Saako suojavyöhykenurmea laiduntaa? Täyttääkö laiduntaminen korjuuvelvoitteen?

No niin tua aikaisemmin luonnosten perusteella kirjoitettiin ja eilen koulutuksessa korostettiin, että syömättömät kohdat (=läjien paikat?) pitää sitten muuten korjata (ja siis viedä pois, niitto ei riitä)

Täytyyks ne nyt jumalauta saksien kans käydä napsimas ja pistää jätesäkkiin

Täytyyks ne nyt jumalauta saksien kans käydä napsimas ja pistää jätesäkkiin

Tota. Jos puhdistusniitto ja niittojätteen korjaaminen ei huvita,
ainahan voi nostaa 500€ sijasta 120 € LHP-rahaa eikä silloin tarvitse
käydä edes joka vuosi niittokoneen kanssa lohkolla ?

Sitten jos 20% tulee täyteen, lopusta sitten säilörehunurmi, 54 + 54 €
Ei tarvitse käydä edes niittokoneella pyörähtämässä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ana111 - 01.04.15 - klo:14:31

Täytyyks ne nyt jumalauta saksien kans käydä napsimas ja pistää jätesäkkiin

Tota. Jos puhdistusniitto ja niittojätteen korjaaminen ei huvita,
ainahan voi nostaa 500€ sijasta 120 € LHP-rahaa eikä silloin tarvitse
käydä edes joka vuosi niittokoneen kanssa lohkolla ?

Sitten jos 20% tulee täyteen, lopusta sitten säilörehunurmi, 54 + 54 €
Ei tarvitse käydä edes niittokoneella pyörähtämässä.

-SS-

tarkotin lähinnä niit kohtii minne elukat on paskantanu   



E:eikä mul oo aikomustakaan alkaa pelleilemään minkään heinien,saati kerääjien kans

Lainaus käyttäjältä: ana111 - 01.04.15 - klo:14:31

Täytyyks ne nyt jumalauta saksien kans käydä napsimas ja pistää jätesäkkiin

Tota. Jos puhdistusniitto ja niittojätteen korjaaminen ei huvita,
ainahan voi nostaa 500€ sijasta 120 € LHP-rahaa eikä silloin tarvitse
käydä edes joka vuosi niittokoneen kanssa lohkolla ?

Myöskään LHP:lle ei makseta RTK:ta eikä kasvipeitteisyydestä. Alkaa olla kai aika samoissa rehunurmien kanssa, eikä tartte murehtia prosenttialoista.

LHP:lle maksetaan 120/ha, tuotantonurmelle RTK 54 + kasvipeitteisyys. 80 (54€) kasvipeitteisyydellä jää siis eroksi vain 12€.

Laitan LHP:tä aina sen verran kun viljelykiertoon sopii, ja hoidan sitä kuten ennen viherlannoitusnurmea. Loput nurmet tuotantonurmena.

Kaikkiaan toteutan ensisijaisesti omaa viljelykiertoani ja optimoin tuet siihen mahdollisimman hyvin. Satokasveja valitaan tuoton ja markkinatilanteen mukaan.

Suojavyöhykenurmen olen jättämässä pois juuri korjuun hankaluuden vuoksi. Jos olisi biokaasulaitos tai Myllykosken etanolilaitos toiminnassa ja sinne saisi nurmen työntää, päätös voisi olla toinen. Nyt pitäisi saada levitettyä nurmimassa muille lohkoille ja se ei nyt kyllä kiinnosta. Laitteitakaan ei ole, joten pitäisi teettää urakoitsijalla. Metsäänhän nurmimassaa ei saa viedä. Toinen vaihtoehto olisi kompostoida, mutta pitäisi tehdä asfaltti tai betonikenttä sitä varten. Ei mitään mieltä.

Lisäksi laskin, että katetuoton pitäisi olla jonkun verran parempi ihan viljelemällä tuottoisimpia kasveja.

LHP:lle maksetaan 120/ha, tuotantonurmelle RTK 54 + kasvipeitteisyys. 80 (54€) kasvipeitteisyydellä jää siis eroksi vain 12€.

Laitan LHP:tä aina sen verran kun viljelykiertoon sopii, ja hoidan sitä kuten ennen viherlannoitusnurmea. Loput nurmet tuotantonurmena.

Kaikkiaan toteutan ensisijaisesti omaa viljelykiertoani ja optimoin tuet siihen mahdollisimman hyvin. Satokasveja valitaan tuoton ja markkinatilanteen mukaan.

Suojavyöhykenurmen olen jättämässä pois juuri korjuun hankaluuden vuoksi. Jos olisi biokaasulaitos tai Myllykosken etanolilaitos toiminnassa ja sinne saisi nurmen työntää, päätös voisi olla toinen. Nyt pitäisi saada levitettyä nurmimassa muille lohkoille ja se ei nyt kyllä kiinnosta. Laitteitakaan ei ole, joten pitäisi teettää urakoitsijalla. Metsäänhän nurmimassaa ei saa viedä. Toinen vaihtoehto olisi kompostoida, mutta pitäisi tehdä asfaltti tai betonikenttä sitä varten. Ei mitään mieltä.

Lisäksi laskin, että katetuoton pitäisi olla jonkun verran parempi ihan viljelemällä tuottoisimpia kasveja.

Kyllä tuo suojavyöhyke on lähinnä aikaisemman 20-vuotisen suojavyöhykeammattilaisen luonnollinen valinta. Jos on viljellyt jotain viljaa tai semmoista höpökasvia, ammattimainen erikoistunut suojavyöhykeviljely on iso kynnys aloittaa.

-SS-

Mistä tuotantokasvista saa 900 euron katetuoton? Ehkä jostain erikoiserikoiskasvista, no ei tietysti suojavyöhykkeestäkään saa nettona noin paljoa, mut jos  heinän korjuukulut 100-200 €/ha, niin silti jäää vielä ihan kivasti katetta, eikä vaadi suuria pääomia suojavyöhyketalous, toisin kuin viljanviljely kuivureineen, puimureineen, traktoreineen ja muine härpäkkeineen, oikein kun ajattelee, kuinka paljon pitää satsata halvan viljan viljelyyn, niin sitä järkevämmältä suojavyöhyketalous tuntuu, olkoonkin että suurimpana ongelmana korjuuheinän loppusijoitus.

Joo, vaikka mitenpäin laskee niin mikään muu ei tuota yhtä paljon ja yhtä pienellä panostuksella kuin suojavyöhyke. Itse en kuulu niihin jotka viljelevät viljaa vaikka väkisin hautaan saakka. Viljanviljely on mielenkiintoista ja haastavaa ja pääosin kevyttä konehommaa, mutta tuloakin siitä pitäisi jäädä. Tai sit on varmaankin niitä joilla on, Jaajon sanojen mukaan, pinkka kunnossa. Ei tarvitse rahaa.

Ajattelenkin asiaa niin että suojavyöhykkeet tuottavat tuloa, jonka voi ajatella muille lohkoille, jotka ovat viljalla

Suojavyöhykenurmen olen jättämässä pois juuri korjuun hankaluuden vuoksi. Jos olisi biokaasulaitos tai Myllykosken etanolilaitos toiminnassa ja sinne saisi nurmen työntää, päätös voisi olla toinen. Nyt pitäisi saada levitettyä nurmimassa muille lohkoille ja se ei nyt kyllä kiinnosta. Laitteitakaan ei ole, joten pitäisi teettää urakoitsijalla. Metsäänhän nurmimassaa ei saa viedä. Toinen vaihtoehto olisi kompostoida, mutta pitäisi tehdä asfaltti tai betonikenttä sitä varten. Ei mitään mieltä.

Lisäksi laskin, että katetuoton pitäisi olla jonkun verran parempi ihan viljelemällä tuottoisimpia kasveja.

Missä on kielletty metsään vienti ja toisaalta kerrottu sallitut vaihtoehdot?? Ainakaan vajaa viikko sitten ei tukikoulutuksessa ei tiedetty tuollaisia kieltoja tai sallittuja toimenpiteitä.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 01.04.15 - klo:18:07

Suojavyöhykenurmen olen jättämässä pois juuri korjuun hankaluuden vuoksi. Jos olisi biokaasulaitos tai Myllykosken etanolilaitos toiminnassa ja sinne saisi nurmen työntää, päätös voisi olla toinen. Nyt pitäisi saada levitettyä nurmimassa muille lohkoille ja se ei nyt kyllä kiinnosta. Laitteitakaan ei ole, joten pitäisi teettää urakoitsijalla. Metsäänhän nurmimassaa ei saa viedä. Toinen vaihtoehto olisi kompostoida, mutta pitäisi tehdä asfaltti tai betonikenttä sitä varten. Ei mitään mieltä.

Lisäksi laskin, että katetuoton pitäisi olla jonkun verran parempi ihan viljelemällä tuottoisimpia kasveja.

Missä on kielletty metsään vienti ja toisaalta kerrottu sallitut vaihtoehdot?? Ainakaan vajaa viikko sitten ei tukikoulutuksessa ei tiedetty tuollaisia kieltoja tai sallittuja toimenpiteitä.

Tällä viikolla koulutuksessa muodostui kyllä semmoinen käsitys, että metsään haalattu korjuutähdekasa voi siellä jonkun tulkinnan mukaan aiheuttaa ravinnepäästöjä...ja sehän ei tähän piipertelyyn oikein sovi. Bioenergiaksi jos jollekin kelpaisi, se olisi sallittua.

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 31.03.15 - klo:23:13

Lainaus käyttäjältä: c.c.less - 31.03.15 - klo:23:06

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.03.15 - klo:14:38

Mutta. Onko 50 euron lisätuki vanhaan verrattuna (kohdentamisalueella) se kynnyskysymys. Jos vain noin 8000 ha on ollut tällaisena rikkaheinän korjuualana aikaisempina vuosina, onko jokin asia nyt muuttunut ? Saihan siitä 450 jo edellisen ympin aikana !

Enpä usko että tällainen ei-viljely juurikaan tekee lisäkauppaa, ehkä niille nurmitiloille, jotka menettävät itsestäänselvyyskasvipeitteisyystuet entiseen verrattuna.

Tai jotain.

-SS-

Ennen haku oli monimutkaisempi. Piti laskelmin perustella kustannukset joita hoidosta kertyy, tuki perustui niihin, vähän ninko investointituki. Laskelmien toteutumista ei kai valvottu.

Viljelijäthän siitä nyt hyötyy, kun Suomi niin kovalla innolla ja kunnianhimoisin tavoittein haluaa suojella Itämerta, eipä  siis aina moitita tuota ympäristöväkä,  suojavyöhykkeet on maatalouden ylivoimaisesti paras bisnes vuosikausiin.

Kyllä tuo hakemisen helpottuminen vaikuttaa paljon. Kynnys teettää tai säveltää itse suunnitelma on paljon korkeampi kuin rastittaa kohdat hakemuksessa ja kylvää sopiva siemenseos.

Semmoinen käytännön seikka kuin suojavyöhykkeen korjuuvelvoite voi tuottaa hankaluuksia tai ärräpäitä jos valvonta osuu kohdalle. Ainakin kuulostaa siltä, että tällä hetkellä aika moni meinaa perustaa vyöhykkeen ja mullinen murkinaksi näitä heiniä tuskin pystyy saamaan ellei asiasta ole jo sopinut. Koulutuksessa esim. suojavyöhykkeen heinän korjaaminen silppuna ja levittäminen jollekin muulle lohkolle sekä riittävä laiduntaminen katsottiin hyväksyttäväksi korjuuksi, mutta paalien rahtaamista metsään mätänemään ei hyväksytty, eikä polttamista pellon päisteessä. Lämpökeskuksessa saa polttaa tai mädättää biokaasulaitoksessa.

 

Biokaasulaitokset on bisneksen tekoa varten ja porttimaksut niiden ansaintakeino joten sinne meni nekin tuet.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 01.04.15 - klo:18:07

LHP:lle maksetaan 120/ha, tuotantonurmelle RTK 54 + kasvipeitteisyys. 80 (54€) kasvipeitteisyydellä jää siis eroksi vain 12€.

Laitan LHP:tä aina sen verran kun viljelykiertoon sopii, ja hoidan sitä kuten ennen viherlannoitusnurmea. Loput nurmet tuotantonurmena.

Kaikkiaan toteutan ensisijaisesti omaa viljelykiertoani ja optimoin tuet siihen mahdollisimman hyvin. Satokasveja valitaan tuoton ja markkinatilanteen mukaan.

Suojavyöhykenurmen olen jättämässä pois juuri korjuun hankaluuden vuoksi. Jos olisi biokaasulaitos tai Myllykosken etanolilaitos toiminnassa ja sinne saisi nurmen työntää, päätös voisi olla toinen. Nyt pitäisi saada levitettyä nurmimassa muille lohkoille ja se ei nyt kyllä kiinnosta. Laitteitakaan ei ole, joten pitäisi teettää urakoitsijalla. Metsäänhän nurmimassaa ei saa viedä. Toinen vaihtoehto olisi kompostoida, mutta pitäisi tehdä asfaltti tai betonikenttä sitä varten. Ei mitään mieltä.

Lisäksi laskin, että katetuoton pitäisi olla jonkun verran parempi ihan viljelemällä tuottoisimpia kasveja.

Kyllä tuo suojavyöhyke on lähinnä aikaisemman 20-vuotisen suojavyöhykeammattilaisen luonnollinen valinta. Jos on viljellyt jotain viljaa tai semmoista höpökasvia, ammattimainen erikoistunut suojavyöhykeviljely on iso kynnys aloittaa.

-SS-

Hän puhuu asiaa...

Tässä näitä höpökasveja eli viljaa ym. viljelevänä sellaiset pointit asiaan, että viidessä vuodessa pelto on melkolailla tyhjennetty ravinteista. Saa sen jälkeen viljellessä laittaa voimaa enemmän, että saa kasvamaan edes samalla tavoin kuin aiemmin.
Toki pilalle poljetut pellot toinen juttu, niillehän nurmi tekee hyvää eikä huonosti kasvaessa kummoisesti rosvoa edes ravinteita. Näillä main maat kali ja fosforiköyhiä, ja nää ravinteet nurmi nappaa tehokkaasti talteen viiden vuoden aikana.

Jos nää reunaehdot täyttyy, eli pelto kaukana, huonokuntoinen, sato tiukassa, ehdottomasti heinälle!!

Lyhyempi aika olisi todella jees, tuo viiden vuoden kausi ainoa miinus. Viiden tonnin keskisadon (vesistöjen varsilla ne parhaat pellotkin yleensä)  kun laskee vaikka rehuohralle, ei viljelyn muuttuvia kuluja meinaa saada peittoon 140 tonnin hinnalla vaikka saisi ohralle kerääjäkasvituen tms. apulaisia Kuulostaa loistavalta ratkaisulta, mutta mitä kun on panostanut juuri siihen tuotantoon eikä tuottamatta jättämiseen, paha perua kiinteitä kustannuksia ja ottaa ojitukset, kalkitukset, hivenet ym. takautuvasti pois pellosta. Puhumattakaan koneista ja muusta infrasta.
Näillä nurkilla häpeä olla tuottamatta kuin tuottaa, vaikka toistakin tapaa ymmärretään

Pitkässä juoksussa tuottamatta tapahtuva maatalous ei voi olla jatkuvaa ja tyhjänpäältä on raskas ponnistaa...


Seikka, mistä ei ihmeesti puhuta, mitä sitten kun/jos/ehkä viljanhinta pomppaa. Tämä viherrytys ei ole vain Suomen juttu, vaan koko Euroopan. Kaikki pellot olleet käytöss kun viljan hinta nousi, mitä sitten kun osa jää taas pois viljelystä. Ja osa ehkä näille pitkille tukikausille, niitä ei niin vaan otetakaan viljelyyn.

Ymppiä ja lisäosia siihen, niillä on pärjättävä kun ei noita hömppäpeltojakaan löydy, parhaat pellot vesistöjen vieressä

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 01.04.15 - klo:18:07

Suojavyöhykenurmen olen jättämässä pois juuri korjuun hankaluuden vuoksi. Jos olisi biokaasulaitos tai Myllykosken etanolilaitos toiminnassa ja sinne saisi nurmen työntää, päätös voisi olla toinen. Nyt pitäisi saada levitettyä nurmimassa muille lohkoille ja se ei nyt kyllä kiinnosta. Laitteitakaan ei ole, joten pitäisi teettää urakoitsijalla. Metsäänhän nurmimassaa ei saa viedä. Toinen vaihtoehto olisi kompostoida, mutta pitäisi tehdä asfaltti tai betonikenttä sitä varten. Ei mitään mieltä.

Lisäksi laskin, että katetuoton pitäisi olla jonkun verran parempi ihan viljelemällä tuottoisimpia kasveja.

Missä on kielletty metsään vienti ja toisaalta kerrottu sallitut vaihtoehdot?? Ainakaan vajaa viikko sitten ei tukikoulutuksessa ei tiedetty tuollaisia kieltoja tai sallittuja toimenpiteitä.

Maaseudun tulevaisuus s. 9. ministeriön osastopäällikkö:"Viljelijän on kyettävä osoittamaan, mitä kasvustolle tehdään. Esimerkiksi niitetyn kasvuston ajamista metsään tai toiselle suojavyöhykkeelle ei hyväksytä."

Itsellä on 2 hiekkaista ongelma lohkoa joiden pinta-ala on 2,9 ha joissa ei tosiaan vilja kasva. Pohjavesialuetta toki molemma joten suojavyöhykkeen voisi perustaa.

Joko voin jatkaa kuten ennenkin ja ottaa 2,9 x 120€ 348€ luonnonhoitopeltona

Tai sitten 1450€ suojavyöhykkeenä. Erotus 1102€

Mietin että korjuun voisi hoitaa niittosilppurilla suoraan peräkärryyn jonka kävisi kippaamassa 5km päässä olevan hevostilan laitumelle. En tosin osaa hahmottaa että miten monta kuormaa heinää tuosta tulisi. Puhutaan varmaan yhden päivän työstä kaikkine huoltoineen ja säätöineen. Pahin ongelma on niittosilppurin puute, eikä kiinnostaisi lisätä konekantaa yhtään kun varastotilat koneille ovat muutenkin ahtaat.

Toisaalta juuri nyt tuli mieleeni kuningasajatus, eli heinäseipäät ja heinähanko jotka löytyvät jo valmiina. Tosin siinä on kädet rakoilla muutaman aarin jälkeen.

Ei taida kannattaa lähteä tähän jossei ole konekantaa jo valmiina.