Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: vms1 - 29.08.14 - klo:21:52
-
Nyt kun taas haetaan tehokkuutta niin miten asiat pitää olla jotta on tehokasta ja samalla tuottavaa.
Kokoluokkana voisi olla niin noin 150 lehmää mikä lienee sieltä taloudellisemmasta päästä.
Muutamia ajatuksia.
- navettana pihatto ja lypsynä asema tai robo.
- lannanpoistona raapat tairitilät.
- ehdottomasti liete
- ei ainuttakaan peltokonetta jos ei toisena bisneksenä laajamittainen urakointi
- kunnon mylly missä jauhetaan kaikkia vilja ja valkuaispapuja
- luomussa ainakin pellot ja ehkä myös eläimet
- minimaalinen laidunnus mutta asiallinen jaloittelu
- ammattimainen liettenkäyttö lannoitteena
- rehustuksena ape
- 150 eläimen hoidossa yksi työntekijä ja isäntäväki.
- toimilupasiemennys ja sonni käytettävissä.
- lietteen separointi kuivikkeeksi
Mikä ei pidä paaikkaansa ja missä pitäisi viellä tehostaa.
-
Miksi ei saisi olla mitään omia koneita?
Monissa hommissa suomen urakkahinnoilla omat kohtuukokoiset koneet jäävät kuitenkin paljon halvemmaksi kuin urakoitsijan käyttö kaikkeen.
-
Peltojen pitäis olla kohtuu lähellä, päistetietä tarpeeks, että lietteen välikontin saap mukavaan paikkaan. Pavut ym. muut eksoottiset säiliksenä, sinimailasen ja enkunheinän tavat opetteluun ennen ymppiluvan hakua. Timotei kasvaa kesemmälläkin, jos alle on laitettu sata tn kuivikekakkaa, eiku piti olla se liete...Onko kolmessa robossa mitään erityistä hohtoo, kahdelle sataviiskytä ammua ehkä liikaa...
-
Luomu ei ainakaan ole vaihtoehto, jos haetaan tehokkuutta omavaraisella ruokinnalla. Lehmien pitää kuitenkin lypsää ja rehua pitäisi tulla niille tarpeeksi.
Urakointikaan ei ole pidemmän päälle hyvä vaihtoehto, koska nurmea pitää olla 150 lemmulle jo paljon ja hyvän rehun tekoon oikea-aikaisuus on tärkeää. Mitäs jos urakoitsija juuri ennen rehuntekoa päättää lopettaa, niistä ei vain voi olla tässä hommassa riippuvainen. Urakointi kasvinsuojelussa ja lietteenajossa lienee ihan ok, mutta eieiei rehuntekoon, jos ei ole ihan superluotettavat kaverit koneiden päällä.
Toimilupasiemennys on kyseenalainen juttu. Oma sonni esim. hiehoille ihan ok, mutta ammattitaitoinen semmari auttaa kummasti ja kuuleehan siinä kylän juorutkin. Jos käyttää ulkopuolista urakoitsijaa peltohommissa, niin eiköhän kassa kestä semmarinkin käynnit. Sen verran sitovaa on tuo 150 lehmän siementäminenkin oikeaan aikaan, ettei siinä paljoa lomareissuja tehdä. Joka viikko on siemennyksiä kuitenkin.
Työntekijän tarve on sitten ihan oman innostuksen käsissä. Jos työ on harrastus ja harrastus on työ, niin ei tuossa eläinmäärässä (jos siis peltotyöt ulkoistettu) tarvi enää työntekijää. Lomittaja tietenkin varmistamaan työstä irtautumisen, mutta jos rakennukset on tehty järkevästi, niin 150 otuksen kokoluokassa 2 hlön työpanos riittää hyvin.
-
Miksi ei saisi olla mitään omia koneita?
Monissa hommissa suomen urakkahinnoilla omat kohtuukokoiset koneet jäävät kuitenkin paljon halvemmaksi kuin urakoitsijan käyttö kaikkeen.
Tämä on sellainen joka itselläkin nousee mieleen. Tietty omat traktorit on osittain urakoinnilla maksetut mutta kaiken kaikkiaan suomessa urakointi on aika jäätävän hintaista joillakin sektoreilla. Meillä keskeisimpiä urakointiostoja ovat paalaus (olkea ja heinää ja satunnasia rehueriä) ja lietteen levitys. Ja lietettäkin olen miettinyt tehtäväksi osittain itse. Lähinnä siis siksi että voisi ostaa lähipeltoja varten pienen ja halvan kärrin joka liikkuisi aina oiekaan aikaan ja kiusaisi matoja mahdollisimman vähän. Urakoitsijoillahan alkaa olla 40 tonnin yhdistelmiä.
Kattava oma viljanviljelykalusto taas on ehkä vähän turha. Kun puimureita ja kylvökoneita suomessa on varmaan sen verran että yhdelle on alle 100 tuntia töitä vuodessa.
Toimilupa on hyvä olemassa, se ei millään tavalla estä soittamasta semmaria koska tahansa paikalle. Hinta on sama ja semmarikin on yhtä pätevä riippumatta siitä kuinka usein käy kyseisellä tilalla.
Sirkun pitää kertoa mikä tila ei käytä urakointia ja hoitaa 150 lehmää puhtaasti pariskuntana niin lähden ottamaan oppia.
-
Sirkulla oli täyttä asiaa.
Kyllä peruskone kanta täytyy olla, urakointia parempi voisi olla yhteiskoneet, jos lähistöltä löytyy kutakuinkin samankokoinen tila. Maitotilan isoin menoerä on koneet, koska keskikokoa isommalla tilalla on oltava koneet jo hyviä sillä työt on sujuttava niin siksi yhteisomistus on hyvä koska silloin voi saada vähän parempiakin koneita.
Sirkku on myös siinä oikeassa että jos olkapää kestää niin toimilupa 150 lehmälle + nuorkarjalle voi olla aika työmaa. Astutussonnin käyttö voi olla jalostuksen hidaste, se riski siinä voi olla. Sonnin tyttäret voivat kaikki olla hitaita lypsettävyydeltään tai maidoltaan soluisia. Nykyiset keinosiemennyssonnit ovat sellaista tasoa että harvalla löytyy astutussonnia joka vastaa edes nuorsonnin 6 € annoshintaan.
Rehut ja ruokinta on toinen iso menoerä, se pitäisi tilakohtaisesti selvittää mikä on kullekin tilalle tehokkain ja edullisin ratkaisu.
-
Kalusto tuntuu olevan sellainen provokaatioväline aina näissä keskusteluissa. Jos otan oman tilani esimerkkinä, niin täälläpäin urakointia on erittäin rajoitetusti ostettavissa, kimppakoneisiin ei ole halukkuutta ja olen yrittäjänä yksin. Jo pelkästään se rakentaa tilan asiat erilaisiin puihin. Suurimpia kustannustekijöitä ovat ruokinta ja työ. Kalusto tulee kauempana jäljessä ja pitkällä aikavälillä (yli 7vuotta) tasapainoilee kiinteiden rakennuskulujen kanssa samalla tasolla. Eli kun suunnittelee sitä 1,5 miljoonan navettaa niin ruokinta ja työmäärä, niin yksinkertaiselta kuin se kuulostaakin, pitää saada toimimaan. Toiminnallinen suunnittelu unohtuu varsin usein ja sitten huudellaan kun ala ei kannata.. :o
Aika minimaalinen vaikutus kannattavuuteen on suoranaisesti sillä paalaako punaisella vai vihreällä tai hankkiiko sen nyt vai ensi vuonna - vaikka näistä keskusteluista tunnutaan hyvin helposti vetävän toisia hirteen. Kannattavuuteen sillä on vaikutusta lähinnä sitä kautta, että jos rehut jää pellolle mätänemään kun tekniikka ei toimi tai siemennykset ja muut tekemättä kun isäntä rassaa koko p*rkeleen kesän niitä toimimattomia romuja.. :(
-
Tietenin pitää eläinmäärä olla optimoitu robolle eli sitte 140 lehmää kahdelle robolle jne.
Toi toimilupa ja sonnista on hyötyä täydessä karjassa monta kertaa. Ensiksi sonni on yksi vaihtoehto haastavissa tapauksissa. Kuiteniin se syntyvä vasikka on toissijainen siihen poikivaan lehmään verrattuna. Samoiten hiehoilla voi suosiolla kattoa ekaa kautta ennen kuin rupee niistä ottamaan tulevaa karjaa. Toiseksi toimilupa tuo lisää tietotaitoa hoitajille jotka viimekädessä sen siemennyspäätöksen tekee vaikkakin semmari kävis sen toteutamassa. Kuitenkin melkein kaikilla menee se sama aika semmarin kanssa mikä menee itse siementäen plus että joutuu viellä elämään siementäjän aikataulun mukaan. Siksi siis toimilupa vaikka itsellänikään sitä ei ole.
Noi konetyöt aiheuttaa aina tunteita ja saahan niitä tehdä mutta hyvin harvoin sitten kun muistaa laskea kaikki kulut saa niistä kannattavia. Siksi ei urakkahintaan perustuva ulkopuolinen tekijä maksaa itsensä monesti takaisin.jos koneita hommaa niin sitten heti vaihtotyön kautta kunnon määriin mutta tällöin ollaan heti tilanteessa että tarvitaan ylimääräisiä tekijöitä.
-
Toisaalta, eikö nyt olis parempi laittaa ne investointisuunnitelmat pöytälaatikkoon, ottaen huomioon tämänhetkisen tilanteen ja kun tulevaisuuskin on hieman kysymysmerkki. Ja nyt älkää sitten jauhako sitä legendaa, että aina pitää ihmisten syödä.
Investoinnit jäihin ja parinvuoden hakukielto tukiin. Mitä se ylikapasiteetti tässä vaiheessa auttaa? ;)
-
Kokonaan ulkoistettu rehuntuotanto läheisten kasvinviljelytilojen kanssa, ajosilppurilla laakasiiloon ja vilja murskesäilöttynä siiloon. Maidontuottajan kannattaa keskittyä vain maidontuotantoon.
-
Toisaalta, eikö nyt olis parempi laittaa ne investointisuunnitelmat pöytälaatikkoon, ottaen huomioon tämänhetkisen tilanteen ja kun tulevaisuuskin on hieman kysymysmerkki. Ja nyt älkää sitten jauhako sitä legendaa, että aina pitää ihmisten syödä.
Investoinnit jäihin ja parinvuoden hakukielto tukiin. Mitä se ylikapasiteetti tässä vaiheessa auttaa? ;)
Maidontuotanto on niin pitkäjänteistä touhua että siihen ei pidä pienet epävarmuudet ja heittelyt vaikuttaa. Tämän hetken suunitelmat tuottaa vasta 3-5 vuoden päästä eli silloin ei ole mitään tietoa mikä on maidon arvo. Investoinnit pitää suunnitella tilan sisällä omat resurssit tuntien siten että tuotantokustannukset on mahdollisimman edulliset. Silloin on mahdollisuus saada tuottoa kun joku tyhjentää tankin tuotantokustannuksia suuremmalla hinnalla. Karrikoiden voi sanoa että tuottajan asia on keskittyä aikaan ennen tankkia ja muiden sen jälkeiseen.
-
Niin ja kun joku hieman kyseenalaisti niin varsinkin peltoluomu kuuluu sitten talousmielessä ehdottomasti maidontuotantoon jos se vaan on mahdollista toteuttaa. Eläinluomu on sitten paljon haasteellisempi toteuttaa niin että se tuo voittoa.
-
Toisaalta, eikö nyt olis parempi laittaa ne investointisuunnitelmat pöytälaatikkoon, ottaen huomioon tämänhetkisen tilanteen ja kun tulevaisuuskin on hieman kysymysmerkki. Ja nyt älkää sitten jauhako sitä legendaa, että aina pitää ihmisten syödä.
Investoinnit jäihin ja parinvuoden hakukielto tukiin. Mitä se ylikapasiteetti tässä vaiheessa auttaa? ;)
Maidontuotanto on niin pitkäjänteistä touhua että siihen ei pidä pienet epävarmuudet ja heittelyt vaikuttaa. Tämän hetken suunitelmat tuottaa vasta 3-5 vuoden päästä eli silloin ei ole mitään tietoa mikä on maidon arvo. Investoinnit pitää suunnitella tilan sisällä omat resurssit tuntien siten että tuotantokustannukset on mahdollisimman edulliset. Silloin on mahdollisuus saada tuottoa kun joku tyhjentää tankin tuotantokustannuksia suuremmalla hinnalla. Karrikoiden voi sanoa että tuottajan asia on keskittyä aikaan ennen tankkia ja muiden sen jälkeiseen.
Kyllä olisin hiukan huolissaan, jos markkinat ei vedä ja miettisin muultakin kantilta, kuin tilan sisäisesti sitä juttua. Tähän saakkaa maito on ollut helppo, siitä on saanut kelvon hinnan ja se on haettu siitä vaan. Jatkossakin se varmaan haetaan, mutta jos nyt jo siellä lahden takana alimmat hinnat on 18 snt.
Muistelisin, että meillä laskettiin 07, että tuotanto olis kannattavaa 32snt ja parsikustannus oli edullinen. Mikä se kannattavuusraja on nyt 1,5 milj. Investoinnissa, jos tuotetaan vaikka 1,2 miljoonaa.
-
Vähintään 600 lehmän Oy
Eiks se ala vieläkään menemään jakeluun, mitä tässä vielä tarvitaan ???
-
Täydennetään nyt vähän:
1: Tosiaan haluaisin nähdä sen puhtaasti 1 pariskunnan työvoiman tilan joka ei juurikaan käytä urakointia ja hoitaa sen 2 robotillista hyvällä tuotoksella yms. arvoilla.
2: Maidon hinta on ei hevin nouse samalle tasolle kuin nyt on ollut. Ja tuotannon lisääminen laskee sitä hintaa entisestään. Eli omien olosuhteiden kannattaisi mielestäni olla nyt aika otolliset sille 2 robon navetalle että sellainen kannattaisi rakentaa. Ja se 1 robon suunnitelma kannattaa heittää saman tien jorpakkoon. Maidontuotanto ei nyt ole se ala jolla kannattaa kuvitella rikastuvansa kunhan on lehmiä tarpeeksi...
3: Urakointi on periaatteessa kannattavin lähes kaikessa. Mutta vain jos se on saman hintaista kuin vaikka Saksassa. Jos se on saman hintaista kuin jossain Satakunnassa, niin se on sitten asia erikseen. Ja onhan täälläkin joitankin alunperin urakoinnin puolesta puhuneita joilla kuitenkin alkaa olla melkein koko rehukalusto omassa näpissä. Ja jotkuthan saavat ostettua esim ajosilppurirehun avaimet käteen urakointia suomessakin halvalla, ja toisille se taas maksaa 200€/ha eli 3x 100ha tekee 60 000 euroa vuodessa. Siihen päälle 50 ha viljapeltoja 400 euroa / ha, lannan levitystä 4 euroa x 5000 m3 (sis. siirrot) ja ollaan jo 100 000 eurossa / vuosi.
Voi se silti olla kannattavaa, mutta ei välttämättä se ainoa tapa tehdä kannattavasti.
4: Toimilupa ei ole koskaan tappanut ketään, tilasonnista en menisi sanomaan samaa. ;)
-
Jos olisi mahdollista niin laittaisin sonnille hiehot ja lehmät kaikki jos ei kahdella siemennyksellä ole tärpänny, sonni vois olla vaikka herefordi kunhan vain tekee pieniä vasikoita jotka tulee ittellänsä maailmaan..vasikat sitten pois nurkista heti kun mahdollista.
Omaa kalustoa on pakko olla jonkunverran..jos on hankala vuosi niin esim. puimurit loppuu äkkiä kesken
-
Niin ja kun joku hieman kyseenalaisti niin varsinkin peltoluomu kuuluu sitten talousmielessä ehdottomasti maidontuotantoon jos se vaan on mahdollista toteuttaa. Eläinluomu on sitten paljon haasteellisempi toteuttaa niin että se tuo voittoa.
Muuhun en ota kantaa, mutta ensivuodesta alkavalla tukikaudella ei enää voi olla vain osa tilasta luomussa, eli jos pellot luomussa, myös eläimet täytyy olla luomussa.
-
Niin ja kun joku hieman kyseenalaisti niin varsinkin peltoluomu kuuluu sitten talousmielessä ehdottomasti maidontuotantoon jos se vaan on mahdollista toteuttaa. Eläinluomu on sitten paljon haasteellisempi toteuttaa niin että se tuo voittoa.
Muuhun en ota kantaa, mutta ensivuodesta alkavalla tukikaudella ei enää voi olla vain osa tilasta luomussa, eli jos pellot luomussa, myös eläimet täytyy olla luomussa.
Olen kuullu että jos elukat ei ole luomussa niin kohdellaan kuten kasvinviljelytilaa, siis pitäisi olla joku prosentti peltoalasta myytäviä kasveja nurmen sijaan. Tietääkseni korjuutavasta ei ole ollu puhetta niin kokoviljasäiliskin käy..tietääkö joku tarkemmin????
-
Niin ja kun joku hieman kyseenalaisti niin varsinkin peltoluomu kuuluu sitten talousmielessä ehdottomasti maidontuotantoon jos se vaan on mahdollista toteuttaa. Eläinluomu on sitten paljon haasteellisempi toteuttaa niin että se tuo voittoa.
Muuhun en ota kantaa, mutta ensivuodesta alkavalla tukikaudella ei enää voi olla vain osa tilasta luomussa, eli jos pellot luomussa, myös eläimet täytyy olla luomussa.
Eikö vanhat sopimukset mene sopimuskautensa vanhoilla ehdoilla?
-
Vähintään 600 lehmän Oy
Eiks se ala vieläkään menemään jakeluun, mitä tässä vielä tarvitaan ???
Ei ainakaan sulla ;D
Tehokas tuotanto joka kestää maailman talouden iskut on.
-Nolla euroa velkaa
-Ei ulkopuolista tyävoimaa
-Ei urakoitsijan käyttöä,Kaikki työt itse tehtävä.
Nykyaikainen maatalous on kuin jokamiesluokka,Välttämättä nopein ja kiiltävin auto ei voita kilpailua vaikka olisi sponsorina op tai koivunlehti 8)
-
Perustuuko Apilaksen mallissa joustokyky siihen, että yrittäjä venyttää omaa euroaan..? Sillä nyt ei hirmuisesti ainakaan kannattaisi kehuskella.
-
Tuolla Apilaksen mallilla verottaja hakkaa käsiään ja ennenaikanen hauta odottaa..kukahan on voittaja. ???
-
Tuolla Apilaksen mallilla verottaja hakkaa käsiään ja ennenaikanen hauta odottaa..kukahan on voittaja. ???
viivan alle jäävästähän se verottaja ottaa osansa ei muusta.
-
Nyt kun taas haetaan tehokkuutta niin miten asiat pitää olla jotta on tehokasta ja samalla tuottavaa.
Kokoluokkana voisi olla niin noin 150 lehmää mikä lienee sieltä taloudellisemmasta päästä.
Muutamia ajatuksia.
- navettana pihatto ja lypsynä asema tai robo.
- lannanpoistona raapat tairitilät.
- ehdottomasti liete
- ei ainuttakaan peltokonetta jos ei toisena bisneksenä laajamittainen urakointi
- kunnon mylly missä jauhetaan kaikkia vilja ja valkuaispapuja
- luomussa ainakin pellot ja ehkä myös eläimet
- minimaalinen laidunnus mutta asiallinen jaloittelu
- ammattimainen liettenkäyttö lannoitteena
- rehustuksena ape
- 150 eläimen hoidossa yksi työntekijä ja isäntäväki.
- toimilupasiemennys ja sonni käytettävissä.
- lietteen separointi kuivikkeeksi
Mikä ei pidä paaikkaansa ja missä pitäisi viellä tehostaa.
Lietesäiliön nurkalla on oma 300 hehtaarin tukikelpoinen ja salaojitettu peltoaukea.
-
Perustuuko Apilaksen mallissa joustokyky siihen, että yrittäjä venyttää omaa euroaan..? Sillä nyt ei hirmuisesti ainakaan kannattaisi kehuskella.
Mitä muuta sikavelkaantunut tuottaja venyttää kuin omaa velkaeuroa kun pankki vaatii omiaan,Velkaantumaton taas voi käyttää ylijäämää kuten haluaa,Investoida tai tehdä puskuria pahanpäivän varalle jota velkatiloilla ei ole.
-
Perustuuko Apilaksen mallissa joustokyky siihen, että yrittäjä venyttää omaa euroaan..? Sillä nyt ei hirmuisesti ainakaan kannattaisi kehuskella.
Mitä muuta sikavelkaantunut tuottaja venyttää kuin omaa velkaeuroa kun pankki vaatii omiaan,Velkaantumaton taas voi käyttää ylijäämää kuten haluaa,Investoida tai tehdä puskuria pahanpäivän varalle jota velkatiloilla ei ole.
miksei muka ole, näillä korolla ;) ;D 8) ::)
-
Perustuuko Apilaksen mallissa joustokyky siihen, että yrittäjä venyttää omaa euroaan..? Sillä nyt ei hirmuisesti ainakaan kannattaisi kehuskella.
Mitä muuta sikavelkaantunut tuottaja venyttää kuin omaa velkaeuroa kun pankki vaatii omiaan,Velkaantumaton taas voi käyttää ylijäämää kuten haluaa,Investoida tai tehdä puskuria pahanpäivän varalle jota velkatiloilla ei ole.
miksei muka ole, näillä korolla ;) ;D 8) ::)
Kuules tollo jos tilalla menee lähes kaikki ylimääräiset rahat lainan lyhennyksiin näilläkin koroilla niin siinä ei paljoa puskuria kasvateta.
-
Perustuuko Apilaksen mallissa joustokyky siihen, että yrittäjä venyttää omaa euroaan..? Sillä nyt ei hirmuisesti ainakaan kannattaisi kehuskella.
Mitä muuta sikavelkaantunut tuottaja venyttää kuin omaa velkaeuroa kun pankki vaatii omiaan,Velkaantumaton taas voi käyttää ylijäämää kuten haluaa,Investoida tai tehdä puskuria pahanpäivän varalle jota velkatiloilla ei ole.
miksei muka ole, näillä korolla ;) ;D 8) ::)
Kuules tollo jos tilalla menee lähes kaikki ylimääräiset rahat lainan lyhennyksiin näilläkin koroilla niin siinä ei paljoa puskuria kasvateta.
Njaa... Lainojen keskiarvokorko mulla 1,5%. Investoinnit tuottaa enemmän kuin vanha navetta vaikka velkaa maksetaankin ja maidon hinta tippuisikin sen 6 senttiä. Kuka hullu ottais velkaa jos se ei tuota enemmän kuin maksaa??? Jos on 10 lehmää jossain läävässä 6 senttiä pudotusta tekee max. 20000 tuloista 6000 €:n aukon. Jos on sata lehmää ja kallis navetta voi tienata ehkä 150000 € ja siitä tippuu 60000 € pois joista verottaja häviää puolet. Kummalla hymy hyytyy aiemmin heikolla maidon hinnalla :P
-
Perustuuko Apilaksen mallissa joustokyky siihen, että yrittäjä venyttää omaa euroaan..? Sillä nyt ei hirmuisesti ainakaan kannattaisi kehuskella.
Mitä muuta sikavelkaantunut tuottaja venyttää kuin omaa velkaeuroa kun pankki vaatii omiaan,Velkaantumaton taas voi käyttää ylijäämää kuten haluaa,Investoida tai tehdä puskuria pahanpäivän varalle jota velkatiloilla ei ole.
miksei muka ole, näillä korolla ;) ;D 8) ::)
Kuules tollo jos tilalla menee lähes kaikki ylimääräiset rahat lainan lyhennyksiin näilläkin koroilla niin siinä ei paljoa puskuria kasvateta.
kyllä kyllä ;D ;D ;D
-
Perustuuko Apilaksen mallissa joustokyky siihen, että yrittäjä venyttää omaa euroaan..? Sillä nyt ei hirmuisesti ainakaan kannattaisi kehuskella.
Mitä muuta sikavelkaantunut tuottaja venyttää kuin omaa velkaeuroa kun pankki vaatii omiaan,Velkaantumaton taas voi käyttää ylijäämää kuten haluaa,Investoida tai tehdä puskuria pahanpäivän varalle jota velkatiloilla ei ole.
miksei muka ole, näillä korolla ;) ;D 8) ::)
Kuules tollo jos tilalla menee lähes kaikki ylimääräiset rahat lainan lyhennyksiin näilläkin koroilla niin siinä ei paljoa puskuria kasvateta.
pittää laajentaa sillälailla harkiten eikä niinku hitleri kolmatta valtakuntaa....
-
Perustuuko Apilaksen mallissa joustokyky siihen, että yrittäjä venyttää omaa euroaan..? Sillä nyt ei hirmuisesti ainakaan kannattaisi kehuskella.
Mitä muuta sikavelkaantunut tuottaja venyttää kuin omaa velkaeuroa kun pankki vaatii omiaan,Velkaantumaton taas voi käyttää ylijäämää kuten haluaa,Investoida tai tehdä puskuria pahanpäivän varalle jota velkatiloilla ei ole.
miksei muka ole, näillä korolla ;) ;D 8) ::)
Kuules tollo jos tilalla menee lähes kaikki ylimääräiset rahat lainan lyhennyksiin näilläkin koroilla niin siinä ei paljoa puskuria kasvateta.
Njaa... Lainojen keskiarvokorko mulla 1,5%. Investoinnit tuottaa enemmän kuin vanha navetta vaikka velkaa maksetaankin ja maidon hinta tippuisikin sen 6 senttiä. Kuka hullu ottais velkaa jos se ei tuota enemmän kuin maksaa??? Jos on 10 lehmää jossain läävässä 6 senttiä pudotusta tekee max. 20000 tuloista 6000 €:n aukon. Jos on sata lehmää ja kallis navetta voi tienata ehkä 150000 € ja siitä tippuu 60000 € pois joista verottaja häviää puolet. Kummalla hymy hyytyy aiemmin heikolla maidon hinnalla :P
Kummalla hymy hyytyy kun korot nousee reilusti yli 5% 8)
-
Omaa kalustoa on pakko olla jonkunverran..jos on hankala vuosi niin esim. puimurit loppuu äkkiä kesken
Tätäkin voi miettiä että mikä on maitotilalle kannattavampaa. Investoida puimuriin vai kalustoon jolla saa otettua tuoretta ja kosteata viljaa vastaan.
-
Tehokkaan tuotannon ABC
Karkeasti ottaen tuotantoprosessissa on kahdenlaisia vaiheita:
-ne jotka tuottavat lisäarvoa asiakkaan kannalta
-ne jotka eivät tuota. Tämä osuus on hukkaa.
-tuotantoprosesseja tulee kehittää jatkuvasti
-prosessit tulee standardoida, eli jokainen työntekijä suorittaa työn samalla tavalla.
Muussa tapauksessa kehittäminen on hankalaa
-tuotetaan sitä mistä asiakas maksaa, ei ali- mutta ei myöskään ylilaatua
-poistetaan tuotannosta hukka:
-ei tuoteta sellaista jota ei voi myydä
-poistetaan tuotantoprosessista sellaiset vaiheet jotka eivät tuota lisäarvoa asiakkaan kannalta
-minimoidaan tuotantoon ja varastoihin sidottu pääoma
-minimoidaan tuoteyksikköä kohti käytetty työaika unohtamatta kuitenkaan laatua
-ongelmat ratkaistaan selvittämällä niiden perussyy, ei ainoastaan siivoamalla seurauksia
-käytetään ainoastaan luotettavaa perusteellisesti testattua teknologiaa joka palvelee ihmisiä ja prosesseja
Ihan helppoa ;) 8)
-
Kummalla hymy hyytyy kun korot nousee reilusti yli 5% 8)
Kerro millä taloudellisella mekanismilla tuo olisi mahdollista seuraavan 5 vuoden aikana. Kyllä mä tosin uskon että ne 5% voi nousta, mutta ei viittä prosenttiyksikköä eikä yli viiden prosenttiyksikön (jota nähtävästi tarkoitit).
-
Tehokkaan tuotannon ABC
Karkeasti ottaen tuotantoprosessissa on kahdenlaisia vaiheita:
-ne jotka tuottavat lisäarvoa asiakkaan kannalta
-ne jotka eivät tuota. Tämä osuus on hukkaa.
-tuotantoprosesseja tulee kehittää jatkuvasti
-prosessit tulee standardoida, eli jokainen työntekijä suorittaa työn samalla tavalla.
Muussa tapauksessa kehittäminen on hankalaa
-tuotetaan sitä mistä asiakas maksaa, ei ali- mutta ei myöskään ylilaatua
-poistetaan tuotannosta hukka:
-ei tuoteta sellaista jota ei voi myydä
-poistetaan tuotantoprosessista sellaiset vaiheet jotka eivät tuota lisäarvoa asiakkaan kannalta
-minimoidaan tuotantoon ja varastoihin sidottu pääoma
-minimoidaan tuoteyksikköä kohti käytetty työaika unohtamatta kuitenkaan laatua
-ongelmat ratkaistaan selvittämällä niiden perussyy, ei ainoastaan siivoamalla seurauksia
-käytetään ainoastaan luotettavaa perusteellisesti testattua teknologiaa joka palvelee ihmisiä ja prosesseja
Ihan helppoa ;) 8)
Tuon kun kaikki lukisivat ja toteuttaisivat, niin hienosti menisi 8)
-
Tehokkaan tuotannon ABC
Karkeasti ottaen tuotantoprosessissa on kahdenlaisia vaiheita:
-ne jotka tuottavat lisäarvoa asiakkaan kannalta
-ne jotka eivät tuota. Tämä osuus on hukkaa.
-tuotantoprosesseja tulee kehittää jatkuvasti
-prosessit tulee standardoida, eli jokainen työntekijä suorittaa työn samalla tavalla.
Muussa tapauksessa kehittäminen on hankalaa
-tuotetaan sitä mistä asiakas maksaa, ei ali- mutta ei myöskään ylilaatua
-poistetaan tuotannosta hukka:
-ei tuoteta sellaista jota ei voi myydä
-poistetaan tuotantoprosessista sellaiset vaiheet jotka eivät tuota lisäarvoa asiakkaan kannalta
-minimoidaan tuotantoon ja varastoihin sidottu pääoma
-minimoidaan tuoteyksikköä kohti käytetty työaika unohtamatta kuitenkaan laatua
-ongelmat ratkaistaan selvittämällä niiden perussyy, ei ainoastaan siivoamalla seurauksia
-käytetään ainoastaan luotettavaa perusteellisesti testattua teknologiaa joka palvelee ihmisiä ja prosesseja
Ihan helppoa ;) 8)
Tuon kun kaikki lukisivat ja toteuttaisivat, niin hienosti menisi 8)
Lean (http://fi.wikipedia.org/wiki/Lean)
Korostettuna vaikeimmat kohdat.
-
Tehokkaan tuotannon ABC
Karkeasti ottaen tuotantoprosessissa on kahdenlaisia vaiheita:
-ne jotka tuottavat lisäarvoa asiakkaan kannalta
-ne jotka eivät tuota. Tämä osuus on hukkaa.
-tuotantoprosesseja tulee kehittää jatkuvasti
-prosessit tulee standardoida, eli jokainen työntekijä suorittaa työn samalla tavalla.
Muussa tapauksessa kehittäminen on hankalaa
-tuotetaan sitä mistä asiakas maksaa, ei ali- mutta ei myöskään ylilaatua
-poistetaan tuotannosta hukka:
-ei tuoteta sellaista jota ei voi myydä
-poistetaan tuotantoprosessista sellaiset vaiheet jotka eivät tuota lisäarvoa asiakkaan kannalta
-minimoidaan tuotantoon ja varastoihin sidottu pääoma
-minimoidaan tuoteyksikköä kohti käytetty työaika unohtamatta kuitenkaan laatua
-ongelmat ratkaistaan selvittämällä niiden perussyy, ei ainoastaan siivoamalla seurauksia
-käytetään ainoastaan luotettavaa perusteellisesti testattua teknologiaa joka palvelee ihmisiä ja prosesseja
Ihan helppoa ;) 8)
Tuon kun kaikki lukisivat ja toteuttaisivat, niin hienosti menisi 8)
Lean (http://fi.wikipedia.org/wiki/Lean)
Korostettuna vaikeimmat kohdat.
Aika monelle tuottaa ongelmia erottaa prosessista lisäarvoa tuottava osuus ja hukka. :-\
-
-käytetään ainoastaan luotettavaa perusteellisesti testattua teknologiaa joka palvelee ihmisiä ja prosesseja
Tämä näyttää investoivilta olevan hukassa.
-
Aika monelle tuottaa ongelmia erottaa prosessista lisäarvoa tuottava osuus ja hukka. :-\
Totta se on tuokin. Vaan suurin älämölö tulee siitä, kun ei rehua muka kannatakaan varastoida parin vuoden tarvetta ja pitäähän sitä ny varmuudeks olla kunnon kalusto, että ehtii oikeaan aikaan tekemään työt....
Ja.....noi molemmat liittyy sun kommenttiin :-[
-
Ainakin täällä Lounais-Suomen vaihtelevissa keleissä pitää säilistä jäädä normaalivuonna sellainen 3 kk puskuri. Se pitää sitten oikeasti kierrättää vuosittain, eikä jättää johonkin pellonreunaan happanemaan. Kaikkea muuta saa markkinoilta, mutta huonona vuonna kunnollinen säilörehu on ihan oikeasti tuotannon minimitekijä.
Verkostoitumalla saadaan navettaa palvelevat systeemit pyörimään tehokkaasti. (oikeastaan koko maataloustuotanto)
-
Jokaisen tilan pitäis kai tehdä kehittämissuunnitelma pitkälle aikavälille (se voi tieten tarkoittaa myös tilan alasajoa) ja ihan prosessikuvaukset joiden avulla kokonaisuuksien hahmottaminen helpottuisi. Olisko tuossa vaikka ideanpoikasta neuvontapuolen tuotekehitykselle..? ???
-
Ainakin täällä Lounais-Suomen vaihtelevissa keleissä pitää säilistä jäädä normaalivuonna sellainen 3 kk puskuri. Se pitää sitten oikeasti kierrättää vuosittain, eikä jättää johonkin pellonreunaan happanemaan. Kaikkea muuta saa markkinoilta, mutta huonona vuonna kunnollinen säilörehu on ihan oikeasti tuotannon minimitekijä.
Verkostoitumalla saadaan navettaa palvelevat systeemit pyörimään tehokkaasti. (oikeastaan koko maataloustuotanto)
3-4kk on aivan perusteltua, sen verran on pakkokin olla.
-
Omaa kalustoa on pakko olla jonkunverran..jos on hankala vuosi niin esim. puimurit loppuu äkkiä kesken
Tätäkin voi miettiä että mikä on maitotilalle kannattavampaa. Investoida puimuriin vai kalustoon jolla saa otettua tuoretta ja kosteata viljaa vastaan.
Toi vilja-asia on kans useasti esillä. Mut tarviiko viljaa syöttää? Meillä viljaa syötetään lehmille ja vähän tulee yli oman tarpeen, kun viljellään se mitä ei nurmena tarvita.
Mitä se vaatii toi tuoreen/kostean viljan käyttö kun siitäkin paljon puhutaan/kirjoitetaan?
-
Shrekin lista on hyvä ja Aatamin korostamat pointit allekirjoitan muuten (en Herd Navigaattorini kanssa noudata mutta allekirjoitan :P ) mutta sanoisin että sidottu pääoma ei ole ollenkaan yhtä suuri ongelma kuin tuhlattu työ
Eli "-minimoidaan tuoteyksikköä kohti käytetty työaika unohtamatta kuitenkaan laatua" on paljon tärkeämpi kuin
"-minimoidaan tuotantoon ja varastoihin sidottu pääoma"
Tietty on asia erikseen jos pääoma on sidottu esim ylimitoitettuun koneeseen jonka arvo nopeasti alenee, mutta noin muuten on aika turhaa miettiä onko kymppitonni ylimääräistä sidottuna johonkin ylimääräiseen varastoon (menetys 5% korolla siis 500 euroa) samaan aikaan kuin tehdään kymppitonnin arvosta turhaa työtä vuodessa.
Jos vaikka ajatellaan että koko navetan juoma-altaiden pesusta on puolen tunnin työ. Ja toinen pesee ne kerran viikossa (paitsi helleaikoina), ja toinen kerran päivässä, ja työ maksaa 25 euroa/tunti. Toinen tuhlaa vajaa 4 tonnia ylimääräistä vuodessa siihen altaiden pesuun olettaen että siitä ei ole hyötyä. Se vastaa jo aika suurta varastoa nykyisillä koroilla.
Se mistä on hyötyä, on tietty kanssa aika vaikea määrittää. Ehkä siitä kerran päivässä pesusta on hyötyä. :)
Paras saattaisi olla se joka keksii miten ne altaat pestään 15 minuutissa yhtä hyvin, ja pesisi ne 2 kertaa viikossa.
"-prosessit tulee standardoida, eli jokainen työntekijä suorittaa työn samalla tavalla." ja prosessien pitää olla hyviä. Ehkä itse lähtisin siitä että prosesseja tarkastellaan ja optimoidaan yksitellen ja pyritään sitten pitämään yksittäiset prosessit samoina pidempään. Silloin standardointi on helpompaa. Siis "tuotantoprosesseja tulee kehittää jatkuvasti" hoitaisin sillä tavalla.
-
Täydennetään nyt vähän:
1: Tosiaan haluaisin nähdä sen puhtaasti 1 pariskunnan työvoiman tilan joka ei juurikaan käytä urakointia ja hoitaa sen 2 robotillista hyvällä tuotoksella yms. arvoilla.
2: Maidon hinta on ei hevin nouse samalle tasolle kuin nyt on ollut. Ja tuotannon lisääminen laskee sitä hintaa entisestään. Eli omien olosuhteiden kannattaisi mielestäni olla nyt aika otolliset sille 2 robon navetalle että sellainen kannattaisi rakentaa. Ja se 1 robon suunnitelma kannattaa heittää saman tien jorpakkoon. Maidontuotanto ei nyt ole se ala jolla kannattaa kuvitella rikastuvansa kunhan on lehmiä tarpeeksi...
3: Urakointi on periaatteessa kannattavin lähes kaikessa. Mutta vain jos se on saman hintaista kuin vaikka Saksassa. Jos se on saman hintaista kuin jossain Satakunnassa, niin se on sitten asia erikseen. Ja onhan täälläkin joitankin alunperin urakoinnin puolesta puhuneita joilla kuitenkin alkaa olla melkein koko rehukalusto omassa näpissä. Ja jotkuthan saavat ostettua esim ajosilppurirehun avaimet käteen urakointia suomessakin halvalla, ja toisille se taas maksaa 200€/ha eli 3x 100ha tekee 60 000 euroa vuodessa. Siihen päälle 50 ha viljapeltoja 400 euroa / ha, lannan levitystä 4 euroa x 5000 m3 (sis. siirrot) ja ollaan jo 100 000 eurossa / vuosi.
Voi se silti olla kannattavaa, mutta ei välttämättä se ainoa tapa tehdä kannattavasti.
4: Toimilupa ei ole koskaan tappanut ketään, tilasonnista en menisi sanomaan samaa. ;)
antti-x, minkä hintaisella kalustolla - lyhyt lista koneista, ja niiden hinnasta, nuo työt tehdään omalla kalustolla? Listata voisit koneet ja niiden arvo, työtunnit huoltoineen, koko setin vuotuisen huolto ja korjauskustannuksen, sekä polttoainekulu. Kun nähdään pääoma, käytetty aika ja huollon arvo ja polttoaine, niin voidaankin jo nopeasti päätellä millaisiin tuottoihin omalla työllä tai ainakin missä on raja mitä kalusto saa maksaa kunnossapitoineen.
-
antti-x, minkä hintaisella kalustolla - lyhyt lista koneista, ja niiden hinnasta, nuo työt tehdään omalla kalustolla? Listata voisit koneet ja niiden arvo, työtunnit huoltoineen, koko setin vuotuisen huolto ja korjauskustannuksen, sekä polttoainekulu. Kun nähdään pääoma, käytetty aika ja huollon arvo ja polttoaine, niin voidaankin jo nopeasti päätellä millaisiin tuottoihin omalla työllä tai ainakin missä on raja mitä kalusto saa maksaa kunnossapitoineen.
Laske itse. Ja ota mukaan se arvo mikä on sillä että työt tulevat aina tehtyä haluttuun aikaan ja esim lietteen levitys kevyellä, matoja säätästävällä kalustolla eikä jollain yhteesä 40 tonnin Samson + 9sarjan Fendt jyrällä . ;) Ja sillä että Rehun D-arvo on täsmälleen se mitä halutaan eikä esim. 15 pistettä huonompi kokska urakoitsija ei voi olla joka paikassa samaan aikaan.
Kuten sanottu, tapauskohtaista. Meillä on varmaan reilu 200 000 euron jälleenhankinta-arvosta koneita ( tärkeimpinä reilu 100 000 euron traktorit, 20 tonnin ajosilppuri, 25 tonnilla kärryjä, 15 tonnilla niittokoneita, 20 tonnin karhotin, 10 tonnin äes, 20 tonnin puimuri, 8 tonnin vaa-allinen pintalevitin). Ja satunnainen paalaus (olkia ja heiniä lähinnä) ja osa niitosta ja toistaiseksi lietteen levitys urakointina, hintaan about 30 tonnia vuodessa. polttoainetta menee pellolla 10 000 euron arvosta (alv 0 ja energiaveron palautukset huomioituina). Koneiden huoltoon menee ehkä 15 000 vuodessa, yli puolet traktoreihin. Kaluston jälleenhankinta-arvo alenee ehkä 10% vuodessa.
Jos ja kun sitä peltotyötä tulee noin 500 tuntia tehtyä vuodessa , niin työkustannus on 12500 euroa jos oma työ maksaa 25€/tunti. Jos oman työn arvo on vähemmän, niin sitten voi laskea siihen vähemmän.
Mutta noilla traktoireilla esim. tehdään myös appeen sekoitus ja kuormaus, lumiurakointia yms yms. eli niiden arvon alenemisen, pääomakulujen ja huoltokulujen vyöryttäminen peltotöiden hintaan olisi aika tyhmää kun niissä töissä ovat ehkä 20% ajasta.
Kaikki on alv 0 koska urakointikin on aina alv 0.
Kannatta tosiaan muistaa laskelmissa ettei sekoita koneiden ja polttoaineen alvillisia hintoja urakoinnin alvittomiin hintoihin.
-
Tehokkaan tuotannon ABC
Karkeasti ottaen tuotantoprosessissa on kahdenlaisia vaiheita:
-ne jotka tuottavat lisäarvoa asiakkaan kannalta
-ne jotka eivät tuota. Tämä osuus on hukkaa.
-tuotantoprosesseja tulee kehittää jatkuvasti
-prosessit tulee standardoida, eli jokainen työntekijä suorittaa työn samalla tavalla.
Muussa tapauksessa kehittäminen on hankalaa
-tuotetaan sitä mistä asiakas maksaa, ei ali- mutta ei myöskään ylilaatua
-poistetaan tuotannosta hukka:
-ei tuoteta sellaista jota ei voi myydä
-poistetaan tuotantoprosessista sellaiset vaiheet jotka eivät tuota lisäarvoa asiakkaan kannalta
-minimoidaan tuotantoon ja varastoihin sidottu pääoma
-minimoidaan tuoteyksikköä kohti käytetty työaika unohtamatta kuitenkaan laatua
-ongelmat ratkaistaan selvittämällä niiden perussyy, ei ainoastaan siivoamalla seurauksia
-käytetään ainoastaan luotettavaa perusteellisesti testattua teknologiaa joka palvelee ihmisiä ja prosesseja
Ihan helppoa ;) 8)
Mistä sää tämän lainasit :o :o :o
-
antti-x, minkä hintaisella kalustolla - lyhyt lista koneista, ja niiden hinnasta, nuo työt tehdään omalla kalustolla? Listata voisit koneet ja niiden arvo, työtunnit huoltoineen, koko setin vuotuisen huolto ja korjauskustannuksen, sekä polttoainekulu. Kun nähdään pääoma, käytetty aika ja huollon arvo ja polttoaine, niin voidaankin jo nopeasti päätellä millaisiin tuottoihin omalla työllä tai ainakin missä on raja mitä kalusto saa maksaa kunnossapitoineen.
Laske itse. Ja ota mukaan se arvo mikä on sillä että työt tulevat aina tehtyä haluttuun aikaan ja esim lietteen levitys kevyellä, matoja säätästävällä kalustolla eikä jollain yhteesä 40 tonnin Samson + 9sarjan Fendt jyrällä . ;) Ja sillä että Rehun D-arvo on täsmälleen se mitä halutaan eikä esim. 15 pistettä huonompi kokska urakoitsija ei voi olla joka paikassa samaan aikaan.
Kuten sanottu, tapauskohtaista. Meillä on varmaan reilu 200 000 euron jälleenhankinta-arvosta koneita ( tärkeimpinä reilu 100 000 euron traktorit, 20 tonnin ajosilppuri, 25 tonnilla kärryjä, 15 tonnilla niittokoneita, 20 tonnin karhotin, 10 tonnin äes, 20 tonnin puimuri, 8 tonnin vaa-allinen pintalevitin). Ja satunnainen paalaus (olkia ja heiniä lähinnä) ja osa niitosta ja toistaiseksi lietteen levitys urakointina, hintaan about 30 tonnia vuodessa. polttoainetta menee pellolla 10 000 euron arvosta (alv 0 ja energiaveron palautukset huomioituina). Koneiden huoltoon menee ehkä 15 000 vuodessa, yli puolet traktoreihin. Kaluston jälleenhankinta-arvo alenee ehkä 10% vuodessa.
Jos ja kun sitä peltotyötä tulee noin 500 tuntia tehtyä vuodessa , niin työkustannus on 12500 euroa jos oma työ maksaa 25€/tunti. Jos oman työn arvo on vähemmän, niin sitten voi laskea siihen vähemmän.
Mutta noilla traktoireilla esim. tehdään myös appeen sekoitus ja kuormaus, lumiurakointia yms yms. eli niiden arvon alenemisen, pääomakulujen ja huoltokulujen vyöryttäminen peltotöiden hintaan olisi aika tyhmää kun niissä töissä ovat ehkä 20% ajasta.
Kaikki on alv 0 koska urakointikin on aina alv 0.
Kannatta tosiaan muistaa laskelmissa ettei sekoita koneiden ja polttoaineen alvillisia hintoja urakoinnin alvittomiin hintoihin.
Kyllä teillä ainakin tehokasta on tuo homma, kun 150 ha/500 tuntia, sis huollot yms. (ei lannanlevitystä). Tuhraatte aikaa kaikkeen vain 3,3 h/ha (kynnöt, kylvöt, logistiikka, huollot jne. tuolla kalustolla. ::)
-
Kyllä teillä ainakin tehokasta on tuo homma, kun 150 ha/500 tuntia, sis huollot yms. (ei lannanlevitystä). Tuhraatte aikaa kaikkeen vain 3,3 h/ha (kynnöt, kylvöt, logistiikka, huollot jne. tuolla kalustolla. ::)
Ei kun se huoltojen aika sisältyi siihen huoltojen hintaan lähinnä. Ja meillä on yhteensä vain joku vajaa 120ha, 150 ha oli arvio mitä 2 robon tilalla yleensä on. Enkä sen tarkemmin laskenut, voi olla että arvioin vähän alakanttiin. Mutta toisaalta 5 tonnia eli 200 tuntia enemmän työtä, ei ihan hirveästi muuta kokonaisuutta.
Ja sitten taas urakoinnissakin yleensä jotain logistiikkaa päätyy se tila hoitamaan kuitenkin vaikka "kaikki" olisi periaatteessa urakoitsijoiden hoitamaa. Esim. arviooni 400 euron urakointikustannuksista / viljahehtaari ei sitten taas sisältynyt se että urakoitsija siirtäisi viljaa missään kohtaa mihinkään.
-
Tehokas maidontuotanto on jännittävää. Sillälailla jännittävä laji, että ainoa mikä siihen tuntuu vaikuttavan, tehdäänkö rehu omin vai muiden konein.... :-X
-
Tehokas maidontuotanto on jännittävää. Sillälailla jännittävä laji, että ainoa mikä siihen tuntuu vaikuttavan, tehdäänkö rehu omin vai muiden konein.... :-X
Tottakai siihen vaikuttaa paljon muutkin asiat mutta silläkin on todella iso merkitys että toimiiko peltohommat niin että ajosilppuriketju hoitaa rehut siiloon ja paikalliselta viljamieheltä ostetaan tarvittava vilja. Rahallinen vaikutus voi olla pieni mutta ajankäytöllisesti sillä on todella iso merkitys. Ylimäärä pelto voi vaikka olla vuokrattuna sille viljamiehelle.
-
Tehokas maidontuotanto on jännittävää. Sillälailla jännittävä laji, että ainoa mikä siihen tuntuu vaikuttavan, tehdäänkö rehu omin vai muiden konein.... :-X
Jos pari viesti jäädään yhdestä asiasta vänkäämään niin heti joku tulee viisastelemaan. :P Kerro mieluummin mikä on olennaisempi pointti ja hyvä tehostuskohde.
Shrekin lista on hyvä mutta aika abtrakti.
"ne jotka tuottavat lisäarvoa asiakkaan kannalta" ovat ainoat olennaiset prosessit. Valio asiakkaana haluaa e-luokan maitoa mahdollsimman paljon. Tai ei oikeastaan halua mutta maksaa sen mukaan minkä verran sitä tulee. Ja teurastamot asiakkaina haluavat mitä haluavat, ja tukien maksaja asiakkaana haluaa mitä haluaa. Ei ole ihan helppoa sanoa mikä kaikki auttaa merkittävästi ja taloudellisesti näiden kolmen asiakkaan tarpeiden tyydyttämisessä.
-
Tuosta käteen jäävästä tuntipalkasta kyllä jaksetaan aina jauhaa.
Tätä palstaa lukiessa maitotilan isännän ei kannata tehdä mitään muuta kuin ehkä miettiä mihin rahat tuhlaisi ja käyttää ostettua työvoimaa paskakolan varresta kirjanpitoon asti.
Siihen prosessinhoitoonkin kannattais varmaan palkata joku oikeesti ammattilainen.
Kertokaa sitten montako euroa jäi käteen kun työntekijät hoiti navetan ja urakoitsijat peltohommat.
Btw, toi prosessi sana tuntuu olevan kovassa huudossa tällä hetkellä maataloudessa.
-
Tuosta käteen jäävästä tuntipalkasta kyllä jaksetaan aina jauhaa.
Tätä palstaa lukiessa maitotilan isännän ei kannata tehdä mitään muuta kuin ehkä miettiä mihin rahat tuhlaisi ja käyttää ostettua työvoimaa paskakolan varresta kirjanpitoon asti.
Siihen prosessinhoitoonkin kannattais varmaan palkata joku oikeesti ammattilainen.
Kertokaa sitten montako euroa jäi käteen kun työntekijät hoiti navetan ja urakoitsijat peltohommat.
Btw, toi prosessi sana tuntuu olevan kovassa huudossa tällä hetkellä maataloudessa.
Vähän samanlaisia fiiliksiä. Mittakaava tahtoo myös unohtua.. pikkutilalla ei kannata olla mitään omia koneita mutta jos kaikki työ ostetaan urakkana niin saa kyllä olla takamettiä millä kassa pyörii.. jos ite tekee 1000 tuntia töitä vuodessa niin saattaa saada hyvän tuntiliksan MUTTA EIHÄN SILLÄ ELÄ.
-
Voi myös tehdä 5000h euron tuntipalkalla, mutta ei silläkään elä.
-
Tehokkaan tuotannon ABC
Karkeasti ottaen tuotantoprosessissa on kahdenlaisia vaiheita:
-ne jotka tuottavat lisäarvoa asiakkaan kannalta
-ne jotka eivät tuota. Tämä osuus on hukkaa.
-tuotantoprosesseja tulee kehittää jatkuvasti
-prosessit tulee standardoida, eli jokainen työntekijä suorittaa työn samalla tavalla.
Muussa tapauksessa kehittäminen on hankalaa
-tuotetaan sitä mistä asiakas maksaa, ei ali- mutta ei myöskään ylilaatua
-poistetaan tuotannosta hukka:
-ei tuoteta sellaista jota ei voi myydä
-poistetaan tuotantoprosessista sellaiset vaiheet jotka eivät tuota lisäarvoa asiakkaan kannalta
-minimoidaan tuotantoon ja varastoihin sidottu pääoma
-minimoidaan tuoteyksikköä kohti käytetty työaika unohtamatta kuitenkaan laatua
-ongelmat ratkaistaan selvittämällä niiden perussyy, ei ainoastaan siivoamalla seurauksia
-käytetään ainoastaan luotettavaa perusteellisesti testattua teknologiaa joka palvelee ihmisiä ja prosesseja
Ihan helppoa ;) 8)
Mistä sää tämän lainasit :o :o :o
Ei suoraa lainausta mistään, mutta paljon olen ammentanut tuosta kirjasta
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9522202266
-
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9198039334
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9522203629
;)
-
hyvä, että joktut jaksaa ottaa tän vakavasti. ilmeisesti, kun tehdään iso investointi, ei varaa enää löysäillä ja siihen on otettava kirjallisuus avuksi. perkule, mä on nyt tässä asiassa takamatkalla, mä en ala jaksaa kiinnostua kirjallisuudesta. kalle päätalon iijoki-sarjaa tuli joskus luettua ja muutama mika waltarin -teos. ja tietenkin koulussa, siellä mun lempi kirja oli muuteen Antero pankakosken puutarhurin kasvioppi, voin suositella.
tässähän tämä, multa löytyy hyllystä:
http://www.adlibris.com/fi/productpopup.aspx?isbn=9513719324
-
Shrekin lista on hyvä mutta aika abtrakti.
"ne jotka tuottavat lisäarvoa asiakkaan kannalta" ovat ainoat olennaiset prosessit.
Ei ole olemassa tuotantoprosessia joka tuottaa pelkästään lisäarvoa asiakkaan kannalta, osa on vääjäämättä hukkaa.
Kun määritetään tuotannon (siis minkä tahansa tuotannon, teollisen tai palvelutuotannon) tehokkuutta, mitataan tuotteen läpimenoaika tuotantoprosessissa. Sen jälkeen mitataan se aika jolloin oikeasti tuotteen arvo asiakkaan kannalta kasvaa.
Tällöin pystytään laskemaan lisäarvoa tuottava osuus prosentteina kokonaisläpimenoajasta. Erittäin tehokkaassa prosessissa lisäarvoa tuottava osuus voi olla 30-40%, huonossa vain prosentin murto-osia. Loppu on hukkaa.
Tähän hukka osuuteen sisältyvät työvaiheet voivat olla prosessin kannalta olennaisia, mutta ne eivät kuitenkaan tuota lisäarvoa...
Esimerkki niitosta 10ha, 320 niittomurskain
Kello 6.00 Niittoprosessi käynnistyy
-Emäntä pudottaa krapulaisen isännän sängystä lattialle ja ilmoittaa: "Ala jumalauta lähteä niittämään siitä!"
6.20 isäntä on saanut vaatteet päälleen ja miettii portailla mihin traktori eilen jäi.
6.30 traktori on löytynyt mutta niittokone hukassa
6.50 Niittokone löytyy mutta vaatii pientä huoltoa
11.35 on yhdistelmä viimein pellon laidalla ja niitto alkaa.
11.45 löytyy heinikosta polkupyörä joka kietoutuu murskaimen ympärille. Niittokone vaatii pientä huoltoa.
14.22 niitto jatkuu
14.59 traktorin polttoaine loppuu kun se on unohtunut tankata, krapulassa.
15.30 niitto jatkuu.
17.30 isäntä puhuu puhelimessa kaverin kanssa ja ajaa niittokoneen pylvääseen. Niittokone vaatii pientä huoltoa
19.00 niitto jatkuu
21.00 pelto on niitetty. Prosessi päättyy.
10km/h nopeudella 320 koneella teoreettinen niittoaika on 3h 7,5min 10ha lohkolla. Aikaa meni kuitenkin 15tuntia eri syistä johtuen. Prosessiin käytetystä ajasta 21% kului siihen että heinä oikeasti kaatui, ainoastaan se tuottaa lisäarvoa, 79% on hukkaa.
-
Perustuuko Apilaksen mallissa joustokyky siihen, että yrittäjä venyttää omaa euroaan..? Sillä nyt ei hirmuisesti ainakaan kannattaisi kehuskella.
Mitä muuta sikavelkaantunut tuottaja venyttää kuin omaa velkaeuroa kun pankki vaatii omiaan,Velkaantumaton taas voi käyttää ylijäämää kuten haluaa,Investoida tai tehdä puskuria pahanpäivän varalle jota velkatiloilla ei ole.
miksei muka ole, näillä korolla ;) ;D 8) ::)
Kuules tollo jos tilalla menee lähes kaikki ylimääräiset rahat lainan lyhennyksiin näilläkin koroilla niin siinä ei paljoa puskuria kasvateta.
Njaa... Lainojen keskiarvokorko mulla 1,5%. Investoinnit tuottaa enemmän kuin vanha navetta vaikka velkaa maksetaankin ja maidon hinta tippuisikin sen 6 senttiä. Kuka hullu ottais velkaa jos se ei tuota enemmän kuin maksaa??? Jos on 10 lehmää jossain läävässä 6 senttiä pudotusta tekee max. 20000 tuloista 6000 €:n aukon. Jos on sata lehmää ja kallis navetta voi tienata ehkä 150000 € ja siitä tippuu 60000 € pois joista verottaja häviää puolet. Kummalla hymy hyytyy aiemmin heikolla maidon hinnalla :P
Kummalla hymy hyytyy kun korot nousee reilusti yli 5% 8)
80% lainoista korkotukisia niin eipä sillä ole juuri vaikutusta vaikka nouseekin. Itse maksettava osuus pysyy silti 1-2 prosentissa :)
-
Tuosta käteen jäävästä tuntipalkasta kyllä jaksetaan aina jauhaa.
Tätä palstaa lukiessa maitotilan isännän ei kannata tehdä mitään muuta kuin ehkä miettiä mihin rahat tuhlaisi ja käyttää ostettua työvoimaa paskakolan varresta kirjanpitoon asti.
Siihen prosessinhoitoonkin kannattais varmaan palkata joku oikeesti ammattilainen.
Kertokaa sitten montako euroa jäi käteen kun työntekijät hoiti navetan ja urakoitsijat peltohommat.
Btw, toi prosessi sana tuntuu olevan kovassa huudossa tällä hetkellä maataloudessa.
Kyllä se navetanhoito jää sille isäntäparille jonka ne jakaa työntekijän kanssa. Tuon osa-alueen kuin hoitaa kunnolla niin tulosta syntyy. Viljamaat voi vuokrata viljanviljelijälle ja rehut teetättäisi ajosilppuriketjulla. Taitaisi vaan olla liian tuottavaa.
-
hyvä, että joktut jaksaa ottaa tän vakavasti. ilmeisesti, kun tehdään iso investointi, ei varaa enää löysäillä ja siihen on otettava kirjallisuus avuksi. perkule, mä on nyt tässä asiassa takamatkalla, mä en ala jaksaa kiinnostua kirjallisuudesta. kalle päätalon iijoki-sarjaa tuli joskus luettua ja muutama mika waltarin -teos. ja tietenkin koulussa, siellä mun lempi kirja oli muuteen Antero pankakosken puutarhurin kasvioppi, voin suositella.
tässähän tämä, multa löytyy hyllystä:
http://www.adlibris.com/fi/productpopup.aspx?isbn=9513719324
Otan osaa. Päätalo on tehokas lukemisesta vieroittaja. Itse en ole jaksanut kahlata edes yhtä päätaloa läpi, sen teksti on sellasta jorinaa. 11 sivua käytetään paskallakäynnin kuvaukseen ::)
Kyllä mä luen mielummin jotain muutakin, mutta eteenpäin päästäkseen on vaan pakko lukea myös tällaisia opuksia:
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9515793904
Useimmat näistä kirjoista on sellaisia, että niitä tarvii pitkin aikoja tarkistaakseen jonkun käsitteen tai oman käsityksen paikkansapitävyyden, joten kirjastosta lainaaminen saattaa olla vain väliaikainen ratkaisu.
-
Tuosta käteen jäävästä tuntipalkasta kyllä jaksetaan aina jauhaa.
Tätä palstaa lukiessa maitotilan isännän ei kannata tehdä mitään muuta kuin ehkä miettiä mihin rahat tuhlaisi ja käyttää ostettua työvoimaa paskakolan varresta kirjanpitoon asti.
Siihen prosessinhoitoonkin kannattais varmaan palkata joku oikeesti ammattilainen.
Kertokaa sitten montako euroa jäi käteen kun työntekijät hoiti navetan ja urakoitsijat peltohommat.
Btw, toi prosessi sana tuntuu olevan kovassa huudossa tällä hetkellä maataloudessa.
Kyllä se navetanhoito jää sille isäntäparille jonka ne jakaa työntekijän kanssa. Tuon osa-alueen kuin hoitaa kunnolla niin tulosta syntyy. Viljamaat voi vuokrata viljanviljelijälle ja rehut teetättäisi ajosilppuriketjulla. Taitaisi vaan olla liian tuottavaa.
Joo oishan se kivaa jos ois tuota ylimääräistä peltoa jota vuokrata eteenpäin kun laajennetaan ::)
Monikohan oikeasti viljelee 2 robonkin tarvetta omia peltojaan.
-
Tuosta käteen jäävästä tuntipalkasta kyllä jaksetaan aina jauhaa.
Tätä palstaa lukiessa maitotilan isännän ei kannata tehdä mitään muuta kuin ehkä miettiä mihin rahat tuhlaisi ja käyttää ostettua työvoimaa paskakolan varresta kirjanpitoon asti.
Siihen prosessinhoitoonkin kannattais varmaan palkata joku oikeesti ammattilainen.
Kertokaa sitten montako euroa jäi käteen kun työntekijät hoiti navetan ja urakoitsijat peltohommat.
Btw, toi prosessi sana tuntuu olevan kovassa huudossa tällä hetkellä maataloudessa.
Kyllä se navetanhoito jää sille isäntäparille jonka ne jakaa työntekijän kanssa. Tuon osa-alueen kuin hoitaa kunnolla niin tulosta syntyy. Viljamaat voi vuokrata viljanviljelijälle ja rehut teetättäisi ajosilppuriketjulla. Taitaisi vaan olla liian tuottavaa.
Joo oishan se kivaa jos ois tuota ylimääräistä peltoa jota vuokrata eteenpäin kun laajennetaan ::)
Monikohan oikeasti viljelee 2 robonkin tarvetta omia peltojaan.
On kait tapauksia että vuokrattuja maita vuokrataan eteenpäin. Näin ainakin porkkanan viljelijät tekee. Saman voisi matotilakin tehdä. Viljamaat vaan vaihtuisi vuosittain. Luomussa ja lannankäytöllä pitäisi syntyä tilanne että kaikki voittaa.
-
Työmäärän pitäisi pysyä kohtuullisena myös työhuippujen aikaan. Urakoitsijan käyttö auttaa tuohon. Samalla säästyy pääomia tuottavampiin investointeihin.
Jos jatkuvasti painaa niska limassa töitä valveillaoloajan jää työprosessien kehittäminen taka-alalle ja työ junnaa aina samalla vanhalla tehottomalla kaavalla.
-
Työmäärän pitäisi pysyä kohtuullisena myös työhuippujen aikaan. Urakoitsijan käyttö auttaa tuohon. Samalla säästyy pääomia tuottavampiin investointeihin.
Jos jatkuvasti painaa niska limassa töitä valveillaoloajan jää työprosessien kehittäminen taka-alalle ja työ junnaa aina samalla vanhalla tehottomalla kaavalla.
Tämä on se ensimmäinen asia, mikä on hoidettava ennen Shrekin listaan perehtymistä ;)
-
Mihin unohtui K.i.s.s kun täällä vain jaaritellaan kaikenlaista joutavan päiväistä ;D :-X
-
:-*
Mihin unohtui K.i.s.s kun täällä vain jaaritellaan kaikenlaista joutavan päiväistä ;D :-X
pusu sulle :-*
-
Mihin unohtui K.i.s.s kun täällä vain jaaritellaan kaikenlaista joutavan päiväistä ;D :-X
Shrekin lista on k.i.s.s:n perusta ;)
-
Mihin unohtui K.i.s.s kun täällä vain jaaritellaan kaikenlaista joutavan päiväistä ;D :-X
Shrekin lista on k.i.s.s:n perusta ;)
Plaah :P
-
Apilaksen K.i.s.s. : 2-piikkinen rehunjakoon ja 5 piikkisellä heitetään lopputuote luukusta ulos.
-
Tehokas maidontuotanto on jännittävää. Sillälailla jännittävä laji, että ainoa mikä siihen tuntuu vaikuttavan, tehdäänkö rehu omin vai muiden konein.... :-X
Jos pari viesti jäädään yhdestä asiasta vänkäämään niin heti joku tulee viisastelemaan. :P Kerro mieluummin mikä on olennaisempi pointti ja hyvä tehostuskohde.
Shrekin lista on hyvä mutta aika abtrakti.
"ne jotka tuottavat lisäarvoa asiakkaan kannalta" ovat ainoat olennaiset prosessit. Valio asiakkaana haluaa e-luokan maitoa mahdollsimman paljon. Tai ei oikeastaan halua mutta maksaa sen mukaan minkä verran sitä tulee. Ja teurastamot asiakkaina haluavat mitä haluavat, ja tukien maksaja asiakkaana haluaa mitä haluaa. Ei ole ihan helppoa sanoa mikä kaikki auttaa merkittävästi ja taloudellisesti näiden kolmen asiakkaan tarpeiden tyydyttämisessä.
Ajosilppuri tyydyttänee kaikkien asiakkaiden tarpeet... :-X Viisasteluhan on meikäparan pääleipälaji. :'(
-
Perustuuko Apilaksen mallissa joustokyky siihen, että yrittäjä venyttää omaa euroaan..? Sillä nyt ei hirmuisesti ainakaan kannattaisi kehuskella.
Mitä muuta sikavelkaantunut tuottaja venyttää kuin omaa velkaeuroa kun pankki vaatii omiaan,Velkaantumaton taas voi käyttää ylijäämää kuten haluaa,Investoida tai tehdä puskuria pahanpäivän varalle jota velkatiloilla ei ole.
miksei muka ole, näillä korolla ;) ;D 8) ::)
Kuules tollo jos tilalla menee lähes kaikki ylimääräiset rahat lainan lyhennyksiin näilläkin koroilla niin siinä ei paljoa puskuria kasvateta.
Njaa... Lainojen keskiarvokorko mulla 1,5%. Investoinnit tuottaa enemmän kuin vanha navetta vaikka velkaa maksetaankin ja maidon hinta tippuisikin sen 6 senttiä. Kuka hullu ottais velkaa jos se ei tuota enemmän kuin maksaa??? Jos on 10 lehmää jossain läävässä 6 senttiä pudotusta tekee max. 20000 tuloista 6000 €:n aukon. Jos on sata lehmää ja kallis navetta voi tienata ehkä 150000 € ja siitä tippuu 60000 € pois joista verottaja häviää puolet. Kummalla hymy hyytyy aiemmin heikolla maidon hinnalla :P
Kummalla hymy hyytyy kun korot nousee reilusti yli 5% 8)
80% lainoista korkotukisia niin eipä sillä ole juuri vaikutusta vaikka nouseekin. Itse maksettava osuus pysyy silti 1-2 prosentissa :)
Jos ne korot nousee niin ei se korkotuki kovin pitkälle riitä. Takavuosina 2% korkotukilainasta meni 2,48% korkoa vuoden verran. Talouden epävakaa tila euroopassa ja keinotekoisesti alhaalla pidetty ohjauskorko voi luoda korkotasoon kovia paineita. Vaikka kaikki ennusteet lupaa tälle vuosikymmenelle alhaista korkotasoa, niin kyllä ne ennusteet pakkaavat pettämään.
-
Jos ne korot nousee niin ei se korkotuki kovin pitkälle riitä. Takavuosina 2% korkotukilainasta meni 2,48% korkoa vuoden verran. Talouden epävakaa tila euroopassa ja keinotekoisesti alhaalla pidetty ohjauskorko voi luoda korkotasoon kovia paineita. Vaikka kaikki ennusteet lupaa tälle vuosikymmenelle alhaista korkotasoa, niin kyllä ne ennusteet pakkaavat pettämään.
Mutta kun korkotukea ei ole kulunut vielä ollenkaan.....
Ennusteet voivat pettää ja sota euroopassa nostaa kyllä korkoja ajan kanssa. Euroopan maiden talous ei vaan kestä nykyistä korkeampaa korkotasoa, siinä hyvä peruste matalille koroille. Vielä muistetaan, että korkotaso ei enää ohjaa antolainausta niinkuin ennen. Raha on tiukassa, vaikka korot ovat alhaalla.
-
Raha on tiukassa, vaikka korot ovat alhaalla.
tähän saakka rahoituksen saannissa ei ole kyllä ollut minkäänlaista ongelmaa, paremminkin niinpäin, että mitäs sinä arvelit seuraavaksi ???
-
Raha on tiukassa, vaikka korot ovat alhaalla.
tähän saakka rahoituksen saannissa ei ole kyllä ollut minkäänlaista ongelmaa, paremminkin niinpäin, että mitäs sinä arvelit seuraavaksi ???
En tarkottanu ihan noin henkilökohtaiseksi, vaan yleisestä tiukennusta vakavaraisuussäännösten tiukennuttua. Perusteena korkotasoanalyysille :)
-
Raha on tiukassa, vaikka korot ovat alhaalla.
tähän saakka rahoituksen saannissa ei ole kyllä ollut minkäänlaista ongelmaa, paremminkin niinpäin, että mitäs sinä arvelit seuraavaksi ???
En tarkottanu ihan noin henkilökohtaiseksi, vaan yleisestä tiukennusta vakavaraisuussäännösten tiukennuttua. Perusteena korkotasoanalyysille :)
Tilanne on muuttunut itseasiassa hurjan nopeasti, jos tarkastelee maatalousrahoittamista vaikka viimeisen 15 vuoden aikajänteellä. Ei ole kauaa siitä kun suunnilleen työnnettiin rahaa niille jotka rohkenivat investoida. Nyt ollaan tietysti keskimäärin terveellisemmässä tilanteessa, mutta jotkut pikkupankit ovat jarruttaessaan vetäneet liinat niin kireälle että jarrut hirttävät ja jopa järkeviä hankkeita jätetään rahoittamatta.. se on huono kaikin puolin. :P
Protokolla on myös muuttunut. Byrokratia ei ainakaan ole vähenemässä..
-
Ei hele te ootte väärällä alalla töissä! Tissinkoitto ja paskanlapiointi luonnistaa vähemmälläkin koulutuksella. Politikko ainesta selkeästi havaittavissa, on sen verran monimutkaista kapulakieltä ja syvällistä pohdintaa taas. :)
-
Ei hele te ootte väärällä alalla töissä! Tissinkoitto ja paskanlapiointi luonnistaa vähemmälläkin koulutuksella. Politikko ainesta selkeästi havaittavissa, on sen verran monimutkaista kapulakieltä ja syvällistä pohdintaa taas. :)
Juu, toivottavasti eivät kompastu omaan nokkeluuteensa ;) Mä olen kans sitä mieltä, että jos maitoo ei irtoo ilman kauheeta pohdintaa niin olkoot. Ni no onnex tää vielä luonnaa :)
-
Nyt kun taas haetaan tehokkuutta niin miten asiat pitää olla jotta on tehokasta ja samalla tuottavaa.
Kokoluokkana voisi olla niin noin 150 lehmää mikä lienee sieltä taloudellisemmasta päästä.
Muutamia ajatuksia.
- navettana pihatto ja lypsynä asema tai robo.
- lannanpoistona raapat tairitilät.
- ehdottomasti liete
- ei ainuttakaan peltokonetta jos ei toisena bisneksenä laajamittainen urakointi
- kunnon mylly missä jauhetaan kaikkia vilja ja valkuaispapuja
- luomussa ainakin pellot ja ehkä myös eläimet
- minimaalinen laidunnus mutta asiallinen jaloittelu
- ammattimainen liettenkäyttö lannoitteena
- rehustuksena ape
- 150 eläimen hoidossa yksi työntekijä ja isäntäväki.
- toimilupasiemennys ja sonni käytettävissä.
- lietteen separointi kuivikkeeksi
Mikä ei pidä paaikkaansa ja missä pitäisi viellä tehostaa.
Tuo on aika tärkeä kohta että tilalla töissä myös ulkopuolinen. Ei vain isäntäväen jaksamisen vuoksi, vaan toiminnan tehostamiseksi. Parhaiten tietenkin toimii kun ulkopuolinen on tuntipalkalla ja keskittyy päivittäisiin töihin, joka on paras tapa motivoitua karsia turhia päivittäisiä työvaiheita pois. Se on aivan sama käyttääkö vaikka pari tuntia ylimääräistä turhaan vaikka kylvössä verrattuna vartti tarpeetonta säätämistä vasikoiden juotossa päivittäin.
Eikä mitenkään pahasta jos ulkopuolinen työntekijä vaihtuu muutaman kuukauden välein, koska se pakottaa selkeyttämään päivittäisiä rutiineja vielä enemmän. Jos on vaikka lehmä jonka lypsytapaa ei pysty lauseella kirjoittamaan ymmärrettäväksi ohjeeksi, niin riippumatta tuotoksesta sen oikea paikka on teurasauto. Siis olettaen että mittakaava on todellakin noin 150 lehmää.
Pellot luomussa yksi vaihtoehto, mutta ei ylivoimainen. Etenkin jos peltoalaa ei kovin paljoa. Ennemmin oleellista olla selkeä suunta viljelyssä. Eli jos viljelyssä vain heinänurmikasveja, niin sitten lannoitetaan myös ympäristötuen rajamailla, tehdään toistuvat rikkatorjunnat ja annetaan hiveniä. Jos koko pakettia ei aio panostaa, niin täytyy olla palkokasveilla iso rooli.
Jos peltoalaa on niin paljon että ei säännöllisesti korjaa kolmea satoa, niin pääoma paljon tehokkaammassa käytössä myymällä osan pellosta pois. Tai ei nyt ainakaan jatka niitä vuokrasopimuksia. Peltoviljely sadon myymiseksi on vain hyvin harvoin kannattavaa muutenkaan ja maitotilalla pitää muistaa että kaikki työ, koneet ja keskittyminen muualle vähentää aina maidontuotannon tuottavuutta.
-
Toi luomu ei ole kyllä tehostamista, mutta voi olla rahastamista, jos pinta-alaa on paljon ;D
-
Jos peltoalaa on niin paljon että ei säännöllisesti korjaa kolmea satoa, niin pääoma paljon tehokkaammassa käytössä myymällä osan pellosta pois. Tai ei nyt ainakaan jatka niitä vuokrasopimuksia. Peltoviljely sadon myymiseksi on vain hyvin harvoin kannattavaa muutenkaan ja maitotilalla pitää muistaa että kaikki työ, koneet ja keskittyminen muualle vähentää aina maidontuotannon tuottavuutta.
Nyt en ymmärrä. Hyväkuntoinen salaojitettu ja tukikelpoinen pelto on yks varmimpia investointeja. Tietysti, jos se maksaa tolkuttomasti. Onhan toki vaikeuksiin ajautuneet myyneet osia pelloistaan, varmaan jossain tilanteessa järkevääkin. Ostolaidalla edelleen.
Toisekseen, pelto on kehittyvän tilan kulmakivi. Laajentaminen tyssää usein pellonpuutteeseen, miksi siis luopua pelloista, kun yleensä sitä ei ole jaossa silloin kuin on tarvis. Kehittyvä tila tarttee tänä päivänä peltoo sellainen parisataa hehtaaria, jos meinaa pysyä junan kyydissä ja olla mukana tulevissa karkeloissa. Muu on jäähdyttelyä.
-
Jos peltoalaa on niin paljon että ei säännöllisesti korjaa kolmea satoa, niin pääoma paljon tehokkaammassa käytössä myymällä osan pellosta pois. Tai ei nyt ainakaan jatka niitä vuokrasopimuksia. Peltoviljely sadon myymiseksi on vain hyvin harvoin kannattavaa muutenkaan ja maitotilalla pitää muistaa että kaikki työ, koneet ja keskittyminen muualle vähentää aina maidontuotannon tuottavuutta.
Nyt en ymmärrä. Hyväkuntoinen salaojitettu ja tukikelpoinen pelto on yks varmimpia investointeja. Tietysti, jos se maksaa tolkuttomasti. Onhan toki vaikeuksiin ajautuneet myyneet osia pelloistaan, varmaan jossain tilanteessa järkevääkin. Ostolaidalla edelleen.
Toisekseen, pelto on kehittyvän tilan kulmakivi. Laajentaminen tyssää usein pellonpuutteeseen, miksi siis luopua pelloista, kun yleensä sitä ei ole jaossa silloin kuin on tarvis. Kehittyvä tila tarttee tänä päivänä peltoo sellainen parisataa hehtaaria, jos meinaa pysyä junan kyydissä ja olla mukana tulevissa karkeloissa. Muu on jäähdyttelyä.
Jos aikoo tehokkaasti pitää 150 lehmän karjaa, niin on tehotonta olla peltoa 300 lehmälle. Sama kuin tekisi 300 paikan navetan ja pitäisi vuorovuosina lehmät eri päädyssä. Laajentumisen varalle voi toki vuokrata osan ylimääräisiä peltoja eniten maksavalle naapurille myymisen sijasta.
-
Eikä mitenkään pahasta jos ulkopuolinen työntekijä vaihtuu muutaman kuukauden välein, koska se pakottaa selkeyttämään päivittäisiä rutiineja vielä enemmän. Jos on vaikka lehmä jonka lypsytapaa ei pysty lauseella kirjoittamaan ymmärrettäväksi ohjeeksi, niin riippumatta tuotoksesta sen oikea paikka on teurasauto. Siis olettaen että mittakaava on todellakin noin 150 lehmää.
Pellot luomussa yksi vaihtoehto, mutta ei ylivoimainen. Etenkin jos peltoalaa ei kovin paljoa. Ennemmin oleellista olla selkeä suunta viljelyssä. Eli jos viljelyssä vain heinänurmikasveja, niin sitten lannoitetaan myös ympäristötuen rajamailla, tehdään toistuvat rikkatorjunnat ja annetaan hiveniä. Jos koko pakettia ei aio panostaa, niin täytyy olla palkokasveilla iso rooli.
Jos peltoalaa on niin paljon että ei säännöllisesti korjaa kolmea satoa, niin pääoma paljon tehokkaammassa käytössä myymällä osan pellosta pois. Tai ei nyt ainakaan jatka niitä vuokrasopimuksia. Peltoviljely sadon myymiseksi on vain hyvin harvoin kannattavaa muutenkaan ja maitotilalla pitää muistaa että kaikki työ, koneet ja keskittyminen muualle vähentää aina maidontuotannon tuottavuutta.
Työntekijän vaihtuminen usein ei ole tae mistään eikä tavoiteltavaa. Vasta parin kuukauden kuluttua tekijä alkaa hahmottamaan kokonaisuutta, jos siihen on rahkeita.
Luomuun pellot, jos muuten siltä tuntuu. Seuraava sopimuskausi lienee tältä osin haasteellinen. Toki luomuoppeja voi hyödyntää ilman luomutukea.
Luomussa peltoala olisi hyvä olla kyllä suuri, jotta satovaihtelut otettaisiin huomioon ja tuotanto pysyisi ei-teollisena. Jos tilan kotieläintalouden rehut tulevat pääosin tilan ulkopuolelta, onko tuotanto silloin teollista ja oman tilan lantakin olisi siten luomukelvotonta. Onkohan tämä mahdollista?
Peltoa ei pidä myydä pois, paitsi kaukana olevia toisarvoisia lohkoja. Vuokraaminen parempi riskien hallinnna kannalta. Aina on otettava huomioon, että
naapureiden kiinnostus lannan vastaanottoon tai rehun myyntiin voi hyytyä.