mukaan niin on helpot tasaluvut. ;D Jonkin verran ylihän sitä kaiketi on. Se tekee silloin 100€/ha. ::)
Joka tapauksessa, rahat tulevat loppumaan, se on selvä.
-SS-
Mitenkähän tätä sitten leikataan? Kaikilta juustohöylällä vain vain muualta paitsi luomusta? Se on varmaa, että tukimäärät menee niihin budjetoidusta yli.
Luultavasti eri osille on korvamerkitty pinta-alat. Esim kerääjäkasvit 75 000 ha => 7 500 000 € Jos menee yli niin tuki vähenee suhteessa.
Jos Suomessa olisi asioita vahtiva etujärjestö, niin se kyselisi nyt, kun asiaa vielä valmistellaan. Näiden tukimäärien pysyvyyden perään. Eikä tyrmistyisi ensi marraskuussa rahojen riittämättömyyden johdosta.
-
Mitenkähän tätä sitten leikataan? Kaikilta juustohöylällä vain vain muualta paitsi luomusta? Se on varmaa, että tukimäärät menee niihin budjetoidusta yli.
Luultavasti eri osille on korvamerkitty pinta-alat. Esim kerääjäkasvit 75 000 ha => 7 500 000 € Jos menee yli niin tuki vähenee suhteessa.
Jos Suomessa olisi asioita vahtiva etujärjestö, niin se kyselisi nyt, kun asiaa vielä valmistellaan. Näiden tukimäärien pysyvyyden perään. Eikä tyrmistyisi ensi marraskuussa rahojen riittämättömyyden johdosta.
Pinta-alat näkyvät asetusten valmisteludokumenteissa. Luomusta ei nipistetä, koska sen osuuden lisääminen on hallitusohjelmassa, ja tukea on löydyttävä. Perustuki on vanha CAP, LFA ei liity viherryttämiseen, viherryttämiskorvaus on lukkoonlyöty, eli laskettu pakon mukaan, eipä siinä muuta jää kuin sen 200 miljoonan nollasummapeli.
Mutta tuon näkee kuin kseenontyövalon keilan, että se 54 euroa ei vaan toimi viljantuottamisen yhteydessä, ja se on suunniteltu siihen tarkoituksella, sillä se juuri tulee olemaan kynnyskysymys, eli jos sitä ei halua, jää ulkopuolelle myös ns. "helpoista" korvauksista, eli suorakylvötuesta ja juuriheinäkorvauksesta. Miten kasvipeitteisyys ja juuriheinän käyttö lakkaa vaikuttamasta, jos pyrkii suurempiin satoihin, vai onko tässä jo ilmaistuna tieto siitä, että ei mitään merkitystä, vain ravinneummetuksella on ? Eli ravinteiden tasapainoinen käyttämättömyys - toimenpidettä tieten pakotetaan, sitähän pakotettiin jo viherryttämisosioon, vihreiden toimesta, mutta EU ei ajatellut asiaa siten, ei toimisi suuremman CAP - tuen maissa. Nähtävästi juuriheinäkorvaus ym. on luvatulta tasoltaan niin antelias, koska tiedetään, että niillä todellisuudessa ei ole mitään merkitystä ympäristöön ja vesistöihin, mutta kielletään edes lannan ja keinolannan käyttö, jos vaikka vaikuttaisi.
-SS-
-
En ole tahallaan katkeran oloinen. Ei, on todellakin helpotus, kun tekee päätöksen. Mutta jotenkin suututtaa tukiautomaatista rehvakointi, se ei paranna maatalouden julkista kuvaa, käsitys siitä, että lähes joka kehveli saa kokonaistukia 900 €/ha tekemättä mitään, se suututtaa aikaisemmin maataloutta tukeneetkin veronmaksajat.
Tosiaan ympäristökorvauksen, entisen ympäristötuen, kokonaissumma per kaikki hehtaarit, väheneehän se , mutta tätä agronetin uutisontia lukiessa tuntuu, että lisääntyy, kaikilla.
-SS-
-
Pinta-alat näkyvät asetusten valmisteludokumenteissa. Luomusta ei nipistetä, koska sen osuuden lisääminen on hallitusohjelmassa, ja tukea on löydyttävä. Perustuki on vanha CAP, LFA ei liity viherryttämiseen, viherryttämiskorvaus on lukkoonlyöty, eli laskettu pakon mukaan, eipä siinä muuta jää kuin sen 200 miljoonan nollasummapeli.
Niipäs olikin.
Kaikkiin monimuotoisuuspeltoihin on varattu 76000 ha. Joten taitaa tuo todellinen tukisumma jäädä aikas pieneksi.
-
Pinta-alat näkyvät asetusten valmisteludokumenteissa. Luomusta ei nipistetä, koska sen osuuden lisääminen on hallitusohjelmassa, ja tukea on löydyttävä. Perustuki on vanha CAP, LFA ei liity viherryttämiseen, viherryttämiskorvaus on lukkoonlyöty, eli laskettu pakon mukaan, eipä siinä muuta jää kuin sen 200 miljoonan nollasummapeli.
Niipäs olikin.
Kaikkiin monimuotoisuuspeltoihin on varattu 76000 ha. Joten taitaa tuo todellinen tukisumma jäädä aikas pieneksi.
Porukkaa houkutellaan ympäristösitoumukseen noilla listatuilla tukisummilla ja epämääräisillä sekä keskeneräisillä summaus/poissulkevuus-ohjeilla, sitten on teksti, että summat vasta alustavia, vastuuvapaus on sillä kuitattu. Tämä repostelu täällä tietysti harmittaa niitä virkamiehiä, joille on annettu tehtäväksi myydä ympäristösitoumus mahdollisimman laajalle joukolle, jotta voidaan egobuustailla, kuinka suomalainen viljely vihertyy. Kun sitoumukset on allekirjoitettu, karu todellisuus iskee.
Jos ympäristösitoumuksista pudottautuu paljon viljelyhehtaareja, olen vahvasti siinä uskossa, että virkamies tekee paniikinomaisen takinkäännön, pakottaa kaikkien tukien yleisiin ehtoihin mukaan tuon ravinteiden tasapainoinen käyttämättömyys-ehdon. Silloin ainoaksi mahdollisuudeksi jäänee poistua koko tukijärjestelmästä, koska nitraattiasetusta eivät pysty rukkaamaan kovin erilaiseksi kuin muualla EU:ssa. Eli viljellä voi, mutta ei siinä ole kuin se mullan mylläämisen ilo, ja sitä eivät virkamiehet hevin pois meikäläiseltä ota.
-SS-
-
Täällä on samaa vähän sivuttu. Ja vähän lisää vettä tuohon pysyvien nurmien myllyyn.
Onneksi on tämmönenkin tiedonjakokanava. Hakkaa muut mennen tullen.
http://www.maaseutumedia.fi/tukikysymykset-veikko-vastaa/
-
Juu nämä monipuolistamissäännökset kannattaa omassa suunnittelussa ottaa huomioon, vaikka viherlannoitusnurmea laittaisi 100% niin 75% sääntö voi vähentää LFA:ta tai jotakin muuta tukea. Sama vika koko tilan suojavyöhykkeessä, samaa nurmea jos on koko ala.
Lisäksi nämä alkusyksystä kylvettävät kasvilajit, siinäpä tuleekin laskemista, että on elokuun loppuun saakka todettavissa, ettei prosentit mene sekaisin.
-SS-
-
Porukkaa houkutellaan ympäristösitoumukseen noilla listatuilla tukisummilla ja epämääräisillä sekä keskeneräisillä summaus/poissulkevuus-ohjeilla, sitten on teksti, että summat vasta alustavia, vastuuvapaus on sillä kuitattu. Tämä repostelu täällä tietysti harmittaa niitä virkamiehiä, joille on annettu tehtäväksi myydä ympäristösitoumus mahdollisimman laajalle joukolle, jotta voidaan egobuustailla, kuinka suomalainen viljely vihertyy. Kun sitoumukset on allekirjoitettu, karu todellisuus iskee.
Jos ympäristösitoumuksista pudottautuu paljon viljelyhehtaareja, olen vahvasti siinä uskossa, että virkamies tekee paniikinomaisen takinkäännön, pakottaa kaikkien tukien yleisiin ehtoihin mukaan tuon ravinteiden tasapainoinen käyttämättömyys-ehdon. Silloin ainoaksi mahdollisuudeksi jäänee poistua koko tukijärjestelmästä, koska nitraattiasetusta eivät pysty rukkaamaan kovin erilaiseksi kuin muualla EU:ssa. Eli viljellä voi, mutta ei siinä ole kuin se mullan mylläämisen ilo, ja sitä eivät virkamiehet hevin pois meikäläiseltä ota.
-SS-
Yrittihän ne saada fosforinkin nitraattiasetukseen vaikka mun lukiokemian tietämyksellä nitraatissa ei ole yhtään fosforia. ::)
Ihan turhaahan nämä viljelyn viherryttämiset ovat olleet kun niillä ei kuulemma ole ollut mitään vaikutusta Itämeren tilaan. :o Harmittaa vaan viimeisen 20 vuoden aikana ympäristötuen rajoitusten takia turhaan jäämättä jäänyt sato ja sadon laatu. :'(
-
Suomalainen enemistö talotolloista on juuri sellasia kuten karrikoitu kuva suomalaisesta maailmalla on yleensä. Sulkeutunut, depressiivinen ja harmaan väritön. ;D
Voi hyvää päivää teitä pojat. :D
-
Suomalainen enemistö talotolloista on juuri sellasia kuten karrikoitu kuva suomalaisesta maailmalla on yleensä. Sulkeutunut, depressiivinen ja harmaan väritön. ;D
Voi hyvää päivää teitä pojat. :D
Ota mieluummin perustellusti kantaa esimerkiksi tuohon ympäristökorvaukseen varatun rahan ja luvattua korvaustasoa janoavien hehtaareiden epäsuhtaan. Sen selvittely varmaan on sitten niin depressiivistä, mielestäsi.
-SS-
-
Yrittihän ne saada fosforinkin nitraattiasetukseen vaikka mun lukiokemian tietämyksellä nitraatissa ei ole yhtään fosforia. ::)
Ihan turhaahan nämä viljelyn viherryttämiset ovat olleet kun niillä ei kuulemma ole ollut mitään vaikutusta Itämeren tilaan. :o Harmittaa vaan viimeisen 20 vuoden aikana ympäristötuen rajoitusten takia turhaan jäämättä jäänyt sato ja sadon laatu. :'(
Joo katselin sitä hetken netissä näkynyttä asetusluonnosta. Ajattelinkin, että What The f'.
Ei teillä ole Turun vesipiiri käynyt päsmäämässä, meillähän tuli oikein kunnan ilmoitustaululle pienellä präntille valtaojien muuttaminen vesistöiksi ja pohjavesialueiden tehostettu suojelusuunnitelma - pakkotoimenpiteet päälle. Nuori vihernaispari kävi mittailemassa multakerroksen paksuutta ja etsiskeli hiekkasilmäkkkeitä, määräyksiä oli tiedossa mm. lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden täyskielto, käytännössä hehtaarikaupalla pakolliseksi suojavyöhykkeeksi olisi ollut laitettava.
Otin heti yhteyttä naapureihin, eivät olleet kuulleet, kyllä nenät oli järkytyksestä valakosena, kun kilometrejä sekin valtaoja. Minulla sentään oli ojasta kuvia koko vuodelta, suurimman osan aikaa ei edes veden noroa pohjalla, saati sitten kaloja tai vesieläviä. Laitoin eriävän lausunnon ja valituksen välittömästi oliko Turun hallinto-oikeuteen, ent. lääninoikeuteen, vaikka siis päätöksiä tai komenteluja ei ollut vielä edes tullut. Ei ole sen koommin kuulunut siitä. Sen jälkeen saan aina välittömästi näppylöitä, kun kuulen sanan vesiensuojelu, meilläkin tuolla kaivolla ja vedenottamolla on mittailtu pohjavettä, nitraatit edelleen täysin luonnontilaiset, vaikka Perniön Tuohitussa pitoisuudet 10 - kertaiset, sokerijuurikas- ja sikaviljelyn jäljiltä.
-SS-
-
Ympäristökorvaukseen varataut rahat tulevat riittämään helposti.
-Osa tiloista jää järjestelmän ulkopuolelle kokonaan.
-Suurimmassa osassa toimenpiteitä on ehtoja jotka sulkevat muut toimenpiteet tuen ulkopuolelle, esimerkiksi nurmitilat saavat maksimissaan 54 euroa ja sitäkään ei makseta ilmeisesti niille pysyville nurmille.( Mulla ja mun kahdella emoja myös pitävällä kolleegalla on jo yli tuhat hehtaaria näitä max 54 euron ymppipeltoja jotka saivat vielä viime vuonna 180-207 euroa ympäristötukea)
-Kohdentamisalueen ulkopuolella ei ympillä juhlita, vaikka keräilis kaikki mahdolliset toimet.
-Kalliimmat toimet, kuten hanhipellot tulee jäämään ihan marginaalisiin pinta-aloihin ja elleivät jää niin hallinto laittaa sellaiset ehdot, ettei kohteita löydy.
-Riistapellon määrä tuskin tulee lisääntymään rikkaruohojen levittäjänä muutakuin niillä metsämoisioilla kuten ennenkin.
-
Ympäristökorvauksen sitoumusten tuputtajaksi pitäisi palkata joku tunkkeja heruttamalla rikastunut verkostomarkkinoija, näissä verkostoissahan "kaikki tienaa tonneja" , vaikka rahaa liikkuu satasia per lärvi. Mutta koskaan eivät anna periksi, hyvää on bisnes ja olet vaan tylsä ja ilonpilaaja, jos kyselet.
-SS-
-
Mä en näe viljelyssä kuin kaksi realistista vaihtoehtoa, mennä kunnolla luomuun tai sitten jättäytyä ymp. korvauksen ulkopuolelle ja viljellä äärimmäisen tehokkaasti.
Ymp. korvauksen ehdoilla viljely on jotain näennäisviljelyn ja puoliluomun välimaastossa tapahtuvaa epämäärästä puuhastelua, joka kaiken lisäksi on vesistöille haitallisempaa kuin nuo ensin mainitut kaksi ääripäätä.
-
Mä en näe viljelyssä kuin kaksi realistista vaihtoehtoa, mennä kunnolla luomuun tai sitten jättäytyä ymp. korvauksen ulkopuolelle ja viljellä äärimmäisen tehokkaasti.
Ymp. korvauksen ehdoilla viljely on jotain näennäisviljelyn ja puoliluomun välimaastossa tapahtuvaa epämäärästä puuhastelua, joka kaiken lisäksi on vesistölle haitallisempaa kuin nuo ensin mainitut kaksi ääripäätä.
Juu näkyyhän se siitäkin, että kasvipeitteisyys tai kerääjäkasvi luonnon suojelussa mukatoimii vain, jos näennäisviljellään, siitä ei siis tehoviljelyssä olisikaan luonnolle yhtään mukahyötyä, maksupolitiikasta päätellen! M.O.T.
-SS-
-
En vaan saa uniini tosta ymppäpaketista millään mittapuulla peikkoa. :-[
-
Ympäristökorvauksen sitoumusten tuputtajaksi pitäisi palkata joku tunkkeja heruttamalla rikastunut verkostomarkkinoija, näissä verkostoissahan "kaikki tienaa tonneja" , vaikka rahaa liikkuu satasia per lärvi. Mutta koskaan eivät anna periksi, hyvää on bisnes ja olet vaan tylsä ja ilonpilaaja, jos kyselet.
-SS-
Ainakin ProAgria tuohon tuputtamiseen on valjastettu, koulutustilaisuudessa heidän edustajansa kommentoi tiukentuneita fosforilannoitusrajoituksia kuivakkaasti ettei nuo alentuneet rajat vielä aiheuta kenellekkään mitään ongelmia, tavallaan hän oli oikeassa, kun lause sisälsi sanan "vielä"
-
Ympäristökorvaukseen varataut rahat tulevat riittämään helposti.
-Osa tiloista jää järjestelmän ulkopuolelle kokonaan.
-Suurimmassa osassa toimenpiteitä on ehtoja jotka sulkevat muut toimenpiteet tuen ulkopuolelle, esimerkiksi nurmitilat saavat maksimissaan 54 euroa ja sitäkään ei makseta ilmeisesti niille pysyville nurmille.( Mulla ja mun kahdella emoja myös pitävällä kolleegalla on jo yli tuhat hehtaaria näitä max 54 euron ymppipeltoja jotka saivat vielä viime vuonna 180-207 euroa ympäristötukea)
-Kohdentamisalueen ulkopuolella ei ympillä juhlita, vaikka keräilis kaikki mahdolliset toimet.
-Kalliimmat toimet, kuten hanhipellot tulee jäämään ihan marginaalisiin pinta-aloihin ja elleivät jää niin hallinto laittaa sellaiset ehdot, ettei kohteita löydy.
-Riistapellon määrä tuskin tulee lisääntymään rikkaruohojen levittäjänä muutakuin niillä metsämoisioilla kuten ennenkin.
Ei ne riitä, kyllä nyt on löydetty kryptinen koodi joka todistaa niiden riittämättömyyden.
-
Ympäristökorvaukseen varataut rahat tulevat riittämään helposti.
-Osa tiloista jää järjestelmän ulkopuolelle kokonaan.
-Suurimmassa osassa toimenpiteitä on ehtoja jotka sulkevat muut toimenpiteet tuen ulkopuolelle, esimerkiksi nurmitilat saavat maksimissaan 54 euroa ja sitäkään ei makseta ilmeisesti niille pysyville nurmille.( Mulla ja mun kahdella emoja myös pitävällä kolleegalla on jo yli tuhat hehtaaria näitä max 54 euron ymppipeltoja jotka saivat vielä viime vuonna 180-207 euroa ympäristötukea)
-Kohdentamisalueen ulkopuolella ei ympillä juhlita, vaikka keräilis kaikki mahdolliset toimet.
-Kalliimmat toimet, kuten hanhipellot tulee jäämään ihan marginaalisiin pinta-aloihin ja elleivät jää niin hallinto laittaa sellaiset ehdot, ettei kohteita löydy.
-Riistapellon määrä tuskin tulee lisääntymään rikkaruohojen levittäjänä muutakuin niillä metsämoisioilla kuten ennenkin.
Ei ne riitä, kyllä nyt on löydetty kryptinen koodi joka todistaa niiden riittämättömyyden.
Sä tuut aikanaan kokemaan raskaan pettymyksen, kun tutkit loppusaldoa.
-
Ympäristökorvauksen sitoumusten tuputtajaksi pitäisi palkata joku tunkkeja heruttamalla rikastunut verkostomarkkinoija, näissä verkostoissahan "kaikki tienaa tonneja" , vaikka rahaa liikkuu satasia per lärvi. Mutta koskaan eivät anna periksi, hyvää on bisnes ja olet vaan tylsä ja ilonpilaaja, jos kyselet.
-SS-
Ainakin ProAgria tuohon tuputtamiseen on valjastettu, koulutustilaisuudessa heidän edustajansa kommentoi tiukentuneita fosforilannoitusrajoituksia kuivakkaasti ettei nuo alentuneet rajat vielä aiheuta kenellekkään mitään ongelmia, tavallaan hän oli oikeassa, kun lause sisälsi sanan "vielä"
Eihän siinä varmaankaan ole ongelmia, kun esim. 15 m3 kananlantaa sisältää 66 kg kokonaisfosforia. Vastaanotettuna ei voi käyttää karjanlantapoikkeusta. Eli tyydyttävän fosforitason mailla menee viisivuotismäärä jo mukavasti rikki, vaikka käyttäisi 3 kg satotasokorjausta. Tyydyttävän fosforiluokan mailla saattaa kuustonnari viivytellä tuloaan, siksi 3 kg korjaus. eli 5 x 13 = 65 kg. Tässäkin siis lannan vastaanottopalkkio jäisi yhteen vuoteen viidestä, eli keskimääräinen korvaustaso kananlannan kanssa pelaamisesta olisikin 8 €/ha, ei 40 € automaattisesti koko alalle !
Alkaako laskutaidottomatkin kässäämään, mistä on kyse ?
-SS-
-
Pro-Agrian motiivi ympäristösitoumusten markkinoijana on helppo nähdä.
Nyt sitten olisi taas seurattava rahaa: Eli jos 50000 viljelijää valitsee
ympäristökorvauksen, tarkoittaa se 50000 kurssipäivää, eli jos päivän
maksu on 50 € , tarkoittaa tämä 2.5 milj. euroa. Jos 10000 jää pois,
menetys on puoli miljoonaa euroa.
Totta kai esim. kasvinsuojelukoulutus paikkaa vähän, mutta eihän lisä pahaa
tee, kun sielläkin todennäköisesti on väkeä paljon, ja joka kuukausi
palkat juoksee.
-SS-
-
Eli tässä käy kuten huhtikuun puolivälin kylvössä, yö pakkasiin ja märkään kylmään maahan kylväminen varmistaa keltaset raidat ja maan tiivistymisen sekä perseelleen menneen idännän.
Vedän ranteeni auki ja deletoin exel-taulukon. Vaihdan salpietarin yy femmaan sekä ostan piensiemenien tilalle myöhäistä sertivehnää. :-\
Fuck the world, fuck the Union. :'(
-
Eli tässä käy kuten huhtikuun puolivälin kylvössä, yö pakkasiin ja märkään kylmään maahan kylväminen varmistaa keltaset raidat ja maan tiivistymisen sekä perseelleen menneen idännän.
Vedän ranteeni auki ja deletoin exel-taulukon. Vaihdan salpietarin yy femmaan sekä ostan piensiemenien tilalle myöhäistä sertivehnää. :-\
Fuck the world, fuck the Union. :'(
Näyttää siltä, että et sitten löytänytkään perustetta sille, että kaikki voisivat saada
keskimäärin 700 € kokonaistuet talvipeite - viherlannos - apusäilis- kerääjäkasveillansa ?
-SS-
-
Ainakin tässä topiikissa häärää jokunen uskonsa Unioniin menettänyt sielu joka sanoo jäävänsä pois tukipotin jaosta.
Voimmeko siitä päätellä että rahat riittää?
Kaikenlainen muu spekulointi rahan riittävyydestä voidaan jättää pois. Suojavyöhykkkeen tukea ei ainakaan leikata, vahvistettu tieto.
-
Voisit myös lakata nillittämästä tuosta kylvöaika-asiasta, asiaa on tutkittu, vuodet eivät ole veljeksiä, ja kyllä meikäläinenkin on nähnyt aikaisen kylvön jääneen toiseksi myöhäisemmälle, esimerkiksi:
(http://www.viistonninen.com/muut/kylvoaika.jpg)
Eli käytä jotakin muuta perustetta minun ympäristökorvausmielipiteeni vääräksi todistamiseen kuin sitä, että onnistuit viime vuonna saamaan hyvän sadon aikaisella kylvöllä.
-SS-
-
Minä kyllä luotan Unioniin maataloustukiasioissa, jopa kurkunkäyryysdirektiivi oli aivan helppo ja suoraviivainen juttu, ymmärtämättömät ja lukutaidottomat siitä väkinäisesti asiaa leipoivat, mutta en todellakaan luota suomalaiskansallisiin sovelluksiin esimerkiksi tuossa ympäristökorvaus-asiassa. Jota juurikaan muualla kuin täällä paljon edes tunneta. Jopa tuo ns. yleiseurooppalainen viherryttäminen ja monipuolistaminen saattoi kova pala keskieurooppalaisille nieltäväksi.
-SS-
-
Pinta-alat näkyvät asetusten valmisteludokumenteissa. Luomusta ei nipistetä, koska sen osuuden lisääminen on hallitusohjelmassa, ja tukea on löydyttävä. Perustuki on vanha CAP, LFA ei liity viherryttämiseen, viherryttämiskorvaus on lukkoonlyöty, eli laskettu pakon mukaan, eipä siinä muuta jää kuin sen 200 miljoonan nollasummapeli.
Niipäs olikin.
Kaikkiin monimuotoisuuspeltoihin on varattu 76000 ha. Joten taitaa tuo todellinen tukisumma jäädä aikas pieneksi.
Porukkaa houkutellaan ympäristösitoumukseen noilla listatuilla tukisummilla ja epämääräisillä sekä keskeneräisillä summaus/poissulkevuus-ohjeilla, sitten on teksti, että summat vasta alustavia, vastuuvapaus on sillä kuitattu. Tämä repostelu täällä tietysti harmittaa niitä virkamiehiä, joille on annettu tehtäväksi myydä ympäristösitoumus mahdollisimman laajalle joukolle, jotta voidaan egobuustailla, kuinka suomalainen viljely vihertyy. Kun sitoumukset on allekirjoitettu, karu todellisuus iskee.
Jos ympäristösitoumuksista pudottautuu paljon viljelyhehtaareja, olen vahvasti siinä uskossa, että virkamies tekee paniikinomaisen takinkäännön, pakottaa kaikkien tukien yleisiin ehtoihin mukaan tuon ravinteiden tasapainoinen käyttämättömyys-ehdon. Silloin ainoaksi mahdollisuudeksi jäänee poistua koko tukijärjestelmästä, koska nitraattiasetusta eivät pysty rukkaamaan kovin erilaiseksi kuin muualla EU:ssa. Eli viljellä voi, mutta ei siinä ole kuin se mullan mylläämisen ilo, ja sitä eivät virkamiehet hevin pois meikäläiseltä ota.
-SS-
Sitä vaan ajattelin sanoa, että vaikka vaikuttaakin ehkä siltä, että SS olet täällä yksin lippua heiluttamassa tässä asiassa niin etpäs ole, ainakin minun täytyy sanoa, että hyvin samalla tavalla tämän asian näen, kaikkine "uhkakuvineen" koska sehän on varmin koko tässä asiassa, että mitä enemmän sääntöjä ja hankalammaksi nämä hommat viljelijälle voidaan vielä tulevassa tehdä, ne myös aivan varmasti niin tehdään.
Sitä ennen, olen täysin samaa mietä siinä, että tämä on aivan älytöntä mitä nyt on tapahtumassa, houkutellaan muutamilla älyttömillä näennäis isonrahan toimilla tuohon mukaan jotka ei oo läheskään kaikille edes mahdollisia ja jäävät marginaaliin kokonaisuudessa, jaetaan meille alunperin tulonmenetyksiin saatuja rahoja uudelleen tälläisten idioottimaisten pelleilyjen ehdolla, ja vielä oikein ennakolta suoraan sanotaan että nimet paperiin vaan, nämä on tosin summat ja muu vasta ehdotelmia että katsotaan sitten vasta tukitasot ja muut, kun teillä on ensin lieka kaulassa.
Ja mikä tyrmistyttävintä, tuntuu olevan paljon sakkia jotka oikein riemun kiljahduksin on tähän menossa mukaan SILTI. Noh, ei se minulta ole toki pois, suoraan.. Epäsuorasti toki on koska mitä suurempi joukko kilttinä kumartaa ja kiittää vaan vaikka mitä älyttömyyksiä toteuttaa hallinnon aivopieruista, sitä pienemmäksi jää meidän muiden joukko, jotka ei ehkä niin innoissaan ole.
Ja se taas johtaa siihen kuten aina, meidät sitten jyrätään sinne sekaan väkisinkin kun muutamasta hassusta vaan kyse.
Mitä tulee vielä agroSKN.net&Co, tokihan dollarit kiiluu silmissä ja muutamalle tosiaan voi olla mahdollista haalia sitä sun tätä ja tuota, saaden potin kohtuu isoksi per joku hehtaari, mutta siltikin se ei sitten kokonaisuus huomioon ottaen olekkaan ehkä hyvä. Siinä tulee ensinnäkin niin paljon kaikkea ylimääräistä turhaa byrokratiaa, rajoituksia, sääntöjä, ehtoja, sekavaa viidakkoa prosenteista ym. ja kun tosiaan noi on aina vain toteuttamishehtaareja kohti noi tuet eri toimista, saattaa olla että tilinteon hetkellä kostuu silmäkulma kun huomaa mitä kokonaisuudessa viivan alla on. Ennen oli ennen, toimenpidetasot kertaa hehtaarit ja automaatti ropisi.
Nyt se on ihan eri sävelet.. Ja mitä nopeammin jokainen nyt vain uskoisi ja sulattaisi sen että nämä nykyiset on lähtökohdaltaan KULUKORVAUKSIA. Sitä helpommin tämä asia sisäistyisi ja selviäisi. Nyt pitää tehdä enemmän, "hankkia kuluja" saadakseen saman rahan mitä aiemmin. Ja ihan varmasti kytätään tarkemmin ja vaaditaan tasoa toimenpiteen onnistumiselle, tuen saamiseksi.
ps.Tuota yodavaarin linkkiä vilkaisin jossa neuvotaan, ai että, ei hetkeen taas otsasuoni ole jytkinyt tuohon tahtiin... heti ensimmäisenä joku kauppias!! siellä kyselemässä että kun me ollaan nyt yritetty tässä varautua kerääjäkasvi siemenillä ym. käärimään rahat pois näiltä tolloi***.. siis meidän asiakkailta, niin mitenkäs ne tukitasot nyt on/oli, ja olikos mitään hehtaarirajoja?!! Siis voi JU******!
Tämä on ihan järkyttävää touhua nykyään, miksi viljelijäväestö alistuu tälläiseen? En vain ymmärrä tätä..
Tulonsiirtoa, erittäin röyhkeää sellaista. Kaukana ei ole enää se, että maataloustuet jaetaan suoraan kauppiaille/valvojille sen mukaan kuinka montaa/ketäkin viljelijää ko. jamppa "edustaa" niin eipähän tarvitse turhaan viljelijöiden tilin kautta rahoja kierrättää.
Tuet jotka tulleet korvaamaan menetettyjä tuotteiden "hintoja" niiden järjestelmää uusitaan uusien ehtojen ja määräysten ja pakkojen ja rajoitusten ym. muodossa, enemmän pa**** vaan niskaan, niin ensimmäisenä on kauppiaat paikalla katsomassa miten nämäkin pennit sitten viedään, ja täällä eikun tanssitaan riemusta että hienoa hienoa kyllä tässä rahaa tuloo kun tekee sitä sun tätä ja tuota, oikein hymyssä suin ilman mitään kritiikkiä..
Ohhoijjaa.. ??? Eikö missään tule sitä rajaa, jossa per******* vetäminen ja päälle kusemi*** sekä nauraminen ei tunnu enää niin kivalta? En ihmettele yhtään, että kaikki noin yleisesti pitää viljelijöitä, viljelijäväestöä tyhminä. Se ihan totta sitä tosiaan on...
-
Ainakin tässä topiikissa häärää jokunen uskonsa Unioniin menettänyt sielu joka sanoo jäävänsä pois tukipotin jaosta.
Voimmeko siitä päätellä että rahat riittää?
Kaikenlainen muu spekulointi rahan riittävyydestä voidaan jättää pois. Suojavyöhykkkeen tukea ei ainakaan leikata, vahvistettu tieto.
Kuinkas paljon sitä suojavyöhykettä sai olla? Sen rahan saa siltä alalta vain, muu ala, vaikka sitten viljalla kärsii samaan aikaan kylkiäisistä, esim. lannoitusrajoista. Isäntä kärsii turhasta byrokratiasta, ylimääräisistä säännöistä, ehdoista, rajoituksista jne. Mitäs sillä tekee sitten sen jälkeen kun tuon sopimuksen myötä sille alalle saa ikinurmi statuksen?
Miten ko. toimi asettuu yhteen sen kanssa jos viljelyn idea on saada hyviä satoja, laatu tavaraa, tuottaa elintarviketta, määrät itse omista maistaan mitä niillä kasvattaa, eikä vain niitellä ja paalailla metsään jotain heiniä/toteuttaa paperinpyörittäjien aivopierujen tuotoksia tsn. "toimenpiteitä" jotka tuntuu vaikuttavan ympäristöön, VAIN silloin, kun niistä saa tukea?
Tarkoitus ei ole kettuilla, kysyn. Perustele, älä heitä leikisi.
-
Ympäristökorvaukseen varataut rahat tulevat riittämään helposti.
-Osa tiloista jää järjestelmän ulkopuolelle kokonaan.
-Suurimmassa osassa toimenpiteitä on ehtoja jotka sulkevat muut toimenpiteet tuen ulkopuolelle, esimerkiksi nurmitilat saavat maksimissaan 54 euroa ja sitäkään ei makseta ilmeisesti niille pysyville nurmille.( Mulla ja mun kahdella emoja myös pitävällä kolleegalla on jo yli tuhat hehtaaria näitä max 54 euron ymppipeltoja jotka saivat vielä viime vuonna 180-207 euroa ympäristötukea)
-Kohdentamisalueen ulkopuolella ei ympillä juhlita, vaikka keräilis kaikki mahdolliset toimet.
-Kalliimmat toimet, kuten hanhipellot tulee jäämään ihan marginaalisiin pinta-aloihin ja elleivät jää niin hallinto laittaa sellaiset ehdot, ettei kohteita löydy.
-Riistapellon määrä tuskin tulee lisääntymään rikkaruohojen levittäjänä muutakuin niillä metsämoisioilla kuten ennenkin.
Totta toinen puoli. Itse heittäsin tähän sellaisen, että noin juuri tulevat riittämään. Mutta lopputulema on se, että siitä ei tehdä numeroa että nyt riitti raha, jäi näin paljon yli. Se vaan tietää tulevassa sitä, että "ylijäävä" osuus leikataan pois koska "ei näköjään tilat tarvitse kun eivät hakeneet.."
Tämä on lähes varmaa siksi, että onhan kaiken aikaa jo ollut tavoite ja tarkoitus että tuet ajetaan alas, laskusuuntaa. Edellä oleva siis palvelee tätä tarkoitusta oikein viljelijöiden omasta "aloitteesta" tai niin ainakin hallinnon mielestä.
Tähänkin on jo tosiaan valmis vastaus "olisihan sitä annettu, jos olisitte hakeneet.." kukaan ei vaan kiinnitä siihen huomiota, millä ehdoilla. Se nyt vaan tuppaa olemaan niin, että tarpeeksi huonoilla ehdoilla, se jää ottamatta.
Hieno systeemi sinänsä, päästään tuista eroon, ja saadaan samalla vieritettyä "syy" viljelijöiden niskaan, tästäkin.
-
Ympäristösitoumuksen toimenpidekorvaukset eivät ole tukea. Sen PITÄISI olla korvaus, ja vain siltä laajuudelta, joka toteutetaan. Mutta totta kai siellä on "helppoja" ja "vaikeita" euroja ottamista odottamassa.
Kukaan ei ole tuista luopumassa, kaikkein vähiten minä itse, en ainakaan vapaaehtoisesti. Tuotantotukien kanssa sokerit, peruna, jopa 700 , rukiilla ja valkuaiskasveilla lähes 500 euroa, Perus, LFA, Viherr. + tuotantot. Tuet on niitä hinnanalennuskorvauksia ja ilmastoesteiden takia annettua tukea Etelä-Eurooppaan verrattuna. Euroopanlaajuinen viherryttämistuki on oikeastaan kesantokorvaus, ehkäpä juuri ennätyssadon jälkeen kyseessä on jonkinnäköinen yhteisön tuotannonrajoitus.
Mutta ympäristösitoumus on asia erikseen, se ei ole tukea, se on varatun rahan polttamista valtionhallinnon tapaan, se on paikallisesti sählätty tämmöiseksi, siinä ovat toisella puolella vihreät luonnonsuojelijat, jotka varmaan ovat aivan vilpittömiä lapsellisuudessaan, sitten samalla puolella paikalliset intressiryhmät, eli nämä keskusliikkeet, järjestöt, neuvontafirmat ja tietyt VIP - viljelijät, joiden mielihalujen mukaan sitten kompromissiesitys on laadittu.
Toisella puolella yksin ovat takarivin viljelijät, jotka eivät vieläkään ole saaneet tietoa toimenpiteistä, tarkoista rajoituksista, mitkä heille oikeasti sopivat, mitä voivat hyödyntää, mitä eivät. Koska jakajia on paljon ja sopasta on sattumat poimittu valmiiksi, jää tällaiselle viljelijälle vain liemi.
Tuista luopumisesta siis ei ole kysymys. Ympäristötoimenpiteistä luopuminen ei ole luopumista ilmaisesta rahasta, paitsi jos "muija on elykeskuksessa/proagriassa" jne. tapauksissa, koska se oikeasti "ilmainen raha" todennäköisesti on jo jaettu ennen valmistelua, sopiville tyyppitiloille. Vesistöjensuojelua asiassa ei ole ajateltu, sillä tutkimus osoittaa, että fosforinkäyttö pelkillä kasvinviljelyalueilla on vähentynyt murto-osaan, silti ei ole mitään vaikutusta näkyvissä. Todellinen fosforikuorma on jossakin muualla.
Ympäristösitoumuksen leviäminen kaikille viljelijöille olisi pois juurikin siltä tyyppitila-tukiheruttajalta, siksi pitäisin pienempää ääntä "tukiautomaatista" ja tyytyisin etuihin, joita järjestelmä munii, sopivien toimintaedellytysten salliessa. Minä en todellakaan niitä korvauksia kadehdi, kun tiedän, että luonnonsuojelija voi lunastaa oikeutesi maahan pakkolunastamallakin. Olen tyytyväinen että Natura 2000 ja v:sta 2001 eteenpäin valtion luonnonsuojelualue ei vienyt peltoa kuin noin 15 ha, parikymmentä metsää.
-SS-
-
meen kuudeksi tuki-iltamiin. onko jotain epäselvää vielä mistä pitäisi kysyä?
-
meen kuudeksi tuki-iltamiin. onko jotain epäselvää vielä mistä pitäisi kysyä?
Koitahan saada noille ymppikammosille jotain totuuksia siitä tukileikkurista.
-
Ainakin tässä topiikissa häärää jokunen uskonsa Unioniin menettänyt sielu joka sanoo jäävänsä pois tukipotin jaosta.
Voimmeko siitä päätellä että rahat riittää?
Kaikenlainen muu spekulointi rahan riittävyydestä voidaan jättää pois. Suojavyöhykkkeen tukea ei ainakaan leikata, vahvistettu tieto.
Kuinkas paljon sitä suojavyöhykettä sai olla? Sen rahan saa siltä alalta vain, muu ala, vaikka sitten viljalla kärsii samaan aikaan kylkiäisistä, esim. lannoitusrajoista. Isäntä kärsii turhasta byrokratiasta, ylimääräisistä säännöistä, ehdoista, rajoituksista jne. Mitäs sillä tekee sitten sen jälkeen kun tuon sopimuksen myötä sille alalle saa ikinurmi statuksen?
Miten ko. toimi asettuu yhteen sen kanssa jos viljelyn idea on saada hyviä satoja, laatu tavaraa, tuottaa elintarviketta, määrät itse omista maistaan mitä niillä kasvattaa, eikä vain niitellä ja paalailla metsään jotain heiniä/toteuttaa paperinpyörittäjien aivopierujen tuotoksia tsn. "toimenpiteitä" jotka tuntuu vaikuttavan ympäristöön, VAIN silloin, kun niistä saa tukea?
Tarkoitus ei ole kettuilla, kysyn. Perustele, älä heitä leikisi.
Suojavyöhykettä saa olla vaikka koko tila jos lohkot rajoittuu valtaaojaan tai vesistöön.
Mulle tulee yhdelle lohkolle puron varteen se kolmemetrinen suojakaista ja toinen rinteessä oleva puroon rajoittuva lohko kokonaan. Koko lohkon suojavyöhyke joskus myydään tonttimaaksi koska on joku vuosi sitten kaavoitettu sellaiseksi. Suojakaistan osuuden lisään pinta-alaan, on jääny pieni määrä tukioikeuksia digitoinnin seurauksena, ja tuleva suojakaista koostuu peruslohkoon kuuluvasta puron reunasta joka nyt on joutumaata.
-
Ainakin tässä topiikissa häärää jokunen uskonsa Unioniin menettänyt sielu joka sanoo jäävänsä pois tukipotin jaosta.
Voimmeko siitä päätellä että rahat riittää?
Kaikenlainen muu spekulointi rahan riittävyydestä voidaan jättää pois. Suojavyöhykkkeen tukea ei ainakaan leikata, vahvistettu tieto.
Kuinkas paljon sitä suojavyöhykettä sai olla? Sen rahan saa siltä alalta vain, muu ala, vaikka sitten viljalla kärsii samaan aikaan kylkiäisistä, esim. lannoitusrajoista. Isäntä kärsii turhasta byrokratiasta, ylimääräisistä säännöistä, ehdoista, rajoituksista jne. Mitäs sillä tekee sitten sen jälkeen kun tuon sopimuksen myötä sille alalle saa ikinurmi statuksen?
Miten ko. toimi asettuu yhteen sen kanssa jos viljelyn idea on saada hyviä satoja, laatu tavaraa, tuottaa elintarviketta, määrät itse omista maistaan mitä niillä kasvattaa, eikä vain niitellä ja paalailla metsään jotain heiniä/toteuttaa paperinpyörittäjien aivopierujen tuotoksia tsn. "toimenpiteitä" jotka tuntuu vaikuttavan ympäristöön, VAIN silloin, kun niistä saa tukea?
Tarkoitus ei ole kettuilla, kysyn. Perustele, älä heitä leikisi.
Suojavyöhykettä saa olla vaikka koko tila jos lohkot rajoittuu valtaaojaan tai vesistöön.
Mulle tulee yhdelle lohkolle puron varteen se kolmemetrinen suojakaista ja toinen rinteessä oleva puroon rajoittuva lohko kokonaan. Koko lohkon suojavyöhyke joskus myydään tonttimaaksi koska on joku vuosi sitten kaavoitettu sellaiseksi. Suojakaistan osuuden lisään pinta-alaan, on jääny pieni määrä tukioikeuksia digitoinnin seurauksena, ja tuleva suojakaista koostuu peruslohkoon kuuluvasta puron reunasta joka nyt on joutumaata.
Eka lauseessa paljon painoa sanalla JOS. On paljon, todella paljon peltoa ja tiloja jotka ei rajoitu vesistöihin jne. Ja entä se ikinurmi status?
Tonttimaatakaan kaavoitettuna tuskin monella on.. ja vaikka oliskin niin tuskin se nyt tässä "pelastajana" on sellainen josta kannattas hihkua.. loppuu se viljely / itsemääräämisoikeus omalla pellollaan niinkin.
Ja tosiaan eipä näistä hirveästi ole perustetta tai puolustetta sille että vähemmän saa lannottaa ja enemmän saa turhaa byrokratiaa ja sääntöjä ja riesaa ja rajoituksia ym. jos mukaan lähtee.
Eli ei minusta noilla perusteilla tätä kovinkaan monelle voi/kannata kaupata, saati lytätä epäilevien, ei niin innoissaan tästä olevien puheita.. ? Ehkä joo sinulle juuri tällä hetkellä, tuossa tilanteessa oikein hyvä. Hyvä. Mutta kuinkahan monella sama tilanne?
Sinä et ymmärrä miksi tää ei ole meidän muutaman mielestä niin kovin hyvältä vaikuttava "tarjous" minä en taasen oikein mitenkään ymmärrä sitä, miten tämän voi nähdä oikein hyvänä tarjouksena..
Sama raha kuin ennen, ehdot vaan paljon tiukemmat, kuluja enemmän, hypättävä korkeammalle ja pidemmälle ja useammin samassa ajassa, kun toimiston torvi niin sanoo, saadakseen jopa vähemmän rahaa kuin ennen, mahdollisuus tai oikeastaan osaltaan pakko menettää itsemääräämisoikeus ym.
Joo, tilakohtaista ja saattaa sinulla esim. kaikki merkit kohdillaan olla että voi kaikesta yrittää saada, mutta se on varmaan promilleissa koko suomen tiloista. Kuin myös on varmaan aika harvassa samanmieliset viljelijät jotka yhtä innoissaan ja hyvillä mielin luovuttaa vapaaehtoisesti maitaan "ikinurmiin" jne. että menettää niiden osalta päätösvallan..
No mutta, onneks tää on vielä vapaaehtoista, molemmille :)
-
Sää tuuttaat niin kauheesti tekstiä et lanka häviä välillää, ei millään pahalla... :)
Mutta juu, mun mielestä ei tässä mitään systeemeitä tai toimintatapoja tarvi muutella. Kirjanpitoa koneen ääressä ja ähellystä pellolla kuten ennenkin. Paperit kuntoon ja ravinteet maahan ja eikun massit himaan kasitonnareilla ja tukina. ;D
-
Jo pelkästään sillä, että jää ymp. korvauksen ulkopuolelle, ja lannoittaa reiluummin nimenomaan kustannustehokkailla belorin tai cemagron lannoitteilla, saa helposti 150-200 euron edun korvauspelleihin nähden.
Sitäpaitsi varsinkin Cemagrolla lannoitevalikoima on monipuolisempi kuin Yaralla:
Valikoima 2014/2015
Tuote
Info (tuoteseloste)
NPKS
pakkaus
Agro 24-5-2-6S
24-5-2-6S 500/650kg
Agro Can+S
kemiallinen 27-0-0-4 500kg suursäkki
Agro 21-3-10-5
hybridi 21-3-10-5 500kg suursäkki
Agro 28-3-5+S
hybridi 28-3-5-2 500kg suursäkki
Agro 23-4-8+S
hybridi 23-4-8-2 500kg suursäkki
Agro 19-4-14-S
hybridi 19-4-14-S 500kg suursäkki
Agro 28-3-5+S+Se
hybridi
28-3-5+S+Se
500kg suursäkki
Agro 26-0-10+S
hybridi 26-0-10-S 500kg suursäkki
Agro 20-0-19+S
hybridi 20-0-19+S 500kg suursäkki
Agro 23-3-6+S
hybridi
23-3-6-6
500kg suursäkki
Agro 16-7-13
kemiallinen
16-7-13-0
500kg suursäkki
Agro NS 21-24
kemiallinen
21-0-0-24
500kg suursäkki
Agro NS38-8
hybridityppi
38-0-0-8
500kg suursäkki
Agro NS38-8-Se
hybridityppi 38-0-0-8+Se 500kg suursäkki
Agro NS30-7
NS30-7 500kg suursäkki
Agro NS30-7+Se
NS30-7+Se 500kg suursäkki
Agro 21-3-9,5+S
21-3-9,5+S 500kg suursäkki
Tilan NPK 22-6-6+S
22-6-6+S 500kg suursäkki
Tilan NPK 24-4-6+S
24-4-6+S 500kg suursäkki
Agro 25-2-8+S
25-2-8+S 500kg suursäkki
Agro 27-1-6+S
27-1-6+S 500kg suursäkki
Agro 15-7-13+S
15-7-13+S 500kg suursäkki
Agro 20-0-19+S+Se
20-0-19+S+Se 500kg suursäkki
Agro 21-1-15+S
21-1-15+S 500kg suursäkki
Agro 21-3-9,5+S
21-3-9,5+S 500kg suursäkki
Agro 26-0-10+S+Se
26-0-10+S+Se 500kg suursäkki
Agro 21-3-10+S
21-3-10+S 500kg suursäkki
Agro 27-3-5+S
27-3-5+S 500kg suursäkki
Agro CAN27 (+Mg+Ca)
CAN27 (+Mg+Ca) 500kg suursäkki
Agro CAN27+4S (+Mg+Ca)
CAN27+4S (+Mg+Ca) 500kg suursäkki
Agro Start K
8-16-15+2S 500kg suursäkki
Agro Starttifosfori (12-23+Mg+S)
12-23+Mg+S 500kg suursäkki,
25kg säkki
Agro KS
kloorivapaa
0-0-45-13
1000kg suursäkki
Agro Kali
kalisuola
0-0-50-0
500kg suursäkki
Agro MAP
starttiravinne
12-23-0-3
500kg suursäkki
Agro NS30-7
hybridi
30-0-0-7
500kg suursäkki
Agro UAN42
typpiliuos
42-0-0-0
1000L IBC
Gardenia 8-4-25+S
kloorivapaa 8-4-25+S 650kg suursäkki
Gardenia 9-5-24+S
kloorivapaa 9-5-24+S 650kg suursäkki
Gardenia PK+S+Mg
kloorivapaa PK+S+Mg 650kg suursäkki
Gardenia 16-0-24+S
kloorivapaa 16-0-24+S 650kg suursäkki
Gardenia 13-5-20+S
kloorivapaa 13-5-20+S 650kg suursäkki
Gardenia 10-2-27+S
kloorivapaa 10-2-27+S 650kg suursäkki
Gardenia 10-0-30+S
kloorivapaa 10-0-30+S 650kg suursäkki
Gardenia 15-2-21+S+Mg
kloorivapaa 15-2-21+S+Mg 650kg suursäkki
Gardenia 5-5-27+S
kloorivapaa 5-5-27+S
-
Kumma juttu tässä sekoilussa on se, että kun suureen ääneen voivotetaan ympäristöntilaa, itämerentilaa jne. niin rahaa ei sitten löydy jotain asian tekemiseksi. En tiedä mitä esim. kerääjäkasvi tekee itämerelle, mutta kun kerran virkamiehet ovat päättäneet, että itämeri pelastuu tällä tavalla niin luulisi sitä rahaakin löytyvän. Ei enkä tarkoita sitä 100€/ha mitä on luvattu vaan sitä 200 milj € joka ei tule riittämään. ;D
-
Jo pelkästään sillä, että jää ymp. korvauksen ulkopuolelle, ja lannoittaa reiluummin nimenomaan kustannustehokkailla belorin tai cemagron lannoitteilla, saa helposti 150-200 euron edun korvauspelleihin nähden.
Sitäpaitsi varsinkin Cemagrolla lannoitevalikoima on monipuolisempi kuin Yaralla:
Valikoima 2014/2015
Tuote
Info (tuoteseloste)
NPKS
pakkaus
Agro 24-5-2-6S
24-5-2-6S 500/650kg
Agro Can+S
kemiallinen 27-0-0-4 500kg suursäkki
Agro 21-3-10-5
hybridi 21-3-10-5 500kg suursäkki
Agro 28-3-5+S
hybridi 28-3-5-2 500kg suursäkki
Agro 23-4-8+S
hybridi 23-4-8-2 500kg suursäkki
Agro 19-4-14-S
hybridi 19-4-14-S 500kg suursäkki
Agro 28-3-5+S+Se
hybridi
28-3-5+S+Se
500kg suursäkki
Agro 26-0-10+S
hybridi 26-0-10-S 500kg suursäkki
Agro 20-0-19+S
hybridi 20-0-19+S 500kg suursäkki
Agro 23-3-6+S
hybridi
23-3-6-6
500kg suursäkki
Agro 16-7-13
kemiallinen
16-7-13-0
500kg suursäkki
Agro NS 21-24
kemiallinen
21-0-0-24
500kg suursäkki
Agro NS38-8
hybridityppi
38-0-0-8
500kg suursäkki
Agro NS38-8-Se
hybridityppi 38-0-0-8+Se 500kg suursäkki
Agro NS30-7
NS30-7 500kg suursäkki
Agro NS30-7+Se
NS30-7+Se 500kg suursäkki
Agro 21-3-9,5+S
21-3-9,5+S 500kg suursäkki
Tilan NPK 22-6-6+S
22-6-6+S 500kg suursäkki
Tilan NPK 24-4-6+S
24-4-6+S 500kg suursäkki
Agro 25-2-8+S
25-2-8+S 500kg suursäkki
Agro 27-1-6+S
27-1-6+S 500kg suursäkki
Agro 15-7-13+S
15-7-13+S 500kg suursäkki
Agro 20-0-19+S+Se
20-0-19+S+Se 500kg suursäkki
Agro 21-1-15+S
21-1-15+S 500kg suursäkki
Agro 21-3-9,5+S
21-3-9,5+S 500kg suursäkki
Agro 26-0-10+S+Se
26-0-10+S+Se 500kg suursäkki
Agro 21-3-10+S
21-3-10+S 500kg suursäkki
Agro 27-3-5+S
27-3-5+S 500kg suursäkki
Agro CAN27 (+Mg+Ca)
CAN27 (+Mg+Ca) 500kg suursäkki
Agro CAN27+4S (+Mg+Ca)
CAN27+4S (+Mg+Ca) 500kg suursäkki
Agro Start K
8-16-15+2S 500kg suursäkki
Agro Starttifosfori (12-23+Mg+S)
12-23+Mg+S 500kg suursäkki,
25kg säkki
Agro KS
kloorivapaa
0-0-45-13
1000kg suursäkki
Agro Kali
kalisuola
0-0-50-0
500kg suursäkki
Agro MAP
starttiravinne
12-23-0-3
500kg suursäkki
Agro NS30-7
hybridi
30-0-0-7
500kg suursäkki
Agro UAN42
typpiliuos
42-0-0-0
1000L IBC
Gardenia 8-4-25+S
kloorivapaa 8-4-25+S 650kg suursäkki
Gardenia 9-5-24+S
kloorivapaa 9-5-24+S 650kg suursäkki
Gardenia PK+S+Mg
kloorivapaa PK+S+Mg 650kg suursäkki
Gardenia 16-0-24+S
kloorivapaa 16-0-24+S 650kg suursäkki
Gardenia 13-5-20+S
kloorivapaa 13-5-20+S 650kg suursäkki
Gardenia 10-2-27+S
kloorivapaa 10-2-27+S 650kg suursäkki
Gardenia 10-0-30+S
kloorivapaa 10-0-30+S 650kg suursäkki
Gardenia 15-2-21+S+Mg
kloorivapaa 15-2-21+S+Mg 650kg suursäkki
Gardenia 5-5-27+S
kloorivapaa 5-5-27+S
Yara oli kyl halvempi ku Belor tai Cem. ???
Ainakin CAN-27 tulee agrimarketista kaikkein halvimmalla.
-
Mitä enemmän tätä asiaa pyörittää excelissä, niin sitä vakuuttuneemmaksi tulee siitä ettei ei-luomu/ei-suorakylvö viljatilan kannata missään nimessä liittyä tähän sopimukseen. Ainakaan ellei ole valmis puuhastelemaan kerääjäkasvilla tai suojakaistoilla.
Tuon 54 €/ha menetyksen saa hyvin helposti katetuksi lisälannoituksesta koituvalla sekä määrällisellä että laadullisella sadonlisäyksellä. Ja ennen kaikkea fosforin käyttö olisi taas mahdollista, jolloin arvioni sadonlisästä saattaa olla jopa alakanttiin. Kyllä tämä kortti pitää katsoa, kun kerran tukijärjestelmän ulkopuolelle jättäytymiselle annetaan perusteltu mahdollisuus.
-
Mitä enemmän tätä asiaa pyörittää excelissä, niin sitä vakuuttuneemmaksi tulee siitä ettei ei-luomu/ei-suorakylvö viljatilan kannata missään nimessä liittyä tähän sopimukseen. Ainakaan ellei ole valmis puuhastelemaan kerääjäkasvilla tai suojakaistoilla.
Tuon 54 €/ha menetyksen saa hyvin helposti katetuksi lisälannoituksesta koituvalla sekä määrällisellä että laadullisella sadonlisäyksellä. Ja ennen kaikkea fosforin käyttö olisi taas mahdollista, jolloin arvioni sadonlisästä saattaa olla jopa alakanttiin. Kyllä tämä kortti pitää katsoa, kun kerran tukijärjestelmän ulkopuolelle jättäytymiselle annetaan perusteltu mahdollisuus.
Anteeksi tyhmyyteni mutta miksi ei voi käyttää fosforia ilman että jättäytyy ulkopuolelle? Ja toisekseen miksei voi lannoittaa kuten ennenkin????
-
Mitä enemmän tätä asiaa pyörittää excelissä, niin sitä vakuuttuneemmaksi tulee siitä ettei ei-luomu/ei-suorakylvö viljatilan kannata missään nimessä liittyä tähän sopimukseen. Ainakaan ellei ole valmis puuhastelemaan kerääjäkasvilla tai suojakaistoilla.
Tuon 54 €/ha menetyksen saa hyvin helposti katetuksi lisälannoituksesta koituvalla sekä määrällisellä että laadullisella sadonlisäyksellä. Ja ennen kaikkea fosforin käyttö olisi taas mahdollista, jolloin arvioni sadonlisästä saattaa olla jopa alakanttiin. Kyllä tämä kortti pitää katsoa, kun kerran tukijärjestelmän ulkopuolelle jättäytymiselle annetaan perusteltu mahdollisuus.
Anteeksi tyhmyyteni mutta miksi ei voi käyttää fosforia ilman että jättäytyy ulkopuolelle? Ja toisekseen miksei voi lannoittaa kuten ennenkin????
Arveluttavan korkeat fosforitasot ja ei-ympissähän alkaa typpirajoitin hakkaamaan vasta nitraattidirektiivin kohdalla. Nythän on koko lailla mahdotonta tuottaa paljon päälle kuuden tonnin menevää leipävehnäsatoa. Kyllä menee herkästi rehuksi.
-
Puhumattakaan siitä järjettömyydestä, että typpitasot määräytyy multavuuden mukaan. Sit jos onnistuu kerääjäkasveilla lisäämään multavuutta, siitä rangaistaan -10 kilon typpileikkurilla.
-
Mitä enemmän tätä asiaa pyörittää excelissä, niin sitä vakuuttuneemmaksi tulee siitä ettei ei-luomu/ei-suorakylvö viljatilan kannata missään nimessä liittyä tähän sopimukseen. Ainakaan ellei ole valmis puuhastelemaan kerääjäkasvilla tai suojakaistoilla.
Tuon 54 €/ha menetyksen saa hyvin helposti katetuksi lisälannoituksesta koituvalla sekä määrällisellä että laadullisella sadonlisäyksellä. Ja ennen kaikkea fosforin käyttö olisi taas mahdollista, jolloin arvioni sadonlisästä saattaa olla jopa alakanttiin. Kyllä tämä kortti pitää katsoa, kun kerran tukijärjestelmän ulkopuolelle jättäytymiselle annetaan perusteltu mahdollisuus.
Anteeksi tyhmyyteni mutta miksi ei voi käyttää fosforia ilman että jättäytyy ulkopuolelle? Ja toisekseen miksei voi lannoittaa kuten ennenkin????
Arveluttavan korkeat fosforitasot ja ei-ympissähän alkaa typpirajoitin hakkaamaan vasta nitraattidirektiivin kohdalla. Nythän on koko lailla mahdotonta tuottaa paljon päälle kuuden tonnin menevää leipävehnäsatoa. Kyllä menee herkästi rehuksi.
Sun on maanäytekairassa jotain vikaa, ihan selvästi. :o
-
Jos tekisikin niin että ostais vuoden lannoitteet kahdessa erässä. Ensimmäiseen erään senverran lannoitteita että saa lohkokortteihin oikeat lannoitustasot ja toiseen erään loput kasitonnariin tarvittavat kilot.
Tarkastuksen tullessa kohdalle tuo toisen erän ostokuitti onkin ajautunut saunan pesään eikä sitä löydy enää mistään.
-
Jos tekisikin niin että ostais vuoden lannoitteet kahdessa erässä. Ensimmäiseen erään senverran lannoitteita että saa lohkokortteihin oikeat lannoitustasot ja toiseen erään loput kasitonnariin tarvittavat kilot.
Tarkastuksen tullessa kohdalle tuo toisen erän ostokuitti onkin ajautunut saunan pesään eikä sitä löydy enää mistään.
Ei onnistu.
-
Mitä enemmän tätä asiaa pyörittää excelissä, niin sitä vakuuttuneemmaksi tulee siitä ettei ei-luomu/ei-suorakylvö viljatilan kannata missään nimessä liittyä tähän sopimukseen. Ainakaan ellei ole valmis puuhastelemaan kerääjäkasvilla tai suojakaistoilla.
Tuon 54 €/ha menetyksen saa hyvin helposti katetuksi lisälannoituksesta koituvalla sekä määrällisellä että laadullisella sadonlisäyksellä. Ja ennen kaikkea fosforin käyttö olisi taas mahdollista, jolloin arvioni sadonlisästä saattaa olla jopa alakanttiin. Kyllä tämä kortti pitää katsoa, kun kerran tukijärjestelmän ulkopuolelle jättäytymiselle annetaan perusteltu mahdollisuus.
Anteeksi tyhmyyteni mutta miksi ei voi käyttää fosforia ilman että jättäytyy ulkopuolelle? Ja toisekseen miksei voi lannoittaa kuten ennenkin????
Arveluttavan korkeat fosforitasot ja ei-ympissähän alkaa typpirajoitin hakkaamaan vasta nitraattidirektiivin kohdalla. Nythän on koko lailla mahdotonta tuottaa paljon päälle kuuden tonnin menevää leipävehnäsatoa. Kyllä menee herkästi rehuksi.
Sun on maanäytekairassa jotain vikaa, ihan selvästi. :o
Totta, se onkin kyllä erikoinen juttu että jyväjemmari saa itse nuo näytteet ottaa. Hyvin voitaisiin lisätä virkamieskuntaa poistamaan tällainen epäkohta järjestelmästä. Näiden palkkaukseen voitaisiin käyttää ympäristötukeen osoitettuja varoja.
-
Mitä enemmän tätä asiaa pyörittää excelissä, niin sitä vakuuttuneemmaksi tulee siitä ettei ei-luomu/ei-suorakylvö viljatilan kannata missään nimessä liittyä tähän sopimukseen. Ainakaan ellei ole valmis puuhastelemaan kerääjäkasvilla tai suojakaistoilla.
Tuon 54 €/ha menetyksen saa hyvin helposti katetuksi lisälannoituksesta koituvalla sekä määrällisellä että laadullisella sadonlisäyksellä. Ja ennen kaikkea fosforin käyttö olisi taas mahdollista, jolloin arvioni sadonlisästä saattaa olla jopa alakanttiin. Kyllä tämä kortti pitää katsoa, kun kerran tukijärjestelmän ulkopuolelle jättäytymiselle annetaan perusteltu mahdollisuus.
Anteeksi tyhmyyteni mutta miksi ei voi käyttää fosforia ilman että jättäytyy ulkopuolelle? Ja toisekseen miksei voi lannoittaa kuten ennenkin????
Arveluttavan korkeat fosforitasot ja ei-ympissähän alkaa typpirajoitin hakkaamaan vasta nitraattidirektiivin kohdalla. Nythän on koko lailla mahdotonta tuottaa paljon päälle kuuden tonnin menevää leipävehnäsatoa. Kyllä menee herkästi rehuksi.
Sun on maanäytekairassa jotain vikaa, ihan selvästi. :o
Totta, se onkin kyllä erikoinen juttu että jyväjemmari saa itse nuo näytteet ottaa. Hyvin voitaisiin lisätä virkamieskuntaa poistamaan tällainen epäkohta järjestelmästä. Näiden palkkaukseen voitaisiin käyttää ympäristötukeen osoitettuja varoja.
Tuleehan sieltä punaposkinen vanha herra kairaamaan rahaa vastaan vaikka ..no...joo... mönkijällä kuiteskin.
Hehtaarin lohkossakin on jo kairan pistolle melkonen määrä neliöitä, ja aina ei voi näytteenotto onnistua, ei edes joka viides kerta. ;D
-
no eipä siellä mitään uutta. ihan ok setti tosta saadaan. kerääjäkasveilla toi satanen pitäs tulla kun se kerran luvattu on, ei mitään leikkureita.
siihen ei tullu vastausta et saako kerääjäkasvit muokata pois jos kylvää syysviljaa elo-syyskuussa. mut vissiin SS oli jo selvittäny että ei voi, lokakuuhun pitää olla keräilemässä?
en myöskään saanut vastausta satotasokorjauksiin. jos saa millä tahansa viljalla 6000 kg niin voiko toisella viljalla käyttää seuraavana vuonna 6000 kg satotasona? typpilannoituksessa kuten ei fosforilannoituksessakaan ei mainita että se sato pitää olla viljelijän itsensä saama, vaan lohkolta saatu. siis uusien vuokra- ja ostomaiden kohdalla voiko heti startista tintana täyskorjauksen 6000 kg tauluun jos vaan saa sen tason mennävuosilta todistettua?
mun kierto on semmonen että en viljele samaa välttämättä viidessä vuodessa samalla lohkolla ollenkaan. esim. aikainen ohra-ruis-herne-syysvehnä-kaura tai rypsi-syysvehnä-herne-ruis-kevätvehnä jne. se on aina perussato käytettävissä sit vaan.
herneen ja papujen sänki käy kasvipeitteiseksi kanssa uudessa ohjelmassa. se on hyvä juttu, helppo jättää sängeksi jos ei saa vehnää maahan syyskuussa.
toi fosforilannoitus siinä järkyttävintä on. poisjääjiä on paljon, koska silloin esim. kananlantaa saa jaa n. 18 mottia. eivät jaksa tapella enää.
toi 500 € suojakaista oli ihan ok. itelläkin loimijoen rannassa aika alat, hyvää peltoa tosin kasvamaankin. pitää perustaa viimeistään 2017 eli jos kausi jatkuu 2021 kuitenkin tulee siitä pysyvää nurmea. näin olen käsittänyt. hyvää tekis maalle ja tuki n. 900 €.
-
Jos tekisikin niin että ostais vuoden lannoitteet kahdessa erässä. Ensimmäiseen erään senverran lannoitteita että saa lohkokortteihin oikeat lannoitustasot ja toiseen erään loput kasitonnariin tarvittavat kilot.
Tarkastuksen tullessa kohdalle tuo toisen erän ostokuitti onkin ajautunut saunan pesään eikä sitä löydy enää mistään.
Ei onnistu.
Miksei ? Tämähän on koko tasapainoinen ravinteiden pimitys- toimenpiteen avain, apusäilörehunurmien ohella. Siis pelkkä dokumentaatiokysymys. Kaikki tositteet ovat viljelijän itse päätettävissä, saahan kauppiaalta myös halutun tarvikkeen merkinnän ostokuittiin, eihän se ole rikollista, kauppiaan kannalta. Esimerkiksi yleiskuitti "tarvikkeet". Jos kentällä tutkitaan lannoitteen kipsirakeita, on tietenkin jaettava se vähäisempi määrä pinta- ja sijoituslevitykseen, rakeiden tiheyden ja todennetun lannoitusmäärän valvonta pellon mullasta on jo melkoisen hankalaa, en tiedä näin tapahtuneen ?
Korjatkaa, jos olen väärässä, sillä tässä on enää muutama kuukausi aikaa luoda seuraavalle viisivuotiskaudelle tarina.
-SS-
-
suomessa nimenomaan ei ole riskiä että voisivat kaupasta kysyä kuitit. koskee kasvinsuojeluaineita sekä lannoitteita. jossain muualla euroopassa kyseinen ristiinvalvonta on mahdollista. onneks on kauppojakin ja lisää tulee.
-
Jos tekisikin niin että ostais vuoden lannoitteet kahdessa erässä. Ensimmäiseen erään senverran lannoitteita että saa lohkokortteihin oikeat lannoitustasot ja toiseen erään loput kasitonnariin tarvittavat kilot.
Tarkastuksen tullessa kohdalle tuo toisen erän ostokuitti onkin ajautunut saunan pesään eikä sitä löydy enää mistään.
Ei onnistu.
Niin miksei onnistu?
Eräänlaista viljelysuunnittelua tämäkin olisi.
Ja verotarkastuksen tullessa tuo toisen erän kuitti kyllä löytyis sit verotuskansiosta.
-
no eipä siellä mitään uutta. ihan ok setti tosta saadaan. kerääjäkasveilla toi satanen pitäs tulla kun se kerran luvattu on, ei mitään leikkureita.
No vastaat tähän leikkurikysymykseesi itse:
toi fosforilannoitus siinä järkyttävintä on. poisjääjiä on paljon,
siihen ei tullu vastausta et saako kerääjäkasvit muokata pois jos kylvää syysviljaa elo-syyskuussa. mut vissiin SS oli jo selvittäny että ei voi, lokakuuhun pitää olla keräilemässä?
Jos kuluvan satovuoden kerääjäkasvikylvö on sallittu myös esim. aikaisimmasta aikaisimman ohran jälkeen ennen 15.08, silloin voi kylvää samalla sen syysviljan. Ja tuet napsahtaa joka vuosi. Jes. Hiukka aikainen syysvehnälle mut optimaalinen hybridirukiille.
en myöskään saanut vastausta satotasokorjauksiin. jos saa millä tahansa viljalla 6000 kg
Koska valvontaan pidettävien dokumenttien vaatimuksissa ei ainakaan ennen ole ollut sadon myynti- ja käyttökuitteja, on satotaso täysin oman ilmoituksen varassa, kuten viljavuustutkimusten näytteenottokin. Tämä vaatii arvomaailman sovittamista toimeentulon taisteluun.
Sitä ihmettelen, miten suojakaista -toimenpide ravinteiden poiskeräämisineen tekee hyvää maalle ? Niin se salaisuus oli tämä luontaisesti uudistunut apilakasvusto. Niin aina, unohdin.
-SS-
-
Sun on maanäytekairassa jotain vikaa, ihan selvästi. :o
Eli onko tämä selväsanainen kehotus tehdä maanäytteenotto sellaiselta muulta kuin kirjattavalta lohkolta tai sellaiselta osalta multakerroksen alapuolelta, että saadaan sovelias vähänmultainen ja fosforiköyhä näyte lannoitelaskennan perusteeksi ?
Jos ei, niin mikä on maanäytekairan vika siinä tapauksessa, kunnossa oleminen, määräysten mukainen ? Vai mikä ?
-SS-
-
satotaso on oman ilmoituksen varassa, mutta jos lohkolla ei ole kyseistä kasvia ollut viiden vuoden jaksolla niin ei auta vaikka muista olisi saanutkin 6000 kg. mutta jos riittää että JOLLAIN viljalla on saanut 6000 kg niin eri asia. tähän en saanut vastausta. ja että saako se 6000 kg olla lohkon edellisen viljelijän ajalta vai nou.
ymmärsin, että kerääjäkasvi on kylvettävä viljalle viimeistään orasvaiheessa. toi 15.8. oli jollekin erikoisemmille kasveille. eli en ihan hokannut tuota tarjoamaasi mahdollisuutta.
-
Nyt sitten on olennainen kysymys: kuinka paljon uskottavasti voi viljavuus ja multavuus laskea viiden vuoden näytteenottovälillä ? Sillä vanhoissa lohkokorteissa tai viljelyohjelmissa on paljon siivottavaa, jos ne voidaan tarkastaa kontrollina. Liian paljon muuttujia, pitäisi simuloida 6-7 vuotta uudestaan läpi pelkästään, lohko lohkolta.
Tähän hommaan voisi palkata jonkun talousrikollisen ja väärentäjän konsultiksi ?
-SS-
-
satotaso on oman ilmoituksen varassa, mutta jos lohkolla ei ole kyseistä kasvia ollut viiden vuoden jaksolla niin ei auta vaikka muista olisi saanutkin 6000 kg. mutta jos riittää että JOLLAIN viljalla on saanut 6000 kg niin eri asia. tähän en saanut vastausta. ja että saako se 6000 kg olla lohkon edellisen viljelijän ajalta vai nou.
ymmärsin, että kerääjäkasvi on kylvettävä viljalle viimeistään orasvaiheessa. toi 15.8. oli jollekin erikoisemmille kasveille. eli en ihan hokannut tuota tarjoamaasi mahdollisuutta.
Eli todellakin varmistit, että 15.8. kerääjäkylvö EI OLE sallittu viljoilla ? Koska vapaasti tulkiten "kylvön yhteydessä" "oraskylvö" tahi "juuri ennen korjuuta" tahi "ennen 15.08" voisi saivarrella koskevan myös viljoja. Ei tulkintaerimielisyyksistä voi edes sanktiota tulla, eihän ? ?
"Satotaso voidaan osoittaa jollakin muulla tavalla" Eli kylänmiehen nimi paperiin. Mieluummin kuollut, niin ei tule jälkipuheita.
-SS-
-
Mitä enemmän tätä asiaa pyörittää excelissä, niin sitä vakuuttuneemmaksi tulee siitä ettei ei-luomu/ei-suorakylvö viljatilan kannata missään nimessä liittyä tähän sopimukseen. Ainakaan ellei ole valmis puuhastelemaan kerääjäkasvilla tai suojakaistoilla.
Tuon 54 €/ha menetyksen saa hyvin helposti katetuksi lisälannoituksesta koituvalla sekä määrällisellä että laadullisella sadonlisäyksellä. Ja ennen kaikkea fosforin käyttö olisi taas mahdollista, jolloin arvioni sadonlisästä saattaa olla jopa alakanttiin. Kyllä tämä kortti pitää katsoa, kun kerran tukijärjestelmän ulkopuolelle jättäytymiselle annetaan perusteltu mahdollisuus.
Anteeksi tyhmyyteni mutta miksi ei voi käyttää fosforia ilman että jättäytyy ulkopuolelle? Ja toisekseen miksei voi lannoittaa kuten ennenkin????
Niin siis tarkoitatko kysymykselläsi, että Ravinteiden tunkkainen pihtaaminen - toimenpiteessä voi käyttää haluamaansa fosforitasoa, pelkästään kirjaamalla riittävän pienen multavuuden, riittävän alhaisen viljavuusluvun ja riittävän suuren satotasokorjauksen, käyttämällä manipuloituja näytteitä ja paikkansapitämättömiä satolukemia ? Jos et tarkoita sitä, niin mitä tarkalleen ottaen kysymykselläsi tarkoitat ?
"Kuten ennenkin" ei ole mahdollinen poikkeuksetta, koska multavuus on tullut mukaan taulukkoon lannoitusperusteeksi.
-SS-
-
Voi olla et lähivuosien aikana alkaa "yllättäen" maanäytteiden multavuus- ja viljavuustasot jyrkästi laskemaan. ;D ;D
-
Mitä enemmän tätä asiaa pyörittää excelissä, niin sitä vakuuttuneemmaksi tulee siitä ettei ei-luomu/ei-suorakylvö viljatilan kannata missään nimessä liittyä tähän sopimukseen. Ainakaan ellei ole valmis puuhastelemaan kerääjäkasvilla tai suojakaistoilla.
Tuon 54 €/ha menetyksen saa hyvin helposti katetuksi lisälannoituksesta koituvalla sekä määrällisellä että laadullisella sadonlisäyksellä. Ja ennen kaikkea fosforin käyttö olisi taas mahdollista, jolloin arvioni sadonlisästä saattaa olla jopa alakanttiin. Kyllä tämä kortti pitää katsoa, kun kerran tukijärjestelmän ulkopuolelle jättäytymiselle annetaan perusteltu mahdollisuus.
Anteeksi tyhmyyteni mutta miksi ei voi käyttää fosforia ilman että jättäytyy ulkopuolelle? Ja toisekseen miksei voi lannoittaa kuten ennenkin????
Niin siis tarkoitatko kysymykselläsi, että Ravinteiden tunkkainen pihtaaminen - toimenpiteessä voi käyttää haluamaansa fosforitasoa, pelkästään kirjaamalla riittävän pienen multavuuden, riittävän alhaisen viljavuusluvun ja riittävän suuren satotasokorjauksen, käyttämällä manipuloituja näytteitä ja paikkansapitämättömiä satolukemia ? Jos et tarkoita sitä, niin mitä tarkalleen ottaen kysymykselläsi tarkoitat ?
"Kuten ennenkin" ei ole mahdollinen poikkeuksetta, koska multavuus on tullut mukaan taulukkoon lannoitusperusteeksi.
-SS-
Kyllä.
Mikä estää?
-
satotaso on oman ilmoituksen varassa, mutta jos lohkolla ei ole kyseistä kasvia ollut viiden vuoden jaksolla niin ei auta vaikka muista olisi saanutkin 6000 kg. mutta jos riittää että JOLLAIN viljalla on saanut 6000 kg niin eri asia. tähän en saanut vastausta. ja että saako se 6000 kg olla lohkon edellisen viljelijän ajalta vai nou.
ymmärsin, että kerääjäkasvi on kylvettävä viljalle viimeistään orasvaiheessa. toi 15.8. oli jollekin erikoisemmille kasveille. eli en ihan hokannut tuota tarjoamaasi mahdollisuutta.
Eli todellakin varmistit, että 15.8. kerääjäkylvö EI OLE sallittu viljoilla ? Koska vapaasti tulkiten "kylvön yhteydessä" "oraskylvö" tahi "juuri ennen korjuuta" tahi "ennen 15.08" voisi saivarrella koskevan myös viljoja. Ei tulkintaerimielisyyksistä voi edes sanktiota tulla, eihän ? ?
"Satotaso voidaan osoittaa jollakin muulla tavalla" Eli kylänmiehen nimi paperiin. Mieluummin kuollut, niin ei tule jälkipuheita.
-SS-
Välillä toi sun ravinneummetus alkaa ahdistaa tälläkin puolella ruutua, niin tukalaa se on selvästi sulle ollut. ;D
Näin meidän kesken, sihen satotason nostoon kirjallisesti on vielä pari kikkaa. Voithan sää tehtailla rehuviljakuitteja joita on myyty pitäjän paska-automaattiyhdistyksille. Kummasti siinä voi plussailla satotasoa kun myydyt viljat hipoo keskisatona liki 7000kiloa hehtaarilta. ;D
Ja käytäthän sää TOSsiakin, sihenkin menee tonni poikineen jos lajittelu epäonnistuu tai siemen on muuten epäkuranttia eikä idä.
Mielikuvitus vain rajana.
-
Sun on maanäytekairassa jotain vikaa, ihan selvästi. :o
Eli onko tämä selväsanainen kehotus tehdä maanäytteenotto sellaiselta muulta kuin kirjattavalta lohkolta tai sellaiselta osalta multakerroksen alapuolelta, että saadaan sovelias vähänmultainen ja fosforiköyhä näyte lannoitelaskennan perusteeksi ?
Jos ei, niin mikä on maanäytekairan vika siinä tapauksessa, kunnossa oleminen, määräysten mukainen ? Vai mikä ?
-SS-
Se on niin kulunut siitä halkiostaan et yläosasta putoo aina ämpäriin varistettaessa ne ekat 10 senttiä pois. ;D
-
Eiks maanäyte tulekkin ottaa niin, että ekat 10cm pinnalta ravistellaan helvettiin?
Onhan näitä kikkailuja millä satotasot saadaan ylös. Ja lannoitteita voidaan ostaa enemmän. Mutta minusta edelleen tuossa varatussa raha määrässä ja hehtaareissa on jokin epäsuhta. Jos ja kun ei rahaa enempää mistään löydy ja ha kohti korvaus jää pieneksi niin kannattaako muutaman kympin takia voimistella? Toki mitä useampi hehtaari jää pois niin jakajat vähenevät.
Itse olen hieman kahden vaiheilla. Jos toimenpiteisiin hieman panostaisi niin hyvinkin olisi mahdollista saada n. 250€. Mutta kulujakin tulisi. Toivottavasti säännöt ja rahamäärät olisi selvillä ennen huhtikuuta.. :-\
-
"Kuten ennenkin" ei ole mahdollinen poikkeuksetta, koska multavuus on tullut mukaan taulukkoon lannoitusperusteeksi.
-SS-
Mikä estää?
Ks. tämä kaavio. Tilanne todellakin on muuttunut, runsasmultaisten savimaiden osalta.
(http://www.viistonninen.com/muut/Ymp_2015a.jpg)
MTT julkaisu 77 tutki kenttäkokeessa fosforilannoituksen vaikutusta maan viljavuuteen ja myös satoihin. havaittiin, että jo 2000/2007 ympäristötuen ehtojen mukainen tarkennettu fosforilannoitus imi maan liukoisia fosforivaroja, sekä pudotti viljavuuden tyydyttävästä välttävään, ja esti välttävästä nousun takaisin tyydyttävään. Satotappio välttävään pudonneella viljavuudella oli noin 800 kg. Kevätvehnällä varovastikin arvioiden noin 80€ / ha. Vanhan ympin aikana korvaus oli 93 + 23(tark.tas) + 30(talvip.AB) + 18(rav tas.) = 164
Tämä summa riitti toimenpiteen toteuttamiseen sekä korvasi satotappiota. Ravinnetasetoimenpide oikein tehtynä oli erittäin hyvä työkalu sääolojen seurantaan, mutta näki myös lahjomattomasti, että heikkotasoinen lannoitus tuottaa heikkotasoisen kasvuston, joka tuottaa heikon ravinnetaseen. Nykyinen Ravinteiden tasapainoton puutostila - toimenpide sisältää itse asiassa vanhan ympäristtötuen "Vähennetty lannoitus" - toimenpiteen, josta silloin aikanaan sai 10 euroa ! Uskon, että vihreitä varmaan itutti, kun kukaan ei sitä valinnut. Nyt se sitten on perustoimenpiteenä.
Eli nykysysteemillä itselle käytettävissä oleva paketti on todennäköisesti se 54 + 36, ilman juuriheinäkorvausta, ja sekin jää syysviljataloudessa nähtävästi vain joka toiseen vuoteen (50€/v). Eli optimistisesti laskettaessa brutto 140 euroa - miinus siemen/kylvökustannus - miinus ravinnepuutteen lisäsatotappio miinus ekologisen pakkokesannon tuettomuus= netto yhteensä 0, nolla, zero , nil. Eli aivan sama olla sitoutumatta, vaikka ei edes lisäisi lannoitusta, tekisi Viljavuustutkimuksen suositusten mukaisen optimilannoituksen, ja kevennetyllä dokumentaatiolla. Mikäpä sen parempi, sama euromääräinen tulos.
Disclaimer: Tämä on siis omakohtainen tarkastelu, omille lohkoille, kivennäismaa, rm, P pudonnut välttävään (paitsi taas yksi pelto on arv. korkea, ja varmaan pitkään, se on taas oma juttunsa). Satotason pudotus on jo havaittu, ja edelleen vähentämällä putoaa jatkossa. Olen arvioinut leipäviljan hintaa <150 €, joten perusteluni pitää varsin heikollakin viljaskenaariolla.
-SS-
-
Onhan näitä kikkailuja millä satotasot saadaan ylös.
Siis ne ovat yhteiseltä nimeltään törkeä väärennys, koska viranomaisvalvontaan liittyvien asiakirjojen muuttaminen hyötymistarkoituksessa on suunnitelmallista.
Mutta uskon, että nämä Agronetin asiakirjaekspertit oikeasti olisivat todellisuudessa kovinkin siivosti ja hiljaa, jos oikeasti joutuisivat viranomaiselle tutkinnassa selvittämään tänne heittelemiään käytäntöjä korvausehtojen kiertämisessä.
-SS-
-
Eiks maanäyte tulekkin ottaa niin, että ekat 10cm pinnalta ravistellaan helvettiin?
Joo tuohon on ohje Mavin 2013 tukihakuoppaassa.
"Pisto tehdään koko ruokamultakerroksen (kyntökerroksen)
syvyydeltä. Osanäyte tarkastetaan silmämääräisesti ja siitä
poistetaan roskat, kivet ja mahdollisesti mukaan tullut pohjamaa."
Eli ei ravisteta pintamultaa vaan pohjamaa. Varmaan tiesitkin sen.
-SS-
-
Voi olla et lähivuosien aikana alkaa "yllättäen" maanäytteiden multavuus- ja viljavuustasot jyrkästi laskemaan. ;D ;D
Kannattaa kuitenkin muistaa, että oikeassa elämässä viljavuusluokat laskee hitaasti.
Tossa ylempänä -SS- viittasikin MTT julkaisuun aiheesta; omasta kokemuksesta voin sanoa, että tollasen arveluttavan korkean fosforiluokan laskeminen hyvän/tyydyttävän luokkaan vaatii noin parinkymmenen vuoden salpietarikuurin. Ainakin kun kyseessä on runsasmultainen hietasavi, pH seiskan luokkaa.
-
Voi olla et lähivuosien aikana alkaa "yllättäen" maanäytteiden multavuus- ja viljavuustasot jyrkästi laskemaan. ;D ;D
Kannattaa kuitenkin muistaa, että oikeassa elämässä viljavuusluokat laskee hitaasti.
Tossa ylempänä -SS- viittasikin MTT julkaisuun aiheesta; omasta kokemuksesta voin sanoa, että tollasen arveluttavan korkean fosforiluokan laskeminen hyvän/tyydyttävän luokkaan vaatii noin parinkymmenen vuoden salpietarikuurin. Ainakin kun kyseessä on runsasmultainen hietasavi, pH seiskan luokkaa.
Joo olen yrittänyt pudottaa v:sta 2007 asti. 7 vuotta ei ole vielä riittänyt. pH > 7 ja hivenpuutoksia esiintyy ilman ruiskutuksia. Tämä muutenkin nostaa kustannuksia, eikä starttifosforia saati esim. Solatrel-ruiskutuksia pystynyt tekemään, meni heti ymppituen säädöissä punaiselle fosforinkäyttö. Eli pelkällä salpietarilla on fosforin imutus tehottomampaa kuin pienellä fosforiherätteellä ja paremmalla panostuksella.
Suunnittelen tässä, että 2019 olisi jo mahdollisuus hyvä-luokkaan.
-SS-
-
Jo lähes 20 vuotta ilman fosforia, ja edelleen arveluttavan korkea. Itse asiassa fosforitasoissa ei ole ollut laskua käytännössä lainkaan.
-
Jo lähes 20 vuotta ilman fosforia, ja edelleen arveluttavan korkea. Itse asiassa fosforitasoissa ei ole ollut laskua käytännössä lainkaan.
Oletko rukiinviljelyä kokeillut ? Siinä näyttää olevan suurimmat mahdollisuudet melkoisesti negatiivisiin fosforitaseisiin. Rukiin jälkeisenä kevätvehnä- ja etenkin kaurakeväänä näkyvä violetti mustuminen fosforinpuutteeseen on tosiasia.
-SS-
-
Vanhoja muistellessa, apusäilis maahan niiitettynä, ilman katotarkastusta oli kuin olikin rikollista v. 2000-2013, vasta tasan vuosi sitten kumottiin asetus 646/2000, jossa selvästi määrättiin (Kohta tavanomainen hyvä maatalouskäytäntö):
"Tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön sadonkorjuuedellytystä ei täytä nurmen maahan niitto, vaan sato on korjattava tai aluetta on laidunnettava. Nurmen kompostointia ei myöskään katsota riittäväksi viljelyksi ellei kyseessä ole viherlannoitus, joka täyttää sille 32 §:n 3 momentissa säädetyt edellytykset"
-SS-
-
Se, että ympäristösitoumusten toimenpiteet olisivat poikkeuksetta toimivia tarkoituksessaan, on väärä oletus. Hyvänä esimerkkinä tästä on vanhan ympäristötukikauden Ravinnetaseet-lisätoimenpide. Ravinnetaseiden laskenta ja ylläpitäminen on tullut tottumukseksi, se vaatii vähän paneutumista, sekä antaa tietoa. Mutta sen tulosten käyttäminen sen ohjaamiseen, mikä vaikuttaa ravinnetaseisiin itseensä, on näin jälkikäteen todettuna umpihölmö ajatus. Ohjausfunktio alkaa oskilloida, juuri väärän kytkennän johdosta.
Teho-hankkeen raportista, ei ole minun kommenttini. Kuitenkin, niin totta, niin totta.
"Osaltaan kielteisiä asenteita on varmasti aiheuttanut nykyinen ympäristötukijärjestelmän ravinnetaseiden laskenta -lisätoimenpide. Ravinnetaseiden suhdelukujen laskenta nykyisenä lisätoimenpiteenä on keinotekoinen toimi, koska luku riippuu siitä, missä järjestyksessä kasveja on viljelty. Kuten TEHO-hankkeen laskennoistakin ilmenee, on kasvikohtaisissa taseissa suurta vaihtelua etenkin typen osalta. Suhdelukujen laskennasta mahdollisesti seuraavia lannoitussanktioita voidaan tätä taustaa vasten pitää epäloogisina. Lisäksi on koettu, ettei järjestelmä ota huomioon sään ääri-ilmiöiden vaikutusta viljelyyn ja ravinnetaseisiin. Yhdenkin vuoden katovuosi saattaa vaikuttaa ravinnetaseiden pitkän aikavälinkin tarkasteluun tasetta heikentävästi."
Ah, niin mukava muistella näitä, kun loppuu tämä ympäristöhomeopatia omalta kohdalta.
-SS-
-
Jotkut eivät usko, että ympäristökorvausrahat eivät olisi jotenkin valmiiksi rajatut. Liitän tähän yhteyteen valtionvarainministeriön budjetista ympäristökorvaukseen varatut rahat, yhteensä EU ja Suomen budjetista.
(http://www.viistonninen.com/muut/Ymp_2015b.jpg)
Sitten kokeilin jakaa tuon summan peltoalalle, joihin muutenkin tukia
maksetaan, erilaisilla jaokosuhteilla, otin mukaan myös ympäristösitoumuksen
ulkopuolelle jäävät eri osuuksilla 7% .. 25%
Skenaario 1. muutama tukiheruttaja, muille luu kouraan; lähinnä perusosa ja kasvipeitteisyys/viherkesanto
20% -> jää pois 70%-> 90€ 10% -> 375€
Skenaario 2. Sama kuin äsken, mutta tukiheruttajia tunkee enemmän
20% -> jää pois 60% -> 90€ 20% -> 232€ alkaa jo hupenemaan eurot
Skenaario 3. joka kolmas nappaa kerääjät ja lantatuen. Tai jotain.
20% -> jää pois 50% -> 90€ 30% -> 185€
Skenaario 4. Kerääjäkasviskenaario suosituin vaihtoehto, moniko saisi, loput yrittävät edes kasvipeitteisyyttä ?
24% -> jää pois 36% -> 108€ 40% -> 154€
Skenaario 5. Useimmat liittyvät, jää kuitenkin perusosan varaan
7% ->jää pois 43% -> 54€ 50% -> 154€
Skenaario 6. poisjättäytyjien kustannuksella voidaan kerääjäkasveja lisätä
25% ->jääpois 15% -> 54€ 60% -> 154€
Nämä siis ovat vaan ruutupaperille kerättyjä, ottaen tuon kokonaissumman huomioon.
Vaihtoehtoja on ääretön määrä, mutta nuo skenaariot osoittavat, että
vain joka kymmenes hehtaari sietää noita mahtikorvauksia, muut jäävät silloin
aika vähälle. Tasan kaikille jaettuna maksatus olisi vanhan ympin perusosan verran,
ei yhtään enempää.
-SS-
-
Mun arvaukseni on, että toi skenaario 5 tulee olemaan lähellä totuutta, vain vähän jää pois järjestelmästä suurimmalla osalla tuki jää tuohon 54 euroon tai alle ja vain pieni osa ottaa liki entisen suuruisen ymppituen keräämällä kaikenmaailman täkyt. Monella laskelmat näyttää ylioptimistisilta juuri sen takia, kun lisätoimia ei makseta koko alalle ja osa toimista leikkaa muut ymppituet pois ;) Esimerkkinä vaikka turvepeltojen peltoviljely 68 euroa pudottaa kaikki muut ymppituet pois :(
Mielenkiintoista muuten, että luomurahoissa ei ole kasvua, oletetaanko että 2015 jälkeen ei tule enää lisä-alaa vai jaetaanko vanha raha uusien ja vanhojen kesken tasan?
Toi raha kyllä riittää yli 10 prosentille pelloista ja se taitaa hyvin riittää..
-
ihan hyvä jakoraportti. onko noita maksimoijia nyt niin montaa loppujen lopuksi. en mää tunne ku jose, tate ja skn 8)
-
ihan hyvä jakoraportti. onko noita maksimoijia nyt niin montaa loppujen lopuksi. en mää tunne ku jose, tate ja skn 8)
Mää ihmettelen miksei muille kelpaa raha ???
Vähän sama kun sais aina satasen ku pierasee väkijoukon keskellä hississä, mut ei voi pierasta kun haisee ja näin kieltäytyy rahasta koska piereskely on noloa ja aiheuttaa pahennusta. ;D
-
ihan hyvä jakoraportti. onko noita maksimoijia nyt niin montaa loppujen lopuksi. en mää tunne ku jose, tate ja skn 8)
Mää ihmettelen miksei muille kelpaa raha ???
Vähän sama kun sais aina satasen ku pierasee väkijoukon keskellä hississä, mut ei voi pierasta kun haisee ja näin kieltäytyy rahasta koska piereskely on noloa ja aiheuttaa pahennusta. ;D
koska tämä on maanviljelystä. ei sitä tehdä rahasta näkeehän sen nyt mm. pellonhinnoista ja vuokrista.
-
ihan hyvä jakoraportti. onko noita maksimoijia nyt niin montaa loppujen lopuksi. en mää tunne ku jose, tate ja skn 8)
Mää ihmettelen miksei muille kelpaa raha ???
Vähän sama kun sais aina satasen ku pierasee väkijoukon keskellä hississä, mut ei voi pierasta kun haisee ja näin kieltäytyy rahasta koska piereskely on noloa ja aiheuttaa pahennusta. ;D
No mun tarttis ainaski sitte muuttaa tuotantosuuntaa, eli kyntää toistasataa hehtaaria viljalle ja se ei oo nyt niinku ekana listalla kuiteskaan, ku ei ole koneistuskaan ihan siihen optimoitu :( Ny ku nurmea yli 75% ei tartte paljoo ymppikorvauksista haaveilla :(
Paljos sulla on viljahehtaareja enskesänä?
-
ihan hyvä jakoraportti. onko noita maksimoijia nyt niin montaa loppujen lopuksi. en mää tunne ku jose, tate ja skn 8)
Mää ihmettelen miksei muille kelpaa raha ???
Vähän sama kun sais aina satasen ku pierasee väkijoukon keskellä hississä, mut ei voi pierasta kun haisee ja näin kieltäytyy rahasta koska piereskely on noloa ja aiheuttaa pahennusta. ;D
No mun tarttis ainaski sitte muuttaa tuotantosuuntaa, eli kyntää toistasataa hehtaaria viljalle ja se ei oo nyt niinku ekana listalla kuiteskaan, ku ei ole koneistuskaan ihan siihen optimoitu :( Ny ku nurmea yli 75% ei tartte paljoo ymppikorvauksista haaveilla :(
Paljos sulla on viljahehtaareja enskesänä?
Älä ala kinastelemaan selvän trollin kanssa, olet itse nyt tilanteessa, joka saattaa tulla vastaan muillekin: Joskus aikanaan tehty laskelma kannattavuudesta tuottojen ja tukien yhteismääränä on toteutunut ihan OK. Sitten pelisäännöt muuttuvat, tukien osalta. Eivät mitkään maataloustuet ole saavutettuja perustuslaillisia etuja, vaan tuen maksaja voi vaatia rahalleen vastikkeellisuutta tai lopettaa koko maksamisen. On melkoisen haasteellista alkaa muuttaa varsinkaan laajaa suuren pinta-alan viljelyjärjestelmää, joka on rakennettu - jos ei tukien varaan - mutta ainakin tukia silmälläpitäen. Jokin peruskasvinviljely-maatalousalueen suojavyöhyke omalle maalle - jossa ei ole jotakin muuta hyödyntämistarkoitusta myöhemmin, kuten vaikkapa kaupunkien varastorakennusmaassa - voi tuntua hyvältä ajatukselta nyt, mutta entäpä 10 v päästä, kun ravinteet on imetty tyhjiin, niitty on niukkaa ketokukkaa, niin yhtäkkiä joku resuinen saapasluonnonsuojelija lompsii puronvarteesi ja vähin äänin laitattaa sinne hoidettu luonnontilainen niitty-natura/luonnonsuojelualueen - säilyttämisvelvollisuudella, näin on tapahtunut, ja tulee tulevaisuudessakin tapahtumaan. Ja useimmiten ilmoitukset tulevat jonnekin viraston ilmoitustaululle viikon muistutusajalla, jo ennen kuin itse tiedät asiasta hölkäsen pöläystä.
Muistona ajasta on kiiltäväksi kuluneet niitto- ja silppurimasiinat, metsät täynnä palleroita, jotkut tuossa yrittivät poltella paalivuoriansa tuossa Karjaalla, eivät lähteneet palamaan, savuttivatkohan ne monta viikkoa siellä.
Nämä luomumaiset viherkasvustomassat, silloin tällöin vähän ohraa, juuriheinän seassa, ovat siitä hankalia, että jos ne eivät ole luomussa, harvakseltaan tulevilla tuotteillakaan ei ole kunnon markkinoita. Esim. luomuhärkäpapu 300€, luomurehuherne 350€, vastaavat tavanomaiset 200€. Luomutukien ansiosta myös tukiero on positiivinen luomun hyväksi, siltikin. Proluomun materiaali on tukiprofessionaalien tarkastama, ja hekin laskelmissaan päätyvät vain johonkin runsaaseen sataseen ympäristökorvausta keskimäärin tavanomaisella tilalla, luomutuki on taattu 160 €. Ja ainakin nämä suojavyöhykkeet ja kerääjäkasvit ovat symmetriset kummassakin tuotantotavassa.
(http://www.viistonninen.com/muut/Tuet.jpg)
http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2014/09/ProLuomu_KK_paivitetty_1209_14.pdf
-SS-
-
...että luomurahoissa ei ole kasvua, oletetaanko että 2015 jälkeen ei tule enää lisä-alaa vai jaetaanko vanha raha uusien ja vanhojen kesken tasan?
Toi raha kyllä riittää yli 10 prosentille pelloista ja se taitaa hyvin riittää..
Kyllä pelko Pro-luomun materiaaleissa näkyy, että kuulemma saattaa jäädä alle 14%, vuoteen 2020 menessä. Jostakin syystä pioneerien jälkeen (ne, jotka tienaavat myymällä järjestelmää esim. neuvonnalla ja panoksilla uusille vihkiytettäville) seuraavat kokelaat ovat tiukemmassa ja vähemmän pysyvällä mielellä aloittamaan.
Mikähän se syy lienee ?
-SS-
-
tos on aika hyvin noi infot. joulukuulta tosin mut samat meille esiteltiin maanantaina:
http://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/tukineuvot/fi_FI/Tukiuudistus_ja_alueen_maatalous/
-
tos on aika hyvin noi infot. joulukuulta tosin mut samat meille esiteltiin maanantaina:
http://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/tukineuvot/fi_FI/Tukiuudistus_ja_alueen_maatalous/
Olin jo syksyllä näissä MTK että Mavin tiedotustilaisuuksissa. Kyllä nuo luvut on
tosi kitsaasti varmistuneet, vaikka lähestytään helmikuuta. Samat materiaalit edelleen
arvelevat ja lupailevat. Mitenkään esimerkiksi ei puhuta sen 54€ perusosan
kustannusvaikutuksesta, joka on maksettuun rahaan nähden kaksinkertainen ?
Täydentävien ehtojen ja oliko se lannoitteiden käyttö asetuksen, niitä lopullisia määräyksiä
tuolla ministeriössä pihdataan, ehkä juuri siksi, että pelotetaan ihmisiä sitoutumaan,
koska jos sinne täydentäviin ehtoihin tulee joku simputus, niin kanttuvei sitten, sitoutui
tahi ei, all lose. Valtaojien pientareen leveneminen on pikkupähkinöitä, tärkeintä
on tietää, tuleeko täydentäviin ehtoihin esim. fosforiin jokin 2007 ympin perustaso, 15 kg/ha ?
Sekin olisi suuri voitto, kuitenkin, keinolannoitetaloudessa. Saisi alkaa starttifosforin
kanssa pelaamaan.
Aikaisemmin on puhuttu 60 kg perustasosta, ja sehän on OK, jos karjanlantaa alkaa vastaanottamaan.
Vaikka ei sitä mistään täällä saa...tuossa juuri ympäristöluvan saaneessa 366 lehmän
suurnavetassa on valmiiksi 300 ha levitysalaa. Ja luvassa oli mm. että Salo kieltää lannan luovuttamisen
pohjavesialueelle....kiitti vaan.
Miten on, tuleeko seuraavalle kiinteänlannanvastaanotto-rahakorvaukselle lisäämään suosiotaan se,että laitetaan
navetta eri toiminimelle ja yhtiölle, silloinhan lantapellot rupeavat imuttamaan sitä neljääkymppiä ?
-SS-
-
tos on aika hyvin noi infot. joulukuulta tosin mut samat meille esiteltiin maanantaina:
http://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/tukineuvot/fi_FI/Tukiuudistus_ja_alueen_maatalous/
Thanks mate.
-
tos on aika hyvin noi infot. joulukuulta tosin mut samat meille esiteltiin maanantaina:
http://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/tukineuvot/fi_FI/Tukiuudistus_ja_alueen_maatalous/
Thanks mate.
Mikäs mate se sulle on? Onx teidän keskinäinen mateus kuin syvää ja kiihkeää?
-
tos on aika hyvin noi infot. joulukuulta tosin mut samat meille esiteltiin maanantaina:
http://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/tukineuvot/fi_FI/Tukiuudistus_ja_alueen_maatalous/
Thanks mate.
Mikäs mate se sulle on? Onx teidän keskinäinen mateus kuin syvää ja kiihkeää?
Savimaahisten kaveruus on kuin purkautuva tulivuori, kuumuutta, räiskyntää ja hurjia laavan purkauksia. :)
Valmetissa istuu nykyään kolme poikasta lippalakit päässä, Jose, Tate ja SKN. :-*
-
tos on aika hyvin noi infot. joulukuulta tosin mut samat meille esiteltiin maanantaina:
http://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/tukineuvot/fi_FI/Tukiuudistus_ja_alueen_maatalous/
Olin jo syksyllä näissä MTK että Mavin tiedotustilaisuuksissa. Kyllä nuo luvut on
tosi kitsaasti varmistuneet, vaikka lähestytään helmikuuta. Samat materiaalit edelleen
arvelevat ja lupailevat. Mitenkään esimerkiksi ei puhuta sen 54€ perusosan
kustannusvaikutuksesta, joka on maksettuun rahaan nähden kaksinkertainen ?
Täydentävien ehtojen ja oliko se lannoitteiden käyttö asetuksen, niitä lopullisia määräyksiä
tuolla ministeriössä pihdataan, ehkä juuri siksi, että pelotetaan ihmisiä sitoutumaan,
koska jos sinne täydentäviin ehtoihin tulee joku simputus, niin kanttuvei sitten, sitoutui
tahi ei, all lose. Valtaojien pientareen leveneminen on pikkupähkinöitä, tärkeintä
on tietää, tuleeko täydentäviin ehtoihin esim. fosforiin jokin 2007 ympin perustaso, 15 kg/ha ?
Sekin olisi suuri voitto, kuitenkin, keinolannoitetaloudessa. Saisi alkaa starttifosforin
kanssa pelaamaan.
Aikaisemmin on puhuttu 60 kg perustasosta, ja sehän on OK, jos karjanlantaa alkaa vastaanottamaan.
Vaikka ei sitä mistään täällä saa...tuossa juuri ympäristöluvan saaneessa 366 lehmän
suurnavetassa on valmiiksi 300 ha levitysalaa. Ja luvassa oli mm. että Salo kieltää lannan luovuttamisen
pohjavesialueelle....kiitti vaan.
Miten on, tuleeko seuraavalle kiinteänlannanvastaanotto-rahakorvaukselle lisäämään suosiotaan se,että laitetaan
navetta eri toiminimelle ja yhtiölle, silloinhan lantapellot rupeavat imuttamaan sitä neljääkymppiä ?
-SS-
Eiks toi LFA:n 60e korotus kannata ennemmin ottaa? Tietysti jos on jo ennestään niin paljon eläimiä, että saa kotieläintila statuksen.
Kyllähän sitä lannanlevitys alaa voi olla tarpeeksi mut kannattaa sitä ehkä silti kysästä. Monta kertaa pellot voi olla kaukanakin että levityksen kannattavuus menee miinukselle.. Olisi järkevämpää luovuttaa lanta naapurille ja ostaa itse pussitavaraa..
Tosin sulla tais olla se pohjavesi ongelma. Koskeeko se myös kuivaa tavaraa?
-
Tosin sulla tais olla se pohjavesi ongelma. Koskeeko se myös kuivaa tavaraa?
Salon Kaupungin ympäristönsuojelumääräykset / 2012:
"Pohjavesialueella lannan, virtsan, puhdistamolietteen ja puristenesteen levitys on
kielletty. Pohjavesialueella kuivalantaa voi kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen suostumuksella
levittää edellyttäen, ettei levittämisestä aiheudu pohjaveden pilaantumisen
vaaraa. Levittämisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle
vähintään 30 päivää ennen toimenpidettä. Ilmoituksessa on esitettävä kuivalannan
määrä ja levittämispaikka."
Eli näyttää siltä, että tulevan suurnavetan perusjärjestelmä on liete. En usko,
et Makella riittäisi annettavaa ? Ja on se vähä kaukanakin. Sitten Helsinkiin
päin on jotain hevosharrastustiloja ja lammasniitty-tanskalainen maajussi - tyyppisiä
lintukotoja, niissä luomujutskissa lanta kiertää ja laajenee kuvioissaan sisäisesti.
Kerran kokeilin hevonlantaa, jossa oli käytetty runsaasti jotakin havusahajauhoa.
Kolme vuotta sitä kompostoitiin, mut sitten kun sitä laitettiin, tuli vuosikausiksi tyhjä aukko
peltoon. Kuulemma havupuun sahajauhossa voi olla jotakin kasvua rajoittavaa tärpättiä.
Kyllä mä kepillisen käyn heittämässä ehtoolla, ihan kiusan päälle. Pistäkööt vankilaan. 8)
-SS-
-
Nykyään on kovasti muotia tuollainen separointi... ::)
-
Nyt olen päivittänyt satotiedot ja ravinnetaseet Peltotukeen, vuodelta 2014.
Aika hyvin näkyy Ravinnetaseet-toimenpiteestä, kasvukauden sademäärän
vaikutus ravinnetaseeseen.
Sademäärät huhtikuu .. heinäkuu
2012 2013 2014
189,1 mm 67,1 mm 138,1mm
N-ravinnetaseet kg keskiarvo:
2012 2013 2014
11,0 kg 47,9 kg 25,4 kg
P-ravinnetaseet kg keskiarvo:
2012 2013 2014
-11,5 kg -2,3 kg -11,25 kg
2014 tuloksissa merkille pantavaa on muiden lohkojen <20 N tase, mutta luohon valtaamilla lohkoilla
kaikilla huonompi kuin 45 kg ! Eli kerääjäkasviksi luoho, ei hyvä idea , ei ollenkaan !
Huomattava myös, että en lisännyt toimenpidesuunnitelman typpilannoitusta vuodelle 2013, joten
pääsääntöisesti sama lannoitus näiden kolmen vuoden aikana ! Tein myös ennusteen saadun riippuvuden
mukaan, ja 240 mm kesän sateet antaisivat käytetyillä lannoitustasoilla 100% hyväksikäytön. Normisademäärä
on joskus 30 vuotta sitten ollut 200 mm. Ei enää. Varmaankaan.
Totuus voi joskus olla ympäristötoimenpiteitä
ihmeellisempää ?
-SS-
-
Kyllä tietotekniikka on ihmeellistä !
Laskeskelin hiukan sademäärämillimetrien vaikutusta satokiloihin,
ja näyttäisi laskemallani funktiolla pitävän melko hyvin paikkansa,
että täysin kuivana kasvukautena satotaso olisi noin 1800 kg/ha. Meidän
aukealla se oli 800-3360 kg/ha, keskiarvo varmastikin juuri tuossa 1500
kilon kahden puolen, kattilamaisessa laaksossa reunoilla pienimmät,
keskellä suurimmat. 1990-luvun alkupuolella tämmöinenkin
vuosi oli.
Sitten joka milli tuo lisäsatoa kuivempana vuotena noin 21 kg/mm, mutta
200 mm:n tasossa lisäsato on 16 kg/mm, mikä on tietenkin luonnollista.
Lannoituksen rajoittaminen lyö jarrut päälle kosteana kesänä !
Eli nähtävissä tuloksissa on sekä iloa tuottava asia, että myös masentava asia.
Iloa tuottaa se, että voi seurata jo melkein parikymmentä vuotta taaksepäin
tarkkaan kirjattuja satoja, ja aika hyvin sademääräriippuvainen se on,
kun vesi on minimitekijä. Se masentaa, että jopa 250 mm:n kesäsateilla olisi
maksimisatoennuste vain noin 5 t/ha, näillä keinolannoitusten tasoilla. Ja jos liittyisi
uuteen ympäristökorvaukseen, merkitsisi edelleen 5% - 10% pienempiä satoja, samalla
kun korvaustasokin pienenisi sen 50€ verrattuna vanhaan ympäristötukeen.
No, olen lukuihin tyytyväinen, pimeällä apulannalla ei saa omiaan pois.
-SS-
-
Kyllä tietotekniikka on ihmeellistä !
Laskeskelin hiukan sademäärämillimetrien vaikutusta satokiloihion,
ja näyttäisi laskemallani funktiolla pitävän melko hyvin paikkansa,
että täysin kuivana kasvukautena satotaso olisi noin 1800 kg/ha. Meidän
aukealla se oli 800-3360 kg/ha, keskiarvo varmastikin juuri tuossa 1500
kilon kahden puolen, kattilamaisessa laaksossa reunoilla pienimmät,
keskellä suurimmat. 1990-luvun allkupuolella tämmöinenkin
vuosi oli.
Sitten joka milli tuo lisäsatoa kuivempana vuotna noin 21 kg/mm, mutta
200 mm:n tasossa lisäsato on 16 kg/mm, mikä on tietenkin luonnollista.
Eli nähtävissä tuloksissa on sekä iloa tuottava asia, että myös masentava asia.
Iloa tuottaa se, että voi seurata jo melkein parikymmentä vuotta taaksepäin
tarkkaan kirjattuja satoja, ja aika hyvin sademääräriippuvainen se on,
kun vesi on minimitekijä. Se masentaa, että jopa 250 mm:n kesäsateilla olisi
maksimisatoennuste vain noin 5 t/ha, näillä keinolannoitusten tasoilla. Ja jos liittyisi
ympäristökorvaukseen, merkitsisi edelleen 5% - 10% pienempiä satoja, samalla
kun korvaustasokin pienenisi sen 50€ verrattuna ympäristötukeen.
No, olen lukuihin tyytyväinen, pimeällä apulannalla ei saa omiaan pois.
-SS-
;D ;D
-
No, olen lukuihin tyytyväinen, pimeällä apulannalla ei saa omiaan pois.
-SS-
Niin purin asiaa siten, että pelkän halvimman typpilannoitteen hinnan mukaan
jos lannoittaisi pimeällä apulannalla 100-110 kg/ha ylittävän osuuden,
tappio ALV-vähennysoikeudesta ja myös verotettavan tulon kohoamisesta olisi
170N kg lannoitustasolla noin 70€ ja 150N kg lannoitustasolla noin 50€. Eli
ympäristökorvauksen perusosa menee päikseen (mukana tulevat kaikki ehdot
kaupan päälle) , ja osa kasvipeitteisyydestäkin.
Jos fosforilannoitus on mukana, moniravinteiset ovat kalliimpia, tappio nousee
jopa >100€/ha , ero alkaa tukea ympin ulkopuolelle jäämistä joka tapauksessa.
Eli ei mitään järkeä laittomissa pimeissä lannoituksissa. Metsälannoitukset lienevät
asia erikseen, jos on riittävän paljon lannoituskelpoista metsää. Jollekin 20 ha palstalle ei
voi vuosikausien ajan paperilla mättää tonneja apulantaa, vai voiko ?
Sitten ns. apusäilörehunurmi, jos se todella jatkossa menee niin, että saa
niittää maahan , eikä tarvitse osoittaa lannoitusta, niin jos semmoinen
200+ kg typpeä siirretään hehtaarilta 4 x viljahehtaarin +50 N lannoitukseksi
tai 3 x +70N kg lannoitukseksi, ero ilman ymppiä lannoittamiseen tulee 150N
tasolla noin +75€ ja 170N tasolla noin +98€. Ymmärrän kyllä tämän "kikkailun"
houkuttelevuuden.
Tässä siis on oletettu noin puolet kerääjäkasvialaa, koska puolet on
syysvilja-alaa, tavoitteena. Toimenpiteet 54 + 56 max kasvip + 50 €
eli joka toinen vuosi kerääjäkasvi. Mutta jos apusäilis pysyvänä
nurmena jää kasvipeitteisyyden ulkopuolelle, heikentää se edelleen
ymppikorvauksen etua.
Mutta siis tämä "apusäilis" ei varmastikaan ole ravinteiden tasapainoinen
käyttö -ehtojen tarkoituksen mukainen.
Disclaimer: Tämä vain on siis eri vaihtoehtojen tarkastelua, Pro-Agrian Tukipuntarissa
ei varmastikaan ole näitä. Tukipuntarin laskelmat ovat aika lailla sellaiset,
joihin itse olen päätynyt. Tämä ei ole kehotus alkaa käyttää tämmöisiä "kikkoja" missään
tilanteessa.
-SS-
-
No, olen lukuihin tyytyväinen, pimeällä apulannalla ei saa omiaan pois.
-SS-
Niin purin asiaa siten, että pelkän halvimman typpilannoitteen hinnan mukaan
jos lannoittaisi pimeällä apulannalla 100-110 kg/ha ylittävän osuuden,
tappio ALV-vähennysoikeudesta ja myös verotettavan tulon kohoamisesta olisi
170N kg lannoitustasolla noin 70€ ja 150N kg lannoitustasolla noin 50€. Eli
ympäristökorvauksen perusosa menee päikseen (mukana tulevat kaikki ehdot
kaupan päälle) , ja osa kasvipeitteisyydestäkin.
Jos fosforilannoitus on mukana, moniravinteiset ovat kalliimpia, tappio nousee
jopa >100€/ha , ero alkaa tukea ympin ulkopuolelle jäämistä joka tapauksessa.
Eli ei mitään järkeä laittomissa pimeissä lannoituksissa. Metsälannoitukset lienevät
asia erikseen, jos on riittävän paljon lannoituskelpoista metsää. Jollekin 20 ha palstalle ei
voi vuosikausien ajan paperilla mättää tonneja apulantaa, vai voiko ?
Sitten ns. apusäilörehunurmi, jos se todella jatkossa menee niin, että saa
niittää maahan , eikä tarvitse osoittaa lannoitusta, niin jos semmoinen
200+ kg typpeä siirretään hehtaarilta 4 x viljahehtaarin +50 N lannoitukseksi
tai 3 x +70N kg lannoitukseksi, ero ilman ymppiä lannoittamiseen tulee 150N
tasolla noin +75€ ja 170N tasolla noin +98€. Ymmärrän kyllä tämän "kikkailun"
houkuttelevuuden.
Tässä siis on oletettu noin puolet kerääjäkasvialaa, koska puolet on
syysvilja-alaa, tavoitteena. Toimenpiteet 54 + 56 max kasvip + 50 €
eli joka toinen vuosi kerääjäkasvi. Mutta jos apusäilis pysyvänä
nurmena jää kasvipeitteisyyden ulkopuolelle, heikentää se edelleen
ymppikorvauksen etua.
Mutta siis tämä "apusäilis" ei varmastikaan ole ravinteiden tasapainoinen
käyttö -ehtojen tarkoituksen mukainen.
Disclaimer: Tämä vain on siis eri vaihtoehtojen tarkastelua, Pro-Agrian Tukipuntarissa
ei varmastikaan ole näitä. Tukipuntarin laskelmat ovat aika lailla sellaiset,
joihin itse olen päätynyt. Tämä ei ole kehotus alkaa käyttää tämmöisiä "kikkoja" missään
tilanteessa.
-SS-
HEi äijä, ootas vähä... :)
-
Niiiii herra SS... onko nää päässä asenne kohdallaan???????????
(http://i10.aijaa.com/t/00017/13692909.t.jpg) (http://aijaa.com/FLGLg3)
-
Pro-Agrian Neuvo2020 - rahoitus on nähtävästi kaikille käytettävissä. Sen 3500€ puitteissa.
Eli se kannattanee ainakin tilata mahdollisimman aikaisin, ennen ruuhkia. En tiedä, miten
hyvin nämä neuvojat ovat asioista perillä, mutta ainakin tuo Tukipuntari näyttää jo
toiminnassa olevalta systeemiltä.
Jeps, satotasokorjaus-kikat on vielä käymättä läpi. Kauppiaat nähtävästi ovat kyllä lähdössä mukaan upouuden
YaraMila Y0 - tuotteen kanssa, NPKS 0-0-15-4, tuote, tarkoitettu ympäristökorvauksen alaisten
peltojen lannoitukseen 400 kg ylittävältä osalta. Pussin sisältö sovittaneen sitten suullisesti.
-SS-
-
No just, kyllä taas lesoillaan:
https://www.maaseutu.fi/fi/maaseutuohjelma/viestinta/Uutiset/uutiset-2015/Sivut/150112-ravinteiden-kierratyksen-mallimaa.aspx
"Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa - Varsinais-Suomesta ravinneneutraali maakunta ....Ministerit Petteri Orpo ja Sanni Grahn-Laasonen lupaavat korvamerkittyä rahoitusta kiertotalouden edistämiselle ravinteiden kierrätyksessä. Sitä on saatavilla alkuvuoden aikana käynnistyvässä uudessa maaseutuohjelmassa ..."
V.M.P. >:(
Niin aina ravinnepäästöt muka loppuvat, kun esimerkiksi lantapoikkeusta ei pötkön vastaanottamisessa aiota luvata, ja jos luvattaisiinkin, vaadittaisiiin 20 v fosforintasausjakso, jotta sen yhden kerran voisi ottaa. Ei, kyllä seuraava ohjelmakausi voidaan jo valmiiksi nimetä näennäisjuuriheinän viisivuotisohjelmaksi.
-SS-
-
2014 aloittaessani törmäsin sääntöön jossa sai olla ohraa vain 40% peltoalasta. Tuo rehuohra on siitä mukava kasvi että sen saa aina puitua. Jos oikein ymmärsin niin saan laittaa 75% ohraa keväällä?
"Vähintään kolme viljelykasvia Pääkasvin osuus enintään 75% peltoalasta Kahden pääkasvin osuus enintään 95% peltoalasta"
Samaa lajiketta sai viljellä ennen 2 vuotta peräkkäin lohkolla, entäs nyt?
Mitä vähemmäksi puristan maatilalla kulutetun ajan sitä enemmän voin olla päivätöissä keräämäsä rahaa maatilan kehittämiseen :-\
-
2014 aloittaessani törmäsin sääntöön jossa sai olla ohraa vain 40% peltoalasta. Tuo rehuohra on siitä mukava kasvi että sen saa aina puitua. Jos oikein ymmärsin niin saan laittaa 75% ohraa keväällä?
"Vähintään kolme viljelykasvia Pääkasvin osuus enintään 75% peltoalasta Kahden pääkasvin osuus enintään 95% peltoalasta"
Samaa lajiketta sai viljellä ennen 2 vuotta peräkkäin lohkolla, entäs nyt?
Mitä vähemmäksi puristan maatilalla kulutetun ajan sitä enemmän voin olla päivätöissä keräämäsä rahaa maatilan kehittämiseen :-\
Samaa lajiketta saa olla maksimissaan 2 vuotta peräkkäin luomutuotannossa, mutta tavanomaisessa vaikka sinne seuraavaan tukiuudistukseen asti, ellei sitten takautuvasti muutu pysyväksi ohralohkoksi ;D
-
Kyllä ympäristönsuojelijat ovatkin aktiivisia olleet ravinneummetuksen säätämisessä; esimerkiksi MTK:n eriävässä mielipiteessä syytetään selvästi tietojen pimittämisestä, ja esimerkiksi fosforirajojen säätämisestä, nitraattidirektiiviin kuulumattomana asiana.
http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Nitraattiasetuksen_korvaava_uusi_asetus_(17174)
Kuitenkin, kartalla hyvin nähdään, missä päin Suomea maaperän fosforit ovat ähkyllään, ja tulevat edelleen lisääntymään, oheinen kuva esittää lantakasojen paikat Varsinais-Suomen maakunnassa. Hyvähän noista on käydä mättämässä, jos vieressä asuu.
(http://www.viistonninen.com/muut/Fosforit2.jpg)
Kuva: karjalantafosforin keskittymät punaisella/keltaisella
/1/Salmi, Pasi; Kulmala, Airi; Lillunen, Anu; Koskinen, Joni. Karjanlannan typpi- ja fosforimäärät sekä niiden jakautuminen Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. TEHO-hanke, ELY-keskus (2010)
Sitten tämä suorakylvö ja minimimuokkaus, vesistöjen fosforiin niillä saattaa olla jopa pahentava vaikutus: Erie-järven alueella tehtiin jonkinnäköinen perusmaatalousteknologiaan liittyvä muutos, nurmia, suorakylvöä, kaikkea sellaista toimenpidettä, joka rikasti liukoista fosforia kasvijätteisiin ja pintamultaan. Ja mikä oli tulos ?
(http://www.viistonninen.com/muut/Fosforit3.jpg)
"agricultural land under no-till practices yields consistently more DRP compared to the baseline or conventional tillage scenarios (Figure 4c) and that the shift from conventional to no-till appears to contribute to the overall trend/2/"
/2/Irem Daloğlu,Kyung Hwa Cho,Donald Scavia. Evaluating Causes of Trends in Long-Term Dissolved Reactive Phosphorus Loads to Lake Erie. School of Natural Resources & Environment, University of Michigan, Ann Arbor, Michigan 48109, United States. Environ. Sci. Technol. 2012, 46, 10660−10666
-SS-
-
Kyllä ympäristönsuojelijat ovatkin aktiivisia olleet ravinneummetuksen säätämisessä; esimerkiksi MTK:n eriävässä mielipiteessä syytetään selvästi tietojen pimittämisestä, ja esimerkiksi fosforirajojen säätämisestä, nitraattidirektiiviin kuulumattomana asiana.
http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Nitraattiasetuksen_korvaava_uusi_asetus_(17174)
Kuitenkin, kartalla hyvin nähdään, missä päin Suomea maaperän fosforit ovat ähkyllään, ja tulevat edelleen lisääntymään, oheinen kuva esittää lantakasojen paikat Varsinais-Suomen maakunnassa. Hyvähän noista on käydä mättämässä, jos vieressä asuu.
(http://www.viistonninen.com/muut/Fosforit2.jpg)
Kuva: karjalantafosforin keskittymät punaisella/keltaisella
/1/Salmi, Pasi; Kulmala, Airi; Lillunen, Anu; Koskinen, Joni. Karjanlannan typpi- ja fosforimäärät sekä niiden jakautuminen Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. TEHO-hanke, ELY-keskus (2010)
Sitten tämä suorakylvö ja minimimuokkaus, vesistöjen fosforiin niillä saattaa olla jopa pahentava vaikutus: Erie-järven alueella tehtiin jonkinnäköinen perusmaatalousteknologiaan liittyvä muutos, nurmia, suorakylvöä, kaikkea sellaista toimenpidettä, joka rikasti liukoista fosforia kasvijätteisiin ja pintamultaan. Ja mikä oli tulos ?
(http://www.viistonninen.com/muut/Fosforit3.jpg)
"agricultural land under no-till practices yields consistently more DRP compared to the baseline or conventional tillage scenarios (Figure 4c) and that the shift from conventional to no-till appears to contribute to the overall trend/2/"
/2/Irem Daloğlu,Kyung Hwa Cho,Donald Scavia. Evaluating Causes of Trends in Long-Term Dissolved Reactive Phosphorus Loads to Lake Erie. School of Natural Resources & Environment, University of Michigan, Ann Arbor, Michigan 48109, United States. Environ. Sci. Technol. 2012, 46, 10660−10666
-SS-
Syvämuokkaus ja viljoille typppee 200 kg ja fosforii 30-60 kg olis siis kaikkein ympäristöystävällisin tapa viljellä, mutta edellyttää riittävän sateista kasvukautta?
-
Läikkyykö fosforit yli,jos ymppihakemukseen pyyhkii perseen?.Kysyy nimim.epätietoinen.
-
Läikkyykö fosforit yli,jos ymppihakemukseen pyyhkii perseen?.Kysyy nimim.epätietoinen.
Eiköhän niiden kanssa pärjäile jos ei skeidaa ole 5 kertaa yli levityspinta-alan?
-
Kai vähän ruokintakin vaikuttaa,mahtuuko A4:sen paperiin pyyhkäsyllä.
-
Kyllä tietotekniikka on ihmeellistä !
Laskeskelin hiukan sademäärämillimetrien vaikutusta satokiloihin,
ja näyttäisi laskemallani funktiolla pitävän melko hyvin paikkansa,
että täysin kuivana kasvukautena satotaso olisi noin 1800 kg/ha. Meidän
aukealla se oli 800-3360 kg/ha, keskiarvo varmastikin juuri tuossa 1500
kilon kahden puolen, kattilamaisessa laaksossa reunoilla pienimmät,
keskellä suurimmat. 1990-luvun alkupuolella tämmöinenkin
vuosi oli.
Sitten joka milli tuo lisäsatoa kuivempana vuotena noin 21 kg/mm, mutta
200 mm:n tasossa lisäsato on 16 kg/mm, mikä on tietenkin luonnollista.
Lannoituksen rajoittaminen lyö jarrut päälle kosteana kesänä !
Eli nähtävissä tuloksissa on sekä iloa tuottava asia, että myös masentava asia.
Iloa tuottaa se, että voi seurata jo melkein parikymmentä vuotta taaksepäin
tarkkaan kirjattuja satoja, ja aika hyvin sademääräriippuvainen se on,
kun vesi on minimitekijä. Se masentaa, että jopa 250 mm:n kesäsateilla olisi
maksimisatoennuste vain noin 5 t/ha, näillä keinolannoitusten tasoilla. Ja jos liittyisi
uuteen ympäristökorvaukseen, merkitsisi edelleen 5% - 10% pienempiä satoja, samalla
kun korvaustasokin pienenisi sen 50€ verrattuna vanhaan ympäristötukeen.
No, olen lukuihin tyytyväinen, pimeällä apulannalla ei saa omiaan pois.
-SS-
Ei sitten lannoituksen jakaminen useampaan levityskertaan ole käynyt mielessä? Oikein kirjaten tai sillai apusäilörehunurmi-tavalla?
-
Ei sitten lannoituksen jakaminen useampaan levityskertaan ole käynyt mielessä? Oikein kirjaten tai sillai apusäilörehunurmi-tavalla?
Tarkoitat siis jaettua lannoitusta ? No rannikon tutkimusasemien tulokset osoittavat, että siltikin maksimisato on saatavissa kevään sijoituksella. Mutta kiitos kysymästä, normaalisti on sijoitus perustaso, sitten orasasteella kutitetaan lehtilannoituksella ja typpiruiskutuksilla, sitten rikkipitoisella typpilannoitteella valkuaista myöhemmin kasvukaudella. Joskus mukana ollut myös tähkäasteen typpiruiskutus.
Typpiruiskutuksia aloitin tekemään joskus 80-luvun alussa, koska muistaakseni LandTechnik - lehdessä niitä kehuttiin, kauralla oletettavasti suuriakin sadonlisiä saatiin, pensastumisvaiheen kutittelulla.
Mutta ei ne jaetut käsittelyt kokonaistyppi- ja fosforimääriä anna lisätä, ymppitoimenpiteen osana
-SS-
-
Ei sitten lannoituksen jakaminen useampaan levityskertaan ole käynyt mielessä? Oikein kirjaten tai sillai apusäilörehunurmi-tavalla?
Mutta ei ne jaetut käsittelyt kokonaistyppi- ja fosforimääriä anna lisätä, ymppitoimenpiteen osana
-SS-
Tämä olisi muuten ollut ihan järkevä toimenpide tuohon ymppiin.. Eli keväällä saat laittaa tietyn verran lantaa ja mikäli kasvukausi on hyvä ja kasvi pystyisi käyttämään enemmänkin ravinteita saisit niitä lisätä kasvukaudella..
-
tos on aika hyvin noi infot. joulukuulta tosin mut samat meille esiteltiin maanantaina:
http://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/tukineuvot/fi_FI/Tukiuudistus_ja_alueen_maatalous/
Thanks mate.
Moneen kertaa tullut selväksi mitä mieltä olet MTK:sta. Muttakun MTK jakaa ilmaiseksi materiaalia niin ne kyllä kelpaa kiitosten kera ;D ;D ;D
-
tos on aika hyvin noi infot. joulukuulta tosin mut samat meille esiteltiin maanantaina:
http://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/tukineuvot/fi_FI/Tukiuudistus_ja_alueen_maatalous/
Thanks mate.
Moneen kertaa tullut selväksi mitä mieltä olet MTK:sta. Muttakun MTK jakaa ilmaiseksi materiaalia niin ne kyllä kelpaa kiitosten kera ;D ;D ;D
;D
-
tos on aika hyvin noi infot. joulukuulta tosin mut samat meille esiteltiin maanantaina:
http://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/tukineuvot/fi_FI/Tukiuudistus_ja_alueen_maatalous/
Thanks mate.
Moneen kertaa tullut selväksi mitä mieltä olet MTK:sta. Muttakun MTK jakaa ilmaiseksi materiaalia niin ne kyllä kelpaa kiitosten kera ;D ;D ;D
Ei syytä mtk:ta kiitellä, nuo samat tiedot löytyy mavin sivuilta.
-
tos on aika hyvin noi infot. joulukuulta tosin mut samat meille esiteltiin maanantaina:
http://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/tukineuvot/fi_FI/Tukiuudistus_ja_alueen_maatalous/
Thanks mate.
Moneen kertaa tullut selväksi mitä mieltä olet MTK:sta. Muttakun MTK jakaa ilmaiseksi materiaalia niin ne kyllä kelpaa kiitosten kera ;D ;D ;D
Ei syytä mtk:ta kiitellä, nuo samat tiedot löytyy mavin sivuilta.
Turhaa sitä kauppiastakaan on kiitellä, maitoa voisi käydä hakemassa suoraan tiloilta...
-
tos on aika hyvin noi infot. joulukuulta tosin mut samat meille esiteltiin maanantaina:
http://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/tukineuvot/fi_FI/Tukiuudistus_ja_alueen_maatalous/
Thanks mate.
Moneen kertaa tullut selväksi mitä mieltä olet MTK:sta. Muttakun MTK jakaa ilmaiseksi materiaalia niin ne kyllä kelpaa kiitosten kera ;D ;D ;D
Ei syytä mtk:ta kiitellä, nuo samat tiedot löytyy mavin sivuilta.
Thanks mate.
-
tos on aika hyvin noi infot. joulukuulta tosin mut samat meille esiteltiin maanantaina:
http://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/tukineuvot/fi_FI/Tukiuudistus_ja_alueen_maatalous/
Thanks mate.
Moneen kertaa tullut selväksi mitä mieltä olet MTK:sta. Muttakun MTK jakaa ilmaiseksi materiaalia niin ne kyllä kelpaa kiitosten kera ;D ;D ;D
Ei syytä mtk:ta kiitellä, nuo samat tiedot löytyy mavin sivuilta.
Turhaa sitä kauppiastakaan on kiitellä, maitoa voisi käydä hakemassa suoraan tiloilta...
Jotkut, eviran kauhuksi, käyvätkin hakemassa maitoa suoraan tiloilta, koska kaupan maito on kuin mtk, aiheuttaa piereskelyä ja vatsanväänteitä. ;D ;D
-
Onko joku kuullut tarkempaa tietoa kerääjäkasveista. Kuulin että, maksimi olisi 20% pinta-alasta ja minimi 5ha. Eli tarvitaan vähintään 20 hehtaarin tila, jotta onnistuu.
Onkohan ihan tornihuhu? Jollainhan tuo pitääkin rajoittaa, että rahat riittäisi ko. tukeen....
-
Onko joku kuullut tarkempaa tietoa kerääjäkasveista. Kuulin että, maksimi olisi 20% pinta-alasta ja minimi 5ha. Eli tarvitaan vähintään 20 hehtaarin tila, jotta onnistuu.
Onkohan ihan tornihuhu? Jollainhan tuo pitääkin rajoittaa, että rahat riittäisi ko. tukeen....
Et kai nyt sekota sihen kasvipeitteisyyden täyttämiseen kevytmuokkauksella. ???
-
Voi olla sekaannuskin, mutta nimenomaan kuulin noiden koskevan kerääjäkasvia. No aika näyttää...
-
Voi olla sekaannuskin, mutta nimenomaan kuulin noiden koskevan kerääjäkasvia. No aika näyttää...
Juuei. Ja maaseudun Tulevaisuudenkin ympin lannoitustaulukot olivatkin lähinnä Yaran päälliköiden tulkintoja, et kaikki saavat laittaa +50 kg typpee, aina. ;D
-SS-
-
Voi olla sekaannuskin, mutta nimenomaan kuulin noiden koskevan kerääjäkasvia. No aika näyttää...
Juuei. Ja maaseudun Tulevaisuudenkin ympin lannoitustaulukot olivatkin lähinnä Yaran päälliköiden tulkintoja, et kaikki saavat laittaa +50 kg typpee, aina. ;D
-SS-
8)
-
http://www.mavi.fi/fi/Documents/UKK-viljelijatukihakukoulutus-syksy-2014.pdf
Luomuilijoille tuli oikein ohje:
"Miksi YMPiä ei makseta viherlannoitusnurmelle? Luonnonmukaisessa tuotannossa oleville viherlannoitusnurmille ei makseta, koska luomuehdot edellyttävät luomutilalta viherlannoitusnurmen käyttöä. Pakollisista vaatimuksista ei voi maksaa. Luomutila voi ilmoittaa viherlannoitusnurmet satonurmina, ja sadonkorjuuvaatimuksen poistumisen takia sato voidaan jättää korjaamatta ja lohkoille voidaan maksaa ympäristökorvaus ravinteiden tasapainoisen käytön toimenpiteestä.."
Eli tässä vahvistetaan se, että viherlannoitusnurmen aina voi ilmoittaa satonurmeksi, lannoittaa joko oikeasti tai paperilla, mutta jättää sadon korjaamatta. Saas nähdä, monta VLN hehtaaria valtakunnassa ilmoitetaan vuonna 2015 ? 0,5 ha ? 1,4 ha ? Tai jotain. Vihdoinkin laillinen apusäilörehunurmi !
-SS-
-
Taas uutispaukku maa- ja metsätalousministeriön virkamiesten tuuliajolla olemisesta ! MT keskiviikko:
"Maa- ja metsätalousministeriössä pidetään itsestään selvyytenä, että maatalousyrittäjät sitoutuvat ympäristöohjelmaan.
Viranomaiset olivat hämillään, kun heiltä kysyttiin, mitkä ehdot koskevat tilaa, joka jää ohjelman ulkopuolelle. Sellaiseen ei ole ehditty paneutua, maa- ja metsätalousministeriöstä vastattiin."
Ai ettei ole ehditty paneutua ? Voi helvetinhelvetti mitä pazkaa ! Maanviljelijöitä nekin ovat, jotka haluavat viljellä päättämäänsä viljelykasvia, kirjata sellaisenaan ylös, mitä tekevät, väärentämättä, pimittämättä, kepuloimatta, näennäisteentelemättä, porsaanrei'ittämättä. Niitäkin voisi joku virkamies kuunnella.
-SS-
-
77 päivää päätukihakuun.
Kai VIP-mallitilat, joille on ministeriöissä räätälöity maksimituet, ovat saaneet jo
valmiiiksi tehdyt viljelykierrot ja valvontaväistösuunnitelmat, mutta
täällä muutama takarivin viljelijä odottelee myös hiukan tietoa ?????
Tiedottomuuden tilassa, oletus on, ettei ympäristösitoumusta näillä pellonklisuilla
tänä vuonna ole eikä mahdollisesti ensi vuonnakaan tule.
-SS-
-
Neuvo 2020 aloitettaneen lähiaikoina. Jospa sieltä saisi jo selvää tietoakin. Tuo olikohan 3500 € neuvontaan tukikauden aikana näyttäisi tulevan tarpeeseen. Kannattaa sekin kyllä käyttää, vaikka onkin leikattu muista maataloustuista. Ei sitä varmasti makseta viljelijälle jos sen jättää käyttämättä.
-
Neuvo 2020 aloitettaneen lähiaikoina. Jospa sieltä saisi jo selvää tietoakin. Tuo olikohan 3500 € neuvontaan tukikauden aikana näyttäisi tulevan tarpeeseen. Kannattaa sekin kyllä käyttää, vaikka onkin leikattu muista maataloustuista. Ei sitä varmasti makseta viljelijälle jos sen jättää käyttämättä.
Joo toivottavasti eivät sido neuvontaoikeutta ympäristösitoumukseen.
Valvontaviranomainen voisi tulla ihan oman naaman kera kertomaan,
miten säilörehunurmien lannoituksettomuutta valvotaan, vai valvotaanko
ollenkaan; miten viljavuustutkimuksia valvotaan tai näytteenoton
väärentämistä, onko ympäristösitoumuksen lannoitusraja tosiasiallisesti
tilakohtainen eikä lohkokokohtainen, ja miten sitä yleensäkään valvotaan.
Voiko lannoitekuitteja väärentää jo kauppalikkeissä , onko mitään lakia,
jossa kauppias ei saisi merkitä kuittiin fosforivapaita lannoitteita, vaikka yyvitosta
olisikin todellisuudessa tullut ?
Näitä kysymyksiä voisi kehdata viranomainen vastatakin, ja ennakkopäätöksen
vahvuudella tiedottaisi.
-SS-
-
Minäkin olen kysellyt sitä että "mitenkä otetaan huomioon se että edellisen vuoden kasvusto on lannoitettu ja murskattu maahan?"
Eli jos pistät härkäpapu/herne/persianapila/italianraeheinä soosin kasvamaan. Lannoitat sen ja murskaat syksyllä maahan. Nostat valkuaiskasvi palkkion 90€+100€ hehtaari tukea. Miten huomioidaan se lannoitus seuraavana vuonna?
-
On toi -SS- kyllä aika tapaus. Minkä helvatan takia sitä pitää valvojia neuvoa täällä mahdollisista porsaanreiistä? :o
-
On toi -SS- kyllä aika tapaus. Minkä helvatan takia sitä pitää valvojia neuvoa täällä mahdollisista porsaanreiistä? :o
Ehkä kysymyksenasettelusi pitäisi kuitenkin kohdistaa ns. apusäilikset
täällä esitelleelle taholle. Jos sitä nyt vähän taivastelee, ei pidä ampua viestintuojaa ???
Minä en ole aikeissa hakea koko ympäristökorvauksia, eli en ole hyötymässä
millään tavalla ympäristösitoumuksesta. Miten näistä nyt minun ongelma
sitten tulisi ?
-SS-
-
Johtava Agronomi Raimo Kauppila, Maaseudun Tulevaisuus 6.2.2015:
"Kauppila painottaa, että näytteenotossa vaaditaan nyt tarkkuutta.
Liian pinnasta otettu näyte nostaa multavuuden todellisuutta korkeammalle
ja estää siten tarpeenmukaisen lannoituksen."
Tämän siis voi lukea vilpittömänä ohjeena ottaa näyte koko
ruokamultakerroksen paksuudelta, mutta lukija ei tarvitse
paljon analysointia ymmärtääkseen, että todellinen tarkoitus on
poistaa pintamulta näytteenottokairasta.
Eli näytteeseen ei pitäisi ottaa pintamaata vaan ennemminkin
pohjamaata, aikaisempien Mavin ohjeiden vastaisesti, jossa koko
ruokamultakerros piti ottaa mukaan, pohjamaa poistaen.
Enkä minä tätä julkaissut, tuollahan se valtakunnallisesssa
lehdessä seisoo.
-SS-
-
Eikö tuon näytteen pitäisi kuvata juuristovyöhykkeen tilannetta? Eli pari tuumaa pinnasta ja siitä pariin jalkaan.
-
Tos olis yks lieteallastyömaa.Jos hakis lihalaatikollisen sitä neljämetrii syvält kaivettuu savee ja siitä maanäytepurkkeihin 8)
-
On toi -SS- kyllä aika tapaus. Minkä helvatan takia sitä pitää valvojia neuvoa täällä mahdollisista porsaanreiistä? :o
Totetuksen pilkun*ussinta kuitenkin perustuu hyvinkin epätarkkoihin pohjatietoihin. Lannoitemäärissä 0,1 kg ylitykset johtavat sanktioihin, vaiika kaikki tietävät, että lannoitteenlevityksessä tulee heittoja. Millään muulla ei ole väliä, kunhan paperit on kunnossa ja pellolla hiukan näyttää toimitun niinkuin on kirjattu.
-
On toi -SS- kyllä aika tapaus. Minkä helvatan takia sitä pitää valvojia neuvoa täällä mahdollisista porsaanreiistä? :o
Totetuksen pilkun*ussinta kuitenkin perustuu hyvinkin epätarkkoihin pohjatietoihin. Lannoitemäärissä 0,1 kg ylitykset johtavat sanktioihin, vaiika kaikki tietävät, että lannoitteenlevityksessä tulee heittoja. Millään muulla ei ole väliä, kunhan paperit on kunnossa ja pellolla hiukan näyttää toimitun niinkuin on kirjattu.
Kyllä näin on. Kun esimerkiksi 4,5 ha:n peruslohkolla on 30 aaria pohjavesialuetta,
Peltotuki Pro varoittaa jokaisen kasvulohkon alueella pohjaesialueen käyttökieltoa
rikotun. Riippuu aivan valvonnan päsmäämisenhalusta, tuleeko sanktioita.
Sitten kun laitoin kasvinsuojeluruiskutuksen yhteydessä seokseen Solatrelin
ja unohdin ajatella sitä fosforilannoitteeksi, nyt on sitten sanktiot aiheuttava 0,584 kg P
lohkolla...No maksetaan pois sitten stna.
Kokotilan lohkojen fosforitase on 25-51 kg / ha negatiivinen vuosijaksolta 2011-2014. Mut sehän ei auta,
ei todellakaan.
-SS-
-
Eikö tuon näytteen pitäisi kuvata juuristovyöhykkeen tilannetta? Eli pari tuumaa pinnasta ja siitä pariin jalkaan.
"Näytteet on otettava koko muokkauskerroksen syvyydeltä."
Noin Mavin Ympäristökorvauksen materiaaleissa vieläkin lukee.
Ei siis kyntöäanturan alapuolelta jankosta. Suorakylvöpelloilla voikin olla miettiminen,
mikä on "muokkauskerros"
-SS-
-
Eikö tuon näytteen pitäisi kuvata juuristovyöhykkeen tilannetta? Eli pari tuumaa pinnasta ja siitä pariin jalkaan.
"Näytteet on otettava koko muokkauskerroksen syvyydeltä."
Noin Mavin Ympäristökorvauksen materiaaleissa vieläkin lukee.
Ei siis kyntöäanturan alapuolelta jankosta. Suorakylvöpelloilla voikin olla miettiminen,
mikä on "muokkauskerros"
-SS-
Minäkin mietin tuota suorakylvöä äsken. Siinähän lannoitus tehtäisiin muokatun maan mukaan ja kylvö pintaan missä on ravinteet.
-
Taas uutispaukku maa- ja metsätalousministeriön virkamiesten tuuliajolla olemisesta ! MT keskiviikko:
"Maa- ja metsätalousministeriössä pidetään itsestään selvyytenä, että maatalousyrittäjät sitoutuvat ympäristöohjelmaan.
Viranomaiset olivat hämillään, kun heiltä kysyttiin, mitkä ehdot koskevat tilaa, joka jää ohjelman ulkopuolelle. Sellaiseen ei ole ehditty paneutua, maa- ja metsätalousministeriöstä vastattiin."
Ai ettei ole ehditty paneutua ? Voi helvetinhelvetti mitä pazkaa ! Maanviljelijöitä nekin ovat, jotka haluavat viljellä päättämäänsä viljelykasvia, kirjata sellaisenaan ylös, mitä tekevät, väärentämättä, pimittämättä, kepuloimatta, näennäisteentelemättä, porsaanrei'ittämättä. Niitäkin voisi joku virkamies kuunnella.
-SS-
Juuri aamusella kuulin että paljon on oikeasti ympäristötuen ulkopuolelle jääviä. Osa lannoiterajojen vuoksi, mutta paljon 75%:n yhden kasvin maksimin vuoski. Sadan hehtaarin perunatilan pitäisi keksiä jostakin 25ha lisää peltoa, jos aikoo säilyttää tuotannon entisellään. Kierrättäminen on aiemmin hoidettu useimmin tilusvaihdoin ts. perunatila viljelee perunaa naapurin mailla ja toisinpäin.
Nyt pitäisi ottaa tulevaisuuden tukiriskiä vijlelemällä perunaa esim. karjatilalla ja perunatilalla heinää. Pellot olisi kierrossa kuten aiemminkin, mutta ei enää vuokrasopimusella, vaan "keinotekoisesti" ja toisen viljelystä riskejä ottaen.
Eli erikoiskasvien viljelijät jää hyvin helposti ympin ulkopuolelle, vielä kun lisätään tähän vapaampi lannoitus.
Ei nuo tuolla ylempänä ymmärrä, kuinka paskan valuminen alaspäin loppuu jossain vaiheessa, rajansa kaikella.
-
Eikö tuon näytteen pitäisi kuvata juuristovyöhykkeen tilannetta? Eli pari tuumaa pinnasta ja siitä pariin jalkaan.
"Näytteet on otettava koko muokkauskerroksen syvyydeltä."
Noin Mavin Ympäristökorvauksen materiaaleissa vieläkin lukee.
Ei siis kyntöäanturan alapuolelta jankosta. Suorakylvöpelloilla voikin olla miettiminen,
mikä on "muokkauskerros"
-SS-
Minäkin mietin tuota suorakylvöä äsken. Siinähän lannoitus tehtäisiin muokatun maan mukaan ja kylvö pintaan missä on ravinteet
Niin eihän tota suorakylvöä muokkaukseksi kelpuuteta, vaikkei sitä missään virallisesti sanota. Itse kyllä kelpuutan/käytän sitä lietteen multaukseen ja maanäytteen otan kylvö syvyyden alapuolelta missä ne juuretkin oletettavasti ovat.. Niin ja olen myös suunnitellut jääväni ymp.korvauksen ulkopuolelle, SS puhuu mielestäni asiaa noissa lannoitus ja sato asioissa, joten pyrkikäämme laadukkaaseen ja hyvään satoon 8) 8) 8)
-
Juuri aamusella kuulin että paljon on oikeasti ympäristötuen ulkopuolelle jääviä. Osa lannoiterajojen vuoksi, mutta paljon 75%:n yhden kasvin maksimin vuoski. Sadan hehtaarin perunatilan pitäisi keksiä jostakin 25ha lisää peltoa, jos aikoo säilyttää tuotannon entisellään. Kierrättäminen on aiemmin hoidettu useimmin tilusvaihdoin ts. perunatila viljelee perunaa naapurin mailla ja toisinpäin.
Eiks 75 % maksimi tule perustuen viherryttämisosiosta eikä ympistä?
-
Joo kyllä voi joutua jäämään koko tukijärjestelmän ulkopuolelle jos
tuo 75% tuottaa ongelmia. Dokumentaatiogurut pystyvät tähänkin
järjestämään kikan; nimittää perunasta 1/4 "mukularukiiksi" , se
olisi eri kasvi. Eihän sitä viljelijän ole pakko tietää kaikkia kasvisukuja
ynnä muita hienouksia, varsinkaan jos ei ole agronomi.
-SS-
-
Menee niin pitkiksi nää viestiketjut, ja linkit hukkuu.
Oliko niissä lannoitetaulukoiden yhteydessä mitään mainintaa
fosforintasauksesta, ihan keinolannoitteen käyttäjälle?
Niinkuin tähän asti ollu, että jos tänävuonna ylitys niin ens vuonna alitus.
-
Menee niin pitkiksi nää viestiketjut, ja linkit hukkuu.
Oliko niissä lannoitetaulukoiden yhteydessä mitään mainintaa
fosforintasauksesta, ihan keinolannoitteen käyttäjälle?
Niinkuin tähän asti ollu, että jos tänävuonna ylitys niin ens vuonna alitus.
On viisivuotinen tasaus joo, mutta jos saa laittaa nollan, on se tasattunakin nolla.
-SS-
-
Juuri aamusella kuulin että paljon on oikeasti ympäristötuen ulkopuolelle jääviä. Osa lannoiterajojen vuoksi, mutta paljon 75%:n yhden kasvin maksimin vuoksi. Sadan hehtaarin perunatilan pitäisi keksiä jostakin 25ha lisää peltoa, jos aikoo säilyttää tuotannon entisellään. Kierrättäminen on aiemmin hoidettu useimmin tilusvaihdoin ts. perunatila viljelee perunaa naapurin mailla ja toisinpäin.
Eiks 75 % maksimi tule perustuen viherryttämisosiosta eikä ympistä?
Niinkö? Emmä näitä tiedä, tän kuulin tänään syyksi jättäytyä ympin ulkopuolelle.
Kun ei omakohtaisesti kosketa, parempi kun ei sen kummin perehdykään, sattui vain sopivasti tähän keskusteluun tuo yllä kuultu "tieto" tai syy jättäytyä ympistä pois. Kertoo paljon systeemistä, kun asioita selviää tällä tavoin, kohta ei virheiltä voi välttyä kukaan :-X
-
Jos linkit ovat kaukana, laitan nyt esimerkkilaskelman semmoisesta Uudenmaanläänin perusviljatilasta, AB.
Proagrian Tukipuntarin esimerkkilaskelmasta hyvin näkyy, että tosiaan joku 10 ha LHP:llä ja kasvipeitteisyyttä
20 ha. Kasvipeitteisyys sekä varmaan typpilaukku, ravinnetase lisätoimenpiteessä, mutta
kun se ymppitukitaso on ollut 153 €/ha koko tilalle, ravinnerajoineen ja kirjanpitoineen, se on vielä ollut motivoivaa.
(http://www.viistonninen.com/muut/Neuvo2020a.jpg)
Nyt sitten ymppituki esimerkkilaskelmassa jää noin 77€/ha €/ha isommaksi, jos 1/5 rukiilla ja on talviaikainen kasvipeitteisyys ,
verrattuna jos saman tekisi ilman sitoumusta. Kerääjäkasvit alentavat satoa 3 v aikana alkaen noin 200 kg, pienin
timoteilla, suurin italianraiheinällä, 300 - 500 kg/ha . (MTT Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Huittinen) Eli kustannus
on esim. 30€ Siemenet 15€ eli 45 € . Netto 55€. Jos saisi vuosittain jopa 40% kerääjäkasveille (syysviljan kylvövuosi ja EFA poisluettuna)
niin 100 ha kohti se tekisi 55*40/100 = 22€/ha. Ei siis satasta, koko tilan alalle jaettuna ! 13 €/ha maksettuna
koko tilalle, kerääjäkasveja oli alle 1% alasta 2007-2014 ! Eli onko tuo käytännössä 9€/ha se pankin räjäyttävä
raha, joka panee ihmiset ostamaan kylvinlaitteita ja keksimään mitä ihmeellisimpiä verukkeita juuriheinän
hyödyiksi ?
Eli kokonaistukiero kerääjienkin kanssa olisi 99€. Vanhaan alkaen sataanviiteenkymppiin on iso pudotus.
Eikä ainakaan ero ole se 200€ niin kuin järjettömät esittävät, eli koko alalle 54 + 100 + 56 .
Ja herää kysymys, onko tuossa mitään järkeä. Onko mahdollista saada jollakin muulla työllä se
ympäristökorvausraha ? Mielestäni kyllä, esimerkiksi luomutuella, tuplasti. Mutta luomukaan ei ole
ratkaisu, nurmivoittoinen viherlannoituskulttuuri ja kuoppaan korjattavat säilisnurmet, ne ovat jo 50 v
takaista aikaa, isoja kivinavettoja kylmillään ollut jo puoli vuosisataa. Ei siinä paljon heinäkoneita,
saati murskaimia ole talossa.
-SS-
-
Yksvuotinen säilörehunurmi/seoskasvusto.
Heruuko valkuaispalkkiota jos kylvösiemenestä on yli 50% hernettä ja/tai papua? Vai oliko se niin et seoskasvustolle ei makseta ekstratukea? Olis niin otollista kasvupohjaa sekametelisopalle, keväällä paskat 15kuutio (40euroa), valkuaispalkkio (90e), kerääjäkasvi vielä kyytipojaks (100e). Sit sais vielä olla ens suveen niin tulis kasvipeitteisyyden täyttöä.
-
Yksvuotinen säilörehunurmi/seoskasvusto.
Heruuko valkuaispalkkiota jos kylvösiemenestä on yli 50% hernettä ja/tai papua? Vai oliko se niin et seoskasvustolle ei makseta ekstratukea? Olis niin otollista kasvupohjaa sekametelisopalle, keväällä paskat 15kuutio (40euroa), valkuaispalkkio (90e), kerääjäkasvi vielä kyytipojaks (100e). Sit sais vielä olla ens suveen niin tulis kasvipeitteisyyden täyttöä.
Miksi seoskasvustoa ? Et sä sitä kaura-herneseostakaan ylös sillä doitsilla saa.
Sihen tarvitaan avarruusohjaamollinen leissoni tai joku premium-klaassi.
Eli murskaajalla vaan siliä kerääjäpohja talveksi.
-SS-
-
Yksvuotinen säilörehunurmi/seoskasvusto.
Heruuko valkuaispalkkiota jos kylvösiemenestä on yli 50% hernettä ja/tai papua? Vai oliko se niin et seoskasvustolle ei makseta ekstratukea? Olis niin otollista kasvupohjaa sekametelisopalle, keväällä paskat 15kuutio (40euroa), valkuaispalkkio (90e), kerääjäkasvi vielä kyytipojaks (100e). Sit sais vielä olla ens suveen niin tulis kasvipeitteisyyden täyttöä.
Miksi seoskasvustoa ? Et sä sitä kaura-herneseostakaan ylös sillä doitsilla saa.
Sihen tarvitaan avarruusohjaamollinen leissoni tai joku premium-klaassi.
Eli murskaajalla vaan siliä kerääjäpohja talveksi.
-SS-
Ei sitä puida vaan paalataan....
-
Yksvuotinen säilörehunurmi/seoskasvusto.
Heruuko valkuaispalkkiota jos kylvösiemenestä on yli 50% hernettä ja/tai papua? Vai oliko se niin et seoskasvustolle ei makseta ekstratukea? Olis niin otollista kasvupohjaa sekametelisopalle, keväällä paskat 15kuutio (40euroa), valkuaispalkkio (90e), kerääjäkasvi vielä kyytipojaks (100e). Sit sais vielä olla ens suveen niin tulis kasvipeitteisyyden täyttöä.
Miksi seoskasvustoa ? Et sä sitä kaura-herneseostakaan ylös sillä doitsilla saa.
Sihen tarvitaan avarruusohjaamollinen leissoni tai joku premium-klaassi.
Eli murskaajalla vaan siliä kerääjäpohja talveksi.
-SS-
Ei sitä puida vaan paalataan....
No jos tosiaan joku navetta tai kanalasikala siinä ikkunas alla on, niin vuokraa 600 egellä se pelto
pois sille äpylihemmolle, siitä hernerokasta saat tukina vaan kolmekymppiä enemmän ja on kaikki se vaiva.
Voit levyttää äksänä kylvöaikana sängys ja kattoo uusintana kolumboo telkkarista.
-SS-
-
ei skänä pysty ku si sen pitäs olla joka hetki länkkärillä konetta kokoomassa ku ei sais savee vellata 8)
-
Yksvuotinen säilörehunurmi/seoskasvusto.
Heruuko valkuaispalkkiota jos kylvösiemenestä on yli 50% hernettä ja/tai papua? Vai oliko se niin et seoskasvustolle ei makseta ekstratukea? Olis niin otollista kasvupohjaa sekametelisopalle, keväällä paskat 15kuutio (40euroa), valkuaispalkkio (90e), kerääjäkasvi vielä kyytipojaks (100e). Sit sais vielä olla ens suveen niin tulis kasvipeitteisyyden täyttöä.
Miksi seoskasvustoa ? Et sä sitä kaura-herneseostakaan ylös sillä doitsilla saa.
Sihen tarvitaan avarruusohjaamollinen leissoni tai joku premium-klaassi.
Eli murskaajalla vaan siliä kerääjäpohja talveksi.
-SS-
Ei sitä puida vaan paalataan....
No jos tosiaan joku navetta tai kanalasikala siinä ikkunas alla on, niin vuokraa 600 egellä se pelto
pois sille äpylihemmolle, siitä hernerokasta saat tukina vaan kolmekymppiä enemmän ja on kaikki se vaiva.
Voit levyttää äksänä kylvöaikana sängys ja kattoo uusintana kolumboo telkkarista.
-SS-
;D ;D
Mä en millään malta ku on helppoa tukirahaa jaossa pilvin pimein.... 8)
Seuraavana vuonna se olis niinkö apusäilistä ja sit sen jälkeen ruista. Elikäs sit tulis taas 40euroo paskasta, 70e rukiista ja sit vois käyttää sen kuluvan vuoden apulannan vehnälle. :)
-
Yksvuotinen säilörehunurmi/seoskasvusto.
Heruuko valkuaispalkkiota jos kylvösiemenestä on yli 50% hernettä ja/tai papua? Vai oliko se niin et seoskasvustolle ei makseta ekstratukea? Olis niin otollista kasvupohjaa sekametelisopalle, keväällä paskat 15kuutio (40euroa), valkuaispalkkio (90e), kerääjäkasvi vielä kyytipojaks (100e). Sit sais vielä olla ens suveen niin tulis kasvipeitteisyyden täyttöä.
Miksi seoskasvustoa ? Et sä sitä kaura-herneseostakaan ylös sillä doitsilla saa.
Sihen tarvitaan avarruusohjaamollinen leissoni tai joku premium-klaassi.
Eli murskaajalla vaan siliä kerääjäpohja talveksi.
-SS-
Ei sitä puida vaan paalataan....
No jos tosiaan joku navetta tai kanalasikala siinä ikkunas alla on, niin vuokraa 600 egellä se pelto
pois sille äpylihemmolle, siitä hernerokasta saat tukina vaan kolmekymppiä enemmän ja on kaikki se vaiva.
Voit levyttää äksänä kylvöaikana sängys ja kattoo uusintana kolumboo telkkarista.
-SS-
;D ;D
Mä en millään malta ku on helppoa tukirahaa jaossa pilvin pimein.... 8)
Seuraavana vuonna se olis niinkö apusäilistä ja sit sen jälkeen ruista. Elikäs sit tulis taas 40euroo paskasta, 70e rukiista ja sit vois käyttää sen kuluvan vuoden apulannan vehnälle. :)
Apusäilis on nurmea. Kerääjäkasvilla ei voinut perustaa nurmea.
Tarvitset siis laukeamiseen jonkin toisen suunnitelman.....
-SS-
-
Yksvuotinen säilörehunurmi/seoskasvusto.
Heruuko valkuaispalkkiota jos kylvösiemenestä on yli 50% hernettä ja/tai papua? Vai oliko se niin et seoskasvustolle ei makseta ekstratukea? Olis niin otollista kasvupohjaa sekametelisopalle, keväällä paskat 15kuutio (40euroa), valkuaispalkkio (90e), kerääjäkasvi vielä kyytipojaks (100e). Sit sais vielä olla ens suveen niin tulis kasvipeitteisyyden täyttöä.
Miksi seoskasvustoa ? Et sä sitä kaura-herneseostakaan ylös sillä doitsilla saa.
Sihen tarvitaan avarruusohjaamollinen leissoni tai joku premium-klaassi.
Eli murskaajalla vaan siliä kerääjäpohja talveksi.
-SS-
Ei sitä puida vaan paalataan....
No jos tosiaan joku navetta tai kanalasikala siinä ikkunas alla on, niin vuokraa 600 egellä se pelto
pois sille äpylihemmolle, siitä hernerokasta saat tukina vaan kolmekymppiä enemmän ja on kaikki se vaiva.
Voit levyttää äksänä kylvöaikana sängys ja kattoo uusintana kolumboo telkkarista.
-SS-
;D ;D
Mä en millään malta ku on helppoa tukirahaa jaossa pilvin pimein.... 8)
Seuraavana vuonna se olis niinkö apusäilistä ja sit sen jälkeen ruista. Elikäs sit tulis taas 40euroo paskasta, 70e rukiista ja sit vois käyttää sen kuluvan vuoden apulannan vehnälle. :)
Apusäilis on nurmea. Kerääjäkasvilla ei voinut perustaa nurmea.
-SS-
Ainahan sinne varsikupillinen voi vahingossa ruokonaseosta mennä. ???
-
Minä tiedän paremman tukiversion. Laita suojavyöhykkeeksi koko ala, ja laita kunnon kaura kasvamaan.
900 euroo ja viistonnari myyntiin.
Sitten jos valvonta tulee - jos yleensäkään tulee, niin sanot vaan, et pimeessä erehdyit heinänsiemensäkistä.
Sit seuraavana vuonna, jos valvonta palaa paikalle, ja katsoo siinä lainehtivaa kauraa, sanot vaan, että pimeessä
erehdyit pellosta, naapurille piti mennä kylvöille. Kukaniitä kaikkia lohkoja muistaa.
Seuraavana vuonna, jos valvonta edelleen vainoaa, sano, et en tosiaankaan tiedä, kuka on käynyt tuonne kauraa
tiputtelemasa. Olisko linnut. Ja nostat lintupeltotuen päälle.
Viimäset pari vuotta voit antaakin olla hylyn hallussa, kun paalua on paikat täys.
-SS-
-
Minä tiedän paremman tukiversion. Laita suojavyöhykkeeksi koko ala, ja laita kunnon kaura kasvamaan.
900 euroo ja viistonnari myyntiin.
Sitten jos valvonta tulee - jos yleensäkään tulee, niin sanot vaan, et pimeessä erehdyit heinänsiemensäkistä.
Sit seuraavana vuonna, jos valvonta palaa paikalle, ja katsoo siinä lainehtivaa kauraa, sanot vaan, että pimeessä
erehdyit pellosta, naapurille piti mennä kylvöille. Kukaniitä kaikkia lohkoja muistaa.
Seuraavana vuonna, jos valvonta edelleen vainoaa, sano, et en tosiaankaan tiedä, kuka on käynyt tuonne kauraa
tiputtelemasa. Olisko linnut. Ja nostat lintupeltotuen päälle.
Viimäset pari vuotta voit antaakin olla hylyn hallussa, kun paalua on paikat täys.
-SS-
Tiäksää et yks mies ilmotti liki puolsataa hehtaaria luomumarjapuskaina ja loppu onkin historiaa... ;D
-
Yksvuotinen säilörehunurmi/seoskasvusto.
Heruuko valkuaispalkkiota jos kylvösiemenestä on yli 50% hernettä ja/tai papua? Vai oliko se niin et seoskasvustolle ei makseta ekstratukea? Olis niin otollista kasvupohjaa sekametelisopalle, keväällä paskat 15kuutio (40euroa), valkuaispalkkio (90e), kerääjäkasvi vielä kyytipojaks (100e). Sit sais vielä olla ens suveen niin tulis kasvipeitteisyyden täyttöä.
Miksi seoskasvustoa ? Et sä sitä kaura-herneseostakaan ylös sillä doitsilla saa.
Sihen tarvitaan avarruusohjaamollinen leissoni tai joku premium-klaassi.
Eli murskaajalla vaan siliä kerääjäpohja talveksi.
-SS-
Ei sitä puida vaan paalataan....
No jos tosiaan joku navetta tai kanalasikala siinä ikkunas alla on, niin vuokraa 600 egellä se pelto
pois sille äpylihemmolle, siitä hernerokasta saat tukina vaan kolmekymppiä enemmän ja on kaikki se vaiva.
Voit levyttää äksänä kylvöaikana sängys ja kattoo uusintana kolumboo telkkarista.
-SS-
;D ;D
Mä en millään malta ku on helppoa tukirahaa jaossa pilvin pimein.... 8)
Seuraavana vuonna se olis niinkö apusäilistä ja sit sen jälkeen ruista. Elikäs sit tulis taas 40euroo paskasta, 70e rukiista ja sit vois käyttää sen kuluvan vuoden apulannan vehnälle. :)
Apusäilis on nurmea. Kerääjäkasvilla ei voinut perustaa nurmea.
-SS-
Ainahan sinne varsikupillinen voi vahingossa ruokonaseosta mennä. ???
Kevväällä, paperilla.
-
Yksvuotinen säilörehunurmi/seoskasvusto.
Heruuko valkuaispalkkiota jos kylvösiemenestä on yli 50% hernettä ja/tai papua? Vai oliko se niin et seoskasvustolle ei makseta ekstratukea? Olis niin otollista kasvupohjaa sekametelisopalle, keväällä paskat 15kuutio (40euroa), valkuaispalkkio (90e), kerääjäkasvi vielä kyytipojaks (100e). Sit sais vielä olla ens suveen niin tulis kasvipeitteisyyden täyttöä.
Miksi seoskasvustoa ? Et sä sitä kaura-herneseostakaan ylös sillä doitsilla saa.
Sihen tarvitaan avarruusohjaamollinen leissoni tai joku premium-klaassi.
Eli murskaajalla vaan siliä kerääjäpohja talveksi.
-SS-
Ei sitä puida vaan paalataan....
No jos tosiaan joku navetta tai kanalasikala siinä ikkunas alla on, niin vuokraa 600 egellä se pelto
pois sille äpylihemmolle, siitä hernerokasta saat tukina vaan kolmekymppiä enemmän ja on kaikki se vaiva.
Voit levyttää äksänä kylvöaikana sängys ja kattoo uusintana kolumboo telkkarista.
-SS-
;D ;D
Mä en millään malta ku on helppoa tukirahaa jaossa pilvin pimein.... 8)
Seuraavana vuonna se olis niinkö apusäilistä ja sit sen jälkeen ruista. Elikäs sit tulis taas 40euroo paskasta, 70e rukiista ja sit vois käyttää sen kuluvan vuoden apulannan vehnälle. :)
Apusäilis on nurmea. Kerääjäkasvilla ei voinut perustaa nurmea.
-SS-
Ainahan sinne varsikupillinen voi vahingossa ruokonaseosta mennä. ???
Kevväällä, paperilla.
Nii nii. :)
-
Nyt olen päivittänyt satotiedot ja ravinnetaseet Peltotukeen, vuodelta 2014.
Aika hyvin näkyy Ravinnetaseet-toimenpiteestä, kasvukauden sademäärän
vaikutus ravinnetaseeseen.
Sademäärät huhtikuu .. heinäkuu
2012 2013 2014
189,1 mm 67,1 mm 138,1mm
N-ravinnetaseet kg keskiarvo:
2012 2013 2014
11,0 kg 47,9 kg 25,4 kg
P-ravinnetaseet kg keskiarvo:
2012 2013 2014
-11,5 kg -2,3 kg -11,25 kg
2014 tuloksissa merkille pantavaa on muiden lohkojen <20 N tase, mutta luohon valtaamilla lohkoilla
kaikilla huonompi kuin 45 kg ! Eli kerääjäkasviksi luoho, ei hyvä idea , ei ollenkaan !
Huomattava myös, että en lisännyt toimenpidesuunnitelman typpilannoitusta vuodelle 2013, joten
pääsääntöisesti sama lannoitus näiden kolmen vuoden aikana ! Tein myös ennusteen saadun riippuvuden
mukaan, ja 240 mm kesän sateet antaisivat käytetyillä lannoitustasoilla 100% hyväksikäytön. Normisademäärä
on joskus 30 vuotta sitten ollut 200 mm. Ei enää. Varmaankaan.
Totuus voi joskus olla ympäristötoimenpiteitä
ihmeellisempää ?
-SS-
:D :D :D :D :D 8) 8)
Kylläpä sitä tiedemiehet tutkivat monenmoista:
Hakojärvi M. Hautala M. Ristolainen, A. Alakukku L. Maan vesipitoisuuteen vaikuttavien ominaisuuksien ja sateen vaikutus maksimaaliseen biomassan kertymiseen sekä paikkakohtaiseen vaihteluun.Helsingin Yliopisto, Mataloustieteiden laitos. Maataloustieteen Päivät 2014
He saivat hienot käyrät, ja pääsivät aivan samaan tulokseen kuin meikäläinen tuolla omalla sekatyömiehen kokeella:
Sato riippuu varsinkin kuivalla alueella vahvasti sademäärästä !
Mutta tää Agronet kun ei ole tiedelehti, niin jää sitten pojot saamatta, agronoomin etätutkintoa siis ajatellen :)
-SS-
-
Nyt olen päivittänyt satotiedot ja ravinnetaseet Peltotukeen, vuodelta 2014.
Aika hyvin näkyy Ravinnetaseet-toimenpiteestä, kasvukauden sademäärän
vaikutus ravinnetaseeseen.
Sademäärät huhtikuu .. heinäkuu
2012 2013 2014
189,1 mm 67,1 mm 138,1mm
N-ravinnetaseet kg keskiarvo:
2012 2013 2014
11,0 kg 47,9 kg 25,4 kg
P-ravinnetaseet kg keskiarvo:
2012 2013 2014
-11,5 kg -2,3 kg -11,25 kg
2014 tuloksissa merkille pantavaa on muiden lohkojen <20 N tase, mutta luohon valtaamilla lohkoilla
kaikilla huonompi kuin 45 kg ! Eli kerääjäkasviksi luoho, ei hyvä idea , ei ollenkaan !
Huomattava myös, että en lisännyt toimenpidesuunnitelman typpilannoitusta vuodelle 2013, joten
pääsääntöisesti sama lannoitus näiden kolmen vuoden aikana ! Tein myös ennusteen saadun riippuvuden
mukaan, ja 240 mm kesän sateet antaisivat käytetyillä lannoitustasoilla 100% hyväksikäytön. Normisademäärä
on joskus 30 vuotta sitten ollut 200 mm. Ei enää. Varmaankaan.
Totuus voi joskus olla ympäristötoimenpiteitä
ihmeellisempää ?
-SS-
:D :D :D :D :D 8) 8)
Kylläpä sitä tiedemiehet tutkivat monenmoista:
Hakojärvi M. Hautala M. Ristolainen, A. Alakukku L. Maan vesipitoisuuteen vaikuttavien ominaisuuksien ja sateen vaikutus maksimaaliseen biomassan kertymiseen sekä paikkakohtaiseen vaihteluun.Helsingin Yliopisto, Mataloustieteiden laitos. Maataloustieteen Päivät 2014
He saivat hienot käyrät, ja pääsivät aivan samaan tulokseen kuin meikäläinen tuolla omalla sekatyömiehen kokeella:
Sato riippuu varsinkin kuivalla alueella vahvasti sademäärästä !
Mutta tää Agronet kun ei ole tiedelehti, niin jää sitten pojot saamatta, agronoomin etätutkintoa siis ajatellen :)
-SS-
Mutta sun kokeen "tulokset" voi nähdä useampi silmäpari?
Tai sitten ei...
-
Kuinka leveitä suojakaista nurmet saavat maksimissaan olla ?
-
Eikö koko lohko voi olla ?
-
Kuinka leveitä suojakaista nurmet saavat maksimissaan olla ?
En usko, että määritelmää aletaan muuttamaan.
Vanhassa ympissä 1- 3 m oli piennar, riippuen ojan koosta.
Oli osa lohkoa.
Sitten suojakaista: "suojakaista voi olla 3 - 10
(tai enemmänkin) metriä leveä. Suojakaista on erotettava
omaksi kasvulohkoksi, jos se on yli 3 metriä leveä. Suojakaista
on pidettävä hoidettuna esimerkiksi niittämällä. Sadon saa
käyttää hyödyksi, mutta korjuuvelvoitetta ei ole. Erillisenä
kasvulohkona ilmoitettavalle suojakaistalle maksetaan
normaalit tuet , jos lohko on vähintään 0,05 ha. Eli mitään
lisätukia ei tule.
Mielestäni nämä suojakaistat kannattaa laittaa EFA-alaksi, kun
ei EFA:sta mitään hyötyäkään oikein saa olla.
Sitten suojavyöhyke:
"Suojavyöhyke on peltoalueelle valtaojan tai vesistön
varteen perustettava vähintään keskimäärin
15 metriä leveä monivuotisen kasvillisuuden
peittämä hoidettu alue, jolle ei levitetä
lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita. Niittojäte on
korjattava pois. Suojavyöhyke voidaan perustaa myös
luokitellulla pohjavesialueella olevalle pellolle."
Suojavyöhykkeestä saa 450 (500) € tukea, joten
lähes 15 m leveät suojakaistat kannattaa levittää
yli 15 m leveäksi suojavyöhykkeeksi, ja nostaa tuet.
Jos ei halua korjuuvaivaa, niin jättää sitten suojakaistaksi.
-SS-
-
Eikö koko lohko voi olla ?
Itse asiassa voi ollakin niin, että koko lohko voisi olla suojakaistaa.
Ei sitäkään ole varsinaisesti kielletty, joissakin neuvonnan ohjeissa
on puhuttu 3-10 m. Mutta miksei samalla ota LHP tai suojavyöhyketukea ?
Toinen mahdollisuus, että kysyit tätä siksi, että arvelit
milkboin kysyvän suojavyöhykkeen eikä suojakaistan
maksimileveyttä ? Suojavyöhykkeelläkään sitä ei ole.
Mutta epämääräisesti on suojakaistankin maksimileveys kerrottu.
-SS-
-
Uutiskatsaus MT ( 23.02.2015):
"Uusi maaseutuohjelmakausi saattaa kääntää riistapeltojen määrän kasvuun, uskoo Markus von Weissenberg Riistasiemen Oy:stä. "
"Tuki on kuitenkin viiden prosentin ekologisen alan osalta vain 172 euroa hehtaarilta, kun tuki varsinaiselle riistapellolle on 300 euroa hehtaarilta."
Tässä on se rahan seuraaminen mahdollista, mutta en nyt ala, koska tulee heti niitä vainoharhaisuuskommentteja ;D.
Mutta tuo rahasumma EFA-alalle, miten tuo 172 euroa on saatu ? Olisiko siinä otettu huomioon se, että kesantoja, tilapäisesti viljelemättömiä aloja sekä LHP nurmia, joihin riistapeltokin kuuluu, saa olla vain 25% vuodesta 2016 eteenpäin, jolloin ylimenevä osuus jää luonnonhaittakorvauksen ulkopuolelle. Samoin kesannot lasketaan tähän alaan. Viherlannoitukset ja korvattava monimuotoisuuspellot-toimenpide katsotaan viljellyksi alaksi, ne eivät vähennä luonnonhaittakorvausta.
Ja tuo 300 euroa selvästikin on ympäristökorvauksen tukimäärä, tuleehan siihenkin muut tuet päälle, eli yhteensä jotain 700 euroa.
-SS-
-
Saakohan suojavyöhykkeellä kasvaa apilaa?
-
Saakohan suojavyöhykkeellä kasvaa apilaa?
Karjatilat, jotka näkevät de facto säilörehunurmille paremman tukimoottorin
suojavyöhykkeeksi merkitsemällä , olettavat, että saa.
Toiset sanovat, että maksimissaan 20% saa olla typenkerääjiä - siemenseoksessa.
Kolmannet sanovat, ettei ollenkaan.
Suojavyöhykkeen perustaminen sadalla tonnilla karjanlantaa, viideksi vuodeksi
apilaheinä ja viskottimella salaa lisää apilaa, jos se häviää. Satotaso voi olla
optimisäillä ja niitoilla ihan hyväkin.
Ja rahasato ylivoimainen.
Edit: Maaseutumediassa on vahvistettu tämä asia:
"Suojavyöhykkeellä EI OLE typensitojakasville minkäänlaista vaatimusta. Eli riittää että on vaikka pelkkää timoteitä. Mutta saa olla myös pelkkää apilaa."
Eli nautavaltaisessa viljelyssä voi tehdä apilapitoisen suojavyöhykkeen, jossa tuotetaan rehua, jos fosforit ovat kunnossa, kasvu on vähintään 3 vuotta apilapohjalla, ja voihan sinne täydennyskylvääkin apilaa tai muuta typensitojaa ?
Tällöin kasvusto ei jää kituvaksi vaan muistuttaa normaalia viljelynurmea. 900 € kokonaistuki ei voi olla näkymättä viljelyn kokonaistuloksessa !
-SS-
-
Saakohan suojavyöhykkeellä kasvaa apilaa?
Karjatilat, jotka näkevät de facto säilörehunurmille paremman tukimoottorin
suojavyöhykkeeksi merkitsemällä , olettavat, että saa.
Toiset sanovat, että maksimissaan 20% saa olla typenkerääjiä - siemenseoksessa.
Kolmannet sanovat, ettei ollenkaan.
Suojavyöhykkeen perustaminen sadalla tonnilla karjanlantaa, viideksi vuodeksi
apilaheinä ja viskottimella salaa lisää apilaa, jos se häviää. Satotaso voi olla
optimisäillä ja niitoilla ihan hyväkin.
Ja rahasato ylivoimainen.
Edit: Maaseutumediassa on vahvistettu tämä asia:
"Suojavyöhykkeellä EI OLE typensitojakasville minkäänlaista vaatimusta. Eli riittää että on vaikka pelkkää timoteitä. Mutta saa olla myös pelkkää apilaa."
Eli nautavaltaisessa viljelyssä voi tehdä apilapitoisen suojavyöhykkeen, jossa tuotetaan rehua, jos fosforit ovat kunnossa, kasvu on vähintään 3 vuotta apilapohjalla, ja voihan sinne täydennyskylvääkin apilaa tai muuta typensitojaa ?
Tällöin kasvusto ei jää kituvaksi vaan muistuttaa normaalia viljelynurmea. 900 € kokonaistuki ei voi olla näkymättä viljelyn kokonaistuloksessa !
-SS-
tää olis ainut pointti sitoutua ymppiin ja korvata muita tukimenetyksiä.
-
Saakohan suojavyöhykkeellä kasvaa apilaa?
Karjatilat, jotka näkevät de facto säilörehunurmille paremman tukimoottorin
suojavyöhykkeeksi merkitsemällä , olettavat, että saa.
Toiset sanovat, että maksimissaan 20% saa olla typenkerääjiä - siemenseoksessa.
Kolmannet sanovat, ettei ollenkaan.
Suojavyöhykkeen perustaminen sadalla tonnilla karjanlantaa, viideksi vuodeksi
apilaheinä ja viskottimella salaa lisää apilaa, jos se häviää. Satotaso voi olla
optimisäillä ja niitoilla ihan hyväkin.
Ja rahasato ylivoimainen.
Edit: Maaseutumediassa on vahvistettu tämä asia:
"Suojavyöhykkeellä EI OLE typensitojakasville minkäänlaista vaatimusta. Eli riittää että on vaikka pelkkää timoteitä. Mutta saa olla myös pelkkää apilaa."
Eli nautavaltaisessa viljelyssä voi tehdä apilapitoisen suojavyöhykkeen, jossa tuotetaan rehua, jos fosforit ovat kunnossa, kasvu on vähintään 3 vuotta apilapohjalla, ja voihan sinne täydennyskylvääkin apilaa tai muuta typensitojaa ?
Tällöin kasvusto ei jää kituvaksi vaan muistuttaa normaalia viljelynurmea. 900 € kokonaistuki ei voi olla näkymättä viljelyn kokonaistuloksessa !
-SS-
tää olis ainut pointti sitoutua ymppiin ja korvata muita tukimenetyksiä.
Joo tämä lienee niitä yhden kirjoittajan mainitsemia ympäristösitoumukseen tarkoituksella lisättyjä piilotettuja mahdollisuuksia ns. nokkelille viljelijöille. Eli suojavyöhyketuen saava tosiasiallinen monivuotinen viherlannoitusnurmi ! Parhaimmillaan 10000 kg /ha kuiva-ainesato noissa.
-SS-
-
Tämä suojavyöhykemenetelmä toimii todella hyvin nautavyöhykkeen reuna-alueilla; omat lannat luovutetaan pois. Omat pellot ovat 75% suojavyöhyke-viherlannoitus-satonurmina.
Rahakasveja 20 + 5 %:lla kerääjäkasvin ja valkuais-öljykasvi-ruistuella täydennettynä
Karja-LHK on korkeampi, joten kokonaispotti, vaikka EFA - alankin
ottaisi mukaan, tulee keskiarvona 850 €/ha, ja satoa JOKA AINOALTA HEHTAARILTA.
-SS-
-
Alkaakohan porsaanreikien määrä pelottaa Mavia. Asetukseen on tulossa seuraava kohta:
”Viljelijän tai sellaisen yhteisömuotoisen yrityksen, jossa viljelijä on osakkaana, hallinnassa olevalta maatilalta peräisin oleva lanta, turve, olki, niittojäte tai vastaava aine eivät oikeuta korvaukseen.”
Mitä tämä tarkoittanee, ja mihin toimenpiteeseen se liittyy, mutta kuulostaa aivan siltä kuin haluttaisiin estää käytännössä oman lannan vastaanottokorvauksen saaminen ?
-SS-
-
Saas nähdä, kuinka moni kunta ärähtää typensitojakasvien käytöstä
suojavyöhykkeenä pohjavesialueella. Kaikki muut nurmimuodot,
kesannot, LHP pysyvät nurmet ym. sisältävät selvän typensitojakasvin
rajoituksen pohjavesialueille.
Onhan se muutenkin ristiriitaista: suojavyöhykettä ei saisi lannoittaa, mutta
typensitojien tuottamaa helppoliukoista typpeä saisi käyttää
lannoitukseen.
-SS-
-
Alkaakohan porsaanreikien määrä pelottaa Mavia. Asetukseen on tulossa seuraava kohta:
”Viljelijän tai sellaisen yhteisömuotoisen yrityksen, jossa viljelijä on osakkaana, hallinnassa olevalta maatilalta peräisin oleva lanta, turve, olki, niittojäte tai vastaava aine eivät oikeuta korvaukseen.”
Mitä tämä tarkoittanee, ja mihin toimenpiteeseen se liittyy, mutta kuulostaa aivan siltä kuin haluttaisiin estää käytännössä oman lannan vastaanottokorvauksen saaminen ?
-SS-
Tämähän oli esityksessä ihan alusta saakka, tätä tukea ei ole tarkoitettu karjatiloille sehän on muutenkin johtava ajatus tässä uudistuksessa.
-
Alkaakohan porsaanreikien määrä pelottaa Mavia. Asetukseen on tulossa seuraava kohta:
”Viljelijän tai sellaisen yhteisömuotoisen yrityksen, jossa viljelijä on osakkaana, hallinnassa olevalta maatilalta peräisin oleva lanta, turve, olki, niittojäte tai vastaava aine eivät oikeuta korvaukseen.”
Mitä tämä tarkoittanee, ja mihin toimenpiteeseen se liittyy, mutta kuulostaa aivan siltä kuin haluttaisiin estää käytännössä oman lannan vastaanottokorvauksen saaminen ?
-SS-
Tämähän oli esityksessä ihan alusta saakka, tätä tukea ei ole tarkoitettu karjatiloille sehän on muutenkin johtava ajatus tässä uudistuksessa.
niinkuin ei oikein mitään muutakaan
-
Alkaakohan porsaanreikien määrä pelottaa Mavia. Asetukseen on tulossa seuraava kohta:
”Viljelijän tai sellaisen yhteisömuotoisen yrityksen, jossa viljelijä on osakkaana, hallinnassa olevalta maatilalta peräisin oleva lanta, turve, olki, niittojäte tai vastaava aine eivät oikeuta korvaukseen.”
Mitä tämä tarkoittanee, ja mihin toimenpiteeseen se liittyy, mutta kuulostaa aivan siltä kuin haluttaisiin estää käytännössä oman lannan vastaanottokorvauksen saaminen ?
-SS-
Tämähän oli esityksessä ihan alusta saakka, tätä tukea ei ole tarkoitettu karjatiloille sehän on muutenkin johtava ajatus tässä uudistuksessa.
Tarkemmin katsoen, siis oman tilan lannan vastaanottokorvausta
ei lähtökohtaisesti tuettu, mutta tämä nykyinen yhtiöittämisbuumi
antoi vähäisen ajatuksen tasolla olevan mahdollisuuden hyödyntää
sitä 40 euroa kuivalannalla, siis omasta yhtiöstä. Mutta nyt evätään
tuki jopa osaosakkuusyhtiöstä tulevalle kuivalannalle ?
Siksi tuo lähelle tuleva suurempi yksikkö lienee valinnut lietelannan, osakas
saa lietelannan sijoitustuen, riippumatta siitä, kenen se lanta on.
-SS-
-
Alkaakohan porsaanreikien määrä pelottaa Mavia. Asetukseen on tulossa seuraava kohta:
”Viljelijän tai sellaisen yhteisömuotoisen yrityksen, jossa viljelijä on osakkaana, hallinnassa olevalta maatilalta peräisin oleva lanta, turve, olki, niittojäte tai vastaava aine eivät oikeuta korvaukseen.”
Mitä tämä tarkoittanee, ja mihin toimenpiteeseen se liittyy, mutta kuulostaa aivan siltä kuin haluttaisiin estää käytännössä oman lannan vastaanottokorvauksen saaminen ?
-SS-
Tämähän oli esityksessä ihan alusta saakka, tätä tukea ei ole tarkoitettu karjatiloille sehän on muutenkin johtava ajatus tässä uudistuksessa.
Tarkemmin katsoen, siis oman tilan lannan vastaanottokorvausta
ei lähtökohtaisesti tuettu, mutta tämä nykyinen yhtiöittämisbuumi
antoi vähäisen ajatuksen tasolla olevan mahdollisuuden hyödyntää
sitä 40 euroa kuivalannalla, siis omasta yhtiöstä. Mutta nyt evätään
tuki jopa osaosakkuusyhtiöstä tulevalle kuivalannalle ?
Siksi tuo lähelle tuleva suurempi yksikkö lienee valinnut lietelannan, osakas
saa lietelannan sijoitustuen, riippumatta siitä, kenen se lanta on.
-SS-
Niinpä aika ristiriitaista. Taisin tästä kirjoitella jo aiemmin. Tämä kuivan tavaran vastaanotto on tehty kasvinviljely tilalle joka ottaa separoitua lantaa vastaan. Nykyään kun kuivalanta järjestelmiä on käsittääkseni aika vähän.
Me kun esim. ajattelimme, kun ekan kerran pykälä nähtiin, että voisi lietteestä separoida kuivan tavaran erilleen ja viedä sen kaukaisimmille lohkoille, kun siellä on pulaa fosforista ja rahtaaminenkin olisi vähäisempää. Osan kuluista kattaisi tuo 40€, mutta eihän se käy. Nyt meidän tulisi tehdä sivutilalle lietealtaat, päälle jumalaton ralli lietevaunun kanssa ja silloin saisimme tuon 40€ sijoitustukea. Sijoitustuki kuitenkin käsittääkseni pelaa molemmissa tapauksissa sen saat omalle lietteelle joka on levitetty omalle pellolle, tai naapurin pellolle.
Tämähän oli esityksessä ihan alusta saakka, tätä tukea ei ole tarkoitettu karjatiloille sehän on muutenkin johtava ajatus tässä uudistuksessa.
No niinhän se on, mutta järkeä olisi saanut kyllä käyttää. Tuohan on omasta mielestäni jäänyt hieman puolitiehen. Ei se raha määrässäkään ero sijoitatko lietettä vai levitätkö kuivaa tavaraa. Järjellisesti ajatellen lietettä ei kannattaisi viedä yhtään kauemmaksi kuin on pakko. Mutta järki nyt on tunnetusti näistä pykälistä uupunut.
-
Alkaakohan porsaanreikien määrä pelottaa Mavia. Asetukseen on tulossa seuraava kohta:
”Viljelijän tai sellaisen yhteisömuotoisen yrityksen, jossa viljelijä on osakkaana, hallinnassa olevalta maatilalta peräisin oleva lanta, turve, olki, niittojäte tai vastaava aine eivät oikeuta korvaukseen.”
Mitä tämä tarkoittanee, ja mihin toimenpiteeseen se liittyy, mutta kuulostaa aivan siltä kuin haluttaisiin estää käytännössä oman lannan vastaanottokorvauksen saaminen ?
-SS-
Tämähän oli esityksessä ihan alusta saakka, tätä tukea ei ole tarkoitettu karjatiloille sehän on muutenkin johtava ajatus tässä uudistuksessa.
Tarkemmin katsoen, siis oman tilan lannan vastaanottokorvausta
ei lähtökohtaisesti tuettu, mutta tämä nykyinen yhtiöittämisbuumi
antoi vähäisen ajatuksen tasolla olevan mahdollisuuden hyödyntää
sitä 40 euroa kuivalannalla, siis omasta yhtiöstä. Mutta nyt evätään
tuki jopa osaosakkuusyhtiöstä tulevalle kuivalannalle ?
Siksi tuo lähelle tuleva suurempi yksikkö lienee valinnut lietelannan, osakas
saa lietelannan sijoitustuen, riippumatta siitä, kenen se lanta on.
-SS-
Niinpä aika ristiriitaista. Taisin tästä kirjoitella jo aiemmin. Tämä kuivan tavaran vastaanotto on tehty kasvinviljely tilalle joka ottaa separoitua lantaa vastaan. Nykyään kun kuivalanta järjestelmiä on käsittääkseni aika vähän.
Me kun esim. ajattelimme, kun ekan kerran pykälä nähtiin, että voisi lietteestä separoida kuivan tavaran erilleen ja viedä sen kaukaisimmille lohkoille, kun siellä on pulaa fosforista ja rahtaaminenkin olisi vähäisempää. Osan kuluista kattaisi tuo 40€, mutta eihän se käy. Nyt meidän tulisi tehdä sivutilalle lietealtaat, päälle jumalaton ralli lietevaunun kanssa ja silloin saisimme tuon 40€ sijoitustukea. Sijoitustuki kuitenkin käsittääkseni pelaa molemmissa tapauksissa sen saat omalle lietteelle joka on levitetty omalle pellolle, tai naapurin pellolle.
Tämähän oli esityksessä ihan alusta saakka, tätä tukea ei ole tarkoitettu karjatiloille sehän on muutenkin johtava ajatus tässä uudistuksessa.
No niinhän se on, mutta järkeä olisi saanut kyllä käyttää. Tuohan on omasta mielestäni jäänyt hieman puolitiehen. Ei se raha määrässäkään ero sijoitatko lietettä vai levitätkö kuivaa tavaraa. Järjellisesti ajatellen lietettä ei kannattaisi viedä yhtään kauemmaksi kuin on pakko. Mutta järki nyt on tunnetusti näistä pykälistä uupunut.
Nämä rahathan ovat korvauksia. Nestemäisen tavaran sijoittaminen korvataan. Kuivalannan osalta korvataan vastaanottajan lisätyö. Samalla näissä on varmaan kannustinosa mukana. Olisi varmaan pitänyt jonkun esittää jokin lisätyö tai -kustannus oman tilan kuivalannan käytöstä. Siten siitä olisi tullut korvauksen peruste. Olisihan niitä löytynyt. Esimerkiksi jokin aikamäärä multaamiselle levityksestä?
-
Me kun esim. ajattelimme, kun ekan kerran pykälä nähtiin, että voisi lietteestä separoida kuivan tavaran erilleen ja viedä sen kaukaisimmille lohkoille, kun siellä on pulaa fosforista ja rahtaaminenkin olisi vähäisempää. Osan kuluista kattaisi tuo 40€, mutta eihän se käy. Nyt meidän tulisi tehdä sivutilalle lietealtaat, päälle jumalaton ralli lietevaunun kanssa ja silloin saisimme tuon 40€ sijoitustukea. Sijoitustuki kuitenkin käsittääkseni pelaa molemmissa tapauksissa sen saat omalle lietteelle joka on levitetty omalle pellolle, tai naapurin pellolle.
Eikö eläintilat osaa/voi tehdä mitään ilman lisätukia? En tee kun en saa tukea ja itkupotkuraivarit päälle... :o
-
no toi on mua varten korjattu. olen osaomistamani yhtiön lannan vastaanottaja. toki kananlannan kanssa toi olis vaatinut muutakin kikkailua.
tähän asiaan siis saatiin korjaus muutamassa viikossa. mutta vieläkään osaomistamani yhtiön eläimet eivät oikeuta minua lfa-korvauksessa kotieläintilaksi. eli omistan 300 eläinyksikköä mutta en ole kotieläintila. simppeliä.
oletan, että jos osaomisteisen yhtiön lantaan ei saa vastaanottokorvausta niin se lasketaan sentään omaksi lannaksi niin että saa käyttää lantapoikkeusta. jos ei niin kirveelle on kyllä isosti töitä. kanat ovat siis eri tilatunnuksen kuin mun pellot. siksi olen tulkinnut että lantapoikkeukseen en ole oikeutettu kun ei ole tilan (tilatunnuksen) omaa lantaa.
levällään on eväät ja sunnuntaina saa sanoo ens kuussa kylvöille.
-
no toi on mua varten korjattu. olen osaomistamani yhtiön lannan vastaanottaja. toki kananlannan kanssa toi olis vaatinut muutakin kikkailua.
tähän asiaan siis saatiin korjaus muutamassa viikossa. mutta vieläkään osaomistamani yhtiön eläimet eivät oikeuta minua lfa-korvauksessa kotieläintilaksi. eli omistan 300 eläinyksikköä mutta en ole kotieläintila. simppeliä.
oletan, että jos osaomisteisen yhtiön lantaan ei saa vastaanottokorvausta niin se lasketaan sentään omaksi lannaksi niin että saa käyttää lantapoikkeusta. jos ei niin kirveelle on kyllä isosti töitä. kanat ovat siis eri tilatunnuksen kuin mun pellot. siksi olen tulkinnut että lantapoikkeukseen en ole oikeutettu kun ei ole tilan (tilatunnuksen) omaa lantaa.
levällään on eväät ja sunnuntaina saa sanoo ens kuussa kylvöille.
Tuohon jos meneet tarkennusta kysymään, niin omasta perseestään huolta kantava virkahenkilö kieltää sekä lantapoikkeuksen että vastaanottokorvauksen. ;D
-
Tuohon jos meneet tarkennusta kysymään, niin omasta perseestään huolta kantava virkahenkilö kieltää sekä lantapoikkeuksen että vastaanottokorvauksen. ;D
Veikko vastaa.
Voiko lannan luovuttajana olla osakeyhtiö ja vastaanottajana kasvinviljelytila niissä tapauksissa joissa eläintuotanto tilalla on yhtiöitetty. Meillä on paljon sika ja broisku tiloja joilla isäntä luonnollisena henkilönä toimii kasvinviljelijänä ja hänen omistamansa osakeyhtiö hoitaa eläimet. Molemmilla on omat tiltut.
VASTAUS:
Ei voi. Saadun tiedon mukaan Lopulliseen asetukseen on tulossa tähän tarkennus. Pykälään tulee lisäys: ”Viljelijän tai sellaisen yhteisömuotoisen yrityksen, jossa viljelijä on osakkaana, hallinnassa olevalta maatilalta peräisin oleva lanta, turve, olki, niittojäte tai vastaava aine eivät oikeuta korvaukseen.”
-
Alkaakohan porsaanreikien määrä pelottaa Mavia. Asetukseen on tulossa seuraava kohta:
”Viljelijän tai sellaisen yhteisömuotoisen yrityksen, jossa viljelijä on osakkaana, hallinnassa olevalta maatilalta peräisin oleva lanta, turve, olki, niittojäte tai vastaava aine eivät oikeuta korvaukseen.”
Mitä tämä tarkoittanee, ja mihin toimenpiteeseen se liittyy, mutta kuulostaa aivan siltä kuin haluttaisiin estää käytännössä oman lannan vastaanottokorvauksen saaminen ?
-SS-
Hetkinen, siis saako oljesta ja niittojätteestä saman tuen kuin kuivalannan vastaanotosta? Se ainakin ratkaisisi ongelmaa mitä tehdä suojakaistojen korjuulle jos ei ole nautatiloja lähettyvillä. Viljatila A levittää viljatilan B suojakaistojen tuotokset kynnön alle ja viljatila B viljatilan A suojakaistojen tuotoksen.
-
Hetkinen, siis saako oljesta ja niittojätteestä saman tuen kuin kuivalannan vastaanotosta? Se ainakin ratkaisisi ongelmaa mitä tehdä suojakaistojen korjuulle jos ei ole nautatiloja lähettyvillä. Viljatila A levittää viljatilan B suojakaistojen tuotokset kynnön alle ja viljatila B viljatilan A suojakaistojen tuotoksen.
Joo mutta ei. Ei taida 40 €:lla kerätä ja kuljettaa 15 m3/ha nurmea. 0.5 m3/paali => 30 paalta hehtaarille.
Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen 40 €/ha/v (+ rtk 54 €/ha/v)
toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa vuosittain
vähintään 15 m3/ha/vuosi
mm. toiselta tilalta vastaanotettu kuivalanta (kuiva ainepitoisuus väh. 20 %);
ei oman tilan kuivalanta
maatila ei voi sekä vastaanottaa että luovuttaa kuivalantaa
maksua haetaan syksyllä 30.9. mennessä
alat eivät ole sidoksissa kevään kasvulohkoihin
ei voi valita yhdessä lietelannan sijoittaminen kanssa
-
Alkaakohan porsaanreikien määrä pelottaa Mavia. Asetukseen on tulossa seuraava kohta:
”Viljelijän tai sellaisen yhteisömuotoisen yrityksen, jossa viljelijä on osakkaana, hallinnassa olevalta maatilalta peräisin oleva lanta, turve, olki, niittojäte tai vastaava aine eivät oikeuta korvaukseen.”
Mitä tämä tarkoittanee, ja mihin toimenpiteeseen se liittyy, mutta kuulostaa aivan siltä kuin haluttaisiin estää käytännössä oman lannan vastaanottokorvauksen saaminen ?
-SS-
Hetkinen, siis saako oljesta ja niittojätteestä saman tuen kuin kuivalannan vastaanotosta? Se ainakin ratkaisisi ongelmaa mitä tehdä suojakaistojen korjuulle jos ei ole nautatiloja lähettyvillä. Viljatila A levittää viljatilan B suojakaistojen tuotokset kynnön alle ja viljatila B viljatilan A suojakaistojen tuotoksen.
Vaihtotyöhän ei ollut tuettu, eli sama tila ei saa sekä vastaanottaa että luovuttaa, mutta kyllä mä tosissaan parin sekunnin heikkona hetkenä ajattelin, että jos olis ruvennu kuskaamaan sitä suojavyöhykemassaa pakettina ja jollain paalisilppurilla virittää levityksen ...jos siitä tekee kompostia, tule patterointi- ja kompostin varastointisäädökset. Kallista rikkaruohosilppua tosiaan.
-SS-
-
no toi on mua varten korjattu. olen osaomistamani yhtiön lannan vastaanottaja. toki kananlannan kanssa toi olis vaatinut muutakin kikkailua.
Ne varmaan ajattelee siellä Mavissa, et sä olet ympäristökorvauksen jalomielisistä ja runsaista korvausmahdollisuuksista kiitollinen ja valkkaat ainakin paljon suojavyöhykettä ja kerääjäkasveja. Ihan tuon korjauksen takia jättäisin koko ympäristökorvauksen väliin, sehän on pilkkaa eikä mitään korvausta.
Näin heti tuossa, että kyllä nyt kanakoppiyrittäjiä kurmootetaan. Eikä meillekään sit saatu kananlantaa, 400 lehmää kyllä mahtuu kylälle lietelannalla, mut ei 60000 broiskua kuivalannalla ? Paikalliset ympäristöpäsmärit panivat paperin roskiin. Meikä ei saa ottaa lietettä mut kuivalantaa olis voinu.
-SS-
-
niin juu mitenkähä tää si menee joosepilta torpattiin jo levitystuki mulla on paperi jos lietelannan multaustuki päättyy 1,9 2017 alalle9,25ha vipu palvelussa ei näy enään onko nää niinsanotusti nollattu ja keväällä voi valita kumman tuen ottaa koska sikalietettä ei oo enään kellään mutta kanajöötistä ottaisin tuen joka ha
-
Nämä rahathan ovat korvauksia. Nestemäisen tavaran sijoittaminen korvataan. Kuivalannan osalta korvataan vastaanottajan lisätyö. Samalla näissä on varmaan kannustinosa mukana. Olisi varmaan pitänyt jonkun esittää jokin lisätyö tai -kustannus oman tilan kuivalannan käytöstä. Siten siitä olisi tullut korvauksen peruste. Olisihan niitä löytynyt. Esimerkiksi jokin aikamäärä multaamiselle levityksestä?
Miten se eroaa tekeekö naapuri sen työn vai minä? Naapuri on oikeutettu korvaukseen, mutta minä en? Ja jos nyt lietteestä separoidaan kuivaa tavaraa erilleen ja näin säästetään ympäristö kuljetuksen, levityksen yms. muodossa niin eikö se ole peruste korvaukselle? ::) Ja edelleen eikö sen sijoitustuen saa kuka tahansa, niin itse lannantuottaja kuin vastaanottajakin?Me kun esim. ajattelimme, kun ekan kerran pykälä nähtiin, että voisi lietteestä separoida kuivan tavaran erilleen ja viedä sen kaukaisimmille lohkoille, kun siellä on pulaa fosforista ja rahtaaminenkin olisi vähäisempää. Osan kuluista kattaisi tuo 40€, mutta eihän se käy. Nyt meidän tulisi tehdä sivutilalle lietealtaat, päälle jumalaton ralli lietevaunun kanssa ja silloin saisimme tuon 40€ sijoitustukea. Sijoitustuki kuitenkin käsittääkseni pelaa molemmissa tapauksissa sen saat omalle lietteelle joka on levitetty omalle pellolle, tai naapurin pellolle.
Eikö eläintilat osaa/voi tehdä mitään ilman lisätukia? En tee kun en saa tukea ja itkupotkuraivarit päälle... :o
Ootko ihan tosissasi? Kyllähän täällä tehdään paljonkin ilman tukea. Moninkerroin tavan kasvinviljelytilaan verrattuna. Kasvinviljeli saa yrittää optimoida tuista maksimin, mutta eläintila ei sitä saa tehdä, näinkö meinasit?
-
Nyt täytyy laittaa separaattorit pyörimään takaperin ja valmistamaan lietelantaa.
-
Nyt täytyy laittaa separaattorit pyörimään takaperin ja valmistamaan lietelantaa.
Tuo ei ole kaukaa haettu ajatus. Jos ajattelee tukipoliittisesti. Järkevää se ei liene.
-SS-
-
http://www.luomuliitto.fi/lausunto-ymparistokorvaus/
Nyt Luomuliitto on ruvennut itkemään fosforimääräyksistä.
Totta kai heille pitää antaa erivapaudet, kerääjäkasvitoimenpidehän
korvaa tavan viljelijälle fosforiummetuksen seuraukset.
1000 kg:ssa Viljoa on 50 kg kokonaisfosforia. Entisen ympin
aikana siinä oli vaan 1.5 kg fosforia. Hienoa. Vaikka kaksi tonnia
olisi laittanut. Ei ongelmaa minkäänlaista. Mut nyt sitten on.
Tuhkaa laittoivat ennen 10 tonnia, 5 kg fosforia, nyt onkin 24 kg.
No voihan sentään, yhyy !
Vastaanotettavan lannan lantapoikkeuksen puuttuminen kirvoittaa
hersyvät itkut, voi voi. Ja jos ne säilörehunurmet korjattaisiin,
poistuisi sieltä tietenkin hirveesti fosforia. Mut kun eipä sitä kukaan
taida korjata, koska ne ovat apuviherlannoitusnurmia. Kyllähän sitä
nyt sentään hiukan saa mennä fosforia sinne ojaan siitä mätänevästä
säiliksestä, eikö ?
On se kumma kun luomuväkikin jo alkaa äristä tuosta
ympäristökorvauksen ravinteiden tasapainoton pihtaaminen
-fosforista. Mut meikäläisen kritiikki dissattiin täysin turhana.
-SS-
-
http://www.luomuliitto.fi/lausunto-ymparistokorvaus/
Nyt Luomuliitto on ruvennut itkemään fosforimääräyksistä.
Totta kai heille pitää antaa erivapaudet, kerääjäkasvitoimenpidehän
korvaa tavan viljelijälle fosforiummetuksen seuraukset.
1000 kg:ssa Viljoa on 50 kg kokonaisfosforia. Entisen ympin
aikana siinä oli vaan 1.5 kg fosforia. Hienoa. Vaikka kaksi tonnia
olisi laittanut. Ei ongelmaa minkäänlaista. Mut nyt sitten on.
Tuhkaa laittoivat ennen 10 tonnia, 5 kg fosforia, nyt onkin 24 kg.
No voihan sentään, yhyy !
Vastaanotettavan lannan lantapoikkeuksen puuttuminen kirvoittaa
hersyvät itkut, voi voi. Ja jos ne säilörehunurmet korjattaisiin,
poistuisi sieltä tietenkin hirveesti fosforia. Mut kun eipä sitä kukaan
taida korjata, koska ne ovat apuviherlannoitusnurmia. Kyllähän sitä
nyt sentään hiukan saa mennä fosforia sinne ojaan siitä mätänevästä
säiliksestä, eikö ?
On se kumma kun luomuväkikin jo alkaa äristä tuosta
ympäristökorvauksen ravinteiden tasapainoton pihtaaminen
-fosforista. Mut meikäläisen kritiikki dissattiin täysin turhana.
-SS-
Siis miten tuo on on erivapauksien hakemista luomulle. Tuossahan tuetaan kaikkia karjatiloja lantapoikkeuksen suhteen.
Ja miten tuo nurmi. Tuossahan käsitellään korjattavien nurmien fosforipoistumaa. Siitä olen samaa mieltä, ettei maahan murskattavaa nurmea pidä lannoittaa.
Samanlaista tasapainottelua luomussakin on ravinteiden kanssa, kuin tavanomaisessakin. Tästä puuttuu vain ne perus pussilannoitteet valikoimasta. Kyllä moni tavanomainen tilakin käyttää samoja tuhkia, kuituja ja lantoja viljelyssään. Että samassa veneessä ollaan senkin osalta.
Miten ja kuka on dissannut sinun mielipiteesi turhina? Olen kyllä yrittänyt seurata kiinnostuneena tekstejäsi. Ne ovat hyviä ja monipuolisia, ja niistä näkyy, että olet kiinnostunut asioista, ja selvität niitä. Mutta täytyy myöntää, että joskus en ihan pysy kärryillä ajatuksenjuoksuistasi.
-
Mutta täytyy myöntää, että joskus en ihan pysy kärryillä ajatuksenjuoksuistasi.
Joo et varmaan.
Se viimänen piikki kohdistui esim. SKN:lle
Toinen pointtini on, että antanevat periksi ainoastaan luomulle, jos antavat,
mutta arvovaltasyistä ei ole varaa antaa periksi kaikille, koska
lähinnä vain luomu on riippuvainen siitä, ettei kokonaisfosforia
laskettaisi vaan liukoinen, juurikin orgaanisen lannoituksen
riippuvuuden takia. Tavan viljely jääköön NK1:n varaan.
Ja kanakopit tukehtukoot paskaansa.
Kolmas pointtini onkin juuri nämä apila - LHP:t ja apusäilikset.
Ja luomun viherlannoituksen tieten tehty muutos säilörehunurmeksi,
joka a) voidaan lannoittaa edelleen vahvimmin, ja b) tavan puolella
on sentään erikseen tuettu, joten apusäiliksiä siellä käytettäneen vain
paperilla lannoittamiseen. Eli nimenomaan luomussa alkaa
ilmestyä sen perustoimenpiteen 54€ noukkivia murskainnurmia,
joihin pääsee upottamaan vielä varastofosforiakin , reippaasti.
Siis kyllähän kolmen sadon murskainnurmi on potentiaalinen
vesistöjen vihollinen nro 1, jos asiaa oikein ajattelee ? Tavallaan
korjuuvelvoitteen poistuminen on tuonut mahdollisuuden oikeaan
ympäristötörkeilyyn, ympäristökorvauksen nojalla. Siis mahdollisuuden,
en väitäkään, että ympäristönsuojelullisesti ajatteleva näin tekisi,
mutta raha voittaa usein idealisminkin.
-SS-
-
Kyllä tässä ympäristötuessa olisi nyt mielenilmauksen paikka. Jos suurin osa viljelijöistä jättäytyisi koko touhun ulkopuolelle niin kyllä siitä jonkinlainen haloo nousisi? Kukaan sen takia konkurssia tekisi.
-
Mutta täytyy myöntää, että joskus en ihan pysy kärryillä ajatuksenjuoksuistasi.
Joo et varmaan.
Se viimänen piikki kohdistui esim. SKN:lle
Toinen pointtini on, että antanevat periksi ainoastaan luomulle, jos antavat,
mutta arvovaltasyistä ei ole varaa antaa periksi kaikille, koska
lähinnä vain luomu on riippuvainen siitä, ettei kokonaisfosforia
laskettaisi vaan liukoinen, juurikin orgaanisen lannoituksen
riippuvuuden takia. Tavan viljely jääköön NK1:n varaan.
Ja kanakopit tukehtukoot paskaansa.
Kolmas pointtini onkin juuri nämä apila - LHP:t ja apusäilikset.
Ja luomun viherlannoituksen tieten tehty muutos säilörehunurmeksi,
joka a) voidaan lannoittaa edelleen vahvimmin, ja b) tavan puolella
on sentään erikseen tuettu, joten apusäiliksiä siellä käytettäneen vain
paperilla lannoittamiseen. Eli nimenomaan luomussa alkaa
ilmestyä sen perustoimenpiteen 54€ noukkivia murskainnurmia,
joihin pääsee upottamaan vielä varastofosforiakin , reippaasti.
Siis kyllähän kolmen sadon murskainnurmi on potentiaalinen
vesistöjen vihollinen nro 1, jos asiaa oikein ajattelee ? Tavallaan
korjuuvelvoitteen poistuminen on tuonut mahdollisuuden oikeaan
ympäristötörkeilyyn, ympäristökorvauksen nojalla. Siis mahdollisuuden,
en väitäkään, että ympäristönsuojelullisesti ajatteleva näin tekisi,
mutta raha voittaa usein idealisminkin.
-SS-
;D
-
Kyllä tässä ympäristötuessa olisi nyt mielenilmauksen paikka. Jos suurin osa viljelijöistä jättäytyisi koko touhun ulkopuolelle niin kyllä siitä jonkinlainen haloo nousisi? Kukaan sen takia konkurssia tekisi.
Samaa mieltä, joku roti tohon tarttis saada. Tällaiset päätökset tarvitsis olla valmiina jo vuosi etukäteen. >:( >:( Tuntuu kuin ei ketään olisi viljelijän etuja ja toimeentuloa turvaamassa. :'(
-
Kyllä tässä ympäristötuessa olisi nyt mielenilmauksen paikka. Jos suurin osa viljelijöistä jättäytyisi koko touhun ulkopuolelle niin kyllä siitä jonkinlainen haloo nousisi? Kukaan sen takia konkurssia tekisi.
Samaa mieltä, joku roti tohon tarttis saada. Tällaiset päätökset tarvitsis olla valmiina jo vuosi etukäteen. >:( >:( Tuntuu kuin ei ketään olisi viljelijän etuja ja toimeentuloa turvaamassa. :'(
MTK... ;D
-
Jaa, että 27% pitää olla nurmitilalla viljaa tai jotain muuta ei-nurmea, että "pääsee" ympäristötuen piiriin.
No kyllä tästä varmaan täytyy sitten lähteä ostamaan se rapidi, puimuri, kuivuri ja mitäs muuta siihen tarvitaankaan?
Nii ja jos ei ole jotain muuta kuin nurmea ei saa kasvipeiteitteisyyslisää!!!!!!!!!!!!!!!!!
Tää on muuten ulotettava myös virkamiesten puutarhoihin, ei sa olla pihat kokonaan nurmella, liian ympäristöystävällistä!
-
Jaa, että 27% pitää olla nurmitilalla viljaa tai jotain muuta ei-nurmea, että "pääsee" ympäristötuen piiriin.
No kyllä tästä varmaan täytyy sitten lähteä ostamaan se rapidi, puimuri, kuivuri ja mitäs muuta siihen tarvitaankaan?
Nii ja jos ei ole jotain muuta kuin nurmea ei saa kasvipeiteitteisyyslisää!!!!!!!!!!!!!!!!!
Tää on muuten ulotettava myös virkamiesten puutarhoihin, ei sa olla pihat kokonaan nurmella, liian ympäristöystävällistä!
Alkoi tympiä tämä kuittien plärääminen. Eli tulin nyt kuitenkin tänne, kun alkoi kiehumaan.
Se 75% kasvin sääntö ja kahden / kolmen muun kasvin sääntö ei koske viherryttämisestä vapautettuja.
Ja siitä siis voi hakea vapautusta, jos viljelee enemmän kuin 75% nurmea JA muun kasvin ala ei ylitä 30 ha. Tämä ei siis ole tekemisissä mahdolliseen vapaaehtoiseen ympäristösitoumukseen liitettyjen toimenpidekorvausten kanssa. Nurmea - tai ei-viljaa - voi siis olla 100%.
EDIT *********Ympäristökorvaus korjattu , ks seuraava viestipari *********
Eli ympäristösitoumuksissa nurmitilat ulkona.
-SS-
-
Mitä sää ss taas säädät, ymppiKORVAUKSESTA on totaalisesti ulkona jos nurmea yli 75%, viherryttäminen on asia erikseen >:(
Edit; siis lisätoimenpiteistä on ulkona sitä tasapinoista 54 euroa saa ainakin osalle alasta, jostain sai sellaisenkin käsityksen, että sitäkään ei maksettaisi niille vanhoille nurmille..
-
Mitä sää ss taas säädät, ymppiKORVAUKSESTA on totaalisesti ulkona jos nurmea yli 75%, viherryttäminen on asia erikseen >:(
OK kiitos korjauksesta, pitääkin selvittää tuo tarkemmin, miksi tuollainen ehto. Saanee kuitenkin olla avo- tai sänkikesantoa se loppu.
Eli suojakaistat ym jäävät täysnurmitilan ulottumattomiin. Onpas vinhaa.
-SS-
-
Mitä sää ss taas säädät, ymppiKORVAUKSESTA on totaalisesti ulkona jos nurmea yli 75%, viherryttäminen on asia erikseen >:(
OK kiitos korjauksesta, pitääkin selvittää tuo tarkemmin, miksi tuollainen ehto. Saanee kuitenkin olla avo- tai sänkikesantoa se loppu.
Eli suojakaistat ym jäävät täysnurmitilan ulottumattomiin. Onpas vinhaa.
-SS-
Liian ympäristöystävällistä ;)
Mä kun kyntäisin reilut 100ha niin ymppikorvaus jopa triplaantuisi :o
-
Mitä sää ss taas säädät, ymppiKORVAUKSESTA on totaalisesti ulkona jos nurmea yli 75%, viherryttäminen on asia erikseen >:(
Miten tuo totaalisesti ulkona voidaan havaita.
Tekstihän on tällainen, asetusluonnoksesta:
"Maatilalle ei makseta 16 §:n 6 kohdassa tarkoitetusta toimenpiteestä ympäristökorvausta, jos maatila on vapautettu viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisvaatimuksesta tukiasetuksen 44 artiklan 3 kohdan a tai b alakohdan perusteella tai viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksesta tukiasetuksen 46 artiklan 4 kohdan perusteella. Viljelijälle ei makseta 16 §:n 4 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen mukaisista monivuotisista ympäristönurmista tai luonnonhoitopeltonurmista, jos viljelijä on vapautettu viherryttämistuen 25 ekologisen alan vaatimuksesta siksi, että hänen maatilansa peltoalasta yli 75 prosenttia on nurmea tai kesantoa."
Eli 16§ 4 kohta suojavyöhyke jää vielä korvattavaksi. Kasvipeitteisyys on tuo 16§ 6 kohta, sen ymmärrän hyvin, ei sitä muutenkaan paljon saa. Totta kai suojavyöhyke ei saa muuta ympäristökorvausta, mutta tarvitseeko sen saada ? Tuotantonurmista en ymmärrä, miksi ei voisi saada ravinteiden tasapainoinen käyttö-toimenpiteestä korvausta ? Tai lietelannan sijoituskorvausta . Tai lannanvastaanottokorvausta ?
En pikaisesti nähnyt pykälää, jossa kaikki ympäristösitoumuksen korvattavat toimenpiteet kiistetään nurmivaltaiselta tilalta ?
Mut minä otan ainakin sen riskin, että vaikka se kynnetty maa tuottaisi järjettömän hyvin ympäristökorvauksia, en sitoudu ainakaan ensimmäisenä vuotena, valvontariski on yksi syy ja sitten ympäristönsuojelullisesti ristiriitainen poissulkeminen sen yhden toimenpiteen takia muista korvauksista (esim kerääjäkasvi, lannanvastaanotto) on se toinen syy.
-SS-
-
Elikkäs lasketaanko tuo suojavyöhyke nurmi mukaan tuohon 75 prosenttiin?
-
Elikkäs lasketaanko tuo suojavyöhyke nurmi mukaan tuohon 75 prosenttiin?
Nii todellakin LHP ja ympäristönurmi jäävät kyseisen toimenpiteen korvauksien ulkopuolelle, jos nurmia on yli 75%. Ihan mitä tahansa nurmia tai kesantoja. Mutta suojavyöhykkeestä ei sanota, ettei saisi silti korvauksia. Eikä sanota, ettei saisi sitä perusosaa tuotantonurmille. Ei saa ilmoittaa LHP:ksi eikä ympäristönurmeksi. Vaan säilörehunurmeksi. Uskoisin myös, että tavanomaisen viljelyn puolella saa ilmoittaa viherlannoitusnurmeksi, ja saa sen viherlannoitustuen, sehän on toimenpide pääkohdassa pykälä 7, peltoluonnon monimuotoisuus. Luomussahan sitä tukea ei saa.
Onhan tuo ikävää kun 100% nurmitila ei saa kasvipeitteisyyskorvausta. Mutta taitaa se olla valintakin, juurikin ei tarvitse sitä toista koneketjua eikä vuokraurakoijaa tai kuivaamoja sitä toista kasvikiertoa varten. Kasvipeitteisyys ei muutenkaan ole käytännössä merkittävä tukimuoto, lukuisten rajoitustensa vuoksi.
-SS-
-
Elikkäs lasketaanko tuo suojavyöhyke nurmi mukaan tuohon 75 prosenttiin?
Nii todellakin LHP ja ympäristönurmi jäävät kyseisen toimenpiteen korvauksien ulkopuolelle, jos nurmia on yli 75%. Ihan mitä tahansa nurmia tai kesantoja. Mutta suojavyöhykkeestä ei sanota, ettei saisi silti korvauksia. Eikä sanota, ettei saisi sitä perusosaa tuotantonurmille. Ei saa ilmoittaa LHP:ksi eikä ympäristönurmeksi. Vaan säilörehunurmeksi. Uskoisin myös, että tavanomaisen viljelyn puolella saa ilmoittaa viherlannoitusnurmeksi, ja saa sen viherlannoitustuen, sehän on toimenpide pääkohdassa pykälä 7, peltoluonnon monimuotoisuus. Luomussahan sitä tukea ei saa.
Onhan tuo ikävää kun 100% nurmitila ei saa kasvipeitteisyyskorvausta. Mutta taitaa se olla valintakin, juurikin ei tarvitse sitä toista koneketjua eikä vuokraurakoijaa tai kuivaamoja sitä toista kasvikiertoa varten. Kasvipeitteisyys ei muutenkaan ole käytännössä merkittävä tukimuoto, lukuisten rajoitustensa vuoksi.
-SS-
Huono perustelu, ottaen huomioon, että kustannustehokkuutta on nimenomaan se, ettei ole useita koneketjuja, ja karjatiloilla ei välttämättä lainkaan.
Maataloustuilla on teollisuusmaissa kolme päämäärää:
Ne ylläpitävät ruokahuollon omavaraisuutta[1]
Suorat tuet halventavat kuluttajien elintarvikkeista maksamaa hintaa [1] ja heikentävät hintojen normaalia vaihtelua
Ne pitävät maaseudun asuttuna[1]
Perusasia lienee, että meillä on alhaisempi tilatuki kuin muualla EU-alueella, koska tilatuki määräytyy(?) keskimääräisen viljasadon mukaan, eikä tämä asia ole korjaantunut tilakoon kasvattamisella, vaan ylämäki senkun jyrkkenee
Perseestä on, että nämä säädökset kuten pysyvä nurmi ovat tulossa voimaan ilman siirtymäaikaa, eli kun esimerkiksi nurmitilalla on 4-5 vuoden viljelykierto, niin on melko paskamaista alkaa yhden kevään aikana sopeutumaan, kun on jo käytännössä vuosia aiemmin tehnyt suunnitelmat uusimisista EIKÄ ole VOINUT OSATA ottaa huomioon tämmöisiä muutoksia toisin sanoen varautua viljely- ja koneteknisesti siihe, että juuri sinä vuonna kun on se paskin lohko uusinnassa pitäisi muuttua nykyaikaiseksi VILJANVILJELIJÄKSI
VMP
Tämä olisi ymmärrettävää jos olisi nälänhätä, mutta kun ei ole, vaan käsittääkseni meillä on edelleen ihmisruoan ylituotanto-ongelma ja liian korkeat luonnonoloista johtuvat tuotantokustannukset, niin on tämä nyt sitten perseestä sopeutua näihin asioihin kun on itse tehnyt justiinsa nurmiviljelyyn perustuvan tuotantosuunnanmuutoksen, laittanut rahat ja elämän likoon. SAATANAN TUNARIT
-
Kyllä tuo pysyvän nurmen kohteeksi tuomituksi tuleminen on ikävää. Mutta kuivuria ei sitä välttääkseen tarvinne hankkia, sillä vihantasuojavilja tai murskattu suojavilja riittänee nurmen katkaisemiseen.
Edelleenkään en voi täysin empatiseerata sitä, että nurmiviljelystä varta vasten syrjittäisiin muiden viljelymuotojen kustannuksella. Ympäristökorvauksiin varatusta rahasta on poistettu KOLMANNES, kyllä sen jossakin täytyy näkyä, vaikka täällä moni kehuu saavansa enemmän kuin ennen. Se lähinnä kertoo siitä, ettei tällainen kommentoija ole ehkäpä harjoittanut maksimaalista tukioptimointia vanhan ympäristötuen aikana.
Ja jos viljelyn intensiteetti on aikaisemminkin rakentunut kotieläinten ja nurmien varaan, eikö luomu silti olisi keino saada tuotto/kulu - suhdetta parempaan suuntaan. Tiedän luomuviljelijöitä, joilla ei ole kuivuria tai puimuria, koska puitava ala jää pieneksi. Luomun budjettimomentille nimittäin ei ole niin suurta leikkuria käynyt, verrattuna tuohon 30% ympäristökorvausten /vanhan ymp tuen rahoitukseen, olisiko 5%. Tilatuet ovat olleet laskevia jo pitkään, inflaatiokorjauksetkin puuttunevat.
Ja lopuksi, suojavyöhyke olisi oiva väistöalue juurikin pysyvien nurmien kysymykseen. Ja melko tuottoisa.
-SS-
-
Kyllä tuo pysyvän nurmen kohteeksi tuomituksi tuleminen on ikävää. Mutta kuivuria ei sitä välttääkseen tarvinne hankkia, sillä vihantasuojavilja tai murskattu suojavilja riittänee nurmen katkaisemiseen.
Edelleenkään en voi täysin empatiseerata sitä, että nurmiviljelystä varta vasten syrjittäisiin muiden viljelymuotojen kustannuksella. Ympäristökorvauksiin varatusta rahasta on poistettu KOLMANNES, kyllä sen jossakin täytyy näkyä, vaikka täällä moni kehuu saavansa enemmän kuin ennen. Se lähinnä kertoo siitä, ettei tällainen kommentoija ole ehkäpä harjoittanut maksimaalista tukioptimointia vanhan ympäristötuen aikana.
Ja jos viljelyn intensiteetti on aikaisemminkin rakentunut kotieläinten ja nurmien varaan, eikö luomu silti olisi keino saada tuotto/kulu - suhdetta parempaan suuntaan. Tiedän luomuviljelijöitä, joilla ei ole kuivuria tai puimuria, koska puitava ala jää pieneksi. Luomun budjettimomentille nimittäin ei ole niin suurta leikkuria käynyt, verrattuna tuohon 30% ympäristökorvausten /vanhan ymp tuen rahoitukseen, olisiko 5%. Tilatuet ovat olleet laskevia jo pitkään, inflaatiokorjauksetkin puuttunevat.
Ja lopuksi, suojavyöhyke olisi oiva väistöalue juurikin pysyvien nurmien kysymykseen. Ja melko tuottoisa.
-SS-
Luomu ei käytännössä ole tässä tapauksessa mahdollinen. Nurmiviljely on valittu, koska se sopii parhaiten käytössä oleville maille.
Kaippa näillä säädöksillä ohjataan maitotiloja poistuvien maitokiintiöiden vuoksi viljatiloiksi.
-
Kyllä tuo pysyvän nurmen kohteeksi tuomituksi tuleminen on ikävää. Mutta kuivuria ei sitä välttääkseen tarvinne hankkia, sillä vihantasuojavilja tai murskattu suojavilja riittänee nurmen katkaisemiseen.
Edelleenkään en voi täysin empatiseerata sitä, että nurmiviljelystä varta vasten syrjittäisiin muiden viljelymuotojen kustannuksella. Ympäristökorvauksiin varatusta rahasta on poistettu KOLMANNES, kyllä sen jossakin täytyy näkyä, vaikka täällä moni kehuu saavansa enemmän kuin ennen. Se lähinnä kertoo siitä, ettei tällainen kommentoija ole ehkäpä harjoittanut maksimaalista tukioptimointia vanhan ympäristötuen aikana.
Ja jos viljelyn intensiteetti on aikaisemminkin rakentunut kotieläinten ja nurmien varaan, eikö luomu silti olisi keino saada tuotto/kulu - suhdetta parempaan suuntaan. Tiedän luomuviljelijöitä, joilla ei ole kuivuria tai puimuria, koska puitava ala jää pieneksi. Luomun budjettimomentille nimittäin ei ole niin suurta leikkuria käynyt, verrattuna tuohon 30% ympäristökorvausten /vanhan ymp tuen rahoitukseen, olisiko 5%. Tilatuet ovat olleet laskevia jo pitkään, inflaatiokorjauksetkin puuttunevat.
Ja lopuksi, suojavyöhyke olisi oiva väistöalue juurikin pysyvien nurmien kysymykseen. Ja melko tuottoisa.
-SS-
Luomu ei käytännössä ole tässä tapauksessa mahdollinen. Nurmiviljely on valittu, koska se sopii parhaiten käytössä oleville maille.
Kyllä tämä näin vaan taitaa olla, että tämä kuluva viisivuotiskausi pyrkii nostamaan luomun suosiota, tavanomaisen viljelyn puolella jos käyttää luomumaisia vihermenetelmiä , jää hiukan lapsipuolen asemaan. Ja tuotannon hinta jää alhaisemmaksi. Kyllä monin paikoin vanhoilla vilja-alueillakin jäisi ympäristökorvauksen sato käytännössä sen 54 € varaan pl. EFA. Ei ole lantakeskittymiä, viljelee ruista tai syysöljykasveja, kevätkuivuudet tappavat aluskasvit, eikä ole suorakylvö- eikä kevytmuokkauskoneketjua kasvipeitteisyyttä keräämään, suojavyöhykkeitä tai luonnonhoitonurmia varten ei taasen ole omia koneketjuja kellään lähistöllä. Eikä nurmelle mitään käyttöä kellään. Mettäpeltoja ei ole kun ei ole mettääkään. Se niistä peurapelloista. Sitten semmoinen talonkokoinen McHale-hyppäävähirvi-urakoitsijayhdistelmä ottaisikin sitten kaikki tuet ja vielä vähän jää itsellekin maksettavaa.
Että on tätä liikkeellä.
-SS-
-
Kyllä tuo pysyvän nurmen kohteeksi tuomituksi tuleminen on ikävää. Mutta kuivuria ei sitä välttääkseen tarvinne hankkia, sillä vihantasuojavilja tai murskattu suojavilja riittänee nurmen katkaisemiseen.
Edelleenkään en voi täysin empatiseerata sitä, että nurmiviljelystä varta vasten syrjittäisiin muiden viljelymuotojen kustannuksella. Ympäristökorvauksiin varatusta rahasta on poistettu KOLMANNES, kyllä sen jossakin täytyy näkyä, vaikka täällä moni kehuu saavansa enemmän kuin ennen. Se lähinnä kertoo siitä, ettei tällainen kommentoija ole ehkäpä harjoittanut maksimaalista tukioptimointia vanhan ympäristötuen aikana.
Ja jos viljelyn intensiteetti on aikaisemminkin rakentunut kotieläinten ja nurmien varaan, eikö luomu silti olisi keino saada tuotto/kulu - suhdetta parempaan suuntaan. Tiedän luomuviljelijöitä, joilla ei ole kuivuria tai puimuria, koska puitava ala jää pieneksi. Luomun budjettimomentille nimittäin ei ole niin suurta leikkuria käynyt, verrattuna tuohon 30% ympäristökorvausten /vanhan ymp tuen rahoitukseen, olisiko 5%. Tilatuet ovat olleet laskevia jo pitkään, inflaatiokorjauksetkin puuttunevat.
Ja lopuksi, suojavyöhyke olisi oiva väistöalue juurikin pysyvien nurmien kysymykseen. Ja melko tuottoisa.
-SS-
Luomu ei käytännössä ole tässä tapauksessa mahdollinen. Nurmiviljely on valittu, koska se sopii parhaiten käytössä oleville maille.
Kyllä tämä näin vaan taitaa olla, että tämä kuluva viisivuotiskausi pyrkii nostamaan luomun suosiota, tavanomaisen viljelyn puolella jos käyttää luomumaisia vihermenetelmiä , jää hiukan lapsipuolen asemaan. Ja tuotannon hinta jää alhaisemmaksi. Kyllä monin paikoin vanhoilla vilja-alueillakin jäisi ympäristökorvauksen sato käytännössä sen 54 € varaan pl. EFA. Ei ole lantakeskittymiä, viljelee ruista tai syysöljykasveja, kevätkuivuudet tappavat aluskasvit, eikä ole suorakylvö- eikä kevytmuokkauskoneketjua kasvipeitteisyyttä keräämään, suojavyöhykkeitä tai luonnonhoitonurmia varten ei taasen ole omia koneketjuja kellään lähistöllä. Eikä nurmelle mitään käyttöä kellään. Mettäpeltoja ei ole kun ei ole mettääkään. Se niistä peurapelloista. Sitten semmoinen talonkokoinen McHale-hyppäävähirvi-urakoitsijayhdistelmä ottaisikin sitten kaikki tuet ja vielä vähän jää itsellekin maksettavaa.
Että on tätä liikkeellä.
-SS-
Niin jos on ylituotanto-ongelma luomuhan on siihen oiva ratkaisu, mutta kaikkiin hommiin sekään ei vaan sovi ja sitten toisekseen ns välimuotoviljelyn merkkaaminen omaksi lajikseen olisi kohtuullista, mutta brändejähän nuo on, luomu ja gmo
-
Pro-Agria ilmoitti kiertokirjeessä, että 23.3. alkaen on Neuvo 2020 - koulutusta tarjolla tukiongelmiin. Koulutus on ilmainen, mutta ALV pitää olla varattuna, koska laskuttavat arvonlisäveron. Eli lisää alvivähennyksiä tiedossa !
Mavi ei ole ilmoittanut muuta kuin että peruslohkoja voi nyt piirrellä nyt Vipu-palvelussa. Kiva kiva. 57 päivää tukihaun määräpäivään.
-SS-
-
Kyllä tuo pysyvän nurmen kohteeksi tuomituksi tuleminen on ikävää. Mutta kuivuria ei sitä välttääkseen tarvinne hankkia, sillä vihantasuojavilja tai murskattu suojavilja riittänee nurmen katkaisemiseen.
Edelleenkään en voi täysin empatiseerata sitä, että nurmiviljelystä varta vasten syrjittäisiin muiden viljelymuotojen kustannuksella. Ympäristökorvauksiin varatusta rahasta on poistettu KOLMANNES, kyllä sen jossakin täytyy näkyä, vaikka täällä moni kehuu saavansa enemmän kuin ennen. Se lähinnä kertoo siitä, ettei tällainen kommentoija ole ehkäpä harjoittanut maksimaalista tukioptimointia vanhan ympäristötuen aikana.
Ja jos viljelyn intensiteetti on aikaisemminkin rakentunut kotieläinten ja nurmien varaan, eikö luomu silti olisi keino saada tuotto/kulu - suhdetta parempaan suuntaan. Tiedän luomuviljelijöitä, joilla ei ole kuivuria tai puimuria, koska puitava ala jää pieneksi. Luomun budjettimomentille nimittäin ei ole niin suurta leikkuria käynyt, verrattuna tuohon 30% ympäristökorvausten /vanhan ymp tuen rahoitukseen, olisiko 5%. Tilatuet ovat olleet laskevia jo pitkään, inflaatiokorjauksetkin puuttunevat.
Ja lopuksi, suojavyöhyke olisi oiva väistöalue juurikin pysyvien nurmien kysymykseen. Ja melko tuottoisa.
-SS-
Ei luomu ihan koko ongelmaa ratkaise. Ite olen saanut 180 euroa ympäristötukea ja nyt uudella kaudella siis 54 euroa ja luomutuet nousevat 34 euroa, vielä tulee turpaan siis 92 euroa hehtaarilta..
Vieläkään en ymmärrä miten viljelyni olisi ympäristöä vähemmän kuormittavaa jos kyntäisin sen reilun 100 ha :o
-
Kyllä tuo pysyvän nurmen kohteeksi tuomituksi tuleminen on ikävää. Mutta kuivuria ei sitä välttääkseen tarvinne hankkia, sillä vihantasuojavilja tai murskattu suojavilja riittänee nurmen katkaisemiseen.
Edelleenkään en voi täysin empatiseerata sitä, että nurmiviljelystä varta vasten syrjittäisiin muiden viljelymuotojen kustannuksella. Ympäristökorvauksiin varatusta rahasta on poistettu KOLMANNES, kyllä sen jossakin täytyy näkyä, vaikka täällä moni kehuu saavansa enemmän kuin ennen. Se lähinnä kertoo siitä, ettei tällainen kommentoija ole ehkäpä harjoittanut maksimaalista tukioptimointia vanhan ympäristötuen aikana.
Ja jos viljelyn intensiteetti on aikaisemminkin rakentunut kotieläinten ja nurmien varaan, eikö luomu silti olisi keino saada tuotto/kulu - suhdetta parempaan suuntaan. Tiedän luomuviljelijöitä, joilla ei ole kuivuria tai puimuria, koska puitava ala jää pieneksi. Luomun budjettimomentille nimittäin ei ole niin suurta leikkuria käynyt, verrattuna tuohon 30% ympäristökorvausten /vanhan ymp tuen rahoitukseen, olisiko 5%. Tilatuet ovat olleet laskevia jo pitkään, inflaatiokorjauksetkin puuttunevat.
Ja lopuksi, suojavyöhyke olisi oiva väistöalue juurikin pysyvien nurmien kysymykseen. Ja melko tuottoisa.
-SS-
Ei luomu ihan koko ongelmaa ratkaise. Ite olen saanut 180 euroa ympäristötukea ja nyt uudella kaudella siis 54 euroa ja luomutuet nousevat 34 euroa, vielä tulee turpaan siis 92 euroa hehtaarilta..
Vieläkään en ymmärrä miten viljelyni olisi ympäristöä vähemmän kuormittavaa jos kyntäisin sen reilun 100 ha :o
Sasmuuta! No katotaan vuosi pari ja tehdään sitten päätökset mitä laitetaan suojavyöhykkeeksi ja paljonko raivataan lannalevitysalaksi.
-
Mavi ei ole ilmoittanut muuta kuin että peruslohkoja voi nyt piirrellä nyt Vipu-palvelussa. Kiva kiva. 57 päivää tukihaun määräpäivään.
-SS-
On ne luvannu hakuoppaan julkaista 16.3.
-
Mavi ei ole ilmoittanut muuta kuin että peruslohkoja voi nyt piirrellä nyt Vipu-palvelussa. Kiva kiva. 57 päivää tukihaun määräpäivään.
-SS-
On ne luvannu hakuoppaan julkaista 16.3.
Kuinkahan valmiiksi ajateltu se on tälläkertaa. Ennenkin on tullut jatkuvasti kirjeitse korjauksia hakuoppaan ohjeisiin :-X
-
Onks teil tullu uudet kartat jo ???
-
Onks teil tullu uudet kartat jo ???
Onks sulla niin paljo lohkoja ettet löydä ilman karttaa? :o
-
Onks teil tullu uudet kartat jo ???
Onks sulla niin paljo lohkoja ettet löydä ilman karttaa? :o
Kyl mää, mutta hallinnon mielestä en :(
-
Onks teil tullu uudet kartat jo ???
Onks sulla niin paljo lohkoja ettet löydä ilman karttaa? :o
Kyl mää, mutta hallinnon mielestä en :(
KELA-miehelle niitä tarvii olla kun muisti alkaa huteroitumaan.
-
Onks teil tullu uudet kartat jo ???
Onks sulla niin paljo lohkoja ettet löydä ilman karttaa? :o
eiks ne pinta-alat muutu taas
-
Onks teil tullu uudet kartat jo ???
Onks sulla niin paljo lohkoja ettet löydä ilman karttaa? :o
eiks ne pinta-alat muutu taas
Onhan ne jo nähnyt vipupalvelusta parisen viikkoa. Nyt niitä voi alkaa itse munklaamaan, niin että saa valvonnan kesäksi/syksyksi, ja tukimaksut tietenkin jäädytetään siihen asti kaikilta :-\
-
Kyllä tuo pysyvän nurmen kohteeksi tuomituksi tuleminen on ikävää. Mutta kuivuria ei sitä välttääkseen tarvinne hankkia, sillä vihantasuojavilja tai murskattu suojavilja riittänee nurmen katkaisemiseen.
Edelleenkään en voi täysin empatiseerata sitä, että nurmiviljelystä varta vasten syrjittäisiin muiden viljelymuotojen kustannuksella. Ympäristökorvauksiin varatusta rahasta on poistettu KOLMANNES, kyllä sen jossakin täytyy näkyä, vaikka täällä moni kehuu saavansa enemmän kuin ennen. Se lähinnä kertoo siitä, ettei tällainen kommentoija ole ehkäpä harjoittanut maksimaalista tukioptimointia vanhan ympäristötuen aikana.
Ja jos viljelyn intensiteetti on aikaisemminkin rakentunut kotieläinten ja nurmien varaan, eikö luomu silti olisi keino saada tuotto/kulu - suhdetta parempaan suuntaan. Tiedän luomuviljelijöitä, joilla ei ole kuivuria tai puimuria, koska puitava ala jää pieneksi. Luomun budjettimomentille nimittäin ei ole niin suurta leikkuria käynyt, verrattuna tuohon 30% ympäristökorvausten /vanhan ymp tuen rahoitukseen, olisiko 5%. Tilatuet ovat olleet laskevia jo pitkään, inflaatiokorjauksetkin puuttunevat.
Ja lopuksi, suojavyöhyke olisi oiva väistöalue juurikin pysyvien nurmien kysymykseen. Ja melko tuottoisa.
-SS-
Ei luomu ihan koko ongelmaa ratkaise. Ite olen saanut 180 euroa ympäristötukea ja nyt uudella kaudella siis 54 euroa ja luomutuet nousevat 34 euroa, vielä tulee turpaan siis 92 euroa hehtaarilta..
Vieläkään en ymmärrä miten viljelyni olisi ympäristöä vähemmän kuormittavaa jos kyntäisin sen reilun 100 ha :o
Sä et ymmärrä sitä logiikkaa. Kun nurmiviljely on vähemmän ympäristöä kuormittavaa, niin siinä on vähemmä korvattavia toimenpiteitä ympäristökuormituksen ehkäisemiseksi. Viljanviljely ympäristöä kuormittavampana tarvitsee enemmän korvausrahaa, koska siinä on enemmän tarvetta ja siten toimenpiteitä kuormituksen pienentämiseksi. Ei ymp.korvausjärjestelmä ole mikään palkitsemissysteemi.
-
Onpahan taas joku päässyt toteuttamaan itseään näissä tuki- ja ympäristömääräyksissä.
Vaikutukset meillä: Nitraattiasetus aiheuttaa luomusta luopumisen. Rinnepelloiltakin pitäisi saada satoa.
Kasvipeitteisyystuen saaminen edellyttää monivuotisen kasvipeittteisen alan pienentämisen alle 75%:iin
peltoalasta.
-
Onpahan taas joku päässyt toteuttamaan itseään näissä tuki- ja ympäristömääräyksissä.
Vaikutukset meillä: Nitraattiasetus aiheuttaa luomusta luopumisen. Rinnepelloiltakin pitäisi saada satoa.
Kasvipeitteisyystuen saaminen edellyttää monivuotisen kasvipeittteisen alan pienentämisen alle 75%:iin
peltoalasta.
No ei se tavanomaisen viljelyn ympäristösitoumuskaan ainakaan lannan käyttöä helpota.
Parempi tehdä rinteistä joko suojavyöhykettä - jos pystyy - tai sitten vain typenkerääjillä lannoitettua.
Ei kai lannanlevitysala sentään lopu kesken ?
Suurin kasvipeitteisyystuki 54 € pl. LHP et al ja luomutuki kokoalalle silti jotakin 160 € ? Miten
tuo kasvipeitteisyystuki on nin tuottavaksi ajateltu, on sentään muokkaamisen ja
kyntämisen kustannuskin.
-SS-
-
Tuon kasvipeitteisyystuen saamiseksi meillä pitää pelata vain muutaman hehtaarin alan kyntämisellä. Se kannattanee tehdä.
Periaate on vaan järjenvastainen, vaikka kasvitiloja
varmaan tässä on ajateltu. Toimen ympäristövaikutus taitaa
siten olla kokonaisuutena +/-0.
-
Varmaan aika harva on huomannut tämän muutoksen ympäristötoimenpiteen fosforin käytön ehdoissa. Vanhasta oppaasta ei löytynyt, mutta 26.2.2015 luonnoksessa, eli http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Ympäristökorvaus__ympäristösitoumus.pdf
Löytyy teksti:
"Laske fosforilannoituksessa käytettyihin ravinnemääriin mukaan......ja ravinteissa levitetään fosforia enemmän kuin 1 kg hehtaarille vuodessa."
Olisikin ollut tätä edellisellä tukikaudella, ei löytynyt oppaassa "Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007–2013"
Nyt ei enää ituttaisi laittaa pimeää Solatrelia tai vastaavaa hivenliuosta, voisi vähentää alvit. Solatrelissa 192 g / kg , eli annosmäärä alle 0.5 kg /ha. Mutta laitan nyt muutenkin kun menee sinne juuriskamaahan pohjalle parikymmentä kiloa fosvaattia.
Sitten toinen:
Korjaamatta jätetyn apusäiliksen fosfaatit joutuu ottamaan seuraavan kevään lannoituksesa täysimääräisenä huomioon.
"Jos sinulta jää sato korjaamatta, tulee lohkolle levitetty fosfori kuitenkin huomioida seuraavana keväänä täysimääräisesti kun suunnittelet ja toteutat lannoituksen."
He he, nyt kyllä Lannoituksen lohkokohtainen siirtely - toimenpidettä toteuttavaa harmittaa... ;D
Kolmas:
Kyllä lisäys osakasyrityksen tuottaman lannan vastaanottokorvauksen epäämisestä on tullut ohjeisiin, vaikakin pienemmällä fontilla: "Viljelijän tai sellaisen yhteisömuotoisen yrityksen, jossa viljelijä on osakkaana, hallinnassa olevalta maatilalta peräisin oleva lanta, turve, olki, niittojäte tai vastaava aine eivät oikeuta korvaukseen."
Mutta taasen vastineeksi lantapoikkeus näyttää taas tulleen mukaan vastaanotettavaan lantaan:
"Lannoitustaulukoissa on annettu mahdollisuus käyttää korkeampia fosforimääriä, kun käytät fosforilannoituksessa pelkästään kotieläinten lantaa." Ei ole enää mainintaa omien kotieläinten lannasta.
-SS-
-
Tuon kasvipeitteisyystuen saamiseksi meillä pitää pelata vain muutaman hehtaarin alan kyntämisellä. Se kannattanee tehdä.
Periaate on vaan järjenvastainen, vaikka kasvitiloja
varmaan tässä on ajateltu. Toimen ympäristövaikutus taitaa
siten olla kokonaisuutena +/-0.
Nyt ymmärrän tämän kun katsoin 27.02. päivättyjä koulutusmateriaaleja. Eli sen kasvipeitteisyyden saa koko sitoumusalalta pl. hömppäheinät. Tällöin kun tullaan sinne alueelle, jossa aletaan pienentämään sitä kasvipeitteisyyttä, paukahtaa heti täysi annos sitä vanhaa ympäristölisätoimenpidettä muistuttavaa "koko alan tukea", kaikille sitoumushehtaareille. On siis eivan eri tilanne kun alkaa keksimään ennestään aina kynnetylle jotakin kasvipeiteratkaisua ! Edelleen hiukan ihmettelen sitä, miksi 20 ha 100 ha:lle on hehtaaria kohti vähemmän luontoa säästävä kuin se, että on 80 ha kasvipeitteistä ?
Juu juu, niin aina. Tämä perusfilosofia selviää koulutusmateriaalin kalvoilta:
"Korvaus koko sitoumusalalle, muissa toimenpiteissä lohkolle" Tämä on lisäys, muistan sen syksyn tiedotustilaisuudessa; ei saanut selvää vastausta vaikka moni "iso isäntäkin" kyseli otsa rypyssä asiaa, et miten se oikein menee. Luvattoman ala-arvoista kouluttamista kyllä oli koko viime syksy.
Siis tuo kasvipeitteisyys on melko huono tuotoltaan kuitenkin, 60% ei ole helppo nykyisillä omilla välineillä sekä tautiaineita rupee kulumaan. On muistissa edellinen himovalinta kasvipeitteisyyslisätoimenpiteisiin. Ohra oli tautista jo kaksilehtiasteella. Sitten kevätkynnettiin, ja oli semmosia peltoja, jotka orastuivat vasta kaksi viikkoa juhannuksesta. Jep jep. Sitten lautasmuokattujen lohkojen pahnakasoja vedeltiin pitkin peltoa Jukon vantaissa. Siinä mukavasti puima keikahti aina kun semmoisen pahnavuoren päältä muljuttiin.
-SS-
-
Varmaan aika harva on huomannut tämän muutoksen ympäristötoimenpiteen fosforin käytön ehdoissa. Vanhasta oppaasta ei löytynyt, mutta 26.2.2015 luonnoksessa, eli http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Ympäristökorvaus__ympäristösitoumus.pdf
Löytyy teksti:
"Laske fosforilannoituksessa käytettyihin ravinnemääriin mukaan......ja ravinteissa levitetään fosforia enemmän kuin 1 kg hehtaarille vuodessa."
Olisikin ollut tätä edellisellä tukikaudella, ei löytynyt oppaassa "Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007–2013"
Nyt ei enää ituttaisi laittaa pimeää Solatrelia tai vastaavaa hivenliuosta, voisi vähentää alvit. Solatrelissa 192 g / kg , eli annosmäärä alle 0.5 kg /ha. Mutta laitan nyt muutenkin kun menee sinne juuriskamaahan pohjalle parikymmentä kiloa fosvaattia.
Hyvin olet lannoitukset saanut täsmäämään maanäytteisiin kaikilla lohkoilla, jos 0,5kg jää kiinni, ettei voi hivenaineita lisätä. Ei edes fosforintasauksen puitteissa.
Sitten toinen:
Korjaamatta jätetyn apusäiliksen fosfaatit joutuu ottamaan seuraavan kevään lannoituksesa täysimääräisenä huomioon.
"Jos sinulta jää sato korjaamatta, tulee lohkolle levitetty fosfori kuitenkin huomioida seuraavana keväänä täysimääräisesti kun suunnittelet ja toteutat lannoituksen."
He he, nyt kyllä Lannoituksen lohkokohtainen siirtely - toimenpidettä toteuttavaa harmittaa... ;D
Et nyt ihan vielä ole sisäistänyt apusäiliksen kasvatusta...
-
Hyvin olet lannoitukset saanut täsmäämään maanäytteisiin kaikilla lohkoilla, jos 0,5kg jää kiinni, ettei voi hivenaineita lisätä. Ei edes fosforintasauksen puitteissa.
Avainsana: Arveluttavan korkea. Iseed. No. Starttifosfori No. Fosforia sisältävät lehtilannoitteet. No. Fosforintasaus: N/A
Et nyt ihan vielä ole sisäistänyt apusäiliksen kasvatusta...
No olen käsittänyt sen olevan viljatilalla sellaista säilörehunurmeksi merkittyä kasvia, joka on ns. kolmen sadon säilörehunurmea. No tietenkään sille ei ole mitään käyttöä, mutta sinne voi ympäristökorvauksen pakollisen ravinnetoimenpiteen sallimana mättää 250 kg liukoista ja kohta 400 kg kokonaistyppeä paperilla . Puhumattakaan kymmenien kilojen fosforipaukusta. Todellisuudessa se lohko lienee kellastuvaa vaaksanmittaista niittynurmikkaa, koska ne typet ja fosforit ovatkin viljalohkolla ympäristötuen lohkokohtaisen lannoitusmaksimin lisänä, kasitonnarin ruokana.
En vaan voinut käsittää, miten kaikkien muiden on mahdollista jollakin mitattavalla alalla toistuvasti päästä yli sadankin kilon negatiivisiin typpitaseisiin, kun omat tarkat muistiinpanot näyttivät 0 .. +40 kg taseita aina vaan. Nyt sen käsitän, mikä on se salaisuus. Itse oli keinovalikoimasta havainnut vain jonkin verran kuulopuhetta ns. pimeästä keinolannasta ja metsälannoitteista peltoviljelyn tukena.
Otettava siis huomiioon, että ravinnetaseet-toimenpide - kun siihen paneutuu minimivaatimuksia syvemmin - on informatiivisuudessaan ehdoton työkalu. Mutta viljelypanosten perusteena kelvoton.
Nii ja ! Luomussa taas apusäilis voisi olla viherlannoitusnurmi, joka merkitään kasvikoodilla säilörehunumi, koska siitä saa 54 euroa enemmän tukea. Viherlannoituskorvausta kun ei luomussa kuulemma saa niin kuin tavanomaisessa.
-SS-
-
Viikko vielä ohjeiden tuloon ! Siitä sitten 45 päivää aikaa oikeasti suunnitella jotain.
http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Tukihakumateriaali_2015.pdf
-SS-
-
Sivu 15 kohta I
Kasvulohkolomake
Ympäristösitoumuksen toimenpide.
Eli yksi toimenpide/kasvulohko ??
-
Ravinnetaseet kuuluu perustuen vaatimuksiin.
Lantaa tosiaan täytyy alkaa myymään ja kyntään reilusti enemmän.
Meille viime viikolla tulleen täydentävien ehtojen lapun mukaan ravinnetaseista ei puhuta mitään! Jihuu!!! Ilmeisesti siitä päästään viimein irti. (Olen viime kauden vuodattanut verta hikeä ja kyyneleitä ravinnetasetoimenpiteen kirjaus- ja toimenpideohjelmasirkuksen parissa 150 peruslohkoni kanssa)
Sinänsä täydentävissä ehdoissa on paljon ihan järkitoimenpiteitä, lukuunottamatta lannan patteroinnin kieltämistä.
-
Ravinnetaseet kuuluu perustuen vaatimuksiin.
Lantaa tosiaan täytyy alkaa myymään ja kyntään reilusti enemmän.
Meille viime viikolla tulleen täydentävien ehtojen lapun mukaan ravinnetaseista ei puhuta mitään! Jihuu!!! Ilmeisesti siitä päästään viimein irti. (Olen viime kauden vuodattanut verta hikeä ja kyyneleitä ravinnetasetoimenpiteen kirjaus- ja toimenpideohjelmasirkuksen parissa 150 peruslohkoni kanssa)
Sinänsä täydentävissä ehdoissa on paljon ihan järkitoimenpiteitä, lukuunottamatta lannan patteroinnin kieltämistä.
Mitä??? Ollaanko patterointi kieltämässä? Nitraattidirektiivissä se sallitaan muuten paitsi 1.11-31.1 välisenä aikana.
-
Kuivalannan varastointi poikkeustilanteessa, uutta:
•Kuivalantaa, jonka ka-pitoisuus on vähintään 30 %, voidaan työteknisestä
tai hygieenisestä syystä varastoida aumassa.
•Patteroinnin muutokset:
•Alustan muotoilu
•Pohjalle 20 cm:n nestettä sitova kerros
•Yhteen patteriin sijoitettava määrä enintään koko lohkolle levitettävä
määrä kuivalantaa
•Patteriin varastoitu kuivalanta on levitettävä patterin
perustamisvuonna, talven yli säilyttäminen kielletty
•Varastointi aumassa on kielletty 1.11.-31.1.
•Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on
kielletty marraskuun alusta maaliskuun loppuun.
-
•Yhteen patteriin sijoitettava määrä enintään koko lohkolle levitettävä
määrä kuivalantaa
Huh, onpas tuokin sääntö taas aivopieru ilman että on yhtään mietitty mitä se käytännössä tarkoittaa. Useinhan peltoa sisältävä rekisteritila on jakautunut lohkoihin siten että on joku iso päälohko ja sitten sen vieressä on muutama pikkupala esim. teiden tai ojien jakamana.
Maalaisjärkisesti olisi tehty yksi patteri sille isolle lohkolle ja sieltä päin käyty levityskärryllä pyörähtämässä myös naapurilohkoilla. Nyt sitten joku virkamies pelastaa maailman sillä että paskakasoja on toistensa lähellä lukumääräisesti moninkertainen määrä.
-
Meille viime viikolla tulleen täydentävien ehtojen lapun mukaan ravinnetaseista ei puhuta mitään! Jihuu!!! Ilmeisesti siitä päästään viimein irti. (Olen viime kauden vuodattanut verta hikeä ja kyyneleitä ravinnetasetoimenpiteen kirjaus- ja toimenpideohjelmasirkuksen parissa 150 peruslohkoni kanssa)
Niin, ei ravinnetaselaskennassa itse asiassa ole mitään vikaa. Se toimenpidesuunitelma ja sen perusteella tehtävät sanktiot olivat tulleet jostakin epätieteellisestä ajatushautomosta.
Minä jatkan ravinnetaselaskentaa, koska siitä näkyy avainkohta ympäristösitoumuksen nykyisessäkin lannoitustaulukossa: Lantakeskittymien käytännön pakko saada upotettua lannat jonnekin aiheuttaa tietenkin satotasojen nousun, mutta kokonaisravinteiden ravinnetaseet olisivat jotakin ihan muuta. Tietenkin kun lasketaan liukoisen typen ja fosforin mukaan taseita, niin ihan OK, mutta todellisuudessa taseet ovat raakasti plussalla. Ja se näkyy näiden pitäjien pintavesistöissä selvästi, osassa jo pohjavesissäkin.
Lantapoikkeuksen suunniteltu epääminen lantaa vastaanottavilta oli jo semmoista pilkantekoa, että jo asian lukeminen luonnoksista aiheutti päätöksen jättää tämä kerta väliin. Korjattu jo lienee, ainakin näkyy monesta luonnoksesta poistuneen.
Vielä odotellaan lannoitevalmisteasetusta, että se yleisten ehtojen fosforinkäyttö oikeasti pitävästi näkyy numeroina, paljonko saa laittaa. Ympäristösitoumuksen taulukko ei todellakaan kiinnosta, se on tullut tutuksi riittävän hyvin viimeisenä kahdeksana vuotena.
-SS-
-
>>>>>>>>
Mitä??? Ollaanko patterointi kieltämässä? Nitraattidirektiivissä se sallitaan muuten paitsi 1.11-31.1 välisenä aikana<<<<<<<<
Tuo talvipatteroinnin kieltäminen johtaa meillä siihen, että kevätlevityksestä siirrytään syyslevitykseen, ainakin valtatien varrella. Ravinteet olisivat peitollisessa patterissa paremmin turvassa kuin levällään kyntöviilun alla, mutta näillä mennään. Surullista.
-
>>>>>>>>
Mitä??? Ollaanko patterointi kieltämässä? Nitraattidirektiivissä se sallitaan muuten paitsi 1.11-31.1 välisenä aikana<<<<<<<<
Tuo talvipatteroinnin kieltäminen johtaa meillä siihen, että kevätlevityksestä siirrytään syyslevitykseen, ainakin valtatien varrella. Ravinteet olisivat peitollisessa patterissa paremmin turvassa kuin levällään kyntöviilun alla, mutta näillä mennään. Surullista.
Jokaiselle lähetetään kirjallinen muistilista täydentävistä ehdoista. Siihen täytetään rasti ruutuun, että "olen tehnyt näin" tai "en ole tehnyt näin". Jos KAIKKIIN ruutuihin ei tule myöntöä, että olen tehnyt näin, ei kuulemma täydentävät ehdot täyty. Siellä siis on sivulla 4 kohta "Säilytän lantaa aumassa vain 1.2. - 31.10." Siihen siis pitäisi vastata "Tilallani on tehty näin"
Mitä tuo sitten tarkoittanee.
-SS-
-
Täydentävien ehtojen muistilista, lannoitteiden käytön osalta, poikkeaa voimassaolevasta nitraattidirektiivin toimeenpanevasta asetuksesta 1250/2014 muutamassa muussakin kohdassa. Siinäpä riittää haeskelua. Lienee jollakulla pettymystä ollut ilmassa, ettei asetukseen voitukaan laittaa EU:n yleisistä linjoista paljon tiukempaa säännöstelyä. Täkäläiset täydentävät ehdot ovat sitten pelkästään paikallisten viranomaisten omia sovelluksia, mutta tietenkin yhtä sitovia.
-SS-
-
>>>>>>>>
Mitä??? Ollaanko patterointi kieltämässä? Nitraattidirektiivissä se sallitaan muuten paitsi 1.11-31.1 välisenä aikana<<<<<<<<
Tuo talvipatteroinnin kieltäminen johtaa meillä siihen, että kevätlevityksestä siirrytään syyslevitykseen, ainakin valtatien varrella. Ravinteet olisivat peitollisessa patterissa paremmin turvassa kuin levällään kyntöviilun alla, mutta näillä mennään. Surullista.
Jokaiselle lähetetään kirjallinen muistilista täydentävistä ehdoista. Siihen täytetään rasti ruutuun, että "olen tehnyt näin" tai "en ole tehnyt näin". Jos KAIKKIIN ruutuihin ei tule myöntöä, että olen tehnyt näin, ei kuulemma täydentävät ehdot täyty. Siellä siis on sivulla 4 kohta "Säilytän lantaa aumassa vain 1.2. - 31.10." Siihen siis pitäisi vastata "Tilallani on tehty näin"
Mitä tuo sitten tarkoittanee.
-SS-
Vaikka siinä on tommonen sanamuoto, niin ei sitä silti pakko ole aumaan ajaa pellolle, jos lantalan tilavuus riittää ;D
-
>>>>>>>>
Mitä??? Ollaanko patterointi kieltämässä? Nitraattidirektiivissä se sallitaan muuten paitsi 1.11-31.1 välisenä aikana<<<<<<<<
Tuo talvipatteroinnin kieltäminen johtaa meillä siihen, että kevätlevityksestä siirrytään syyslevitykseen, ainakin valtatien varrella. Ravinteet olisivat peitollisessa patterissa paremmin turvassa kuin levällään kyntöviilun alla, mutta näillä mennään. Surullista.
Viime päivinä olen ajellu lantaa pellolle aumaan, niin alkaa tiet olla hirveässä kunnossa pomppua riittää ja kura lentää. Kohtapuoliin tulee varmaan painolaput pintakelirikon takia, runkokelirikkoa tuskin tulee tälle keväälle kun ei ole roudasta tietoakaan.
Taidan ittekkin siirtyä jonkin verran siihen, että toukojen jälkeen ainakin makuuosastojen lannat aumaan pellolle ja levitän ne syksyllä kynnön alle ;) Sopii hyvin luomukiertoon ja ympäristö kiittää, siis ainakin hallinnon mielestä ;)
-
Eikö paskat normaalistikkin ajeta sekä kynnöksen alle että päälle, tasainen annostus 100tn syksyllä ja toinen keväällä ;D
Koskiko nuo alemmat ohjeet siis vain kuiva-aineeltaa yli 30% paskaa vai eikö se tarvitse noita pohjatoimenpiteitä vai hä?
Ja ainakin meillä patterit on yleensä tehty muualle kuin itse lohkolle.
-
>>>>>>>>
Mitä??? Ollaanko patterointi kieltämässä? Nitraattidirektiivissä se sallitaan muuten paitsi 1.11-31.1 välisenä aikana<<<<<<<<
Tuo talvipatteroinnin kieltäminen johtaa meillä siihen, että kevätlevityksestä siirrytään syyslevitykseen, ainakin valtatien varrella. Ravinteet olisivat peitollisessa patterissa paremmin turvassa kuin levällään kyntöviilun alla, mutta näillä mennään. Surullista.
Kyl mää tierän, että sää uskot järjestelmään ja herran (=viranhaltija) viisauteen, ni siitäs sait... :-X
Joo. Surullista.
Hyvin tehty patteri pellolla, ja mieluummin vielä pitäen sen siellä kaksi vuotta niin tekeytyisi ja ympäristö kiittäisi.
Sitten tyytyväisenä keväällä levittäisi tuota kasvun ihmeainetta ennen äestystä, niin ai sitä autuutta.
Mutta ei, koska syksyllä kynnön alle raakaa *askaa levittäen ravinteet suorastaan liimautuu maahiukkasiin! Niin on hallinto määrännyt, eikä mikään mahti sitä voi estää!
Tuossa muutama vuosi takaperin, kun edellinen syksy oli ollut hieman haastava, eikä oma luonto antanut sontaa pellolle levittää, niin helmikuussa joutui alkaa kysylemään kunnasta patterointiin liittyviä paperikuvioita.
Noh, maaseutusihteeri (sijainen?) siihen sitten että, "eihän sitä nyt voi alkaa pellolle patteria tekemään, kun KAIKKI ravinteet VIRTAAVAT suoraan vesistöihin..." :o
Hyvin on mennyt viherväen viherpesu hallinnon pikkudespooteille perille! :-X
Sehän se on kuivalannan ongelma, etenkin hyvin tehdyissä pattereissa. Kevät kun tulee, niin ravinnevirtaus on jättänyt patterin paikalle suorastaan montun maahan!
Luulisi ainakin...
Mutta vaatiihan suurnavetan ympäristölupa puolet siitä hinnasta, mitä ydinvoimalan YVA, vai miten se meni?
Luonnon tuotteitahan ne lopputuotteet ovat molemmat?
Mutta kunnan ympäristösihteeri oli ajan tasalla, sanoi vaan, että laita paperit tulemaan, ei ongelmaa.
Turvettakaan ei kyllä ollut, mutta pehkusilppua senkin edestä pohjalla. Päälle vielä pressut, niin keväällä ei noroakaan näkynyt auman vieressä.
En voi mitenkään käsittää hallinnon suorastaan vihamielistä suhtautumista lannan patterointiin.
Miten kukaan voi väittää, että lannan ravinteet huuhtoutuisivat vähemmän syyslevityksen jälkeen, kuin hyvän patteroinnin ja kevätlevityksen yhdistelmässä?
-
>>>>>>>>
Mitä??? Ollaanko patterointi kieltämässä? Nitraattidirektiivissä se sallitaan muuten paitsi 1.11-31.1 välisenä aikana<<<<<<<<
Tuo talvipatteroinnin kieltäminen johtaa meillä siihen, että kevätlevityksestä siirrytään syyslevitykseen, ainakin valtatien varrella. Ravinteet olisivat peitollisessa patterissa paremmin turvassa kuin levällään kyntöviilun alla, mutta näillä mennään. Surullista.
Kyl mää tierän, että sää uskot järjestelmään ja herran (=viranhaltija) viisauteen, ni siitäs sait... :-X
Joo. Surullista.
Hyvin tehty patteri pellolla, ja mieluummin vielä pitäen sen siellä kaksi vuotta niin tekeytyisi ja ympäristö kiittäisi.
Sitten tyytyväisenä keväällä levittäisi tuota kasvun ihmeainetta ennen äestystä, niin ai sitä autuutta.
Mutta ei, koska syksyllä kynnön alle raakaa *askaa levittäen ravinteet suorastaan liimautuu maahiukkasiin! Niin on hallinto määrännyt, eikä mikään mahti sitä voi estää!
Tuossa muutama vuosi takaperin, kun edellinen syksy oli ollut hieman haastava, eikä oma luonto antanut sontaa pellolle levittää, niin helmikuussa joutui alkaa kysylemään kunnasta patterointiin liittyviä paperikuvioita.
Noh, maaseutusihteeri (sijainen?) siihen sitten että, "eihän sitä nyt voi alkaa pellolle patteria tekemään, kun KAIKKI ravinteet VIRTAAVAT suoraan vesistöihin..." :o
Hyvin on mennyt viherväen viherpesu hallinnon pikkudespooteille perille! :-X
Sehän se on kuivalannan ongelma, etenkin hyvin tehdyissä pattereissa. Kevät kun tulee, niin ravinnevirtaus on jättänyt patterin paikalle suorastaan montun maahan!
Luulisi ainakin...
Mutta vaatiihan suurnavetan ympäristölupa puolet siitä hinnasta, mitä ydinvoimalan YVA, vai miten se meni?
Luonnon tuotteitahan ne lopputuotteet ovat molemmat?
Mutta kunnan ympäristösihteeri oli ajan tasalla, sanoi vaan, että laita paperit tulemaan, ei ongelmaa.
Turvettakaan ei kyllä ollut, mutta pehkusilppua senkin edestä pohjalla. Päälle vielä pressut, niin keväällä ei noroakaan näkynyt auman vieressä.
En voi mitenkään käsittää hallinnon suorastaan vihamielistä suhtautumista lannan patterointiin.
Miten kukaan voi väittää, että lannan ravinteet huuhtoutuisivat vähemmän syyslevityksen jälkeen, kuin hyvän patteroinnin ja kevätlevityksen yhdistelmässä?
Yhtä älytöntä paskaa on se että 1.4 saa vasta levitellä lannotetta, keleihin kun ei katsota vaan kalenteriin.
-
Yhtä älytöntä paskaa on se että 1.4 saa vasta levitellä lannotetta, keleihin kun ei katsota vaan kalenteriin.
Olin muistelevinani että uusi nitraattidirektiivi ei suoraan kiellä mineraalilannoitteen levittämistä koska haluaa, kunhan maa on sula. Vain lannalla tuli lisäehtoja päivämääristä.
-
Yhtä älytöntä paskaa on se että 1.4 saa vasta levitellä lannotetta, keleihin kun ei katsota vaan kalenteriin.
Olin muistelevinani että uusi nitraattidirektiivi ei suoraan kiellä mineraalilannoitteen levittämistä koska haluaa, kunhan maa on sula. Vain lannalla tuli lisäehtoja päivämääristä.
Kyllä se tänään torpattiin sähköpostin välityksellä kun asiaa kyselin ylipäälliköltä. >:(
-
Yhtä älytöntä paskaa on se että 1.4 saa vasta levitellä lannotetta, keleihin kun ei katsota vaan kalenteriin.
Olin muistelevinani että uusi nitraattidirektiivi ei suoraan kiellä mineraalilannoitteen levittämistä koska haluaa, kunhan maa on sula. Vain lannalla tuli lisäehtoja päivämääristä.
Kyllä se tänään torpattiin sähköpostin välityksellä kun asiaa kyselin ylipäälliköltä. >:(
Mikäs yliminä nyt on saanut voiton, SKN ? Oletkos saanut jonkun vihjeen tarkkailuluokalle joutumisesta ? Uittumainen naapuriko heiluttelee verhoja ja siellä takana videokameraa sihen malliin, että narahdat jos pellolle lähdet ?
Osta Calciprilliä ja vaihda säkit.
-SS-
-
Yhtä älytöntä paskaa on se että 1.4 saa vasta levitellä lannotetta, keleihin kun ei katsota vaan kalenteriin.
Olin muistelevinani että uusi nitraattidirektiivi ei suoraan kiellä mineraalilannoitteen levittämistä koska haluaa, kunhan maa on sula. Vain lannalla tuli lisäehtoja päivämääristä.
Kyllä se tänään torpattiin sähköpostin välityksellä kun asiaa kyselin ylipäälliköltä. >:(
Pyysit varmaan näyttämään sen lain tai asetuksen kohdan jossa näin on?
-
Pyysit varmaan näyttämään sen lain tai asetuksen kohdan jossa näin on?
Mavilla ja Eviralla on oikeus antaa pakottavia säädöksiä laeissa ja asetuksissa olevien lisäksi.
Kotiisi jaetussa tai jaettavassa täydentävien ehtojen muistilistassa - joks siis antaa osviittaa
myöhemmin julkaistavista täydentävistä ehdoista, lukee sivulla 3: "Levitän lannoitteita
pelloille ainoastaan 1.4. - 31.10." Johon siis pitää vastata myöntävästi.
-SS-
-
Pyysit varmaan näyttämään sen lain tai asetuksen kohdan jossa näin on?
Mavilla ja Eviralla on oikeus antaa pakottavia säädöksiä laeissa ja asetuksissa olevien lisäksi.
Kotiisi jaetussa tai jaettavassa täydentävien ehtojen muistilistassa - joks siis antaa osviittaa
myöhemmin julkaistavista täydentävistä ehdoista, lukee sivulla 3: "Levitän lannoitteita
pelloille ainoastaan 1.4. - 31.10." Johon siis pitää vastata myöntävästi.
-SS-
Aprillipäivästä halloweeniin, eli narrauspäivästä jekutuspäivään :D
-
Pyysit varmaan näyttämään sen lain tai asetuksen kohdan jossa näin on?
Mavilla ja Eviralla on oikeus antaa pakottavia säädöksiä laeissa ja asetuksissa olevien lisäksi.
Kotiisi jaetussa tai jaettavassa täydentävien ehtojen muistilistassa - joks siis antaa osviittaa
myöhemmin julkaistavista täydentävistä ehdoista, lukee sivulla 3: "Levitän lannoitteita
pelloille ainoastaan 1.4. - 31.10." Johon siis pitää vastata myöntävästi.
-SS-
Aprillipäivästä halloweeniin, eli narrauspäivästä jekutuspäivään :D
Joo minä ihmettelen porsaanreikäprofessorin pillastumista tässä melko tyhjänpäiväisessä asiassa. Pingottaisin säkkikankaan lannoitteenlevittimen suppilon päälle vajassa pimeässä lastatun lannoitteen peitoksi, siihen puoli säkkiä raiheinän siementä päälle ja teipillä säkinriekale vielä liehumaan näkyville ja levittelemään. Vähän videostalkkaajille materiaalia käytettäväksi.
Että kerääjäkasveja tässä kylvetään touhukkaasti. Ne muutenkin olisi syysviljoille pitänyt kylvää lumen sulaessa, jotta olisi orastuminen varma. Mitä nyt keväät ovat tapojansa näyttäneet, satanee seuraavan kerran vasta heinäkuulla. Tulihan sitä vettä ihan sataviisikymmentä milliä tai jotain tammikuulla.
-SS-
-
Oikea täydentävät ehdot-dokumentti sekä Mavin että Eviran sivulla oli vielä 9.3.2015 saapumatta.
Tästä voidaan päätellä, että puheet ympäristökorvauksesta poisjäännistä ovat suututtaneet jonkun
herkkänahkaisen viskaalin, ja miettivätkin nyt hallinnossa kovasti, miten voisi ohjeistaa tosiasiallisesti
mahdollisimman lähelle ympäristösitoumuksien vaatimusta noissa ehdoissa ?
Eli niistä yleisistä ehdoista varmaankin aiotaan niin kuin lehmänhätistelykarahkaa eli keppiä,
että samalla kun kyykkyhyppäät yleisten vihersäännöksien kanssa, samalla voit sitten
ottaakin sen ympäristösitoumuksen kauniiseen käteen.
Että viljelijät nautalaumana hankkivat kiltisti ne kerääjäkasvinsiemenet jopparilta, joka on sankarillisen
varautumisen asiassa pyyteettömästi tehnyt, viljelijän parhaaksi.
-SS-
-
>>>>>>>>
Mitä??? Ollaanko patterointi kieltämässä? Nitraattidirektiivissä se sallitaan muuten paitsi 1.11-31.1 välisenä aikana<<<<<<<<
Tuo talvipatteroinnin kieltäminen johtaa meillä siihen, että kevätlevityksestä siirrytään syyslevitykseen, ainakin valtatien varrella. Ravinteet olisivat peitollisessa patterissa paremmin turvassa kuin levällään kyntöviilun alla, mutta näillä mennään. Surullista.
Kyl mää tierän, että sää uskot järjestelmään ja herran (=viranhaltija) viisauteen, ni siitäs sait... :-X
Joo. Surullista.
Hyvin tehty patteri pellolla, ja mieluummin vielä pitäen sen siellä kaksi vuotta niin tekeytyisi ja ympäristö kiittäisi.
Sitten tyytyväisenä keväällä levittäisi tuota kasvun ihmeainetta ennen äestystä, niin ai sitä autuutta.
Mutta ei, koska syksyllä kynnön alle raakaa *askaa levittäen ravinteet suorastaan liimautuu maahiukkasiin! Niin on hallinto määrännyt, eikä mikään mahti sitä voi estää!
Tuossa muutama vuosi takaperin, kun edellinen syksy oli ollut hieman haastava, eikä oma luonto antanut sontaa pellolle levittää, niin helmikuussa joutui alkaa kysylemään kunnasta patterointiin liittyviä paperikuvioita.
Noh, maaseutusihteeri (sijainen?) siihen sitten että, "eihän sitä nyt voi alkaa pellolle patteria tekemään, kun KAIKKI ravinteet VIRTAAVAT suoraan vesistöihin..." :o
Hyvin on mennyt viherväen viherpesu hallinnon pikkudespooteille perille! :-X
Sehän se on kuivalannan ongelma, etenkin hyvin tehdyissä pattereissa. Kevät kun tulee, niin ravinnevirtaus on jättänyt patterin paikalle suorastaan montun maahan!
Luulisi ainakin...
Mutta vaatiihan suurnavetan ympäristölupa puolet siitä hinnasta, mitä ydinvoimalan YVA, vai miten se meni?
Luonnon tuotteitahan ne lopputuotteet ovat molemmat?
Mutta kunnan ympäristösihteeri oli ajan tasalla, sanoi vaan, että laita paperit tulemaan, ei ongelmaa.
Turvettakaan ei kyllä ollut, mutta pehkusilppua senkin edestä pohjalla. Päälle vielä pressut, niin keväällä ei noroakaan näkynyt auman vieressä.
En voi mitenkään käsittää hallinnon suorastaan vihamielistä suhtautumista lannan patterointiin.
Miten kukaan voi väittää, että lannan ravinteet huuhtoutuisivat vähemmän syyslevityksen jälkeen, kuin hyvän patteroinnin ja kevätlevityksen yhdistelmässä?
Yhtä älytöntä paskaa on se että 1.4 saa vasta levitellä lannotetta, keleihin kun ei katsota vaan kalenteriin.
Miks sitä apupaskaa pitäis päästä syysviljoille levittämään jo ennen 1.4. ? Mitä kauheaa tapahtuu, jos se levitys jää niinkin myöhäiseksi kuin 1.4.?
En ymmärrä, mistä on tullut tämä oppi että syysviljojen kevätlannoitus pitäis tehdä oikein aikaisin kurakekeillä. Vaikka kasvusto olisikin jo sula ja maakin kantaisi, niin mikä on ravinteiden hyväksikäyttökyky kasveilla kevään kylmillä ilmoilla, sillä vaikka päivisin olisikin jo lämmintä, niin yöt on kylmiä vielä kauan aikaa.
-
http://www.luomuliitto.fi/lausunto-ymparistokorvaus/
Nyt Luomuliitto on ruvennut itkemään fosforimääräyksistä.
Totta kai heille pitää antaa erivapaudet, kerääjäkasvitoimenpidehän
korvaa tavan viljelijälle fosforiummetuksen seuraukset.
1000 kg:ssa Viljoa on 50 kg kokonaisfosforia. Entisen ympin
aikana siinä oli vaan 1.5 kg fosforia. Hienoa. Vaikka kaksi tonnia
olisi laittanut. Ei ongelmaa minkäänlaista. Mut nyt sitten on.
.....
-SS-
Lobbari sai haluamansa. Nyt Viljossa on vain 60% fosforista liukoista.
Nähtävästi itkupotkuraivari auttaa.
http://www.elosato.fi/material/viljon_fosforin_laskenta_kasvukaudelle_2015.pdf
Siis miten tuo on on erivapauksien hakemista luomulle.
M.O.T.
-SS-
-
Miks sitä apupaskaa pitäis päästä syysviljoille levittämään jo ennen 1.4. ? Mitä kauheaa tapahtuu, jos se levitys jää niinkin myöhäiseksi kuin 1.4.?
Niin vastaavasti, mitä hyvää tapahtuu, kun viivyttää aprillipäivään ?
Onko hyöty sama tai kertoimella suurempi, jos viivyttää vappuun tai
koulun päättäjäisiin ? Sas se. Jospa ennustaisi paremmin tänä keväänä.
Rukiissa on jo yksi kevään kasvulehti ja toinen tulossa. Nyt alkaa rukiin
tähkäaihe muodostua. Kyllähän kellertävän hailakka kasvuston väri siinä
juhannuksen seudulla jotakin ennustaa. Että niinkö satokisavoittoa.
-SS-
-
http://www.luomuliitto.fi/lausunto-ymparistokorvaus/
Nyt Luomuliitto on ruvennut itkemään fosforimääräyksistä.
Totta kai heille pitää antaa erivapaudet, kerääjäkasvitoimenpidehän
korvaa tavan viljelijälle fosforiummetuksen seuraukset.
1000 kg:ssa Viljoa on 50 kg kokonaisfosforia. Entisen ympin
aikana siinä oli vaan 1.5 kg fosforia. Hienoa. Vaikka kaksi tonnia
olisi laittanut. Ei ongelmaa minkäänlaista. Mut nyt sitten on.
.....
-SS-
Lobbari sai haluamansa. Nyt Viljossa on vain 60% fosforista liukoista.
Nähtävästi itkupotkuraivari auttaa.
http://www.elosato.fi/material/viljon_fosforin_laskenta_kasvukaudelle_2015.pdf
Siis miten tuo on on erivapauksien hakemista luomulle.
M.O.T.
-SS-
Tämä fosforin liukoisuus se vasta ihmeellinen asia on, se on sellainen ominaisuus, joka tuntuu vaihtelevan aina tarkoitusperien mukaan. Se näyttäis olevan orgaanisissa lannoitteissa ja eläinten lannoissa hallinnollinen ominaisuus, ei kemiallinen.
Jos itämeri ei viskaalien mielestä ala tarpeeksi nopeasti puhdistumaan, niin kohta fosforin liukoisuudeksi määrätään 200%
-
Tämä fosforin liukoisuus se vasta ihmeellinen asia on, se on sellainen ominaisuus, joka tuntuu vaihtelevan aina tarkoitusperien mukaan. Se näyttäis olevan orgaanisissa lannoitteissa ja eläinten lannoissa hallinnollinen ominaisuus, ei kemiallinen.
Enpä sanoisi, että edes sattumanvaraisestikaan hallinnollinen ominaisuus.
27 miljoonan euron liikevaihto ja 80 hengen työllistäminen painavat
paljon lobbausmuskeleina.
Seurataan rahaa, näkee enemmän värejä asiassa kuin asiassa. Suosittelen.
-SS-
-
Minkälaisia naapureita teillä oiken on, jos pelkäätte, että he videokameralla kuvaavat ennen 1.4 tehtyjä levityksiänne?
Lakatkaa lukemasta niitä satukirjoja niin kuin piru raamattua ja levitetään ne syysviljojen lannat sillon kun niiden aika on. Minä ainakin levitän ja lupaan jokaiselle jack daniellissi pullon toimitettuna kotiovelle, joka todistaa saaneen sanktioita tästä asiasta.
Vai pitäskö ne apulannat kuitenkin peitata niin voi sanoa levittäneensä tiilimurskaa peltoon? ja voiko stryroksi olla maanparannusainetta? Tai jos sanois levittäneensä merisuolaa fosfori tasojen laskemiseen, että sais laittaa sen 1,1kg lehtilannotefosforia? Valkopippuri kalkituksessa?
-
Tämä tukijärjestelmän rakentaminen ja ohjeistus alkavat todella jo muistuttaa sote- uudistusta. Vahvistamatonta tietoa siitä ja tästä, kohta jotain jo muutetaan ja kiire on kamala, kun määräpäivä lähestyy. Mihinkään tutkimuksiin ei joko uskota tai edes yritetä perustaa päätöksiä oikeaan tietoon. Mutumenetelmällä tehdään vaatimuksia, joita joku uskoo ympäristölle ystävällisiksi. Jokohan kohta huomataan, että jokin asia ei vieläkään täsmää ja tehdään päätös jatkaa vielä vuosi vanhoilla säännöillä, kuten sotellekin kävi. Tietysti kuvaan sopisi, että tämäkin päätös tehtäisi vasta kylvöjen jälkeen.
Tuo viljohan ei näyttäisi mitenkään liittyvän Luomuliiton lausuntoon. Siinähän käsitellään lähinnä lantapoikkeusta ja tuhkien fosforimääriä. Sinänsä en kyllä ymmärrä miten nuo eriarvoiset kohtelut eri lannoitevalmisteilla ja jopa eri isännillä (lantapoikkeus oma/naapuri) voidaan perustella. Ainakaan tieteellisesti. Taidetaan kaikkiaan säännöillä aiheuttaa enemmän vahinkoa ympäristölle, kuin hyötyä.
-
Sekin nyt on aika varmaa, että jos porukat oikein innokkaasti laittavat kerääjäkasvia ja suojakaistoiksi koko peltojakin, tekee kosteikkoja ym., rahat loppuu kesken. Korvaukset pienenee, mutta irti ei sopimuksesta viiteen vuoteen pääse, ja ties pääseekö sittenkään. :-\
-
Sekin nyt on aika varmaa, että jos porukat oikein innokkaasti laittavat kerääjäkasvia ja suojakaistoiksi koko peltojakin, tekee kosteikkoja ym., rahat loppuu kesken. Korvaukset pienenee, mutta irti ei sopimuksesta viiteen vuoteen pääse, ja ties pääseekö sittenkään. :-\
Tämmönen kappale löytyy Mavin ohjeesta http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Ympäristökorvaus__ympäristösitoumus.pdf (http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Ympäristökorvaus__ympäristösitoumus.pdf) sivulta 25.
"Korvauksien määrää ja ehtoja voidaan muuttaa sitoumuskauden aikana, jos Euroopan
unionin lainsäädännön muutokset, päällekkäisen maksun estäminen tai perustasoa koskevat
muutokset sitä edellyttävät. Tällaisessa tilanteessa sinulla on mahdollisuus luopua
sitoumuksesta ilman takaisinperintää, jos et hyväksy muutosta."
-
Mitä tarkoittaa käytännössä täydentävien ehtojen enhän ole syntinen-muistilistassa kohta lannan kuormauksesta "kuormaan tiivispohjaisella alustalla". Pitääkö paikassa jossa lietevaunu tankkaa itsensä olla vesitiivis alusta, käytännössä siis betonilaatta, johon rakennetaan mahdollisten tippuneiden kökköjen keräilyjärjestelmä.
-
Sekin nyt on aika varmaa, että jos porukat oikein innokkaasti laittavat kerääjäkasvia ja suojakaistoiksi koko peltojakin, tekee kosteikkoja ym., rahat loppuu kesken. Korvaukset pienenee, mutta irti ei sopimuksesta viiteen vuoteen pääse, ja ties pääseekö sittenkään. :-\
Tämmönen kappale löytyy Mavin ohjeesta http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Ympäristökorvaus__ympäristösitoumus.pdf (http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Ympäristökorvaus__ympäristösitoumus.pdf) sivulta 25.
"Korvauksien määrää ja ehtoja voidaan muuttaa sitoumuskauden aikana, jos Euroopan
unionin lainsäädännön muutokset, päällekkäisen maksun estäminen tai perustasoa koskevat
muutokset sitä edellyttävät. Tällaisessa tilanteessa sinulla on mahdollisuus luopua
sitoumuksesta ilman takaisinperintää, jos et hyväksy muutosta."
Teoriassa voit lopettaa ympäristösitoomus sopparin, ilman maksettujen tukien takaisinperintää. Mutta varmaan jossain toisaalla on joku pirun kytkös, jolla sanktioita saadaan perittyä jostain muusta tuesta. Pitäisi lukea kuin piru raamattua tai isis koraania.
-
Ympäristösitoumuksesta ei ole huolta, koska siihen ei ole tarvis sitoutua. Täydentävien ehtojen pihtaaminen ja ennustetut muutokset ovat muodostumassa aivan sellaisiksi kuin olen ennustanut: niissä on kostomentaliteetti jo valmiiksi niille, jotka mahdollisesti jättäytyvät ympäristösitoumuksen ulkopuolelle.
Myös ennustamani rahan vaikutus on selvä: Ensin päätettiin, että kokonaisfosfori otetaan huomioon liukoisena fosforina kaikessa fosforilannoituksessa. Sitten huomattiin, että yksi Suomen tärkeimpiä vientialoja, turkistuotanto, jää pahaan välikäteen fosforiongelmajätteensä kanssa. No laitetaanpa fosfori jälleen vain osittain liukoiseksi, niin pääsee helpommin tankkaamaan sitä peltoon. Sama homma, Honkajoki oyllä, selvästi viranomaisvaatimusten pohjalta menestymään lähtenyt business, eihän se käy laatuun, että kun kerrankin saatiin apulanta luomuun, se olisikin korkeafosforista !
-SS-
-
Muokkaavatkohan mavin porukka sääntöjä sitä mukaa kun lukevat orjallisesti agronettia?
Pitää kokeilla.
Ihmettelen suuresti ympäristökorvauksen pykäliä, jotka ovat tehty aivan viljelijän kiusaamisen kannalta. Onko edes laillista muotoilla näin järjettömiä rajoituksia lannan käsittelyyn, koska varmasti tämä aiheuttaa maatalouden konkurssiaallon.
Ennen kaikkea, virkamiesten valta viljelijöita kohtaan on niin suuri, että hattu kourassa joutuu nöyristelemään, että saa sen tukieuron hommattua.
Kaiken huippu olisi se, että viljelijä pakotettaisiin ottamaan vastaan ilmaiseksi pullo koskenkorvaa / viljelty hehtaari. Jos sitoutuu ympäristökorvaukseen, aiheuttaisi se varmasti myös kaljakorin vastaanottamispakon.
Nämä, jos mitkä olisivat lopun alkua suomalaiselle maataloudelle ja näin puhdistaisi itämeren kokonaan kahdessa viikossa.
-
Leipä Leveämmäksi-Lehti tuli luettavaksi. 1/15.
Siellä on nyt sitten selviytymisopas ympäristötuen valitsevalle. Juttujen sävy on peittelevä, eikä asioista oikeastaan puhuta niiden oikealla nimellä. Esimerkiksi todetaan:
"Viljavuustutkimus vaikuttaa jatkossa sekä typen että fosforin käyttömääriin. Näytteenottoon kannattaa panostaa, jotta nayte antaa oikean kuvan maan multavuudesta ja fosforipitoisuudesta." :D :D :D
Suomennettuna: Nyt sitten meni parikymmentä kiloa taas typpilannoitusta harakoille; rm maiden osuus viljavuustutkimuksissa on noussut 5 vuodessa 48.1%:sta 52.7 %:iin, alkaa lannoittamiset olla lannoitettu. Eli nyt sitten viljavuustutkimuksien näytteenottoon ryhtiä ! Vältetään kaiken tumman ottamista kairaan. Vain kellanvalkoinen sitkeä pala kairan päästä saa pudota rasiaan !
"Satotasokorjauksiin on tullut hyvä parannus, sillä nyt satotasokorjaus on lohkokohtainen eikä kasvilajikohtainen. Tämä helpottaa merkittävästi oikean lannoitustason käyttöä tiloilla, joilla kasvilajit vaihtelevat viljelykierrossa....Saadun sadon dokumentointiin kannattaa nähdä vähän vaivaa..pitää tarkkaa kirjanpitoa esim. kuivuriin tulevasta viljasta lohkotasolla...satomittauslaitteisto.." :D :D
Satomittauslaitteisto my ass....Suomeksi tuo yksinkertaisesti tarkoittaa sitä, että pidetään tarkkaa kirjanpitoa joka lohkosta, ja minkä tahansa kasvin sato kerätään jaettavaksi vain niille lohkoille, joille tarvitaan satotasokorjausta, varsinkin jos muilla saman kasvin lohkoilla on jo aikaisempina vuosina ollut jotakin muuta kasvia, mistä on jo huippusatoleima saatu viideksi vuodeksi ! Aikaisemmin näyttämäni parilohkojärjestelmä antaakin työkalun nostaa muutamassa vuodessa kaikki lohkot siihen N170 kg kastiin !
"Lannan käytön suunnittelu kannattaa aloittaa mahdollisimman puhtaalta pöydältä. Jos mahdollista, fosforin tasaus kannattaisi kirjata päättyväksi vuoteen 2014. Uusi viljavuustutkimus ja lanta-analyysi päivittävät tilan lähtötiedot ajan taslle uuden kauden suunnittelua varten." :D
Eli suomeksi. Nyt on viimeistään aika tehdä jankkonäyttet ja lantrata lantanäyte. Muuten ei oikein jää mitään muuta kuin Ekokem sille sonnalle vientipaikaksi.
Sitten samat vanhat höpinät Yarasensor - voittokululle. Kyllä kevätvehnällä todellakin tulee 1500 kg enemmän jos verrataan 100 kg typpeä saanutta ja 100 + 50 kiloa typpeä saanutta kasvustoa. Sitten vielä samaa 1500 kilon satovoittoa kehuttiin, mutta asetettiin kaikki tulot kiistanalaisiksi, kun alettiin vaatia tukia : "N-sensorilla lannoittamisen tulisi oikeuttaa samankaltaiseen tukeen, jota maksetaan lietelannan sijoitukselle" . Suomeksi: Niin eipäs siitä oikeasti mitään jää, mutta tällä vehkeellä urakointi on kivaa ja tuottoisaa, jos vaan isännät sais tukea siihen...
No, vaatiihan tämmöinen mainoslehden lueskelu hyväntuulisutta ja ilkikurista mieltä.
-SS-
-
Tämä fosforin liukoisuus se vasta ihmeellinen asia on, se on sellainen ominaisuus, joka tuntuu vaihtelevan aina tarkoitusperien mukaan.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kierr%C3%A4tyslannoitetiloja-ajetaan-ulos-ymp%C3%A4rist%C3%B6tuesta-1.95400
Tässä on hyvä esimerkki, voisi sanoa, että kyseisen kierrätyslannoitteita valmistavan yrityksen lobbaajat eivät ole olleet ollenkaan tehtävinsä tasalla. Varmaankin päätös tulee kun aumat kerran ovat jo pellolla, mutta lähdetäänkö tässä aina siitä, että suuriäänisimmät raivoajat saavat Mavin perääntymään, mutta takarivin normikarjanlannan käyttäjät sitten jääkööt levittelemään sitä yhtä kuutiota hehtaarille.
Ja tosiluuserit sitä NK:tansa.
-SS-
-
eikös se näin juuri ole ja nyt sitten kaikki uutta kehittävät yrittäjät ajetaan suohon kun normit on niiin tiukat että ei pahemmin sooloilua sallita. vaan orjalaumassa sitä kuljetaan tasavälein siistissä parijonossa.
-
Koulutuspotpuri näkyy alkavan, tuli koulutusohjelmat sähköpostiin. Nyt sitten iltoja illan perään istumaan kunnantalolle ja kysymään eri viskaaleilta yksityiskohtia.
Sen tietää kyllä jo heti, että sekamuotoa ei ole ympäristösitoumuksessa. Toiminta pitää suunnitella joko täyden paketin mukaan tai jättää koko homma väliin.
Näennäiskerääjäkasvin toiminta selviää vasta ensimmäisten valvontojen jälkeen. Kasvipeitteisyyskorvaus saattaa jäädä marginaaliseksi, jos ruista ja syysöljykasveja viljelee. Syysvehnä toimii niin huonosti heinien kanssa, että mietin kyllä kaksi kertaa enen kuin alan monivuotisia heiniä yhdistellä syysvehnän kanssa, meilläkin kauan kasvanut laidun ensin otettiin kauralle ja ohralle käyttöön, sitten ruista 6-8 v, kauraa , ohraa, taas ruista, sen jälkeen kevätvehnävuosia. Nyt on syysvehnä toista kertaa ja timotti VIELÄKIN puskee luohon kanssa läpi. Ainakin parinkymmenen vuoden jälkeen
-SS-
-
Leipä Leveämmäksi-Lehti tuli luettavaksi. 1/15.
Siellä on nyt sitten selviytymisopas ympäristötuen valitsevalle. Juttujen sävy on peittelevä, eikä asioista oikeastaan puhuta niiden oikealla nimellä. Esimerkiksi todetaan:
"Viljavuustutkimus vaikuttaa jatkossa sekä typen että fosforin käyttömääriin. Näytteenottoon kannattaa panostaa, jotta nayte antaa oikean kuvan maan multavuudesta ja fosforipitoisuudesta." :D :D :D
Suomennettuna: Nyt sitten meni parikymmentä kiloa taas typpilannoitusta harakoille; rm maiden osuus viljavuustutkimuksissa on noussut 5 vuodessa 48.1%:sta 52.7 %:iin, alkaa lannoittamiset olla lannoitettu. Eli nyt sitten viljavuustutkimuksien näytteenottoon ryhtiä ! Vältetään kaiken tumman ottamista kairaan. Vain kellanvalkoinen sitkeä pala kairan päästä saa pudota rasiaan !
"Satotasokorjauksiin on tullut hyvä parannus, sillä nyt satotasokorjaus on lohkokohtainen eikä kasvilajikohtainen. Tämä helpottaa merkittävästi oikean lannoitustason käyttöä tiloilla, joilla kasvilajit vaihtelevat viljelykierrossa....Saadun sadon dokumentointiin kannattaa nähdä vähän vaivaa..pitää tarkkaa kirjanpitoa esim. kuivuriin tulevasta viljasta lohkotasolla...satomittauslaitteisto.." :D :D
Satomittauslaitteisto my ass....Suomeksi tuo yksinkertaisesti tarkoittaa sitä, että pidetään tarkkaa kirjanpitoa joka lohkosta, ja minkä tahansa kasvin sato kerätään jaettavaksi vain niille lohkoille, joille tarvitaan satotasokorjausta, varsinkin jos muilla saman kasvin lohkoilla on jo aikaisempina vuosina ollut jotakin muuta kasvia, mistä on jo huippusatoleima saatu viideksi vuodeksi ! Aikaisemmin näyttämäni parilohkojärjestelmä antaakin työkalun nostaa muutamassa vuodessa kaikki lohkot siihen N170 kg kastiin !
"Lannan käytön suunnittelu kannattaa aloittaa mahdollisimman puhtaalta pöydältä. Jos mahdollista, fosforin tasaus kannattaisi kirjata päättyväksi vuoteen 2014. Uusi viljavuustutkimus ja lanta-analyysi päivittävät tilan lähtötiedot ajan taslle uuden kauden suunnittelua varten." :D
Eli suomeksi. Nyt on viimeistään aika tehdä jankkonäyttet ja lantrata lantanäyte. Muuten ei oikein jää mitään muuta kuin Ekokem sille sonnalle vientipaikaksi.
Sitten samat vanhat höpinät Yarasensor - voittokululle. Kyllä kevätvehnällä todellakin tulee 1500 kg enemmän jos verrataan 100 kg typpeä saanutta ja 100 + 50 kiloa typpeä saanutta kasvustoa. Sitten vielä samaa 1500 kilon satovoittoa kehuttiin, mutta asetettiin kaikki tulot kiistanalaisiksi, kun alettiin vaatia tukia : "N-sensorilla lannoittamisen tulisi oikeuttaa samankaltaiseen tukeen, jota maksetaan lietelannan sijoitukselle" . Suomeksi: Niin eipäs siitä oikeasti mitään jää, mutta tällä vehkeellä urakointi on kivaa ja tuottoisaa, jos vaan isännät sais tukea siihen...
No, vaatiihan tämmöinen mainoslehden lueskelu hyväntuulisutta ja ilkikurista mieltä.
-SS-
Tuli ihan samanlainen tunne ja ajatukset kun luin tuota lehteä. Ei sanottu suoraan, kun ei voi, mutta tarkoitettiin kuitenkin. ;D Ja tottahan se on, jos tuohon ympäristökorvaukseen tulee sitouduttua niin jotainhan sitä täytyy tehdä. Pitääkin alkaa teroittelemaan maanäytekairaa.. ::)
-
... Pitääkin alkaa teroittelemaan maanäytekairaa.. ::)
Joo, kannattaa kuitenkin varoa, ettei päädy maaseudun rutinan sivuille katkeroituneeksi ex-maanviljelijäksi, joka suureeen ääneen ihmettelee joutumistaan sanktioiden uhriksi - muka ettei maiden fosforiluokka voisi tippua arveluttavan korkeasta huonoon peräkkäisillä näytteenottokierroksilla, miksei voisi, häh?
-
Tämä tukijärjestelmän rakentaminen ja ohjeistus alkavat todella jo muistuttaa sote- uudistusta. Vahvistamatonta tietoa siitä ja tästä, kohta jotain jo muutetaan ja kiire on kamala, kun määräpäivä lähestyy. Mihinkään tutkimuksiin ei joko uskota tai edes yritetä perustaa päätöksiä oikeaan tietoon. Mutumenetelmällä tehdään vaatimuksia, joita joku uskoo ympäristölle ystävällisiksi. Jokohan kohta huomataan, että jokin asia ei vieläkään täsmää ja tehdään päätös jatkaa vielä vuosi vanhoilla säännöillä, kuten sotellekin kävi. Tietysti kuvaan sopisi, että tämäkin päätös tehtäisi vasta kylvöjen jälkeen.
Tuo viljohan ei näyttäisi mitenkään liittyvän Luomuliiton lausuntoon. Siinähän käsitellään lähinnä lantapoikkeusta ja tuhkien fosforimääriä. Sinänsä en kyllä ymmärrä miten nuo eriarvoiset kohtelut eri lannoitevalmisteilla ja jopa eri isännillä (lantapoikkeus oma/naapuri) voidaan perustella. Ainakaan tieteellisesti. Taidetaan kaikkiaan säännöillä aiheuttaa enemmän vahinkoa ympäristölle, kuin hyötyä.
Erinomainen päätelmä :)
-
Uudet koulutustilaisuudet korkattu !
Halpuuttaminen on alkanut ! Rukiin tuotantokasvipalkkio on alentunut jo 40 € / ha:iin. Ja aleneminen jatkuu. Sokerijuurikaskenttä olisi kärsinyt rukiin ja sokerijuurikkaan yhteisestä rahoituksesta, joten ne jaettiin kahteen eri rahoitukseen, nyt sokerijuurikkaan kasvipalkkio on 70 € ja rukiin 40€. Rukiinviljelyn lisääntyessä palkkio tietenkin pienenee. Grrrreat !
Ympäristökorvauksissa tuntuu painopiste olevan suojavyöhykkeissä ja LHP:ssa. Ne ovat taattuja korvaustasoja, ja nopeat valitsijat pääsevät valitsemaan niitä toimenpiteitä. Eli ensimmäisinä vuosina voidaan siirtää 2018 - 2020 rahoitusta 2016 - 2017 vuodelle, ja sitten loppuajalla rahojen niukkuuden tilanteessa jäänee perustaso 54 euroa ja loppujakson suojavyöhyketuet aktiivisiksi maksatukseen. Muille toimenpiteille murusia sitten.
Fosforin käyttörajoituksia lannoitevalmisteasetuksesta luvattiin "heti lähiajoiksi". Selvästikään sen asian loppuun vieminen ei ollut hallinnon ykkösprioriteetti, koska "tietenkin kaikki valitsevat ympäristösitoumuksen". Onneksi neuvoja-alustaja sivulauseessa mainitsi, että kyllä niitä irtautujia itse asiassa onkin jonkin verran, vaikka hallinto niin luulee, ettei kukaan herkeä kerääjäkasvin houkutuksesta luopumaan. Että eurooppalainen taso fosforimaksimille olisi 400 kg/ 5 v
Meitä harmaatukkia ja valkopartoja oli kyllä aika paljon salissa, ehkä eturivin viljelijät on jo koulutettu hienouksiin, oli vähän nähtävissä leipääntymistä kouluttajan olemuksessa, kun ei kovakalloinen kansa tahtonut ymmärtää uuden ympäristökorvauksjärjestelmän hienouksia, sitä, että ei voisi saada siitä korvausta, mitä on jo olemassa, vanhasta pohjasta, esimerkiksi juurikin vanhan kauden aikana tehty säätösalaojitus kasteluvesikierrätys tms. tai tämmöiset jo tehdyt jutskat. Vai oliko siitäkin jokin korvaus olemassa, se ei taitaisi sopia oikein siihen korvausajattelun filosofiaan.
-SS-
-
Oikeastiko tuo rukiin tuki tippuu noin pieneksi? Meinasin siitä tukiautomaatin tehdä, eli raakaviljaa, ilman lajittelua ja peittausta vaan suorakylvimellä nopsasti ja paljon syksyisin maahan, kevyillä kustannuksilla kevyt sato. Melkein yhtä helppoa rahaa kuin kerääjäkasveilla.
Mutta tukipudotus torppaa suunnitelmat.
-
No rukiinviljely sitten loppuu, sen verran ollut muutenkin riskikasvi talvituhoineen ym. >:(
Tippuuko ne tuet täällä MTK:n valtakunnassa, C-alueellakin? :-[
-
No rukiinviljely sitten loppuu, sen verran ollut muutenkin riskikasvi talvituhoineen ym. >:(
Tippuuko ne tuet täällä MTK:n valtakunnassa, C-alueellakin? :-[
Joku taulukko lupailee satasta pohosta haa-tukia. ;)
Mutta sitä mää en saa mahtumaan peänuppiini että miten rukkiin vilijely voi olla karjatilalle 60 euroa luonnonhaitallisempaa kuin kasvinviljelytilalle. Miten ne luonnonhaitat korostuu sen kuudenkympin verran enempi karjatilalla rukiin viljelyssä? Vähän huonosti tietysti elukat syö ruista, mutta siltikin tuntuu pikkusen erikoiselta.
Ai niin, emteekoo. Sehän sen selittääkin. :'(
-
No rukiinviljely sitten loppuu, sen verran ollut muutenkin riskikasvi talvituhoineen ym. >:(
Tippuuko ne tuet täällä MTK:n valtakunnassa, C-alueellakin? :-[
Joku taulukko lupailee satasta pohosta haa-tukia. ;)
Mutta sitä mää en saa mahtumaan peänuppiini että miten rukkiin vilijely voi olla karjatilalle 60 euroa luonnonhaitallisempaa kuin kasvinviljelytilalle. Miten ne luonnonhaitat korostuu sen kuudenkympin verran enempi karjatilalla rukiin viljelyssä? Vähän huonosti tietysti elukat syö ruista, mutta siltikin tuntuu pikkusen erikoiselta.
Ai niin, emteekoo. Sehän sen selittääkin. :'(
Onhan se karja ny helvetinmoinen luonnonhaitta ???
-
Mutta sitä mää en saa mahtumaan peänuppiini että miten rukkiin vilijely voi olla karjatilalle 60 euroa luonnonhaitallisempaa kuin kasvinviljelytilalle.
Karjapuolen luonnonhaittaa varmaankin verrataan eteläisemmän Euroopan karjapuolen luonnonoloihin ja tarvittaviin erityisjärjestelyihin, ja näin saadaan luonnonhaittakorvauksen kokonaistaso. On varmaankin hallinnossa joskus päätetty maksaa se hehtaareille eikä eläinyksiköille. Joku tukien historiaan perehtynyt voisi tätä valaista. Onhan kasvinviljelytiloillakin erilaisia hehtaaritukia samasta kasvista, riippuen siitä, onko tila jokin erikoisviljelyä harjoittava tai harjoittanut tila. Nämä lisäosat häviävät CAP-tuesta muutaman vuoden kuluessa.
-SS-
-
Mutta sitä mää en saa mahtumaan peänuppiini että miten rukkiin vilijely voi olla karjatilalle 60 euroa luonnonhaitallisempaa kuin kasvinviljelytilalle.
Karjapuolen luonnonhaittaa varmaankin verrataan eteläisemmän Euroopan karjapuolen luonnonoloihin ja tarvittaviin erityisjärjestelyihin, ja näin saadaan luonnonhaittakorvauksen kokonaistaso. On varmaankin hallinnossa joskus päätetty maksaa se hehtaareille eikä eläinyksiköille. Joku tukien historiaan perehtynyt voisi tätä valaista. Onhan kasvinviljelytiloillakin erilaisia hehtaaritukia samasta kasvista, riippuen siitä, onko tila jokin erikoisviljelyä harjoittava tai harjoittanut tila. Nämä lisäosat häviävät CAP-tuesta muutaman vuoden kuluessa.
-SS-
Aiemmilla tukikausilla mm. rukiin viljelystä maksettiin ojan toisella puolen pohjoista ha-tukea mutta toisella puolella ei maksettu. Tukialuejaon kukkasia, joista osa onneksi poistuu tämän uuden tukikauden ansiosta.
-
Nyt kuulemma ympäristösitoumuksen kasvipeitteisyyskorvaus
ei olekaan kasvipalkkion kanssa poissulkeva ?
Eli rukiilla saisi sen 40 + (kasvipeitteisyys)
Eli uusimmassa Mavin sivuilla olevassa dokumentissa
AB-tukialue C-tukialue
euroa euroa
valkuaiskasvit 90 90
ruis 40 40
sokerijuurikas 70 70
tärkkelysperuna 600 600
avomaanvihannekset 180 -
-SS-
-
Valtioneuvoston asetus 137/2015 vuodelta 2015 maksettavista lypsylehmä-, nauta-, lammas- ja vuohipalkkioista sekä
peltokasvipalkkiosta; Annettu Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 2015
Siinä ovat peltokasvipalkkion vahvistetut maksimimäärät. Samat kuin Mavin sivuilla.
Fosfaattiasetuksia ei ole näkynyt. Säädösnumero 210/2015 on viimeisin. Mielenkiintoista
on, että ministeriön omat asetukset ovat "salaisia", eli esimerkiksi tiedotteessa "Maa- ja
metsätalousministeriön ilmoitus 171/2015 eräistä maa- ja metsätalousministeriön asetuksista"
sanotaan, että seuraavia MMM:n asetuksia on muutettu:
MMM:n asetus viljakasvien siemenkaupasta annetun asetuksen muuttamisesta 9/2015
MMM:n asetus nurmi- ja rehukasvien siemenkaupasta annetun asetuksen muuttamisesta 10/2015
Nämähän voivat olla jotakin täysin epäolennaisia juttuja, mutta niitä ei kuitenkaan saa netistä, ne pitää tilata MMM:n kirjaamosta.
-SS-
-
Valtioneuvoston asetus 137/2015 vuodelta 2015 maksettavista lypsylehmä-, nauta-, lammas- ja vuohipalkkioista sekä
peltokasvipalkkiosta; Annettu Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 2015
Siinä ovat peltokasvipalkkion vahvistetut maksimimäärät. Samat kuin Mavin sivuilla.
Fosfaattiasetuksia ei ole näkynyt. Säädösnumero 210/2015 on viimeisin. Mielenkiintoista
on, että ministeriön omat asetukset ovat "salaisia", eli esimerkiksi tiedotteessa "Maa- ja
metsätalousministeriön ilmoitus 171/2015 eräistä maa- ja metsätalousministeriön asetuksista"
sanotaan, että seuraavia MMM:n asetuksia on muutettu:
MMM:n asetus viljakasvien siemenkaupasta annetun asetuksen muuttamisesta 9/2015
MMM:n asetus nurmi- ja rehukasvien siemenkaupasta annetun asetuksen muuttamisesta 10/2015
Nämähän voivat olla jotakin täysin epäolennaisia juttuja, mutta niitä ei kuitenkaan saa netistä, ne pitää tilata MMM:n kirjaamosta.
Todennäköisesti nuo koskee lajikerajoitusten poistumista.
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2015/03/09/ohraa-vehnaa-kauraa-ja-hernetta-koskevat-lajikerajoitukset-siemenviljelyssa
-SS-
Todennäköisesti nuo koskee lajikerajoitusten poistumista.
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2015/03/09/ohraa-vehnaa-kauraa-ja-hernetta-koskevat-lajikerajoitukset-siemenviljelyssa
-
Nonnii se olis si hakuopas luettavissa netissä :o Huomasin sattumalta. Eli jos haluatte pilata lauantai-iltanne niin lukemaan. Suosittelisin ottamaan pientä neuvoa-antavaa jotta hermot kestäisi paremmin knoppitiedon valtavirtaa ;D
-
Nonnii se olis si hakuopas luettavissa netissä :o Huomasin sattumalta. Eli jos haluatte pilata lauantai-iltanne niin lukemaan. Suosittelisin ottamaan pientä neuvoa-antavaa jotta hermot kestäisi paremmin knoppitiedon valtavirtaa ;D
Kyllä se tukiluennoitsijalle vinkuminen vaan auttoi. ::) Nyt ekologisen alan viherkesantoa ja typensitojakasvia kohdellaan samalla tavalla, kemiallisen päättämisen osalta, eli 15.07. . Muokkaus kuitenkin on typensitojilla mahdollista jo aikaisemmin, eli samana aikana 15.07 (no suorakylvö varmaan on tämä jutska) , kesannolla vasta 15.08 on kylvö ja maan kähjääminen mahdollista.
Täydentävät ehdot eivät ole vieläkään lukukelpoisessa kunnossa. Eikä siis fosforirajoja ympin ulkopuolella ole vieläkään kerrottu.
Sitten se alle 1 kg fosforin levitysmahdollisuus ympäristösitoumuksen alla, se on uusi asia tässä. Eli ei tarvitse kirjata fosforilannoitusta ylös, jos jää alle 1 kg/ha. On kyllä järkevä sääntö, koska jotkut lehtilannoitteet sisältävät vähäisen määrän fosfaatteja. Eli arveluttavan korkeilla fosforitasoilla 0 kg muuttuu 4,99 kg:ksi viiden vuoden aikana ! Se on jo melkeen samansuuruinen kuin naurettava satotasokorjaus.
Lantanieluna käytettävä nurmi on hiukan ongelmallinen, jos sitä ei korjata: "Jos sinulta jää sato korjaamatta, tulee lohkolle levitetty fosfori kuitenkin huomioida seuraavana keväänä täysimääräisesti,". Tämä lause on melko merkittävä asia.
Lantapoikkeus koskee kaikkia lantaa levittäviä, ei erotella omia ja vieraan kotieläimiä.
Kasvinsuojelussa tulee noudattaa integroidun tuotannon periaatteita, tämä itse asiassa on aika kova vaatimus !
1. Kasvintuhoojien ennakoivat viljelytekniset torjunta- ja hävittämisvaihtoehdot
Ilman viljelykiertoa ei tautiaineita puisutella, voisi näin todeta, jos valvonta on saivartelevaista
2. kasvintuhoojein seuranta. Eli kelta-ansat pitää olla
3. Kasvinsuojelutoimenpiteestä päättäminen. Sen pitää näkyä, varmaankin muistiinpanoissa
4. Muut kuin kemialliset kasvinsuojelumenetelmät / pitää käyttää ennen kuin kemiallisia.
Riittääkö syyksi, ettei ole talossa rikkaäestä ?
5. Kasvinsuojeluaineiden käytön ja torjuntatoimien rajoittaminen sekä resistenssin ehkäiseminen
Joo samaan henkäykseen todetaan, että pitää käyttää pieninä annoksina mutta ei saa päästää resistenssiä
syntymään.
6. Kasvinsuojelutoimien tulosten tarkastelu Tämä siten tietty on muistiinpanoihin laitettava,
Peltotuessahan on oletusteho, se ei varmaan riitä.
Yhtiön kuivalantaa ei voi korvauksella levittää osakkaiden pelloille, se määräys sinne nyt jäi.
Kyllä tämä nyt tunnelmallisen koti-illan voittaa, tätä 177 - sivuista - vieläkin keskeneräistä - opusta lukiessa. Esim. lannanlevitystaulukot puuttuvat vielä, en ainakaan löytänyt niitä äkkiä.
-SS-
-
voi taivas :(
-
Mutta sitä mää en saa mahtumaan peänuppiini että miten rukkiin vilijely voi olla karjatilalle 60 euroa luonnonhaitallisempaa kuin kasvinviljelytilalle.
Karjapuolen luonnonhaittaa varmaankin verrataan eteläisemmän Euroopan karjapuolen luonnonoloihin ja tarvittaviin erityisjärjestelyihin, ja näin saadaan luonnonhaittakorvauksen kokonaistaso. On varmaankin hallinnossa joskus päätetty maksaa se hehtaareille eikä eläinyksiköille. Joku tukien historiaan perehtynyt voisi tätä valaista. Onhan kasvinviljelytiloillakin erilaisia hehtaaritukia samasta kasvista, riippuen siitä, onko tila jokin erikoisviljelyä harjoittava tai harjoittanut tila. Nämä lisäosat häviävät CAP-tuesta muutaman vuoden kuluessa.
-SS-
Aiemmilla tukikausilla mm. rukiin viljelystä maksettiin ojan toisella puolen pohjoista ha-tukea mutta toisella puolella ei maksettu. Tukialuejaon kukkasia, joista osa onneksi poistuu tämän uuden tukikauden ansiosta.
Tuota noin. Tämä taulukko näkyy olevan hakuoppaassa. Miten noita sitten lasketaan, en tiedä. Mutta jonkinlainen kansallinen tukimuoto siellä vielä on. Enkä tiedä, onko tämä peltokasvipalkkion sijasta vai lisänä. Ei viime kaudellakaan etelässä maksettu näitä.
(http://www.viistonninen.com/muut/Kansallinen.jpg)
-SS-
-
Kuin helvatan tarkat muistiinpanot noista kasvinsuojelutoimenpiteistä pitää tehdä? Tähän asti olen peltotukeen tehnyt ihan perusmuistiinpanot, eli aineen käyttöpäivä, nimi ja määrä per hehtaari, pitääkö tästä lähtien kirjoittaa paksukin romaani tehdyistä havainnoista ja toimenpiteistä?
-
Kuin helvatan tarkat muistiinpanot noista kasvinsuojelutoimenpiteistä pitää tehdä? Tähän asti olen peltotukeen tehnyt ihan perusmuistiinpanot, eli aineen käyttöpäivä, nimi ja määrä per hehtaari, pitääkö tästä lähtien kirjoittaa paksukin romaani tehdyistä havainnoista ja toimenpiteistä?
Kyllä. Nuo mustalla merkitsemäni kohdat löyrtyvät hakuohjeesta ss 72 - 74 !
Siis nuo ovat ympäristösitoumuksessa pakolliset, oletettavasti eivät yleisiin ehtoihin silloin tule ?
IPM menetelmien käyttö tuli Tukesin ohjeen mukaan pakolliseksi 1.1.2014. Eli alapas laittaa tarinaa viljelymuistiinpanoihisi myös vuodelle 2014.
-SS-
-
Eikös muut ole täyttäny tuota kasvinsuojelu-stooria sinne wisuun?
Mulla on ainakin tarvetta jatkaa lehtilaikun ja punahomern torjuntaa, jos katsotaan viime vuoden muistiinpanoja.
-
Kasvitautiennuste on esimerkiksi Agrimarketin verkkokauppaan rekisteröityneille käytössä.
Sen tuloste riittänee hyvinkin , jos ei ole kasvustossa viitsinyt käydä.
-SS-
-
Nonnii se olis si hakuopas luettavissa netissä :o Huomasin sattumalta. Eli jos haluatte pilata lauantai-iltanne niin lukemaan. Suosittelisin ottamaan pientä neuvoa-antavaa jotta hermot kestäisi paremmin knoppitiedon valtavirtaa ;D
Meinasin pilata tän sunnuntaipäivän, mutta oonkohan jotenkin tyhmä kun en löydä opasta mistään? ???
Mavin linkki ei johda mihinkään. No eipä tuolla nyt toisaalta väliä saa nauttia hienosta kevätilmasta vielä yhden päivän ennen kuin vitutus käppyrät on siinä mallissa, että edes aurinko ei niitä korjaa. ;D
-
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Documents/Hakuopas.pdf
-
Ympäristökorvauksissa tuntuu painopiste olevan suojavyöhykkeissä ja LHP:ssa. Ne ovat taattuja korvaustasoja, ja nopeat valitsijat pääsevät valitsemaan niitä toimenpiteitä. Eli ensimmäisinä vuosina voidaan siirtää 2018 - 2020 rahoitusta 2016 - 2017 vuodelle, ja sitten loppuajalla rahojen niukkuuden tilanteessa jäänee perustaso 54 euroa ja loppujakson suojavyöhyketuet aktiivisiksi maksatukseen. Muille toimenpiteille murusia sitten.
-SS-
Oliko hyvää arvausta kuinka pitkälle rahat riittävät? ;D
Tämähän täytyy sitten laskea niin, että jos on tyytyväinen 54€ perustasoon niin kannattaa sitoutua jos kokee saavansa rahan jostakin helpommalla esim. lisääntyneenä satona ja sen oikeanaikaisella myynnillä niin ulos kannattaa jättäytyä. Kaikki muu mitä tulee päälle on sitten extraa ekoille vuosille. ;D
-
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Documents/Hakuopas.pdf
Olin siis vain tyhmä. Kiitos ;D
-
Ympäristökorvauksissa tuntuu painopiste olevan suojavyöhykkeissä ja LHP:ssa. Ne ovat taattuja korvaustasoja, ja nopeat valitsijat pääsevät valitsemaan niitä toimenpiteitä. Eli ensimmäisinä vuosina voidaan siirtää 2018 - 2020 rahoitusta 2016 - 2017 vuodelle, ja sitten loppuajalla rahojen niukkuuden tilanteessa jäänee perustaso 54 euroa ja loppujakson suojavyöhyketuet aktiivisiksi maksatukseen. Muille toimenpiteille murusia sitten.
-SS-
Oliko hyvää arvausta kuinka pitkälle rahat riittävät? ;D
Tämähän täytyy sitten laskea niin, että jos on tyytyväinen 54€ perustasoon niin kannattaa sitoutua jos kokee saavansa rahan jostakin helpommalla esim. lisääntyneenä satona ja sen oikeanaikaisella myynnillä niin ulos kannattaa jättäytyä. Kaikki muu mitä tulee päälle on sitten extraa ekoille vuosille. ;D
Juu nyt sitten tarviisi Proagrian Tuottopehtooria päästä käyttämään, jotta voisi ajattaa päätöksiensä vaikutukset, mainitsivat siellä, että Webwisu-asiakkaat pääsisivät kokeileen. Mutta ei toimi. Eli pitääkö alkaa maksaa jotakin muutakin sisäänpääsymaksua. Sitten kyllä totean, että rahan jälkiä on taas seurattavissa, missä tahansa ympäristökorvauksiin liittyvässä asiassa näköjään aina on joku haaskalintu repimässä viljelijän niskasta lihanpaloja. Tai jotain. Olisihan sitä neuvo2020 rahaa voinut käyttää nettikursseihin ja interaktiivisiin neuvojiinkin. Konsulenttien kanssa on aina se ajanvarausongelma kyseessä. Kyllä jos ei mitään muuta homma olisi, saisihan sitä 200 h treenaamisella itsekin rakennetuksi täydellisen What-if - järjestelmän, ennen Suurta Valinnan Päivää, 30.04.
-SS-
-
AB: 118 + 74 + 217 = 409€
C: 102 + 66+ 242 =410€
Siis ilman ympäristökorvausta ja luomua ja eläimiä ja nuoren viljelijän tukea ja peltokasvipalkkioita. Ja C saa päälle sitten omia tukiaan.
-
AB: 118 + 74 + 217 = 409€
C: 102 + 66+ 242 =410€
Siis ilman ympäristökorvausta ja luomua ja eläimiä ja nuoren viljelijän tukea ja peltokasvipalkkioita. Ja C saa päälle sitten omia tukiaan.
Juu tuosta lähdetään aprikoimaan. Peltokasvipalkkiotkin nyt
vahvistuivat. Että rukiilla AB :lla on 449 € /ha . Plus mahdollinen
viljelytulo. Syysrypsi on turhan aikainen kylvössään,
siksi ei ehkä tullut ajatelluksi sitä, mut nyt siihen on puristettu selvä
insentiivi, 90 € vs 40 € tukiero ja syksyn lannoitus 50 kg typpeä.
Kevätrypsi tai -rapsi ei ole mukana laskelmissa, koska puintiaika ei
oikein voi venyä sivutoimena 4 viikkoa pitemmäksi. Totta kai joulun allakin
päätoimiset voivat sen kevätrapsin ottaa pois.
Ympäristökorvausjärjestelmä on kilpailukykyinen lähinnä
LHP , riista- ja suojavyöhykelinjalla. Kerääjäkasvi on helppo
sanoa, mutta pölysavilla varmaakin varmemmin tulevassa
kesänkuivuudessa on melko teoreettiselle tasolle jäävä vaihtoehto.
Kasvipeitteisyys samoin melko teoreettinen, pitäisi investoida
sellaiseen 300+ hv traktoriin ja 6 cm piikkivälillä varustettuun
siipiteräkultivaattoriin lisättynä lautas- + muilla muokkaimilla
Pitää kerta-ajolla syntyä se hyvä syysmullos. Parhailla koneilla
ei näy oljenpätkän pätkää siellä.
Liian kallista investoida. Aika monen hehtaarin
kasvipeitteisyyskorvaus niihin kymppitonnien piikkihirmuihin.
-SS-
-
Eli siis pitää tehdä vuosittainen viljelykiertosuunnitelma viimeistään 15.6 ja koko sitoumuskauden viljelykiertosuunnitelma ok.
Sitten toinen materiaali sanoo "Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset muutoksia 7/7 "viljelykiertovaatimus poistunut - viherryttämistukeen tulee viljelyn monipuolistamisvaatimus"
Saanko viljellä samalla lohkolla vuodesta toiseen ohraa vai en?
Kyse on pellosta jonne nousee vesi keväisin joten syysruis ei käy. Lisäksi käyn taistelua hukkakauran kanssa joten kaurakaan ei käy vielä 3 vuoteen.
-
Eli siis pitää tehdä vuosittainen viljelykiertosuunnitelma viimeistään 15.6 ja koko sitoumuskauden viljelykiertosuunnitelma ok.
Sitten toinen materiaali sanoo "Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset muutoksia 7/7 "viljelykiertovaatimus poistunut - viherryttämistukeen tulee viljelyn monipuolistamisvaatimus"
Saanko viljellä samalla lohkolla vuodesta toiseen ohraa vai en?
Kyse on pellosta jonne nousee vesi keväisin joten syysruis ei käy. Lisäksi käyn taistelua hukkakauran kanssa joten kaurakaan ei käy vielä 3 vuoteen.
Kyllä saat. Viljelykiertosuunnitelma on asiakirja, joka on sen 54 € edestä jumppaamista.
Se jumppakirjanpito muuten on toimitettava maataloushallinnolle, ainakin
koulutuksissa näin edellytettiin. Kirjaat siihen
viljelykierron 1. ohra 2. ohra 3. ohra 4. ohra 5. ohra.
Mutta kirjata täytyy ja olla todisteellisesti tehty.
-SS-
-
Tarvitsee olla se kierotosuunnitelma vasta 31.12.2015 toimitettuna kuntaa.
-
On siinä se hyvä puoli, ettei sitä suunnitelmaa ole pakko noudattaa. Sinänsä täysin turhaa jumppaamista.
-
Tarvitsee olla se kierotosuunnitelma vasta 31.12.2015 toimitettuna kuntaa.
Kunnassa kiitetään. ;D
-
Tarvitsee olla se kierotosuunnitelma vasta 31.12.2015 toimitettuna kuntaa.
Kunnassa kiitetään. ;D
Mistä hyvästä?
-
Nehän tykkäävät ottaa kaikenlaista paperia säilöön. :D
Tässä on taas kyse täysin turhasta läpyskästä (hallinnon kannalta).
Kasvattaa siis maatalousbyrokratian kustannuksia.
Riittäisi, että semmoinen löytyy tarkastuksessa.
Kumma jos tuo tarvitaan oikein printattuna, ellei ole vaatimuksia kasvinvuorotuksen suhteen kuten luomussa on.
Siellä suunnitelman olemassaolo on jotenkin perusteltavissa. Kuitenkin käytännössä kasvitilan viljelykierto on
jatkuvasti päivityksen alla markkinatilanteen ja tukisysteemin vaihdellessa.
No, huomenna ollaan taas viisaampia, kun ovat oikein luentotilaisuuden meille järjestäneet aiheesta.
Pitänee mennä ajoissa kahville ( lounas omakustanteinen, huom. ).
-
Se on kyllä ihan totta, että tykkäävät olla arkistona papereille, jotka voisi säilyttää aivan täysin myös tilalla.
Eikä tässä vielä kaikki
Luin tuota tukihakuopasta niin "ympäristötuen vähimmäisvaatimukset" ja sivu 75.
Tee peltomaan laatutesti kerran sitoumuskauden
aikana täyttämällä itsearviointilomake
kaikkien ympäristösitoumukseen kuuluvien
yli 0,5 hehtaarin suuruisten peruslohkojen
osalta. Laatutesti tulee tehdä yhdestä
lohkosta, jos sinulla ei ole yli 0,5 ha:n lohkoja.
Peltomaan laatutestin itsearviointilomakkeen
löydät suomi.fi/lomakkeet 40–sivustolta.
Laatutesti on tehtävä kolmannen sitoumusvuoden
loppuun mennessä. Maaseutuvirasto
ohjeistaa myöhemmin laatutestin palauttamisesta
kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
-
Se on kyllä ihan totta, että tykkäävät olla arkistona papereille, jotka voisi säilyttää aivan täysin myös tilalla.
Eikä tässä vielä kaikki
Luin tuota tukihakuopasta niin "ympäristötuen vähimmäisvaatimukset" ja sivu 75.
Tee peltomaan laatutesti kerran sitoumuskauden
aikana täyttämällä itsearviointilomake
kaikkien ympäristösitoumukseen kuuluvien
yli 0,5 hehtaarin suuruisten peruslohkojen
osalta. Laatutesti tulee tehdä yhdestä
lohkosta, jos sinulla ei ole yli 0,5 ha:n lohkoja.
Peltomaan laatutestin itsearviointilomakkeen
löydät suomi.fi/lomakkeet 40–sivustolta.
Laatutesti on tehtävä kolmannen sitoumusvuoden
loppuun mennessä. Maaseutuvirasto
ohjeistaa myöhemmin laatutestin palauttamisesta
kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
Viedään ne savet sinne!
-
Se on kyllä ihan totta, että tykkäävät olla arkistona papereille, jotka voisi säilyttää aivan täysin myös tilalla.
Eikä tässä vielä kaikki
Luin tuota tukihakuopasta niin "ympäristötuen vähimmäisvaatimukset" ja sivu 75.
Tee peltomaan laatutesti kerran sitoumuskauden
aikana..
..laatutestin palauttamisesta
kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
Johan noita copy-paste lomakkeita tulee sihteerin riesoiksi yksin meikäläisen 70 lohkolta mapillinen!
???
-
Tarvitsee olla se kierotosuunnitelma vasta 31.12.2015 toimitettuna kuntaa.
Ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun, eli 30.04.2016 mennessä.
-
Tarvitsee olla se kierotosuunnitelma vasta 31.12.2015 toimitettuna kuntaa.
Ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun, eli 30.04.2016 mennessä.
Kysytäänpä perjantaina ELY:n roadshow'ssa, sitoumuksethan alkavat kyllä 1.5.2015.
Petri
-
Miksi tuota hakuopasta ei haluttu enää julkaista paperille painettuna?
Tulee tilanteita, että haluaa tarkistaa pikaisesti jonkin yksityiskohdan, niin sitä varten pitää avata tietokone ja mennä nettiin ja etsiä tuo kohta. Paperisesta hakuoppaasta tämä olisi ollut nopeasti tehtävissä. Toki älypuhelimellakin voi tuota hakuopasta selailla, mutta perin hankalaa ja hidasta se on.
Varsinkin paskallaistumislukemisena hakuopas olisi ollut kätevä.
-
Miksi tuota hakuopasta ei haluttu enää julkaista paperille painettuna?
Tulee tilanteita, että haluaa tarkistaa pikaisesti jonkin yksityiskohdan, niin sitä varten pitää avata tietokone ja mennä nettiin ja etsiä tuo kohta. Paperisesta hakuoppaasta tämä olisi ollut nopeasti tehtävissä. Toki älypuhelimellakin voi tuota hakuopasta selailla, mutta perin hankalaa ja hidasta se on.
Varsinkin paskallaistumislukemisena hakuopas olisi ollut kätevä.
Saahan niitä kunnasta hakea kirjallisessa muodossa ;)
Kai aikataulu oli niin tiukka, että oppaiden postittaminen olisi kestänyt liian pitkään.
-
Miksi tuota hakuopasta ei haluttu enää julkaista paperille painettuna?
Tulee tilanteita, että haluaa tarkistaa pikaisesti jonkin yksityiskohdan, niin sitä varten pitää avata tietokone ja mennä nettiin ja etsiä tuo kohta. Paperisesta hakuoppaasta tämä olisi ollut nopeasti tehtävissä. Toki älypuhelimellakin voi tuota hakuopasta selailla, mutta perin hankalaa ja hidasta se on.
Varsinkin paskallaistumislukemisena hakuopas olisi ollut kätevä.
No yksinkertaisesti siitä syystä, että ilmaisivat selkeästi tiedotustilaisuuksissa, että
muutoksia tulee vielä ennen allekirjoituspäivää, ja ne muutokset ovat pelkästään nettiversiossa.
Esimerkiksi typpirajat puuttuvat tuosta ohjeesta, täydentävät ehdot puuttuvat netistä,
fosforirajat puuttuvat netistä.
Neuvontaa saa ensi viikolla julkaistavan neuvojarekisteriin merkityiltä asiantuntijoilta.
http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/tilaneuvonta.aspx
Mielenkiintoinen aspekti oli, että täydentävien ehtojen osalta saa vain
kahdesta eri täydentävien ehtojen osiosta neuvontaa (7 kaikkiaan) ja niiden osalta
maksimikorvattava summa on 165 euroa per osio.
Rahaa siis varmaankin säästetään ympäristökorvausneuvontaa varten, koska koko
potti on 3500 € / viljelijä ohjelmakaudella. Nyt sitä tarvittaisiin, kukapa enää
viimeisenä vuonna epätietoinen on, missä voi naksahtaa virheeseen, kun se on jo tapahtunut.
-SS-
-
Miksi tuota hakuopasta ei haluttu enää julkaista paperille painettuna?
Tulee tilanteita, että haluaa tarkistaa pikaisesti jonkin yksityiskohdan, niin sitä varten pitää avata tietokone ja mennä nettiin ja etsiä tuo kohta. Paperisesta hakuoppaasta tämä olisi ollut nopeasti tehtävissä. Toki älypuhelimellakin voi tuota hakuopasta selailla, mutta perin hankalaa ja hidasta se on.
Varsinkin paskallaistumislukemisena hakuopas olisi ollut kätevä.
No yksinkertaisesti siitä syystä, että ilmaisivat selkeästi tiedotustilaisuuksissa, että
muutoksia tulee vielä ennen allekirjoituspäivää, ja ne muutokset ovat pelkästään nettiversiossa.
Esimerkiksi typpirajat puuttuvat tuosta ohjeesta, täydentävät ehdot puuttuvat netistä,
fosforirajat puuttuvat netistä.
Neuvontaa saa ensi viikolla julkaistavan neuvojarekisteriin merkityiltä asiantuntijoilta.
http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/tilaneuvonta.aspx
Mielenkiintoinen aspekti oli, että täydentävien ehtojen osalta saa vain
kahdesta eri täydentävien ehtojen osiosta neuvontaa (7 kaikkiaan) ja niiden osalta
maksimikorvattava summa on 165 euroa per osio.
Rahaa siis varmaankin säästetään ympäristökorvausneuvontaa varten, koska koko
potti on 3500 € / viljelijä ohjelmakaudella. Nyt sitä tarvittaisiin, kukapa enää
viimeisenä vuonna epätietoinen on, missä voi naksahtaa virheeseen, kun se on jo tapahtunut.
-SS-
katsoppa uudestaan, tuo 165€ per osio oli vuonna 2014. Nyt saat vaikka sen koko 3500€ käyttää täydentävien ehtojen neuvontaan.
Ei kyllä ymmärrä mitä varten tuon vanhan tilaneuvontajärjestelmän tiedot pitää olla tuolla, kun sitä ei voi edes hyödyntää enää.
-
Miksi tuota hakuopasta ei haluttu enää julkaista paperille painettuna?
Tulee tilanteita, että haluaa tarkistaa pikaisesti jonkin yksityiskohdan, niin sitä varten pitää avata tietokone ja mennä nettiin ja etsiä tuo kohta. Paperisesta hakuoppaasta tämä olisi ollut nopeasti tehtävissä. Toki älypuhelimellakin voi tuota hakuopasta selailla, mutta perin hankalaa ja hidasta se on.
Varsinkin paskallaistumislukemisena hakuopas olisi ollut kätevä.
No yksinkertaisesti siitä syystä, että ilmaisivat selkeästi tiedotustilaisuuksissa, että
muutoksia tulee vielä ennen allekirjoituspäivää, ja ne muutokset ovat pelkästään nettiversiossa.
Esimerkiksi typpirajat puuttuvat tuosta ohjeesta, täydentävät ehdot puuttuvat netistä,
fosforirajat puuttuvat netistä.
Neuvontaa saa ensi viikolla julkaistavan neuvojarekisteriin merkityiltä asiantuntijoilta.
http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/tilaneuvonta.aspx
Mielenkiintoinen aspekti oli, että täydentävien ehtojen osalta saa vain
kahdesta eri täydentävien ehtojen osiosta neuvontaa (7 kaikkiaan) ja niiden osalta
maksimikorvattava summa on 165 euroa per osio.
Rahaa siis varmaankin säästetään ympäristökorvausneuvontaa varten, koska koko
potti on 3500 € / viljelijä ohjelmakaudella. Nyt sitä tarvittaisiin, kukapa enää
viimeisenä vuonna epätietoinen on, missä voi naksahtaa virheeseen, kun se on jo tapahtunut.
-SS-
katsoppa uudestaan, tuo 165€ per osio oli vuonna 2014. Nyt saat vaikka sen koko 3500€ käyttää täydentävien ehtojen neuvontaan.
Ei kyllä ymmärrä mitä varten tuon vanhan tilaneuvontajärjestelmän tiedot pitää olla tuolla, kun sitä ei voi edes hyödyntää enää.
No katsopas vaan, alkuosa on kirjattu sinne 2015 ja jätetty vanha teksti sinne pohjalle,
puolivälistä alas. Phuih. Luulin jo, että ymppikorvauksen ulkopuolelle jäävä ei saisi
kuin muruja neuvonnasta.
On kyllä aikas sekasin tuo Mavin sivusto kohta. Edellinen ja uusi tukikausi iloisesti
limittäin ja rinnakkain ja päällekkäin. Juu 45 päivää Suureen Allekirjoitukseen.
Aika vähän niitä todellisia kipukohtia vielä ovat paljastaneet. Minusta virallista
ei ole viime vuoden puolella tehdyt hallinnon koulutusmateriaalit. Vaan haluaisin
nähdä ne säädökset niikö luovutuskunnossa.
-SS-
-
Heh, tein koelaskelmia uudesta satotasokorjauksesta, jos kuitenkin noudattaisi toimenpiteiden ehtoja, niiden ulkopuolella...olisi helpompi anoa mukaan sitten 2016. Muuten hyvä, mutta vitupäinen ravinnetaseet-lisätoimenpide kummittelee nyt sitten lohkoilla: jos alkaa vaihdella vanhoja satotietoja sopivasti lohkolta toiselle, menevät ravinnetaseet sekaisin ja ne rullaavat jo tehtyihin toimenpidesuunnitelmiin, vääriin lohkoihin, ja taseiden vuoksi tehtäviin lannoitevähennyksiin eri tavalla kuin aikanaan niitä tehdessä. Eli pienikin muutos satotietojen kohdentamisiin räjäyttää koko ravinnetaseiden muistiinpanorakennelman.
Että se siittä. Perustasoilla mentäisiin, melkein. 2009 Epos jättisato jää nyt sitten pois, olisi päässyt suunnilleen 40 kg typpilisäykseen. Vuosina 2010 - 2014 oli äärimmäisen kuivia kesiä 2010,2011, 2013. Kolme viidestä !!! Edullinen vuosi oli 2012, 2014 taas vähennetyn lannoituksen vuosi. Mutta lähes koko alalla 2012 vähintään -20 kg typpimiinustus, kylläkin sateitten ansiosta tasainen sato, mutta jää typpikorotukset 20 kiloon, ainoastaan silloin viljelty Reetta-lohko antaisi melkein +40 kg. 2014 olisi voinut olla melko hyvä vuosi, mutta kausi 2012 - 2013 oli niin katastrofaalinen tase % muutoksessa, että lannoitevähennyksiä iski 2014. Eikä viittinny siten typpiruiskullakaan käydä.
-tun runsasmultaisuus, ei tuosta tule typpikiloja taulukkoihin millään. Onneksi tänä vuonna se 2010 viljelty onnistunut Evolo antaisi +45 kg, mutta se oli pieni ala ja fosforin satotasokorjauksessa on "-" , nin kuin aina meikäläisen tuurilla. Ja Reetalle nyt ei voi oikein helpolla 520 kg salpeetaria laittaa; korrenvahvistajien kanssa on oltava sitten kiireellä toiminnassa, tai sitten on liimalaossa se.
Sitä en tiedä, olisiko tällä "ymppituen jatkoajalla" 2014 tarvinnut edes enää ottaa ravinnetaseita huomioon. Otinpahan kuitenkin. Nyt taas pitää ansiotöitäkin tehdä, mut Peltotuki on ollut mukava kokeilemisessa. Olen laittanut omat typpirajat sinne, niin voi kokeilla lannoitevalmisteita et saisi tarkkaan käytetyksi. Fosforitasaus on vielä voimassa, en tiedä, kannattaisiko lopettaa vai ei. Viimenen vuosi ja 50 kg tilaa fosvaatille ? Voiko miinukset heittää seuraavalle tasauskaudelle ? Pitääpäs ottaa selvää.
-SS-
-
Se on jo selvää, että lähes ainoastaan hybridirukiilla on mahdollista nostaa
lannoitustasoja perustasosta, jollakin järjellisellä kirjatun apulannan annoksella.
Eli ennen vehnäyritelmää, hybridi alle.
Viherlannoitusvuodet ja rypsit ja tämmöiset härkäpavut, hukkaavat
vaan yhden vuoden viidestä. Tuurilla sitten jos mahdollista voi
saada viherlannoista jäämään mitään muulle kuin syysrukiille.
-SS-
-
Heh, tein koelaskelmia uudesta satotasokorjauksesta, jos kuitenkin noudattaisi toimenpiteiden ehtoja, niiden ulkopuolella...olisi helpompi anoa mukaan sitten 2016. Muuten hyvä, mutta vitupäinen ravinnetaseet-lisätoimenpide kummittelee nyt sitten lohkoilla: jos alkaa vaihdella vanhoja satotietoja sopivasti lohkolta toiselle, menevät ravinnetaseet sekaisin ja ne rullaavat jo tehtyihin toimenpidesuunnitelmiin, vääriin lohkoihin, ja taseiden vuoksi tehtäviin lannoitevähennyksiin eri tavalla kuin aikanaan niitä tehdessä. Eli pienikin muutos satotietojen kohdentamisiin räjäyttää koko ravinnetaseiden muistiinpanorakennelman.
Että se siittä. Perustasoilla mentäisiin, melkein. 2009 Epos jättisato jää nyt sitten pois, olisi päässyt suunnilleen 40 kg typpilisäykseen. Vuosina 2010 - 2014 oli äärimmäisen kuivia kesiä 2010,2011, 2013. Kolme viidestä !!! Edullinen vuosi oli 2012, 2014 taas vähennetyn lannoituksen vuosi. Mutta lähes koko alalla 2012 vähintään -20 kg typpimiinustus, kylläkin sateitten ansiosta tasainen sato, mutta jää typpikorotukset 20 kiloon, ainoastaan silloin viljelty Reetta-lohko antaisi melkein +40 kg. 2014 olisi voinut olla melko hyvä vuosi, mutta kausi 2012 - 2013 oli niin katastrofaalinen tase % muutoksessa, että lannoitevähennyksiä iski 2014. Eikä viittinny siten typpiruiskullakaan käydä.
-tun runsasmultaisuus, ei tuosta tule typpikiloja taulukkoihin millään. Onneksi tänä vuonna se 2010 viljelty onnistunut Evolo antaisi +45 kg, mutta se oli pieni ala ja fosforin satotasokorjauksessa on "-" , nin kuin aina meikäläisen tuurilla. Ja Reetalle nyt ei voi oikein helpolla 520 kg salpeetaria laittaa; korrenvahvistajien kanssa on oltava sitten kiireellä toiminnassa, tai sitten on liimalaossa se.
Sitä en tiedä, olisiko tällä "ymppituen jatkoajalla" 2014 tarvinnut edes enää ottaa ravinnetaseita huomioon. Otinpahan kuitenkin. Nyt taas pitää ansiotöitäkin tehdä, mut Peltotuki on ollut mukava kokeilemisessa. Olen laittanut omat typpirajat sinne, niin voi kokeilla lannoitevalmisteita et saisi tarkkaan käytetyksi. Fosforitasaus on vielä voimassa, en tiedä, kannattaisiko lopettaa vai ei. Viimenen vuosi ja 50 kg tilaa fosvaatille ? Voiko miinukset heittää seuraavalle tasauskaudelle ? Pitääpäs ottaa selvää.
-SS-
Fosforintasausjaksoja ei ohjelmakaudenvaihto katkaise.
-
Fosforintasausjaksoja ei ohjelmakaudenvaihto katkaise.
Niinhän mä sanoin, että mulla on vuosi jäljellä. Mut sen saa tietääkseni
katkaista, jos kaikki lohkot on miinuksella. menevät vaan hukkaan ne miinukset.
Eli jos ajaa loppuun asti, ja miinukset jäävät sinne, pitää tsekata,
mitä niille sitten tehdään. Salpeetariviljelyllähän niitä pakkaa tulemaan.
-SS-
-
Fosforintasausjaksoja ei ohjelmakaudenvaihto katkaise.
Niinhän mä sanoin, että mulla on vuosi jäljellä. Mut sen saa tietääkseni
katkaista, jos kaikki lohkot on miinuksella. menevät vaan hukkaan ne miinukset.
Eli jos ajaa loppuun asti, ja miinukset jäävät sinne, pitää tsekata,
mitä niille sitten tehdään. Salpeetariviljelyllähän niitä pakkaa tulemaan.
-SS-
Tarkennuksena. Ylitykset pitää viedä ja alitukset saa viedä.
-
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/yli-kolmannes-tiloista-voi-luopua-ymp%C3%A4rist%C3%B6tuesta-1.98343
Vapaaehtoisuuteen perustuva korvausperusteinen ympäristösitoumus ei nähtävästi saavutakaan samanlaista suosiota kuin vanha ympäristötuki. Artikkelissakin virheellisesti puhutaan ympäristötuesta. Perusteina sanotaan mm., että "ei tiedetä tarpeeksi ehdoista". Se nyt ei välttämättä ole ihan totuus. Ehdoista tiedetään ERITTÄIN paljon, ja viime hallituksessa sekä uuden tukikauuden 2015-2020 valmistelussa olleiden Vihreiden kädenjälki ja samalla osaamattomuus nähdä ehtosuunnitelmien todelliset vaikutukset ovat näkyneet koko ajan.
Tilakohtaisen toimenpiteen vetäminen pakolliseksi suunnittelun kesken johtui varmastikin rahoituksen niukkuudesta. Naurettava 200 miljoonaa ja rahakkaita toimenpiteitä taulukko täynnä. Ehkä suunnittelijoiden joukossa oli kuin olikin päässälaskutaitoinen ihminen, ja nähtiin, että hoi, laitetaanpas joku kusipäinen pakkotoimenpide pohjalle, porttitoimenpiteeksi, saavat sitten sisään uskaltautuneet leikkiä rahakkaammilla toimenpiteillä.
Edelleenkin, en ymmärrä, miten pakollisen tilakohtaisen toimenpiteen lannoitusrajat voivat vaikuttaa esimerkiksi kerääjäkasvien ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden tehoon; koska sitä parempihan noiden kerääjien ja siepparien vaikutus on, mitä enemmän vapaita ravinteita syksyllä liikkuu maassa.
Nyt nimenomaan kituliasta ryöstöviljelyä harjoittavia palkitaan hintelien heinäpiikkien kylväskelystä hintelän viljaoraan sekaan.
-SS-
-
Ympäristökorvausjärjestelmän ennakoitua suurempi vieroksunta aiheuttaa pitkiä iltoja hallinnon suunnitteluportaassa. Viimeisenä keppinä ympäristökorvausjärjestelmään siirtymisen avittajana voisi olla yleisten ehtojen ja lannoitevalmisteasetuksen lopullisen version viivästyttäminen ja sen jälkeen, päivää ennen Suurta Allekirjoitustilaisuutta, tikarin-isku sydänalaan, tiukemmat ehdot poisjääville.
Tälä hetkellä (18.03) on ainoana uutena säännöksenä tullut muutos asetukseen 1250/2014, jossa mainittiin siirtymäsäännöksenä "Lantalaan, joka on otettu käyttöön tai jota koskeva rakennuslupahakemus on vireillä tämän asetuksen voimaan tullessa, sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä lantaloiden vähimmäistilavuuksista.
Uusi asetusteksti on:
"Lantalaan, joka on otettu käyttöön tai jota koskeva ympäristö- tai rakennuslupahakemus on vireillä tämän asetuksen voimaan tullessa, sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä lantaloiden vähimmäistilavuuksista."
Eli pelkästään ympäristölupaa hakenut on jäänyt rannalle, olisi pitänyt muokata lantalasuunnitelmaa nykysäännösten mukaiseksi. Nyt asia on korjattu.
-SS-
-
Viljavuustutkimuskiertoa aiennettu. Pikatoimituksella saa ensi kuun alkuun tulokset, ja niistä riippuu siten, miltä uusi ympäristösitoumuksen tilakohtainen toimenpide oikeasti näyttää. Koska näytteenohtokohtien GPS-tietoa ei ole pakottavilla ohjeilla määrätty, kiersin nyt vähän eri reittiä kuin aiempina vuosina.
Sitähän ei ollut kielletty, vaikka vastustinkin houkutusta murentaa sitä kellertävää jankkia siitä kairan päästä purkkiin.
Jos uutisoitu sitomuksista ulosjäänti toteutuu, on hyvinkin mahdollista pyrkiä keräilyerissä mukaan. Tämä 1. vuosi muutenkin olisi heikompi lähteä mihinkään mukaan, perusteena:
- viljavuustutkimusten optimointi multavuuden osalta vaati useita näytekierooksia ja vähintään kahta eri tutkmuslaitosta
- satotasokorjaukset pitää saada kohdalleen, ja siihen jää parempi mahdollisuus 2015, ravinnetoimenpiteen ulkopuolella
- Heinäkasvustot pääsee rauhassa perustamaan tänä vuonna, suojaviljaan tai syksyllä, jotta on riittävästi nurmea 2016 vuodeksi suojavyöhykkeiden ja LHP-nurmien perustamiseen, EFA-alan lisäksi. Suojaviljatta ei oikein taida näillä kuivilla alueilla nurmen perustamisesta tulla mitään.
- muistiinpanojen ja todellisen IPM kasvinsuojelun harjoittelu ja Neuvo2020 koulutuksen riittävä hyödyntäminen on paremmin mahdollista, ottamatta tarpeetonta valvontariskiä harjoittelusta
-kerääjäkasvilaitteiden ja siementen markkinat ovat ylikuumenneet, saattaisi nyt pystyä keräämään vaikka puntarpään omatoimisiementä reilusti ojanpyörtänöiltä ensi kesäksi sitten.
-SS-
-
Onhan kaikilla yli 0,50 lohkoja sillon tehtävä joka lohkosta laatutesti,,meneekö se niin..
-
Onhan kaikilla yli 0,50 lohkoja sillon tehtävä joka lohkosta laatutesti,,meneekö se niin..
Viljavuustutkimus joka lohkosta, alle 5 v vanha
Peltomaan laatutestissä mainittu itsearviointilomake täytettävä ja palautettava maaseututoimistoon. Aikaa muutama vuosi.
Kaikkea muuta jumppaa saa harrastaa, mutta enempää ei toistaiseksi hakuohjeissa löydy.
-SS-
-
Kyllähän nyt kunnollisen ja tunnollisen viljelijän pitäis laatutesti tehdä ilman hallinnon keppiä tai porkkanaa, jotta tietäisi maidensa todellisen tilan.
-
Kyllähän nyt kunnollisen ja tunnollisen viljelijän pitäis laatutesti tehdä ilman hallinnon keppiä tai porkkanaa, jotta tietäisi maidensa todellisen tilan.
Toki toki, kuin myös viiden vuoden viljelykiertosuunnitelman. Mutta se että noita pitää viranomaisille lähettää ja byrokraattia siten elättää niin lievästi sanottuna hieman pistää korpeamaan. Nämä lappuset kun voivat olla sisällöltään ihan mitä tahansa, tuo viiden vuoden viljelykiertosuunnitelma taatusti muuttuu lähes vuosittain. Ja vaikkei muuttuisikaan, niin mitä sillä kuvitellaan saavutettavan?
-
Oikeastaan ihan hyvä että tämä kuoppatesti vaatimus kirjattiin ylös sillä nämä nykyajan viljelijät tunnustelevat mieluummin pimppiä kuin isänmaata pelloillaan. Tuntuu että pellolla käyminen on vaan välttämätön paha ja siellä vietetään niin vähän aikaa kuin mahdollista.
-
Oikeastaan ihan hyvä että tämä kuoppatesti vaatimus kirjattiin ylös sillä nämä nykyajan viljelijät tunnustelevat mieluummin pimppiä kuin isänmaata pelloillaan.
No eiköhän jokainen terve ja viriili mies (tai lepakko, ei nyt olla ahdasmielisiä) tuossa valintatilanteessa jätä sen pellolla möyrimisen myöhempään ajankohtaan. Ehtii sen kasvinviljelyn tehdä sillä välin kun emäntä lepää, se etu meillä sentään on karjatilallisiin verraten.
Se kyllä on totta, että tunnollinen ja järkevä isäntä selvittää viljelymaan kasvukunnon, eikä siihen oikein ole muuta keinoa kuin kuopan kaivaminen ja maan tutkiminen, mutta en minä silti haluaisi hallinnolle kertoa isänmaan tunnustelemisen tuloksista (sen enempää kuin sen toisen hipelöimisen yksityiskohdista), kun en tiedä mihin hallinto niitä tuloksia käyttää: käykö tässä niin, että hyviksi itsearvioiduilta pelloilta leikataan tukia seuraavalla sopimuskaudella? Vai niin, että huonoiksi itsearvioiduille pelloille läimäistään sanktioita ja pakotteita?
-
Oikeastaan ihan hyvä että tämä kuoppatesti vaatimus kirjattiin ylös sillä nämä nykyajan viljelijät tunnustelevat mieluummin pimppiä kuin isänmaata pelloillaan.
No eiköhän jokainen terve ja viriili mies (tai lepakko, ei nyt olla ahdasmielisiä) tuossa valintatilanteessa jätä sen pellolla möyrimisen myöhempään ajankohtaan. Ehtii sen kasvinviljelyn tehdä sillä välin kun emäntä lepää, se etu meillä sentään on karjatilallisiin verraten.
Se kyllä on totta, että tunnollinen ja järkevä isäntä selvittää viljelymaan kasvukunnon, eikä siihen oikein ole muuta keinoa kuin kuopan kaivaminen ja maan tutkiminen, mutta en minä silti haluaisi hallinnolle kertoa isänmaan tunnustelemisen tuloksista (sen enempää kuin sen toisen hipelöimisen yksityiskohdista), kun en tiedä mihin hallinto niitä tuloksia käyttää: käykö tässä niin, että hyviksi itsearvioiduilta pelloilta leikataan tukia seuraavalla sopimuskaudella? Vai niin, että huonoiksi itsearvioiduille pelloille läimäistään sanktioita ja pakotteita?
No ei sinne hallinnolle jätettävässä lomakkeessa ole kuin se yleinen pellon viljavuus ja kunto - itsearviointi. Jos se siis on se mikä proagrian ohjelmasta malliksi löytyy. Sitten vasta alkaa se laatutestin kokeellinen osa kun se itsearvionti on tehty. Mutta ainoa maaseututoimistoon lähetettävä dokumentti näkyisi toistaiseksi olevan se itsearviointiosio. Mavin hakuohjeessa 2015 lukee: "Tee peltomaan laatutesti kerran sitoumuskauden aikana täyttämällä itsearviointilomake "
http://www.virtuaali.info/efarmer/peltomaan_laatutesti/
Lukekaa ihmeessä se peltomaan laatutesti -esittely antamastani linkistä, missä vaiheessa sitä Peltomaan Laatutestiä se itsearviointi tehdään. Ei tuossa hakuoppaassa vaadita lähettämään niitä testituloksia, vain se itsearviointi. Eli homma näkyisi toimivan täyttämällä lomake eikä kaivamalla kuoppia. Totta kai sitä kuopankaivuuta saa harrastaa. Mutta ympäristökorvauksista ovat kiinnostuneita, mihin sitä laatutestiä todellisuudessa tarvitaan, jos koko tila melkein on ei-viljelyssä ? Täällä vaan kasitonnarilaiset intoilevat kuopista, kuinka sinne saataisiin se liero tekemään kasi ja puolitonnari. Heidän silmissäänhän 90% Suomen pelloista on täysin viljelykelvottomia,. keskisadot kun pyörivät siinä 3.5 tonnin paikkeilla ?
-SS-
-
Lukekaa ihmeessä se peltomaan laatutesti -esittely antamastani linkistä, missä vaiheessa sitä Peltomaan Laatutestiä se itsearviointi tehdään. Ei tuossa hakuoppaassa vaadita lähettämään niitä testituloksia, vain se itsearviointi.
No sitähän minä juuri ihmettelin: mihin niitä itsearviointilomakkeita aiotaan käyttää?
Kyllähän minä sen verran sentään ymmärsin, että lomake ja kuoppa ovat eri asioita, eivätkä välttämättä liity toisiinsa. Senkin minä oivalsin, että lomakkeita täyttämällä ei opi samoja asioita kuin kuoppia kaivelemalla. Ja vielä senkin mitenkuten ymmärsin, että kuoppien kaivelulla oppimiaan asioita ei ole ihan pakko kirjata yhteenkään hallinnon lomakkeeseen.
Sitä minä vaan, että vaikka kaikki muut ovatkin vähän hitaita verrattuna nimim. SS:n säkenöivän älyn salamaa nopeampaan päättelyyn, voisiko kuitenkin olla niin, että päätös jättäytyä ympäristökorvauksen ulkopuolelle ei ole ihan kaikille tiloille ja isännille yhtä itsestäänselvä?
-
Lukekaa ihmeessä se peltomaan laatutesti -esittely antamastani linkistä, missä vaiheessa sitä Peltomaan Laatutestiä se itsearviointi tehdään. Ei tuossa hakuoppaassa vaadita lähettämään niitä testituloksia, vain se itsearviointi.
No sitähän minä juuri ihmettelin: mihin niitä itsearviointilomakkeita aiotaan käyttää?
Kyllähän minä sen verran sentään ymmärsin, että lomake ja kuoppa ovat eri asioita, eivätkä välttämättä liity toisiinsa. Senkin minä oivalsin, että lomakkeita täyttämällä ei opi samoja asioita kuin kuoppia kaivelemalla. Ja vielä senkin mitenkuten ymmärsin, että kuoppien kaivelulla oppimiaan asioita ei ole ihan pakko kirjata yhteenkään hallinnon lomakkeeseen.
Sitä minä vaan, että vaikka kaikki muut ovatkin vähän hitaita verrattuna nimim. SS:n säkenöivän älyn salamaa nopeampaan päättelyyn, voisiko kuitenkin olla niin, että päätös jättäytyä ympäristökorvauksen ulkopuolelle ei ole ihan kaikille tiloille ja isännille yhtä itsestäänselvä?
No jos ei saa lukemastaan selvää, silloin pitää mennä niihin viljelijätilaisuuksiin, ainakin Lounais-Suomessa on 2 kertaa viikossa nyt jo ollut. Päivällä ja illalla, töistäkin ehtii. Meille viime viikolla selvästi sanottiin, että tämä Peltomaan Laatutesti on nyt sitten jostakin syystä tullut sinne, ja koska useimmat sanktiot tulevat vajavaisista tai puuttuvista viljavuustutkimuksista, he eivät halua että tästä Peltomaan Laatutestistä tulisi samanlainen sanktioimuri, eli se on heille lähetettävä se paperi, jotta se voidaan niikö kuitata tehdyksi ja on yksi asia vähemmän sanktioitavaa. No miksi olen ollut kuuntelemassa ympäristökorvausjärjestelmän luentoja ? No siksi, että yleisistä ehdoista, viherryttämisestä ja tilatuesta myös on luennoitu siellä. Ja on pullakahvit, yleensä.
Kun ei ole kaivuria, olen minä salaojia ja kaivoja kaivellut lapparilla auki, jos pistolapio puree siihen pohjamaahan, onhan se sitten jo melko kuohkeaa, eikö. Olen löytänyt sammakoita ja vanhoja puukansia niistä kaivoista.
-SS-
-
No jos ei saa lukemastaan selvää, silloin pitää mennä niihin viljelijätilaisuuksiin, ainakin Lounais-Suomessa on 2 kertaa viikossa nyt jo ollut. Päivällä ja illalla, töistäkin ehtii. Meille viime viikolla selvästi sanottiin, että
Luetun ymmärtämisestä on pelkän tekstin pohjalta paha sanoa juuta taikka jaata, ja Lounais-Suomesta en tiedä enempää kuin että se ehkä on täältä katsoen etelään ja länteen, mutta meillä päin niissä viljelijätilaisuuksissa ei ihan noin selvästi sanottu mitään. Ja pullakahveilla pulla oli kuivaa ja kahvi laihaa.
Mutta jos pistolapion saa uppoamaan jankkosaveen, maa varmasti on hyvinkin kuohkeassa kunnossa. Öljyretikkaa ei silloin tarvita.
-
No jos ei saa lukemastaan selvää, silloin pitää mennä niihin viljelijätilaisuuksiin, ainakin Lounais-Suomessa on 2 kertaa viikossa nyt jo ollut. Päivällä ja illalla, töistäkin ehtii. Meille viime viikolla selvästi sanottiin, että
Luetun ymmärtämisestä on pelkän tekstin pohjalta paha sanoa juuta taikka jaata, ja Lounais-Suomesta en tiedä enempää kuin että se ehkä on täältä katsoen etelään ja länteen, mutta meillä päin niissä viljelijätilaisuuksissa ei ihan noin selvästi sanottu mitään. Ja pullakahveilla pulla oli kuivaa ja kahvi laihaa.
Mutta jos pistolapion saa uppoamaan jankkosaveen, maa varmasti on hyvinkin kuohkeassa kunnossa. Öljyretikkaa ei silloin tarvita.
Toi pullan tarpeeton tysevyys on huonompi juttu. Kyllä sen pitää olla nin pehmiää, että hampaat vaan vastatusten louskuu ja kun kahveeseen toppaa niin voi melkein pullan ryystää siittä kupin reunalta.
Mut siis jotkut Mavin asiantuntijat ovat ihan sekasin ja valmistautumattomia sinne puhujan pönttään. Minä laitoin almanakkaan listalle luennot, joissa eri luennoitsijoita, niin saakin paremman käsityksen. Olen nyt viime syksystä ollut kolme kertaa, joista yksi taisi olla MTK tilaisuus. Joka kerta tupa lyötynä täyteen ja kiukkuisia isäntiä. Itsellä pienet ympyrät ja pienet tappiot, siksikin kun näin niitä tärkeämpiä kultakellonperäisäntiäkin vihaisena noihin ympäristökorvausehtoihin, niin olen saanut semmoisen ajatuksen, että ei se voi meikäläisellekään mikään hyvä juttu olla. Kun ei päätoiminen tukioptimoija kumminkaan ole.
Eli viljelyn olen joten kuten oppinut, lähinnä kotoa käsin, ja Maatalouden Pikkujättiläistä lukemalla, mutta nämä ympäristökorvaustoimenpiteethän ne vasta työläitä ja teoreettisia ovat, ja vaativatkin todellista omistautumista. Tai sitten huijarin luontoa olla vaan tekevinään tuen-nosto-mielessä, ja sitähän ei pysty, ei ole semmoista eläytymiskykyä. Mut voihan sitä muille neuvoa, ei se, että ei itse pysty, estä asiaa miettimästä, miten se menisi. Pelkään kuitenkin, että alkaa heti omassa silmässä tuo vasen luomi nykiä petollisen paljastavasti, jos valvonta tulisi semmoiset melko keksityt tarinat tarkastamaan, jos siis ovat vaan tarinoita. Ja paljastuisi meikäläinen näin sitten surkeasti. Eli parempi kuin ei ryhdy semmoisia vaaroja haeskelemaan. Muutenkin olen semmoinen pelokas; pidän narusta kiinni kuivurin katolla, kun kollega vaan seisoo naruitta ja muina miehinä räystäällä ja kurkkii, että onpas pitkä matka alas.
Pitkä matka alas olisi sanktioiden syövereihinkin.
-SS-
-
Se kyllä on totta, että tunnollinen ja järkevä isäntä selvittää viljelymaan kasvukunnon, eikä siihen oikein ole muuta keinoa kuin kuopan kaivaminen ja maan tutkiminen, mutta en minä silti haluaisi hallinnolle kertoa isänmaan tunnustelemisen tuloksista (sen enempää kuin sen toisen hipelöimisen yksityiskohdista), kun en tiedä mihin hallinto niitä tuloksia käyttää: käykö tässä niin, että hyviksi itsearvioiduilta pelloilta leikataan tukia seuraavalla sopimuskaudella? Vai niin, että huonoiksi itsearvioiduille pelloille läimäistään sanktioita ja pakotteita?
Kyllä siellä taustalla taas häämöttää joku uusi koukku viljelijän pään menoksi. Ihmetyttää miksi jussin pitää luovuttaa kaikki strategiset tietonsa julkisesti pällisteltäväksi. Eivät teollisuusyrityksetkään anna liikesalaisuuksiaan julki. Btw eikö ne viime syksynä tulleissa ajankohtaisohjelmissa itämeren pelastamiseksi, jurputtaneet viljavuustutkimusten julkistamisesta? Tätä kautta ne tiedot saadan sitten ongittua kätevästi, silirimpsis.
-
Asetukset luonnonhaitta- ja ympäristökorvauksista annettu - See more at: https://www.maaseutu.fi/fi/maaseutuohjelma/viestinta/Uutiset/Sivut/Asetukset-luonnonhaitta-ja-ymparistokorvauksista.aspx#sthash.1FhDpLLi.dpuf
Kuulemma. Ei ollut Finlexissä vielä tänään. Ja yksityiskohtaisia ohjeita lupaillaan vaan, ei julkaista.
40 päivää Suureen Allekirjoitustilaisuuteen.
-SS-
-
http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valtioneuvoston-yleisistunto-19-3-2015
Tässäpä nämä asetusten vahvistamiset näkyvät. Voimaantulo ja ehkä luettavaksi asettaminen 24.3.2015
-SS-
-
http://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/fi_FI/tukikoulutuskalenteri/_files/93504763072681232/default/YMP%C3%84RIST%C3%96SITOUMUS_kysymyksia_vastauksia.pdf
tossa jotain kyssäreitä ja vastauksia
-
Hyviä vastauksia osittain, herneen tukikasvi EFA:lle , ei kompromissia... Mielenkiintoista olivat kysymykset ravinteiden kierrättämisen osalta, Arvo ja Viljo-lannoitteita haluttaisiin korvauksenalaisiksi, nähtävästi. Nämä kuutiometrimäärät vain tuottanevat ongelmia. Ja sitten nämä, jotka olisivat hyödyntäneet karjanlantakulttuurissa 80 euron korvausta, yhteenlaskien kummallakin, eli lietteen sijoittamisella ja kiinteän lannan vastaanotolla. Onhan se selvä, että tämmöinen olisi kiva. Täälläkin on tuossa isossa yhdistelmä, eli liete + nuorkarja kiinteälanta.
Sitten näitä kohtia, kuten juurikin mainittiin, että nämä erikoissalaojitukset ovat vähän niin kuin jatkettuja edellisen kauden tukia.
Että se ylläpito on se korvauskohde, ei investoinnin lyhentäminen....
Kerääjäkasveista ei kukaan ole osannut oikeen kysyä, ei noissa tilaisuuksissa eikä netissä. Ehkäpä siinä kuitenkin on vielä lisäohjeita tulossa siihen mmm asetukseen, jota luvataan sitten seuraavaksi, ehkäpä muutamaa päivää ennen Suurta Allekirjoituspäivää. 39 päivää vielä.
-SS-
-
Viljelykierto, onkos sen suunnitelman tekemisestä jotain ohjetta muuta kun että 5 vuodeksi. Millainen kierto tulisi suunnitella? Toteutustahan saa muuttaa.
-
Viljelykierto, onkos sen suunnitelman tekemisestä jotain ohjetta muuta kun että 5 vuodeksi. Millainen kierto tulisi suunnitella? Toteutustahan saa muuttaa.
1. vuosi suojaviljaohra
2. vuosi viherlannoitusnurmi
3. vuosi päätettävä viherlannoitus
4. vuosi ruis.
5. vuosi härkäpapu
Tai jotain.
-SS-
-
Viljelykierto, onkos sen suunnitelman tekemisestä jotain ohjetta muuta kun että 5 vuodeksi. Millainen kierto tulisi suunnitella? Toteutustahan saa muuttaa.
Ohjeistusta odotellessa. Ei taida kukaan tätä vielä tietää. Eikä siitä tarvi vielä tänä keväänä huolehtiakaan.
-
http://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/fi_FI/tukikoulutuskalenteri/_files/93504763072681232/default/YMP%C3%84RIST%C3%96SITOUMUS_kysymyksia_vastauksia.pdf
tossa jotain kyssäreitä ja vastauksia
Ennen 2015 perustettuja LHP niittyjä ei voi ilmoittaa vuonna 2015 monimuotoisuuspelto –niittynä.
Niittykasvien siemenseoksesta sanotaan:
Niittykasvien siemenseoksessa on oltava nurmiröllin, lampaannadan tai jäykkänadan ja vähintään yhden
monivuotisen niittykasvin siemeniä.
Niittykasvi voi olla harakankello, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo,ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki, purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma tai muu vastaava
Tukihakuopas 2014 sanoo niittykesantoseoksesta:
Niittykasvien siemenseos
nurmiröllin tai lampaannadan ja vähintään yhden monivuotisen niittykasvin siementä
Niittykasvit:
harakankello, särmäkuisma, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki,
purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho tai muu vastaava niittykasvi.
Seoksessa voi olla lisäksi yksivuoti-sen kasvin kuten ruisvirnan tai hunajakukan siementä
:o
-
http://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/fi_FI/tukikoulutuskalenteri/_files/93504763072681232/default/YMP%C3%84RIST%C3%96SITOUMUS_kysymyksia_vastauksia.pdf
tossa jotain kyssäreitä ja vastauksia
Ennen 2015 perustettuja LHP niittyjä ei voi ilmoittaa vuonna 2015 monimuotoisuuspelto –niittynä.
Niittykasvien siemenseoksesta sanotaan:
Niittykasvien siemenseoksessa on oltava nurmiröllin, lampaannadan tai jäykkänadan ja vähintään yhden
monivuotisen niittykasvin siemeniä.
Niittykasvi voi olla harakankello, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo,ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki, purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma tai muu vastaava
Tukihakuopas 2014 sanoo niittykesantoseoksesta:
Niittykasvien siemenseos
nurmiröllin tai lampaannadan ja vähintään yhden monivuotisen niittykasvin siementä
Niittykasvit:
harakankello, särmäkuisma, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki,
purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho tai muu vastaava niittykasvi.
Seoksessa voi olla lisäksi yksivuoti-sen kasvin kuten ruisvirnan tai hunajakukan siementä
:o
Avainsana tässä lienee se korvattava perustamisen vaiva ja raskautus. Jota ei kuitenkaan kaikissa toimenpiteissä tarvita. Kuten suojavyöhykkeissä.
-SS-
-
Sanokaas nyt joku, kun kävin turinoita kuuntelemassa viikolla ja puheenpitäjä mainitsi, että jos käyttää lantapoikkeusta ei saa käyttää satotasokorjauksia. Näin siis lukee myös hakuoppaassa, mutta tarkoittaako tämä sekä typpen, että fosforin satotasokorjauksia vai pelkän fosforin korjauksia?
-
Sanokaas nyt joku, kun kävin turinoita kuuntelemassa viikolla ja puheenpitäjä mainitsi, että jos käyttää lantapoikkeusta ei saa käyttää satotasokorjauksia. Näin siis lukee myös hakuoppaassa, mutta tarkoittaako tämä sekä typpen, että fosforin satotasokorjauksia vai pelkän fosforin korjauksia?
Lantapoikkeus on tarkoitettu ja käytössä vain fosforille, eikä ole typpilannoituksen kanssa tekemisisä. Eli kysymyksesi
asettuu automaattiseti niinkö vastauksen eteen valmiiksi.
-SS-
-
Ja sitten nämä, jotka olisivat hyödyntäneet karjanlantakulttuurissa 80 euron korvausta, yhteenlaskien kummallakin, eli lietteen sijoittamisella ja kiinteän lannan vastaanotolla. Onhan se selvä, että tämmöinen olisi kiva. Täälläkin on tuossa isossa yhdistelmä, eli liete + nuorkarja kiinteälanta.
-SS-
Kokeillaan vielä vauhkota tästä, jos vaikka joku taho ottaisi onkeensa. ::)
Ymmärrän hyvin, että ei samalle lohkolle voi valita molempia, mutta muuten kun toimenpiteet ovat lohkokohtaisia niin sitten yhtäkkiä tässä kohtaa eivät olekkaan.
Esimerkki meillä on peltoja tilakeskuksessa sekä n.10 km päässä. Järkevintä olisi erottaa lietteestä neste ja kuivatavara erikseen. Fosforipitoista kuivaa voisi viedä kauemmas ja vähemmillä kuormilla menisi enemmän ravinteita joista siis on pulaa tuolla kauempana. Lähipelloille taas voisi sijoittaa nestetavaran jossa olisi vähemmän fosforia. Eli siis vähemmällä ajolla ympäristön hyväksi! Nyt tilanne olisi siis se, että lietettä ajetaan sekä lähelle, että kauas. Jumalaton ralli päällänsä, tiet tykkää, tienvarren asukkaat tykkää jne. Toki saan korvauksen kaikesta, mutta 40€ ei pitkälle mennä, mutta edes osa kuluista peittyy. Eli joku jolla on päättäviin tahoihin yhteyttä niin yrittäkääs muuttaa tämä kohta vielä lohko kohtaiseksi eikä tilakohtaiseksi!
-
Lantapoikkeus on tarkoitettu ja käytössä vain fosforille, eikä ole typpilannoituksen kanssa tekemisisä. Eli kysymyksesi
asettuu automaattiseti niinkö vastauksen eteen valmiiksi.
-SS-
Niinhän sen maalaisjärjellä luulisi olevan. Mutta olisiko ollut yhden sanan lisääminen liian vaikeaa? "Lantapoikkeusta käytettäessä ei saa käyttää fosforin satotasokorjauksia."
-
Viljelykierto, onkos sen suunnitelman tekemisestä jotain ohjetta muuta kun että 5 vuodeksi. Millainen kierto tulisi suunnitella? Toteutustahan saa muuttaa.
Ohjeistusta odotellessa. Ei taida kukaan tätä vielä tietää. Eikä siitä tarvi vielä tänä keväänä huolehtiakaan.
Silti siihen tulee sitoutua tietämättä ehtoja, jos aikoo sitoutua ympäristötukeen.
-
Viljelykierto, onkos sen suunnitelman tekemisestä jotain ohjetta muuta kun että 5 vuodeksi. Millainen kierto tulisi suunnitella? Toteutustahan saa muuttaa.
Ohjeistusta odotellessa. Ei taida kukaan tätä vielä tietää. Eikä siitä tarvi vielä tänä keväänä huolehtiakaan.
Silti siihen tulee sitoutua tietämättä ehtoja, jos aikoo sitoutua ympäristötukeen.
Se ei sido. Siinä voi olla mitä vaan ja sitä tarkennetaan joka vuosi.
Eli
ohra, ohra, ohra, ohra, ohra -kiertoa ei tarvi noudattaa vaikka sellaisen kierron tekisikin.
-
Jos laittaa sinne ihan kiusallaankin vaikka
Ohra
Peruna
Kumina
Mansikka
Tulppaani
...
Jos niitä joku vaikka erehtyy joskus lukemaan niin ei käy aika tylsäksi lukiessa pelkkiä ohra-kaura-ohra-kaura-ohra lappuja...
Kumina ja mansikkahan kannattaa pitää yksi vuotisina muutenkin :P
-
Viljelykierto, onkos sen suunnitelman tekemisestä jotain ohjetta muuta kun että 5 vuodeksi. Millainen kierto tulisi suunnitella? Toteutustahan saa muuttaa.
Ohjeistusta odotellessa. Ei taida kukaan tätä vielä tietää. Eikä siitä tarvi vielä tänä keväänä huolehtiakaan.
Silti siihen tulee sitoutua tietämättä ehtoja, jos aikoo sitoutua ympäristötukeen.
Se ei sido. Siinä voi olla mitä vaan ja sitä tarkennetaan joka vuosi.
Eli
ohra, ohra, ohra, ohra, ohra -kiertoa ei tarvi noudattaa vaikka sellaisen kierron tekisikin.
Ei siihen nyt ihan mitä vaan voi laittaa. Kyllä ne ketut saattaa keksiä jonkin ehdon, joka tulee täyttyä 5 v jaksoissa, vaikka sitä tarkentelisikin joka vuosi.
-
http://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/fi_FI/tukikoulutuskalenteri/_files/93504763072681232/default/YMP%C3%84RIST%C3%96SITOUMUS_kysymyksia_vastauksia.pdf
tossa jotain kyssäreitä ja vastauksia
Ennen 2015 perustettuja LHP niittyjä ei voi ilmoittaa vuonna 2015 monimuotoisuuspelto –niittynä.
jahas eli toi mun viidettä vuotta oleva 2,5 ha lhp-niitty pelto mikä alkaa vasta oikein varsinaiselta niityltä näyttämään on nys sit muljattava ympäri ja kylvettävä uudestaas....helvetisti järkee siinäki
Niittykasvien siemenseoksesta sanotaan:
Niittykasvien siemenseoksessa on oltava nurmiröllin, lampaannadan tai jäykkänadan ja vähintään yhden
monivuotisen niittykasvin siemeniä.
Niittykasvi voi olla harakankello, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo,ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki, purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma tai muu vastaava
Tukihakuopas 2014 sanoo niittykesantoseoksesta:
Niittykasvien siemenseos
nurmiröllin tai lampaannadan ja vähintään yhden monivuotisen niittykasvin siementä
Niittykasvit:
harakankello, särmäkuisma, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki,
purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho tai muu vastaava niittykasvi.
Seoksessa voi olla lisäksi yksivuoti-sen kasvin kuten ruisvirnan tai hunajakukan siementä
:o
-
Ennen 2015 perustettuja LHP niittyjä ei voi ilmoittaa vuonna 2015 monimuotoisuuspelto –niittynä.
jahas eli toi mun viidettä vuotta oleva 2,5 ha lhp-niitty pelto mikä alkaa vasta oikein varsinaiselta niityltä näyttämään on nys sit muljattava ympäri ja kylvettävä uudestaas....helvetisti järkee siinäki
Niin, eikä niitä saa jatkossa ilmoittaa niittynä kuin kaksi vuotta peräkkäin. Monivuotiset niityt muuttuu nyt sitten lhp-nurmiksi.
-
Kuin ny ihan tuntuu et tästä uudesta ymppätukisäännösviidakosta ei ole monellakaan vielä kokonaiskuva ja tukiautomaatin porsaanreiät hanskassa????
-
Kuin ny ihan tuntuu et tästä uudesta ymppätukisäännösviidakosta ei ole monellakaan vielä kokonaiskuva ja tukiautomaatin porsaanreiät hanskassa????
No Mavissakin huomattiin, että heilläkään ei ollut tietoa, vasta rupesivat hiihtolomilta tullessa lueskelmaan vasta niitä, ja että, olipas hankalan oloista luettavaa ! Että hakuaikaa pidennettiin nyt kaksi viikkoa. Ja pääsiäislomatkin vielä! ;D
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mavi-antaa-tukihakuun-kaksi-lis%C3%A4viikkoa-1.100624
On sentään yksi viljelijä uskaltanut mennä ohi virkatien europarlamenttiin, kyselemään, mitä siellä tiedetään kerääjäkasveista`.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-viljelij%C3%A4-kertoo-eu-parlamentille-tukiahdingosta-1.100527
-SS-
-
Olen luullut, että olen maailmassa ainoa, joka ei ihan vielä
omasta mielestään ole saanut riittävästi tietoa
ympäristökorvauksen yksityiskohdista ja kustannusvaikutuksesta.
Onhan se tietty ihan eri kun jollakin tilalla ympäristösitoumuksesta
luopuminen merkitsisi Range Rover Sport 3.0 SDV6 turbodiesel HSE
Dynamicin verran tappiota JOKA vuosi. Meikäläinen ehkä
ottaisi takkiin polkupyörän verran
Toi tunturi Retki 12 toimii takakummin vaihdon jälkeen
aivan mallikkaasti seuraavan viisivuotiskauden, eli ei
huolta meikäläisellä.
-SS-
-
Kuin ny ihan tuntuu et tästä uudesta ymppätukisäännösviidakosta ei ole monellakaan vielä kokonaiskuva ja tukiautomaatin porsaanreiät hanskassa????
No Mavissakin huomattiin, että heilläkään ei ollut tietoa, vasta rupesivat hiihtolomilta tullessa lueskelmaan vasta niitä, ja että, olipas hankalan oloista luettavaa ! Että hakuaikaa pidennettiin nyt kaksi viikkoa. Ja pääsiäislomatkin vielä! ;D
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mavi-antaa-tukihakuun-kaksi-lis%C3%A4viikkoa-1.100624
On sentään yksi viljelijä uskaltanut mennä ohi virkatien europarlamenttiin, kyselemään, mitä siellä tiedetään kerääjäkasveista`.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-viljelij%C3%A4-kertoo-eu-parlamentille-tukiahdingosta-1.100527
-SS-
Joo, järki voitti.
Eerolahan on MTK:n kolmas puheenjohtaja, joten ei liene ongelma lähteä. Järjestön tuki takana.
-
Joko tää lopullinen oli täällä?
https://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2015/20150235.pdf
-
Joko tää lopullinen oli täällä?
https://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2015/20150235.pdf
Kyllä. Mutta sitä tulkitseva ministeriön ohjeistus vielä odottaa syntymistään. Hakuoppaassakaan ei perehdytä tarkoin näihin kysymyksenalaisiin kohtiin. Eli sovellusohjeita vielä odotellaan, yleisiä ehtoja lopullisena, lopullista lannoitevalmisteasetusta sekä valvonta-asetusta.
-SS-
-
Joko tää lopullinen oli täällä?
https://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2015/20150235.pdf
Kyllä. Mutta sitä tulkitseva ministeriön ohjeistus vielä odottaa syntymistään. Hakuoppaassakaan ei perehdytä tarkoin näihin kysymyksenalaisiin kohtiin. Eli sovellusohjeita vielä odotellaan, yleisiä ehtoja lopullisena, lopullista lannoitevalmisteasetusta sekä valvonta-asetusta.
-SS-
Mutta tarvinneeko tuota edes lukea, jos ei sitoudu ympäristökorvaus-himmeliin?
54 euron takia tuntuisi aikas turhalle...
Ei sinänsä, onhan täällä valtaojaan rajoittuvaa peltoa. Mites kun tuo yksi valtaoja on putkitettu? Kaivaisi sen auki ja yhdistelisi lohkot paperillakin, niin 80% pinta-alasta olisi valtaojiin rajoittunutta...
Elukat autoon ja näennäiviljelijäksi?
Mutta täytys ottaa osaa ympäristötukipelleilyyn. :-[
-
Joko tää lopullinen oli täällä?
https://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2015/20150235.pdf
Kyllä. Mutta sitä tulkitseva ministeriön ohjeistus vielä odottaa syntymistään. Hakuoppaassakaan ei perehdytä tarkoin näihin kysymyksenalaisiin kohtiin. Eli sovellusohjeita vielä odotellaan, yleisiä ehtoja lopullisena, lopullista lannoitevalmisteasetusta sekä valvonta-asetusta.
-SS-
Mutta tarvinneeko tuota edes lukea, jos ei sitoudu ympäristökorvaus-himmeliin?
54 euron takia tuntuisi aikas turhalle...
Ei sinänsä, onhan täällä valtaojaan rajoittuvaa peltoa. Mites kun tuo yksi valtaoja on putkitettu? Kaivaisi sen auki ja yhdistelisi lohkot paperillakin, niin 80% pinta-alasta olisi valtaojiin rajoittunutta...
Elukat autoon ja näennäiviljelijäksi?
Mutta täytys ottaa osaa ympäristötukipelleilyyn. :-[
Niin aina, pelkkä 54 euroa on selvä tappio valitsemattomuuteen verrattuna. Kuitenkin, minun näkemys on, että pitää nyt imeä niin paljon tietoa kuin mahdollista, vaikka sitten loppusuoralla kaartaisikin sivuun, eikä lähtisikään sinne ympäristökarsinan vangiksi. Kaikki kursit, kaikki Neuvo2020 mitä vaan voi saada, siinä sivussa tulee sitten viherryttäminen ja yleiset ehdot tutuksi.
Tietää sitten harjoitella etukäteen ehtohahmotelmia, pellolla rauhassa, ilman valvontariskiä, jos vaikka olisikin 2016 vuonna keräilyerissä mahdollisuus päästä mukaan. Uskon, että on, koska nyt on olemassa hyviä perusteita jättäytyä sitoumuksesta ulos, koska ehtoja ei pystytyä ajoissa toimittamaan riittävän selvinä, jotta sellaisetkin, jotka haluavat tutkia toimenpiteen ehdot, ohjeet ja toteuttaa ne ehtojen mukaisina, pystyvät ne toimenpiteet todella toteuttamaankin sääntöjen mukaisina jo vuonna 2015. Hallintoviranomaisen alentuva kohtelu tässä onkin ärsyttävintä, he ovat miettineet valmiiksi, mikä on yksittäiselle viljelijälle parasta; tietenkin te liitytte, ei edes olla semmoista vaihtoehtoa ajateltu, sanoo virkamies lehdessä.
-SS-
-
Viljelykierto, onkos sen suunnitelman tekemisestä jotain ohjetta muuta kun että 5 vuodeksi. Millainen kierto tulisi suunnitella? Toteutustahan saa muuttaa.
Ohjeistusta odotellessa. Ei taida kukaan tätä vielä tietää. Eikä siitä tarvi vielä tänä keväänä huolehtiakaan.
NMinä en halua saivarrella, mutta joku viranomainen voi saivarrella halutessaan.
Ohra, Ohra,Ohra... tai Ohra, Kaura,Ohra = VUOROVILJELY
ViljelyKIERTYOON saatetaan tarvita jotain muutakin. Täytyykö suunnitelma olla aito VILJELYKIERTO, jota saa muokata vuosittain. Sitten kun sitä sitten tarkastellaan 5 v jaksoa taakseppäin, niin täytyykö KIERTO jotenkin kuitenkin toteutua? Hyväksyykö hallinto, että kiertoa ei toteudu ollenkaan?
Silti siihen tulee sitoutua tietämättä ehtoja, jos aikoo sitoutua ympäristötukeen.
Se ei sido. Siinä voi olla mitä vaan ja sitä tarkennetaan joka vuosi.
Eli
ohra, ohra, ohra, ohra, ohra -kiertoa ei tarvi noudattaa vaikka sellaisen kierron tekisikin.
-
Sanokaas nyt joku, kun kävin turinoita kuuntelemassa viikolla ja puheenpitäjä mainitsi, että jos käyttää lantapoikkeusta ei saa käyttää satotasokorjauksia. Näin siis lukee myös hakuoppaassa, mutta tarkoittaako tämä sekä typpen, että fosforin satotasokorjauksia vai pelkän fosforin korjauksia?
Lantapoikkeus on tarkoitettu ja käytössä vain fosforille, eikä ole typpilannoituksen kanssa tekemisisä. Eli kysymyksesi
asettuu automaattiseti niinkö vastauksen eteen valmiiksi.
-SS-
Tätä asiaa on nyt selvitelty ja ainakin paikallisen valvovan tahon eli ELY:n kanta on, että ei saa käyttää satotasokorjausta edes typellä. Nyt olisi hyvät neuvot tarpeen tai siis jokin korkeampi virkamies taho joka ohjeistaisi valvojia, että toimittaisiin edes tässä kohtaa samalla tavalla.
-
Hyvää iltaa.
Ensimmäinen raapustus tänne. Aiheena mikäs muukaan kuin oikein mestarillisesti toteutettu ympäristökorvaus.
Kauniiden Itämerta, ravinteiden kierrätystä ja ympäristöä parantavien ajatusten toteutus ampui itseään polveen. Tuottajat lyödään kyykkyyn entistä rajummin. En liity ko. korvaukseen enkä sitä kenellekään suosittele, itse asiassa, olisi paras ratkaisu koko maatalousalan kieltäytyä tästä korvausjärjestelmästä. Mikäli tähän nyt liitytään, silloin samalla hyväksytään tämän muotoinen näennäisviljely. Seuraavan kauden ehdot tulevat olemaan tappavat, jos tämä hyväksytään.
Kannattaa jokaisen kohdallaan miettiä, mitä tulevaisuudessa haluaa... Byrokratian piti vähentyä, eikä tuplaantua. Nyt on tilaisuus vaatia parempaa ja hylätä tämä.
Hyvää kevättä kaikille.
-
Hyvää iltaa.
Ensimmäinen raapustus tänne. Aiheena mikäs muukaan kuin oikein mestarillisesti toteutettu ympäristökorvaus.
Kauniiden Itämerta, ravinteiden kierrätystä ja ympäristöä parantavien ajatusten toteutus ampui itseään polveen. Tuottajat lyödään kyykkyyn entistä rajummin. En liity ko. korvaukseen enkä sitä kenellekään suosittele, itse asiassa, olisi paras ratkaisu koko maatalousalan kieltäytyä tästä korvausjärjestelmästä. Mikäli tähän nyt liitytään, silloin samalla hyväksytään tämän muotoinen näennäisviljely. Seuraavan kauden ehdot tulevat olemaan tappavat, jos tämä hyväksytään.
Kannattaa jokaisen kohdallaan miettiä, mitä tulevaisuudessa haluaa... Byrokratian piti vähentyä, eikä tuplaantua. Nyt on tilaisuus vaatia parempaa ja hylätä tämä.
Hyvää kevättä kaikille.
Sorry OT, mutta oletko sukua nimimerkki sorkkikselle? Ainakin olette erehdyttävästi saman näköisiä? :o
-
Hyvää iltaa.
Ensimmäinen raapustus tänne. Aiheena mikäs muukaan kuin oikein mestarillisesti toteutettu ympäristökorvaus.
Kauniiden Itämerta, ravinteiden kierrätystä ja ympäristöä parantavien ajatusten toteutus ampui itseään polveen. Tuottajat lyödään kyykkyyn entistä rajummin. En liity ko. korvaukseen enkä sitä kenellekään suosittele, itse asiassa, olisi paras ratkaisu koko maatalousalan kieltäytyä tästä korvausjärjestelmästä. Mikäli tähän nyt liitytään, silloin samalla hyväksytään tämän muotoinen näennäisviljely. Seuraavan kauden ehdot tulevat olemaan tappavat, jos tämä hyväksytään.
Kannattaa jokaisen kohdallaan miettiä, mitä tulevaisuudessa haluaa... Byrokratian piti vähentyä, eikä tuplaantua. Nyt on tilaisuus vaatia parempaa ja hylätä tämä.
Hyvää kevättä kaikille.
Sorry OT, mutta oletko sukua nimimerkki sorkkikselle? Ainakin olette erehdyttävästi saman näköisiä? :o
En tunne täältä ketään. Paha sanoo onko sukua, mutta komian näköisiä ollaan. ;)
-
No taas muutama tukikoulutus käyty. Proagrian paikalla olleet kertoilivat, että kalenterit ovat jo näitä yksityiskoulutuksia täynnä; lisäksi sähköinen tukihaku aukeaa vasta pääsiäisen jälkeen; tulee kylvöihin mennessä ruuhka, jota ei pysty purkamaan.
Eli Neuvo2020 on siis myös myöhässä; isännät repivät konsultteja luolaansa kuin petolauma; 50000 viljelijää, vain kuukausi aikaa, jos jokainen tarvitsee kolme tuntia apua, merkitsee se 900 täysipäiväisen konsultin tarvetta !
Satotasokorjauksesta. Ainoa esimerkki, jota näkyi, oli se vanha: Ruis 4000 kg tai kevätvilja 5000 kg tai rypsi 2250 kg viiden viime vuoden aikana; silloin saa tehdä seuraavalla kasville 20 kg satotasokorjauksen. Sitä ei kerrottu, saako satotasokorjauksen viimeisien satotason yli mennä ja käyttää suhteessa myös laskettavaa lineaarista satotasokorjausta yli sen 50 kg . MInisteriön asetus kuulemma kertoo lisää, ja o-on kuulemma melkein ihan kohta valmis. Mut ei siis näy tänään netissä. Huomenna varmaan ihan kohta heti . Tai ylihuomenna. Tai jotain.
Kerääjäkasvista: Ei kerrottu, voiko siepparikasvista mullokselle kylvettynä elokuun 15. päivän jälkeen saada kasvipeitteisyyskorvauksen. Esimerkiksi näistä apila-sinappi-öljyretikasta kunnon sänkikesannoinnin jälkeen. Olisihan kiva kun pellot keväällä olisi jo valmiiksi muokattuja, pikkasen apilaa siinä mulloksella nääs. Hakuopashan vaan kertoo: kerääjäkasvi jätettynä talveksi, mutta ei kerrottu tarkaan, tarkoitettiinko nimenomaan kerääjäkasvitoimenpiteen mukaista kerääjäkasvia vai kerääjäkasviksi tunnistettavaa yleensä ?
Kerääjäkasvitoimenpiteen 15.08 aikarajaa eivät tuntuneet heti tajuavan, mutta supinasta päätellen jotkut tajusivat idean: kerääjäkasvi aikaisen ohran jälkeen, toimenpide saadaan ohrasta. Muokkaus, kylvö syyskylvöiselle kasville, kerääjäkasvin kanssa yhdessä ! Se, että kerääjäkasvin avulla ei saisi perustaa seuraavan vuoden viljelykasvia ei koulutuksessa olleiden valvontaviranomaisten mukaan tarkoita pelkästään sitä, että se kerääjäkasvi itsessään olisi seuraavan vuoden kerääjäkasvi vaan myös se seuraavan pääkasvin kylvön pitäisi lykkääntyä sinne 1.10 asti. Miten tylsää tuommoinen, menee yhdet apilansiemenet ihan turhaan ::)
Joku kysyi, voiko viherkesannon perustaa korvauksenalaisella kerääjäkasvilla edellisenä vuotena, tarvitsematta päättää keväällä ja muokata uudestaan, juurikin EFA kesantoja ajattelivat. Siihen ei tullut pitävää vastausta.
Kasvipeitteisyydestä ei ole selvää määritelmää muuten kuin että ilmoitettava 30.09. mennessä. Siiis ei ole tarkasti määritelty, voiko 1.10 jälkeen kylvetty syysvilja ollenkaan olla kasvipeitteisyyttä toteuttava. Lisäksi kyselyihin, milloin voi keväällä laittaa glyfosaattia näille kerääjäkasveille ym. ei tullut pitävää vastausta. Eihän se koske suorakylväjiä muutenkaan. Suorakylvöönhän tämä kasvipeitteisyys on rakennettu. Hakuoppaassa sanotaan "Säilytä kasvipeitteisyys lohkolla kylvömuokkaukseen tai vastaavaan viljelytoimenpiteeseen asti. " Valvonta-asetus sitten varmaan määrittelee, mikä on "vastaava" viljelytoimenpide. Esimerkiksi lämpimät huhtikuun alun päivät tai kevätkyntö, johon on täälllä etelässä jo alettu ? En ihmettele, ettei ole ohjeiden tekijällä tullut mieleen, siis nämä tukiohjeet tehdään Pohjanmaalla, kuulemma. Eivät varmaan sitten ole aina tietoisia, että täällä rannikon lähellä heinäkuussa ovat lähes kaikki syysöljykasvit, aikaiset syysviljat ja parhaimmilaan ohrat jo pelloilta pois, huhtikuun lopulla kylvöt yleisesti valmiit. Ja uutta rypsiä ollaan laittamassa jo peltoon, elokuun alkuun.
Mielenkiintoinen oli EFA typensitojakasvien kohtelu: eli herneitä saisi viljellä ihan normaalisti, syynä valkuaiskasvien suosiminen poliittisesti. Mutta typensitojakasveista yleensä, niinkö viherlannoituksen mielessä, eivät uskaltaneet sanoa, onko puhdistusniitto / kasvunedistämis-niitto sallittu, viherlannoitusnurmen tapaan. No, laittaa 10% (?) italianraiheinää, silloin se on viherkesanto ja niitto on sallittu. Mutta pääsee muokkaamaan ja kylvämään vasta 15.08 silloin (glyfot saa heittää 15.07). Tämä taitaa olla jokin tietoinen kiusa hallinnolta, ettei siis tulisi helppoja viherlannoitettuja syysöljykasvikylvöksiä kesannoille, vain viherlannoitus- ja herne-EFAA voi hyödyntää näin ?
Kuulemma lannoitevalmisteasetus on vahvistettu ja julkaistaan 1.4. FOSFORILANNOITUKSEN MÄÄRÄ ON nyt sitten 70 kg/ha, tietenkin ymp. sitoumuksen ulkopuolella.
Jotenkin hallinto markkinoi kovasti ympäristösitoumusta, näyttää (MTK:n ) kalvoa, jossa verrataan 6500 kg satotasoa antavaa vähämultaista lohkoa nitraattidirektiivin kivennäismaahan ? 6500 kg:n keskisatotasoa ei kyllä vähämultaisissa maissa helpolla tule, kyllä se menee rm:n puolelle, ja silloin erot ovatkin eri luokkaa. Olisivatkin jotain 5 kg vain, niin kuin esitetään, mutta kun ei ole. Tervetuloa jatkossakin, alle 10% vehnänvalkuaiset. Jotenkin uittumaista ottaa muutenkin kitsaasti maksetuille vehnille yksi rehuvehnäparametri lisää.
Sitten luennolla esiintyi semmoinen ajatus, että ympäristökorvauksen toimenpiteet ja niistä maksettavat rahasummat olisivat pysyviä, eivät eläisi saatavilla olevan rahapotin mukaan niin kuin peltokasvipalkkiot. Eppäilen, että Valtionvarainministeriö ei tule tuota näkemystä jakamaan, mutta jos vaalituloksen seurauksena avataan maataloustuet vapaalle lisäbudjetoinnille, sitten kyllä uskon helposti. Joka ukko ottaa 800 - 1000 €/ha tukia..alkaen... Ja kansa katsoo omien etuuksiensa leikkureita. Tästä maanviljelyksestä tulee siinä mielessä hieno ammatti. Ostakaa ainakin luotiliivit kylillä käydessänne. Saanee vähennyksiin.
-SS-
-
Sitten luennolla esiintyi semmoinen ajatus, että ympäristökorvauksen toimenpiteet ja niistä maksettavat rahasummat olisivat pysyviä, eivät eläisi saatavilla olevan rahapotin mukaan niin kuin peltokasvipalkkiot. Eppäilen, että Valtionvarainministeriö ei tule tuota näkemystä jakamaan, mutta jos vaalituloksen seurauksena avataan maataloustuet vapaalle lisäbudjetoinnille, sitten kyllä uskon helposti. Joka ukko ottaa 800 - 1000 €/ha tukia..alkaen... Ja kansa katsoo omien etuuksiensa leikkureita. Tästä maanviljelyksestä tulee siinä mielessä hieno ammatti. Ostakaa ainakin luotiliivit kylillä käydessänne. Saanee vähennyksiin.
-SS-
Mulle jäi tämänpäiväisen istunnon perusteella käsitys, että 2015 maksetaan kaikki mitä on luvattu, mahdollisesti puuttuva raha otetaan muusta tukipotista. Jatko on sitten epävarmempaa. Kerääjäkasveille oli kuulemma varattu alunperin 500 000€, tämänhetkinen arvio oli että menee 20 milj. €! ;D
-
Sitten luennolla esiintyi semmoinen ajatus, että ympäristökorvauksen toimenpiteet ja niistä maksettavat rahasummat olisivat pysyviä, eivät eläisi saatavilla olevan rahapotin mukaan niin kuin peltokasvipalkkiot. Eppäilen, että Valtionvarainministeriö ei tule tuota näkemystä jakamaan, mutta jos vaalituloksen seurauksena avataan maataloustuet vapaalle lisäbudjetoinnille, sitten kyllä uskon helposti. Joka ukko ottaa 800 - 1000 €/ha tukia..alkaen... Ja kansa katsoo omien etuuksiensa leikkureita. Tästä maanviljelyksestä tulee siinä mielessä hieno ammatti. Ostakaa ainakin luotiliivit kylillä käydessänne. Saanee vähennyksiin.
-SS-
Mulle jäi tämänpäiväisen istunnon perusteella käsitys, että 2015 maksetaan kaikki mitä on luvattu, mahdollisesti puuttuva raha otetaan muusta tukipotista. Jatko on sitten epävarmempaa. Kerääjäkasveille oli kuulemma varattu alunperin 500 000€, tämänhetkinen arvio oli että menee 20 milj. €! ;D
Joka kymmenennelle hehtaarille, no ihmeen vähän ? Jos ajattelee koko maan hehtaareille keskimäärin 10€ /ha. Tämä siis on se suuren tukiautomaatin anti kokonaisuuteen ? Yksittäinen tila siis rikastuu, mutta eipä noilla rahoilla valtaosassa tapauksia kuuhun mennä ?
-SS-
-
Sitten luennolla esiintyi semmoinen ajatus, että ympäristökorvauksen toimenpiteet ja niistä maksettavat rahasummat olisivat pysyviä, eivät eläisi saatavilla olevan rahapotin mukaan niin kuin peltokasvipalkkiot. Eppäilen, että Valtionvarainministeriö ei tule tuota näkemystä jakamaan, mutta jos vaalituloksen seurauksena avataan maataloustuet vapaalle lisäbudjetoinnille, sitten kyllä uskon helposti. Joka ukko ottaa 800 - 1000 €/ha tukia..alkaen... Ja kansa katsoo omien etuuksiensa leikkureita. Tästä maanviljelyksestä tulee siinä mielessä hieno ammatti. Ostakaa ainakin luotiliivit kylillä käydessänne. Saanee vähennyksiin.
-SS-
Mulle jäi tämänpäiväisen istunnon perusteella käsitys, että 2015 maksetaan kaikki mitä on luvattu, mahdollisesti puuttuva raha otetaan muusta tukipotista. Jatko on sitten epävarmempaa. Kerääjäkasveille oli kuulemma varattu alunperin 500 000€, tämänhetkinen arvio oli että menee 20 milj. €! ;D
Tämän saman kuulin meidänkin koulutuksessa, että ekana vuonna maksetaan mitä on luvattu ja rahaa otetaan tulevilta vuosilta. Loppuvuosille ei isoja potteja ole luvassa, jos ei lisärahaa jostakin löydy. Ja tässä valtion tilanteessa mihin nykyinen sixpackki (vai oliks se lopuksi fuckpackki) meidät hoiti, sitä tulevakaan hallitus tuskin pystyy korjaamaan.
Siis puol miljoonaa vuodeksi vai koko kaudeksi? Itse en ole nähnyt kuin jossakin sellaisen luvun, että koko ympäristökorvauspotti tulevalle ohjelmakaudelle eli viideksi vuodeksi olisi n. 220 milj. €.
-
Sitten luennolla esiintyi semmoinen ajatus, että ympäristökorvauksen toimenpiteet ja niistä maksettavat rahasummat olisivat pysyviä, eivät eläisi saatavilla olevan rahapotin mukaan niin kuin peltokasvipalkkiot. Eppäilen, että Valtionvarainministeriö ei tule tuota näkemystä jakamaan, mutta jos vaalituloksen seurauksena avataan maataloustuet vapaalle lisäbudjetoinnille, sitten kyllä uskon helposti. Joka ukko ottaa 800 - 1000 €/ha tukia..alkaen... Ja kansa katsoo omien etuuksiensa leikkureita. Tästä maanviljelyksestä tulee siinä mielessä hieno ammatti. Ostakaa ainakin luotiliivit kylillä käydessänne. Saanee vähennyksiin.
-SS-
Mulle jäi tämänpäiväisen istunnon perusteella käsitys, että 2015 maksetaan kaikki mitä on luvattu, mahdollisesti puuttuva raha otetaan muusta tukipotista. Jatko on sitten epävarmempaa. Kerääjäkasveille oli kuulemma varattu alunperin 500 000€, tämänhetkinen arvio oli että menee 20 milj. €! ;D
Tämän saman kuulin meidänkin koulutuksessa, että ekana vuonna maksetaan mitä on luvattu ja rahaa otetaan tulevilta vuosilta. Loppuvuosille ei isoja potteja ole luvassa, jos ei lisärahaa jostakin löydy. Ja tässä valtion tilanteessa mihin nykyinen sixpackki (vai oliks se lopuksi fuckpackki) meidät hoiti, sitä tulevakaan hallitus tuskin pystyy korjaamaan.
Siis puol miljoonaa vuodeksi vai koko kaudeksi? Itse en ole nähnyt kuin jossakin sellaisen luvun, että koko ympäristökorvauspotti tulevalle ohjelmakaudelle eli viideksi vuodeksi olisi n. 220 milj. €.
Niin kuin on aikaisemminkin todettu, niin tänä keväänä oleva tarjous ei ole ehkä voimassa enää tulevina vuosina. Viljelijöiden kannattaisi miettiä asioita tästä näkökulmasta! Näillä ehdoilla ei enää ehkä tehdä ympäristösitoumusta. Vuoden -95 kalkitussopimus on esimerkki siitä, että pitää toimia silloin kun on sen aika.
-
Tämän saman kuulin meidänkin koulutuksessa, että ekana vuonna maksetaan mitä on luvattu ja rahaa otetaan tulevilta vuosilta. Loppuvuosille ei isoja potteja ole luvassa, jos ei lisärahaa jostakin löydy. Ja tässä valtion tilanteessa mihin nykyinen sixpackki (vai oliks se lopuksi fuckpackki) meidät hoiti, sitä tulevakaan hallitus tuskin pystyy korjaamaan.
Siis puol miljoonaa vuodeksi vai koko kaudeksi? Itse en ole nähnyt kuin jossakin sellaisen luvun, että koko ympäristökorvauspotti tulevalle ohjelmakaudelle eli viideksi vuodeksi olisi n. 220 milj. €.
Eli 220 M€/ 2,2 miljoonaa pelto-ha = 100 €/ha / 5 v = 20 €/ha/v?? ELi 54 €/ha/v peruspäiväraha olisi budjetoitu vain 40%:lle alasta ja lisäkonstit tyhjän päällä?
-
Tämän saman kuulin meidänkin koulutuksessa, että ekana vuonna maksetaan mitä on luvattu ja rahaa otetaan tulevilta vuosilta. Loppuvuosille ei isoja potteja ole luvassa, jos ei lisärahaa jostakin löydy. Ja tässä valtion tilanteessa mihin nykyinen sixpackki (vai oliks se lopuksi fuckpackki) meidät hoiti, sitä tulevakaan hallitus tuskin pystyy korjaamaan.
Siis puol miljoonaa vuodeksi vai koko kaudeksi? Itse en ole nähnyt kuin jossakin sellaisen luvun, että koko ympäristökorvauspotti tulevalle ohjelmakaudelle eli viideksi vuodeksi olisi n. 220 milj. €.
Eli 220 M€/ 2,2 miljoonaa pelto-ha = 100 €/ha / 5 v = 20 €/ha/v?? ELi 54 €/ha/v peruspäiväraha olisi budjetoitu vain 40%:lle alasta ja lisäkonstit tyhjän päällä?
"Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaan ympäristökorvaukseen käytettävissä oleva rahamäärä on yhteensä 1 586 miljoonaan euroa vuosina 2014 - 2020. Tästä arvioidaan tänä vuonna tarvittavan noin 278 miljoonaa euroa."
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/150319_ymp_luonnonhaitta.html
-
Tämän saman kuulin meidänkin koulutuksessa, että ekana vuonna maksetaan mitä on luvattu ja rahaa otetaan tulevilta vuosilta. Loppuvuosille ei isoja potteja ole luvassa, jos ei lisärahaa jostakin löydy. Ja tässä valtion tilanteessa mihin nykyinen sixpackki (vai oliks se lopuksi fuckpackki) meidät hoiti, sitä tulevakaan hallitus tuskin pystyy korjaamaan.
Siis puol miljoonaa vuodeksi vai koko kaudeksi? Itse en ole nähnyt kuin jossakin sellaisen luvun, että koko ympäristökorvauspotti tulevalle ohjelmakaudelle eli viideksi vuodeksi olisi n. 220 milj. €.
Eli 220 M€/ 2,2 miljoonaa pelto-ha = 100 €/ha / 5 v = 20 €/ha/v?? ELi 54 €/ha/v peruspäiväraha olisi budjetoitu vain 40%:lle alasta ja lisäkonstit tyhjän päällä?
"Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaan ympäristökorvaukseen käytettävissä oleva rahamäärä on yhteensä 1 586 miljoonaan euroa vuosina 2014 - 2020. Tästä arvioidaan tänä vuonna tarvittavan noin 278 miljoonaa euroa."
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/150319_ymp_luonnonhaitta.html
Oho mulla kävi pieni ajatuskatkos. ;D
-
Tämän saman kuulin meidänkin koulutuksessa, että ekana vuonna maksetaan mitä on luvattu ja rahaa otetaan tulevilta vuosilta. Loppuvuosille ei isoja potteja ole luvassa, jos ei lisärahaa jostakin löydy. Ja tässä valtion tilanteessa mihin nykyinen sixpackki (vai oliks se lopuksi fuckpackki) meidät hoiti, sitä tulevakaan hallitus tuskin pystyy korjaamaan.
Siis puol miljoonaa vuodeksi vai koko kaudeksi? Itse en ole nähnyt kuin jossakin sellaisen luvun, että koko ympäristökorvauspotti tulevalle ohjelmakaudelle eli viideksi vuodeksi olisi n. 220 milj. €.
Eli 220 M€/ 2,2 miljoonaa pelto-ha = 100 €/ha / 5 v = 20 €/ha/v?? ELi 54 €/ha/v peruspäiväraha olisi budjetoitu vain 40%:lle alasta ja lisäkonstit tyhjän päällä?
"Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaan ympäristökorvaukseen käytettävissä oleva rahamäärä on yhteensä 1 586 miljoonaan euroa vuosina 2014 - 2020. Tästä arvioidaan tänä vuonna tarvittavan noin 278 miljoonaa euroa."
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/150319_ymp_luonnonhaitta.html
Oho mulla kävi pieni ajatuskatkos. ;D
Ymppiä oli kai budjetoitu tuo ~220 milj. €/vuosi, mutta enemmän menee. Meidän koulutuksessa kehotettiin ruksimaan tänä vuonna kaikki lisätoimenpiteet mitä voi vain kuvitella käyttävänsä. Ainoastaan talviaikainen kasvipeitteisyys pitää toteutua joka vuosi. Jatkossa lisätoimenpiteiden lisäämiseen sitoumukseen tarvitaan Neuvo2020 (vaimikäsenytoli?)-konsultin suositus. ???
-
Ymppiä oli kai budjetoitu tuo ~220 milj. €/vuosi, mutta enemmän menee. Meidän koulutuksessa kehotettiin ruksimaan tänä vuonna kaikki lisätoimenpiteet mitä voi vain kuvitella käyttävänsä. Ainoastaan talviaikainen kasvipeitteisyys pitää toteutua joka vuosi. Jatkossa lisätoimenpiteiden lisäämiseen sitoumukseen tarvitaan Neuvo2020 (vaimikäsenytoli?)-konsultin suositus. ???
Jep, Pro agria on hoitanut maataloustukirahastuksen taas hyvin itselleen. Ne on edustaneet maataloustukia 3500euroa/maajussi itselleen tohon NEUVO2020-rahastukseenkin. PRo-Agriahan sai ajettu lävitse tukihaun jatkoajankin, että ehtisivät rahastaa mahdollisimman monta maajussia tukihakemustäyttöavituksellaan. Tuosta jatkoajastahan ei meille maajusseille ole *****kaan virkaa, kun peltotyöt on tohon aikaan kiivaimmillaan. >:(
-
Ymppiä oli kai budjetoitu tuo ~220 milj. €/vuosi, mutta enemmän menee. Meidän koulutuksessa kehotettiin ruksimaan tänä vuonna kaikki lisätoimenpiteet mitä voi vain kuvitella käyttävänsä. Ainoastaan talviaikainen kasvipeitteisyys pitää toteutua joka vuosi. Jatkossa lisätoimenpiteiden lisäämiseen sitoumukseen tarvitaan Neuvo2020 (vaimikäsenytoli?)-konsultin suositus. ???
Jep, Pro agria on hoitanut maataloustukirahastuksen taas hyvin itselleen. Ne on edustaneet maataloustukia 3500euroa/maajussi itselleen tohon NEUVO2020-rahastukseenkin. PRo-Agriahan sai ajettu lävitse tukihaun jatkoajankin, että ehtisivät rahastaa mahdollisimman monta maajussia tukihakemustäyttöavituksellaan. Tuosta jatkoajastahan ei meille maajusseille ole *****kaan virkaa, kun peltotyöt on tohon aikaan kiivaimmillaan. >:(
Luuletkos että ne itsekin viljelevät neuvojat kerkiävät käydä avittamassa ihmisiä kylvöaikaan ?
Kyllä tässä on itse perattava ne asetukset ja ohjeet; ihminen ne on kirjoittanut, ja kun ajattelee aina, miten ja miksi tämäkin säännös on näin tullut, ennen kuin mitä se on, niin selviää tulkinnassa paljon paremmin. Inhimillinen kyvyttömyys voi oleilla ihan yhtä hyvin siellä kirjoitetun tekstin takanakin, kuin täällä lukijan päässä.
-SS-
-
Kyllä tässä on itse perattava ne asetukset ja ohjeet; ihminen ne on kirjoittanut, ja kun ajattelee aina, miten ja miksi tämäkin säännös on näin tullut, ennen kuin mitä se on, niin selviää tulkinnassa paljon paremmin. Inhimillinen kyvyttömyys voi oleilla ihan yhtä hyvin siellä kirjoitetun tekstin takanakin, kuin täällä lukijan päässä.
-SS-
Inhimillinen kyvyttömyys=Virkamiehen vastuuvapautus
Viljelijän vastuuvapautus= Ei ole olemassa
-
Ymppiä oli kai budjetoitu tuo ~220 milj. €/vuosi, mutta enemmän menee. Meidän koulutuksessa kehotettiin ruksimaan tänä vuonna kaikki lisätoimenpiteet mitä voi vain kuvitella käyttävänsä. Ainoastaan talviaikainen kasvipeitteisyys pitää toteutua joka vuosi. Jatkossa lisätoimenpiteiden lisäämiseen sitoumukseen tarvitaan Neuvo2020 (vaimikäsenytoli?)-konsultin suositus. ???
Jep, Pro agria on hoitanut maataloustukirahastuksen taas hyvin itselleen. Ne on edustaneet maataloustukia 3500euroa/maajussi itselleen tohon NEUVO2020-rahastukseenkin. PRo-Agriahan sai ajettu lävitse tukihaun jatkoajankin, että ehtisivät rahastaa mahdollisimman monta maajussia tukihakemustäyttöavituksellaan. Tuosta jatkoajastahan ei meille maajusseille ole *****kaan virkaa, kun peltotyöt on tohon aikaan kiivaimmillaan. >:(
Tilaneuvoja löytyvät rekisteristä. Ei muuta kuin yhteys neuvojaan. http://tilaneuvojat.mavi.fi/#/fi
Eiköhän ProAgrian neuvojat ole samalla viivalla kuin kaikki muutkin neuvojat. Julkinen haku ja hakeutuminen se oli tähän järjestelmään.
-
Monet optimistisesti olettavat, että kun tänä vuonna menisikin neljättäsataa miljoonaa siitä runsaan miljardin potista, niin uhmakas budjetin ylitys tuokin lisäbudjetilla lisärahaa lopuille vuosille 2016-2020. Näinhän joku kela toimii, mutta olisiko maatalousbudjetti samalla tavalla ykkösprioriteetilla ?
Se olisi hienoa, mutta pelkään, että niukkuus kiusaa myös alkuinnokkaita seuraavina vuosina.
Ja on myös huomattava, että suojavyöhyke on se rahakasvi tässä. Siihen panostetaan sitten loput karkit loppuvuosille.
-SS-
-
Ymppiä oli kai budjetoitu tuo ~220 milj. €/vuosi, mutta enemmän menee. Meidän koulutuksessa kehotettiin ruksimaan tänä vuonna kaikki lisätoimenpiteet mitä voi vain kuvitella käyttävänsä. Ainoastaan talviaikainen kasvipeitteisyys pitää toteutua joka vuosi. Jatkossa lisätoimenpiteiden lisäämiseen sitoumukseen tarvitaan Neuvo2020 (vaimikäsenytoli?)-konsultin suositus. ???
Jep, Pro agria on hoitanut maataloustukirahastuksen taas hyvin itselleen. Ne on edustaneet maataloustukia 3500euroa/maajussi itselleen tohon NEUVO2020-rahastukseenkin. PRo-Agriahan sai ajettu lävitse tukihaun jatkoajankin, että ehtisivät rahastaa mahdollisimman monta maajussia tukihakemustäyttöavituksellaan. Tuosta jatkoajastahan ei meille maajusseille ole *****kaan virkaa, kun peltotyöt on tohon aikaan kiivaimmillaan. >:(
Tilaneuvoja löytyvät rekisteristä. Ei muuta kuin yhteys neuvojaan. http://tilaneuvojat.mavi.fi/#/fi
Eiköhän ProAgrian neuvojat ole samalla viivalla kuin kaikki muutkin neuvojat. Julkinen haku ja hakeutuminen se oli tähän järjestelmään.
Onko näillä "villeillä" neuvojilla esimerkiksi Tukipuntari käytettävissään ? Se näyttäisi olevan Proagrian tarkoitukseen teettämä työkalu. Tuo eri vaihtoehtojen rahallinen punnitseminen vie aikaa, tekee sen sitten neuvoja tai viljelijä itse.
Noin 350 neuvojaa näyttäisi olevan yhteensä, haulla "ympäristökorvaus", "viherryttämistuki" ja "täydentävät ehdot", toukokuun alkuun vajaat 150 tilaa pitäisi keritä yhtä konsulenttia kohti... ? Kai se ryhmäneuvontatilaisuuksiksi menee, koska ei kaikille välttämättä mikä tahansa ajankohta sovi ?
Ja sitten kun näyttäisi olevan niitä, joilla sitoumuksen hyvyyden oletus on vahvasti omassa toiminnassa mukana. Ettei sitten tulisi vaan nokkapokkaa pelkän vaihtoehtojen esittelemisen sijasta ? Kyllä minä itsekin tietäisin, että suojavyöhyke 100% kun sen kerran voi ottaa, onnen pekka !
-SS-
-
Jos sitoutuu ymppiin, niin onko mahdollista ruksittaa varuiksi kaikki ne lisätoimenpiteet, joita ei tarvitse tehdä joka vuosi, vaikka niitä ei mahdollisesti kaikkia sitten tekisikkään kertaakaan 5 v jaksossa?
-
Joo. Vai olenko väärässä ?
-
Joo. Vai olenko väärässä ?
Jos edelliset postaukset jaksaisi lukea. ::)
Kasvipeitteisyys (koskee koko peltoalaa) on toteuduttava joka vuosi, muista (lohkokohtaisista) ei niin väliä.
-
Joo. Vai olenko väärässä ?
Jos edelliset postaukset jaksaisi lukea. ::)
Kasvipeitteisyys (koskee koko peltoalaa) on toteuduttava joka vuosi, muista (lohkokohtaisista) ei niin väliä.
Kasvipeitteisyyttä voi jatkaa pelkällä 20% kultivoinnilla, jos ei jaksa. Saa huimat 4€/ha silloin. Loppuun asti on sillä pelattava. Muita: Katteen käyttö puutarhakasveilla. Säätösalaojitus. Vesien kierrätys. Suojavyöhyke ja monivuotinen ympäristönurmi siitä hetkestä eteenpäin, kun sen on eka kertaa ilmoittanut.
Neuvo2020-tuesta: Siihen lienee oikeutettu jokainen viljelijä, riippumatta siitä, aikooko sitoutua ympäristökorvaukseen. Konsulentti (ainakin Pro-Agria) laskuttaa runsaat kuusikymppiä tunti, ministeriöltä. ALV tulee viljeljälle maksettavaksi.
-SS-
-
oliks noissa suojavyöhykkeissä nyt joku pysyvän nurmen riski jos tänä vuonna kylvää? apilaa kuin paljo?
jos laittaa lhp-nurmiseokseen (timppa/apila) vähä syysrapsin siemeniä joukkoon ni kelpaako se tänä vuonna riistalle ja sit ens vuonna vasta merkkaa lhp-nurmi?
-
oliks noissa suojavyöhykkeissä nyt joku pysyvän nurmen riski jos tänä vuonna kylvää? apilaa kuin paljo?
jos laittaa lhp-nurmiseokseen (timppa/apila) vähä syysrapsin siemeniä joukkoon ni kelpaako se tänä vuonna riistalle ja sit ens vuonna vasta merkkaa lhp-nurmi?
Ei. Max 20%.
Kyllä varmaan, jos alle 20% apilaa seoksessa...
(Heitin kolikkoa noiden vastausten kanssa)
Arasti kysyy: Nukuitko tukikoulutuksesa ?
-SS-
-
Jos valitsee ympäristönhoitonurmet, ja ekana vuonna on vaik jotain lhp-nurmea, niin pitääkö tuota lhp:tä tai jotain muuta vastaavan nimikkeen alla olevaa löytyä sit joka vuosi pellolta?
-
Jos valitsee ympäristönhoitonurmet, ja ekana vuonna on vaik jotain lhp-nurmea, niin pitääkö tuota lhp:tä tai jotain muuta vastaavan nimikkeen alla olevaa löytyä sit joka vuosi pellolta?
Vain suojavyöhyke ja monivuotinen ympäristönurmi pitää olla sitoumuskauden loppuun; LHP:stä mainitaan vain:
"Säilytä luonnonhoitopeltonurmi samalla lohkolla vähintään kaksi kasvukautta." Eli tokan vuoden jälkeen voit sen LHP päättää, katso tarkemmin ehdoista, milloin syksyllä sen saa päättää.
-SS-
-
Jos valitsee ympäristönhoitonurmet, ja ekana vuonna on vaik jotain lhp-nurmea, niin pitääkö tuota lhp:tä tai jotain muuta vastaavan nimikkeen alla olevaa löytyä sit joka vuosi pellolta?
Mä oon siinä uskossa, että ei tartte joka vuosi löytyä. Nyt neuvonnassa sanottiin, että kannattaa ruksia varmuuden vuoksi noita toimenpiteitä ympäristösitoumukseen, ja silloin maksetaan, kun on sen ilmoittanut myös vuosittaisessa hakemuksessa. Näin kerrottiin myös kunnassa, kun kyselin säätösalaojista. Kaivo on vielä kaupassa, mutta ei kuulemma haittaa. Se kannattaa ruksia nyt, muuten ei koko kaudella pääse mukaan, jos sattuu tulla kaivo laitettua.
-
Jos valitsee ympäristönhoitonurmet, ja ekana vuonna on vaik jotain lhp-nurmea, niin pitääkö tuota lhp:tä tai jotain muuta vastaavan nimikkeen alla olevaa löytyä sit joka vuosi pellolta?
Mä oon siinä uskossa, että ei tartte joka vuosi löytyä. Nyt neuvonnassa sanottiin, että kannattaa ruksia varmuuden vuoksi noita toimenpiteitä ympäristösitoumukseen, ja silloin maksetaan, kun on sen ilmoittanut myös vuosittaisessa hakemuksessa. Näin kerrottiin myös kunnassa, kun kyselin säätösalaojista. Kaivo on vielä kaupassa, mutta ei kuulemma haittaa. Se kannattaa ruksia nyt, muuten ei koko kaudella pääse mukaan, jos sattuu tulla kaivo laitettua.
Muistetaan myös, että tuo toimenpide on rajattu sijainnin,
maalajin ja ennestään voimassa olevan sopimuksen mukaan.
".......joka sijaitsee
• happamalla sulfaattimaalla olevien
kuntien alueilla, jotka sijaitsevat Sirppujoen
valuma-alueella, Liminganlahteen
laskevien jokien valuma-alueilla ja
näiden valuma-alueiden välisellä alueella,
• turve- ja multamailla tai
• peltolohkoilla, joilla on ollut voimassa
aikaisempien ohjelmakausien mukainen
ympäristötuen erityistukisopimus valumavesien
käsittelystä"
Kyllä nuo omat neuvojat viittasivat kintaalla, jos ei
ennestään ollut jo aikaisempaa erityistukisopimusta,
että eipä taida sulle tuosta käyttöä tulla.
-SS-
-
Ymppiä oli kai budjetoitu tuo ~220 milj. €/vuosi, mutta enemmän menee. Meidän koulutuksessa kehotettiin ruksimaan tänä vuonna kaikki lisätoimenpiteet mitä voi vain kuvitella käyttävänsä. Ainoastaan talviaikainen kasvipeitteisyys pitää toteutua joka vuosi. Jatkossa lisätoimenpiteiden lisäämiseen sitoumukseen tarvitaan Neuvo2020 (vaimikäsenytoli?)-konsultin suositus. ???
Jep, Pro agria on hoitanut maataloustukirahastuksen taas hyvin itselleen. Ne on edustaneet maataloustukia 3500euroa/maajussi itselleen tohon NEUVO2020-rahastukseenkin. PRo-Agriahan sai ajettu lävitse tukihaun jatkoajankin, että ehtisivät rahastaa mahdollisimman monta maajussia tukihakemustäyttöavituksellaan. Tuosta jatkoajastahan ei meille maajusseille ole *****kaan virkaa, kun peltotyöt on tohon aikaan kiivaimmillaan. >:(
Tilaneuvoja löytyvät rekisteristä. Ei muuta kuin yhteys neuvojaan. http://tilaneuvojat.mavi.fi/#/fi
Eiköhän ProAgrian neuvojat ole samalla viivalla kuin kaikki muutkin neuvojat. Julkinen haku ja hakeutuminen se oli tähän järjestelmään.
Järjestelmässä on hyvä tarkoitus. Järjestelmän toimijat ovat hyvässä tarkoituksessa mukana. Neuvonta EI MAKSA VILJELIJÄLLE YHTÄÄN MITÄÄN, joten sen hyödyntäminen on kaikille mahdollista, jos aikatauluja vaan löytyy. Jokainen neuvoja on tehnyt valan, että pitää saamansa tiedot salassa. NEuvo2020 - määrityksissä oli tärkeänä kohtana irrallisuus valvonnoista. Tämä on erittäin järjestelmällisesti ja loogisesti rakennettu systeemi.
Se, mitä ei liene ajateltu, on sen 25 miljoonan määrärahan vaikutus neuvottavaan tietoon sinänsä. Tiedolle tulee arvo viljelijälle, erittäin iso arvo sinänsä, sillä tiedon puute johtaa virheisiin, jotka maksavat viljelijälle selvää rahaa. Tiedolle toisaalta tulee selvä rahallinen arvo neuvojalle, joka omaamaansa tietoa myy viljelijälle, laskuttaen kuitenkin ministeriötä. Hallintoviranomaisen suoraan tai julkisissa välineissä luovuttama tieto häiritsee tiedon jakamiseen varatun organisaation toimintaa.
Näin tämä ulkoistus ohjaa tietoa ja tiedotusta yksityisille rahoituksen hyödyntäjille, joiden intressissä tietenkin on mahdollisimman suuri tiedon kysyntä. Pitääkö hallintoviranomaisen varmistaa Neuvo2020 -rahan tehokas käyttö rajoittamalla omaa tiedotustoimintaansa ? Sen verran hauras ja jälkijunassa tuleva hallinnon oma materiaali sivuillaan on, että tämä alkaa jo tulla mieleen.
-SS-
-
Sama tuli mulle mieleen, kun koulutuksesta sain muutaman sivun läpyskän, mistä puuttui 90% läpikäydystä asiasta. Muina vuosina prsyyria on tullut peukalohankasellisen verran. Onneksi tukiviidakko onkin yksinkertaistunut. ::) Tässä on rakennettu hieno rahastuskuvio tietylle taholle. :(
-
Se, mitä ei liene ajateltu, on sen 25 miljoonan määrärahan vaikutus neuvottavaan tietoon sinänsä. Tiedolle tulee arvo viljelijälle, erittäin iso arvo sinänsä, sillä tiedon puute johtaa virheisiin, jotka maksavat viljelijälle selvää rahaa. Tiedolle toisaalta tulee selvä rahallinen arvo neuvojalle, joka omaamaansa tietoa myy viljelijälle, laskuttaen kuitenkin ministeriötä. Hallintoviranomaisen suoraan tai julkisissa välineissä luovuttama tieto häiritsee tiedon jakamiseen varatun organisaation toimintaa.
Näin tämä ulkoistus ohjaa tietoa ja tiedotusta yksityisille rahoituksen hyödyntäjille, joiden intressissä tietenkin on mahdollisimman suuri tiedon kysyntä. Pitääkö hallintoviranomaisen varmistaa Neuvo2020 -rahan tehokas käyttö rajoittamalla omaa tiedotustoimintaansa ? Sen verran hauras ja jälkijunassa tuleva hallinnon oma materiaali sivuillaan on, että tämä alkaa jo tulla mieleen.
-SS-
Erittäin hyvä huomio. Todellakin hallinnon jakama tieto heikentää neuvojien ansaintamahdollisuutta. Toisaalta neuvojille on
sälytetty valtaa juuri tukitoimenpiteiden valintaan.
En epäile salaliittoja, mutta ongelmakohta pitää tunnistaa
-
En epäile salaliittoja, mutta ongelmakohta pitää tunnistaa
Salaliittoteoriaksi leimaaminen voisi tosiaan olla ensimmäinen reaktio juurikin hallinnon puolelta. Itse havainnoin arkisessa keskustelussa salaliittoteorioita; ja niitä kyllä riittää, ja useimmiten ne ovat heikosti perusteltuja. Kuvailemassani tilanteessa ei ole kuitenkaan kyse mistään salaliitosta, vaan se on hyvin lähellä ilmiötä, jota kutsutaan asiamiesongelmaksi, (Pricipal-Agent Problem) , josta on selvää tieteellistä näyttöä taloustieteen alalta. Että ilmiö on todellinen.
Asiamiesongelma voi tulla siinä, jossa toimija palvelee tavallaan kahta herraa, oman toimeksiantajan, esimerkiksi konsulttiyrityksen tulosta ja loppuasiakkaalle toimitettavan palvelun laatua, joka loppuasiakas ei edes maksa palvelua itse, vaan kolmas osapuoli , hallinto, maksaa viulut. Yksityiset hoivapalvelut ovat tästä paljon puhuttanut esimerkki. Tällainen kolminaisuus tarvitsee erittäin vireän valvonnan, useimmitenhan asiat menevät hyvin ja tehokkaasti, mutta jokin valvontaorganisaatio pitää olla, jotta suorittava yrityskenttä ei ala maksimoida omaa voittoaan, tuotteen vastaanottavan ns. loppuasiakkaan kustannuksella.
Näitä ongelmia voidaan poistaa esimerkiksi standardoimalla tuote, eli tuotteen kuvauksen ainakin pitää olla julkinen. Laadun mittausjärjestelmä pitää kehittää toiminnan yhteyteen. Se voi olla subjektiivinen, mutta myös tulokseen sidottu.
Minä kyllä kannatan markkinataloutta ja yksityistä yritystoimintaa, mutta se ei estä minua näkemästä näitä mahdollisia etujen ristiriitoja, julkinen valta pyrkii järjestämään kansalaisen etua, toteuttava porras näkee kaksi palveltavaa etua, oman yhteisönsä ja kansalaisen edun. Asia muuttuu todella herkäksi, jos tällainen neuvoa-antava organisaatio samalla toimittaa johonkin tiettyyn valintaan kiinteästi liittyvää tuotetta.
-SS-
-
Täähän on todella hieno keino ansaita taskurahaa. Neuvot naapuria ja se neuvoo sinua. Laskutatte ristiin. Sitten jos on vähäkin suurempi kaveripiiri niin ansaintamahdollisuudet senkun kasvaa.
Sitten mikä parasta. Nykyisen asetusten mukaan ovi on kiinni tulevilta neuvojilta. Uusia ei oteta mukaan.
-
Täähän on todella hieno keino ansaita taskurahaa. Neuvot naapuria ja se neuvoo sinua. Laskutatte ristiin. Sitten jos on vähäkin suurempi kaveripiiri niin ansaintamahdollisuudet senkun kasvaa.
Sitten mikä parasta. Nykyisen asetusten mukaan ovi on kiinni tulevilta neuvojilta. Uusia ei oteta mukaan.
Oletus, että toiminta perustuisi väärinkäytöksiin, on väärä. Hallinnolla on aikaisemminkin ollut koulutusrahaa, ja vaikka kouluttajia on satoja, 10% kouluttajista tekee 90% koulutuksista (tämä on saatu edellisen neuvontajakson valmisteludokumenteista) . Eli melko pientä on yksittäisen toimijan tulonmuodostus, ja koulutukseen tottunut ammattilaisorganisaatio yleensä helppoudellaan ja laajalla aikataulujoustavuudellaan ottaa pisteet kotiin.
Kuitenkin, kaikessa julkisen pakkovallan junailemassa taloudellisessa toiminnassa, eturistiriitojen mahdollisuus on otettava vakavasti. Näissä tilanteissa, missä palvelutoiminnan pakkomyynti perustuu julkisen vallan pakottaviin säännöksiin, on valvonnan oltava kunnossa. Mieleen ensimmäiseksi tulee tietyt kirjalehtiset, joita pakkomyytiin viljelijöille yhteen aikaan. Ympäristösuunnitelma oli toinen, joka oli pakko tehdä, nyt tuota kuoppatestiä on jo alettu markkinoimaan aktiivisesti, toivottavasti annetaan kuitenkin edes jonkinlainen ohjeistus omatoimiseen suorittamiseen, saattaa olla, että jos nykyisenkaltainen tiedotustyhjiö jatkuu, joillekin isännille ehkä saadaan markkinoiduksi päiväkausien lapiotyö reilulla tuntihinnalla, vaikka tarve olisikin ollut vain iltapuhteella täytellä lohkoistaan A4 -rasti-ruutuun - lappu ?
Eli Neuvo2020 on täysin vapaaehtoinen hankinta tilalle, siinä ei ole sitä ostopakkoa sisäänrakennettu. Jos hallinto ei näkyvästi lopeta materiaalien julkaisemista eikä kieltäydy neuvojen antamisesta, silloin järjestelmä toimii niinkuin tarkoitettukin.
-SS-
-
Edellisellä tukikaudella ympäristösitoumuksen ehdoista julkaistiin yksityiskohtainen opaskirjanen, lisäksi lannoituksen ehdoista oli oma erillinen julkaisu, lisäksi muitakin tukiehtojulkaisuja, näitä kirjasia on vieläkin tuolla työhuoneen hyllyllä paksu nivaska. Näinköhän uusia tukiehtoja koskevia julkaisuja posti tuo laatikkoon uudella tukikaudella? Ympäristökorvauksen yksityiskohtaisia sitoumusehtoja ei kai ole vieläkään julkaistu edes mavin sivuilla?
-
Edellisellä tukikaudella ympäristösitoumuksen ehdoista julkaistiin yksityiskohtainen opaskirjanen, lisäksi lannoituksen ehdoista oli oma erillinen julkaisu, lisäksi muitakin tukiehtojulkaisuja, näitä kirjasia on vieläkin tuolla työhuoneen hyllyllä paksu nivaska. Näinköhän uusia tukiehtoja koskevia julkaisuja posti tuo laatikkoon uudella tukikaudella? Ympäristökorvauksen yksityiskohtaisia sitoumusehtoja ei kai ole vieläkään julkaistu edes mavin sivuilla?
Näitä ei todennäköisesti tulla näkemään. Tulisivat edes nettiin. Puheena oleva mmm asetus ympäristökorvauksesta on tullut, mutta se on yhtä ylimalkainen kuin vastaava Valtioneuvoston asetus.
Nyt on hallinnolla mahdollisuus näyttää, että epäilemäni tiedotusmonopolin ulkoistaminen ei ole todellisuutta.
-SS-
-
Monet optimistisesti olettavat, että kun tänä vuonna menisikin neljättäsataa miljoonaa siitä runsaan miljardin potista, niin uhmakas budjetin ylitys tuokin lisäbudjetilla lisärahaa lopuille vuosille 2016-2020. Näinhän joku kela toimii, mutta olisiko maatalousbudjetti samalla tavalla ykkösprioriteetilla ?
Se olisi hienoa, mutta pelkään, että niukkuus kiusaa myös alkuinnokkaita seuraavina vuosina.
Ja on myös huomattava, että suojavyöhyke on se rahakasvi tässä. Siihen panostetaan sitten loput karkit loppuvuosille.
-SS-
100 000 ha suojavyhykettä on jo pelkästään 50 miljoonaa. ::) Suunnittelevat kokonaisia tiloja suojavyöhykenurmelle. ???
-
Monet optimistisesti olettavat, että kun tänä vuonna menisikin neljättäsataa miljoonaa siitä runsaan miljardin potista, niin uhmakas budjetin ylitys tuokin lisäbudjetilla lisärahaa lopuille vuosille 2016-2020. Näinhän joku kela toimii, mutta olisiko maatalousbudjetti samalla tavalla ykkösprioriteetilla ?
Se olisi hienoa, mutta pelkään, että niukkuus kiusaa myös alkuinnokkaita seuraavina vuosina.
Ja on myös huomattava, että suojavyöhyke on se rahakasvi tässä. Siihen panostetaan sitten loput karkit loppuvuosille.
-SS-
100 000 ha suojavyhykettä on jo pelkästään 50 miljoonaa. ::) Suunnittelevat kokonaisia tiloja suojavyöhykenurmelle. ???
Tässä nopeat syövät hitaat. Luomusta on jopa saatettu syrjäkylillä luopua suojavyöhykkeiden valinnan ohessa, ja siirretään ne nurmet valmiiksi suojavyöhykkeeksi. Varsinais-Suomessa kun on noita pohjavesialueita sopivasti, kymmeniä hehtaareja. Isot lohkokoot auttavat tuossa suojavyöhykekelpoisuudessa. Tässä mahdollisuudessa AB-alueen kohdentamisalaa voisi joku pohjoisen asukas jopa kadehtia ?
Ne, jotka ovat tosissaan tässä asiassa, kylvävät SV - nurmen jo tänä keväänä. Oletan, että voimme jopa nähdä erihintaisia hehtaarikorvauksia suojavyöhykkeille tämän kauden aikana ?
-SS-
-
Koulutuksessa juteltiin sellasta, että tuohon suojavyöhyke tukiautomaattiin olisi ehkä tulossa jotain rajoituksia, joten ei kannata vielä tuuletella... ::)
-
Koulutuksessa juteltiin sellasta, että tuohon suojavyöhyke tukiautomaattiin olisi ehkä tulossa jotain rajoituksia, joten ei kannata vielä tuuletella... ::)
Ninpä aina. Kuitenkin ne ovat vain aprikointeja, kaikki siitä huolimatta ajavat täysiä päin ladon seinää, jos joku matkasta jänistäisi niin rohkein pääsisi kunnon tukitöyssäyksen saamaan otsikkoonsa ... ;D
-SS-
-
Edellisellä tukikaudella ympäristösitoumuksen ehdoista julkaistiin yksityiskohtainen opaskirjanen, lisäksi lannoituksen ehdoista oli oma erillinen julkaisu, lisäksi muitakin tukiehtojulkaisuja, näitä kirjasia on vieläkin tuolla työhuoneen hyllyllä paksu nivaska. Näinköhän uusia tukiehtoja koskevia julkaisuja posti tuo laatikkoon uudella tukikaudella? Ympäristökorvauksen yksityiskohtaisia sitoumusehtoja ei kai ole vieläkään julkaistu edes mavin sivuilla?
Mavi ilmoittelee, että täydentävien ehtojen opas julkaistaan maaliskuussa. Onhan tässä vielä aikaa.
-
Edellisellä tukikaudella ympäristösitoumuksen ehdoista julkaistiin yksityiskohtainen opaskirjanen, lisäksi lannoituksen ehdoista oli oma erillinen julkaisu, lisäksi muitakin tukiehtojulkaisuja, näitä kirjasia on vieläkin tuolla työhuoneen hyllyllä paksu nivaska. Näinköhän uusia tukiehtoja koskevia julkaisuja posti tuo laatikkoon uudella tukikaudella? Ympäristökorvauksen yksityiskohtaisia sitoumusehtoja ei kai ole vieläkään julkaistu edes mavin sivuilla?
Mavi ilmoittelee, että täydentävien ehtojen opas julkaistaan maaliskuussa. Onhan tässä vielä aikaa.
Viä ehtii pääsiäis lukemiseks...? ;D
-
Monet optimistisesti olettavat, että kun tänä vuonna menisikin neljättäsataa miljoonaa siitä runsaan miljardin potista, niin uhmakas budjetin ylitys tuokin lisäbudjetilla lisärahaa lopuille vuosille 2016-2020. Näinhän joku kela toimii, mutta olisiko maatalousbudjetti samalla tavalla ykkösprioriteetilla ?
Se olisi hienoa, mutta pelkään, että niukkuus kiusaa myös alkuinnokkaita seuraavina vuosina.
Ja on myös huomattava, että suojavyöhyke on se rahakasvi tässä. Siihen panostetaan sitten loput karkit loppuvuosille.
-SS-
100 000 ha suojavyhykettä on jo pelkästään 50 miljoonaa. ::) Suunnittelevat kokonaisia tiloja suojavyöhykenurmelle. ???
Onko viä semmosia pitäjiä, johna jotaki muuta viä viljeltäs...??????????????????????????????
-
100 000 ha suojavyhykettä on jo pelkästään 50 miljoonaa. ::) Suunnittelevat kokonaisia tiloja suojavyöhykenurmelle. ???
Onko viä semmosia pitäjiä, johna jotaki muuta viä viljeltäs...??????????????????????????????
Täh? Eikö teilläpäin karjatilat raivaa peltoja hullunkiilto silmissä ja viljele raivioilla rehuviljaa 2-3 tn hehtaarisadoilla vaikka eivät tarvi peltoa laajentuneeseen lannanlevitystarpeeseen vaan ennemminkin komialta näyttämiseen.
Täällä kai on vielä yrittämisen (koittamisen) meininkiä jäljellä sen verran notta.
-
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/Documents/sitoumusehdot_suomi.pdf
Siinä ois sitoutumisehtoja...
-
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/Documents/sitoumusehdot_suomi.pdf
Siinä ois sitoutumisehtoja...
Varmaan tätä palstaa luettu sielläkin, ja oli pakko laittaa jakeluun maaliskuussa ;D ;D
-SS-
-
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/Documents/sitoumusehdot_suomi.pdf
Siinä ois sitoutumisehtoja...
"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin
kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata."
:(
-
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/Documents/sitoumusehdot_suomi.pdf
Siinä ois sitoutumisehtoja...
"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin
kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata."
:(
On muistettava, että kerääjäkasvia kyllä voi syksyllä laittaa muokkaamalla,
mutta siitä ei saa helppoa kerääjäkasvitukea, eli menee omaan piikkiin. Tietty
hyödyt kuitenkin ylittävät tuommoiset pikkutuet, eikö ? Syysvehnän kylvön
yhteydessä tietty onnistuu tämä korvattava toimenpide seuraavalle kesälle,
mutta silloin on mentävä 1.10 jälkeen kylvöille jos meinaa saada myös
kylvösyksyyn loppuvan kasvukauden kerääjäkasvituen.
Myös EFA-alalta valkuaiskasvin osalta kerääjäkasvituki on peruutettu.
Myös helpotusta näyttää tulleen kerääjäkasvin kasvustoehtoon:
"Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko kasvulohkolle siten,
että tavoitteena on peittävä kasvusto."
Tämä on jonkin verran ristiriidassa hakuoppaan kanssa, jossa sanotaan, että
"Kasvustoa on oltava peittävästi kauttaaltaan koko kasvulohkolla."
Pitäisi nähdä vähän etukäteen, miten populaatiorukiilla, ultramyöhäisellä
satopommivehnällä ja pitkäkasvuisella kauralla juuriheinä säilyy syksyyn.
-SS-
-
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/Documents/sitoumusehdot_suomi.pdf
Siinä ois sitoutumisehtoja...
"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin
kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata."
:(
On muistettava, että kerääjäkasvia kyllä voi syksyllä laittaa muokkaamalla,
mutta siitä ei saa helppoa kerääjäkasvitukea, eli menee omaan piikkiin. Tietty
hyödyt kuitenkin ylittävät tuommoiset pikkutuet, eikö ?
-SS-
No jos tolla tavalla pääsisi kiinni siihen 80% kasvupeitteisyyteen niin sitten....
Mutta ei taida tollanen muokkaamalla perustettu kerääjäkasvi kelvata edes kasvupeitteiseksi, pikavilkaisulla opus ei ota asiaan suoraan kantaa?
Täytyy lukea huomenna lisää.
-
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/Documents/sitoumusehdot_suomi.pdf
Siinä ois sitoutumisehtoja...
"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin
kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata."
:(
On muistettava, että kerääjäkasvia kyllä voi syksyllä laittaa muokkaamalla,
mutta siitä ei saa helppoa kerääjäkasvitukea, eli menee omaan piikkiin. Tietty
hyödyt kuitenkin ylittävät tuommoiset pikkutuet, eikö ?
-SS-
No jos tolla tavalla pääsisi kiinni siihen 80% kasvupeitteisyyteen niin sitten....
Mutta ei taida tollanen muokkaamalla perustettu kerääjäkasvi kelvata edes kasvupeitteiseksi, pikavilkaisulla opus ei ota asiaan suoraan kantaa?
Täytyy lukea huomenna lisää.
No voisihan sanoa, että harva ruis ennemmin kannattaa laittaa, ja itse asiassa kerää ravinteita itseensä erinomaisesti, ja jos se onnistuukin talvehtimaan mainiosti, niin ei kun säkillinen apusontaa keväällä päälle, ei tarvii sitten mitään muuta edes miettiä.
Kyllä se ruiskin keväällä glyfolla lähtee.
Oletettavasti tuo rajoituksen sanamuoto on räätälöity aitosuorakylväjille korvaukseksi siitä, että lannan multaamiseen aitosuorakylvö ei enää taida kelvata. Mutta koska siis se ei ole muokkaamista eikä multaamista, sillä suorakylvöllähän voi sitten sen kerääjäkasvin laittaa muokkaamatta !
Vai voiko.
-SS-
-
....pitkäkasvuisella kauralla juuriheinä säilyy syksyyn. -SS-
Joskus ollut kauraa jonkin sortin kesantoheinän suojaviljana. Kaura on ihan normaaliin tieheyteen kylvetty. Hyvin on säilynyt, jos seuraavan vuoden nurmen perusteella arvioi. Mutta puintisyksynä ei mitään helposti havaittavaa vihreää ole näkynyt missään vaiheessa pahnojen seassa eikä puidessakaan haivenia oikein huommannut edes heti pöydän takana kuin paikoittain jos oikein tarkkaan ja ahkerasti katsoi sekä kuikuili puimurin päältä tai puintitappioita tarkkaili... :P
Hieman parannusta on tullut siihen suurimpaan ongelmaan ts. miten tarpeeksi hyvä kerääjäkasvin kasvusto määritellään. Tasaisesti peittävä kerääkasvin kasvusto kun ei aina toteudu viljapellolla, vaikka kaiken tekisi kunnolla jos viljaa on tarkoitus kasvattaa tai harvaan kylvetty innostuu kunolla versomaan.
-
Viiden vuoden viljelykiertosuunnitelma on muuttunut viiden vuoden viljelysuunnitelmaksi.
-
Tulkitaanko talousvesikaivo nykyään aina vesistöksi? Ts. voiko talousvesikaivon perusteella perustaa suojavyöhykkeen?
Uusi opus kertoo harvakseltaan asioita liittyen talousvesikaivoihin, vanha opus (http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Documents/Ymp%C3%A4rist%C3%B6tuen%20sitoumusehdot%202005-2013/Ymparistotuen_sitoumusehdot_2011.pdf (http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Documents/Ymp%C3%A4rist%C3%B6tuen%20sitoumusehdot%202005-2013/Ymparistotuen_sitoumusehdot_2011.pdf) oli tässä suhteessa monisanaisempi.
Tarkoin varottavia nuo kaivot, vaatii aikalailla itsekuria jättää se jopa 100m:n etäisyys kaivoon ruiskutuksissa....
Ja vielä liittyen näihin talousvesikaivoihin - onko viljelijä velvollinen selvittämään naapuruston talousvesikaivojen sijainnit?
-
Nyt sitten jos lohkolla on yksi korkean fosforin näyte joutuu tuosta tekemään oman kasvulohkon. >:(
Olen tällainen vanhankansan viljelijä, joka on tehnyt viljavuustutkimuksia viljelyä varten jo paljon ennen ympäristötukia. Olen tottunut ottamaan oman maanäytteensä erilaisista maalajeista, kuten luotettavaa viljelysuunnittelua varten pitäisi. Esimerkiksi nyt on 4 ha lohko, josta on 3 maanäytettä. Yhdessä fosforiluku 23,3. Multava savimaa, korkean fosforin raja 23. :( Keskiarvofosfori 18,77 eli hyvä.
Jos olisin ottanut ympäristötuen vaatiman yhden näytteen sisi koko lohkolle levittää lantaa, nyt täytyy osasta tehdä oma kasvulohkonsa ilman lantaa. >:(
En ymmärrä miksi ämpärissä saa tehdä keskiarvon, mutta paperilla ei. :-X Jos lohkolla on jossain oikeasti korkea fosfori se nostaa myös keskiarvon äkkiä rajojen yli.
-
Voi muuten tämäkin säädös olla jonkulle kohtalokas ja päänraapimista aiheuttava (lue: takautuvia paperisulkeisia)
3.2. Siirtymäsäännökset lannoituksessa
Kasvukauden 2015 lannoitus toteutetaan uuden ympäristösitoumuksen
vaatimusten ja lannoitustaulukoiden
mukaisesti. Kuitenkin, syksyllä 2014 levitetyn
lannan osalta noudatetaan ohjelmakauden 2007
-2013 sääntöjä, eli typestä huomioidaan 75 % ja fosforista
85 % vuoden 2015 lannoituksessa. Vuonna
2015 levitettävät lannoitteet, lanta ja muut orgaaniset
lannoitteet otetaan huomioon näissä sitoumusehdoissa
esitetyllä tavalla.
Oletetaan, että 2015 on lohkon viimeinen käytettävissä oleva tasausvuosi, olet kylvänyt lohkolle 2014 syysviljaa ja lannoittanut lohkon vanhan kauden säännöillä siten, että fosforitase painuu miinukselle 2015. Mutta hups, nyt sinulle kerrotaankin, että viime syksynä kylvetyn fosforin osalta vuositase lasketaankin eri tavalla, ja hups, uudella laskennalla et saakaan enää tasausjakson tasetta painumaan miinukselle. Se on sitten sanktion paikka, eikös vaan....
-
Nyt sitten jos lohkolla on yksi korkean fosforin näyte joutuu tuosta tekemään oman kasvulohkon.
Olen tottunut ottamaan oman maanäytteensä erilaisista maalajeista, kuten luotettavaa viljelysuunnittelua varten pitäisi.
Jos olisin ottanut ympäristötuen vaatiman yhden näytteen sisi koko lohkolle levittää lantaa, nyt täytyy osasta tehdä oma kasvulohkonsa ilman lantaa.
Olihan tämä jo viime kaudella. Jättää sen yhden näytteen huomioimatta, perustelee vanha patterin paikka. Kyllä peltonsa täytyy tuntea sen verta, että tietää mistä voi maanäytteen ottaa. Vaikka naapurin puolelta. Tai ottaa uudet näytteet.
Elämä helpottui huomattavasti kun lopetti maanäytteiden ottamisen viljelyä varten ja alkoi ottamaan valvontaa varten.
Älkää nyt tehkö tästä liian vaikeaa. Jos paperilla asiat on kunnossa sen täytyy riittää.
-
Nyt sitten jos lohkolla on yksi korkean fosforin näyte joutuu tuosta tekemään oman kasvulohkon. >:(
Vai joutuuko?
"Fosforilannoitusta ei voida laskea keskiarvona koko
lohkolle, jos jonkin maanäytteen fosforin viljavuusluokka
on niin korkea, että fosforilannoitusta ei voida
lainkaan antaa viljeltävälle kasville."
Taulukossa Viljat, öljykasvit, palkokasvit-rivillä korkean fosforiarvon lannotusmäärä on 0, mutta satotasokorjausta saa käyttää. Eli fosforilannoitusta voi antaa viljalle, öljykasville ja palkokasville, jos satotaso riittää. Eikö silloin myös fosforin viljavuusluokka "korkea" kelpaa keskiarvolaskentaan?
-
Nyt sitten jos lohkolla on yksi korkean fosforin näyte joutuu tuosta tekemään oman kasvulohkon.
Olen tottunut ottamaan oman maanäytteensä erilaisista maalajeista, kuten luotettavaa viljelysuunnittelua varten pitäisi.
Jos olisin ottanut ympäristötuen vaatiman yhden näytteen sisi koko lohkolle levittää lantaa, nyt täytyy osasta tehdä oma kasvulohkonsa ilman lantaa.
Olihan tämä jo viime kaudella. Jättää sen yhden näytteen huomioimatta, perustelee vanha patterin paikka. Kyllä peltonsa täytyy tuntea sen verta, että tietää mistä voi maanäytteen ottaa. Vaikka naapurin puolelta. Tai ottaa uudet näytteet.
Elämä helpottui huomattavasti kun lopetti maanäytteiden ottamisen viljelyä varten ja alkoi ottamaan valvontaa varten.
Älkää nyt tehkö tästä liian vaikeaa. Jos paperilla asiat on kunnossa sen täytyy riittää.
Tukirahaston loottailu ei tunnu oikealta jos ei pelaa millimetrien ja grammojen tarkkuudella.
Hiukset pitää halkoa.... ;D
-
Ottakaa viljavuusnäytteet tukia varten, niin kauan kuin sitä iloa kestää....näytepistokokeisiin on jo valvonnan järjestelmissä resurssit valmiina....kuulemma..
-SS-
-
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/Documents/sitoumusehdot_suomi.pdf
Siinä ois sitoutumisehtoja...
Päätä alkaa särkeä tuota lukiessa. :-[
Olenko ymmärtänyt oikein, ettei tukikelvottomia lohkoja oteta huomioon kasvipeitteisyysprosentteja laskettaessa?
Mutta toisaalta koko alan saa vetää lautasmuokkarilla mustaksi?
"Muulla alueella kevennetty
syyssänkimuokkaus voi täyttää talviaikaisen
kasvipeitteisyyden ehtoa kaikkiin prosenttirajoihin
asti."
-
siis puin aikasen ohran tänävuonna 10,8. kylvän hybridi rukiin ja timotein 15,8 tulee kerääjäkasvipalkkio tälle ja ensvuodelle yhellä kylvöllä
-
siis puin aikasen ohran tänävuonna 10,8. kylvän hybridi rukiin ja timotein 15,8 tulee kerääjäkasvipalkkio tälle ja ensvuodelle yhellä kylvöllä
Asiassa on pari muttaa, koska lause "kerääjäkasvin avulla ei saisi perustaa seuraavan vuoden viljelykasvia" on tulkinnanvarainen. Alla -SS- kirjoittaa asiasta
Kerääjäkasvitoimenpiteen 15.08 aikarajaa eivät tuntuneet heti tajuavan, mutta supinasta päätellen jotkut tajusivat idean: kerääjäkasvi aikaisen ohran jälkeen, toimenpide saadaan ohrasta. Muokkaus, kylvö syyskylvöiselle kasville, kerääjäkasvin kanssa yhdessä ! Se, että kerääjäkasvin avulla ei saisi perustaa seuraavan vuoden viljelykasvia ei koulutuksessa olleiden valvontaviranomaisten mukaan tarkoita pelkästään sitä, että se kerääjäkasvi itsessään olisi seuraavan vuoden kerääjäkasvi vaan myös se seuraavan pääkasvin kylvön pitäisi lykkääntyä sinne 1.10 asti. Miten tylsää tuommoinen, menee yhdet apilansiemenet ihan turhaan ::)
-SS-
Ja vähintäinkin joudut turvautumaan suorakylvöön, koska opuksessa sanotaan
"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin
kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata."
Josta päädymmekin kysymykseen onko suorakylvö muokkausta tahi siihen rinnastettavaa tässä yhteydessä....
Varmaan neuvokkailla on vastaukset näihin.
-
siis puin aikasen ohran tänävuonna 10,8. kylvän hybridi rukiin ja timotein 15,8 tulee kerääjäkasvipalkkio tälle ja ensvuodelle yhellä kylvöllä
Meisanistko, että tuo timotei kelpaa kahtena vuonna kerääjäkasviksi? Eli kerääjäkasviksi monivuotinen heinäkasvi, ja koska se ei ole seuraavan vuoden varsinainen kasvusto (joka tässä olisi ruis), niin tapa olisi sallittu... Voihan tuota kokeilla, mutta ei välttämättä mene läpi ::)
Varsinaiseen aiheen vierestä asiallinen kysymys... Kuinka herkkä hybriruis on syksyllä kilpailulle ja lisääntykö talvituhot helposti jos on paljon muuta syksyllä vihertävää kasvimassaa?
-
niin jos toi muokkaamattomuus tarkoittaa että noin ei voi toimia niin sit on sama ilmoittaa kaikki ennen 15,8 puidut kerääjälle ja nakata se timppa siihe pahnan päälle ja kaikki nauraa taas
-
Ja vähintäinkin joudut turvautumaan suorakylvöön, koska opuksessa sanotaan
"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin
kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata."
Josta päädymmekin kysymykseen onko suorakylvö muokkausta tahi siihen rinnastettavaa tässä yhteydessä....
Varmaan neuvokkailla on vastaukset näihin.
Eikös tuo sitten ole viljelykasvin kylvöä, jos ruista kylvetään? ;)
-
Nyt sitten jos lohkolla on yksi korkean fosforin näyte joutuu tuosta tekemään oman kasvulohkon. >:(
Vai joutuuko?
"Fosforilannoitusta ei voida laskea keskiarvona koko
lohkolle, jos jonkin maanäytteen fosforin viljavuusluokka
on niin korkea, että fosforilannoitusta ei voida
lainkaan antaa viljeltävälle kasville."
Taulukossa Viljat, öljykasvit, palkokasvit-rivillä korkean fosforiarvon lannotusmäärä on 0, mutta satotasokorjausta saa käyttää. Eli fosforilannoitusta voi antaa viljalle, öljykasville ja palkokasville, jos satotaso riittää. Eikö silloin myös fosforin viljavuusluokka "korkea" kelpaa keskiarvolaskentaan?
Huomasin kyllä ja sokerijuurikkaalla ja perunalla saa nyt käyttää keskiarvoa myös luokassa arveluttavan korkea. ;)
Tuo lohko on nurmella ja mulla on myös kaksi muuta vastaavaa yhtä täpärää nurmilohkoa. Virtsat on suunniteltu levitettäviksi noille lohkoille. Täytyy ensitilassa ottaa noista uudet viljavuusnäytteet. ;)
-
Nyt sitten jos lohkolla on yksi korkean fosforin näyte joutuu tuosta tekemään oman kasvulohkon. >:(
Olen tällainen vanhankansan viljelijä, joka on tehnyt viljavuustutkimuksia viljelyä varten jo paljon ennen ympäristötukia. Olen tottunut ottamaan oman maanäytteensä erilaisista maalajeista, kuten luotettavaa viljelysuunnittelua varten pitäisi. Esimerkiksi nyt on 4 ha lohko, josta on 3 maanäytettä. Yhdessä fosforiluku 23,3. Multava savimaa, korkean fosforin raja 23. :( Keskiarvofosfori 18,77 eli hyvä.
Jos olisin ottanut ympäristötuen vaatiman yhden näytteen sisi koko lohkolle levittää lantaa, nyt täytyy osasta tehdä oma kasvulohkonsa ilman lantaa. >:(
En ymmärrä miksi ämpärissä saa tehdä keskiarvon, mutta paperilla ei. :-X Jos lohkolla on jossain oikeasti korkea fosfori se nostaa myös keskiarvon äkkiä rajojen yli.
Näistä lohkoista selviää fosforin osalta salpietarilla ja tukeen oikeuttavalla 15motin kuivapaska-annoksella. Onhan siellä joukossa pari välttävääkin arvoa joihin voi laittaa vaikka Yy-viitosta. Siitä kun paperilla pyörittelee niin kyllähän puljaamismahdollisuudet on rajattomat kun mukaan ottaa kaikki 20 lohkoa. Mielikuvitus ja taivas vaan rajana lannotuksen suhteen. Ton RM-merkinnän kun sais vielä pois seuraavalta kairakierrokselta..
(http://i11.aijaa.com/t/00901/13779591.t.jpg) (http://aijaa.com/l8WpGC)
-
Jo neljäs eri mittauslaboratorio, nyt ruåtsinkielisellä Pohjanmaalla. Tänään tuli kallisarvoinen kansio. Ei pääse phosphoreista eroon. Eli sitä näyttäisi olevan syvemmälläkin. pH:t olivat hiukan noususuunnassa, vaikka jo 10 v kalkituksesta, no 3 x 7 t lyhyen ajan kuluessa olikin aika paljon.
80 kg tasefosforin imuttaminen laski ruispalstaa fosforin osalta yhdellä viljavuusluokalla. Mutta tuo konsti ei toimi ent. sokerijuurikaspelloilla. Sitten se toinen ketutus, ärämmää näyttää jostakin syystä edelleen.
Ei paljon kannattanut silmämääräisesti yrittää väistää multavan näköisiä kohtia ?
-SS-
-
niin jos toi muokkaamattomuus tarkoittaa että noin ei voi toimia niin sit on sama ilmoittaa kaikki ennen 15,8 puidut kerääjälle ja nakata se timppa siihe pahnan päälle ja kaikki nauraa taas
Kyllä minä olen samaa mieltä kuin Make. Ilmiselvää kylvämistä tuo on, joten tuskin tuo muokkaukseen tökkää. Mutta tuo monivuotinen kerääjäkasvi kuulostaa siltä, ettei ainakaan ole tarkoitus ollut, että noin tehdään. Mutta jos sitä ei määrätä, että edellisvuoden kerääjäkasvikasvosto on päätettävä seuraavana keväänä tai että kerääjäkasvi ei saa olla monivuotinen, niin kokeile. Jos meinaat, että saat tarpeeksi hyvän kerääjäkasvikasvoston aikaiseksi. Joka tapauksessa tämä on tähän astisista paras ja järkevin ajatus sääntöjen venyttämiseksi :D
Kysytäänpä uudelleen.... 8) Sitä et pelkää, että kerääjästä tulee liian rehevä ja se kilpailee rukiin kanssa niin paljon tai lisää talvituhoja, että kasitonnariksi tarkoitetut rukiit eivät verso kunnolla ja tähkiämäärä putoaa lähes kasisatasen tasolle?
-
Eikös siellä alunperin lukenut että keräjä/aluskasvin saa muokata aikaisintaan 1.10 mutta voi olla kevääseen asti jolloin muokataan ennen kylvöä?
Kyllä tuo monivuotinen kerääjä on suomeksi sanottuna *****ilua karjatiloja kohtaan! Ei saa perustaa monivuotista rehunurmea, mutta kyllä voi olla monivuotinen kerääjä/aluskasvi kasvi
-
Eikös siellä alunperin lukenut että keräjä/aluskasvin saa muokata aikaisintaan 1.10 mutta voi olla kevääseen asti jolloin muokataan ennen kylvöä?
Kyllä tuo monivuotinen kerääjä on suomeksi sanottuna *****ilua karjatiloja kohtaan! Ei saa perustaa monivuotista rehunurmea, mutta kyllä voi olla monivuotinen kerääjä/aluskasvi kasvi
Eikö yhtään ihmetytä miksei apilapitoinen nurmi voi olla kerääjäkasvitukeen oikeuttava siltään, ilman että vilja kasvaa päällä?
Liian helppoa vai mikä on syy?
-
Eikös siellä alunperin lukenut että keräjä/aluskasvin saa muokata aikaisintaan 1.10 mutta voi olla kevääseen asti jolloin muokataan ennen kylvöä?
Kyllä tuo monivuotinen kerääjä on suomeksi sanottuna *****ilua karjatiloja kohtaan! Ei saa perustaa monivuotista rehunurmea, mutta kyllä voi olla monivuotinen kerääjä/aluskasvi kasvi
Eikö yhtään ihmetytä miksei apilapitoinen nurmi voi olla kerääjäkasvitukeen oikeuttava siltään, ilman että vilja kasvaa päällä?
Liian helppoa vai mikä on syy?
Kyllä minä sen ymmärän että säilörehunurmelle ei 5 satovuonna voi perän jälkeen saada kerääjä/aluskasvipalkkiota, mutta sitä minä en ymmärrä että mikä voi olla syy ettei rehunurmea voi perustaa aluskasvilla? Siis järellinen syy! Katsokaapa vaikka niin suojavyöhykkeen voit perustaa!
-
Eikös siellä alunperin lukenut että keräjä/aluskasvin saa muokata aikaisintaan 1.10 mutta voi olla kevääseen asti jolloin muokataan ennen kylvöä?
Kyllä tuo monivuotinen kerääjä on suomeksi sanottuna *****ilua karjatiloja kohtaan! Ei saa perustaa monivuotista rehunurmea, mutta kyllä voi olla monivuotinen kerääjä/aluskasvi kasvi
Eikö yhtään ihmetytä miksei apilapitoinen nurmi voi olla kerääjäkasvitukeen oikeuttava siltään, ilman että vilja kasvaa päällä?
Liian helppoa vai mikä on syy?
Kyllä minä sen ymmärän että säilörehunurmelle ei 5 satovuonna voi perän jälkeen saada kerääjä/aluskasvipalkkiota, mutta sitä minä en ymmärrä että mikä voi olla syy ettei rehunurmea voi perustaa aluskasvilla? Siis järellinen syy! Katsokaapa vaikka niin suojavyöhykkeen voit perustaa!
No siksi vissiin kun rehunurmeen ei huku kokonaan se tukisatanen kuten alus-/kerääjäkasviin. :P
Ei kai sen alus-/kerääjäkasvin tarvi olla viittä vuotta samoilla lohkoilla? Siis miksei apila nurmen seassa käy kerääjäkasviksi esim. kolme vuotta yhdellä lohkolla?
-
niin jos toi muokkaamattomuus tarkoittaa että noin ei voi toimia niin sit on sama ilmoittaa kaikki ennen 15,8 puidut kerääjälle ja nakata se timppa siihe pahnan päälle ja kaikki nauraa taas
Kyllä minä olen samaa mieltä kuin Make. Ilmiselvää kylvämistä tuo on, joten tuskin tuo muokkaukseen tökkää. Mutta tuo monivuotinen kerääjäkasvi kuulostaa siltä, ettei ainakaan ole tarkoitus ollut, että noin tehdään. Mutta jos sitä ei määrätä, että edellisvuoden kerääjäkasvikasvosto on päätettävä seuraavana keväänä tai että kerääjäkasvi ei saa olla monivuotinen, niin kokeile. Jos meinaat, että saat tarpeeksi hyvän kerääjäkasvikasvoston aikaiseksi. Joka tapauksessa tämä on tähän astisista paras ja järkevin ajatus sääntöjen venyttämiseksi :D
Kysytäänpä uudelleen.... 8) Sitä et pelkää, että kerääjästä tulee liian rehevä ja se kilpailee rukiin kanssa niin paljon tai lisää talvituhoja, että kasitonnariksi tarkoitetut rukiit eivät verso kunnolla ja tähkiämäärä putoaa lähes kasisatasen tasolle?
ei se timppa sieltä syksyssä oo sentin pitunen nökö ravinteita pötköstä tarpeeksi ainut vaara on lako siis moddusta tarpeeksi eikä hybridi mee savella helposti nurin
-
Eikös siellä alunperin lukenut että keräjä/aluskasvin saa muokata aikaisintaan 1.10 mutta voi olla kevääseen asti jolloin muokataan ennen kylvöä?
Kyllä tuo monivuotinen kerääjä on suomeksi sanottuna *****ilua karjatiloja kohtaan! Ei saa perustaa monivuotista rehunurmea, mutta kyllä voi olla monivuotinen kerääjä/aluskasvi kasvi
Eikö yhtään ihmetytä miksei apilapitoinen nurmi voi olla kerääjäkasvitukeen oikeuttava siltään, ilman että vilja kasvaa päällä?
Liian helppoa vai mikä on syy?
Kyllä minä sen ymmärän että säilörehunurmelle ei 5 satovuonna voi perän jälkeen saada kerääjä/aluskasvipalkkiota, mutta sitä minä en ymmärrä että mikä voi olla syy ettei rehunurmea voi perustaa aluskasvilla? Siis järellinen syy! Katsokaapa vaikka niin suojavyöhykkeen voit perustaa!
No siksi vissiin kun rehunurmeen ei huku kokonaan se tukisatanen kuten alus-/kerääjäkasviin. :P
Ei kai sen alus-/kerääjäkasvin tarvi olla viittä vuotta samoilla lohkoilla? Siis miksei apila nurmen seassa käy kerääjäkasviksi esim. kolme vuotta yhdellä lohkolla?
Mutta entäs se suojavyöhyke? 100€ kahtena vuonna ja siitä eteen päin 450-500€ hehtaari?
-
Voiko valitun toimenpiteen pinta-alan laittaa jonakin vuonna 0:ksi vai onko pakko laittaa se min 15 aaria?
-
Voiko valitun toimenpiteen pinta-alan laittaa jonakin vuonna 0:ksi vai onko pakko laittaa se min 15 aaria?
Tuo riippuu toimenpiteestä. Ohjeista löytyy... pitäisi kai ne itsekin kaivaa netistä esille ja ryhtyä lukemaan. Painettua versiota ei taida vielä tällä viikolla saada.
-
Kaikki voi olla nollia vaikka joka vuosi. Kasvipeitteisyyttä pitää olla 20%.
-
Kaikki voi olla nollia vaikka joka vuosi. Kasvipeitteisyyttä pitää olla 20%.
Kasvipeitteisyyden 20% voi toteuttaa myös kevytmuokkaamalla.
LHP säilytettävä vähintään 2 vuotta.
Suojavyöhykkeet, säätösalaojat ja jotain muutakin on jatkettava aloitusvuodesta sitoumuskauden loppuun asti. Aloittamista tosin ei ilmeisesti vaadita, eli tämäkin voi olla 0%, jos päättää olla tekemättä. Muuten toimet voivat vaihdella vuosittain 0-100%. Ainakin talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä pitää ilmoittaa 30.9. mennessä.
-
Ja vähintäinkin joudut turvautumaan suorakylvöön, koska opuksessa sanotaan
"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin
kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata."
Josta päädymmekin kysymykseen onko suorakylvö muokkausta tahi siihen rinnastettavaa tässä yhteydessä....
Varmaan neuvokkailla on vastaukset näihin.
Eikös tuo sitten ole viljelykasvin kylvöä, jos ruista kylvetään? ;)
Toki, mutta tuo repaleinen kerääjäohjeistus lienee syytä lukea vuosikontekstissa.
Ja koska vuoden 2015 kerääjää ei kylvetä vuoden 2015 viljelykasvin kylvön yhteydessä niin siksi noudattaisin muokkauskieltoa.
Se, että samalla kertaa kun kylvetään vuoden 2015 kerääjäkasvi kylvetään myös sekä vuoden 2016 kerääjäkasvi että vuoden 2016 viljelykasvi ei muuta tilannetta, kun tarkastellaan asiaa vuoden 2015 kannalta, eihän?
-
Ja vähintäinkin joudut turvautumaan suorakylvöön, koska opuksessa sanotaan
"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin
kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata."
Josta päädymmekin kysymykseen onko suorakylvö muokkausta tahi siihen rinnastettavaa tässä yhteydessä....
Varmaan neuvokkailla on vastaukset näihin.
Eikös tuo sitten ole viljelykasvin kylvöä, jos ruista kylvetään? ;)
Toki, mutta tuo repaleinen kerääjäohjeistus lienee syytä lukea vuosikontekstissa.
Ja koska vuoden 2015 kerääjää ei kylvetä vuoden 2015 viljelykasvin kylvön yhteydessä niin siksi noudattaisin muokkauskieltoa.
Se, että samalla kertaa kun kylvetään vuoden 2015 kerääjäkasvi kylvetään myös sekä vuoden 2016 kerääjäkasvi että vuoden 2016 viljelykasvi ei muuta tilannetta, kun tarkastellaan asiaa vuoden 2015 kannalta, eihän?
2016 kerääjäkasvin toki voi perustaa 2015 syksyllä, mutta siitä ei voine saada 2015 kerääjäkasvitukea, koska sen 2015 toimenpiteen avulla perustettaisiin 2015 viljelykasvi.
Kerääjäkasvi keväällä tai kesällä aluskasviksi, se näyttäisi toimivan hyvin joka vuosi, riippumatta siitä, onko syys- vai kevätkylvöinen kasvi., muuten ei mene palikat kohdalleen. Kerääjäkasvittoman satokaudan syyskylvään voi laittaa myös kylvön yhteydessä, kunhan ei ole kylvävuoden kesän kerääjäkasvitoimenpidettä alla.
Kunhan miettii nämä kaksi ehtoa.
1) Ei muokkausta viljelykasvin kylvön jälkeen kerääjäkasvin aloittamiseksi. (rikkaäestys lienee ainoa suotava)
Maan muokkaus vasta 1.10 seuraavan kerran.
2) Vuoden n kerääjäkasvilla ei saa perustaa vuoden n+1 viljelykasvia, lisäksi monivuotisen kerääjäkasvin käyttö kevätkylvöisten viljelykasvien kanssa näyttäisi rajoittuvan "yhtaikaiseen viljelyyn" : "Kerääjäkasvia on viljeltävä joko
samanaikaisesti viljelykasvin kanssa tai se on kylvettävä viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen."
-SS-
-
Kuin tää kerääjäkasvi voi olla näin vaikeeta??????
-
Kuin tää kerääjäkasvi voi olla näin vaikeeta??????
Ei vaan se haittaa monien mielestä semmoisia kuin sänkimuokkauksia ja syyslannanlevitystä, syyskuun alun glyfosaattiruiskutuksia ja elokuun syysviljan kylvöjä, ei ole kivaa joutua miettimään että ei onnistunutkaan Strömsöön lailla. Tarmo kas useimmilla loppuu siihen rastin täppäämiseen ja sen satasen ihailuun ja pikaiseen päässälaskuun hehtaarit x 100 € .
Kun sitten laskelma ( hehtaarit x 100 - todellisuus) > 0 aiheuttaa pettymyksen, että se homma ei menekään käymättä siellä keväällä tai kesällä ylimääräisillä kylvöillä; ja ariane S:kin on niin kallista, ja Axiali tuhosi ne heinätkin. Ja ja ja vaikeeta.
-SS-
-
Miten karjanlannan levitys meni? Jos kotieläintila on sitoutunut ympäristökorvaukseen, niin voiko se luovuttaa lantaa tilalle, joka ei ole antanut sitoumusta?
-
Onkohan maastullin uutinen aprillipila et kuivapaskaa saakin vedellä jokirantaan???
-
Miten karjanlannan levitys meni? Jos kotieläintila on sitoutunut ympäristökorvaukseen, niin voiko se luovuttaa lantaa tilalle, joka ei ole antanut sitoumusta?
Saa, mut vastaanottajan kassa köyhtyy 40e hehtaarilta.
-
Kuin tää kerääjäkasvi voi olla näin vaikeeta??????
Huonot speksit - jos mavi lisäis vaikkapa pari seuraavaa lausetta niin ei tarttis tulkita tahi arvailla niin paljon eri vaihtoehtojen välillä.
Seuraavan vuoden viljelykasvi voidaan perustaa kerääjäkasvilohkolle aikaisintaan 1.10. Kerääjäkasvi pitää muokata, kyntää tai päättää kasvinsuojeluaineella ennen seuraavan vuoden viljelykasvin kylvöä.
-
Kuin tää kerääjäkasvi voi olla näin vaikeeta??????
Huonot speksit - jos mavi lisäis vaikkapa pari seuraavaa lausetta niin ei tarttis tulkita tahi arvailla niin paljon eri vaihtoehtojen välillä.
Seuraavan vuoden viljelykasvi voidaan perustaa kerääjäkasvilohkolle aikaisintaan 1.10. Kerääjäkasvi pitää muokata, kyntää tai päättää kasvinsuojeluaineella ennen seuraavan vuoden viljelykasvin kylvöä.
????????????????????????????
-
Onkohan maastullin uutinen aprillipila et kuivapaskaa saakin vedellä jokirantaan???
Eikö joki ole vesistö?
-
kyl mää edelleen kokeilen tota ruis timotei hässäkkää se on kylvetty ennen 15,8 ja siinä ei perusteta seuraavan vuoden kasvia sit se toinen vuosi merkkaa lopetuksen broadway ja samalla uus kylvö timppaa siis vaan paperilla kun oha se jo valmiina siä
-
Kuin tää kerääjäkasvi voi olla näin vaikeeta??????
Huonot speksit - jos mavi lisäis vaikkapa pari seuraavaa lausetta niin ei tarttis tulkita tahi arvailla niin paljon eri vaihtoehtojen välillä.
Seuraavan vuoden viljelykasvi voidaan perustaa kerääjäkasvilohkolle aikaisintaan 1.10. Kerääjäkasvi pitää muokata, kyntää tai päättää kasvinsuojeluaineella ennen seuraavan vuoden viljelykasvin kylvöä.
Miten paljon paremmin maailma pelastuu kun seuraavan vuoden tuotantonurmea joka perustetaan keväällä suojaviljaan, ei hyväksytä kerääjä-/aluskasviksi kyseiselle kesälle, verrattuna johonkin yksi vuotiseen raiheinään tai muuten syksyllä tai seuraavana keväänä tuhottavaan kasvustoon?
Tietäisikö ne viisaat ihmiset jotka ovat nyt onnistuneet tämän säännöstön luomaan, vastata tähän kysymykseen?
Jos ei tällä palstalla niin jollain muulla julkisella tavalla.
Ja mieluummin siten että tällainen yksinkertainen junttikin ymmärtää mistä on kyse.
-
ei siinä mitään pelasteta tää on ny ku lukis aku ankkaa ja joka uudistus menee päin v i t t u a
-
Veronmaksajaakin saattaisi kiinnostaa mihin sirkukseen hänen rahojaan tällä kertaa haaskataan.
Harmi vain ettei monikaan tiedä tästä show:sta yhtään mitään.
-
Kuin tää kerääjäkasvi voi olla näin vaikeeta??????
Huonot speksit - jos mavi lisäis vaikkapa pari seuraavaa lausetta niin ei tarttis tulkita tahi arvailla niin paljon eri vaihtoehtojen välillä.
Seuraavan vuoden viljelykasvi voidaan perustaa kerääjäkasvilohkolle aikaisintaan 1.10. Kerääjäkasvi pitää muokata, kyntää tai päättää kasvinsuojeluaineella ennen seuraavan vuoden viljelykasvin kylvöä.
????????????????????????????
Hei pelkkiä hymiöitä ei ole suositeltava käyttää >:( >:( >:( >:( >:( >:( >:( >:(
-
Kuin tää kerääjäkasvi voi olla näin vaikeeta??????
Huonot speksit - jos mavi lisäis vaikkapa pari seuraavaa lausetta niin ei tarttis tulkita tahi arvailla niin paljon eri vaihtoehtojen välillä.
Seuraavan vuoden viljelykasvi voidaan perustaa kerääjäkasvilohkolle aikaisintaan 1.10. Kerääjäkasvi pitää muokata, kyntää tai päättää kasvinsuojeluaineella ennen seuraavan vuoden viljelykasvin kylvöä.
????????????????????????????
Hei pelkkiä hymiöitä ei ole suositeltava käyttää >:( >:( >:( >:( >:( >:( >:( >:(
Nikkinä perseenreikä... :o
-
Kuin tää kerääjäkasvi voi olla näin vaikeeta??????
Huonot speksit - jos mavi lisäis vaikkapa pari seuraavaa lausetta niin ei tarttis tulkita tahi arvailla niin paljon eri vaihtoehtojen välillä.
Seuraavan vuoden viljelykasvi voidaan perustaa kerääjäkasvilohkolle aikaisintaan 1.10. Kerääjäkasvi pitää muokata, kyntää tai päättää kasvinsuojeluaineella ennen seuraavan vuoden viljelykasvin kylvöä.
Miten paljon paremmin maailma pelastuu kun seuraavan vuoden tuotantonurmea joka perustetaan keväällä suojaviljaan, ei hyväksytä kerääjä-/aluskasviksi kyseiselle kesälle, verrattuna johonkin yksi vuotiseen raiheinään tai muuten syksyllä tai seuraavana keväänä tuhottavaan kasvustoon?
Tietäisikö ne viisaat ihmiset jotka ovat nyt onnistuneet tämän säännöstön luomaan, vastata tähän kysymykseen?
Jos ei tällä palstalla niin jollain muulla julkisella tavalla.
Ja mieluummin siten että tällainen yksinkertainen junttikin ymmärtää mistä on kyse.
En ole ollut luomassa säännöksiä. Minkään toimenpiteen ehto ei estä optimoimasta pysyvää aluskasvia mukaan viljelykiertoonsa. Satasen korvaus voisi kyllä sitten olla ennemminkin vaikka 5 €, kirjaamisvaiva viljelysuunnitelmaan. Eihän sitä aina pohjalla kasvavaa juuriheinää tarvitsisi toimenpiteistää ollenkaan, eikä ryhtyä siemenhankintaan ja kylvölaitteiden hankintaan. Syysvehnällä meillä on aina kunnon luoho pohjalla ja puidussa sängessä, jos ei tee asialle mitään. Siitäkö sitten pitäisi saada satanen ?
Luoho on heinä niin kuin nadat ja timoteitkin.
-SS-
-
Tiesin jo syksyllä, kun ensimmäisissä koulutuksissa ja kahvipöydissä kuuntelin isäntiä, että tulee kauhia parku, että normaali nurmen suojaviljakulttuuri alkaa itkeä kerääjäkasvituen (huomatkaa, kaikki aina puhuvat tuesta eikä korvauksista tuolla kentällä) puuttumista - tai sen heiltä epäämistä.
Koska toimenpide suoritetaan aivan samalla tavalla, todellakin.
Kerääjäkasvi oli ympäristökellokkaiden hyvässä tarkoituksessa miettimä maksettava toimenpide lähinnä vain sellaisille viljelijöille, jotka ovat jo vuosikymmenet pelkästään sitä otraa ja vehnää viljelleet, keväällä pölisevä kynnös 5 tonnia painavalla joustoäkeellä hienoksi hinkaten, syksyllä puinti talonkokoisella puimurilla ja taas mullaton jankko paluuaralla ympäri talven alle liettymään.
Että tällaiselle viljelijälle korvattaisiin henkinen vamma, joka tulisi siitä, että siellä juuressa kasvaisikin vihreää rikkaruohon näköistä tavaraa, ja - apua, peltosänget olisivat lokakuulle asti heleänvihreät, niin kuin jollakin - pthyi - Sampolla puivalla luomutilalla !
Nyt sitten ehkä perustellustikin nurmikiertoviljelijät hakevat oikeutta, miksei heille korvata tästä toiminnasta, joka heillä kuuluu nurmen normaalin suojaviljauusintaan.
Niinpä. Ei siinä yksitotisesti voikaan nähdä mitään eroa. Mutta filosofinen ero siinä on, ne suunnittelijat ovat varmaan Viikin luomusuuntautumisvaihtoehdon käyneitä viisaita.
-SS-
-
Tiesin jo syksyllä, kun ensimmäisissä koulutuksissa ja kahvipöydissä kuuntelin isäntiä, että tulee kauhia parku, että normaali nurmen suojaviljakulttuuri alkaa itkeä kerääjäkasvituen (huomatkaa, kaikki aina puhuvat tuesta eikä korvauksista tuolla kentällä) puuttumista - tai sen heiltä epäämistä.
Koska toimenpide suoritetaan aivan samalla tavalla, todellakin.
Kerääjäkasvi oli ympäristökellokkaiden hyvässä tarkoituksessa miettimä maksettava toimenpide lähinnä vain sellaisille viljelijöille, jotka ovat jo vuosikymmenet pelkästään sitä otraa ja vehnää viljelleet, keväällä pölisevä kynnös 5 tonnia painavalla joustoäkeellä hienoksi hinkaten, syksyllä puinti talonkokoisella puimurilla ja taas mullaton jankko paluuaralla ympäri talven alle liettymään.
Että tällaiselle viljelijälle korvattaisiin henkinen vamma, joka tulisi siitä, että siellä juuressa kasvaisikin vihreää rikkaruohon näköistä tavaraa, ja - apua, peltosänget olisivat lokakuulle asti heleänvihreät, niin kuin jollakin - pthyi - Sampolla puivalla luomutilalla !
Nyt sitten ehkä perustellustikin nurmikiertoviljelijät hakevat oikeutta, miksei heille korvata tästä toiminnasta, joka heillä kuuluu nurmen normaalin suojaviljauusintaan.
Niinpä. Ei siinä yksitotisesti voikaan nähdä mitään eroa. Mutta filosofinen ero siinä on, ne suunnittelijat ovat varmaan Viikin luomusuuntautumisvaihtoehdon käyneitä viisaita.
-SS-
Miksi nurmimiehet mököttäisi? Voivat siirtyä yksivuotisten nurmien viljelyyn, sitten vaan rai-raita kylvöön sadonkorjuun jälkeen, ja kerääjäkasvikorvauksen hakuun?
Opuksen nykysanamuodoilla ihan sallittua, eikö?
"Kerääjäkasvilla tarkoitetaan kasvustoa, joka käyttää yksivuotisen
varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan..."
-
Kuin tää kerääjäkasvi voi olla näin vaikeeta??????
Huonot speksit - jos mavi lisäis vaikkapa pari seuraavaa lausetta niin ei tarttis tulkita tahi arvailla niin paljon eri vaihtoehtojen välillä.
Seuraavan vuoden viljelykasvi voidaan perustaa kerääjäkasvilohkolle aikaisintaan 1.10. Kerääjäkasvi pitää muokata, kyntää tai päättää kasvinsuojeluaineella ennen seuraavan vuoden viljelykasvin kylvöä.
????????????????????????????
;D ;D
Näyttää siltä, että pientilan pieni pienviljelijä meni ostamaan kerääjäkasvisiemenet sen kummemmin asiaa miettimättä, ja nyt kun joku alkaa valistaa häntä asian kokonaisuudesta, pikkumies on aivan pelkkää kysymysmerkkiä... :o :o
Olisko taas kannattanu vähän funtsia asiaa...? Näyttää taas kerran olevan asiat sulla ihan hakusessa... ::)
-
Kuin tää kerääjäkasvi voi olla näin vaikeeta??????
Huonot speksit - jos mavi lisäis vaikkapa pari seuraavaa lausetta niin ei tarttis tulkita tahi arvailla niin paljon eri vaihtoehtojen välillä.
Seuraavan vuoden viljelykasvi voidaan perustaa kerääjäkasvilohkolle aikaisintaan 1.10. Kerääjäkasvi pitää muokata, kyntää tai päättää kasvinsuojeluaineella ennen seuraavan vuoden viljelykasvin kylvöä.
????????????????????????????
;D ;D
Näyttää siltä, että pientilan pieni pienviljelijä meni ostamaan kerääjäkasvisiemenet sen kummemmin asiaa miettimättä, ja nyt kun joku alkaa valistaa häntä asian kokonaisuudesta, pikkumies on aivan pelkkää kysymysmerkkiä... :o :o
Olisko taas kannattanu vähän funtsia asiaa...? Näyttää taas kerran olevan asiat sulla ihan hakusessa... ::)
:)
-
Miten paljon paremmin maailma pelastuu kun seuraavan vuoden tuotantonurmea joka perustetaan keväällä suojaviljaan, ei hyväksytä kerääjä-/aluskasviksi kyseiselle kesälle, verrattuna johonkin yksi vuotiseen raiheinään tai muuten syksyllä tai seuraavana keväänä tuhottavaan kasvustoon?
Tietäisikö ne viisaat ihmiset jotka ovat nyt onnistuneet tämän säännöstön luomaan, vastata tähän kysymykseen?
Jos ei tällä palstalla niin jollain muulla julkisella tavalla.
Ja mieluummin siten että tällainen yksinkertainen junttikin ymmärtää mistä on kyse.
Pointti lienee siinä, ettei tukea voida maksaa normaaleille viljelytoimenpiteille (tjsp. termi). Hieman vastaava tapaus, kun joskus maksettiin kalkituksille tukea. Tuki loppui, kun katsottiin että kalkitus on normaali viljelytoimenpide.
-
Tiesin jo syksyllä, kun ensimmäisissä koulutuksissa ja kahvipöydissä kuuntelin isäntiä, että tulee kauhia parku, että normaali nurmen suojaviljakulttuuri alkaa itkeä kerääjäkasvituen (huomatkaa, kaikki aina puhuvat tuesta eikä korvauksista tuolla kentällä) puuttumista - tai sen heiltä epäämistä.
Koska toimenpide suoritetaan aivan samalla tavalla, todellakin.
Kerääjäkasvi oli ympäristökellokkaiden hyvässä tarkoituksessa miettimä maksettava toimenpide lähinnä vain sellaisille viljelijöille, jotka ovat jo vuosikymmenet pelkästään sitä otraa ja vehnää viljelleet, keväällä pölisevä kynnös 5 tonnia painavalla joustoäkeellä hienoksi hinkaten, syksyllä puinti talonkokoisella puimurilla ja taas mullaton jankko paluuaralla ympäri talven alle liettymään.
Että tällaiselle viljelijälle korvattaisiin henkinen vamma, joka tulisi siitä, että siellä juuressa kasvaisikin vihreää rikkaruohon näköistä tavaraa, ja - apua, peltosänget olisivat lokakuulle asti heleänvihreät, niin kuin jollakin - pthyi - Sampolla puivalla luomutilalla !
Nyt sitten ehkä perustellustikin nurmikiertoviljelijät hakevat oikeutta, miksei heille korvata tästä toiminnasta, joka heillä kuuluu nurmen normaalin suojaviljauusintaan.
Niinpä. Ei siinä yksitotisesti voikaan nähdä mitään eroa. Mutta filosofinen ero siinä on, ne suunnittelijat ovat varmaan Viikin luomusuuntautumisvaihtoehdon käyneitä viisaita.
-SS-
Miksi nurmimiehet mököttäisi? Voivat siirtyä yksivuotisten nurmien viljelyyn, sitten vaan rai-raita kylvöön sadonkorjuun jälkeen, ja kerääjäkasvikorvauksen hakuun?
Opuksen nykysanamuodoilla ihan sallittua, eikö?
"Kerääjäkasvilla tarkoitetaan kasvustoa, joka käyttää yksivuotisen
varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan..."
Meinaatko että läpi menee jos säilis lohkolle kylvää 10kg hehtaarille itrh ja persian apilaa?
-
Tiesin jo syksyllä, kun ensimmäisissä koulutuksissa ja kahvipöydissä kuuntelin isäntiä, että tulee kauhia parku, että normaali nurmen suojaviljakulttuuri alkaa itkeä kerääjäkasvituen (huomatkaa, kaikki aina puhuvat tuesta eikä korvauksista tuolla kentällä) puuttumista - tai sen heiltä epäämistä.
Koska toimenpide suoritetaan aivan samalla tavalla, todellakin.
Kerääjäkasvi oli ympäristökellokkaiden hyvässä tarkoituksessa miettimä maksettava toimenpide lähinnä vain sellaisille viljelijöille, jotka ovat jo vuosikymmenet pelkästään sitä otraa ja vehnää viljelleet, keväällä pölisevä kynnös 5 tonnia painavalla joustoäkeellä hienoksi hinkaten, syksyllä puinti talonkokoisella puimurilla ja taas mullaton jankko paluuaralla ympäri talven alle liettymään.
Että tällaiselle viljelijälle korvattaisiin henkinen vamma, joka tulisi siitä, että siellä juuressa kasvaisikin vihreää rikkaruohon näköistä tavaraa, ja - apua, peltosänget olisivat lokakuulle asti heleänvihreät, niin kuin jollakin - pthyi - Sampolla puivalla luomutilalla !
Nyt sitten ehkä perustellustikin nurmikiertoviljelijät hakevat oikeutta, miksei heille korvata tästä toiminnasta, joka heillä kuuluu nurmen normaalin suojaviljauusintaan.
Niinpä. Ei siinä yksitotisesti voikaan nähdä mitään eroa. Mutta filosofinen ero siinä on, ne suunnittelijat ovat varmaan Viikin luomusuuntautumisvaihtoehdon käyneitä viisaita.
-SS-
Miksi nurmimiehet mököttäisi? Voivat siirtyä yksivuotisten nurmien viljelyyn, sitten vaan rai-raita kylvöön sadonkorjuun jälkeen, ja kerääjäkasvikorvauksen hakuun?
Opuksen nykysanamuodoilla ihan sallittua, eikö?
"Kerääjäkasvilla tarkoitetaan kasvustoa, joka käyttää yksivuotisen
varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan..."
Meinaatko että läpi menee jos säilis lohkolle kylvää 10kg hehtaarille itrh ja persian apilaa?
Jos toi säilis on "Yksivuotinen kuivaheinä-, säilörehu- ja tuorerehunurmi" niin mikä ettei, kylvös täyttää paperille kirjoitetut ehdot.
Ohjeissahan puhutaan vain "yksivuotisesta varsinaisesta viljelykasvista".
Ei ole varmastikaan toimenpiteen hengen mukainen, mutta kun sitoumusehdoille ei ole näemmä tehty juuri minkääntasoista pöytätestausta niin se on sitten tämmönen soppa valmis.
-
Toimenpiteen henki on joo asia, jolla ei voi perustella mitään tukiin tottuneille viljelijöille, koska nähdään vaan se lista. Se rahasummalista. Ja ne rahat kuuluu kaikille. Mitä, eikö siemenvalkoapilalle saa valkoapilakerääjäkasvitoimenpidettä lisäksi? Mitä ? MITÄ !
-SS-
-
Kuluihin hukkuu satasen palkkio ;D Lokakuussa räntäsateessa kultivoit peltojas. Unohtakaa kerääjäkasvit.Ei ole ilmaista rahaa enenkään jaettu. Sitten kuuntelet tarkastajan vit.....lut lisäksi.
-
Käskevät kuulemma raksia kaikki mahdolliset ja mahdottomat toimenpiteet tukihaussa.
Mitkäs ne toimenpiteet, orgaanisen lisäksi, ovat jotka haetaan erikseen syksyllä? 5-vuoden wisukin vissin palautellaan loppuvuodesta maaseututirehtöörille.
-
Multaus ja kasvipeite
-
Käskevät kuulemma raksia kaikki mahdolliset ja mahdottomat toimenpiteet tukihaussa.
Mitkäs ne toimenpiteet, orgaanisen lisäksi, ovat jotka haetaan erikseen syksyllä? 5-vuoden wisukin vissin palautellaan loppuvuodesta maaseututirehtöörille.
Jep, kaikkiin ruksit vaan :D
1) lietelannan sijoittaminen peltoon;
2) ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen;
3) valumavesien hallinta:
a) säätösalaojitus;
b) säätökastelu tai kuivatusvesien kierrätys;
4) ympäristönhoitonurmet;
a) suojavyöhykkeet;
b) monivuotiset ympäristönurmet;
c) luonnonhoitopeltonurmet;
5) orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla;
6) peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys;
7) peltoluonnon monimuotoisuus;
a) viherlannoitusnurmet;
b) kerääjäkasvit;
c) monimuotoisuuspellot;
d) saneerauskasvit;
e) puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu.
-
Käskevät kuulemma raksia kaikki mahdolliset ja mahdottomat toimenpiteet tukihaussa.
Mitkäs ne toimenpiteet, orgaanisen lisäksi, ovat jotka haetaan erikseen syksyllä? 5-vuoden wisukin vissin palautellaan loppuvuodesta maaseututirehtöörille.
Jep, kaikkiin ruksit vaan :D
Juu, kyllä tuonsuuntaista ehdottelivat ja jopa oikeastaan suosittelivat. Sen verran kyllä kannattaisi ennen ruksimista lukea ohjeita, että tietää edes suurin piirtein mitä sitoutui tekemään ja milloin pitää olla asia tehtynä ::)
Nettikaavake varmaan mussuttaa jos yrittää valita toisiaan poissulkevia toimia ja kotkotuksia. Mutta eiköhän tuosta Köntyksen listalta pysty jokainen valitsemaan sellaisiakin toimenpiteitä, joita ei pystyisi täyttämään edes paperilla ellei hanki hallintaansa lisää maata sopivalta alueelta tai pistä viljelysuunnitelmiaan ja yhteistyökuvioitaan uusiksi.
-
Tätäkin nyt sitten pitää muistaa lukea ja seurata jatkuvasti. Muutoksia kun tulee hakuoppaaseen varmaan syksyyn asti >:( :D
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/Documents/Muutokset%20hakuoppaassa%202015.pdf
-
Viljeliän oikeusturvan kannalta olisi parasta perua koko uudistus. Sopia hehtaari tuet tälle vuotta mitä maksetaan ja rakentaa tätä järjestelmää rauhassa. Tarkastuksetkin kannataisi samasta syystä ruveta tältä vuoden perumaan.
-
Viljeliän oikeusturvan kannalta olisi parasta perua koko uudistus. Sopia hehtaari tuet tälle vuotta mitä maksetaan ja rakentaa tätä järjestelmää rauhassa. Tarkastuksetkin kannataisi samasta syystä ruveta tältä vuoden perumaan.
Vaikka mentäisiin tarkasti viimevuotisten perusteella, kolmannes niistäkin rahoita olisi pois. Tätä kokonaisbudjetin leikkaamista ei tunnu havaitun, melkein kaikilla jopa koulutuksissa olleilla neuvojilla into päällänsä, että täällä on nyt pari salaluukkua, mistä voi kahmia pajatsosta kilisevää rahaa, ei lopu koskaan.
Lisäksi vanhat luukkusalaojat, kala-altaat, kaisla-imeyttämöt, suojavyöhykkeet ja osa LHP-riista-kestopelloista varmasti jatkaa entiseen malliin, eli osa rahasta on niikö jo varattua, onhan 20 vuotta jo kulunut, kuivurit sammaloituneet ja puimurit ruostuneet. Ja isäntä kohta aika hopeatukka. Viljelijöiden keski-ikä kun alkaa olla siinä 52- 55 niin ajatus varmaan oli suojavyöhykkeeltä luopumiseläkkeelle...tai jotain.
Nämä oli sellaisia pientiloja, jotka odottavat rakennemuutoksen loppukliimaksia, sitä lopullista maarefor--eikun tilusjärjestelyä. Nyt sitten ammattilaisetkin havaitsivat, että no ihan tyhmäähän se on tehdä koko vuosi töitä; suojavyöhykkeestä sai paremman katteen pääomalle ! Sitten se pajatso niinkö rikki menisi semmoisesta repimisestä, kun isolla jondeereellä ruvetaan oikeen tukitroolia vetelemään.
-SS-
-
Päivitin agrineuvoksen ja pohdin uuden ympäristökorvauksen suomaa lannoitusta.
Oletus satotaso on rukiille 3000 kg ja typpeä saa antaa syksyllä 30 ja keväällä 90
Jos nyt olen sitä mieltä että enemmän tulee ja säädän satotasoksi 5000 kg niin saanko ehtojen mukaan pistää typpeä 40kg enemmän?
Toinen askarruttava pulma on että syksyllä meni typpeä 3kg sallittua enemmän ja kirjasin sen rehellisesti. Jos sian syöttökaukalotkin mitataan millin takkuudella niin tästähän se sama tarkastaja vasta riemastuisi?
2014 oli ensimmäinen vuosi ja tiedän oikeat satotasot vasta heinäkuun tienoilla kun kaikki on myyty jolloin voisi säätää satokorjausta.
-
Päivitin agrineuvoksen ja pohdin uuden ympäristökorvauksen suomaa lannoitusta.
Oletus satotaso on rukiille 3000 kg ja typpeä saa antaa syksyllä 30 ja keväällä 90
Jos nyt olen sitä mieltä että enemmän tulee ja säädän satotasoksi 5000 kg niin saanko ehtojen mukaan pistää typpeä 40kg enemmän?
Toinen askarruttava pulma on että syksyllä meni typpeä 3kg sallittua enemmän ja kirjasin sen rehellisesti. Jos sian syöttökaukalotkin mitataan millin takkuudella niin tästähän se sama tarkastaja vasta riemastuisi?
2014 oli ensimmäinen vuosi ja tiedän oikeat satotasot vasta heinäkuun tienoilla kun kaikki on myyty jolloin voisi säätää satokorjausta.
MielipIde ei käy, eikä haave tulevasta sadosta ! Pitää näyttää toteutunut sato.
Hl-paino ja mitta siilosta, ei ole mennyt kovin paljon kaupan punnituksessa pieleen. Tähän uudenmalliseen satotasokorjaukseen on täytynyt kirjata 5 aikaisempana vuonna saadut sadot lohkoittain. Niin se korjaus tehdään niiden perusteella, ehdoissa olevan taulukon perusteella. Nyt ei satotavoitteella ole merkitystä lannoituslupaan. Nurmi- , LHP- ja riista ja kesantojen vaikutus tuleekin olemaan jälkijättöinen, jos tätä satotasokorjaus-tapaa käytetään jatkossakin; useimmat lohkot putoavat sillä tavalla 3 tonnin ruis- ja 4 tonni viljalohkoiksi.
Olen suunnitellut lannoitusmääriä ympkorvausehtojen mukaan, koska on tässä vielä aikaa päättää. Työlästä se kuitenkin on, työlästä. Viime kesänä olisi pitänyt varata aivan toiset lannoitustarvikkeet; PK-lannosta ja salpietaria pelkästään. Ei muuta. PK lannos erikseen rivilannoittimella. Salpeetari sijoituskylvössä. Olen käyttänyt kyseistä tapaa aikaisemminkin. Jos apuväkeä löytyy, lannoittaa rivilannoittimella huomattavasti nopeammin kuin laahavannas-kylvinkoneella, niin nopiaan kuin traktori jaksaa kulkea, ja vastaa huonoa äestyskertaa. Pintalannoitus on useamman kerran epäonnistunut. En yritä enää. Ei ole Sisä-Suomen sateisia keväitä täällä päin.
Koska ostin tuon Peltotukipron vasta keväällä 2014, piti samaan aikaan kirjata 2010 .. 2013 vuodet satotietojen ja lannoitusten osalta käsin paikalleen. 2011 alken tehtiin jo viime vuodelle, mutta huomasin, että 2010 on tarpeen tallettaa, juurikin hybridiruisvuoden takia. Siitä sai maksimeja tauluun melko reippaasti. Ravinnetaseen viimeinen vuosi tuli hoidetuksi, samalla ohjelmalle tarjoiltiin "ruokaa" laskea niitä satotasokorjauksia vuodelle 2015. Nähtävästi satotasokorjauksen voi hoitaa usean kasvulohkon osalta niin, että käyttää uuden kasvulohkon osalta "pienintä suurimmista" vanhojen vuosien kasvulohkokohtaista satoa, joka osuu kokonaan sille uudelle alalle.
Jotta olisin turvallisella alueella, olin kirjannut kasvikohtaisia keskisatoja menneille vuosille, enkä ajatellut ylittää edes niillä laskettua määrää. Kikkailemalla tulee vain valvontariski.
-SS-
-
OK. Aina oppii lisää. Viime vuonna aloittaessani viljelystä mitään tietämättömänä säädin Agrineuvokseen viljoilla 5000kg joka lohkolle. Sitten tulostin kasvulohkokortit ja kaadoin kylvökoneeseen Yaraa sen mitä lapussa määrä antoi myöten. Viljelyhän on mukavaa ja helppoa, tukiehtojen kirjaimellinen noudattaminen ei kumpaakaan.
Kaurathan meni lakoon maata myöten mutta ohrat saatiin talteen ja satoa kertyi 4500kg. Laskin siis myydyt erät joista on kuitti ja paino kilon tarkkudella, sitten arvioin vielä varaston ja jos vähän kirjaan 2015 kylvetyn siemenmäärän yläkanttiin niin 4500kg ylittyy.
Nyt kun katson tuota satokorjaus taulukkoa ( joka oli muuten hemmetin vaikea löytää, selasin tukiopasta monta kertaa läpi kunnes löysin sen toisesta dokumentista... ) niin sen mukaan saan laittaa 10 kg typpeä lisää.
Jos käsitin siis oikein niin sain juuri luvan laittaa 2014 ohralohkoille 10kg lisää typpeä, seuraavan 5-vuoden ajan riippumatta siitä mitä viljaa siellä kasvaa?
-
OK. Aina oppii lisää. Viime vuonna aloittaessani viljelystä mitään tietämättömänä säädin Agrineuvokseen viljoilla 5000kg joka lohkolle. Sitten tulostin kasvulohkokortit ja kaadoin kylvökoneeseen Yaraa sen mitä lapussa määrä antoi myöten. Viljelyhän on mukavaa ja helppoa, tukiehtojen kirjaimellinen noudattaminen ei kumpaakaan.
Kaurathan meni lakoon maata myöten mutta ohrat saatiin talteen ja satoa kertyi 4500kg. Laskin siis myydyt erät joista on kuitti ja paino kilon tarkkudella, sitten arvioin vielä varaston ja jos vähän kirjaan 2015 kylvetyn siemenmäärän yläkanttiin niin 4500kg ylittyy.
Nyt kun katson tuota satokorjaus taulukkoa ( joka oli muuten hemmetin vaikea löytää, selasin tukiopasta monta kertaa läpi kunnes löysin sen toisesta dokumentista... ) niin sen mukaan saan laittaa 10 kg typpeä lisää.
Jos käsitin siis oikein niin sain juuri luvan laittaa 2014 ohralohkoille 10kg lisää typpeä, seuraavan 5-vuoden ajan riippumatta siitä mitä viljaa siellä kasvaa?
Juuri näin, ja korjaamaton lohko jää perustasolle, jos ei ole aikaisempaa näytettyä satoa. Lisäksi 2015 sato tietenkin voi olla parempi, ja alkaa se satotasokorjaus nousta vähitellen. Seuraava kikka ei ole satotasokorjauksen tarkoituksen mukainen, mutta jos keskittää kirjanpidollisesti satoja lohkoille sillä tavalla, että seuraavan vuoden satokisalohko saa 6 tonnia ja jo ennestään jonkin näköisen riittävän korjauksen omaava lohko 3 tonnia, niin saa yhden hyvän lohkon satoa jaetuksi muillekin lohkoille tarpeen mukaan.
Eli viljellään satotasokorjauksia, ei viljaa.... :-X
-SS-
-
Itse asiassa oli mielessä että jos olisi hyvä naapuri kenen kanssa vaihtaisi viljaa päikseen ja molemmat saisi satokorjaukset nousuun. Muutama ohrakärry kaverille ja paluukuormassa kauraa. Sitten maksaa kossupulloilla mahdollisen erotuksen. Ensi vuonna saankin kaurasta 6000kg/ha ja ohrasta 2500kg/ha
-
Aika perusteellista tarkastusta pitää tehdä, jos tarkastaja noita toteutuneita satoja ihan tarkasti alkaisi valvoa. Myyntikuitteja ei kai ole velvollinen näyttämään ja satoa jää välillä siiloon ylivuotiseksi. Joltain lohkolta voi tulla oikeasti 3 t/ha ja toiselta 8.
-
Haluaisin tietää että miten tarkkaan kirjanpitoon lyötyjä lannoitemääriä tarkistetaan.
Kun itse nyt kirjasin syysrukiille 3kg liikaa typpeä hehtaarille niin mikä on sanktio? Tuleeko satasten lasku vai sanooko tarkastaja että sovitaan tämä tässä ja ottaa pari tiiliskiveä maasta ja pyytää minua laittamaan munat sinne väliin ja KLANG, johon tarkastaja voi sitten todeta että eiköhän tämä sitten ollut tällä selvä.
Joku mittaa sian syöttökaukalon pituuden ulkoreunoista ja toinen sisäreunoista, mistä näistä tietää :o
-
Aika perusteellista tarkastusta pitää tehdä, jos tarkastaja noita toteutuneita satoja ihan tarkasti alkaisi valvoa. Myyntikuitteja ei kai ole velvollinen näyttämään ja satoa jää välillä siiloon ylivuotiseksi. Joltain lohkolta voi tulla oikeasti 3 t/ha ja toiselta 8.
Myyntikuitit ei todista vielä mitään, jos nimittäin jättää itselle sieneneksi osan, voi niitäkin määriä säätää sopiviksi.
-
-90- luvulla neuvoja kertoi, kuinka oli tarkastuksessa todettu multamaalle laitetun typpeä 60,3 kg/ha. Max oli siis 60. Sanktiomäärää en muista, mutta aika huikea se oli. Tuossa tapauksessa excel olisi pitänyt säätää pyöristämään aina alaspäin. Nykyisistä sanktioista en ole kuullut. Itse säikähdin sen verran, että jatkossa kirjanpidon mukaan lannoitteita meni aina vähintään muutama kilo maksimia vähemmän.
-
Paperithan pidetään kunnossa ja pellossa eletään kuin Ellun kanat. 8) Kannattaa tuollaiset ylitykset tasata muilla lohkoilla ettei tule sanktioita.
Vaikea on lannoittaa jetsulleen kun lannoitteen juoksevuuskin vaihtelee. Vaikea noita lannoituksia tarkallen on myöskään tarkastaa kun vanhoja lannoitteita jää varastoon ja uutta tulee kun kesälannoitukset on menossa.
-
Ok. Eli pistän kirjanpitoon 4,81 suursäkillistä. Koitan hukata tuon ylijäävän 120kg sitten johonkin kasvulohkolle mihin jää varaa laittaa lisää.
-
Tuo Ylö Pneuma on kyllä tarkka. 50 kg alitus / 10 ha. Eli viimäset ajoin kuivalle töyräälle eestaas. Niin sain loppumaan. Ehkä 100 m ylimääräistä joutui ajamaan.
Juko on apulantapuolelta tarkka kilolleen. Ainoa ongelma on, että minimiannos on n oin 180 kg/ha. Ei ihan onnistu syyslannoitus ilman jotain "fylliä" TOS Siementä voi mennä hiukan yli, kun muuttuu liukkaammaksi kourut ajan kanssa, mutta jos on semmoista nihkeäpeitattua, alkaa peittausmoska jauhottumaan siihen syöttimiin, ehkä sen karistaja-akselin takia. Eli vähentää syöttöä ajan kanssa.
-SS-
-
Haluaisin tietää että miten tarkkaan kirjanpitoon lyötyjä lannoitemääriä tarkistetaan.
Kun itse nyt kirjasin syysrukiille 3kg liikaa typpeä hehtaarille niin mikä on sanktio? Tuleeko satasten lasku vai sanooko tarkastaja että sovitaan tämä tässä ja ottaa pari tiiliskiveä maasta ja pyytää minua laittamaan munat sinne väliin ja KLANG, johon tarkastaja voi sitten todeta että eiköhän tämä sitten ollut tällä selvä.
Joku mittaa sian syöttökaukalon pituuden ulkoreunoista ja toinen sisäreunoista, mistä näistä tietää :o
Lannoitevalvonnassa piti 5 v lohkokirjanpito ja lannoitteiden ostot ja kuitit laittaa.
-SS-
-
Kun itse nyt kirjasin syysrukiille 3kg liikaa typpeä hehtaarille niin mikä on sanktio? Tuleeko satasten lasku vai sanooko tarkastaja että sovitaan tämä tässä ja ottaa pari tiiliskiveä maasta ja pyytää minua laittamaan munat sinne väliin ja KLANG, johon tarkastaja voi sitten todeta että eiköhän tämä sitten ollut tällä selvä.
AUUUTS 😵😲
-
Kun itse nyt kirjasin syysrukiille 3kg liikaa typpeä hehtaarille niin mikä on sanktio? Tuleeko satasten lasku vai sanooko tarkastaja että sovitaan tämä tässä ja ottaa pari tiiliskiveä maasta ja pyytää minua laittamaan munat sinne väliin ja KLANG, johon tarkastaja voi sitten todeta että eiköhän tämä sitten ollut tällä selvä.
AUUUTS 😵😲
Jos kirjanpitosi on vielä hallussasi, niin kirjaa tarkka annos ja lannoita kevätviljat vähemmällä lannoitteella. Niin varastosi ja kirjanpitosi pitävät kylvöjen jälkeen kutinsa. Eli jännäystä tietty kevätkylvöihin asti, tuskinpa osuu. Jos sulla on käytössä ollut sidottu muistiinpanokirja, numeroiden muuttaminen voi olla haastavampaa. Sanktiot voivat olla suuremmat kuin uusi muistiinpanokirja.
Tuollainen epämukava olo sanktion mahdollisuudesta on hankala. Siksi määrät pitää jättää varmuudella vähemmäksi kuin sallittu. Olen joskus ajanut viimeiset vedot pienemmällä vaihteella kylvökoneessa, jotta olen saanut tarkasti riittämään. Pinta-alamittarin ja lannoitesäkkien laskelma joka täytöllä pitää olla muistissa vaikka ladonseinässä, niin alkaa näkyä, meneekö tasan.
Yksi pohjoiselta länsirannikolta kotoisin oleva kauppias ykskantaan totesi päivitellessäni lannoitusrajoja, että edellisen kauden aikana moni isäntä haki käteisellä maksamalla monta suursäkkiä..."ei tarvita kuittia " - tyyliin. Sitä en sitten tiedä, miksi näin. Tai tiedän, mutta en halua tietää. >:(
Edit: Kaliumsulfaatti on hyvä rakeistettu tuote täyttämään lannoitelaatikkoa eli voi lantrata typpipitoisia lantoja, jos pienin asetus on liian suuri esimerkiksi syyslannoituksessa. Jollei siis käytä valmiiksi NK-lannosta.
-SS-
-
Ei kai voihan sen kuitin ottaa. Pitää vaan olla näyttämättä sitä muille kuin verottajalle. ::)
Täällä kävi kerran yhdelle viljelijälle pikku moka, kun lannoitteli innoissaan tasan sallitun määrän peruslohkon pinta-alan mukaan, mutta sehän ei ole sama kuin viljelty ala....
-
Ei kai voihan sen kuitin ottaa. Pitää vaan olla näyttämättä sitä muille kuin verottajalle. ::)
Täällä kävi kerran yhdelle viljelijälle pikku moka, kun lannoitteli innoissaan tasan sallitun määrän peruslohkon pinta-alan mukaan, mutta sehän ei ole sama kuin viljelty ala....
Tuo tulee vastaan varmaan jos on valtaojapientareita ja suojakaistoja. Muuten varmaankaan ei tarvitse erotella reunaojia pois alasta ja vähentää viljeltyä alaa ? Sarkaojitettua peltoa kyllä pidetään viljelyalana sekä satotuotteille että panoksille, koko lohkoa.
Onhan aika markkinat, jos niitä piiriojien pohjia pitää ruveta vähentelemään ? :-\
-SS-
-
Täällä kävi kerran yhdelle viljelijälle pikku moka, kun lannoitteli innoissaan tasan sallitun määrän peruslohkon pinta-alan mukaan, mutta sehän ei ole sama kuin viljelty ala....
[/quote]
Tuo tulee vastaan varmaan jos on valtaojapientareita ja suojakaistoja. Muuten varmaankaan ei tarvitse erotella reunaojia pois alasta ja vähentää viljeltyä alaa ? Sarkaojitettua peltoa kyllä pidetään viljelyalana sekä satotuotteille että panoksille, koko lohkoa.
Onhan aika markkinat, jos niitä piiriojien pohjia pitää ruveta vähentelemään ? :-\
-SS-
[/quote]
Huh, pelästyin ihan samaa nyt ku näin tän tekstin. Taas asia mitä ei ole tullut koskaan miettineeksi. Viime vuonna menikin lannoitteet kaikki, ei muruakaan jäänyt. Eli jos joku tarkastaa niin nyt pääsee helposti laskemaan ku lähtötilanne on nolla.
-
Eikun kyllä mun mielestä kyseessä oli just reunaoja. Eli kilo tai kaksi alle maksimin niin no probleemo.. Voin tämän kyllä vielä tarkistaa. Eihän valtaojia lasketa pinta-alaan? Täytyy myöntää, että itse vasta opettelen näitä asioita ja olen vain sivusta seurannut touhua.
Meillä ainakin viljelty ala on joka lohkolla pienempi kuin peruslohkon ala? Tämä siis viljelysuunnittelu ohjelmassa..
Sarkaojista ei tietoa, kun niitä ei itseltä löydy.
-
Lohko rajoittui vesistöön?
-
Eikun kyllä mun mielestä kyseessä oli just reunaoja. Eli kilo tai kaksi alle maksimin niin no probleemo.. Voin tämän kyllä vielä tarkistaa. Eihän valtaojia lasketa pinta-alaan? Täytyy myöntää, että itse vasta opettelen näitä asioita ja olen vain sivusta seurannut touhua.
Meillä ainakin viljelty ala on joka lohkolla pienempi kuin peruslohkon ala? Tämä siis viljelysuunnittelu ohjelmassa..
Sarkaojista ei tietoa, kun niitä ei itseltä löydy.
jos visussa on viljelty ala eri kuin peruslohkon ala, niin eikös tuossa tuu vaikeuksia, jos visusta siirtää tiedot vipuun, menee homma turhan sekaiseksi, kun aletaan käyttämään tosiasiallisesti viljeltyjä pinta-aloja ja sitten erikseen peruslohkon alat.
-
Hakuopas sivu 36.
Suojakaistat alle 3 m ja valtaojien pientareet 1 m ovat kasvulohkon alaa. Lähtee pellon reunasta tai yli 3 m valtaojan niskasta. Piiriojast ja alle 3 m reunaojat, kasvulohko lähtee ojan pohjalta, jos ei ole piennarta tai jos on suojakaista.
Olen laskenut viljelysuunnitteluohjelmalla kasvulohkoittain. Ainoastaan joenrannan suojakaista vähentää lannoitteen ja siementen käyttöä, en ole ottanut huomioon valtaojan 1 m piennarta. Olisi tietenkin helpompi laskea jos tekisi suojakaistasta oman kasvulohkon. mutta kun lupa on 3 m asti pitää osana viljeltyä alaa, niin olen pitänyt.
-SS-
-
Aloin jo pohtimaan että millä hinnalla sitä kannattaa ympäristökorvaukseen lähteä. Jos en tuosta saisi pelkästään tuon 54€/ha niin eipä olisi vaivan väärtti. Tässä on pakko mennä tuon 80% kasvipeitteisyden mukaan että saa päälle 100€ ha ja jonkinlaisen korvauksen vaivannäölleen,
Lähtisinkö tähän mukaan sivutoimisena viljelijänä jos peltoa olisi 20 hehtaaria ja korvaus 54€ +4€ ja tukea tulisi 1160€. Noin naurettavalla korvauksella ei saa edes ihmisarvoista tuntipalkkaa itselleen kun tuosta menee toimenpiteiden kuluihinkin jo melko suuri osuus.
Duunarin pitää saada se 100€ nettoa 7,5h työstä per päivä että pystyy elämään.
-
Aloin jo pohtimaan että millä hinnalla sitä kannattaa ympäristökorvaukseen lähteä. Jos en tuosta saisi pelkästään tuon 54€/ha niin eipä olisi vaivan väärtti. Tässä on pakko mennä tuon 80% kasvipeitteisyden mukaan että saa päälle 100€ ha ja jonkinlaisen korvauksen vaivannäölleen,
Lähtisinkö tähän mukaan sivutoimisena viljelijänä jos peltoa olisi 20 hehtaaria ja korvaus 54€ +4€ ja tukea tulisi 1160€. Noin naurettavalla korvauksella ei saa edes ihmisarvoista tuntipalkkaa itselleen kun tuosta menee toimenpiteiden kuluihinkin jo melko suuri osuus.
Duunarin pitää saada se 100€ nettoa 7,5h työstä per päivä että pystyy elämään.
Sanopas se. On sen verran säätämistä, että ei palkoille ainakaan pääse. Jos ihan mitä vaan tekisi muuta keikkaa sijalle, kympillä tunti voisi vaikka siivoilla jotakin kellareita, tuolla tuntihinnalla menisi kiljuen kaupaksi, kahden ja puolen viikon työt ja se sama raha olisi siinä. Ei tarviisi käydä kurssilla eikä ihmetellä lannoiterajoja ja istuskella pirtissä tietokoneen vieressä kymmeniä tunteja miettien eri vaihtoehtoja ja kalliita ohjelmia hankkia. Laskin tuossa, että 35 h olen istunut enemmän tai vähemmän keskeneräisissä tiedotustilaisuuksissa ja ns. koulutuksissa. Ympäristökorvausta lähinnä niissä läpikäytiin, melkein kaikki muut asiat ohitettiin joko ei vielä tiedossa tai muuten vaan epäkiinnostavina, vaikka todellakin, se 60 - 100 €/ha on vain noin 1/4 koko tukipotista. Suorastaan naurettavan iso painoarvo tälle ympäristökorvaukselle on annettu.
Mutta jos olisit saanut sen 15 ha suojavyöhykkeelle, 5 ha LHP ja riistalle, niin sitten olisit jo tienannutkin jotain 8000 € !
-SS-
-
Tuo Ylö Pneuma on kyllä tarkka. 50 kg alitus / 10 ha. Eli viimäset ajoin kuivalle töyräälle eestaas. Niin sain loppumaan. Ehkä 100 m ylimääräistä joutui ajamaan.
Juko on apulantapuolelta tarkka kilolleen. Ainoa ongelma on, että minimiannos on n oin 180 kg/ha. Ei ihan onnistu syyslannoitus ilman jotain "fylliä" TOS Siementä voi mennä hiukan yli, kun muuttuu liukkaammaksi kourut ajan kanssa, mutta jos on semmoista nihkeäpeitattua, alkaa peittausmoska jauhottumaan siihen syöttimiin, ehkä sen karistaja-akselin takia. Eli vähentää syöttöä ajan kanssa.
-SS-
Jukossa voi lannoitepuolen ketjupyörät kääntää ja sitten pääsee reilusti alle 100 kilon/ ha. Ainakin vaihdelaatikollisissa.
-
Haluaisin tietää että miten tarkkaan kirjanpitoon lyötyjä lannoitemääriä tarkistetaan.
Kun itse nyt kirjasin syysrukiille 3kg liikaa typpeä hehtaarille niin mikä on sanktio? Tuleeko satasten lasku vai sanooko tarkastaja että sovitaan tämä tässä ja ottaa pari tiiliskiveä maasta ja pyytää minua laittamaan munat sinne väliin ja KLANG, johon tarkastaja voi sitten todeta että eiköhän tämä sitten ollut tällä selvä.
Joku mittaa sian syöttökaukalon pituuden ulkoreunoista ja toinen sisäreunoista, mistä näistä tietää :o
Lannoitevalvonnassa piti 5 v lohkokirjanpito ja lannoitteiden ostot ja kuitit laittaa.
-SS-
Alkuvarastolla sitten voi täsmätä. ;) Olen ollut lannoitevalvonnassa puhtain paperein. 8)
-
Onko ny jollakin faktaa linkkiä siitä että skeidatukea ei saa kerääjäkasvilohkolle jos sen levittää 1.10-jälkeen?
-
Onko ny jollakin faktaa linkkiä siitä että skeidatukea ei saa kerääjäkasvilohkolle jos sen levittää 1.10-jälkeen?
Laitat kirjanpitoon 01.04 seuraava vuosi, niin ongelma poistuu.
Anna mennä vaan. Ei taida valvontaa huvittaa
enää lokakuulla käydä nappaskenkiään sotkemassa. On
kylmä ja märkä ja pimiä muutenkin.
-SS-
-
Onko ny jollakin faktaa linkkiä siitä että skeidatukea ei saa kerääjäkasvilohkolle jos sen levittää 1.10-jälkeen?
Laitat kirjanpitoon 01.04 seuraava vuosi, niin ongelma poistuu.
Anna mennä vaan. Ei taida valvontaa huvittaa
enää lokakuulla käydä nappaskenkiään sotkemassa. On
kylmä ja märkä ja pimiä muutenkin.
-SS-
Tarkastajilla on niin paljon työtä kerääjäkasvustojen ja suojavyöhykkeiden, eli tukiautomaattien tarkistuksissa, että kellä niitä ei ole ensinkään, voi sitten omissa toimenpiteissä keskittyä rauhassa huijaamiseen täysin palkein, koska ei tarkastajat muita juttuja kuin näitä tukiautomaatteja ehdi tarkistamaan lainkaan.
-
Onko ny jollakin faktaa linkkiä siitä että skeidatukea ei saa kerääjäkasvilohkolle jos sen levittää 1.10-jälkeen?
Laitat kirjanpitoon 01.04 seuraava vuosi, niin ongelma poistuu.
Anna mennä vaan. Ei taida valvontaa huvittaa
enää lokakuulla käydä nappaskenkiään sotkemassa. On
kylmä ja märkä ja pimiä muutenkin.
-SS-
Ei mut oikeesti.
Kun pitäs nyt päättää kärrääkö 40euroa sinne valmiiks kasoihin vai jättääkö syksyyn.
-
Onko ny jollakin faktaa linkkiä siitä että skeidatukea ei saa kerääjäkasvilohkolle jos sen levittää 1.10-jälkeen?
Laitat kirjanpitoon 01.04 seuraava vuosi, niin ongelma poistuu.
Anna mennä vaan. Ei taida valvontaa huvittaa
enää lokakuulla käydä nappaskenkiään sotkemassa. On
kylmä ja märkä ja pimiä muutenkin.
-SS-
Ei mut oikeesti.
Kun pitäs nyt päättää kärrääkö 40euroa sinne valmiiks kasoihin vai jättääkö syksyyn.
Miksi ? Elämä on seikkailu.
-SS-
-
17 vuotta sitten painittiin jo näiden ilmiöiden kanssa.
http://www.pellervo.fi/maatila/498uusi/498ksuoj.htm
-SS-
-
Kasvipeitteisyys....
"Seuraavilla aloilla voit nostaa sitoumusalasi kasvipeitteisyysprosenttia, vaikka näille aloille ei maksetakaan kasvipeitteisyyskorvausta:
kesanto, johon kasvukauden jälkeen kylvät syysviljan tai syysöljykasvin tai joka on nurmen tai sängen peittämä;
ympäristösitoumuksen mukaisiin toimenpiteisiin sisältyvä suojavyöhyke, monivuotinen ympäristönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspelto "
Tarkoittaa siis sitä että em. puuhapelloilla saadaan nostettua tuotannossa olevien hehtaarien kasvipeitteisyyskorvusta?
Esimerkki:
100hehtaaria viljaa josta sängellä 60hehtaaria eli 60%. Hömppäheinää yms paskaruohoo 20hehtaaria, tällä saadaan 80% kasvipeitteisyys josta maksetaan 54 euroa. Sen 54euroo saa sitten 100hehtaarin alalle mut ei tohon 20hehtaarin paskaheinäalalle.
Näinkö?
-
60/120 =50% ... 20/120=16,67% ... 50%+16,67%= 66,67% eikös noin ? Eli ei nouse 80iin
-
60/120 =50% ... 20/120=16,67% ... 50%+16,67%= 66,67% eikös noin ? Eli ei nouse 80iin
Niimpä, sen ku tietäs?
-
Eikös sitä korvausta saa ensimmäiseltä 20% hulppeat 4-euroa. Seuraava 20%=18-euroa. Seuraava 20%=36-euroa ja vasta seuraava 20%=54-euroa. Eli saat tuosta 80% kasvipeitteisyydesta 4+18+36+54:4=28, eli keskimäärin 28-euroa/hehtaari :o
Ja tuo taitaa pykälän vielä tuosta tippua, jos se kasvipeitteisyys on syysviljaa tai -rypsiä, josta korvausta ei saakaan. Tippuuko tosta laskelmasta sitten toi 4-euroa pois, vai 54-euroa? ???
-
Eikös sitä korvausta saa ensimmäiseltä 20% hulppeat 4-euroa. Seuraava 20%=18-euroa. Seuraava 20%=36-euroa ja vasta seuraava 20%=54-euroa. Eli saat tuosta 80% kasvipeitteisyydesta 4+18+36+54:4=28, eli keskimäärin 28-euroa/hehtaari :o
Ja tuo taitaa pykälän vielä tuosta tippua, jos se kasvipeitteisyys on syysviljaa tai -rypsiä, josta korvausta ei saakaan. Tippuuko tosta laskelmasta sitten toi 4-euroa pois, vai 54-euroa? ???
Laskea voi monella tavalla, mutta ei kait sentäs tuolla tavalla ? Vai onko näissä kaikissa nyt kompa takana? Minkäs sortin lakimiehellä nämä pitää oikein luettaa , ennen kuin ittensä tuohon liekaan laittaakaan.
-
Koulutuksessa sanottiin näin; aina saa kyntää 20%, toinen 20% voi olla LHP yms, ja sit paljonko kukin jättää muuta. Eli nyt on vasta 20% täynnä, eli minimi. Sit loppuja saa kukin laittaa...
-
No voi hyvä ihme... :o
20%-->4e
40%-->18e
60%-->36e
80%-->54e KOHDENTAMISALUEELLA.
-
Koulutuksessa sanottiin näin; aina saa kyntää 20%, toinen 20% voi olla LHP yms, ja sit paljonko kukin jättää muuta. Eli nyt on vasta 20% täynnä, eli minimi. Sit loppuja saa kukin laittaa...
Ei hyvää päivää... :o
Saat sää kyntää vaikka kaikki mut 20% PITÄÄ OLLA esmes kultivoitua tai vihreetä...
-
Juu ja toisen 20% saa aina vaikka kyntää, siis myös jos ottaa rahat 80% mukaan!
-
Juu ja toisen 20% saa aina vaikka kyntää, siis myös jos ottaa rahat 80% mukaan!
Mut jos onkin VM-mies? 100% sängellä? Mites sitten?????
-
Juu ja toisen 20% saa aina vaikka kyntää, siis myös jos ottaa rahat 80% mukaan!
Mut jos onkin VM-mies? 100% sängellä? Mites sitten?????
Tai mitäs sitten kun onkin 79% ::)
-
Juu ja toisen 20% saa aina vaikka kyntää, siis myös jos ottaa rahat 80% mukaan!
Mut jos onkin VM-mies? 100% sängellä? Mites sitten?????
Tai mitäs sitten kun onkin 79% ::)
;D
-
Eikös sitä korvausta saa ensimmäiseltä 20% hulppeat 4-euroa. Seuraava 20%=18-euroa. Seuraava 20%=36-euroa ja vasta seuraava 20%=54-euroa. Eli saat tuosta 80% kasvipeitteisyydesta 4+18+36+54:4=28, eli keskimäärin 28-euroa/hehtaari :o
Ja tuo taitaa pykälän vielä tuosta tippua, jos se kasvipeitteisyys on syysviljaa tai -rypsiä, josta korvausta ei saakaan. Tippuuko tosta laskelmasta sitten toi 4-euroa pois, vai 54-euroa? ???
-
Kyl tää tästä hahmottuu. Muistaa vaan että kerääjä-kuivalanta-kasvipeitteisyys tekee 176e-194e, 60% tai 80% kasvipeitteisyydellä.
Peruspaketti 110+68+217+54.
Hyvältä näyttää kun ottaa vielä 20% riistapeltoo, 300+110+68+217 :)
-
jos on suorakylväjä, niin ei muuta ku tarkkana paperihommien kanssa että saa kaikki € pois ;)
-
Perus setti+aluskasvi+valkuais kasvi+ luomu+kasvipeitteisyys
Perussetti+suojakaista.
-
Palataas vielä tähän:
"Seuraavilla aloilla voit nostaa sitoumusalasi kasvipeitteisyysprosenttia, vaikka näille aloille ei maksetakaan kasvipeitteisyyskorvausta:
kesanto, johon kasvukauden jälkeen kylvät syysviljan tai syysöljykasvin tai joka on nurmen tai sängen peittämä;
ympäristösitoumuksen mukaisiin toimenpiteisiin sisältyvä suojavyöhyke, monivuotinen ympäristönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspelto"
Mites toi lasketaan???
-
jos on suorakylväjä, niin ei muuta ku tarkkana paperihommien kanssa että saa kaikki € pois ;)
Suorakylväjällä on helppo laskutehtävä, kokonaisalan kun kertoo 0,8:lla, niin tulo on se ala minkä voi jättää sängelle, lopun alan voi käsitellä sit miten lystää.
-
Palataas vielä tähän:
"Seuraavilla aloilla voit nostaa sitoumusalasi kasvipeitteisyysprosenttia, vaikka näille aloille ei maksetakaan kasvipeitteisyyskorvausta:
kesanto, johon kasvukauden jälkeen kylvät syysviljan tai syysöljykasvin tai joka on nurmen tai sängen peittämä;
ympäristösitoumuksen mukaisiin toimenpiteisiin sisältyvä suojavyöhyke, monivuotinen ympäristönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspelto"
Mites toi lasketaan???
Mikä lukko sulle nyt on tullut? Siis ne lasketaan kuten "kasvipeitteiset viljelykasvit" yhteen mutta noiden aloilta ei vaan makseta ... eli jos peltoalasta on vaikka 20% noita ja 60% "viljelykasvin kasvipeitettä" yhteensä 80% mutta ala jolle saa 54euroa on 60% ;D
-
Tervehdys asiantuntijat! Osaatteko sanoa miltäs sitä säästyy,jos ei tohon ymppiin ruksii pistä?Onko mitään vaikutusta esim ruiskutuksiin yms. ja mites noi maanäytteet?
-
Tervehdys asiantuntijat! Osaatteko sanoa miltäs sitä säästyy,jos ei tohon ymppiin ruksii pistä?Onko mitään vaikutusta esim ruiskutuksiin yms. ja mites noi maanäytteet?
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=61149.0
-
Palataas vielä tähän:
"Seuraavilla aloilla voit nostaa sitoumusalasi kasvipeitteisyysprosenttia, vaikka näille aloille ei maksetakaan kasvipeitteisyyskorvausta:
kesanto, johon kasvukauden jälkeen kylvät syysviljan tai syysöljykasvin tai joka on nurmen tai sängen peittämä;
ympäristösitoumuksen mukaisiin toimenpiteisiin sisältyvä suojavyöhyke, monivuotinen ympäristönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspelto"
Mites toi lasketaan???
Mikä lukko sulle nyt on tullut? Siis ne lasketaan kuten "kasvipeitteiset viljelykasvit" yhteen mutta noiden aloilta ei vaan makseta ... eli jos peltoalasta on vaikka 20% noita ja 60% "viljelykasvin kasvipeitettä" yhteensä 80% mutta ala jolle saa 54euroa on 60% ;D
Onko varma ettei 20%=0=euroa, seuraava 20%=4-euroa, Seuraava 20%=18-euroa ja viimeinen 20%=36-euroa :)
-
Tervehdys asiantuntijat! Osaatteko sanoa miltäs sitä säästyy,jos ei tohon ymppiin ruksii pistä?Onko mitään vaikutusta esim ruiskutuksiin yms. ja mites noi maanäytteet?
No ruiskutuksiin vaikuttavat yleiset ehdot, mutta ymppiehdoissa on kehotettu niinkö tuplasti vielä siihen IPM kasvinsuojeluun. Vuotta pitempään pitää ympissä säilyttää ruiskutusasiakirjat. Kasvinsuojeluaineiden käsittely ja varastointi ja kurssi ja ruiskun testaus ovat samat. Sitä päivän ymppikurssia ei tarvitse käydä.
Maanäytteistä ei ole puhuttu yleisissä ehdoissa. 1 m suojakaista pitää olla myös ympin ulkopuolella.
Muistiinpanovelvollisuuden alla on hankitut lannoitteet ja satotiedot ja tietty viljelykasvit, jotta ne voi laittaa vipuhakemukseenkin, , mutta uskoisin, että karkeammalla erittelyllä mennään. Lannoitukset tehdään vanhaan malliin kivennäismaat ja eloperäiset maat-jaottelulla. Fosforia saa laittaa 70 kg/ha.
Lannanlevitykset ja lantalat ja patteroinnit, ne ovat nitraattiasetuksessa.
-SS-
-
Palataas vielä tähän:
"Seuraavilla aloilla voit nostaa sitoumusalasi kasvipeitteisyysprosenttia, vaikka näille aloille ei maksetakaan kasvipeitteisyyskorvausta:
kesanto, johon kasvukauden jälkeen kylvät syysviljan tai syysöljykasvin tai joka on nurmen tai sängen peittämä;
ympäristösitoumuksen mukaisiin toimenpiteisiin sisältyvä suojavyöhyke, monivuotinen ympäristönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspelto"
Mites toi lasketaan???
Mikä lukko sulle nyt on tullut? Siis ne lasketaan kuten "kasvipeitteiset viljelykasvit" yhteen mutta noiden aloilta ei vaan makseta ... eli jos peltoalasta on vaikka 20% noita ja 60% "viljelykasvin kasvipeitettä" yhteensä 80% mutta ala jolle saa 54euroa on 60% ;D
Onko varma ettei 20%=0=euroa, seuraava 20%=4-euroa, Seuraava 20%=18-euroa ja viimeinen 20%=36-euroa :)
Mun päättelykyvyn mukaan taulukko pitäis olla sitten muodossa
0-20% 0eur
20-40% 4 eur jne. Tuolla lailla sitä ei ole ilmoitettu sitoomusehdoissa .
-
Palataas vielä tähän:
"Seuraavilla aloilla voit nostaa sitoumusalasi kasvipeitteisyysprosenttia, vaikka näille aloille ei maksetakaan kasvipeitteisyyskorvausta:
kesanto, johon kasvukauden jälkeen kylvät syysviljan tai syysöljykasvin tai joka on nurmen tai sängen peittämä;
ympäristösitoumuksen mukaisiin toimenpiteisiin sisältyvä suojavyöhyke, monivuotinen ympäristönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspelto"
Mites toi lasketaan???
Mikä lukko sulle nyt on tullut? Siis ne lasketaan kuten "kasvipeitteiset viljelykasvit" yhteen mutta noiden aloilta ei vaan makseta ... eli jos peltoalasta on vaikka 20% noita ja 60% "viljelykasvin kasvipeitettä" yhteensä 80% mutta ala jolle saa 54euroa on 60% ;D
Onko varma ettei 20%=0=euroa, seuraava 20%=4-euroa, Seuraava 20%=18-euroa ja viimeinen 20%=36-euroa :)
Mun päättelykyvyn mukaan taulukko pitäis olla sitten muodossa
0-20% 0eur
20-40% 4 eur jne. Tuolla lailla sitä ei ole ilmoitettu sitoomusehdoissa .
Elikkäkö riittääkin 61%, että saa 54-euroa koko tolta 61-prosentin pinta-alalta ???
-
Palataas vielä tähän:
"Seuraavilla aloilla voit nostaa sitoumusalasi kasvipeitteisyysprosenttia, vaikka näille aloille ei maksetakaan kasvipeitteisyyskorvausta:
kesanto, johon kasvukauden jälkeen kylvät syysviljan tai syysöljykasvin tai joka on nurmen tai sängen peittämä;
ympäristösitoumuksen mukaisiin toimenpiteisiin sisältyvä suojavyöhyke, monivuotinen ympäristönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspelto"
Mites toi lasketaan???
Mikä lukko sulle nyt on tullut? Siis ne lasketaan kuten "kasvipeitteiset viljelykasvit" yhteen mutta noiden aloilta ei vaan makseta ... eli jos peltoalasta on vaikka 20% noita ja 60% "viljelykasvin kasvipeitettä" yhteensä 80% mutta ala jolle saa 54euroa on 60% ;D
Onko varma ettei 20%=0=euroa, seuraava 20%=4-euroa, Seuraava 20%=18-euroa ja viimeinen 20%=36-euroa :)
Mun päättelykyvyn mukaan taulukko pitäis olla sitten muodossa
0-20% 0eur
20-40% 4 eur jne. Tuolla lailla sitä ei ole ilmoitettu sitoomusehdoissa .
Elikkäkö riittääkin 61%, että saa 54-euroa koko tolta 61-prosentin pinta-alalta ???
Ei varmaankaan, vaan saat se 36 euroa sille pinta-alalle, joka on normisti viljeltyä.
Tätä on vaikea monen mieltää, mutta jos 100 ha viljelijällä on 50ha viherlannoitusnurmia,
LHP:ta ympäristönurmia ja monimuotoisuuspeltoja, riistaa ym, ja 20 ha kevytmuokattua, silloin hänellä on 70 ha eli 70% kasvipeitteisyyttä, saa 36€ korvauksen, mutta arvatkaapas, mille alalle ? No vain sille 20 ha:lle !
Eli jaettuna 70 ha:lle onkin tehollinen korvaus 10,30 €/kasvipeite-ha, koko tilan alalle (vanhan ympin tapaan) 7,20 €/ ha !
Liian moni katsoi summia, ja ajatteli, että maksatus menisi vanhan ympin lisätoimenpiteen mukaan! Ajatteli vikaan.
Eli hömpät kerryttää, mutta niiden alalta ei makseta !
-SS-
-
Notta että, jos on 39-prosenttia kasvipeitteisyyttä, niin saa 4-euroa/hehtaari koko tolta 39:ltä prosentilta :o
-
Kuis me "oikeat viljelijät", joiden pitäisi pellon tuotoksilla ruokkia eläimet ja saada ne lannat sinne peltoa ravitsemaan? Ei hömppää, vai onko pakko olla hömppää? Laitetaanko joku pelto sittenkin pajulle vai ollaanko lannoittamatta jotain ja se on suojavyöhykettä?
Eli jos mulla on 50ha heinää ja 20ha kauraa, täytyykö olla vielä jotain muuta? Eli jos sitten olis jotain 10ha kesantoa? Täytyykö mulla olla vielä useampaakin kasvia? Joojoo, hakuoppaat ja kaikki neuvoa-antavat on luettu, mutta kun ne muuttuu vielä kuitenkin...
-
Notta että, jos on 39-prosenttia kasvipeitteisyyttä, niin saa 4-euroa/hehtaari koko tolta 39:ltä prosentilta :o
Niin kyllä, mutta jos sulla on se 20% kevytmuokattua ja loput LHP ja riistaa. saatkin vain 20 ha:lta sen 4€ ! Sitten jos lisäät riistaa 1% lisää, saat 18 € mutta edelleen vaan siltä 20 ha:lta !
Tämä on vain toimenpiteen varsinaisesti puuhaillulta alalta maksettavan korvauksen hieno piirre ! LHP:t ja riistat sattuvat vaan olemaan kasvipeitteisiä, ja niistä on jo saanut toisen puuhakorvauksen valmiiksi.
-SS-
-
Kuis me "oikeat viljelijät", joiden pitäisi pellon tuotoksilla ruokkia eläimet ja saada ne lannat sinne peltoa ravitsemaan? Ei hömppää, vai onko pakko olla hömppää? Laitetaanko joku pelto sittenkin pajulle vai ollaanko lannoittamatta jotain ja se on suojavyöhykettä?
Eli jos mulla on 50ha heinää ja 20ha kauraa, täytyykö olla vielä jotain muuta? Eli jos sitten olis jotain 10ha kesantoa? Täytyykö mulla olla vielä useampaakin kasvia? Joojoo, hakuoppaat ja kaikki neuvoa-antavat on luettu, mutta kun ne muuttuu vielä kuitenkin...
Vaikuttaako tähän muuten jotain tukialueet ? Ainakin täällä meillä C:llä saa olla vaikka kaikki nurmea, ei tarvi kenkäheiniä viljellä. Jos viljelee muuta kuin nurmea, niin korkeintaan 75% yhtä kasvia, loput sitten vaikka kenkäheiniä.
-
Notta että, jos on 39-prosenttia kasvipeitteisyyttä, niin saa 4-euroa/hehtaari koko tolta 39:ltä prosentilta :o
Niin kyllä, mutta jos sulla on se 20% kevytmuokattua ja loput LHP ja riistaa. saatkin vain 20 ha:lta sen 4€ ! Sitten jos lisäät riistaa 1% lisää, saat 18 € mutta edelleen vaan siltä 20 ha:lta !
Tämä on vain toimenpiteen varsinaisesti puuhaillulta alalta maksettavan korvauksen hieno piirre ! LHP:t ja riistat sattuvat vaan olemaan kasvipeitteisiä, ja niistä on jo saanut toisen puuhakorvauksen valmiiksi.
-SS-
Eihän LHP-riistaa saanu olla kun 15% ???
-
Notta että, jos on 39-prosenttia kasvipeitteisyyttä, niin saa 4-euroa/hehtaari koko tolta 39:ltä prosentilta :o
Niin kyllä, mutta jos sulla on se 20% kevytmuokattua ja loput LHP ja riistaa. saatkin vain 20 ha:lta sen 4€ ! Sitten jos lisäät riistaa 1% lisää, saat 18 € mutta edelleen vaan siltä 20 ha:lta !
Tämä on vain toimenpiteen varsinaisesti puuhaillulta alalta maksettavan korvauksen hieno piirre ! LHP:t ja riistat sattuvat vaan olemaan kasvipeitteisiä, ja niistä on jo saanut toisen puuhakorvauksen valmiiksi.
-SS-
Eihän LHP-riistaa saanu olla kun 15% ???
Mutta nurmea sitten lisää , siis LHP ;)
Mutta kyllä tuossa -SS- kumminkin on joku juju, että ei makseta kahdesta asiasta yhtä aikaa. Tuon sentäs tajuua jotenkin meikeläinenkin, miksi ei. Toisin kuin moni muu asia.
-
Notta että, jos on 39-prosenttia kasvipeitteisyyttä, niin saa 4-euroa/hehtaari koko tolta 39:ltä prosentilta :o
Niin kyllä, mutta jos sulla on se 20% kevytmuokattua ja loput LHP ja riistaa. saatkin vain 20 ha:lta sen 4€ ! Sitten jos lisäät riistaa 1% lisää, saat 18 € mutta edelleen vaan siltä 20 ha:lta !
Tämä on vain toimenpiteen varsinaisesti puuhaillulta alalta maksettavan korvauksen hieno piirre ! LHP:t ja riistat sattuvat vaan olemaan kasvipeitteisiä, ja niistä on jo saanut toisen puuhakorvauksen valmiiksi.
-SS-
No tätä hain esimerkilläni. Eli se paskaruohoala kerryttää peitteisyyttä mut korvaus maksetaan vaan viljelysalelle.
Ihan kätevää mun mielestä koska sen kasvipeitteisyystuen saa koko kelvolliselle tuotantoalalle mut ei rikka-alelle. Ihan ymmärrettävää jos riistastakin saa liki 700euroa rullakarhilla, huiskalla ja lajittelujätteillä.
-
Notta että, jos on 39-prosenttia kasvipeitteisyyttä, niin saa 4-euroa/hehtaari koko tolta 39:ltä prosentilta :o
Niin kyllä, mutta jos sulla on se 20% kevytmuokattua ja loput LHP ja riistaa. saatkin vain 20 ha:lta sen 4€ ! Sitten jos lisäät riistaa 1% lisää, saat 18 € mutta edelleen vaan siltä 20 ha:lta !
Tämä on vain toimenpiteen varsinaisesti puuhaillulta alalta maksettavan korvauksen hieno piirre ! LHP:t ja riistat sattuvat vaan olemaan kasvipeitteisiä, ja niistä on jo saanut toisen puuhakorvauksen valmiiksi.
-SS-
Eihän LHP-riistaa saanu olla kun 15% ???
Viljasuomessa saa.
-
Koskas ton kasvipeitteisyyden saa aikaisintaan muokata, voiko vaikka jo joulu- tammikuussa jos on keliä?
-
Notta että, jos on 39-prosenttia kasvipeitteisyyttä, niin saa 4-euroa/hehtaari koko tolta 39:ltä prosentilta :o
Niin kyllä, mutta jos sulla on se 20% kevytmuokattua ja loput LHP ja riistaa. saatkin vain 20 ha:lta sen 4€ ! Sitten jos lisäät riistaa 1% lisää, saat 18 € mutta edelleen vaan siltä 20 ha:lta !
Tämä on vain toimenpiteen varsinaisesti puuhaillulta alalta maksettavan korvauksen hieno piirre ! LHP:t ja riistat sattuvat vaan olemaan kasvipeitteisiä, ja niistä on jo saanut toisen puuhakorvauksen valmiiksi.
-SS-
Eihän LHP-riistaa saanu olla kun 15% ???
Niin, en tiennyt, että et ole kohdentamisalueella. kohdentamisalueen 18€merkkaa et saa olla LHP+ riista [edit] 20% . No sanotaan, että sulla on 20% kevytmuokattua, 10 % suojavyöhykettä 15% LHP + riista. Saat 20% alalta vaan sen 4% he he ei noilla kuuhun mennä.
-SS-
-
Koskas ton kasvipeitteisyyden saa aikaisintaan muokata, voiko vaikka jo joulu- tammikuussa jos on keliä?
E-ei. Kylvömuokkaukseen tai vastaavaan toimenpiteeseen asti on pidettävä kasvipeitteisenä.
-SS-
-
Notta että, jos on 39-prosenttia kasvipeitteisyyttä, niin saa 4-euroa/hehtaari koko tolta 39:ltä prosentilta :o
Niin kyllä, mutta jos sulla on se 20% kevytmuokattua ja loput LHP ja riistaa. saatkin vain 20 ha:lta sen 4€ ! Sitten jos lisäät riistaa 1% lisää, saat 18 € mutta edelleen vaan siltä 20 ha:lta !
Tämä on vain toimenpiteen varsinaisesti puuhaillulta alalta maksettavan korvauksen hieno piirre ! LHP:t ja riistat sattuvat vaan olemaan kasvipeitteisiä, ja niistä on jo saanut toisen puuhakorvauksen valmiiksi.
-SS-
Eihän LHP-riistaa saanu olla kun 15% ???
Niin, en tiennyt, että et ole kohdentamisalueella. kohdentamisalueen 18€merkkaa et saa olla LHP+ riista 25% . No sanotaan, että sulla on 20% kevytmuokattua, 10 % suojavyöhykettä 15% LHP + riista. Saat 20% alalta vaan sen 4% he he ei noilla kuuhun mennä.
-SS-
Mistä helvetistä näkee missä ja mikä on kohdentamisalue :-[
-
Koskas ton kasvipeitteisyyden saa aikaisintaan muokata, voiko vaikka jo joulu- tammikuussa jos on keliä?
E-ei. Kylvömuokkaukseen tai vastaavaan toimenpiteeseen asti on pidettävä kasvipeitteisenä.
-SS-
Mutta jos päästelee muokkarilla tammikuussa, kylvää siihen sitten keväällä äjestämättä, niin eikö se tammikuinen ole sitten kylvömuokkausta ???
-
Notta että, jos on 39-prosenttia kasvipeitteisyyttä, niin saa 4-euroa/hehtaari koko tolta 39:ltä prosentilta :o
Niin kyllä, mutta jos sulla on se 20% kevytmuokattua ja loput LHP ja riistaa. saatkin vain 20 ha:lta sen 4€ ! Sitten jos lisäät riistaa 1% lisää, saat 18 € mutta edelleen vaan siltä 20 ha:lta !
Tämä on vain toimenpiteen varsinaisesti puuhaillulta alalta maksettavan korvauksen hieno piirre ! LHP:t ja riistat sattuvat vaan olemaan kasvipeitteisiä, ja niistä on jo saanut toisen puuhakorvauksen valmiiksi.
-SS-
Eihän LHP-riistaa saanu olla kun 15% ???
Niin, en tiennyt, että et ole kohdentamisalueella. kohdentamisalueen 18€merkkaa et saa olla LHP+ riista 25% . No sanotaan, että sulla on 20% kevytmuokattua, 10 % suojavyöhykettä 15% LHP + riista. Saat 20% alalta vaan sen 4% he he ei noilla kuuhun mennä.
-SS-
Mistä helvetistä näkee missä ja mikä on kohdentamisalue :-[
Mainitsin virheellisesti et LHP + riista saa olla 25% kohdentamisalueella se onkin 20% yhteensä. Tai jotain. Eli esimerkkinä voisi muuttua, että on 15% LHP, 5% riista ja 5% kesanto, jolle kylvetään syysvilja. Tällöin tulee se kasvipeitteisyyskorvauskertymä mutta ei maksatus ja täydet luonnonhaittakorvaukset vielä.
Kohdentamisaluee kunnat ympäristökorvauksen sitoumusehdoissa ss. 62-63
-SS-
-
Koskas ton kasvipeitteisyyden saa aikaisintaan muokata, voiko vaikka jo joulu- tammikuussa jos on keliä?
E-ei. Kylvömuokkaukseen tai vastaavaan toimenpiteeseen asti on pidettävä kasvipeitteisenä.
-SS-
Mutta jos päästelee muokkarilla tammikuussa, kylvää siihen sitten keväällä äjestämättä, niin eikö se tammikuinen ole sitten kylvömuokkausta ???
Eikun se on aikaiseen kylvöön hurahtanu yks loimaalainen. En ny muista ketä, mut joku.
-SS-
-
Jep löytyikin jo...
http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Documents/Kohdentamisalue_suojanurmi_LHP.jpg
http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Documents/kohdentamisalue_Talvikasvi.jpg
-
Palataas vielä tähän:
"Seuraavilla aloilla voit nostaa sitoumusalasi kasvipeitteisyysprosenttia, vaikka näille aloille ei maksetakaan kasvipeitteisyyskorvausta:
kesanto, johon kasvukauden jälkeen kylvät syysviljan tai syysöljykasvin tai joka on nurmen tai sängen peittämä;
ympäristösitoumuksen mukaisiin toimenpiteisiin sisältyvä suojavyöhyke, monivuotinen ympäristönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspelto"
Mites toi lasketaan???
Mikä lukko sulle nyt on tullut? Siis ne lasketaan kuten "kasvipeitteiset viljelykasvit" yhteen mutta noiden aloilta ei vaan makseta ... eli jos peltoalasta on vaikka 20% noita ja 60% "viljelykasvin kasvipeitettä" yhteensä 80% mutta ala jolle saa 54euroa on 60% ;D
Onko varma ettei 20%=0=euroa, seuraava 20%=4-euroa, Seuraava 20%=18-euroa ja viimeinen 20%=36-euroa :)
Mun päättelykyvyn mukaan taulukko pitäis olla sitten muodossa
0-20% 0eur
20-40% 4 eur jne. Tuolla lailla sitä ei ole ilmoitettu sitoomusehdoissa .
Elikkäkö riittääkin 61%, että saa 54-euroa koko tolta 61-prosentin pinta-alalta ???
Ei varmaankaan, vaan saat se 36 euroa sille pinta-alalle, joka on normisti viljeltyä.
Tätä on vaikea monen mieltää, mutta jos 100 ha viljelijällä on 50ha viherlannoitusnurmia,
LHP:ta ympäristönurmia ja monimuotoisuuspeltoja, riistaa ym, ja 20 ha kevytmuokattua, silloin hänellä on 70 ha eli 70% kasvipeitteisyyttä, saa 36€ korvauksen, mutta arvatkaapas, mille alalle ? No vain sille 20 ha:lle !
Eli jaettuna 70 ha:lle onkin tehollinen korvaus 10,30 €/kasvipeite-ha, koko tilan alalle (vanhan ympin tapaan) 7,20 €/ ha !
Liian moni katsoi summia, ja ajatteli, että maksatus menisi vanhan ympin lisätoimenpiteen mukaan! Ajatteli vikaan.
Eli hömpät kerryttää, mutta niiden alalta ei makseta !
-SS-
Mielestäni asia ei mene noin kohdentamisalueella. Eli tämän tilan kasvipeitteisyys-% on 60 (70 ei tunneta), joten korvaus on 36 eur / ha. Korvaus maksetaan muille hehtaareille mutta ei edellämainituille "hömpille". Eli korvaus (20 ha + 30 ha) x 36 eur/ha = 1.800 eur eli keskimäärin koko tilallle 18 eur/ha.
Rautalangasta vääntäen muutama esimerkki kohdentamisalueella:
1. 100 ha tila, kevytmuokattua 20 ha, loppu kynnettyä, 80 ha: kasvipeitteisyydestä maksetaan 100 x 4 eur = 400 eur (kasvipeitteisyys 20 %)
2. 100 ha tila, kevytmuokattua 20 ha, suojavyöhyke 20 ha, kynnettyä 60 ha: kasvipeitteisyydestä maksetaan 80 x 18 eur = 1.440 eur eli keskimäärin 14, 4 eur / ha (kasvipeitteisyys 40 %)
3. 100 ha tila, kevytmuokattua 20 ha, suojavyöhyke 20 ha, kerääjäkasvi / sänki käsittelemätön talven yli 20 ha, kerääjäkasvi / viljan sänki, glyfosaatti syksyllä 20 ha, 20 ha kyntö. Kasvipeitteisyydestä maksetaan 80 x 36 eur = 2.880 eur eli keskimäärin 28, 8 eur/ha (kasvipeitteisyys 60 %)
-
Mielestäni asia ei mene noin kohdentamisalueella. Eli tämän tilan kasvipeitteisyys-% on 60 (70 ei tunneta), joten korvaus on 36 eur / ha. Korvaus maksetaan muille hehtaareille mutta ei edellämainituille "hömpille". Eli korvaus (20 ha + 30 ha) x 36 eur/ha = 1.800 eur eli keskimäärin koko tilallle 18 eur/ha.
Rautalangasta vääntäen muutama esimerkki kohdentamisalueella:
1. 100 ha tila, kevytmuokattua 20 ha, loppu kynnettyä, 80 ha: kasvipeitteisyydestä maksetaan 100 x 4 eur = 400 eur (kasvipeitteisyys 20 %)
2. 100 ha tila, kevytmuokattua 20 ha, suojavyöhyke 20 ha, kynnettyä 60 ha: kasvipeitteisyydestä maksetaan 80 x 18 eur = 1.440 eur eli keskimäärin 14, 4 eur / ha (kasvipeitteisyys 40 %)
3. 100 ha tila, kevytmuokattua 20 ha, suojavyöhyke 20 ha, kerääjäkasvi / sänki käsittelemätön talven yli 20 ha, kerääjäkasvi / viljan sänki, glyfosaatti syksyllä 20 ha, 20 ha kyntö. Kasvipeitteisyydestä maksetaan 80 x 36 eur = 2.880 eur eli keskimäärin 28, 8 eur/ha (kasvipeitteisyys 60 %)
Niin eli kasvipeitteisyydestä siis taidetaan maksaa niillekin viljelyhehtaareille, joilla ei toimenpidettä toteuteta. Silloin tämä menee näin. Kuitenkin tuosta hömpästä ollaan yhtä mieltä. Ja siis tuo 70 ha mainitsin juuri sen takia, ettei ihmisille jää käsitystä, että pitää olla jokin tasaluku, muuten ei saisi kasvipeitteisyyttä. Eli 70% toteuttaa 60% kasvipeitteisyysehdon, mutta ei täytä 80% ehtoa. Tällaistakin epäselvyyttä oli vanhemman viljelijäväestön keskuudessa kysymyksistä päätellen, kun sivusta kuuntelin.
Olen sitä mieltä, että tuo 30 ha kasvipeiterahan maksatus sen 20 ha kevytmuokatun lisäksi kynnetylle, siis sellaiselle alalle, jolla ei toimenpidettä toteuteta, ei ole toimenpiteen tarkoituksen kannalta tarkasteltuna perusteltu, aivan kuin kerääjäkasveistakaan ei makseta koko tilan viljellylle alalle, vaikka vain osalla on kerääjäkasvi.
Mutta siis tämä ympäristökorvaus onkin keskeneräinen, liikaa vanhaan ympäristötukeen ajatusmallina liittynyt ja epävakaa johdannaisvaikutuksiltaan (rahojen äkkinäinen loppuminen useimmiten pilaa tavoitteet) . Ajatus yksittäisestä toimenpiteestä aina koko tilan lisätulotukena on todella vaikea poisoppia.
-SS-
-
Mielestäni asia ei mene noin kohdentamisalueella. Eli tämän tilan kasvipeitteisyys-% on 60 (70 ei tunneta), joten korvaus on 36 eur / ha. Korvaus maksetaan muille hehtaareille mutta ei edellämainituille "hömpille". Eli korvaus (20 ha + 30 ha) x 36 eur/ha = 1.800 eur eli keskimäärin koko tilallle 18 eur/ha.
Rautalangasta vääntäen muutama esimerkki kohdentamisalueella:
1. 100 ha tila, kevytmuokattua 20 ha, loppu kynnettyä, 80 ha: kasvipeitteisyydestä maksetaan 100 x 4 eur = 400 eur (kasvipeitteisyys 20 %)
2. 100 ha tila, kevytmuokattua 20 ha, suojavyöhyke 20 ha, kynnettyä 60 ha: kasvipeitteisyydestä maksetaan 80 x 18 eur = 1.440 eur eli keskimäärin 14, 4 eur / ha (kasvipeitteisyys 40 %)
3. 100 ha tila, kevytmuokattua 20 ha, suojavyöhyke 20 ha, kerääjäkasvi / sänki käsittelemätön talven yli 20 ha, kerääjäkasvi / viljan sänki, glyfosaatti syksyllä 20 ha, 20 ha kyntö. Kasvipeitteisyydestä maksetaan 80 x 36 eur = 2.880 eur eli keskimäärin 28, 8 eur/ha (kasvipeitteisyys 60 %)
Niin eli kasvipeitteisyydestä siis taidetaan maksaa niillekin viljelyhehtaareille, joilla ei toimenpidettä toteuteta. Silloin tämä menee näin. Kuitenkin tuosta hömpästä ollaan yhtä mieltä. Ja siis tuo 70 ha mainitsin juuri sen takia, ettei ihmisille jää käsitystä, että pitää olla jokin tasaluku, muuten ei saisi kasvipeitteisyyttä. Eli 70% toteuttaa 60% kasvipeitteisyysehdon, mutta ei täytä 80% ehtoa. Tällaistakin epäselvyyttä oli vanhemman viljelijäväestön keskuudessa kysymyksistä päätellen, kun sivusta kuuntelin.
Olen sitä mieltä, että tuo 30 ha kasvipeiterahan maksatus sen 20 ha kevytmuokatun lisäksi kynnetylle, siis sellaiselle alalle, jolla ei toimenpidettä toteuteta, ei ole toimenpiteen tarkoituksen kannalta tarkasteltuna perusteltu, aivan kuin kerääjäkasveistakaan ei makseta koko tilan viljellylle alalle, vaikka vain osalla on kerääjäkasvi.
Mutta siis tämä ympäristökorvaus onkin keskeneräinen, liikaa vanhaan ympäristötukeen ajatusmallina liittynyt ja epävakaa johdannaisvaikutuksiltaan (rahojen äkkinäinen loppuminen useimmiten pilaa tavoitteet) . Ajatus yksittäisestä toimenpiteestä aina koko tilan lisätulotukena on todella vaikea poisoppia.
-SS-
Ropot laitan sen puolesta vetoon, että kynnetylle alalle ei makseta kasvipeitteisyys lisää. :)
-
Ropot laitan sen puolesta vetoon, että kynnetylle alalle ei makseta kasvipeitteisyys lisää. :)
Älä viitti manata, joku stalkkeri nähtävästi käy ministeriöstä lukemassa näitä, ja pilaa ehdot hetikohta.
Kun toi oli muutenkin ainoa toimenpide, josta ajattelin edes yrittää rahastaa, siis jos laitan nimen paperiin...
>:(
-SS-
-
Ropot laitan sen puolesta vetoon, että kynnetylle alalle ei makseta kasvipeitteisyys lisää. :)
Älä viitti manata, joku stalkkeri nähtävästi käy ministeriöstä lukemassa näitä, ja pilaa ehdot hetikohta.
Kun toi oli muutenkin ainoa toimenpide, josta ajattelin edes yrittää rahastaa, siis jos laitan nimen paperiin...
>:(
-SS-
Esim. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tarkastajan Veikko Tuomisen saamasta kysymyksestä 429 / 24.3. löytyy tuohon asiaan tarkennusta:
http://www.maaseutumedia.fi/tukikysymykset-veikko-vastaa/
"Ympäristökorvauksen lohkokohtaisena lisätoimenpiteenä kun on peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, niin Mavin ohjeissa lukee, että maksetaan ilmoitetun alan mukaan. Eli maksetaanko tukea 20%, 40%, 60% tai 80% alalle sen mukaan minkä tason valitsee vai kuitenkin koko pinta-alalle, mutta korvaustaso vaihtelee sen mukaan paljonko jättää kasvipeitteiseksi.
VASTAUS:
Jep, koko pinta-alalle sen saavutetun kasvipeitteisyysprosentin mukaan. Paitsi että on tiettyjä pellonkäyttömuotoja, joille ei makseta sitä korvausta, esim. kesanto ja tilapäisesti viljelemättömät alat. Ja myöskään ympäristökorvauksen toimenpide -lohkoille suojavyöhyke, lhp-nurmi, monivuotinen ympäristönurmi, viherlannoitusnurmi ja monimuotoisuuspellot (riistat, maisema, niitty, lintu) ei makseta, mutta ne luetaan siihen kasvipeitteisyysalaan."
-
Nyt alkaisi olla vähintäänkin kohtuullista julkaista
edes tällä hetkellä voimassa oleva tukiohjeistus yhtenäisenä
julkaisuna.
On jokseenkin kohtuutonta, että ensin julkaistaan
kattava tukiohje kauniissa kiiltävissä kansissa (vaikka oliisi pdf)
ja sen jälkeen on viljelijän vastuulla pyrkiä uutisvirrasta
poimimaan voimaan tulleet poikkeukset ja erottaa ne spekulaatioista.
Oikeastaan tukihaun aukeamisen jälkeen ei saisi enää muuttaa
mitään ilman, että hakemuksen jo jättäneitä informoidaan erikseen
muuttuneista seikoista.
-
Ropot laitan sen puolesta vetoon, että kynnetylle alalle ei makseta kasvipeitteisyys lisää. :)
Älä viitti manata, joku stalkkeri nähtävästi käy ministeriöstä lukemassa näitä, ja pilaa ehdot hetikohta.
Kun toi oli muutenkin ainoa toimenpide, josta ajattelin edes yrittää rahastaa, siis jos laitan nimen paperiin...
>:(
-SS-
Esim. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tarkastajan Veikko Tuomisen saamasta kysymyksestä 429 / 24.3. löytyy tuohon asiaan tarkennusta:
http://www.maaseutumedia.fi/tukikysymykset-veikko-vastaa/
"Ympäristökorvauksen lohkokohtaisena lisätoimenpiteenä kun on peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, niin Mavin ohjeissa lukee, että maksetaan ilmoitetun alan mukaan. Eli maksetaanko tukea 20%, 40%, 60% tai 80% alalle sen mukaan minkä tason valitsee vai kuitenkin koko pinta-alalle, mutta korvaustaso vaihtelee sen mukaan paljonko jättää kasvipeitteiseksi.
VASTAUS:
Jep, koko pinta-alalle sen saavutetun kasvipeitteisyysprosentin mukaan. Paitsi että on tiettyjä pellonkäyttömuotoja, joille ei makseta sitä korvausta, esim. kesanto ja tilapäisesti viljelemättömät alat. Ja myöskään ympäristökorvauksen toimenpide -lohkoille suojavyöhyke, lhp-nurmi, monivuotinen ympäristönurmi, viherlannoitusnurmi ja monimuotoisuuspellot (riistat, maisema, niitty, lintu) ei makseta, mutta ne luetaan siihen kasvipeitteisyysalaan."
Kaks kertaa ollut koulutuksessa kuuntelemassa tuon asian. Onneksi mulla oli täydellinen ymmärtämiskatkos ;D
-
Esim. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tarkastajan Veikko Tuomisen saamasta kysymyksestä 429 / 24.3. löytyy tuohon asiaan tarkennusta:
http://www.maaseutumedia.fi/tukikysymykset-veikko-vastaa/
"....koko pinta-alalle sen saavutetun kasvipeitteisyysprosentin mukaan. Paitsi että on tiettyjä pellonkäyttömuotoja, joille ei makseta sitä korvausta, esim. kesanto ja tilapäisesti viljelemättömät alat. Ja myöskään ympäristökorvauksen toimenpide -lohkoille suojavyöhyke, lhp-nurmi, monivuotinen ympäristönurmi, viherlannoitusnurmi ja monimuotoisuuspellot (riistat, maisema, niitty, lintu) ei makseta, mutta ne luetaan siihen kasvipeitteisyysalaan."
Veikko unohti yhden erityisen alueen koko tilan alasta, jolle ei makseta kasvipeitteisyysrahaa:
"Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys - toimenpiteestä ei makseta lohkoille: ....jotka on ilmoitettu viherryttämistuen
ekologiseksi alaksi." Hakuopas, s. 88.
>:( >:( >:(
-SS-
-
Esim. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tarkastajan Veikko Tuomisen saamasta kysymyksestä 429 / 24.3. löytyy tuohon asiaan tarkennusta:
http://www.maaseutumedia.fi/tukikysymykset-veikko-vastaa/
"....koko pinta-alalle sen saavutetun kasvipeitteisyysprosentin mukaan. Paitsi että on tiettyjä pellonkäyttömuotoja, joille ei makseta sitä korvausta, esim. kesanto ja tilapäisesti viljelemättömät alat. Ja myöskään ympäristökorvauksen toimenpide -lohkoille suojavyöhyke, lhp-nurmi, monivuotinen ympäristönurmi, viherlannoitusnurmi ja monimuotoisuuspellot (riistat, maisema, niitty, lintu) ei makseta, mutta ne luetaan siihen kasvipeitteisyysalaan."
Veikko unohti yhden erityisen alueen koko tilan alasta, jolle ei makseta kasvipeitteisyysrahaa:
"Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys - toimenpiteestä ei makseta lohkoille: ....jotka on ilmoitettu viherryttämistuen
ekologiseksi alaksi." Hakuopas, s. 88.
>:( >:( >:(
-SS-
Ei täällä veikon "valtakunnassa" mitään ekologista alaa tarvita ::) Korkeintaan kattava Transiitin huoltoverkosto. Tosin kovin omatoimiselta Transit rassaajalta Veikko vaikuttaa ;D
-
Kuulemani mukaan Jyväskylässä on ollut tällä viikolla tarkastajille suunnattu koulutustilaisuus ymppikorvauksen valvontakäytännöistä, ja siellä olisi puhuttu aika rajuista sanktioprosenteista. Tukiehtojen rikkomisesta seuraavat leikkausprosentit olisivat ihan eri kymmenluvuilla kuin edellisellä kaudella... :o Yli sadan meneviä leikkausprosentteja kuitenkin kohtuullistettaisiin 100% tasolle!
-
Kuulemani mukaan Jyväskylässä on ollut tällä viikolla tarkastajille suunnattu koulutustilaisuus ymppikorvauksen valvontakäytännöistä, ja siellä olisi puhuttu aika rajuista sanktioprosenteista. Tukiehtojen rikkomisesta seuraavat leikkausprosentit olisivat ihan eri kymmenluvuilla kuin edellisellä kaudella... :o Yli sadan meneviä leikkausprosentteja kuitenkin kohtuullistettaisiin 100% tasolle!
Just tuli sähköpotsia, jos esim. valtaojien pyörtänöistä ei löydy sitä metriä, menettää koko ympäritötuen perusosan 54-euroa + 1-5 %:in seuraamus, joka vaikuttaa tilan kaikkiin tukiin! Elikkä, taitaa olla ennenaikaista pelkoa tukirahojen loppuminen tähän vuoteen ??? :-\
-
Kuulemani mukaan Jyväskylässä on ollut tällä viikolla tarkastajille suunnattu koulutustilaisuus ymppikorvauksen valvontakäytännöistä, ja siellä olisi puhuttu aika rajuista sanktioprosenteista. Tukiehtojen rikkomisesta seuraavat leikkausprosentit olisivat ihan eri kymmenluvuilla kuin edellisellä kaudella... :o Yli sadan meneviä leikkausprosentteja kuitenkin kohtuullistettaisiin 100% tasolle!
Just tuli sähköpotsia, jos esim. valtaojien pyörtänöistä ei löydy sitä metriä, menettää koko ympäritötuen perusosan 54-euroa + 1-5 %:in seuraamus, joka vaikuttaa tilan kaikkiin tukiin! Elikkä, taitaa olla ennenaikaista pelkoa tukirahojen loppuminen tähän vuoteen ??? :-\
No tämä johtuu siitä, että metrin valtaojapyörtänöt tulivat kaikkien tukien yleisiin ehtoihin.
-SS-
-
Ja jokaisen ojan reunalla on oltava se metri. Lukekaa vaikka uudesta vesilaista. Uuden vesilain noudattaminen taas on täydentävien ehtojen perusvaatimus... ::)
-
Ja jokaisen ojan reunalla on oltava se metri. Lukekaa vaikka uudesta vesilaista. Uuden vesilain noudattaminen taas on täydentävien ehtojen perusvaatimus... ::)
Koskeeks tuo myös sarkaojia, piiriojia, rajaojia, tienvieriojia, yleensäkin siis kaikkia valtaojia pienempiä ojia myös?
Jos koskee, niin kusessa ollaan.
-
Koskee ja salaojia kanssa rupeaa rahat riittämään. ;D
-
Ennen vanhaan oli kunnia-asia kyntää ojanpyörtänöt tarkkaan, tarvitsi taitoa takavetoisella.
-SS-
-
Ennen vanhaan oli kunnia-asia kyntää ojanpyörtänöt tarkkaan, tarvitsi taitoa takavetoisella.
-SS-
Jos saat taottua yli 70-vuotiaan päähän edes 60sentin mittasäännön, olet kova äijä... ;D
Puhumattakaan metristä, siis penkkaa metri, ei ojan keskeltä. Nämä miehet kun ovat tottuneet käyttämään sarka-auroissa sitä sivulle aurat vievää lisälaitetta, mikä sitten on sen nimi, en tiedä.
-
Ja jokaisen ojan reunalla on oltava se metri. Lukekaa vaikka uudesta vesilaista. Uuden vesilain noudattaminen taas on täydentävien ehtojen perusvaatimus... ::)
Onko täydentävissä ehdoissa ? Ei ollut vanhalla kaudella, täydentävissä ehdoissa mainitaan vain valtaojat ja vesistöt eikä vesilain 4§ ole tekstissä mainittu.
-SS-
-
Ennen vanhaan oli kunnia-asia kyntää ojanpyörtänöt tarkkaan, tarvitsi taitoa takavetoisella.
-SS-
Jos saat taottua yli 70-vuotiaan päähän edes 60sentin mittasäännön, olet kova äijä... ;D
[/quote
Jos saa taottua yli 60-vuotiaalle yleensäkin jotain uutta tai totutusta poikkeavaa perille asti päähän niin ihme on :-\
-
Ja jokaisen ojan reunalla on oltava se metri. Lukekaa vaikka uudesta vesilaista. Uuden vesilain noudattaminen taas on täydentävien ehtojen perusvaatimus... ::)
Onko täydentävissä ehdoissa ? Ei ollut vanhalla kaudella, täydentävissä ehdoissa mainitaan vain valtaojat ja vesistöt eikä vesilain 4§ ole tekstissä mainittu.
-SS-
Vesilaissa kyllä mainitaan metrin piennar, mutta sillä tarkoitetaan ojitusta.
http://www.ym.fi/download/noname/%7BD53693D8-3926-4EB6-8897-C323928D5E21%7D/32131
"Ojaan kuuluu yhden metrin levyinen piennar sen kummallakin puolella. Pientareen
vähimmäisleveys on muutettu vanhan vesilain mukaisesta 60 senttimetristä yhteen
metriin, koska pientareen leveyttä ei yleensä voida määritellä edes usean kymmenen
senttimetrin tarkkuudella. Piennar voi kuitenkin olla yhtä metriä leveämpi, jos niin
on määrätty tai jos maan laatu sitä vaatii.
Pientareella tarkoitetaan säännöksessä aluetta, johon ojittajalla on käyttöoikeus ja
joka jää maa-alueen omistajan käyttövallan ulkopuolelle. Säännös pientareen leveydestä
ei siis koske maanomistajan omia ojia, eikä säännöksellä ole myöskään yhteyttä
maatalouden tukilainsäädännön mukaisiin suojavyöhykkeisiin."
-
Valtaojissa pitää olla 3 metriä suojavyöhyke.
-
Valtaojissa pitää olla 3 metriä suojavyöhyke.
Ja vitut pitää... http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B0A0582EC-5FD8-427F-9236-69674E7DD046%7D/91499
-
Ja jokaisen ojan reunalla on oltava se metri. Lukekaa vaikka uudesta vesilaista. Uuden vesilain noudattaminen taas on täydentävien ehtojen perusvaatimus... ::)
Onko täydentävissä ehdoissa ? Ei ollut vanhalla kaudella, täydentävissä ehdoissa mainitaan vain valtaojat ja vesistöt eikä vesilain 4§ ole tekstissä mainittu.
-SS-
Vesilaissa kyllä mainitaan metrin piennar, mutta sillä tarkoitetaan ojitusta.
http://www.ym.fi/download/noname/%7BD53693D8-3926-4EB6-8897-C323928D5E21%7D/32131
"Ojaan kuuluu yhden metrin levyinen piennar sen kummallakin puolella. Pientareen
vähimmäisleveys on muutettu vanhan vesilain mukaisesta 60 senttimetristä yhteen
metriin, koska pientareen leveyttä ei yleensä voida määritellä edes usean kymmenen
senttimetrin tarkkuudella. Piennar voi kuitenkin olla yhtä metriä leveämpi, jos niin
on määrätty tai jos maan laatu sitä vaatii.
Pientareella tarkoitetaan säännöksessä aluetta, johon ojittajalla on käyttöoikeus ja
joka jää maa-alueen omistajan käyttövallan ulkopuolelle. Säännös pientareen leveydestä
ei siis koske maanomistajan omia ojia, eikä säännöksellä ole myöskään yhteyttä
maatalouden tukilainsäädännön mukaisiin suojavyöhykkeisiin."
Byrokratia natsi koittaa vääntää kaikki asiat pellolle vaikka ne ei sinne kuulu *****kaan vertaa... >:(
-
Valtaojissa pitää olla 3 metriä suojavyöhyke.
Ja vitut pitää... http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B0A0582EC-5FD8-427F-9236-69674E7DD046%7D/91499
"Kuvasarja vastaa 2.3.2012 tilannetta." Kannattaa nettilähteistä katella päivämääriä tarkkaan, ettei lue vanhentunutta tietoa.
-
Valtaojissa pitää olla 3 metriä suojavyöhyke.
Ja vitut pitää... http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B0A0582EC-5FD8-427F-9236-69674E7DD046%7D/91499
"Kuvasarja vastaa 2.3.2012 tilannetta." Kannattaa nettilähteistä katella päivämääriä tarkkaan, ettei lue vanhentunutta tietoa.
Voi katsoa myös Mavin sivuilta ympäristösitoumuksen ehdot. Niissä ei puhuta enää valtaojista mitään, koska 1m valtaojan piennar on tullut yleisiin ehtoihin. 3 m suojakaista on mainittu vesistöjen yhteydessä. Valtaoja ei aina välttämättä ole vesistö, myös sitoumusehtojen maininnassa on vesistön määritteenä käytetty lausetta:
"Suojakaistan tarvetta arvioitaessa apuna käytetään Suomen ympäristökeskuksen tuottamaa ja ylläpitämää uomaverkostoa, jossa on perusteena 10 km2 valuma-alueen koko."
-SS-
-
"Suojakaistan tarvetta arvioitaessa apuna käytetään Suomen ympäristökeskuksen tuottamaa ja ylläpitämää uomaverkostoa, jossa on perusteena 10 km2 valuma-alueen koko."
-SS-
Noi taas löytyy vipukartoilta, ei tarvi itse päätään vaivata... ::)
-
9 metriä leveä kanava, siihen laitettiin 3m kaista. Ojanston pituus noin 20 km. Valuma'aluetta en nyt muista. Tällä mennään,oikein tai väärin.
-
Olenko sokea vai enkö vain löydä, mutta näkeeko kukaan fosforilannoitustaulukossa siemennurmea? Meinasin nuo... paperityöt saada valmiiksi... mutta ei kait tuo nyt 0 ole, ei ennen ollut ainakaan.
-
Ennen vanhaan oli kunnia-asia kyntää ojanpyörtänöt tarkkaan, tarvitsi taitoa takavetoisella.
-SS-
Jos saat taottua yli 70-vuotiaan päähän edes 60sentin mittasäännön, olet kova äijä... ;D
Puhumattakaan metristä, siis penkkaa metri, ei ojan keskeltä. Nämä miehet kun ovat tottuneet käyttämään sarka-auroissa sitä sivulle aurat vievää lisälaitetta, mikä sitten on sen nimi, en tiedä.
Ei siihen tartte 70-vuotta, allekin riittää :P On joskus kyntänyt keväällä jonkin pidemmän soiron, kun on nähnyt että oon jättänyt reilusti kyntämättä ts. yli 3m vesistön varteen. Nyt kavensi "tietä" ts. nurmella olevaa kaistaletta reilusta kolmesta metristä ehkä nippanappa kolmeen metriin, allekin.
Syksyllä kun roundupin laittaa ojanlaitaan, on sama onko se viimeinen puolimetriä kynnetty vai ei, kun vieskalaisella siemen menee koskemattomaankin peltoon. Samoin nuo ojanpyörtänöt, ellei ojanpyörtänö putoile paikoitellen ojaan, on sitä liian leveästi >:(
Tuossa tältä keväältä _ihan itte_ kyntäen, jätin reilua piennarta mitä ei kuvasta kyllä huomaa :) Ojanlaita painui hetkessä ojaan ja traktori yritti perässä. Just tätä varten pitäisi tietyillä mailla olla reilut pientareet. Onneks oli ihan kodin vieressä, 17km ja se vajaa seitenkymppinen tuli vetämään pois. Ei mutissut mitään liian leveästä pientareesta, näki että reilu oli piennar ja silti humpsahti, vesi oli ojassa noin puolimetriä pellon pinnasta :)
(http://i5.aijaa.com/t/00391/13871232.t.jpg) (http://aijaa.com/GHNWE0)
-
Ja jokaisen ojan reunalla on oltava se metri. Lukekaa vaikka uudesta vesilaista. Uuden vesilain noudattaminen taas on täydentävien ehtojen perusvaatimus... ::)
Onko täydentävissä ehdoissa ? Ei ollut vanhalla kaudella, täydentävissä ehdoissa mainitaan vain valtaojat ja vesistöt eikä vesilain 4§ ole tekstissä mainittu.
-SS-
Vesilaissa kyllä mainitaan metrin piennar, mutta sillä tarkoitetaan ojitusta.
http://www.ym.fi/download/noname/%7BD53693D8-3926-4EB6-8897-C323928D5E21%7D/32131
"Ojaan kuuluu yhden metrin levyinen piennar sen kummallakin puolella. Pientareen
vähimmäisleveys on muutettu vanhan vesilain mukaisesta 60 senttimetristä yhteen
metriin, koska pientareen leveyttä ei yleensä voida määritellä edes usean kymmenen
senttimetrin tarkkuudella. Piennar voi kuitenkin olla yhtä metriä leveämpi, jos niin
on määrätty tai jos maan laatu sitä vaatii.
Pientareella tarkoitetaan säännöksessä aluetta, johon ojittajalla on käyttöoikeus ja
joka jää maa-alueen omistajan käyttövallan ulkopuolelle. Säännös pientareen leveydestä
ei siis koske maanomistajan omia ojia, eikä säännöksellä ole myöskään yhteyttä
maatalouden tukilainsäädännön mukaisiin suojavyöhykkeisiin."
Kyllä voi. Lisätietoa alueesi ELY-keskukselta. ;)
-
Tämä on aika mielenkiintoinen asia. Meille koulutuksesssa selitettiin, että metri kaikkien ojien varsille eikä paikalla ollut elyn väki ainakaan korjannut asiaa. Nyt kun nopeasti yritin asiasta etsiä niin ei siitä kyllä mistään löydy mainintaa. ::) Pitäisköhän taas laittaa maviin kyselyä..
-
Tämä on aika mielenkiintoinen asia. Meille koulutuksesssa selitettiin, että metri kaikkien ojien varsille eikä paikalla ollut elyn väki ainakaan korjannut asiaa. Nyt kun nopeasti yritin asiasta etsiä niin ei siitä kyllä mistään löydy mainintaa. ::) Pitäisköhän taas laittaa maviin kyselyä..
Ymp korvauksen ulkopuolella valtaojat ja vesistöt vähintään 60 cm piennar. (Täydentävät ehdot)
Ympäristökorvauksessa valtaojat ja vesistöt vähintään 1 m piennar (Ympäristökorvauksen sitoumusehdot 2015 s. 50, maaperän suojeleminen errosiolta)
-
Tämä on aika mielenkiintoinen asia. Meille koulutuksesssa selitettiin, että metri kaikkien ojien varsille eikä paikalla ollut elyn väki ainakaan korjannut asiaa. Nyt kun nopeasti yritin asiasta etsiä niin ei siitä kyllä mistään löydy mainintaa. ::) Pitäisköhän taas laittaa maviin kyselyä..
Ymp korvauksen ulkopuolella valtaojat ja vesistöt vähintään 60 cm piennar. (Täydentävät ehdot)
Ympäristökorvauksessa valtaojat ja vesistöt vähintään 1 m piennar (Ympäristökorvauksen sitoumusehdot 2015 s. 50, maaperän suojeleminen errosiolta)
Väärin.
Täydentävien ehtojen mukaan valtaojien ja vesistöjen varsille tarvitaan metrin piennar myös ympäristökorvauksen ulkopuolella.
-
Tuossa kun ajaa 5km destian hoitamaa kylätietä, voi laskee päässään suurinpiirtein tukimenetykset muutamalle isännälle. ;D
Kynnökset alkaa ojasta, roundupit tuulikulkeutunu ojan yli vastapenkkaan ja kylvörivi alkaa ojan luiskasta... ;D
On siinä siipimutterit punasena ja naamataulu marjapuuron värissä kun Tarkastaja Luttinen kurvaa kylänraittia markille ja kysyy miksi.. ;D
-
Tämä on aika mielenkiintoinen asia. Meille koulutuksesssa selitettiin, että metri kaikkien ojien varsille eikä paikalla ollut elyn väki ainakaan korjannut asiaa. Nyt kun nopeasti yritin asiasta etsiä niin ei siitä kyllä mistään löydy mainintaa. ::) Pitäisköhän taas laittaa maviin kyselyä..
Lue ympäristökorvauksen ja yleisten ehtojen tekstit tarkkaan. Taas joku yliorganisoi tätä oja-asiaa. Mutta tietenkin, kaikki tuet mahdolliset ja mahdottomat tallettaa eri tilille, ja maksaa sitten takaisin jo joku kyylä päättää tehdä tukipolitiikkaa pellonpientareella; ei edellisen tukikauden tukia enää taideta tämän vuoden pientareista takaisinperiä, eli tässä riskeeraa vaan 2015 tuet. Oppiipa sitten ojat laittamaan rumpuun jos niin on.
-SS-
-
Olenko sokea vai enkö vain löydä, mutta näkeeko kukaan fosforilannoitustaulukossa siemennurmea? Meinasin nuo... paperityöt saada valmiiksi... mutta ei kait tuo nyt 0 ole, ei ennen ollut ainakaan.
Agrineuvoksessa näyttäisi olevan käytetty yksittäisten maanäytteiden mukaisten lannoitusmäärien perusteella saraketta: "yksi- ja monivuotiset rehunurmet, ruokohelpi satovuonna, kokoviljasäilörehu, maissi."
-
Tämä on aika mielenkiintoinen asia. Meille koulutuksesssa selitettiin, että metri kaikkien ojien varsille eikä paikalla ollut elyn väki ainakaan korjannut asiaa. Nyt kun nopeasti yritin asiasta etsiä niin ei siitä kyllä mistään löydy mainintaa. ::) Pitäisköhän taas laittaa maviin kyselyä..
Ymp korvauksen ulkopuolella valtaojat ja vesistöt vähintään 60 cm piennar. (Täydentävät ehdot)
Ympäristökorvauksessa valtaojat ja vesistöt vähintään 1 m piennar (Ympäristökorvauksen sitoumusehdot 2015 s. 50, maaperän suojeleminen errosiolta)
Väärin.
Täydentävien ehtojen mukaan valtaojien ja vesistöjen varsille tarvitaan metrin piennar myös ympäristökorvauksen ulkopuolella.
Totta. Pitäisi olla tarkempi noiden netin oppaiden vuosiluvuista. Siis näyttää siltä, että kaikkialle valtaojiin ja vesistöihin vaaditaan tuo metri.
Ilmeisesti ne 3 metrin kaistojen vaatimus on nyt sitten historiaa.
Hyvä, että joku aina tarkistaa asioita täällä. Kiitos.
-
Olenko sokea vai enkö vain löydä, mutta näkeeko kukaan fosforilannoitustaulukossa siemennurmea? Meinasin nuo... paperityöt saada valmiiksi... mutta ei kait tuo nyt 0 ole, ei ennen ollut ainakaan.
Agrineuvoksessa näyttäisi olevan käytetty yksittäisten maanäytteiden mukaisten lannoitusmäärien perusteella saraketta: "yksi- ja monivuotiset rehunurmet, ruokohelpi satovuonna, kokoviljasäilörehu, maissi."
Kiitoksia, mennään sillä, saa taas lisää tasauksia ensivuodelle...
...saa laittaa fosforia 'niinkuin sillon ennenvanhaan' kun tasaus alkaa olla +30... ;D
-
Tämä on aika mielenkiintoinen asia. Meille koulutuksesssa selitettiin, että metri kaikkien ojien varsille eikä paikalla ollut elyn väki ainakaan korjannut asiaa. Nyt kun nopeasti yritin asiasta etsiä niin ei siitä kyllä mistään löydy mainintaa. ::) Pitäisköhän taas laittaa maviin kyselyä..
Ymp korvauksen ulkopuolella valtaojat ja vesistöt vähintään 60 cm piennar. (Täydentävät ehdot)
Ympäristökorvauksessa valtaojat ja vesistöt vähintään 1 m piennar (Ympäristökorvauksen sitoumusehdot 2015 s. 50, maaperän suojeleminen errosiolta)
Väärin.
Täydentävien ehtojen mukaan valtaojien ja vesistöjen varsille tarvitaan metrin piennar myös ympäristökorvauksen ulkopuolella.
Totta. Pitäisi olla tarkempi noiden netin oppaiden vuosiluvuista. Siis näyttää siltä, että kaikkialle valtaojiin ja vesistöihin vaaditaan tuo metri.
Ilmeisesti ne 3 metrin kaistojen vaatimus on nyt sitten historiaa.
Hyvä, että joku aina tarkistaa asioita täällä. Kiitos.
On sekin siellä, kolme metriä vesistöjen varsiin jos sitoutuu ympäristökorvaukseen. :)
-
paljonko on sitten kun kyseessä kuiva oja ja muutenkin aikeissa laittaa tappuraputken pohjalle? ite äestin leitoja myöten kun meininki on laitaa koko oja umpeen!
-
Tuossa kun ajaa 5km destian hoitamaa kylätietä, voi laskee päässään suurinpiirtein tukimenetykset muutamalle isännälle. ;D
Kynnökset alkaa ojasta, roundupit tuulikulkeutunu ojan yli vastapenkkaan ja kylvörivi alkaa ojan luiskasta... ;D
On siinä siipimutterit punasena ja naamataulu marjapuuron värissä kun Tarkastaja Luttinen kurvaa kylänraittia markille ja kysyy miksi.. ;D
Minäkin kyllä lähden siitä että, tarkastaja sitten kertoo mitä olisi pitänyt tehdä toisin.
-
Esim. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tarkastajan Veikko Tuomisen saamasta kysymyksestä 429 / 24.3. löytyy tuohon asiaan tarkennusta:
http://www.maaseutumedia.fi/tukikysymykset-veikko-vastaa/
"....koko pinta-alalle sen saavutetun kasvipeitteisyysprosentin mukaan. Paitsi että on tiettyjä pellonkäyttömuotoja, joille ei makseta sitä korvausta, esim. kesanto ja tilapäisesti viljelemättömät alat. Ja myöskään ympäristökorvauksen toimenpide -lohkoille suojavyöhyke, lhp-nurmi, monivuotinen ympäristönurmi, viherlannoitusnurmi ja monimuotoisuuspellot (riistat, maisema, niitty, lintu) ei makseta, mutta ne luetaan siihen kasvipeitteisyysalaan."
Veikko unohti yhden erityisen alueen koko tilan alasta, jolle ei makseta kasvipeitteisyysrahaa:
"Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys - toimenpiteestä ei makseta lohkoille: ....jotka on ilmoitettu viherryttämistuen
ekologiseksi alaksi." Hakuopas, s. 88.
>:( >:( >:(
-SS-
Ei täällä veikon "valtakunnassa" mitään ekologista alaa tarvita ::) Korkeintaan kattava Transiitin huoltoverkosto. Tosin kovin omatoimiselta Transit rassaajalta Veikko vaikuttaa ;D
Valitettavasti tämän herran (Veikon) valtakunnassa oli eniten pinta-alamittaus sekoiluja ja niinpä soitin herralle muuta ei osannut sanoa kuin JOO JOO JOO että sellanen transiittimies se on. >:( >:(
Lopuksi sanoin miksi ei pinta-alamittaus hommaa pistetä ryhtiin ,vastaus oli epämääräistä mutinaa. >:( >:(
-
Yleisten ehtojen lausumia on hieman muutettu. Esimerkiksi mitähän tarkoitetaan muutoksella (punaisella):
"Tuotantoeläinten lannassa ja lantaa sisältävissä orgaanisissa lannoitevalmisteissa vuosittain levittämäni kokonaistyppimäärä on korkeintaan 170 kg/ha"
Onko perunan solunestetehdas tai jokin muu bisnes ärähtänyt ? Nyt voi siis levittää 81 m3 /ha, liukoinen typpi kevätvehnälle 170 kg/ha, kokonaistyppi kivasti 243 kg/ha.
-SS-
-
ja tuoko on sitten luvallista?
-
Yleisten ehtojen lausumia on hieman muutettu. Esimerkiksi mitähän tarkoitetaan muutoksella (punaisella):
"Tuotantoeläinten lannassa ja lantaa sisältävissä orgaanisissa lannoitevalmisteissa vuosittain levittämäni kokonaistyppimäärä on korkeintaan 170 kg/ha"
Onko perunan solunestetehdas tai jokin muu bisnes ärähtänyt ? Nyt voi siis levittää 81 m3 /ha, liukoinen typpi kevätvehnälle 170 kg/ha, kokonaistyppi kivasti 243 kg/ha.
-SS-
On solunestealtaassakin lokinpaskaa.
-
Tuli ilmoitus, että lisäosista on leikattu.
"Jos haluatte hoitaa tukioikeuksien lisäosakorvaukset tässä vaiheessa, voitte kertoa viime vuoden lisäosat luvulla 0,56991, niin saatte vuoden 2015 lisäosan arvon". Aijaa, en tiennyt, että lisäosat leikkaantuivat jo vuonna 2015 noin paljon. No maksettu mitä maksettu.
Koko lisäosat voisi jo kohta heittää romukoppaan. Vuonna 2006 oli jotain, josta jäi paha mieli, ja kohta on vuosi 2020 jo lähellä!
-SS-