LHP:lle maksetaan 120/ha, tuotantonurmelle RTK 54 + kasvipeitteisyys. 80 (54€) kasvipeitteisyydellä jää siis eroksi vain 12€.
Laitan LHP:tä aina sen verran kun viljelykiertoon sopii, ja hoidan sitä kuten ennen viherlannoitusnurmea. Loput nurmet tuotantonurmena.
Kaikkiaan toteutan ensisijaisesti omaa viljelykiertoani ja optimoin tuet siihen mahdollisimman hyvin. Satokasveja valitaan tuoton ja markkinatilanteen mukaan.
Suojavyöhykenurmen olen jättämässä pois juuri korjuun hankaluuden vuoksi. Jos olisi biokaasulaitos tai Myllykosken etanolilaitos toiminnassa ja sinne saisi nurmen työntää, päätös voisi olla toinen. Nyt pitäisi saada levitettyä nurmimassa muille lohkoille ja se ei nyt kyllä kiinnosta. Laitteitakaan ei ole, joten pitäisi teettää urakoitsijalla. Metsäänhän nurmimassaa ei saa viedä. Toinen vaihtoehto olisi kompostoida, mutta pitäisi tehdä asfaltti tai betonikenttä sitä varten. Ei mitään mieltä.
Lisäksi laskin, että katetuoton pitäisi olla jonkun verran parempi ihan viljelemällä tuottoisimpia kasveja.
Kyllä tuo suojavyöhyke on lähinnä aikaisemman 20-vuotisen suojavyöhykeammattilaisen luonnollinen valinta. Jos on viljellyt jotain viljaa tai semmoista höpökasvia, ammattimainen erikoistunut suojavyöhykeviljely on iso kynnys aloittaa.
-SS-
Hän puhuu asiaa...
Tässä näitä höpökasveja eli viljaa ym. viljelevänä sellaiset pointit asiaan, että viidessä vuodessa pelto on melkolailla tyhjennetty ravinteista. Saa sen jälkeen viljellessä laittaa voimaa enemmän, että saa kasvamaan edes samalla tavoin kuin aiemmin.
Toki pilalle poljetut pellot toinen juttu, niillehän nurmi tekee hyvää eikä huonosti kasvaessa kummoisesti rosvoa edes ravinteita. Näillä main maat kali ja fosforiköyhiä, ja nää ravinteet nurmi nappaa tehokkaasti talteen viiden vuoden aikana.
Jos nää reunaehdot täyttyy, eli pelto kaukana, huonokuntoinen, sato tiukassa, ehdottomasti heinälle!!
Lyhyempi aika olisi todella jees, tuo viiden vuoden kausi ainoa miinus. Viiden tonnin keskisadon (vesistöjen varsilla ne parhaat pellotkin yleensä) kun laskee vaikka rehuohralle, ei viljelyn muuttuvia kuluja meinaa saada peittoon 140 tonnin hinnalla vaikka saisi ohralle kerääjäkasvituen tms. apulaisia
Kuulostaa loistavalta ratkaisulta, mutta mitä kun on panostanut juuri siihen tuotantoon eikä tuottamatta jättämiseen, paha perua kiinteitä kustannuksia ja ottaa ojitukset, kalkitukset, hivenet ym. takautuvasti pois pellosta. Puhumattakaan koneista ja muusta infrasta.
Näillä nurkilla häpeä olla tuottamatta kuin tuottaa, vaikka toistakin tapaa ymmärretään
Pitkässä juoksussa tuottamatta tapahtuva maatalous ei voi olla jatkuvaa ja tyhjänpäältä on raskas ponnistaa...
Seikka, mistä ei ihmeesti puhuta, mitä sitten kun/jos/ehkä viljanhinta pomppaa. Tämä viherrytys ei ole vain Suomen juttu, vaan koko Euroopan. Kaikki pellot olleet käytöss kun viljan hinta nousi, mitä sitten kun osa jää taas pois viljelystä. Ja osa ehkä näille pitkille tukikausille, niitä ei niin vaan otetakaan viljelyyn.
Ymppiä ja lisäosia siihen, niillä on pärjättävä kun ei noita hömppäpeltojakaan löydy, parhaat pellot vesistöjen vieressä