Arvon agronettiläiset,
Teillä kun on asiantuntemusta maan hinnanmuodostuksesta ja maanomistuksen problematiikasta, niin pyytäisin kommentteja seuraavaan maanomistuksen verotusmalliin.
Osoitteesta:
http://roopeluhtala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/125060-maanomistusta-tulisi-verottaa-huutokauppapohjaisesti--
Georgistit kannattavat yhteiskuntamallia, jonka mukaan jokainen voi omistaa työnsä tulokset ja kaiken mitä luo, muttei kuitenkaan maata, joka on ihmiskunnalle yhteistä.
On perusteltua että (esim. talonsa allaolevan) maa-alueen voi varata itselleen, mutta koska varaaminen estää muita ihmisiä hyödyntämästä samaa aluetta, tulisi tätä yksinoikeutta tietyn alueen hyödyntämiseen verottaa kyseisen alueen arvon mukaan.
Arvon määrittäminen kullekin maa-alueelle on ongelmallista, mutta se voitaisiin jättää omistajan tehtäväksi seuraavan mallin mukaisesti:
1. Tietyin aikavälein (esim. vuoden tai useamman vuoden välein) kunkin maa-alueen nykyinen omistaja ilmoittaa alueelle itsemäärittämänsä arvon. Valtio perii tästä ilmoitetusta arvosta tietyn veron (esim. 1% ) kyseiseltä ajanjaksolta.
2. Maa-alueille ilmoitetut arvot ovat julkisia. Mikäli joku ulkopuolinen katsoo että alue on arvokkaampi kuin mitä omistaja ilmoitti, voi hän jättää alueesta ostotarjouksen.
3. Alkuperäinen omistaja voi tämän jälkeen korottaa alueelle määrittämäänsä arvoa. Tällöin omistaja joutuu myös varautumaan korkeampaan veroon, sillä alueen arvo nousee.
4. Mikäli alkuperäinen omistaja ei korota tarjoustaan, ja korkeamman tarjouksen tehnyt maksaa tarjoamansa summan + summaa vastaavan veron valtion tilille, siirtyy alue korkeamman tarjouksen tehneen tahon omistukseen verotuskauden päättyessä, ja entinen omistaja saa korotetun kauppasumman korvaukseksi alueestaan.
5. Maa-alueella sijaitsevan omaisuuden myymisestä voivat alueen myyjä ja ostaja sopia keskenään. Mikäli omaisuuden hinnasta ei päästä sopimukseen, on myyjällä oikeus purkaa alueella olevat rakennukset, ja kuljettaa ne sekä muu irtain omaisuus pois.
Esitetty malli ratkaisee monia nykyisen maanomistuksen ongelmia:
- Maa-alueiden käyttö tehostuu, sillä arvokasta maata ei kannata pitää vajaakäytössä. Alueet päätyvät helpommin sellaisille omistajille, jotka keksivät niille tuottavinta käyttöä.
- Yhteiskunnan maanostojen korruptioriski alenee. ja pakkolunastuksista voidaan monissa tapauksissa luopua.
- Yhteiskunta saa kohonneen veron muodossa takaisin osan maan ansiottomasta (eli yhteiskunnan kaavoitus- ja liikennepolitiikan seurauksena tapahtuneesta) arvonnoususta.
Maan arvon verottaminen on parempi verotusmuoto kuin tuloverotus, sillä tulojen verottaminen laskee motivaatiota tehdä työtä. Hong Kongissa maan arvon verotus muodostaakin jopa 35% verotuloista.
