Juu, kurssia 3 päivää takana ja hiukan tunnustellaan vaan tässä vaiheessa

Yks asia mietityttää. Luomun viljelykierrossa näyttää korostuvat nurmen välikasvien viljely, jolloin yleensä ladataan satovuosien ravinteet samalla nurmille. Nurmien satovuosina taas vältellään yleensä lietteen levitystä(tallausvauriot apilaan jne.)
Kokoviljasäilörehu olis yks konsti. Kuitenkin, jos haluttas jatkaa pelkistetyä linjaa, eli nurmesta nurmeen, mikä on lopputulos luomussa?

Milloin lannoitat?  Itsellä hyvin vähän kokemusta, mutta kuultuna lietteen multaus juuri noin.  Sato silloin heinäkasveista, apila taantuu.

Miten uusit?  Nurmi ilman suojakasvia tuottaa vähän satoa ja paljon rikkoja.  Mites olisi virna+kohtuullinen määrä viljaa säilörehuksi (nuorisolle).

Ei ole oikotietä onneen jos kohtuullista ja hyvää säilörehua haluaa, joutuu kyllä tekemään töitä sen luomukorvauksen edestä. Ja eikös se ole koko korvauksen idea?
Samoihin valkuais määriin ei pääse kuin tavanomaisessa tuotannossa tai pääsee mutta nurmi taantuu nopeasti ja seuraavana vuotena sato voi olla mitä vaan riippuu suurelti sateista ja lämmöstä.
Jos kuivaa ensimmäisen sadon jälkeen, toinen sato on surkea. Tämmöisiä haasteita tulee eteen ja paljon muutakin mutta hyvänä vuotena voi päästä helpollakin.

 Ei ne tallausvauriot niin isoja välttämättä ole. Nurmensiementä ja apilaa kannattaa kylvää enemmän. kuin suositukset on. Jos mahdollista, niin omalta pellolta kannattaa puida nurmen siementä, ja lisätä apilaa sekaan, jos ei omalalta puinti onnistu.

Nurmee perustaessa pitää tehdä ravinnepankki peltoon,niin eka vuonna ei tarvitse tilsiä ja nurmi kasvattaa kunnon juuriston.Kokeiltu on ja toimii.

Se kauran tai ohran nakkaaminen sinne siementen sekaan ei kyllä ole iso vaiva, mutta kannattava se on.

Vaikka meillä on ihan tavanomaisesti viljellyt pellot, niin 90% muokattavasta alasta laitetaan vihantaviljalle. Eipä oo nyt suurempia ongelmia ikinurmien kanssa, eikä ole ollut rikkojenkaan kanssa vaikka aika vähän on tullut ruiskun kans pyörittyä pelloilla.

BTW, sikskö sä oot siellä luomukurssilla ettei tartte laittaa kaikkee uusix ikinurmien takia

Luomukurssi kannattaa käydä sivistysmielessä.Siellä oppii viljelemään maata..

Ongelmaksi tulee siis se, että apilaa ei oikeastaan saisi viljellä jatkivasti samalla pellolla. Täytyisi olla apilattomia välivuosia, kylvää nurmi siis ilman apilaa ja täydentää se sinne seuraavana vuotena.

Luomukurssi kannattaa käydä sivistysmielessä.Siellä oppii viljelemään maata..

Ongelmaksi tulee siis se, että apilaa ei oikeastaan saisi viljellä jatkivasti samalla pellolla. Täytyisi olla apilattomia välivuosia, kylvää nurmi siis ilman apilaa ja täydentää se sinne seuraavana vuotena.

Veit sanat suustani. Kurssin anti on ollut tähän asti tosi hyvä. Luomu voi olla paljon muutakin, kuin pelkkää ideologiaa ja sen viljelytekniikkaa voi hyödyntää ilman luomusopimustakin. Toki kurssilla täytyy pitää korvat auki!
Tuo apilaton vuosi vois olla yks, saiskohan sillä venytettyä nurmien ikää neljään vuoteen, kun käytäntö on kolme vuotta.

Mielestäni luomuviljelijät ottavat vain yhden sadon/ v  nurmiviljelyssä. Lanta levitetään kuivalantana, kyllä lietelanta tuhoaa apilan.  Jollain hikevillä kivennäismailla(HHt,Kht) on varmaankin mahdolista ottaa myös kaksi satoa.

Mielestäni luomuviljelijät ottavat vain yhden sadon/ v  nurmiviljelyssä. Lanta levitetään kuivalantana, kyllä lietelanta tuhoaa apilan.  Jollain hikevillä kivennäismailla(HHt,Kht) on varmaankin mahdolista ottaa myös kaksi satoa.

Kyllä apila pärjää lietelannan kanssa itse asiassa erinomaisesti, kunhan on riittävästi malttia ja konekapasiteettia levittää oikeaan aikaan (eli ei yleensä keväällä).. Tähän mennessä olen ottanut kaikista pelloista (aitosavea,hiesua, moreenia, turvemaata, rinnemaita, tasamaita, suhtellisen nuoria raivattuja peltoja tms.) kaksi satoa... kuivalantaa perustettaessa, lietettä toisen ja kolmannen vuoden nurmelle (rengaskalustoon satsattava eikä välttämättä ole järkevää mullata niin syvään kuin pystyisi optimaalisen tuloksen saavuttamiseksi (syvään mullattaessa juuristovauriot ja vetovoiman aiheuttama hiertäminen kiusaavat apilaa)... Eli jos on aidosti kiinnostunut viljelyn kehittämisestä ja homma oikeen hyvässä reilassa normiviljelyssä, niin eikun vain pohtimaan luomukiertoja (varsinkin jos on järkevää käyttöä nurmelle)... Ja mainittakoon että jos perusasiat ei oo kunnossa (kalkitukset, ojitukset, rummut, pellon muotoilu...) ei homma toimi luomuna pitkässä juoksussa...

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 28.02.15 - klo:13:04

Mielestäni luomuviljelijät ottavat vain yhden sadon/ v  nurmiviljelyssä. Lanta levitetään kuivalantana, kyllä lietelanta tuhoaa apilan.  Jollain hikevillä kivennäismailla(HHt,Kht) on varmaankin mahdolista ottaa myös kaksi satoa.

Kyllä apila pärjää lietelannan kanssa itse asiassa erinomaisesti, kunhan on riittävästi malttia ja konekapasiteettia levittää oikeaan aikaan (eli ei yleensä keväällä).. Tähän mennessä olen ottanut kaikista pelloista (aitosavea,hiesua, moreenia, turvemaata, rinnemaita, tasamaita, suhtellisen nuoria raivattuja peltoja tms.) kaksi satoa... kuivalantaa perustettaessa, lietettä toisen ja kolmannen vuoden nurmelle (rengaskalustoon satsattava eikä välttämättä ole järkevää mullata niin syvään kuin pystyisi optimaalisen tuloksen saavuttamiseksi (syvään mullattaessa juuristovauriot ja vetovoiman aiheuttama hiertäminen kiusaavat apilaa)... Eli jos on aidosti kiinnostunut viljelyn kehittämisestä ja homma oikeen hyvässä reilassa normiviljelyssä, niin eikun vain pohtimaan luomukiertoja (varsinkin jos on järkevää käyttöä nurmelle)... Ja mainittakoon että jos perusasiat ei oo kunnossa (kalkitukset, ojitukset, rummut, pellon muotoilu...) ei homma toimi luomuna pitkässä juoksussa...

Näin on asia. Yhden sadon tiloilla on vaan peltoa ronskisti.

Kyllä se tahtoo olla että ensimmäisenä vuonna nurmille ei kannataisi ajaa lietettä ollenkaan. Kerkiää se juuristo vahvistua. Kunnon katkaisu apila kiertoon kyntämällä ja kylvämällä viljaa/rypsiä/hernettä nurmi vuosien välissä parina vuotena.

Samalla voi kalkita hyvin ja ajaa tarpeen mukaan biotiittiä tai bio-apatiittiä pellolle. Itse levitytin nyt 4 rekallista masuunikuonaa ja biotiittiä pelloille yhteensä.Yaran hivenlannoiteseos on sallittu lannoite luomussa. Eli pelkästään kemiallinen typpilannoite on kieletty. Hivenet voi ajaa säkistä, fosforin, kalin ynm. saa bio-apatiitistä ja trypen apila sitoo.

Mielestäni luomuviljelijät ottavat vain yhden sadon/ v  nurmiviljelyssä.

Tuon lauseen tärkein kohta on ensimmäinen sana

Lainaus

Mielestäni luomuviljelijät ottavat vain yhden sadon/ v  nurmiviljelyssä.

Tuon lauseen tärkein kohta on ensimmäinen sana

Juuri näin.
Ite teen vähintään 3 ekaa nurmivuotta 2 satoa, mutta usein paljon pidempäänkin. Naapurin kanssa vaihdan lietettä kuivalantaan, siis naapuri levityttää mulle lähimaihin lietettä ekan sadon jälkeen ja mä ajan lantaa sille kaimmaisiin viljalohkoihin.
Hyvin on apilakin kasvanut lietteellä.
Paras oma lohko ilman satovuoden lannoitusta oli 43 paalia hehtaarilta(1vrk esikuivauksella) per 3 satoa viime kesänä(perustettaessa sai kuivalantaa).
Yksi konsti katkaista apilakierto on kylvää väliin raiheinä ja sitten kyntää uudesta, saa muuten tankattua melkoisesti lantaa tolla konstilla 

Yksipuolinen viljelykierto tuhoon tuomittu varsinkin luomussa. Mulla ei varmaa tietoa mutta uskoisin kaikilla palkokasveilla tulevan ongelmia tautien kanssa jos viljelee peräkkäisinä vuosina. Yksi vaihtoehto kiertoon olisi virna-vilja kasvustot, josta itsellä on olemassa hyvä kokemus. Liete ei oman näkemyksen mukaan ole myrkkyä apilalle, kuten ei myöskään maltillinen lannoitus kemiallisesti. Tallaus ja huono apilalajike (huono kilpailukyky) hävittää apilan tehokkaasti. Yksi potentiaalinen ongelma on lietteen multaus joka lisää varmasti rikkakasvien määrää. Samoin rikkakasvit viihtyy huomattavan paljon paremmin nurmipelloilla joilta ei kerätä satoa kuin harvakseltaan.

Ja tästä päästään sitten siihen osioon että ruokinta pitäisi tapahtua appeena jolloin on helpompi hyödyntää peltoja ja viljelykiertoa. Herne-vilja ym. jää helposti syömättä. Ainakaan meidän elukat ei suostuneet syömään paalattua herne-viljasäilistä. Hankala homma jos ruokintasysteemi rajoittaa mitä voi viljellä pelloilla