Ei glyfosaatti itsessään se vaarallinen aine olekaan, vaan lisä-aineena käytetty POE-tallovamiini.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_78+2016.pdf

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 12.06.16 - klo:08:50

että miksi kusesta löytyy glyfo jäämiä niin tulisiko ihan ekana kieltää se kasvisto ruuttailu ja katsoa sitten 5 vuoden päästä uudelleen, että miltä se kusi näyttää.

Samaa mieltä. Tämä on varmaan yksi suurimmista syistä. Jos ajatellaan, että on roundupin kestävää soijaa, niin taatusti kaikki kasvustot on vedetty sillä läpi. Pohjavesialueilla myrkyt varmaan menee maan läpi, mutta en mitenkään usko, että kasvuston jälkeiset ruiskutukset aiheuttaisivat jäämiä seuraaviin kasvustoihin.

Just tältä kesältä omat havainnot, että hyvät viljat edellisinä vuosina ovat pitäneet juolan kurissa, mutta sänkikesanto aukaisi ketsuppipurkin. No, 3l 360:stä+kiinnite ja viikossa juola on mennyt punaruskeaksi. Tässä tulee yksi ongelma esille. Se juola täytyisi päästä ruiskuttamaan näin hyvissä olosuhteissa parhaaseen kasvuaikaan. Ei ne syksytuuttaukset tahdo toimia. Kollega jutteli, että on siirtynyt aina vaan enemmän valikoivien myrkkyjen käyttöön, vaikka ne ovat kalliita, niin teho on parempi.

Asiaa.

Tuohon syksyllä ruiskutteluun. Kyllä se tehoaa syksylläkin, mikäli on lehteä mihin osua. Sitä vain ei saa missään nimessä muokata syksyllä, seuraavan kerran pellolle keväällä.

Ei glyfosaatti itsessään se vaarallinen aine olekaan, vaan lisä-aineena käytetty POE-tallovamiini.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_78+2016.pdf

Perusteet täyskiellolle on aika huonot, jos lisäaineen EPÄILLÄÄN aiheuttavan MAHDOLLISESTI syöpää. Ja jos tiukka paikka tulee, niin voidaan tuo lisäaine varmaankin korvata vähemmän haitallisella aineella.

Tjaa'a. 2 viikkoa... vai vuotta? Sitten kun tavaraa truutataan ketjussa vuosikymmeniä muun koktailin kera niin aika kyllästettyä maaperä paikoin varmasti onkin.


"Turun Yliopiston Kasvitieteellisessä puutarhassa Ruissalossa on koepelto, josta osaan on käytetty glyfosaattia ja osaan ei. Yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimus on käynnissä kolmatta kesää.

Aiemmin Suomessa tehdyissä tutkimuksissa on huomattu, että glyfosaatti voi säilyä joissain olosuhteissa maaperässä jopa seitsemän vuotta. Valmistajan mukaan aineen pitäisi hävitä kahdessa viikossa.

– Glyfosaatti vaikuttaa kasveihin, mikrobeihin ja sieniin. Se ei vaikuta esimerkiksi nisäkkäisiin, sanoo Turun yliopiston tutkija Irma Saloniemi.

Juuri glyfosaatin vaikutus bakteereihin ja sieniin voi aiheuttaa isoja ongelmia maataloudelle, koska hyvässä viljelymaassa on aina runsaasti maan laatua parantavia mikrobeja. Niiden tuhoaminen voi pitkällä aikavälillä köyhdyttää maaperää.

– Jos haluamme, että maaperä säilyy viljavana ja saadaan pitkänkin ajan päästä kunnon sadot, meidän täytyy päästä glyfosaatista eroon tai ainakin saada käyttö paljon vähemmäksi."

http://yle.fi/uutiset/tutkija_rikkaruohomyrkky_glyfosaatti_koyhdyttaa_maaperaa/8947129

Tjaa'a. 2 viikkoa... vai vuotta? Sitten kun tavaraa truutataan ketjussa vuosikymmeniä muun koktailin kera niin aika kyllästettyä maaperä paikoin varmasti onkin.


"Turun Yliopiston Kasvitieteellisessä puutarhassa Ruissalossa on koepelto, josta osaan on käytetty glyfosaattia ja osaan ei. Yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimus on käynnissä kolmatta kesää.

Aiemmin Suomessa tehdyissä tutkimuksissa on huomattu, että glyfosaatti voi säilyä joissain olosuhteissa maaperässä jopa seitsemän vuotta. Valmistajan mukaan aineen pitäisi hävitä kahdessa viikossa.

– Glyfosaatti vaikuttaa kasveihin, mikrobeihin ja sieniin. Se ei vaikuta esimerkiksi nisäkkäisiin, sanoo Turun yliopiston tutkija Irma Saloniemi.

Juuri glyfosaatin vaikutus bakteereihin ja sieniin voi aiheuttaa isoja ongelmia maataloudelle, koska hyvässä viljelymaassa on aina runsaasti maan laatua parantavia mikrobeja. Niiden tuhoaminen voi pitkällä aikavälillä köyhdyttää maaperää.

– Jos haluamme, että maaperä säilyy viljavana ja saadaan pitkänkin ajan päästä kunnon sadot, meidän täytyy päästä glyfosaatista eroon tai ainakin saada käyttö paljon vähemmäksi."

http://yle.fi/uutiset/tutkija_rikkaruohomyrkky_glyfosaatti_koyhdyttaa_maaperaa/8947129

Ilmankos suorakylvetty ohrakin kellastuu 20millin sateen jälkeen.

Mä en ole mikään professori enkä ymmärrä mikä aineosa siinä sitä syöpää aiheuttaa, jos aiheuttaa. Mutta jos nyt lähdetään siitä, että meillä on tuota glyfosaattia käytetty ainakin se 20 vuotta. Sadot ovat vain parantuneet. Ei sitä järjestään ole joka vuosi käytetty vain aina tarvittaessa. Esim. tänä vuonna vetäsin lähes kaikki sänget glyfolla keväällä ja eipä ole vieläkään rikkoja noussut liiemmin. Voi jopa olla, että ei rikkaruiskutusta kasvustoon tarvita. Luulisi tuon kasvustoruiskutuksen olevan aina haitallisempi millä tahansa aineella.

Olisihan se hienoa jos voisi olla myrkkyjä käyttämättä kokonaan, mutta käytännössä meidän tilalla en saa laskutulosta positiiviseksi siirtymällä luomuun tai luopumalla muuten vapaaehtoisesti kasvinsuojelu aineista.

Mä en ole mikään professori enkä ymmärrä mikä aineosa siinä sitä syöpää aiheuttaa, jos aiheuttaa. Mutta jos nyt lähdetään siitä, että meillä on tuota glyfosaattia käytetty ainakin se 20 vuotta. Sadot ovat vain parantuneet. Ei sitä järjestään ole joka vuosi käytetty vain aina tarvittaessa. Esim. tänä vuonna vetäsin lähes kaikki sänget glyfolla keväällä ja eipä ole vieläkään rikkoja noussut liiemmin. Voi jopa olla, että ei rikkaruiskutusta kasvustoon tarvita. Luulisi tuon kasvustoruiskutuksen olevan aina haitallisempi millä tahansa aineella.

Olisihan se hienoa jos voisi olla myrkkyjä käyttämättä kokonaan, mutta käytännössä meidän tilalla en saa laskutulosta positiiviseksi siirtymällä luomuun tai luopumalla muuten vapaaehtoisesti kasvinsuojelu aineista.

Meillä taas lukemat olivat ylivoimaisesti luomun puolesta. Tällä laskurilla saadut luvut ovat kuin miltei suoraan meidän tilalta, paitsi, että meillä on lisäksi joitain parempihintaisiakin erikoistuotteita.

http://luonnonkoneisto.fi/wp-content/uploads/2016/03/Katelaskelma-2016-rk1.xls

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 13.06.16 - klo:08:23

Mä en ole mikään professori enkä ymmärrä mikä aineosa siinä sitä syöpää aiheuttaa, jos aiheuttaa. Mutta jos nyt lähdetään siitä, että meillä on tuota glyfosaattia käytetty ainakin se 20 vuotta. Sadot ovat vain parantuneet. Ei sitä järjestään ole joka vuosi käytetty vain aina tarvittaessa. Esim. tänä vuonna vetäsin lähes kaikki sänget glyfolla keväällä ja eipä ole vieläkään rikkoja noussut liiemmin. Voi jopa olla, että ei rikkaruiskutusta kasvustoon tarvita. Luulisi tuon kasvustoruiskutuksen olevan aina haitallisempi millä tahansa aineella.

Olisihan se hienoa jos voisi olla myrkkyjä käyttämättä kokonaan, mutta käytännössä meidän tilalla en saa laskutulosta positiiviseksi siirtymällä luomuun tai luopumalla muuten vapaaehtoisesti kasvinsuojelu aineista.

Meillä taas lukemat olivat ylivoimaisesti luomun puolesta. Tällä laskurilla saadut luvut ovat kuin miltei suoraan meidän tilalta, paitsi, että meillä on lisäksi joitain parempihintaisiakin erikoistuotteita.

http://luonnonkoneisto.fi/wp-content/uploads/2016/03/Katelaskelma-2016-rk1.xls

Niin, luomun kannattavuus on aivan toisella kertaluokalla, koska tuet ovat täydet latausvuosille ( tietenkin samalla tavalla kuin tavanomaisessa LHP ja suojavyöhykkeet yms) , ja tuotteiden hinta on brändin ansiosta merkittävästi korkeampi. Lisäksi lannoituksen mahdollisuus tavanomaisen tuotannon sivuvirtoja hyödyntäen on merkittävä etu.

Useimmat näistä eduista himmenevät, kunhan luomu tulee enemmistötekniikaksi, hintojen laskupaine ja nettotuotannon tukikuorma kiloa kohti laskettuna kun tulee esille ennemmin tai myöhemmin.

Mutta lähivuosina luomu on ratkaisu ammattiviljelyn, pikkutiloilla ei ole hommassa juurikaan eroa, koska hehtaareista se tuotto tulee. Eli tappiolla tietty kumpikin, ja helpommalla pääsee kun pysyy tavanomaisessa viljelyssä. Luomu vaatii päätoimisen ammattiviljelijän, ja sivutoimiset hömppäheinä-luomuilijat voisi pudottaa kelkasta pois. Sehän jo alkoikin, kun vaadittiin muutama prosentti myyntikasvia.

-SS-

Edelleen ja taas... glyfo ei katoa pimeän maan sisältä ihan nopeasti. Ilmiö on huomattu jopa Suomessa jo 20-30 vuotta takaperin kun lajike- ja tiheyskoeruuduilla aiemmin ruiskutetut alueet itivät huonommin ja harvempina. Eli tiedossa on ollut...

Glyfo siis lienee vaaraksi jos sitä ruiskutetaan suoraan maahan. Se mikä jää lehdille hajoaa nopeasti. Siksi se "varmuuden vuoksi koko pellolle" ruiskuttaminen saattaa olla se ongelma...

Meiltä pesäketorjujilta (minä ja NusPus) ei leviä mitään saastetta maaperään 😂😂😂

Edelleen ja taas... glyfo ei katoa pimeän maan sisältä ihan nopeasti. Ilmiö on huomattu jopa Suomessa jo 20-30 vuotta takaperin kun lajike- ja tiheyskoeruuduilla aiemmin ruiskutetut alueet itivät huonommin ja harvempina. Eli tiedossa on ollut...

Glyfo siis lienee vaaraksi jos sitä ruiskutetaan suoraan maahan. Se mikä jää lehdille hajoaa nopeasti. Siksi se "varmuuden vuoksi koko pellolle" ruiskuttaminen saattaa olla se ongelma...

Meiltä pesäketorjujilta (minä ja NusPus) ei leviä mitään saastetta maaperään 😂😂😂

Ootte siis pesäkeviljelijöitä 

Pesäkeviljelijät Backspace ja...?



Jotenkin tuossa Kummelin sketsissä sillä oli aina hermot kireällä, hiersiköhän ruiskun olkain tms?

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 13.06.16 - klo:08:23

Mä en ole mikään professori enkä ymmärrä mikä aineosa siinä sitä syöpää aiheuttaa, jos aiheuttaa. Mutta jos nyt lähdetään siitä, että meillä on tuota glyfosaattia käytetty ainakin se 20 vuotta. Sadot ovat vain parantuneet. Ei sitä järjestään ole joka vuosi käytetty vain aina tarvittaessa. Esim. tänä vuonna vetäsin lähes kaikki sänget glyfolla keväällä ja eipä ole vieläkään rikkoja noussut liiemmin. Voi jopa olla, että ei rikkaruiskutusta kasvustoon tarvita. Luulisi tuon kasvustoruiskutuksen olevan aina haitallisempi millä tahansa aineella.

Olisihan se hienoa jos voisi olla myrkkyjä käyttämättä kokonaan, mutta käytännössä meidän tilalla en saa laskutulosta positiiviseksi siirtymällä luomuun tai luopumalla muuten vapaaehtoisesti kasvinsuojelu aineista.

Meillä taas lukemat olivat ylivoimaisesti luomun puolesta. Tällä laskurilla saadut luvut ovat kuin miltei suoraan meidän tilalta, paitsi, että meillä on lisäksi joitain parempihintaisiakin erikoistuotteita.

http://luonnonkoneisto.fi/wp-content/uploads/2016/03/Katelaskelma-2016-rk1.xls

Joo niin ne voisi meilläkin olla, jos ei olisi sikoja ja saisi lantaa muualta niin silloin varmaan olisikin luomu kannattava. Mutta nyt kun laskin sitä, että jos sioille pitää ostaa rehut niin se mitä luomutuesta, lannoitelaskusta, kasvinsuojeluaine laskusta tulee niin menisi kaikki rehuihin eikä edes riitä joten luomutuotteiden myyntituloistakin pitäisi osa laittaa rehujen ostoon niin tulos on plus miinus nolla. Nämä laskin sitten todellisilla satotasoilla enkä noilla utopia tasoilla mitä tuossakin katelaskelmassa näytti olevan.. Hyvin kun sattuu niin voi tuon saadakkin, mutta voi myös olla täysin tyhjiäkin vuosia. Jos viljellään tavanomaisesti rehuvehnää niin saa aika reilusti sössiä ettei mitään tule..

Kansan ääni:

"Myrkkytraktorit kulkevat säiliöt täynnä läpi kesän."

"voiko glyfosaatilla kyllästettyä ihmistä haudata ilman poikkeustoimia hautausmaalle"

"Arkeologit on ihmeissään, ku ei taho löytää vanhoista haudoista syöpää, mut se syöpä alko tulla myrkkyjen myötä."

"Sitkeimmät rikkaruohot voikukka, vuohenputki, juolavehnä, nokkonen ovat syötäviä hyvänmakuisia vihanneksia, ei niitä kannata myrkyttämällä hävittää. Maamme omavaraisen ruokatuotannon kannalta saattavat olla kriisin sattuessa jopa tuiki tarpeellisia.

"Toisaalta kun miettii ja asioita tutkii niin voi todeta että nämä tahot hyötyvät vain ihmisten sairastuttamisella syöpään yms.. Voidaan sitten myydä kalliilla lääkäripalveluita ja karsia "köyhät" eli vähävaraiset pois pelistä niiku jenkkilässä konsanaan."

"Aion kytkeä itseni kejuilla RoundUp pulloon ja olla kansalaistottelematon, jos glyfosaatin käyttö kielletään."

http://yle.fi/uutiset/mita_mielta_olet_glyfosaatin_kaytosta_rikkaruohojen_torjunnassa/8952129

Tervetuloa, jos joku tahtoo vaikka voikukkaset syömällä hävittää. Samoin kaikki nokkoset saa hippi käydä vetämässä naamaansa milloin huvittaa

Se on tuo GMO-vastustuksen pakkomielle, joka glyfosaatin vastustusta tuo. Ei glyfosaatti itsessään ketään kiinnostaisi, mutta GMO-maissien ja puuvillan ym. vastustus on se agenda tässä. Syöpävaarallisuuden osalta  varmistettuja valmisteita on markkinoilla nyt (Plenum 50 G esimerkiksi KTT:ssa  "H 351 Epäillään aiheuttavan syöpää"),  eikä niistä pidetä yhtään mitään meteliä. Esimerkiksi valikoivien torjunta-aineiden sulfuronit (Monitor)  ja pyroksulaamit (Broadway)  ovat olleet markkinoilla pienen osan siitä ajasta mitä glyfosaatit, ja niitä on jo löytynyt pohjavedenottamoiden näytteistä, sama vika bentatsonilla (Basagran), jonka jäämiä on lähes joka näytteessä Etelä-Suomessa.

Glyfosaatista on hyvä tehdä se työkalu, jolla GMO:ta vastaan taistellaan, koska GMO vastaiset perustelut ovat jo arkijärjelläkin aika epämääräisiä, "ihminen syö nitä GMO geenejä ja kuolee", tai että "pitää ensin todistaa, ettei GMO:sta voi lla koskaan millään annoksella mitään vaaraa milloinkaan eikä missään olosuhteissa eikä minään aikakautena tästä vuosisatoja eteenpäin"; niin, syödäänhän me tomaatinkin geenit salaatissa, silti emme usko muuttuvamme tomaateiksi. Paljon helpompi on vastustaa glyfosaattia perusteella, että "DDT:kin oli aluksi hyvä, ja nyt tiedetään, että se on paha."

-SS-