Appeen rakenteeseen kannattaa myös kiinnittää huomiota. Hienoksi muussattu ape toimii koneissa hyvin. mutta kun se lehmä ei ole kone. Kuiva heinä/ olki on hyvä lisä.

Rakenne vaikuttaa vähintään +3 kg vuorokaudessa. Vähintään.

Lainaus käyttäjältä: mies - 15.09.11 - klo:20:53

Appeen rakenteeseen kannattaa myös kiinnittää huomiota. Hienoksi muussattu ape toimii koneissa hyvin. mutta kun se lehmä ei ole kone. Kuiva heinä/ olki on hyvä lisä.

Rakenne vaikuttaa vähintään +3 kg vuorokaudessa. Vähintään.

Onko tähän olemassa tutkittua tietoa? Mikä prosessi/tapahtumaketju siihen oikeastaan vaikuttaa, että maitoa saadaan vähintään kolme kiloa enemmän?

MUTU:na tulee mieleen, ettei lehmä syö mielellään muussia ja sitä kautta syö enemmän oikea rakenteista apetta.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 15.09.11 - klo:20:56

Lainaus käyttäjältä: mies - 15.09.11 - klo:20:53

Appeen rakenteeseen kannattaa myös kiinnittää huomiota. Hienoksi muussattu ape toimii koneissa hyvin. mutta kun se lehmä ei ole kone. Kuiva heinä/ olki on hyvä lisä.

Rakenne vaikuttaa vähintään +3 kg vuorokaudessa. Vähintään.

Onko tähän olemassa tutkittua tietoa? Mikä prosessi/tapahtumaketju siihen oikeastaan vaikuttaa, että maitoa saadaan vähintään kolme kiloa enemmän?

MUTU:na tulee mieleen, ettei lehmä syö mielellään muussia ja sitä kautta syö enemmän oikea rakenteista apetta.

Kirka sen kertoisi, jos kysyisit. Vaarana on että myy samalla apevaunun.

Toi heinäjuttu on omakohtainen kokemus. Viime talvena lehmät unohtivat märehtiä maatessaan. Kuivia heiniä sekaan ja tilanne normalisoitui.

Mä olen havainnut niin monta kertaa että pelkästään sekoitusaikoja tai vaunun täyttöasteita muuttamalla maitomäärä saadaan nousemaan. Hyvärakenteista apetta lehmät syövät samoin kuin ne söisivät laidunta... huonoa ne tönivät ja latkivat sitä suihinsa "nuolemalla", ape lajittuu ja pöydälle jääneeseen rehuun sekoittuu sylkeä. Lehmä ei syö syljeltä haisevaa rehua -> tavara mätänee pöydällä.

Oikealla rakenteella savutetaan parempi märehtimisen teho. Lehmä tuottaa märehtimällä 80% energiastaan ja 90% valkuaisestaan. Muistaakseni  Jos tämä prosessi häiriintyy niin tuotokset tietysti pienenevät.

Aperuokinnan idea ei muuten ole saada lehmää syömään mahdollisimman paljon. Ylimääräinen syönti on pelkästään kustannus. Oikealla rakenteella hyötysuhde paranee -> kulut pienenevät ja tuotot kasvavat.

"mies" mainitsi Kirkan. Tällä hän vihjasi vähän vanhoihin asioihin ja Keenanin vaunuihin. Nuo ovat tehneet tutkimuksia appeen rakenteen vaikutuksista ja saaneet tietysti hyviä tuloksia. Saman vaikutuksen voi saada tietysti jokaisella vaunumerkillä; Sopiva täyttömäärä, terävät vaunun terät, oikeat suhteet jne.

Heinä/olki lisästä; onko tarkoituksenmukaista antaa tätä korsilisää joka apesatsiin vai piisaako harvemmin? 

Heinä/olki lisästä; onko tarkoituksenmukaista antaa tätä korsilisää joka apesatsiin vai piisaako harvemmin? 

Jotain kuivia ja kovia, noin 50-70 milliä pitkiä tikkuja pitäisi olla lehmän pötsissä aina. Tai aina jos vr% on jokseenkin korkea. "Luonnossa" lehmä ei tällaisia tikkuja tietysti lypsykautenaan syö  EI laidunrehussa oli yhtään kovaa tikkua ja lehmä märehtii loistavasti silti 

Kysymys kuuluukin: Miten aperuokinnassa pötsiä saadaan turvallisesti hämättyä niin että se luulee saaneensa sisäänsä laidunrehua ? Mitä laidunheinässä on... mitä siinä ei ole... miten vanhan ruohon (säilörehu) ja lehmälle täysin vieraan materiaalin (tärkkelys) seoksella homma saadaan pelaamaan ?

Oletteko miettineet tätä: Mitkä kaksi yleistä rehujaetta ovat täysin luonnottomia lehmälle? - Maissi ja soija.... Miksi ne silti ovat lähes parhaat rehut 

Onko appeen rakenne pielessä vai mikä kun lehmät penkovat märän littuviljan säilörehun seasta? paalirehu kyseessä
nyt. ensin väkirehut ja lopuksi hajoitet
ut viconin mytyt kyytiin.

Onko appeen rakenne pielessä vai mikä kun lehmät penkovat märän littuviljan säilörehun seasta? paalirehu kyseessä
nyt. ensin väkirehut ja lopuksi hajoitet
ut viconin mytyt kyytiin.

Onko tuo rehu hyvälaatuista,tarpeeksi sulavaa ja hyvin säilynyttä?Jos oikein hyvä rehu on,syövät rehun ensiksi.

Onko appeen rakenne pielessä vai mikä kun lehmät penkovat märän littuviljan säilörehun seasta? paalirehu kyseessä
nyt. ensin väkirehut ja lopuksi hajoitet
ut viconin mytyt kyytiin.

Joku vika hommssa on jos tuo jatkuu päiviä. Luultavasti ape on ainakin liian kuivaa. Jos et lisää vettä ja säilörehun ka% on yli 35 niin näin on varmasti.

Oletteko miettineet tätä: Mitkä kaksi yleistä rehujaetta ovat täysin luonnottomia lehmälle? - Maissi ja soija.... Miksi ne silti ovat lähes parhaat rehut 

Siis soija, lypsävillä? Eikös soija ole sopivinta lähinnä vasikoilla? Tai sitten kyseessä on joku kompa..

Maailmalla pitävät edelleen soijaa parempana lypsylehmälle kun rapsia. Saattaa olla meidän onni rapsirouheen kysynässä. 

Maailmalla pitävät edelleen soijaa parempana lypsylehmälle kun rapsia. Saattaa olla meidän onni rapsirouheen kysynässä. 

Joo. Maissisäilörehu ja soija valkuaiseksi, se on se maailman tapa.

Lehmät ovat kotoisin jostain "lähi-idästä". Maissi ja soija ovat amerikanherkkuja. Lehmä ei siis ole kohdannut noita kahta missään evoluutionsa vaiheessa  Kiehtovaa että lehmä voi syödä noita ja silti toimia.

Oikealla rakenteella savutetaan parempi märehtimisen teho. Lehmä tuottaa märehtimällä 80% energiastaan ja 90% valkuaisestaan. Muistaakseni  Jos tämä prosessi häiriintyy niin tuotokset tietysti pienenevät.

Vääntelen rautalankaa Mihinkäs tuo märehtimisen tehokkuus perustuu, taikka mitä yleensä tarkoittaa?

Miksi pötsissä pitää olla 50-70 millistä tikkua?

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 16.09.11 - klo:07:12

Oikealla rakenteella savutetaan parempi märehtimisen teho. Lehmä tuottaa märehtimällä 80% energiastaan ja 90% valkuaisestaan. Muistaakseni  Jos tämä prosessi häiriintyy niin tuotokset tietysti pienenevät.

Vääntelen rautalankaa Mihinkäs tuo märehtimisen tehokkuus perustuu, taikka mitä yleensä tarkoittaa?

Miksi pötsissä pitää olla 50-70 millistä tikkua?

Tuo 50-70 milliä perustu siihen että lehmä saa vielä syötyä sen helposti, pitkä putoaa suusta  Teoriassa karkeat tikut raapivat pötsin yläreunan hermopäitä ja aikaansaavat märehtimisreaktion. Asiasta on muitain teorioita joihin ei tikkuja tarvita. Tämä on kovin monimutkaista 

Lainaus käyttäjältä: tilaton - 19.09.11 - klo:16:19

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 16.09.11 - klo:07:12

Oikealla rakenteella savutetaan parempi märehtimisen teho. Lehmä tuottaa märehtimällä 80% energiastaan ja 90% valkuaisestaan. Muistaakseni  Jos tämä prosessi häiriintyy niin tuotokset tietysti pienenevät.

Vääntelen rautalankaa Mihinkäs tuo märehtimisen tehokkuus perustuu, taikka mitä yleensä tarkoittaa?

Miksi pötsissä pitää olla 50-70 millistä tikkua?

Tuo 50-70 milliä perustu siihen että lehmä saa vielä syötyä sen helposti, pitkä putoaa suusta  Teoriassa karkeat tikut raapivat pötsin yläreunan hermopäitä ja aikaansaavat märehtimisreaktion. Asiasta on muitain teorioita joihin ei tikkuja tarvita. Tämä on kovin monimutkaista 

Minulle onkin sanottu, jotta tolla pötsin pistelyllä ei ole tieteellistä perustelua. Ainoastaan NDF kuidun määrällä ja sillä paljonko kuitua on karkearehusta, on vaikutusta märehtimiseen. Tämän takia esitin tyhmää. (tai ei mun tartte esittää...)

Asiat on tosiaan monimutkasia, mutta onneksi ne lehmät ite ei olleet niin tarkkoja.