Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Reino - 19.05.09 - klo:17:33
-
Vähän katsellut noita luomu ehtoja.. Vaikuttaa aika byrokratialta sekin.
Kokemuksia kenellään? Ja kannattaako ilman elukoita edes ajatella?
-
Vähän katsellut noita luomu ehtoja.. Vaikuttaa aika byrokratialta sekin.
Kokemuksia kenellään? Ja kannattaako ilman elukoita edes ajatella?
Ilman elukoita näyttäis onnistuvan parhaiten ainakin jos paskaa saa muualta . Lietteen kanssa pitää olla tarkkana juolavehnän kanssa etenkin multaisilla mailla .
Viherlannoituksella kestää satojen saaminen kauemmin .
Kalkitus pienissä erissä useammin .
Kannattaa kierrellä ja tutustua luomutuottajiin . Pärjääjiä ja lopettaneita on .
-
Meidän tilalla on luomuviljelyä harrastettu vuodesta 1989. Tällaista asiaa on minultakin kysytty vuosien varrella kerran jos toisenkin, ja kaikille kysyjille olen siteerannut Luomun Grand Old Mania, Seppo Lohtajaa joka joskus aikoinaan sanoi, että marssijärjestys pitää olla selvä; ensin Luomuun siirretään korvien väli, ja vasta sitten pellot. Jos kovasti epäilevä isäntä jättää lannoitteet ja myrkyt pois, niin ennuste on huono.
Sitten on tietysti se tosiasia, että toiselle tilalle Luomu sopii, toiselle ei. Muuttujia on paljon.
Kotieläimet on suotavia, jos ei kylältä saa sontaa sopimuksilla. Muuten pelloista joutuu olemaan kovin suuri osa typpilataus kesannolla, josta taas myytävää ei kerry. Tosin mahdotonta sekään ei ole. Ihannetilanne on nautakarjatila, siellä luomun saa pyörimään kaikkein parhaiten. Luomu kotieläimet onkin sitten ihan oma juttunsa, menekki ei ole kovin kaksinen ja kaikki on kotimaan kulutuksen varassa, viljapuolella vienti vetää koko liki hyvin, useinmiten enemmänkin kuin pystytään Suomessa tuottamaan.
Hyvä neuvo on varmasti tuo Sorkkahessun miete, että pitää haastatella luomuviljelijöitä, kerätä kokemuksia.
-
Kotieläimissä on se hassu puoli, ettei niitä ole helppo siirtää luomuun samalla kun siirtää pelllot. Olisi pitänyt hävittää vanhat ja ekan vuoden rehut ja hankkia luomua tilalle kun rehuvaatimukset ovat kiristyneet. LSO:n systeemeissä naudanlihalle voi valita joko pihvi-tai luomulisän, molempia ei saa, vieroitetulle pihvivasikalle ei saa luomulisää. Maitorotuisten puolella on pitkä maitojuotto kova haaste, vaatii imettäjälehmän. Kun jättää naudat perinteiseen voi myös hyödyntää ulkopuolelta kaikkea edullista rehua. Emolehmät ovat loistavia hyödyntämään kaikkea epä-/puolikuranttia roinaa joita pelloilta kertyy. Jos missä tahansa kasvustossa rikkakasvitilanne riistäytyy, voi pelin viheltää poikki korjaamalla kasvuston emoillle.
Itse siirryin luomuun kun huomasin ettei ainakaan nurmet osaa perinteistä lannoitematematiikkaa. Eli apilaton nurmi savimaalla kasvaa 7-8 tn ka/v kolmessa niitossa kun typpeä tuli lannoitteessa 80 kiloa ja kuivalannassa kolmella levityksellä liukoista 5 ja kokonais-N 190 kiloa. Valkuaissadosta laskettuna kasvusto käytti puolet kokonaistypestä. Apilanurmet ovat oma lukunsa, paalausurani parhaat sadot ovat tulleet apilapitoisilta nurmilta.
Se korvienväliin ohjelmoitava asia on: hoidetaan ja ravitaan maata, ei kasvia. Peltoa ajatellaan pelkkänä kasvualustana johon ladataan tietyt ravinteet ja otetaan tietty sato. Hyvä peltomaa sisältää paljon elämää, mikrobeja, matoja, sienirihmastoja, joiden hyvinvoinnista riippuu luomuviljelijän toimeentulo. Itsellä siirtymävaihe on helppo kun pellot on pitkällä ajalla hyvin kalkittu ja kuivalannattu, suorakylvetty ja vältetty märkänä sotkemista.
Luomuun voi siirtää ensin osan lohkoista, vaikka viherkesannolla hyvään aloituskuntoon saadut lohkot. Jos pelkää byrokratiaa ja rikkaruohoja, voihan sitä kokeilla tukia hakematta miltä se käytännössä näyttää.
-
Kyllä ne lisät LSO ltakin sinne pihvilisän päälle saa kun vähän kovistelee,,,, ja jos eivät maksa niin älkää hemmetissä antako luomutodistuksia. Olen sanonut edustajille että sitten kun luomuliha on kaupan tiskissä saman hintaista tavanomaisen kanssa niin saavat ilmaiseksi todistuksensa. Yleensä ovat suostuneet maksamaan lisähintaa. Toisaalta vaikka olen sopimustuottaja (useallekin) niin kilpailutan kaikki myymäni elukat,,,,, eniten tarjoava hakee!
-
Olen itse miettinyt luomuun siirtymistä ensi vuonna.
Olisikin hauska kuulla luomussa tai siitä pois siirtyneitten vinkkejä, miten siihen kannattaa tavanomaisesta viljelystä siirtyä.
Itseäni ihmetyttää typenriittävyys ja rikkakasvit.
Tällä alueella ei ole karjalantaa tarjolla joten olen ajatellut typen/muiden ravinteiden saannin tulevan 2vuotisesta apilanurmesta, herneestä, lihaluujauhosta ja ph:n 6,5 pitämisellä.
3t sato viljasta ei pitäis olla mahdoton?
Rikkakasveja olen ajatellut pitää kurissa rikkaäkeellä, aluskasveilla ja pellon ollessa nurmiapilalla oikean aikaisella murskauksella.Kuinka muuten muokkaus syksyllä kultivointi vai kyntö vai molemmat?
-
Syysmuokkauksessa ei kauheasti ole vaihtoehtoja, siinä lieneekin Luomuviljelyn suurin paradoksi, maan ja pellon rakenteelle olisi hyväksi kevennetty muokkaus tai ei muokkausta ollenkaan, mutta silloin pellon " monimuotoisuus" pääsee riistäytymään käsistä.. eli kyntö, jos haluaa seuraavana vuonna jotain puitavaakin. Joskus on kokeiltu Kwikk-up kultivaattoria, hyvin pöllyttää juolavehnänjuuret pintaan kuivumaan, mutta sitten nekin pellot pitää lopuksi vielä kyntää.
Tosin ei tämäkään ihan sata/nolla ole, taas riippuu tilan viljelykierroista ja maalajeista.
Terveisiä Koivikolle ja Reinolle, että viestiä yksityispuolelle, niin sovitaan koska tulette " pellonpiennarpäivälle" katsomaan miten hyvin/huonosti meillä luomuviljat voi..
-
Tästä osoitteesta löytyy exelinä viljelykiertolaskelma, jolla luomun taloutta voi verrata tavanomaiseen:
http://www.luomu-liitto.fi/index.php/talous
-
Srimari kirjoitti:
" Luomu kotieläimet onkin sitten ihan oma juttunsa, menekki ei ole kovin kaksinen ja kaikki on kotimaan kulutuksen varassa."
Luomumunien kulutus on noussut ja ainakin syksyllä Munakunta oli halukas tekemään sopimuksia.
Kannattavaisuuskerroin on yhden paikkeilla. 3000 kanan kanala vaatii noin 2000 tunnin työpanoksen.
-
Syysmuokkauksessa ei kauheasti ole vaihtoehtoja, siinä lieneekin Luomuviljelyn suurin paradoksi, maan ja pellon rakenteelle olisi hyväksi kevennetty muokkaus tai ei muokkausta ollenkaan, mutta silloin pellon " monimuotoisuus" pääsee riistäytymään käsistä.. eli kyntö, jos haluaa seuraavana vuonna jotain puitavaakin. Joskus on kokeiltu Kwikk-up kultivaattoria, hyvin pöllyttää juolavehnänjuuret pintaan kuivumaan, mutta sitten nekin pellot pitää lopuksi vielä kyntää.
Tosin ei tämäkään ihan sata/nolla ole, taas riippuu tilan viljelykierroista ja maalajeista.
Terveisiä Koivikolle ja Reinolle, että viestiä yksityispuolelle, niin sovitaan koska tulette " pellonpiennarpäivälle" katsomaan miten hyvin/huonosti meillä luomuviljat voi..
Onko sitä juolaviskuria urakointikäytössä näillä main. Minäkin voisin poiketa jos viitsit esitellä viljelyksiä.
-
Syysmuokkauksessa ei kauheasti ole vaihtoehtoja, siinä lieneekin Luomuviljelyn suurin paradoksi, maan ja pellon rakenteelle olisi hyväksi kevennetty muokkaus tai ei muokkausta ollenkaan, mutta silloin pellon " monimuotoisuus" pääsee riistäytymään käsistä.. eli kyntö, jos haluaa seuraavana vuonna jotain puitavaakin. Joskus on kokeiltu Kwikk-up kultivaattoria, hyvin pöllyttää juolavehnänjuuret pintaan kuivumaan, mutta sitten nekin pellot pitää lopuksi vielä kyntää.
Tosin ei tämäkään ihan sata/nolla ole, taas riippuu tilan viljelykierroista ja maalajeista.
Terveisiä Koivikolle ja Reinolle, että viestiä yksityispuolelle, niin sovitaan koska tulette " pellonpiennarpäivälle" katsomaan miten hyvin/huonosti meillä luomuviljat voi..
Tuo kvik-up on aika lailla järjetön laite. Maalaji vaikuttaa tosi paljon. Jotkut maat vaativat melkein välttämättä kynnön. Uskon kuitenkin että oli maa ja kasvi mikä hyvänsä niin kynnön voi jättää väliin jos:
-Juurakot pehmittää huolellisesti syksyllä vähintään kahteen kertaan ja nurmilla kolmeen kertaan siten että käsittelyillä on noin viikko väliä. Lautasäes, lapiorullaäes tai kultivaattori. En tiedä voiko kevennetystä muokkauksesta puhua.
-Talveksi ei saa jäädä vihreää kasvustoa, jos sellaista pukkaa esille niin se pitää vielä muokata.
-Keväällä kolme muokkausta kolmen päivän välein ehdottomasti ilman varpajyriä. Kolmas muokkaus voinee olla kylvö. Kylvökone on pakko olla kiekkovannaskone pinnassa olevien kuivien juurien takia.
Vähemmällä pääsee jos vain muokkaa syksyllä myöhään, kyntää viikon päästä ja keväällä muokkaa ja kylvää heti kun mahdollista.
-
Onko sitä juolaviskuria urakointikäytössä näillä main. Minäkin voisin poiketa jos viitsit esitellä viljelyksiä.
Näillä main?
Meillä main ainakin oli yhdellä suodatinfirman omistajalla oli sellainen, mutta se myi sen paikalliselle suurelle luomusika - tilalle, en tiedä urakoivatko. Harjun toisella puolella naapuripitäjässä on yks isäntä, joka ainakin syksyllä sanoi sellaisen ostavansa.
Meillä on kokeiltu muutaman kerran ja ainakin näillä savipelloilla toimi tosi hyvin, heitti juuret ilmaan ja ne laskeutuivat pinnalle puhatina mullasta ja jäivät kuivumaan siihen. Olis pitänyt sillon hoksata että kyntää vielä parin viikon päästä, olis ollut vielä parempi tulos.
Ja toki Kosminen lehmipoikakin on tervetullut katselemaan kasvua ja vaihtamaan mielipiteitä..
-
Vähän katsellut noita luomu ehtoja.. Vaikuttaa aika byrokratialta sekin.
Kokemuksia kenellään? Ja kannattaako ilman elukoita edes ajatella?
Mun blogista voit tutustua "virtuaalisesti" luomuelämään http://wejjon.blogs.fi . Joskus olen tuumannut kyselijälle, jotta luomu ei ole laiskan laji, eli siellä pellolla on viihdyttävä. Ilman eläimiä tai yhteistyötä jonkun nurmea hyödyntävän tilan kanssa hyötysuhde eli tuotetun sadon suhde peltoalaan jää huonoksi, mutta toki onnistuu.
-
Älkää sille tielle lähtekö.
-
Vähän katsellut noita luomu ehtoja.. Vaikuttaa aika byrokratialta sekin.
Kokemuksia kenellään? Ja kannattaako ilman elukoita edes ajatella?
Mun blogista voit tutustua "virtuaalisesti" luomuelämään http://wejjon.blogs.fi . Joskus olen tuumannut kyselijälle, jotta luomu ei ole laiskan laji, eli siellä pellolla on viihdyttävä. Ilman eläimiä tai yhteistyötä jonkun nurmea hyödyntävän tilan kanssa hyötysuhde eli tuotetun sadon suhde peltoalaan jää huonoksi, mutta toki onnistuu.
Jos ei onnistu tavanomaisella tuotannolla saamaan satoa, niin ei kannata haaveilla luomusta ? Olenko oikeessa ?
-
Vähän katsellut noita luomu ehtoja.. Vaikuttaa aika byrokratialta sekin.
Kokemuksia kenellään? Ja kannattaako ilman elukoita edes ajatella?
Mun blogista voit tutustua "virtuaalisesti" luomuelämään http://wejjon.blogs.fi . Joskus olen tuumannut kyselijälle, jotta luomu ei ole laiskan laji, eli siellä pellolla on viihdyttävä. Ilman eläimiä tai yhteistyötä jonkun nurmea hyödyntävän tilan kanssa hyötysuhde eli tuotetun sadon suhde peltoalaan jää huonoksi, mutta toki onnistuu.
Jos ei onnistu tavanomaisella tuotannolla saamaan satoa, niin ei kannata haaveilla luomusta ? Olenko oikeessa ?
Jos tavanomaisena ei satoa juuri tule niin varmasti tulos paranee kun nostaa luomutuet.
-
Ei kai luomuun siks siirrytä että sadot kasvais.
-
Luomuun voi ihan hyvin alkaa, ympäristön sosiaalista painetta pitää ehkä kestää vähän enemmän, jos niikseen tulee. Usein pelkkä luomu-sana saa aikaan välittömän ja varman tuomion.
Roskan kanssa voi joutua välillä tekemään töitä, ravinteita peltoon kyllä saa.
Satojen ja koko viljelyn suhteen tarvii jonkinlaisen asennemuutoksen.
Yleisesti voisin sanoa, että roskaisia peltoja ja huonoja satoja on myös aika monilla tavanomaistakin viljelyä harjoittavilla, niistä vain ei pidetä niin suurta meteliä eikä tällätä kuvia nettiin ;D. Luomupellon pitäisi aika monen mielestä näyttää samalta kuin mcpa:ta saanut peltokin, mieluiten paljon paremmalta.
Luomutuki on siitä mukava, että se tulla tupsahtaa aina, toisin kuin esimerkiksi ohran tonnihinta. Nykyhinnoilla tuskin kukaan yrittää puristaa sitä viimeistä tonnia (=sataa euroa).
Molemmilla tavoilla homman voi hoitaa hyvin tai huonosti, mulle sopii luomu.
-
Syitä luomuiluu ainakin itselläni:
-Ostopanoksien vähentäminen(lannoitteet ja myrkyt)
-Oman Työmäärän lisääminen (aikaa on)
-Olen täysin kyllästynyt puljaamaan yöllä myrkkykanisterien kanssa(tähän auttaisi urakoitsijan käyttäminenkin)
-Vanhalla kuivurilla tila piisaisi paremmin pienemmillä sadoilla.
-Jos yhtään osaa ennustaa niin lannoitteiden kassa puljaaminen tulee tulevaisuudessa todella tarkan suurennuslasin alle, tyyliin 5 vuoden lannoite tarkastus joka vuosi(rikos oikeudellisilla sanktioilla) :) Nyt hieman kärjistin.Mutta kuitenkin.
-Maat on sellaisia että mek torjunna kanssa voi tulla toimeen.
-Pienempi puintiala (ei paineita puimurikaupoille, nykyään vanha kone vähän tiukilla)
Männä vuosina on kaiken mailman näennäisviljeliät esiintyneet luomuviljeliän nimellä (siis nämä jotka kylvää lajittelutähteet kymmeneen senttiin, joilla ei ole pienintäkään tarkoitusta päästä korjaamaan satoa.Vieneet paljon mainetta luomulta.
Olen seuraillut erään oikean luomuviljeliän peltoja muutamia vuosia, ja eivät häpeä ollenkaan yara/kemira/berner/monsanto viljelyä.
Siinä nyt muutamia ajatuksia...
-
Aika hyvin tiivistit!
Vielä voisi lisätä, että jos pellosta sattuu jotain saamaan, niin hinta ainakin on kohdallaan.
-
Kuinkas orjallista tuo luomun viisvuotiskierto on? Esim uudet kasvit Tai markkinatilanne. Tuleeko satikutia jos kaikki ei mee viisvuotiskierron mukaan?
-
Kuinkas orjallista tuo luomun viisvuotiskierto on? Esim uudet kasvit Tai markkinatilanne. Tuleeko satikutia jos kaikki ei mee viisvuotiskierron mukaan?
Eikös viljelykiertoa voi rukata tarpeen mukaan kunhan muut ehdot mm. palkokasvit pysyvät kierrossa.
-
Kuinkas orjallista tuo luomun viisvuotiskierto on? Esim uudet kasvit Tai markkinatilanne. Tuleeko satikutia jos kaikki ei mee viisvuotiskierron mukaan?
Eikös viljelykiertoa voi rukata tarpeen mukaan kunhan muut ehdot mm. palkokasvit pysyvät kierrossa.
Jos Heinämäen minimiehdot toteutuvat, niin aina voi muokata. Tietysti täytyy pystyä tarkastajalle perustelemaan muutenkin kuin mielijohteesta tai selkeästä tukikalastelusta lähtevistä perusteluista. Meillä tilanne elää aika lailla, mutta koko ajan koneella on yksiselitteinen 5-vuotissuunnitelma olemassa. Mm. yksi uusi viljelystie tuli yllättäen vuokramaille (ja entisiä yhteyksiä hävisi), joten ryhmittelimme pikkulohkoja uudestaan "samaan blokkiin", jolloin muklausta tulee väkisinkin. Ja yhden lohkon ojitus muutti kuvioita jne. Nurmiviljelyssä taas apilan totaalisen epäonnistumisen pitäisikin muuttaa suunnitelmaa, jos satoa halutaan.
Petri
-
Mitä hassua?
Asiallinen luomukeskustelu agronetissä?
MauriJ ja Reino tiivistivät niin hyvin, etten lisää muuta kuin että olen tismalleen samaa mieltä.
-
Mites on luomu miehillä toinen sato kasvanut? Apilaa näyttäis olevan aika hyvästi? Jokos olette rehun tehneet vai mihin aikoihin meinasitte tehdä? Kasvaako vielä lisää syksyä kohden?
-
Tosi on, apilaa on niin julmetusti, että ihan hirvittää, sais vaan jonkun tekemään siitä paaleja, ettei tarttis maksaa urakoitsijaa murskaamaan ennen kyntöä, on niin vahvaa, ettei ole välteillä mitään asiaa ennen..
-
SV1 menossa. Havaintona aiempaan tavanomaiseen kauteen:
Samanlaisilla siemenseoksilla on kylvetty vuosia. Apilaa mennyt noin 3 kg/ha. Apila on kuitenkin ennemmin alkanut selvästi taantumaan ekan vuoden jälkeen. Nyt 1. vuoden nurmet olivat ensimmäisessä sr.korjuussa harvahkoja ja korjattiin myöhään, jotta apila hieman ehtisi mukaan. Nyt toiselle sadolle pellossa on ennennäkemättömän sankka puna- ja alsikeapilakasvusto. Ilman lannoitusta luonnollisesti. Nyt korjuuseen heti sään salliessa.
2. vuoden laidunnurmetkin ovat apilan osalta petranneet. Kasvavat juuri sopivasti, eivätkä juuri jää vertailussa tavanomaiseen laitumeen.
Jotenkin kokemuksen syvällä rintaäänellä ( ;D , ) tulee eittämättä mieleen, että jopa maltillisella 40 - 60 kg/ha typpilannoituksella saa apilan taantumaan tehokkaasti (?).
Ensi vuonna viisaampi taas.
-
Mitenkä valvatti pidetään kurissa keveillä multamailla?
-
Mitenkä valvatti pidetään kurissa keveillä multamailla?
Hyvällä 2-3 vuotisella apilanurmella viljelykierrossa, max. 3 viljaa siinä välissä. Näin ei tarvii mitään muuta erillistorjuntaa.
Petri
-
Ajatus luomuviljelystä on ollut vireillä vuosia. Tähän asti on jouduttu lisäämään ruiskutuksia kun naapureiden luomupelloilta leviää aina uutta siementä. Moni on jo antanut periksi tämän ongelman vuoksi. Valvatista on kehittymässä tosi paha ongelma kun moninpaikoin maanteiden reunatkin kasvaa sitä. Valvatti pitäisi pian luokitella yhtä vaaralliseksi kuin hukkakaura.
-
Ajatus luomuviljelystä on ollut vireillä vuosia. Tähän asti on jouduttu lisäämään ruiskutuksia kun naapureiden luomupelloilta leviää aina uutta siementä. Moni on jo antanut periksi tämän ongelman vuoksi. Valvatista on kehittymässä tosi paha ongelma kun moninpaikoin maanteiden reunatkin kasvaa sitä. Valvatti pitäisi pian luokitella yhtä vaaralliseksi kuin hukkakaura.
Juuri noin. Hahtuvapilvi leijuu puitaessa naapurin pellolta omille. Ei auta mikään. Epäonnistunut ruiskutus, väärä ajankohta tai luomu. Vituttaa kun itse tekee kaikkensa pitääkseen sen poissa, sitten viereisellä lohkolla aletaan nassuttamaan ja ilmassa leijuu hahtuvia >:(
-
Mjoo..toisaalta joskus on ollut jollain lohkolla valvattiongelma, ja vaikka ei ole muuta tehty kuin kynnetty, niin seuraavana vuonna ei taas ole yksilöäkään..kun tietäis missä kohta teki oikein, niin vois tehdä uudestaankin..
Onneks ei ole levinny koskaan naapurien pelloille, ainakaan en ole huomannut, vaikka olen asiaan kiinnittänyt huomiota, ja joskus kysellytkin. ( Toivottavasti SKN;n pellot ei ole ihan rajalla...)
-
Mjoo..toisaalta joskus on ollut jollain lohkolla valvattiongelma, ja vaikka ei ole muta tehty kuin kynnetty, niin seuraavana vuonna ei taas ole yksilöäkään..kun tietäis missä kohta teki oikein, niin vois tehdä uudestaankin..
Onneks ei ole levinny koskaan naapurien pelloille, ainakaan en ole huomannut, vaikka olen asiaan kiinnittänyt huomiota, ja joskus kysellytkin. ( Toivottavasti SKN;n pellot ei ole ihan rajalla...)
About 25km väliä..... ;D
-
Kuinkas orjallista tuo luomun viisvuotiskierto on? Esim uudet kasvit Tai markkinatilanne. Tuleeko satikutia jos kaikki ei mee viisvuotiskierron mukaan?
Luomukiertosuunnitelman voi pistää uusiks vaikka joka vuosi, kunhan pitää tietyt säännöt mielessä. Ainahan vuodet ja säät tekevät tepposia viljelyyn ja on järkevää muuttaa viljelykiertoa. Itse suunnitelmaa ei kannata tehdä liian yksityiskohtaiseksi, esim: nurmi, nurmi, vilja, palkokasvi, vilja.
-
Älkää sille tielle lähtekö.
Ei sulla taida vieläkään olla asiaa!!
-
Kylällä liikkuva rahtipuimuri on tehokkain valvatin levittäjä. Siinä menee luomut ja tavalliset sekaisin ja valvatti leviää joka paikkaan. Monet isännät eivät tajua valvatin haitallisuutta ja torjunnan vaikeutta eivätkä tee asian eteen yhtään mitään.
-
Kolmannen vuoden nurmet eivät ole viimevuosina kasvaneet. Oli pari märkää vuotta ja tuli tiivistymisongelmia niin laitumille kuin säiliksille. Nyt on tarkoitus muuttaa kiertoa siten että parin nurmivuoden jälkeen nurmi nurin ja vilja taikka kokoviljasäilis virnan/härkäpavun kanssa tilalle. Lisää siemenkustannusta rutkasti. Toisaalta muutoin ei rehut riitä luomukarjalle.
Vai auttaisiko täydennyskylvö toisen kesän syksyllä.
Pikkasen epäilen, esim laitumet ovat pinnasta niin kovia että apila kasvaa ihan mykkyrällä, lapio ei meinaa upota ekaan 10 senttiin millään.
Kuinka myöhään täydennyskylvöjä syksyllä kannattaa tehdä?
Keväällä täydennetty ei ehdi ennenkuin loppukesällä kasvuun mukaan
-
Keväällä täydennetty ei ehdi ennenkuin loppukesällä kasvuun mukaan
Joo, mutta on seuraavaks vuodeks hyvässä vauhdissa.
-
Keväällä täydennetty ei ehdi ennenkuin loppukesällä kasvuun mukaan
Joo, mutta on seuraavaks vuodeks hyvässä vauhdissa.
Keväällä kosteaan maahan (ennen traktoria kantavia kelejä pintaan tai sitten noilla suorakylvölaitteilla kun pelto kantaa jo traktorin) kylvettynä saattaa olla vähän apua ko. vuoden kakkossatoon, mutta tosi hyöty tulee vasta seuravana vuonna. Eli oikeastaan täydennyskylvö täytyy tehdä rutiinisti; jos tulee silminnähtävä tarve, ollaan jo myöhässä.
Petri
-
Keväällä täydennetty ei ehdi ennenkuin loppukesällä kasvuun mukaan
Joo, mutta on seuraavaks vuodeks hyvässä vauhdissa.
Keväällä kosteaan maahan (ennen traktoria kantavia kelejä pintaan tai sitten noilla suorakylvölaitteilla kun pelto kantaa jo traktorin) kylvettynä saattaa olla vähän apua ko. vuoden kakkossatoon, mutta tosi hyöty tulee vasta seuravana vuonna. Eli oikeastaan täydennyskylvö täytyy tehdä rutiinisti; jos tulee silminnähtävä tarve, ollaan jo myöhässä.
Petri
Laitumelle aikaisin kylvetty valkoapila näyttää antavan syötävää jo keskikesällä ja syksyllä hyvinkin.
-
khas, asiallista keskustelua luomusta, tätä onkin jo odotettu. :)
muutamia omia ajatuksia luomusta:
ensinnäkin maat ovat pääasiassa keveitä multamaita.
3 vuoden viljelykierto meillä: 1. puhdas vilja, 2. suojavilja, 3. apilanurmi.
Muokkausketju: 1. vuoden puhdas vilja: keväällä kvick-upp, lannanlevitys, lannanmultaus(lautasäes), kylvö(lautaskiekoilla). Puinti. keväällä lautasmuokkaimella, jolloin saadaan siemenrikat ja mahdollisesti varisseet viljat itämään. Riippuen syksystä ja rikkatilanteesta syksyllä kerran vielä mahdollisesti kvick-upilla, hyvin harvoin tälle tarvista, jos on: syynä on epäonnistunut vilja, jolloin rikkakasvit päässeet valloilleen, eli ts. ei ole ollut viljaa varjostamassa.
2. vuoden puhdas vilja: täysin sama, kuin 1. vuonna.
3. vuoden apilanurmi. keväällä ei mitään. mahdollinen korjuu. syksyllä kyntö.
Lannoitus: itse olen ollut erittäin skeptinen kaikkiin viherlannoitushässäköihin ja itseä on ahistanut niissä korkea simenkustannus ja vuosi viljelykierrossa, jolloin ei pellosta tule muuta tuloa kuin tuki. Tästä syystä lannoitus on perustunut meillä voimakkaaseen karjanlannan käyttöön. Lietteessä tahtoo tulla siemenrikkoja mukana, jostain syystä ja on töisevää hommaa levittää. Kuivalannassa sama homma, erittäin töisevää hommaa. Tänä vuonna oli ensimmäistä kertaa kokeilussa lihaluujauhoa, joka vaikuttaa erittäin lupaavalta. levitys kävi vauhdilla ja kasvustot näyttää hyvältä.
Satotasot: viime vuosina kauran keskisatotaso on meillä vakiintunut 3 tonniin. Lannoitteen määrää lisäämällä satoa saadaan helpostikkin enemmän, mutta omien kokemusten perusteella silloin kasvustot eivät pysy enää pystyssä, jolloin taloudellisuus kääntyy laskuun ja sadon laatu kärsii.
Rikkakasvit: eivät ole ongelma. eivät valvatti eikä juolas. kvick-upp hoitaa kyllä nämä. mutta kynnön poisjättö on lisännyt selvästi meillä siemenrikkakasvien määrää, mutta tiheä kasvusto kyllä varjostaa ja jättää ne jalkoihinsa. alku kesästä tilanne näyttää hurjalta, mutta syksyllä kasvustot ovat olleet puhtaita.
Kasvitaudit: ongelma ainakin meidän kierrossa, koska viljojen välillä ei kyntöä, jää olkijätettä pintaan. Tämän takia pääkasvimme onkin kaura. Kyntämällä viljojen välissä tilanne varmasti paranisi.
kysyä saa ja kasvustoja saa tulla katsomaan. Täällä oulun kupeessa vaikutetaan.
-
khas, asiallista keskustelua luomusta, tätä onkin jo odotettu. :)
Varrosku SKN tulee taas ilman asiaa sohlaamaan!
-
Ensikevään kylvöjä mietin: Miten ympätä 3000kg härkäpapua? betonimyllyssäkö? Tasosekoitinkin löytyy mutta tuntuu aika väkivaltaiselta pavulle... Ettei tuloksena ole papusoppaa.
-
khas, asiallista keskustelua luomusta, tätä onkin jo odotettu. :)
Varrosku SKN tulee taas ilman asiaa sohlaamaan!
Tottakai, luomuruis oli nättiä ku sika pienenä, kunnes se ajettiin. Voi tsiisus sitä juolan ja rikkaruohojen määrää joka paljastu sieltä sängen seasta... ;D KO. tila on jo ollu 15 vuotta luomussa, ja hyvinkin ammattitaitoisia. Ainakin omasta mielestään, vähän kun sää. ;D
-
khas, asiallista keskustelua luomusta, tätä onkin jo odotettu. :)
Varrosku SKN tulee taas ilman asiaa sohlaamaan!
Tottakai, luomuruis oli nättiä ku sika pienenä, kunnes se ajettiin. Voi tsiisus sitä juolan ja rikkaruohojen määrää joka paljastu sieltä sängen seasta... ;D KO. tila on jo ollu 15 vuotta luomussa, ja hyvinkin ammattitaitoisia. Ainakin omasta mielestään, vähän kun sää. ;D
Vaan mikä mahtoi olla katetuotto?
Jos on tehnyt keväällä tarjotun kiinteähintaisen sopimuksen 275€ tonni, niin voi siinä vähän rikkoja kärsiäkkin...
Tämän vuoden tammikuussa oli myyntihinta muuten 355€/t ja kun tietää kuinka vähän on ollut kylvössä, niin taitaa harmittaa jos on tehnyt soimuksen tolla 275:llä..
Saa noista vähän kipurahoja, jos kasvusto näyttää rumalta.. ;)
-
khas, asiallista keskustelua luomusta, tätä onkin jo odotettu. :)
Varrosku SKN tulee taas ilman asiaa sohlaamaan!
Tottakai, luomuruis oli nättiä ku sika pienenä, kunnes se ajettiin. Voi tsiisus sitä juolan ja rikkaruohojen määrää joka paljastu sieltä sängen seasta... ;D KO. tila on jo ollu 15 vuotta luomussa, ja hyvinkin ammattitaitoisia. Ainakin omasta mielestään, vähän kun sää. ;D
Aina se, SKN, lukee näitä luomu-ketjuja, vaikkei kuulemma kiinnosta pätkääkään. Ainakin kun sen jallittaa nurkkaan, sitten alkaa nimittely, kun ei muuta osaa enää vastata. ;D ;D ;D
-
khas, asiallista keskustelua luomusta, tätä onkin jo odotettu. :)
Varrosku SKN tulee taas ilman asiaa sohlaamaan!
Tottakai, luomuruis oli nättiä ku sika pienenä, kunnes se ajettiin. Voi tsiisus sitä juolan ja rikkaruohojen määrää joka paljastu sieltä sängen seasta... ;D KO. tila on jo ollu 15 vuotta luomussa, ja hyvinkin ammattitaitoisia. Ainakin omasta mielestään, vähän kun sää. ;D
Aina se, SKN, lukee näitä luomu-ketjuja, vaikkei kuulemma kiinnosta pätkääkään. Ainakin kun sen jallittaa nurkkaan, sitten alkaa nimittely, kun ei muuta osaa enää vastata. ;D ;D ;D
Jep. ;D
-
Lainaten oulun yliopiston rofessorin sanoja:
"Ecologic is economic."
mitäpäs tuohon enää lisäämään.
-
Meillä pellot olleet luomussa -97 asti, kierto on kaksi viljaa, suojavilja, 3 vuotta säilistä. Muokkaus aina syyskyntö, keväällä myöhäinen tasausäestys, sonnan/lietteen levitys, kaksi äestystä, kylvö. Lähelle levitetty oma kuivalanta, kauemmas lietettä, nurmille keväällä ja usein ensimmäisen sadon jälkeen lietettä. Kalustona: aurat, joustopiikkiäes (vanha antti-sampo), laahavannaskylvökone, puimuri.
Nurmikierto ja myöhäinen syyslaidunnus nurmilla ja sängellä pitänyt rikkaruohot kurissa.
Kauraa tullut 2 ja 4 tonnin välillä, suojaviljat jäänet lähemmäs kahta.
Kysyykää lisää, tai tulkaa katsomaan.
-
Meillä pellot olleet luomussa -97 asti, kierto on kaksi viljaa, suojavilja, 3 vuotta säilistä. Muokkaus aina syyskyntö, keväällä myöhäinen tasausäestys, sonnan/lietteen levitys, kaksi äestystä, kylvö. Lähelle levitetty oma kuivalanta, kauemmas lietettä, nurmille keväällä ja usein ensimmäisen sadon jälkeen lietettä. Kalustona: aurat, joustopiikkiäes (vanha antti-sampo), laahavannaskylvökone, puimuri.
Nurmikierto ja myöhäinen syyslaidunnus nurmilla ja sängellä pitänyt rikkaruohot kurissa.
Kauraa tullut 2 ja 4 tonnin välillä, suojaviljat jäänet lähemmäs kahta.
Kysyykää lisää, tai tulkaa katsomaan.
Paljonko pinta-alaa/eläimiä?
-
40 peltoa, ~200 uuhta
-
Meillä pellot olleet luomussa -97 asti, kierto on kaksi viljaa, suojavilja, 3 vuotta säilistä. Muokkaus aina syyskyntö, keväällä myöhäinen tasausäestys, sonnan/lietteen levitys, kaksi äestystä, kylvö. Lähelle levitetty oma kuivalanta, kauemmas lietettä, nurmille keväällä ja usein ensimmäisen sadon jälkeen lietettä. Kalustona: aurat, joustopiikkiäes (vanha antti-sampo), laahavannaskylvökone, puimuri.
Nurmikierto ja myöhäinen syyslaidunnus nurmilla ja sängellä pitänyt rikkaruohot kurissa.
Kauraa tullut 2 ja 4 tonnin välillä, suojaviljat jäänet lähemmäs kahta.
Kysyykää lisää, tai tulkaa katsomaan.
Lähellä maan keskisatoa on sunkin satotasosi. Mitenkä tämä vuosi näyttää sadon kannalta? Mkä on rotuvalikoima elukoillasi?
-
Sato osuu antamaani haarukkaan, eläimet kaikki suomenlampaita.
-
Sato osuu antamaani haarukkaan, eläimet kaikki suomenlampaita.
Oletkos ajatellut vaihtaa texeliin? Isommissa katraskoissa se alkaa tuntumaan rationaalisemmalta ja teurasruhot ovat lihakauppiaiden haluamia.
-
Sato osuu antamaani haarukkaan, eläimet kaikki suomenlampaita.
Oletkos ajatellut vaihtaa texeliin? Isommissa katraskoissa se alkaa tuntumaan rationaalisemmalta ja teurasruhot ovat lihakauppiaiden haluamia.
Onko se nyt kovin ekologista kasvattaa jotain ihan muuta kun alkuperäisrotuja täällä? Itse en pidä tuollaista ulkomaankarjaa luomuajatuksen mukaisena.
-
Sato osuu antamaani haarukkaan, eläimet kaikki suomenlampaita.
Oletkos ajatellut vaihtaa texeliin? Isommissa katraskoissa se alkaa tuntumaan rationaalisemmalta ja teurasruhot ovat lihakauppiaiden haluamia.
Onko se nyt kovin ekologista kasvattaa jotain ihan muuta kun alkuperäisrotuja täällä? Itse en pidä tuollaista ulkomaankarjaa luomuajatuksen mukaisena.
On ne kuitenkin jossakin alkuperäiseläimiä. Tässä tapauksessa Texelin saarella. Pitäiskö sitten vaan Suomessa viljellä luomuna pelkää naurista, joka on kuulemma pohjoinen jaloste? Kaikki muu on tuotu joskus jostakin. Jotta pitäiskö sun mielestä käyttää myrkkyjä, jos on ulkomaista rotua kasvatuksessa? Sulle taitaa olla tuollainen SKNnnäläinen asenne luomuun. Lue tuolta: http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=11079.105
...vaikkapa tuommoista ajankuluksesi: LUOMU sanana os suojattu. Sitä saa käyttää nimenä viljelymuodolle, joka on EU:n tarkasti säätämä. Kun viljelykset läpäisevät määrätyt tarkastukset, saavat ne Luomu-statuksen ja tuotteita voi myydä luomuna ja LUOMU-merkittynä. Niistä saadaan puhua LUOMU-tuotteina.
Tästä LUOMU-säännösten alaisesta viljelystä ja tuotannosta olen tällä palstalla keskustellut. Kun muusta puhutaan, niin muusta puhutaan. Se , että tehdäänkö kaupassa elämiseen tarvittavissa tarvikkeissa ekologisia valintoja, onkin toinen asia vaikkakin liittyy isompaan samaan kokonaisuuteen; mailman pelastamiseen myrkyiltä. Itse pyrin kaupassa ostamaan luomutuotteita kun niitä siellä on tai vaikkapa lattiakananmunia yms. Esim luomumaidossa on selvästi parempi maku ja sitä ei ole homogenoitu vatsaepäystävälliseksi.
Ajatuksesi juoksu on muuta kuin luomua.
-
Sato osuu antamaani haarukkaan, eläimet kaikki suomenlampaita.
Oletkos ajatellut vaihtaa texeliin? Isommissa katraskoissa se alkaa tuntumaan rationaalisemmalta ja teurasruhot ovat lihakauppiaiden haluamia.
Onko se nyt kovin ekologista kasvattaa jotain ihan muuta kun alkuperäisrotuja täällä? Itse en pidä tuollaista ulkomaankarjaa luomuajatuksen mukaisena.
On ne kuitenkin jossakin alkuperäiseläimiä. Tässä tapauksessa Texelin saarella. Pitäiskö sitten vaan Suomessa viljellä luomuna pelkää naurista, joka on kuulemma pohjoinen jaloste? Kaikki muu on tuotu joskus jostakin. Jotta pitäiskö sun mielestä käyttää myrkkyjä, jos on ulkomaista rotua kasvatuksessa? Sulle taitaa olla tuollainen SKNnnäläinen asenne luomuun. Lue tuolta: http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=11079.105
...vaikkapa tuommoista ajankuluksesi: LUOMU sanana os suojattu. Sitä saa käyttää nimenä viljelymuodolle, joka on EU:n tarkasti säätämä. Kun viljelykset läpäisevät määrätyt tarkastukset, saavat ne Luomu-statuksen ja tuotteita voi myydä luomuna ja LUOMU-merkittynä. Niistä saadaan puhua LUOMU-tuotteina.
Tästä LUOMU-säännösten alaisesta viljelystä ja tuotannosta olen tällä palstalla keskustellut. Kun muusta puhutaan, niin muusta puhutaan. Se , että tehdäänkö kaupassa elämiseen tarvittavissa tarvikkeissa ekologisia valintoja, onkin toinen asia vaikkakin liittyy isompaan samaan kokonaisuuteen; mailman pelastamiseen myrkyiltä. Itse pyrin kaupassa ostamaan luomutuotteita kun niitä siellä on tai vaikkapa lattiakananmunia yms. Esim luomumaidossa on selvästi parempi maku ja sitä ei ole homogenoitu vatsaepäystävälliseksi.
Ajatuksesi juoksu on muuta kuin luomua.
Valvatti, ohdake, juolavehnä.....Siinä luomumiesten ja naisten resepti..... ;D
-
Sato osuu antamaani haarukkaan, eläimet kaikki suomenlampaita.
Oletkos ajatellut vaihtaa texeliin? Isommissa katraskoissa se alkaa tuntumaan rationaalisemmalta ja teurasruhot ovat lihakauppiaiden haluamia.
Onko se nyt kovin ekologista kasvattaa jotain ihan muuta kun alkuperäisrotuja täällä? Itse en pidä tuollaista ulkomaankarjaa luomuajatuksen mukaisena.
On ne kuitenkin jossakin alkuperäiseläimiä. Tässä tapauksessa Texelin saarella. Pitäiskö sitten vaan Suomessa viljellä luomuna pelkää naurista, joka on kuulemma pohjoinen jaloste? Kaikki muu on tuotu joskus jostakin. Jotta pitäiskö sun mielestä käyttää myrkkyjä, jos on ulkomaista rotua kasvatuksessa? Sulle taitaa olla tuollainen SKNnnäläinen asenne luomuun. Lue tuolta: http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=11079.105
...vaikkapa tuommoista ajankuluksesi: LUOMU sanana os suojattu. Sitä saa käyttää nimenä viljelymuodolle, joka on EU:n tarkasti säätämä. Kun viljelykset läpäisevät määrätyt tarkastukset, saavat ne Luomu-statuksen ja tuotteita voi myydä luomuna ja LUOMU-merkittynä. Niistä saadaan puhua LUOMU-tuotteina.
Tästä LUOMU-säännösten alaisesta viljelystä ja tuotannosta olen tällä palstalla keskustellut. Kun muusta puhutaan, niin muusta puhutaan. Se , että tehdäänkö kaupassa elämiseen tarvittavissa tarvikkeissa ekologisia valintoja, onkin toinen asia vaikkakin liittyy isompaan samaan kokonaisuuteen; mailman pelastamiseen myrkyiltä. Itse pyrin kaupassa ostamaan luomutuotteita kun niitä siellä on tai vaikkapa lattiakananmunia yms. Esim luomumaidossa on selvästi parempi maku ja sitä ei ole homogenoitu vatsaepäystävälliseksi.
Ajatuksesi juoksu on muuta kuin luomua.
Elä nyt hyvä mies leikkiä noin tosissaan ota, lopunpelein tässä kuitenkin taidetaan olla samalla asialla. Eikai kukaan viljelijä ehdoin tahdoin halua ketään myrkyttää vaan kyseessä on viljeltävien kasvien suojelu.
Sun mielestä luonnonmukainen tuotanto on maalle parasta, mun mielestä suorakylväminen. Kummassakin ideana erilainen lähestyminen "perinteiseen" viljelyyn.
Otan kyllä huomioon toki kaikenlaiset kannat ja otan kyllä myös huomioon eri puolella Suomea vallitsevat olosuhteet sekä maalajit. Valitettavasti luomu eikä suorakylvökään onnistu ihan jokaisilla annetuilla korteilla.
Ja kyllä, satotaso itselläni suorakylvössä hieman pienentynyt sitten kyntämisen. Johtunee lähinnä maalajista tuo asia, etelän kovat savikot kun lämpenevät kuitenkin kohtuu hitaasti, helppo verrata aikaa kylvöstä orastumiseen jos vaikkapa naapuri ihan kevyesti pyöräyttää maan mustaksi.
-
Valvatti, ohdake, juolavehnä.....Siinä luomumiesten ja naisten resepti..... ;D
Tavanomaisella viljelyllä näyttää meilläpäin olevan edellisten lisänä vielä pillike, matara ja hukkakaura.
-
Valvatti, ohdake, juolavehnä.....Siinä luomumiesten ja naisten resepti..... ;D
Tavanomaisella viljelyllä näyttää meilläpäin olevan edellisten lisänä vielä pillike, matara ja hukkakaura.
Sama huomio ;D
-
Oletkos ajatellut vaihtaa texeliin?
En
Perustelut: tuet, karitsamäärä, helppo lisääntyminen, halpa eläinaines, villa ja taljat.
Isommissa katraskoissa se alkaa tuntumaan rationaalisemmalta ja teurasruhot ovat lihakauppiaiden haluamia.
Menee rehuntuotanto, eläinmäärä ja lihanmyynti aikahyvin näinkin.
Kaikki liha myydään itse, asiakkaille ollut tämäkin haluttua.
-
Oletkos ajatellut vaihtaa texeliin?
En
Perustelut: tuet, karitsamäärä, helppo lisääntyminen, halpa eläinaines, villa ja taljat.
Isommissa katraskoissa se alkaa tuntumaan rationaalisemmalta ja teurasruhot ovat lihakauppiaiden haluamia.
Menee rehuntuotanto, eläinmäärä ja lihanmyynti aikahyvin näinkin.
Kaikki liha myydään itse, asiakkaille ollut tämäkin haluttua.
Jaa, sitä jaksetaan vielä painaa kaiken perässä, ruohosta etikettiin.
-
Tuohon lihan markkinointiin joutuu hieman väkisin panostamaan, jos haluaa jonkun muun osallistuvan myös lampaan kasvatuksen kustannuksiin...
-
Tuohon lihan markkinointiin joutuu hieman väkisin panostamaan, jos haluaa jonkun muun osallistuvan myös lampaan kasvatuksen kustannuksiin...
MItes TX on kestäny ;D
-
Oletkos ajatellut vaihtaa texeliin?
En
Perustelut: tuet, karitsamäärä, helppo lisääntyminen, halpa eläinaines, villa ja taljat.
Etkös kuitenkin vois kokeilla texeliä vaikkapa pienemmän ryhmän kanssa? Ettei tieto jäis väliin.
Meikä kun pääsi kauan sitten teurastamaan itse tämmöisiä puolitexeleitä, niin näin heti miten lampaanlihaa kannattaa tuottaa. Siihen asti olin väärien tiedonantajien vallassa. Ymmärrän kyllä tuon alkuperäisrotutuen. Sehän tässä suomalaisessa lampaanlihan tiskilaatukehityksessä mättääkin. Lihaksikkaista laaturuhoista pitäisi maksaa.
Karitsamäärää suomenlampaalla ei voi rajoittaa, mutta texeleillä sitä voi nostaa. Hiukan makeutta lisää ennen astutusta, niin kyllä sikiää. Suomenlampaan monisikiöisyys tuottaa useita, lähdössä pieniä, karitsoita, joiden lisäruokinta on jokseenkin kannattamatonta. Luomussa on vielä hankala saada maidonkorvikkeita karitsoille. Sillä tavalla on aika takkuista tuottaa LUOMU-karitsaa.
Texelin lisääntymisessä ei ole juurikaan enempää poikimisvaikeuksia kuin suomenlampaalla, kunhan ei kasvata karitsoita liian suuriksi kohdussa. Siis ei lisäruokaa ennen poikimista. Sensijaan suomenlampaan monisikiöisyys aiheuttaa monenlaista poikimisavustusta. Yleensä siellä joku on sekaisin poikittain tulossa.
Villa texelillä on karkeampaa, mutta siitä saa suurinpiirtein saman hinnan. Sen sijaan keritsemisen voi tehdä ainoastaan kerran vuodessa, jolloin villa on pitkäkuituista ja puhdasta. Näin saadaan vähemmällä vaivalla erittäin hyvälaatuista villaa kehräämöille. Taljat ovat tiheävillaisia ja karva niissä kestävää, suomenlampaan sensijaan lumppuuntuu helposti.
Tuli noita finskejä pidettyä kymmenen vuotta ja nyt tekuja parikymmentä perään.
-
MItes TX on kestäny MItes TX on kestäny ;D
Viitenä päivänä päässyt ajamaan, 72 ha.
Kaipa sillä samat homaat saa hoitoon kuin Bizonillakin...
-
MItes TX on kestäny MItes TX on kestäny ;D
Viitenä päivänä päässyt ajamaan, 72 ha.
Kaipa sillä samat homaat saa hoitoon kuin Bizonillakin...
Vieläkö toimii?
-
Vieläkö toimii?
???
-
Vieläkö toimii?
???
??? Toimiiko?
-
??? Toimiiko?
No eipä kaksisesti, entäpä itelläs?
-
??? Toimiiko?
No eipä kaksisesti, entäpä itelläs?
Riippuu minkä toiminnasta on kyse. Järki ei ainakaan toimi. Puimakoneet toimii. Joskin pientä remppaa pitää sillon tällön tehdä. Kumman kaa olisit, Bisonin vai Nyykkärin kanssa? ;)
-
Nyt oli Soonta Siionissa juttua Uudeltamaalta
Pari isäntää oli hoksannut ettei kaanata enää Yaraa pönkittää ja meneet Luomuun.
ettei nyt taas vaan tuli liikaa buumiin menijöitä käy kuten lautasmuokkareille ?
Ja aikanaan kävi simukka piikki kultivaattoreille,,,,,
JA 20 tuumasella kyntäjille jne jnee jne Buumeja tuloo ja menee ???
:P ::)
-
Nyt oli Soonta Siionissa juttua Uudeltamaalta
Pari isäntää oli hoksannut ettei kaanata enää Yaraa pönkittää ja meneet Luomuun.
ettei nyt taas vaan tuli liikaa buumiin menijöitä käy kuten lautasmuokkareille ?
Ja aikanaan kävi simukka piikki kultivaattoreille,,,,,
JA 20 tuumasella kyntäjille jne jnee jne Buumeja tuloo ja menee ???
:P ::)
Tällä buumilla on vankat perusteet. Vaikka ainahan mukaan pyrkii muutamia juonittelijoita. Ne kyllä putoo kelkasta aika pian pois ja totiset jää.
-
Uudenmaan ylituotanto-ongelmat on ratkaistu. Hyvä niin menee entistä paremmin omat viljat kauppaan.
-
Uudenmaan ylituotanto-ongelmat on ratkaistu. Hyvä niin menee entistä paremmin omat viljat kauppaan.
Jeps, ja talousongelmat myös. :)
-
Eipä ne luomuviljan hinnatkaan näytä kovin kaksiselta.
-
Siihen olisi ratkaisu ; Te keskuksen lopettaminen ja mmm väki nykyisestä kymmenesosaan.
Kertyneet eerot tuotteiden hintoihin. Alkaisi Luomuakin löytyä kaupan hyllyltä ? Maitoa meijeriin , Lihaa teurastukseen jne
Helppoa kuin heinän teko, nooh maantien mittailijoita tulisi noista viranomaisista prosentti lisää nykyiseen 10 pros työttömyyteen,,,,,,
Eitarvisi mitään valvontaa kun korvaus työstä tulisi tuotteen hinnassa, siitä eteenpäin markkinatalous hoitakoon löysät pois
::) 8)
-
Mites SKN on launtain juhlista selvinny?
-
Mites SKN on launtain juhlista selvinny?
Juhlat? Mitkä juhlat? EIpä tässä paljon oo juhlittu kun on keskitytty tohon roudupin ruuttailuun.
-
Eipä ne luomuviljan hinnatkaan näytä kovin kaksiselta.
Suhde on kuitenkin 1:1.5 - 1:2. Esim vehnästä lupailtiin 260 oiroo tn.
-
Eipä ne luomuviljan hinnatkaan näytä kovin kaksiselta.
Suhde on kuitenkin 1:1.5 - 1:2. Esim vehnästä lupailtiin 260 oiroo tn.
Niin siis rehuvehnästä... Kaurat 185,Härkäpavut 380, rypsi 500.
-
Mites SKN on launtain juhlista selvinny?
Juhlat? Mitkä juhlat? EIpä tässä paljon oo juhlittu kun on keskitytty tohon roudupin ruuttailuun.
Jaaha, sitä sitten maahan sitoutumaan ja vesistöön valumaan. Siitäks se johtuu, että sinilevätkin ovat vähentyneet Suamenlahdessa?
-
Älkää sille tielle lähtekö. ;D ;D ;D ;D
-
Vähän katsellut noita luomu ehtoja.. Vaikuttaa aika byrokratialta sekin.
Kokemuksia kenellään? Ja kannattaako ilman elukoita edes ajatella?
Luomussa Suomen tulevaisuus
Helppoa on ja kannattavaa,,,,,,Å