Eilisessä maaseutulehdessä oli juttua uudesta parsinavetasta. Varmaan on kyllä hyvä vaihtoehto hyvä parsinavetta, mutta nuo luvut tuossa jutussa ei kyllä kovin hyvältä kuullosta. kustannusarvio 420 k€, lopullinen kustannus 600k€, arvioisin että te-keskuksen kustannusarvio voi olla jotain 350k€ eli tukea sellaiset 175k€ joten itelle jää maksettavaksi semmoise pyöreästi 425k€? Ei omaan korvaani kuulosta kovinkaan hyvältä bisnekseltä. Peltoakaan ei paljoa ollut joten rupeaa oma toimintani tuntumaan jotenkin järkevältä kun noihin lukuihin vertaa. oliskohan tuo 15000€/lehmäpaikka suomen kallein parsinavetta?

oliskohan tuo 15000€/lehmäpaikka suomen kallein parsinavetta?

Aika varmasti on...

Luin justiinsa jostain tutkimuksesta, että Satakunnassa pihaton ja parsinavetan laajentajat tekevät ennätys halpoja parsipaikkoja. Olikohan 3300€ keskimäärin toteutunut parsipaikan hinta. Että kyllä tuo 15t€ kuulostaa hiukan kalliilta...

laajentamalla kyllä saa halpoja jos ei tarvitse rehu tai lantatilaa lisää. tai lypsyasemaa uuttaa yms. litrojen lisääminen  nykyisten seinien sisällä taitaa olla se kannattavin vaihtoehto lisätä tuloja.

Homma kannattaa vielä pienissäkin yksiköissä, vaikka täällä toista yritetään kovasti väittää. 
Eihän pellon määrääkään voida pitää pelkästään investoinnin mittarina, aika paljon karsiutus tiloja investointituen piiristä pois.

Tosin olihan tuossa aika hintava parsipaikka, takavuosinahan tehtiin 60 paikkasia robotti pihatoita tuohon hintaan. 

juu nyt tehdään viel kalliimmalla

pienikin kannattaa vielä kun pidetään kustannukset kurissa,eikä työnnetä päätä sinne hanuriin

Homma kannattaa vielä pienissäkin yksiköissä, vaikka täällä toista yritetään kovasti väittää. 

Kannattaa tai sitten ei? Tietysti korkeimpien c-tukian kanssa kannattaa melkein mikä vaan yksikkö mutta kannattaako todella?

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 01.03.09 - klo:00:04

Taitaa olla tilakohtasia nuo kannattavuusongelmat. 

Vai eroja laskutaidossa?
Tässä joku osasi kiteyttää aika hyvin en mitä tarkoitin erolla laskutaidossa:

Lainaus käyttäjältä: SAS - 03.03.09 - klo:12:23

Tiedän tapauksia jossa satojen hehtaarien metsäalat ovat muuttuneet oravalle kävelytantereeksi sen takia kun tilan "kannattavaa karjataloutta " on rahotettu metsärahoilla vuosikymmeniä eli ennen vanha kansa kutsui ilmiötä lehmän syöttäminen metsällä.

Eli ei osata laskea sitä mikä tuotantosuunta kannattaa. Jos kokonaisuus kannattaa eli jää vielä plussaa niin se ei vielä tarkoita että lihakarjanpito esimerkiksi kannattaa. Ne jotka osaavat laskea lopettavat tilalta sellaisen tuotannon jota muut tuotannonalat kompensoivat. Esimerkiksi jos syöttää omalta pellolta kaikki karjalle tai sioille niin voi jäädä plussaa ei siinä mitään mutta jos jättäisi sen karjan tai siat pois välistä ja myisi pellon sadon suoraan niin jäisi viivan alle enemmän mikä oli tilanne esimerkiksi pienillä lihasikaloilla 2007 syksystä 2008 kevääsen. Mutta että tätä tarkoitan että ero voi olla myös osaamisessa eli laskutaidon osaamisessa. Toiset osaavat laskea ja toiset eivät vaan jatkavat kannattamatonta tuotantoa.

Luin justiinsa jostain tutkimuksesta, että Satakunnassa pihaton ja parsinavetan laajentajat tekevät ennätys halpoja parsipaikkoja. Olikohan 3300€ keskimäärin toteutunut parsipaikan hinta. Että kyllä tuo 15t€ kuulostaa hiukan kalliilta...

Ab-alueella ainoa tapa pysyä mukana on pitää kaikki kustannukset niin alhaisina kuin suinkin mahdollista. Siinä ei paljon mietitä että tuleeko navetan tarkkailuhuoneen varustukseen jääkaappi ja sänky vaan ei tule koko tarkkailuhuonetta...

Euro on sen verta hyvä konsultti, jotta kannattamaton tuotanto loppuu väkisellä, jos ei sinne viivan alle jää mitään. 

Homma kannattaa vielä pienissäkin yksiköissä, vaikka täällä toista yritetään kovasti väittää. 
Eihän pellon määrääkään voida pitää pelkästään investoinnin mittarina, aika paljon karsiutus tiloja investointituen piiristä pois.

Tosin olihan tuossa aika hintava parsipaikka, takavuosinahan tehtiin 60 paikkasia robotti pihatoita tuohon hintaan. 

Tämä taisi olla niitä vielä niitä "nousukauden navetoita", taitaa ne rakennuskustannukset nykyään olla sentäs laskussa. Ja varmaan  helposti olis kustannukset saanut tuossakin alemmas, jos olis tinkinyt joistain "tilpehööreistä". Ei ainakaan mun tulis alettua tuollaista rakentelemaan noilla kustannuksilla, rahaakin tulee kumminki vaan 160:stä pienestä reijästä  . Mutta hattua nostan isäntäparille, riskinottokyky aika kadehdittava, ja onnea uudelle navetalle!

Jaa, vieläkös niitä parsinavetoita saa rakentaa? Muistaakseni ainakin Norjassa on täytynyt uusien navetoiden olla jo jonkin aikaa pihattoja ja ylimenokauden (en nyt muista kuinka pitkän) jälkeen kaikkien.

Jos lehmät saa jaloittelemaan ympärivuoden niin mikäs parsinavetan tekoa estää . Rehut saa helpostipöydälle parsinavetassakin ja ritilä paskakourun päällä helpoittaa puhtaana pitoa .

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 26.03.09 - klo:10:29

Luin justiinsa jostain tutkimuksesta, että Satakunnassa pihaton ja parsinavetan laajentajat tekevät ennätys halpoja parsipaikkoja. Olikohan 3300€ keskimäärin toteutunut parsipaikan hinta. Että kyllä tuo 15t€ kuulostaa hiukan kalliilta...

Ab-alueella ainoa tapa pysyä mukana on pitää kaikki kustannukset niin alhaisina kuin suinkin mahdollista. Siinä ei paljon mietitä että tuleeko navetan tarkkailuhuoneen varustukseen jääkaappi ja sänky vaan ei tule koko tarkkailuhuonetta...

Tarkkailuhuoneen osuus on aika pieni navetan budjetissa, varsinkin jos toteutetaan esim parvena maitohuoneen päälle. Tietty tauluteeveet ja sohvat tulee karsittua...

Sen verran tilaa sisälle jotta sorkkaparsi mahtuu mukavasti , saa pakkasellakin hoideltua . Vesipiste lähelle ja suurimmat paskat pois parresta . Joookos !!!!!!

oma tuon kokoinen yksikköni maksaa n.1750€/parsipaikka. ei tosin kokonaan tehdä alusta mutta kuitenkin kalusteet,koneet,katto,välikatto yms. eli periaatteessa kuitenkin kaikki uutta vain sivukäytävät, kattotuolit ja seinät vanhaa ja rehulato. täällä c2:llakaan ei oikein minun laskukoneella saada tuohon 600k€:n hommaan mitään järkeä.

Onneks eivät tehneet pihattoa....