Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: nuffieldmaster - 01.07.17 - klo:21:45
-
Onko tutkittu, saadaankon hivenliuoksilla mitä ruiskutellaan, maahan pidempiaikaisia vaikutuksia hivenpuutoksiin, vai onko noilla hivenien paikkaus vain kasvukaudesta juuri ja juuri yli kantavaa? Tutkimustuloksia?
-
Eiku ne vaikuttaa lehtiin.
-
Booriahan ei enää saa rakeisena, vaan vain liuoksena, bortrackia
-
Booriahan ei enää saa rakeisena, vaan vain liuoksena, bortrackia
Periaatteessa boori ja mangaani olisi hyvä olla siellä juuren lähellä, koska ne eivät liiku kasvissa hyvin lehtien kautta annettuna.
Toisaalta hyviä kokemuksia on saatu juurikin ruiskuttamalla lehtiin esim. Maatilan hivenliuosta. Ota sitten selvää.
-
Booriahan ei enää saa rakeisena, vaan vain liuoksena, bortrackia
Periaatteessa boori ja mangaani olisi hyvä olla siellä juuren lähellä, koska ne eivät liiku kasvissa hyvin lehtien kautta annettuna.
Toisaalta hyviä kokemuksia on saatu juurikin ruiskuttamalla lehtiin esim. Maatilan hivenliuosta. Ota sitten selvää.
Jäi nyt kuvaamatta tuo vaikutus, kuva olis kiva jne., mutta viikossa huomasi eron ohralla.
-
Booriahan ei enää saa rakeisena, vaan vain liuoksena, bortrackia
Periaatteessa boori ja mangaani olisi hyvä olla siellä juuren lähellä, koska ne eivät liiku kasvissa hyvin lehtien kautta annettuna.
Toisaalta hyviä kokemuksia on saatu juurikin ruiskuttamalla lehtiin esim. Maatilan hivenliuosta. Ota sitten selvää.
Jäi nyt kuvaamatta tuo vaikutus, kuva olis kiva jne., mutta viikossa huomasi eron ohralla.
Tutkimus liittyy sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen tekemään vertailuun lehtilannoitteiden vaikutuksesta.
http://www.sjt.fi/wp-content/uploads/2016/04/Juurikkaan-hivenravinteet.pdf Siellä ihan lopussa peedeeähvää.
Tokihan maatilan hivenessä on muitakin hiveniä kuin mangaania ja booria, mutta silti "hei hei jaralaiset"
-
Booriahan ei enää saa rakeisena, vaan vain liuoksena, bortrackia
nitrabor?
-
Juu öljykasveille kevätlannoksena meni nitraboria. Kalkkisalpietari plus boori. Noin pari kiloa booria meni lannoituksen mukana, sama määrä booria bortracissa vaatii 15 l/ha käyttömäärää.
-SS-
-
Booriahan ei enää saa rakeisena, vaan vain liuoksena, bortrackia
Viitasaarelta: http://ecolan.fi/fi/silvan-tuotteet/ecolan-silva-borea-boorilannoite/ ...vaikka hangen päälle levittäisit, hidasliukoinen.
-
Kuten aiemmin mainittu ei lehtilinimenteillä maahan saada puutoksia korjattua. Booria saatavina mm. soluboorina. Ennen löytyi kemiraltakin hiveniä rakeisena joilla pystyi korjaamaan maaperässä olevia puutoksia, vaikutusaikaa luvattiin 2-4 vuotta. Kyl niillä sai nousemaan viljavuustuloksissa hivenarvoja, kun säännöllisesti käytti, mut valitettavasti tippuivat listoilta vähäisen kysynnän vuoksi. Joskus levitettiin mm. Mn isojakin määriä rakeisena ravinteena. Ruiskutuksissa alkaa olla sellaisia koktaileja linimenttejä nykyään, kun lehtilannoitus on viimein saapunut pohjolankin perukoille. Mut perussetti pitäisi saada ensin kuntoon maaperässä, jotta jotain kunnon vastetta saadaan aikaan ns.ahtamalla lehtihivenlannoksilla kasvuun vauhtia. Pitäisi aina olla se nolla ruutu lohkolla mukana, et näkee oikeasti et antaako vastetta vai onko rahan tuhlausta, tosin jos kasvustossa oireet näkyvissä, niin peli jo pelattu eli satotappioita kerennyt jo tulla.
-
Yaralla on Hevi 3 rakeinen lannoite, runsasrikkinen, ja hiveniä. Sopiii oikein hyvin rapsille.
Sama homma Hevi NK1, jos fosfaateille ei ole tilaa.
Sitten Yara Y3 hiven , ohra kasvoi kupariköyhässä maassa oikein hyvin.
Jos kaikki hivenet ovat punaisella, nämä hivenlannoitteet antavat hyvän tehon, koska ovat happamassa lannoiterivissä.
Tämä ei ole mikjään Yarauskovaisen mainos, varmaan Belorilla ja Cemagrolla ovat samat kuviot hivenissä. En ole tutustunut muihin merkkeihin, kkun on tämmästä pikkuhommelia tämä. Ihan sama mitä maksaa.
-SS-
-
Kuten aiemmin mainittu ei lehtilinimenteillä maahan saada puutoksia korjattua. Booria saatavina mm. soluboorina. Ennen löytyi kemiraltakin hiveniä rakeisena joilla pystyi korjaamaan maaperässä olevia puutoksia, vaikutusaikaa luvattiin 2-4 vuotta. Kyl niillä sai nousemaan viljavuustuloksissa hivenarvoja, kun säännöllisesti käytti, mut valitettavasti tippuivat listoilta vähäisen kysynnän vuoksi. Joskus levitettiin mm. Mn isojakin määriä rakeisena ravinteena. Ruiskutuksissa alkaa olla sellaisia koktaileja linimenttejä nykyään, kun lehtilannoitus on viimein saapunut pohjolankin perukoille. Mut perussetti pitäisi saada ensin kuntoon maaperässä, jotta jotain kunnon vastetta saadaan aikaan ns.ahtamalla lehtihivenlannoksilla kasvuun vauhtia. Pitäisi aina olla se nolla ruutu lohkolla mukana, et näkee oikeasti et antaako vastetta vai onko rahan tuhlausta, tosin jos kasvustossa oireet näkyvissä, niin peli jo pelattu eli satotappioita kerennyt jo tulla.
Tottakai maahan saadaan hiventä lehtilannoitteilla. Kasvit saavat sen paremmin vaan käyttöön lehtiensä kautta, jos kasvi yleensä ottaa sitä tiettyä hiventä lehtiensä kautta. Ja onko siitä sitten sadontuotannon kannalta hyötyä, on toinen asia.
-
Ovat Yaran paras katteisimpia tuotteita. Hymy suussa tiskilläkin kun asiakas tuumaa; "Ihan sama mitä maksaa." :)
Missä se kauppias joka bauer-asenteella tuotetuista hiven-kiven-superfood-jyvistä lupaa maksaa extraa bulkkitavaran sijaan? - Jos ei rumalle akalle ole vientiä niin miksi meikata... omaksi iloksi?
-
Määrä joka liuoksina levitetään on niin pienikin ettei sillä voi saada mitään pitkäaikaista vaikutusta. Ellei ole kyseessä jokin juuri siihen tarkoitukseen oleva valmiste. Mutta niitä ei taida Suomessa olla markkinoilla.
-
Kaikki lähtee maaperästä. Lehtilannoitteilla vain korjataan olemassa olevaa ongelmaa.
Tietenkin niillä voidaan osoittaa olevan selkeä hyöty, mutta se hyöty tulee siitä, että ensin ollaan nussittu kasvualusta päin helvettiä.
-
Kaikki lähtee maaperästä. Lehtilannoitteilla vain korjataan olemassa olevaa ongelmaa.
Tietenkin niillä voidaan osoittaa olevan selkeä hyöty, mutta se hyöty tulee siitä, että ensin ollaan nussittu kasvualusta päin helvettiä.
Osittain samaa mieltä, osittain eri mieltä.
Pilalle nussittuun maahan ei saa mitään hyötyä vaikka kaatas tynnnyrillisen hiveniä neliölle.
Ensin pitäs saada ojat kuntoon ja kalkita sen jälkeen sinne seittemän pintaan. Sen jälkeen mailasta ja apilaa kera ruokonadan kolmeks vuotta ja sen jälkeen pari syysviljaa ja vielä pari apila-ruokonata vuotta.
Sitten kevätviljaa orgaanisen ja pussilannotteen kera ja sen jälkeen maanäytteen ja todetun tarpeen mukaan niitä hiveniä.....
Se kastemato on hyvä indikaattori maan rakenteesta.....
-
Heinäkasvi on viljakin, kyllä maan pitäisi pysyä kunnossa pelkällä viljankasvatuksellakin. Mutta mangaania pitää saada kasvin käyttöön jollain konstilla korkealla ph arvolla. Lehtilannoituksena tai muuten.
-
Kaikki lähtee maaperästä. Lehtilannoitteilla vain korjataan olemassa olevaa ongelmaa.
Tietenkin niillä voidaan osoittaa olevan selkeä hyöty, mutta se hyöty tulee siitä, että ensin ollaan nussittu kasvualusta päin helvettiä.
Osittain samaa mieltä, osittain eri mieltä.
Pilalle nussittuun maahan ei saa mitään hyötyä vaikka kaatas tynnnyrillisen hiveniä neliölle.
Ensin pitäs saada ojat kuntoon ja kalkita sen jälkeen sinne seittemän pintaan. Sen jälkeen mailasta ja apilaa kera ruokonadan kolmeks vuotta ja sen jälkeen pari syysviljaa ja vielä pari apila-ruokonata vuotta.
Sitten kevätviljaa orgaanisen ja pussilannotteen kera ja sen jälkeen maanäytteen ja todetun tarpeen mukaan niitä hiveniä.....
Se kastemato on hyvä indikaattori maan rakenteesta.....
Pieneksi jää tulot tuollaisella maanparannusviljelyllä, kun myyntituloja ei tuu joka vuosi.
-
Nythän on tullut näitä mangaani peittausaineita. Vaikuttaa aika mielenkiintoisilta. Saisi vaan sen peittaimen rakennettua....
-
Kaikki lähtee maaperästä. Lehtilannoitteilla vain korjataan olemassa olevaa ongelmaa.
Tietenkin niillä voidaan osoittaa olevan selkeä hyöty, mutta se hyöty tulee siitä, että ensin ollaan nussittu kasvualusta päin helvettiä.
Osittain samaa mieltä, osittain eri mieltä.
Pilalle nussittuun maahan ei saa mitään hyötyä vaikka kaatas tynnnyrillisen hiveniä neliölle.
Ensin pitäs saada ojat kuntoon ja kalkita sen jälkeen sinne seittemän pintaan. Sen jälkeen mailasta ja apilaa kera ruokonadan kolmeks vuotta ja sen jälkeen pari syysviljaa ja vielä pari apila-ruokonata vuotta.
Sitten kevätviljaa orgaanisen ja pussilannotteen kera ja sen jälkeen maanäytteen ja todetun tarpeen mukaan niitä hiveniä.....
Se kastemato on hyvä indikaattori maan rakenteesta.....
Pieneksi jää tulot tuollaisella maanparannusviljelyllä, kun myyntituloja ei tuu joka vuosi.
Ei silloin jos oma palsta on isoon isännän nautapalatsin lantakasasta muutamansadan
metrin päässä, ja kunnostettavat pellot ovat vuorollaan eläintalouden suoramarkkinana.
Yksityisestä yleistäminen on maailman paras tapa kertoa, kuinka tuuri on omaa ansiota.
-SS-
-
Se kastemato on hyvä indikaattori maan rakenteesta.....
äjestäjän lokinpaskassa oleva traktori on myös hyvä indikaattori
-
Kaikki lähtee maaperästä. Lehtilannoitteilla vain korjataan olemassa olevaa ongelmaa.
Tietenkin niillä voidaan osoittaa olevan selkeä hyöty, mutta se hyöty tulee siitä, että ensin ollaan nussittu kasvualusta päin helvettiä.
Osittain samaa mieltä, osittain eri mieltä.
Pilalle nussittuun maahan ei saa mitään hyötyä vaikka kaatas tynnnyrillisen hiveniä neliölle.
Ensin pitäs saada ojat kuntoon ja kalkita sen jälkeen sinne seittemän pintaan. Sen jälkeen mailasta ja apilaa kera ruokonadan kolmeks vuotta ja sen jälkeen pari syysviljaa ja vielä pari apila-ruokonata vuotta.
Sitten kevätviljaa orgaanisen ja pussilannotteen kera ja sen jälkeen maanäytteen ja todetun tarpeen mukaan niitä hiveniä.....
Se kastemato on hyvä indikaattori maan rakenteesta.....
Pieneksi jää tulot tuollaisella maanparannusviljelyllä, kun myyntituloja ei tuu joka vuosi.
Se on yrittäjän valintoja. Tekeekö 3-tonnin sadolla +-0 tulosta, vai laittaako pellot pariksi vuotta huilaamaan ja odottamaan parempaa myytävän tavaran hintaa. Tukipolitiikka tukee myös maan parantamista. Ei ole paljon kuluja, jos ei ole myytävääkään.
-
Se on yrittäjän valintoja. Tekeekö 3-tonnin sadolla +-0 tulosta, vai laittaako pellot pariksi vuotta huilaamaan ja odottamaan parempaa myytävän tavaran hintaa. Tukipolitiikka tukee myös maan parantamista. Ei ole paljon kuluja, jos ei ole myytävääkään.
Ei tuo muuten olisi yrittäjän valinta, jollei kela tukisi hömppistä 500:lla vuosi.
-SS-
-
Se on yrittäjän valintoja. Tekeekö 3-tonnin sadolla +-0 tulosta, vai laittaako pellot pariksi vuotta huilaamaan ja odottamaan parempaa myytävän tavaran hintaa. Tukipolitiikka tukee myös maan parantamista. Ei ole paljon kuluja, jos ei ole myytävääkään.
Ei tuo muuten olisi yrittäjän valinta, jollei kela tukisi hömppistä 500:lla vuosi.
-SS-
Eipä kiuruvetisetkään ole tehneet yrittäjän valintaa, kun kansallisesti maksetaan 0,16 €/tuotettu maitolitra tukea ?
Vai miten se menee ?
-
Paljon on vielä oppimista......näemmä.....
-
Se kastemato on hyvä indikaattori maan rakenteesta.....
Pakko tarttua tähän. Suorakylvössä nuo madot ovat lisääntyneet.. Se ei silti tarkoita välttämättä, että kaikki toimisi..
-
Yaralla on Hevi 3 rakeinen lannoite, runsasrikkinen, ja hiveniä. Sopiii oikein hyvin rapsille.
Sama homma Hevi NK1, jos fosfaateille ei ole tilaa.
Sitten Yara Y3 hiven , ohra kasvoi kupariköyhässä maassa oikein hyvin.
Jos kaikki hivenet ovat punaisella, nämä hivenlannoitteet antavat hyvän tehon, koska ovat happamassa lannoiterivissä.
Tämä ei ole mikjään Yarauskovaisen mainos, varmaan Belorilla ja Cemagrolla ovat samat kuviot hivenissä. En ole tutustunut muihin merkkeihin, kkun on tämmästä pikkuhommelia tämä. Ihan sama mitä maksaa.
-SS-
täällä moni korosti näitä yleisiä kasvukunnon mittareita, pH, vesitalous, tiivistymät ym.... niin eikös näiden hiventen kohdalla ole juuri se ongelma, ettei maassa oleva korkea luokkakaan takaa sitä että se hivenravinne esim mangaani olisi kasville käyttökelpoisessa muodossa jos pH on korkea? Kalkitsemalla paljon yli 7:n saa tästä hivenlannoituksesta vuosittaisen rutiinitoimen.
Nämä hivenet taitavat toimia kuin vitamiinit ihmisellä, eivät varsinaisesti ole kasvutekijöitä, mutta puute aiheuttaa kitukasvua tai sadon menetystä, siksi kaikki ylimääräinen menee kankkulan kaivoon, niin työnä kuin rahanakin. Kevätlannoituksessa (hiven Y) annettuna menee ainakin samalla työllä ja jos se toimii vielä typen kanssa kuten SS tuossa kirjoittaa, niin siinä säästää työtä. Kustannusta tulee molemmista, jos ostaa näitä hivenlannoitteita tai lehtilannoksia....
-
Se kastemato on hyvä indikaattori maan rakenteesta.....
äjestäjän lokinpaskassa oleva traktori on myös hyvä indikaattori
Ei välttämättä, rantaruotsalaisilla on aina kamat paskassa traktoria myöten.
Ei siellä sen perusteella voi sanoa onko pelto kunnossa.
-
Hivenille ph 6-6.5 välissä parhaillaan. Tietyt kasviryhmät ottaa vastaan lehtilannoitusta kohtuu hyvin, kun vain ajoitus sattuu kohdilleen. Se onkin ehkä haastavin,kun toimintaikkuna on Suomessa sangen lyhyt verraten Keskisen Euroopan kasvukauteen. Eniten tulee vastetta linimenttien käytöstä, kun kasvustot siinä asennossa et tulee niitä agronetin ylittäviä satotasoja. Kyl se peli vähän niinku pelattu jos kasvustot alkaa olleen punaisen keltaisia jonkin ravinnepuutoksen johdosta ja siihen koittaa elvyttää muutamalla sadalla ml jotain linimenttiä. Joskus muinoin oikaistiin mm.mn puutosta rakeisena mn- ravinteella jotain 400kg ha, niin ei niistä jollain mantracilla saa muutaku pahan mielen ajaessa kitukasvustoon.
-
Hivenille ph 6-6.5 välissä parhaillaan. Tietyt kasviryhmät ottaa vastaan lehtilannoitusta kohtuu hyvin, kun vain ajoitus sattuu kohdilleen. Se onkin ehkä haastavin,kun toimintaikkuna on Suomessa sangen lyhyt verraten Keskisen Euroopan kasvukauteen. Eniten tulee vastetta linimenttien käytöstä, kun kasvustot siinä asennossa et tulee niitä agronetin ylittäviä satotasoja. Kyl se peli vähän niinku pelattu jos kasvustot alkaa olleen punaisen keltaisia jonkin ravinnepuutoksen johdosta ja siihen koittaa elvyttää muutamalla sadalla ml jotain linimenttiä. Joskus muinoin oikaistiin mm.mn puutosta rakeisena mn- ravinteella jotain 400kg ha, niin ei niistä jollain mantracilla saa muutaku pahan mielen ajaessa kitukasvustoon.
mikä ajankohta olisi paras ruiskuttaa hiveniä
-
Hivenille ph 6-6.5 välissä parhaillaan. Tietyt kasviryhmät ottaa vastaan lehtilannoitusta kohtuu hyvin, kun vain ajoitus sattuu kohdilleen. Se onkin ehkä haastavin,kun toimintaikkuna on Suomessa sangen lyhyt verraten Keskisen Euroopan kasvukauteen. Eniten tulee vastetta linimenttien käytöstä, kun kasvustot siinä asennossa et tulee niitä agronetin ylittäviä satotasoja. Kyl se peli vähän niinku pelattu jos kasvustot alkaa olleen punaisen keltaisia jonkin ravinnepuutoksen johdosta ja siihen koittaa elvyttää muutamalla sadalla ml jotain linimenttiä. Joskus muinoin oikaistiin mm.mn puutosta rakeisena mn- ravinteella jotain 400kg ha, niin ei niistä jollain mantracilla saa muutaku pahan mielen ajaessa kitukasvustoon.
mikä ajankohta olisi paras ruiskuttaa hiveniä
Eikös se ole se kiivaimman kasvun vaihe sadonmuodostuksen kannalta, eli
pensastumisvaiheesta korrenkasvuvaiheen yli kukkimiseen asti. Ainakin vehnällä.
-SS-
-
Sehän riippuu mitä hiveniä meinaa tuutata. Kukintaan mennessä pääsääntöisesti pitäisi olla linimentit ajettuna. Toki riippuu viljelykasvistakin mitä ja milloin kannattaa ajaa. Viljoille olen pensomisen loppuun mennessä hivenet ajanut mitä meinannut ajaa, typpeä vielä lippulehti vaiheessakin.
-
Jossakin brittiläisessä oppaassa kirjoitettiin, että semmoinen hiukan niukasti elävä syysvilja tekee isomman sadon kun pääsee herkuttelemaan vasta noin väliajalla 3 vko -> 1 vko ennen tähkälletuloa.
-SS-
-
Mangaani olisi hyvä saada käyttöön mahdollisimman pian. Myös boorikin olisi hyvä saada mahdollisimman pian.
Siksi nämä pitäisi ensisijaisesti laittaa kylvötilanteessa siemenelle.
-
Sehän riippuu mitä hiveniä meinaa tuutata. Kukintaan mennessä pääsääntöisesti pitäisi olla linimentit ajettuna. Toki riippuu viljelykasvistakin mitä ja milloin kannattaa ajaa. Viljoille olen pensomisen loppuun mennessä hivenet ajanut mitä meinannut ajaa, typpeä vielä lippulehti vaiheessakin.
Meinasin ajaa kuparia lurauksen vielä lippulehdellekin. Eka kierroksella mancozinia, toisella kierroksella mancozinia ja coptracia. Eli kolmeen kertaan hiveniä "uutismaalle", jolla vähän kaiken puutetta mutta kupari ollut viime vuosina pahin. Satotasoltaan lohko ollut vähintäänkin hyvä, kun saanut voimaa mutta kuparin puute lienee ollut pahin satoa alentava tekijä. Vielä ei ole oireita, nyt lippulehdellä. Hukkiksia jahdatessa oireet näkyneet aiemmin voimakkaasti, laikuittain. Jännä nähdä korjaantuuko noin edullisesti. Määrät per käsittely pieniä, hivenet yhteensä ehkä 25 euroa maksimissaan plus typpiliuos toki.
Sadonlisää hivenillä paljon tuollaisella pellolla, jossa muuten kasvuolosuhteet kunnossa.
-
Pitkään juoksuun tulee kalliimmaksi ajaa aina puutteet lehdelle kuin että saisi korjattua maahan. Aikoinaan levitettiin pahoin mn puutoksesta kärsivälle lohkolle 400 kg ha mn-ravinnetta alkuun ja sitten vielä pienemmillä määrillä myöhemmin plus Cu ja Zn joutui korjailemaan. Sellaisen huomion tehnyt HHt mailla, että jos mn puutosta, niin Zn ja Cu yleensä myös alhaisia.
Olosuhteet tekevät myös paljon miten pahoin puutokset tulevat näkyviin. Jos lämmintä ja kosteutta sopivasti, niin monesti oireet ei niin helposti näkyvällä kuin, että kasvuolosuhteet on kovin stressaavat. Toki jos puutokset pahoja, niin tulevat kyllä näkyviin olosuhteista riippumatta. Tosin nyt kyl näkee mihin on laitettu toupinkia ja mihin ei. Aikalailla tummempana kasvustot joissa toupinkia. Tuli näköjään ruiskuttaessa haukia joillekin monikantikkaisille lohkoille.
-
Pitkään juoksuun tulee kalliimmaksi ajaa aina puutteet lehdelle kuin että saisi korjattua maahan. Aikoinaan levitettiin pahoin mn puutoksesta kärsivälle lohkolle 400 kg ha mn-ravinnetta alkuun ja sitten vielä pienemmillä määrillä myöhemmin plus Cu ja Zn joutui korjailemaan. Sellaisen huomion tehnyt HHt mailla, että jos mn puutosta, niin Zn ja Cu yleensä myös alhaisia.
Olosuhteet tekevät myös paljon miten pahoin puutokset tulevat näkyviin. Jos lämmintä ja kosteutta sopivasti, niin monesti oireet ei niin helposti näkyvällä kuin, että kasvuolosuhteet on kovin stressaavat. Toki jos puutokset pahoja, niin tulevat kyllä näkyviin olosuhteista riippumatta. Tosin nyt kyl näkee mihin on laitettu toupinkia ja mihin ei. Aikalailla tummempana kasvustot joissa toupinkia. Tuli näköjään ruiskuttaessa haukia joillekin monikantikkaisille lohkoille.
Kylvövirheet ja ruiskutusvirheet on parasta bioloogista oppia.
Kylvöhauki paljastaa rikkojen sielunelämän ja ruiskutushauki kasvustossa ruiskutuksen tarpeellisuuden ja kylvöhauessa rikkojen elämän päätöksen ja ruiskutusaineiden todellisen tehon.
-
Kylvöhauki paljastaa rikkojen sielunelämän ja ruiskutushauki kasvustossa ruiskutuksen tarpeellisuuden ja kylvöhauessa rikkojen elämän päätöksen ja ruiskutusaineiden todellisen tehon.
Joo Kyllä Clamox on aivan päällikkö. Noin 10 kk sitten ruiskutettu, maaperä on aivan puhdas. Siis puhdas. Nämä on ne 2 m välein kasvavat Imistar rapsit.
(http://www.viistonninen.com/muut/CL_Imistar_06072017A.jpg)
Kuva : huonosti talvehtinut syysrapsi. Clamox pitää maan puhtaana seuraavankin vuoden
-SS-
-
Pitkään juoksuun tulee kalliimmaksi ajaa aina puutteet lehdelle kuin että saisi korjattua maahan. Aikoinaan levitettiin pahoin mn puutoksesta kärsivälle lohkolle 400 kg ha mn-ravinnetta alkuun ja sitten vielä pienemmillä määrillä myöhemmin plus Cu ja Zn joutui korjailemaan. Sellaisen huomion tehnyt HHt mailla, että jos mn puutosta, niin Zn ja Cu yleensä myös alhaisia.
Ei se Mn auta rakeena kuin yhden vuoden, kun seuraavana vuonna on jo jämähtänyt maahan. Lannoitteessa pitäisi olla sopivasti mangaania mukana, olisi sopivan hapanta että liukenesi kasville itäessään.
Kyselin aikanaan eikö starttiin saisi mangaanilisää mutta ei kuulemma kysyntää... Ei kai, ku ei ole tarjontaakaan.
Ollut jo 13 vuotta samaan vantaaseen apulannat ja siemenet kylvävä kone, startistakin luopunut kun apulannasta saa riittävästi fosforia. Mangaania voisi laittaa rakeena startti/heinänsiemenlaatikosta, muttakun sitä ei tehdä enää. Ehkä hivenravinnetta hivenistä isommin puutteessa oleville lohkoille, ei tarttis erikseen levittää.
-
Joo mainitsin jo aikaisemmin vaihtoehtona nuo hivenpeltolannoitteet. Titenkin perusravinteiden hinta niillä lannoitettuna nousee helposti 3-4-kertaiseksi, mutta eipä hivenpuutoksiakaan niin helposti ole näkynyt, varsinkin jos rupeaa maa olemaan aivan lipeäistä, jatkuvan kalkitsemisen takia.
-SS-
-
Pitkään juoksuun tulee kalliimmaksi ajaa aina puutteet lehdelle kuin että saisi korjattua maahan. Aikoinaan levitettiin pahoin mn puutoksesta kärsivälle lohkolle 400 kg ha mn-ravinnetta alkuun ja sitten vielä pienemmillä määrillä myöhemmin plus Cu ja Zn joutui korjailemaan. Sellaisen huomion tehnyt HHt mailla, että jos mn puutosta, niin Zn ja Cu yleensä myös alhaisia.
Ei se Mn auta rakeena kuin yhden vuoden, kun seuraavana vuonna on jo jämähtänyt maahan. Lannoitteessa pitäisi olla sopivasti mangaania mukana, olisi sopivan hapanta että liukenesi kasville itäessään.
Kyselin aikanaan eikö starttiin saisi mangaanilisää mutta ei kuulemma kysyntää... Ei kai, ku ei ole tarjontaakaan.
Ollut jo 13 vuotta samaan vantaaseen apulannat ja siemenet kylvävä kone, startistakin luopunut kun apulannasta saa riittävästi fosforia. Mangaania voisi laittaa rakeena startti/heinänsiemenlaatikosta, muttakun sitä ei tehdä enää. Ehkä hivenravinnetta hivenistä isommin puutteessa oleville lohkoille, ei tarttis erikseen levittää.
hiven peittaus olisi yksi vaihtoehto
sitten vielä ruiskun säiliöstä kesän mittaan lisää
Tuli sitäkin jokunen tonni tehtyä, Terios Mn :) Tuota Terios sarjaa ois vaikka ja mitä, kun kattoo maailmalta, moneen pieneen puutokseen voisi peittauksella kokeilla tarttua. Ei oo kallista per hehtaari, ja jää se ruiskutustyö pois, yksikin kerta ja jo pelkästä työstä parinkympin säästö hehtaarille+aineet, joilla kustantaa peittauksen.
-
Maasta vaikea kaivaa hivenet ylös kasvien käyttöön, kun kalkitsee ph:t kaakkoon. Ei ole ollut ongelmia maahan levitetyillä hivenillä saada niitä kasvien käyttöön, kun ph 6-6.5 välissä. Ainakaan megalab ja silmämääräisesti havannoituna. Vanhat Yaran rakeiset hivenet luvattiin säilyvän 2-4 vuotta kasvien käytössä ja kyl niillä säännöllisesti käytettynä alkoi näkymään myös viljavuustuloksissa ja kasveissakin. Nyt leikitty lehtilinimenteillä pitemmän aikaa. Hyvä bisnes valmistajille,kun loputon kierre ,kun joka vuosi on ajettava puutosoireisiin lehdelle eikä varsinaista korjausliikettä pääse tekemään,kun ei löydy valmistajaa tuotteille, jotka ajettaisiin korjaamaan maaperä vajetta.
-
Maasta vaikea kaivaa hivenet ylös kasvien käyttöön, kun kalkitsee ph:t kaakkoon. Ei ole ollut ongelmia maahan levitetyillä hivenillä saada niitä kasvien käyttöön, kun ph 6-6.5 välissä. Ainakaan megalab ja silmämääräisesti havannoituna. Vanhat Yaran rakeiset hivenet luvattiin säilyvän 2-4 vuotta kasvien käytössä ja kyl niillä säännöllisesti käytettynä alkoi näkymään myös viljavuustuloksissa ja kasveissakin. Nyt leikitty lehtilinimenteillä pitemmän aikaa. Hyvä bisnes valmistajille,kun loputon kierre ,kun joka vuosi on ajettava puutosoireisiin lehdelle eikä varsinaista korjausliikettä pääse tekemään,kun ei löydy valmistajaa tuotteille, jotka ajettaisiin korjaamaan maaperä vajetta.
annat ph tason tippua luontaiselle tasolle.
valittet sitte kasvin.
ja lompakko repee.
-
Maasta vaikea kaivaa hivenet ylös kasvien käyttöön, kun kalkitsee ph:t kaakkoon. Ei ole ollut ongelmia maahan levitetyillä hivenillä saada niitä kasvien käyttöön, kun ph 6-6.5 välissä. Ainakaan megalab ja silmämääräisesti havannoituna. Vanhat Yaran rakeiset hivenet luvattiin säilyvän 2-4 vuotta kasvien käytössä ja kyl niillä säännöllisesti käytettynä alkoi näkymään myös viljavuustuloksissa ja kasveissakin. Nyt leikitty lehtilinimenteillä pitemmän aikaa. Hyvä bisnes valmistajille,kun loputon kierre ,kun joka vuosi on ajettava puutosoireisiin lehdelle eikä varsinaista korjausliikettä pääse tekemään,kun ei löydy valmistajaa tuotteille, jotka ajettaisiin korjaamaan maaperä vajetta.
annat ph tason tippua luontaiselle tasolle.
valittet sitte kasvin.
ja lompakko repee.
Mikä on luontainen taso?
Esim Suomessa maaperä on happamampi kuin keski euroopassa.
-
Maasta vaikea kaivaa hivenet ylös kasvien käyttöön, kun kalkitsee ph:t kaakkoon. Ei ole ollut ongelmia maahan levitetyillä hivenillä saada niitä kasvien käyttöön, kun ph 6-6.5 välissä. Ainakaan megalab ja silmämääräisesti havannoituna. Vanhat Yaran rakeiset hivenet luvattiin säilyvän 2-4 vuotta kasvien käytössä ja kyl niillä säännöllisesti käytettynä alkoi näkymään myös viljavuustuloksissa ja kasveissakin. Nyt leikitty lehtilinimenteillä pitemmän aikaa. Hyvä bisnes valmistajille,kun loputon kierre ,kun joka vuosi on ajettava puutosoireisiin lehdelle eikä varsinaista korjausliikettä pääse tekemään,kun ei löydy valmistajaa tuotteille, jotka ajettaisiin korjaamaan maaperä vajetta.
annat ph tason tippua luontaiselle tasolle.
valittet sitte kasvin.
ja lompakko repee.
Mikä on luontainen taso?
Esim Suomessa maaperä on happamampi kuin keski euroopassa.
5,6 o hyvä.
vaikka mimmoselle kasville.
muut asiat ku on pellossa kunnossa ni ei tarvii keskisatoon tyytyä,mutta ei kyll 6+ satoa tavoitella.
4,5t ottaa pienin panoksin ilman kalkkia ja mangaania ja tyytyy siihen kun laskukone štoppaa.
eri tietty mikäli lantapatterin onnistuu haalimaan pellon laitaan.
ilman sitä joutuu tai saa tyytyä keskimäärääiseen.
.
-
Maasta vaikea kaivaa hivenet ylös kasvien käyttöön, kun kalkitsee ph:t kaakkoon. Ei ole ollut ongelmia maahan levitetyillä hivenillä saada niitä kasvien käyttöön, kun ph 6-6.5 välissä. Ainakaan megalab ja silmämääräisesti havannoituna. Vanhat Yaran rakeiset hivenet luvattiin säilyvän 2-4 vuotta kasvien käytössä ja kyl niillä säännöllisesti käytettynä alkoi näkymään myös viljavuustuloksissa ja kasveissakin. Nyt leikitty lehtilinimenteillä pitemmän aikaa. Hyvä bisnes valmistajille,kun loputon kierre ,kun joka vuosi on ajettava puutosoireisiin lehdelle eikä varsinaista korjausliikettä pääse tekemään,kun ei löydy valmistajaa tuotteille, jotka ajettaisiin korjaamaan maaperä vajetta.
annat ph tason tippua luontaiselle tasolle.
valittet sitte kasvin.
ja lompakko repee.
Mikä on luontainen taso?
Esim Suomessa maaperä on happamampi kuin keski euroopassa.
5,6 o hyvä.
vaikka mimmoselle kasville.
muut asiat ku on pellossa kunnossa ni ei tarvii keskisatoon tyytyä,mutta ei kyll 6+ satoa tavoitella.
4,5t ottaa pienin panoksin ilman kalkkia ja mangaania ja tyytyy siihen kun laskukone štoppaa.
eri tietty mikäli lantapatterin onnistuu haalimaan pellon laitaan.
ilman sitä joutuu tai saa tyytyä keskimäärääiseen.
.
Eipä tuo ihan kaikille mimmoisille kasveille sovi.
-
Eiku ne vaikuttaa lehtiin.
Paskapuhetta.
Ne vaikuttavat lehtien kautta kasviin.
-
Eiku ne vaikuttaa lehtiin.
Paskapuhetta.
Ne vaikuttavat lehtien kautta kasviin.
Ne vaikuttavat hankmon laakereihin.
:DDDDD
-
Eiku ne vaikuttaa lehtiin.
Paskapuhetta.
Ne vaikuttavat lehtien kautta kasviin.
Ne vaikuttavat hankmon laakereihin.
:DDDDD
Ne vaikuttavat epäilyttäviltä.
-
Eiku ne vaikuttaa lehtiin.
Paskapuhetta.
Ne vaikuttavat lehtien kautta kasviin.
Ne vaikuttavat hankmon laakereihin.
:DDDDD
Ne vaikuttavat epäilyttäviltä.
Vaikutus loppui korvasta.
-
Eiku ne vaikuttaa lehtiin.
Paskapuhetta.
Ne vaikuttavat lehtien kautta kasviin.
on se kumma että pitää käydä paskomassa asia ketjuihin