Tuosta käteen jäävästä tuntipalkasta kyllä jaksetaan aina jauhaa.

Tätä palstaa lukiessa maitotilan isännän ei kannata tehdä mitään muuta kuin ehkä miettiä mihin rahat tuhlaisi ja käyttää ostettua työvoimaa paskakolan varresta kirjanpitoon asti.
Siihen prosessinhoitoonkin kannattais varmaan palkata joku oikeesti ammattilainen.

Kertokaa sitten montako euroa jäi käteen kun työntekijät hoiti navetan ja urakoitsijat peltohommat.

Btw, toi prosessi sana tuntuu olevan kovassa huudossa tällä hetkellä maataloudessa.

Kyllä se navetanhoito jää sille isäntäparille jonka ne jakaa työntekijän kanssa. Tuon osa-alueen kuin hoitaa kunnolla niin tulosta syntyy. Viljamaat voi vuokrata viljanviljelijälle ja rehut teetättäisi ajosilppuriketjulla. Taitaisi vaan olla liian tuottavaa.

hyvä, että joktut jaksaa ottaa tän vakavasti. ilmeisesti, kun tehdään iso investointi, ei varaa enää löysäillä ja siihen on otettava kirjallisuus avuksi. perkule, mä on nyt tässä asiassa takamatkalla, mä en ala jaksaa kiinnostua kirjallisuudesta. kalle päätalon iijoki-sarjaa tuli joskus luettua ja muutama mika waltarin -teos. ja tietenkin koulussa, siellä mun lempi kirja oli muuteen Antero pankakosken puutarhurin kasvioppi, voin suositella.

tässähän tämä, multa löytyy hyllystä:

http://www.adlibris.com/fi/productpopup.aspx?isbn=9513719324

Otan osaa. Päätalo on tehokas lukemisesta vieroittaja. Itse en ole jaksanut kahlata edes yhtä päätaloa läpi, sen teksti on sellasta jorinaa. 11 sivua käytetään paskallakäynnin kuvaukseen 

Kyllä mä luen mielummin jotain muutakin, mutta eteenpäin päästäkseen on vaan pakko lukea myös tällaisia opuksia:

http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9515793904

Useimmat näistä kirjoista on sellaisia, että niitä tarvii pitkin aikoja tarkistaakseen jonkun käsitteen tai oman käsityksen paikkansapitävyyden, joten kirjastosta lainaaminen saattaa olla vain väliaikainen ratkaisu.

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 31.08.14 - klo:10:08

Tuosta käteen jäävästä tuntipalkasta kyllä jaksetaan aina jauhaa.

Tätä palstaa lukiessa maitotilan isännän ei kannata tehdä mitään muuta kuin ehkä miettiä mihin rahat tuhlaisi ja käyttää ostettua työvoimaa paskakolan varresta kirjanpitoon asti.
Siihen prosessinhoitoonkin kannattais varmaan palkata joku oikeesti ammattilainen.

Kertokaa sitten montako euroa jäi käteen kun työntekijät hoiti navetan ja urakoitsijat peltohommat.

Btw, toi prosessi sana tuntuu olevan kovassa huudossa tällä hetkellä maataloudessa.

Kyllä se navetanhoito jää sille isäntäparille jonka ne jakaa työntekijän kanssa. Tuon osa-alueen kuin hoitaa kunnolla niin tulosta syntyy. Viljamaat voi vuokrata viljanviljelijälle ja rehut teetättäisi ajosilppuriketjulla. Taitaisi vaan olla liian tuottavaa.

Joo oishan se kivaa jos ois tuota ylimääräistä peltoa jota vuokrata eteenpäin kun laajennetaan

Monikohan oikeasti viljelee 2 robonkin tarvetta omia peltojaan.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 31.08.14 - klo:20:40

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 31.08.14 - klo:10:08

Tuosta käteen jäävästä tuntipalkasta kyllä jaksetaan aina jauhaa.

Tätä palstaa lukiessa maitotilan isännän ei kannata tehdä mitään muuta kuin ehkä miettiä mihin rahat tuhlaisi ja käyttää ostettua työvoimaa paskakolan varresta kirjanpitoon asti.
Siihen prosessinhoitoonkin kannattais varmaan palkata joku oikeesti ammattilainen.

Kertokaa sitten montako euroa jäi käteen kun työntekijät hoiti navetan ja urakoitsijat peltohommat.

Btw, toi prosessi sana tuntuu olevan kovassa huudossa tällä hetkellä maataloudessa.

Kyllä se navetanhoito jää sille isäntäparille jonka ne jakaa työntekijän kanssa. Tuon osa-alueen kuin hoitaa kunnolla niin tulosta syntyy. Viljamaat voi vuokrata viljanviljelijälle ja rehut teetättäisi ajosilppuriketjulla. Taitaisi vaan olla liian tuottavaa.

Joo oishan se kivaa jos ois tuota ylimääräistä peltoa jota vuokrata eteenpäin kun laajennetaan

Monikohan oikeasti viljelee 2 robonkin tarvetta omia peltojaan.

On kait tapauksia että vuokrattuja maita vuokrataan eteenpäin. Näin ainakin porkkanan viljelijät tekee. Saman voisi matotilakin tehdä. Viljamaat vaan vaihtuisi vuosittain. Luomussa ja lannankäytöllä pitäisi syntyä tilanne että kaikki voittaa.

Työmäärän pitäisi pysyä kohtuullisena myös työhuippujen aikaan. Urakoitsijan käyttö auttaa tuohon. Samalla säästyy pääomia tuottavampiin investointeihin.
Jos jatkuvasti painaa niska limassa töitä valveillaoloajan jää työprosessien kehittäminen taka-alalle ja työ junnaa aina samalla vanhalla tehottomalla kaavalla.

Työmäärän pitäisi pysyä kohtuullisena myös työhuippujen aikaan. Urakoitsijan käyttö auttaa tuohon. Samalla säästyy pääomia tuottavampiin investointeihin.
Jos jatkuvasti painaa niska limassa töitä valveillaoloajan jää työprosessien kehittäminen taka-alalle ja työ junnaa aina samalla vanhalla tehottomalla kaavalla.

Tämä on se ensimmäinen asia, mikä on hoidettava ennen Shrekin listaan perehtymistä

Mihin unohtui K.i.s.s kun täällä vain jaaritellaan kaikenlaista joutavan päiväistä

 

Mihin unohtui K.i.s.s kun täällä vain jaaritellaan kaikenlaista joutavan päiväistä

pusu sulle

Mihin unohtui K.i.s.s kun täällä vain jaaritellaan kaikenlaista joutavan päiväistä

Shrekin lista on k.i.s.s:n perusta

Lainaus käyttäjältä: apilas - 31.08.14 - klo:21:15

Mihin unohtui K.i.s.s kun täällä vain jaaritellaan kaikenlaista joutavan päiväistä

Shrekin lista on k.i.s.s:n perusta

Plaah

Apilaksen K.i.s.s. : 2-piikkinen rehunjakoon ja 5 piikkisellä heitetään lopputuote luukusta ulos.

Lainaus käyttäjältä: mah - 31.08.14 - klo:07:53

Tehokas maidontuotanto on jännittävää. Sillälailla jännittävä laji, että ainoa mikä siihen tuntuu vaikuttavan, tehdäänkö rehu omin vai muiden konein....

Jos pari viesti jäädään yhdestä asiasta vänkäämään niin heti joku tulee viisastelemaan.  Kerro mieluummin mikä on olennaisempi pointti ja hyvä tehostuskohde.

Shrekin lista on hyvä mutta aika abtrakti.

"ne jotka tuottavat lisäarvoa asiakkaan kannalta" ovat ainoat olennaiset prosessit. Valio asiakkaana haluaa e-luokan maitoa mahdollsimman paljon. Tai ei oikeastaan halua mutta maksaa sen mukaan minkä verran sitä tulee. Ja teurastamot asiakkaina haluavat mitä haluavat, ja tukien maksaja asiakkaana haluaa mitä haluaa. Ei ole ihan helppoa sanoa mikä kaikki auttaa merkittävästi ja taloudellisesti näiden kolmen asiakkaan tarpeiden tyydyttämisessä.

Ajosilppuri tyydyttänee kaikkien asiakkaiden tarpeet... Viisasteluhan on meikäparan pääleipälaji. 

Lainaus käyttäjältä: apilas - 30.08.14 - klo:18:39

Lainaus käyttäjältä: jupexx - 30.08.14 - klo:16:49

Lainaus käyttäjältä: apilas - 30.08.14 - klo:16:22

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 30.08.14 - klo:15:21

Lainaus käyttäjältä: apilas - 30.08.14 - klo:14:26

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 30.08.14 - klo:11:19

Perustuuko Apilaksen mallissa joustokyky siihen, että yrittäjä venyttää omaa euroaan..? Sillä nyt ei hirmuisesti ainakaan kannattaisi kehuskella.

Mitä muuta sikavelkaantunut tuottaja venyttää kuin omaa velkaeuroa kun pankki vaatii omiaan,Velkaantumaton taas voi käyttää ylijäämää kuten haluaa,Investoida tai tehdä puskuria pahanpäivän varalle jota velkatiloilla ei ole.

miksei muka ole, näillä korolla

Kuules tollo jos tilalla menee lähes kaikki ylimääräiset rahat lainan lyhennyksiin näilläkin koroilla niin siinä ei paljoa puskuria kasvateta.

Njaa... Lainojen keskiarvokorko mulla 1,5%. Investoinnit tuottaa enemmän kuin vanha navetta vaikka velkaa maksetaankin ja maidon hinta tippuisikin sen 6 senttiä. Kuka hullu ottais velkaa jos se ei tuota enemmän kuin maksaa??? Jos on 10 lehmää jossain läävässä 6 senttiä pudotusta tekee max. 20000 tuloista 6000 €:n aukon. Jos on sata lehmää ja kallis navetta voi tienata ehkä 150000 € ja siitä tippuu 60000 € pois joista verottaja häviää puolet. Kummalla hymy hyytyy aiemmin heikolla maidon hinnalla

Kummalla hymy hyytyy kun korot nousee reilusti yli 5%

80% lainoista korkotukisia niin eipä sillä ole juuri vaikutusta vaikka nouseekin. Itse maksettava osuus pysyy silti 1-2 prosentissa 

Jos ne korot nousee niin ei se korkotuki kovin pitkälle riitä. Takavuosina 2% korkotukilainasta meni 2,48% korkoa vuoden verran. Talouden epävakaa tila euroopassa ja keinotekoisesti alhaalla pidetty ohjauskorko voi luoda korkotasoon kovia paineita. Vaikka kaikki ennusteet lupaa tälle vuosikymmenelle alhaista korkotasoa, niin kyllä ne ennusteet pakkaavat pettämään.

Jos ne korot nousee niin ei se korkotuki kovin pitkälle riitä. Takavuosina 2% korkotukilainasta meni 2,48% korkoa vuoden verran. Talouden epävakaa tila euroopassa ja keinotekoisesti alhaalla pidetty ohjauskorko voi luoda korkotasoon kovia paineita. Vaikka kaikki ennusteet lupaa tälle vuosikymmenelle alhaista korkotasoa, niin kyllä ne ennusteet pakkaavat pettämään.

Mutta kun korkotukea ei ole kulunut vielä ollenkaan.....

Ennusteet voivat pettää ja sota euroopassa nostaa kyllä korkoja ajan kanssa. Euroopan maiden talous ei vaan kestä nykyistä korkeampaa korkotasoa, siinä hyvä peruste matalille koroille. Vielä muistetaan, että korkotaso ei enää ohjaa antolainausta niinkuin ennen. Raha on tiukassa, vaikka korot ovat alhaalla.

Raha on tiukassa, vaikka korot ovat alhaalla.

tähän saakka rahoituksen saannissa ei ole kyllä ollut minkäänlaista ongelmaa, paremminkin niinpäin, että mitäs sinä arvelit seuraavaksi