Adam ei ota huomioon apilan kalkkia.Runsaasti kalkkia sisältävällä ruokinnalla lehmät eivät tule kuralle,muuta kuin todella voimakkaiden muutoksien takia tai todella kovalla ruokinnalla,mutta tällä tavalla sen lehmän saa kuolemaan myös sisäisesti,jos tuo läpivirtaus ei ole optimi tai ainakin lähellä sitä.Energian ja kalkinpuute on lähes sama asia,kummankin voi saada kahdella tavalla,jopa liikaa antamalla.
Apilassa on kalsiumia 8-12g/kakg eli 0.8-1.2%. Se ei ole edes kokonaan hyödynnettävissä, joten apilan kalsium ei suoraan vaikuta pötsin pH:n paljoakaan. Apilan valkuainen hajoaa hitaammin....
Sinä varmaan tiedät,onko apilassa enemmän energiaa kuin heinäkasveissa,samalla D-arvolla?Se tuo lehmän elimistö on sen verran monimutkainen ettei kaikki aina mene niin suoraan kuin pitäisi,mutta kuitenkin tuosta kalkista on vain hyötyä,jos sulavuutta ei ole liikaa ja silloinkin kun sitä on liian vähän,pötsi tykkää kalkista.
Analyyseissä apilan energiapitoisuus on aina liian alhainen.
D-arvoa pitäs kuulema nostaa 2-3 yksikköä analysoidusta.
Onko tämä virallinen ohje ? Oletko saanut tuon ohjeen paperilla tai sähköpostilla? Mutta tuo nosto 2-3 yksikköä on lähellä oikeaa, samalla energia-arvo täytyy laskea korkeammaksi. Mulla on kaava jolla lasken 
Jossain koulutuksessa oli puhetta. Ehkä toi 2 yksikköä on lähellä oikeaa.
Laskentakaava taitaa olla tuossa
Esimerkki 2. Nurmisäilörehu, 1. sato, aik.korjuu (numero 07002)
Raakavalkuaispitoisuus 160 g/kg ka
Hajoavan valkuaisen osuus (hvo) 0,85
D-arvo 690 g/kg ka
Energia-arvo:
D-arvo × 0,016 = 690 × 0,016 = 11,04 MJ ME/kg ka
