Eikö tuo olisi kätevämpää upottaa suoraan säiliöön ja sekoittaa pumpulla? Ei tarviisi jotain 70000€ kalustoa ja VAK:koulutettua kuskia.

Taitaa olla niin, että rikkihapon lisäys on tehtävä mahdollisimman lähella levitystä, jotta haihtumisen estäminen toimii.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 24.02.13 - klo:21:50

Eikö tuo olisi kätevämpää upottaa suoraan säiliöön ja sekoittaa pumpulla? Ei tarviisi jotain 70000€ kalustoa ja VAK:koulutettua kuskia.

Taitaa olla niin, että rikkihapon lisäys on tehtävä mahdollisimman lähella levitystä, jotta haihtumisen estäminen toimii.

Nyt vastaan sitten mutua enkä tietoa, mutta ehkä tuo "hyvissä ajoin ennalta sekoittaminen" eli siis säiliössä lisää hapon tarvetta, kun sillä on aikaa reagoida lietteen kanssa pidemmän aikaa, jolloin se toivottu happamoittava vaikutus menee jonkun sellaisenkin neutralointiin, jota ei neutraloida tarvitse. Levitysvaiheessa hoitaa vain nopeasti pH:n laskun tasolle, joka takaa typen pysymisen ammonium-muodossa, ei lähde ammoniakkina taivaalle. Näin siis arveluna.

Petri

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 25.02.13 - klo:08:58

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 24.02.13 - klo:21:50

Eikö tuo olisi kätevämpää upottaa suoraan säiliöön ja sekoittaa pumpulla? Ei tarviisi jotain 70000€ kalustoa ja VAK:koulutettua kuskia.

Taitaa olla niin, että rikkihapon lisäys on tehtävä mahdollisimman lähella levitystä, jotta haihtumisen estäminen toimii.

Nyt vastaan sitten mutua enkä tietoa, mutta ehkä tuo "hyvissä ajoin ennalta sekoittaminen" eli siis säiliössä lisää hapon tarvetta, kun sillä on aikaa reagoida lietteen kanssa pidemmän aikaa, jolloin se toivottu happamoittava vaikutus menee jonkun sellaisenkin neutralointiin, jota ei neutraloida tarvitse. Levitysvaiheessa hoitaa vain nopeasti pH:n laskun tasolle, joka takaa typen pysymisen ammonium-muodossa, ei lähde ammoniakkina taivaalle. Näin siis arveluna.

Petri

niin no onhan se komeampaa urakoitsian ajella 70000€ lislaite keulassa kuin sotkea happo 8 metrin rosteri ropelilla missä on happoa varten rosteri putki viemässä sitä lähelle potkuria.

niin no onhan se komeampaa urakoitsian ajella 70000€ lislaite keulassa kuin sotkea happo 8 metrin rosteri ropelilla missä on happoa varten rosteri putki viemässä sitä lähelle potkuria.

Tuo systeemi on lähtenyt siellä niistä tarvitsijoista eikä urakoitsijoista tai kaupasta. Lähtökohtana on ollut hallinnon kieltämän letkulevityksen saaminen takaisin käytettävien menetelmien joukkoon ja haihduntatestejä lienee tehty paljon.

Asiasta seuraavaan, harrastaako kukaan lietelannan tviikkausta kippaamalla esim. ureaa tai hiveniä säiliöön tms.

Ei ole kipattu, mutta hyvin sotkettuun säiliöön on lisätty hiveniä (kupari, sinkki, mangaani)jo vuosia.
Hivenien pitoisuus on nostettu vastaamaan sadossa poistuvaa määrää.
Aika helppoa ja tulee hoidettua vuosittain hivenlannoitus nurmi lohkoillekkin, tahtoo muuten jäädä tekemättä .

Mitä valmistetta sotket säiliöön? SyreN kiinnostaa kyllä, jos saadaan  sama vaikutus kuin multauksella niin totta ihmeessä levittää ennemmin letkulla, peltojen tiivistyminen ainakin vähenee.

Mitä valmistetta sotket säiliöön? SyreN kiinnostaa kyllä, jos saadaan  sama vaikutus kuin multauksella niin totta ihmeessä levittää ennemmin letkulla, peltojen tiivistyminen ainakin vähenee.

Tuleeko siinä paljoa painoeroa, 6 metrinen viiltäjä vs 16 metrinen lerssihara. Multain joka tapauksessa jättää siivomman jäljen.

Lainaus käyttäjältä: Carlosi - 25.02.13 - klo:17:56

Mitä valmistetta sotket säiliöön? SyreN kiinnostaa kyllä, jos saadaan  sama vaikutus kuin multauksella niin totta ihmeessä levittää ennemmin letkulla, peltojen tiivistyminen ainakin vähenee.

Tuleeko siinä paljoa painoeroa, 6 metrinen viiltäjä vs 16 metrinen lerssihara. Multain joka tapauksessa jättää siivomman jäljen.

Sillä ei varmaan ihan hirveesti ole väliä jos äes kulkee kuitenkin ihan lietevaunun kannoilla...

Lainaus käyttäjältä: Carlosi - 25.02.13 - klo:17:56

Mitä valmistetta sotket säiliöön? SyreN kiinnostaa kyllä, jos saadaan  sama vaikutus kuin multauksella niin totta ihmeessä levittää ennemmin letkulla, peltojen tiivistyminen ainakin vähenee.

Tuleeko siinä paljoa painoeroa, 6 metrinen viiltäjä vs 16 metrinen lerssihara. Multain joka tapauksessa jättää siivomman jäljen.

ei varmaankaan tule kun keulassa on parin tonnin kontti keulassa. Ainoa ero tulee siinä että vetokone voisi olla pienempi jos olisi letkulevitin ja sen kontin voisi jättää pois, niin silloin voisi kokonaispaino tippua jonkin verran.

Jos kehittelisi tuon rikkihappolisäyksen siirtokonttiin pellolle. Samalla kun lorottaa vaunusta lietettä siirtokonttiin, lorottelisi tarvittavan määrän rikkihappoa sekaan. Sekoittuisivat siinä samalla. Ja ei ainakaan pitkään happanisi ennen levitystä. Olisiko ideata?

Kyllä hapon voi konttiin laittaa mutta kama rupee vaahtoomaan rajusti.sillä hapon lisäys vasta jakajassa.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 25.02.13 - klo:08:58

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 24.02.13 - klo:21:50

Eikö tuo olisi kätevämpää upottaa suoraan säiliöön ja sekoittaa pumpulla? Ei tarviisi jotain 70000€ kalustoa ja VAK:koulutettua kuskia.

Taitaa olla niin, että rikkihapon lisäys on tehtävä mahdollisimman lähella levitystä, jotta haihtumisen estäminen toimii.

Nyt vastaan sitten mutua enkä tietoa, mutta ehkä tuo "hyvissä ajoin ennalta sekoittaminen" eli siis säiliössä lisää hapon tarvetta, kun sillä on aikaa reagoida lietteen kanssa pidemmän aikaa, jolloin se toivottu happamoittava vaikutus menee jonkun sellaisenkin neutralointiin, jota ei neutraloida tarvitse. Levitysvaiheessa hoitaa vain nopeasti pH:n laskun tasolle, joka takaa typen pysymisen ammonium-muodossa, ei lähde ammoniakkina taivaalle. Näin siis arveluna.

Petri

Tämän artikkelin mukaan lannan hapottaminen jo navetassa toimii myös  http://www.ja.se/?p=36259&m=3433&pt=105&highlight=ammoniakf%F6rlusterna                                                                                               "I försöken kunde man med hjälp av SyreN minska ammoniakförlusterna med i genomsnitt 42 procent jämfört med slangspridd obehandlad gödsel. De testade också gödsel som surgjorts redan i stallet och där reducerades ammoniakförlusterna vid spridning med 59 procent"

ja missä on taas se kotimainen tutkimustieto tosta tai edes käännetty versio noitten tutkimasta tiedosta?    ite en ala kääntää jotain ulkopellein kieltä jolain käännösohjelmalla, siitä ei ota sitten selvää edes häkämieskään.

ja missä on taas se kotimainen tutkimustieto tosta tai edes käännetty versio noitten tutkimasta tiedosta?    ite en ala kääntää jotain ulkopellein kieltä jolain käännösohjelmalla, siitä ei ota sitten selvää edes häkämieskään.

Suomi on maataloustutkimuksen Biafra. Ei täällä tommosia tartte tutkia.

Jos tuolla betonielementtien sisällä alkaa hapotella, voi elementtien elinikä jäädä lyhyeksi.

ja missä on taas se kotimainen tutkimustieto tosta tai edes käännetty versio noitten tutkimasta tiedosta?    ite en ala kääntää jotain ulkopellein kieltä jolain käännösohjelmalla, siitä ei ota sitten selvää edes häkämieskään.

Miksi ihmeessä selvää asiaa pitäisi meillä "tutkia" uudestaan? Kyllä luotan tanskalaisiin ja vieraan maan eläviin sen verran, että tutkimustulokset kelpaavat. Tuossa on vielä hyvin vähän sellaista "sää- ja olosuhderiippuvaista" tekijää, joka pakottaisi kalibroimaan datan meidän olosuhteisiimme. Vastuu tiedon suomen kielelle saamisesta on tässä kyllä neuvonnalla, joko yhteisellä´(ProAgria) tai kaupallisella (tuotantotarvikekauppa).

Tutkimus on uuden etsintää, ei ulkomaantavaran toistoa varten!

Petri