Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.03.15 - klo:14:16

Uusimmassa luonnoksessa on:

"Kasvusto on niitettävä ja korjattava
pois lohkolta kasvukauden aikana ja sitä voidaan myös laiduntaa. Keväällä tehtävä
niitto ja kasvuston korjuu ei ole riittävä toimenpide."

Kahden-kolmen sadon tuotantonurmi suojavyöhykkeen tuella on siis aivan mahdollinen, typensitojakasveilla. Fosforin ja kaliumin varasto pitäisi järjestää jotenkin yhtä vuotta aikaisemmin, jollakin säilörehuviherlannoitus - virityksellä, pari tonnia PK-lannosta alle.

Kyllä tuo ainakin kolmivuotisena tuottaa varmasti hyvin.

-SS-

Tuossa backiksen laittamassa linkisä oli se "niitto 1.8 alkaen". Tulee kiirus jos meinaa tuosta vielä kolme satoa tehdä!

Minä sen linkin laitoin, eikä se ole se backspacen mainitsema luonnos, joka siis ei ole vielä netissä. Laittamassani linkissä - joka oli siis vuodelta 2010 vastaava dokumentti - oli kyseinen ohje, jonka tiedot  perustuvat ohjelmakauden 2007 –2013 ympäristötuen sitoumusehtoihin ja erityistukien sopimusehtoihin.

Uusi ohje on siis varmaankin päivitys, mutta ei ole Mavin tukitarkastajien käyttämä, vaan tarkastusohjeet ja perusteet tulevat asetukseksi ainakin

Uudessa järjestelmässä ainakin suojavyöhylleen minimileveys on muuttunut. Oletan, että niittolupakin, juuri mainitsemani mavin uusimman luonnoksen mukaan.

-SS-

Mutta. Onko 50 euron lisätuki vanhaan verrattuna (kohdentamisalueella) se kynnyskysymys. Jos vain noin 8000 ha on ollut tällaisena rikkaheinän korjuualana aikaisempina vuosina, onko jokin asia nyt muuttunut ? Saihan siitä 450 jo edellisen ympin aikana !

Enpä usko että tällainen ei-viljely juurikaan tekee lisäkauppaa, ehkä niille nurmitiloille, jotka menettävät itsestäänselvyyskasvipeitteisyystuet entiseen verrattuna.

Tai jotain.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 06.03.15 - klo:14:19

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.03.15 - klo:14:16

Uusimmassa luonnoksessa on:

"Kasvusto on niitettävä ja korjattava
pois lohkolta kasvukauden aikana ja sitä voidaan myös laiduntaa. Keväällä tehtävä
niitto ja kasvuston korjuu ei ole riittävä toimenpide."

Kahden-kolmen sadon tuotantonurmi suojavyöhykkeen tuella on siis aivan mahdollinen, typensitojakasveilla. Fosforin ja kaliumin varasto pitäisi järjestää jotenkin yhtä vuotta aikaisemmin, jollakin säilörehuviherlannoitus - virityksellä, pari tonnia PK-lannosta alle.

Kyllä tuo ainakin kolmivuotisena tuottaa varmasti hyvin.

-SS-

Tuossa backiksen laittamassa linkisä oli se "niitto 1.8 alkaen". Tulee kiirus jos meinaa tuosta vielä kolme satoa tehdä!

Minä sen linkin laitoin, eikä se ole se backspacen mainitsema luonnos, joka siis ei ole vielä netissä. Laittamassani linkissä - joka oli siis vuodelta 2010 vastaava dokumentti - oli kyseinen ohje, jonka tiedot  perustuvat ohjelmakauden 2007 –2013 ympäristötuen sitoumusehtoihin ja erityistukien sopimusehtoihin.

Uusi ohje on siis varmaankin päivitys, mutta ei ole Mavin tukitarkastajien käyttämä, vaan tarkastusohjeet ja perusteet tulevat asetukseksi ainakin

Uudessa järjestelmässä ainakin suojavyöhylleen minimileveys on muuttunut. Oletan, että niittolupakin, juuri mainitsemani mavin uusimman luonnoksen mukaan.

-SS-

Ei se niitto 1.8. alkaen ollut vanhoissa ehdoissa mikään kiveen hakattu vaan sen sai tehdä aikaisemminkin jos esim. rikkakasvien torjunta tai vastaavat syyt sitä edellytti.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.03.15 - klo:14:32

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 06.03.15 - klo:14:19

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.03.15 - klo:14:16

Uusimmassa luonnoksessa on:

"Kasvusto on niitettävä ja korjattava
pois lohkolta kasvukauden aikana ja sitä voidaan myös laiduntaa. Keväällä tehtävä
niitto ja kasvuston korjuu ei ole riittävä toimenpide."

Kahden-kolmen sadon tuotantonurmi suojavyöhykkeen tuella on siis aivan mahdollinen, typensitojakasveilla. Fosforin ja kaliumin varasto pitäisi järjestää jotenkin yhtä vuotta aikaisemmin, jollakin säilörehuviherlannoitus - virityksellä, pari tonnia PK-lannosta alle.

Kyllä tuo ainakin kolmivuotisena tuottaa varmasti hyvin.

-SS-

Tuossa backiksen laittamassa linkisä oli se "niitto 1.8 alkaen". Tulee kiirus jos meinaa tuosta vielä kolme satoa tehdä!

Minä sen linkin laitoin, eikä se ole se backspacen mainitsema luonnos, joka siis ei ole vielä netissä. Laittamassani linkissä - joka oli siis vuodelta 2010 vastaava dokumentti - oli kyseinen ohje, jonka tiedot  perustuvat ohjelmakauden 2007 –2013 ympäristötuen sitoumusehtoihin ja erityistukien sopimusehtoihin.

Uusi ohje on siis varmaankin päivitys, mutta ei ole Mavin tukitarkastajien käyttämä, vaan tarkastusohjeet ja perusteet tulevat asetukseksi ainakin

Uudessa järjestelmässä ainakin suojavyöhylleen minimileveys on muuttunut. Oletan, että niittolupakin, juuri mainitsemani mavin uusimman luonnoksen mukaan.

-SS-

Ei se niitto 1.8. alkaen ollut vanhoissa ehdoissa mikään kiveen hakattu vaan sen sai tehdä aikaisemminkin jos esim. rikkakasvien torjunta tai vastaavat syyt sitä edellytti.

Siinä onkin 15 metrin maksimi leveys suojavyöhykkeelle. Tuolloin voidaan perustella puhdistus niitoja.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 06.03.15 - klo:14:44

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.03.15 - klo:14:32

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 06.03.15 - klo:14:19

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.03.15 - klo:14:16

Uusimmassa luonnoksessa on:

"Kasvusto on niitettävä ja korjattava
pois lohkolta kasvukauden aikana ja sitä voidaan myös laiduntaa. Keväällä tehtävä
niitto ja kasvuston korjuu ei ole riittävä toimenpide."

Kahden-kolmen sadon tuotantonurmi suojavyöhykkeen tuella on siis aivan mahdollinen, typensitojakasveilla. Fosforin ja kaliumin varasto pitäisi järjestää jotenkin yhtä vuotta aikaisemmin, jollakin säilörehuviherlannoitus - virityksellä, pari tonnia PK-lannosta alle.

Kyllä tuo ainakin kolmivuotisena tuottaa varmasti hyvin.

-SS-

Tuossa backiksen laittamassa linkisä oli se "niitto 1.8 alkaen". Tulee kiirus jos meinaa tuosta vielä kolme satoa tehdä!

Minä sen linkin laitoin, eikä se ole se backspacen mainitsema luonnos, joka siis ei ole vielä netissä. Laittamassani linkissä - joka oli siis vuodelta 2010 vastaava dokumentti - oli kyseinen ohje, jonka tiedot  perustuvat ohjelmakauden 2007 –2013 ympäristötuen sitoumusehtoihin ja erityistukien sopimusehtoihin.

Uusi ohje on siis varmaankin päivitys, mutta ei ole Mavin tukitarkastajien käyttämä, vaan tarkastusohjeet ja perusteet tulevat asetukseksi ainakin

Uudessa järjestelmässä ainakin suojavyöhylleen minimileveys on muuttunut. Oletan, että niittolupakin, juuri mainitsemani mavin uusimman luonnoksen mukaan.

-SS-

Ei se niitto 1.8. alkaen ollut vanhoissa ehdoissa mikään kiveen hakattu vaan sen sai tehdä aikaisemminkin jos esim. rikkakasvien torjunta tai vastaavat syyt sitä edellytti.

Siinä onkin 15 metrin maksimi leveys suojavyöhykkeelle. Tuolloin voidaan perustella puhdistus niitoja.

Ei kun minimi. Sitä 15 m pienemmät aikanaan olivat ymp. perustoimenpiteesen kuuluvia suojakaistoja. Ei tarvinut korjata, vaikka saikin. Suojavyöhyke eli erityisympäristösopimus, oli vanhassa järjestelmässä vähintään 15 m, piti korjata, niittoaika rikkaruohojen mukaan, mutta piti silti korjata, uudessa ympäristösitoumuksen normaalissa toimenpiteessä näkyy olevan vähintään 3 m, kaikki leikattu pitää korjata. Jos ei korjaa satoa, jää se suojakaistaksi, 54 EUR tukea. jos korjaa joka niiton, on suojavyöhyke, 450-500 € tukea. Mutta kun kerran sitoutuu, on tehtävä kommervenkit sen jälkeen joka vuosi.

Näin yksinkertaista.

-SS-

  Sinne  Ojalan seduille tietääkseni biokaasulaitos tulossa, jos toteutuu niin lähiseudun hömppäheinät kyllä nielasee.

  Sinne  Ojalan seduille tietääkseni biokaasulaitos tulossa, jos toteutuu niin lähiseudun hömppäheinät kyllä nielasee.

Mistäs Ojala sitten säilikset tekee?

Agronetin kyläparlamenttia on kuultu ! Nyt Mavin ehtoluonnoksiin on helmikuun lopulla tullut lause : "Voit perustaa kasvuston myös käyttämällä valmiita nurmi- ja heinäkasvien siemenseoksia, joissa on enintään 20 % apiloiden siemeniä.". Eli ihan virna - mailas - kasitonnaria ei pysty rakentamaan, olikin liian hyvä idea onnistuakseen.

-SS-

Tää  on myönteinen suojavyöhykkeitä koskeva seikka, joka löytyi sitoumusehdoista:

Hukkakauraa tai valvattia, pujoa, pelto-ohdaketta ja
muita vastaavia tuulen mukana leviäviä vaikeita rikkakasveja
voidaan torjua suojavyöhykkeeltä kemiallisesti kasvinsuojeluaineen käyttörajoitusten mukaisesti
tai mekaanisesti.

Mutta. Onko 50 euron lisätuki vanhaan verrattuna (kohdentamisalueella) se kynnyskysymys. Jos vain noin 8000 ha on ollut tällaisena rikkaheinän korjuualana aikaisempina vuosina, onko jokin asia nyt muuttunut ? Saihan siitä 450 jo edellisen ympin aikana !

Enpä usko että tällainen ei-viljely juurikaan tekee lisäkauppaa, ehkä niille nurmitiloille, jotka menettävät itsestäänselvyyskasvipeitteisyystuet entiseen verrattuna.

Tai jotain.

-SS-

Ennen haku oli monimutkaisempi. Piti laskelmin perustella kustannukset joita hoidosta kertyy, tuki perustui niihin, vähän ninko investointituki. Laskelmien toteutumista ei kai valvottu.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.03.15 - klo:14:38

Mutta. Onko 50 euron lisätuki vanhaan verrattuna (kohdentamisalueella) se kynnyskysymys. Jos vain noin 8000 ha on ollut tällaisena rikkaheinän korjuualana aikaisempina vuosina, onko jokin asia nyt muuttunut ? Saihan siitä 450 jo edellisen ympin aikana !

Enpä usko että tällainen ei-viljely juurikaan tekee lisäkauppaa, ehkä niille nurmitiloille, jotka menettävät itsestäänselvyyskasvipeitteisyystuet entiseen verrattuna.

Tai jotain.

-SS-

Ennen haku oli monimutkaisempi. Piti laskelmin perustella kustannukset joita hoidosta kertyy, tuki perustui niihin, vähän ninko investointituki. Laskelmien toteutumista ei kai valvottu.

Viljelijäthän siitä nyt hyötyy, kun Suomi niin kovalla innolla ja kunnianhimoisin tavoittein haluaa suojella Itämerta, eipä  siis aina moitita tuota ympäristöväkä,  suojavyöhykkeet on maatalouden ylivoimaisesti paras bisnes vuosikausiin. 

Lainaus käyttäjältä: c.c.less - 31.03.15 - klo:23:06

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.03.15 - klo:14:38

Mutta. Onko 50 euron lisätuki vanhaan verrattuna (kohdentamisalueella) se kynnyskysymys. Jos vain noin 8000 ha on ollut tällaisena rikkaheinän korjuualana aikaisempina vuosina, onko jokin asia nyt muuttunut ? Saihan siitä 450 jo edellisen ympin aikana !

Enpä usko että tällainen ei-viljely juurikaan tekee lisäkauppaa, ehkä niille nurmitiloille, jotka menettävät itsestäänselvyyskasvipeitteisyystuet entiseen verrattuna.

Tai jotain.

-SS-

Ennen haku oli monimutkaisempi. Piti laskelmin perustella kustannukset joita hoidosta kertyy, tuki perustui niihin, vähän ninko investointituki. Laskelmien toteutumista ei kai valvottu.

Viljelijäthän siitä nyt hyötyy, kun Suomi niin kovalla innolla ja kunnianhimoisin tavoittein haluaa suojella Itämerta, eipä  siis aina moitita tuota ympäristöväkä,  suojavyöhykkeet on maatalouden ylivoimaisesti paras bisnes vuosikausiin.

Kyllä tuo hakemisen helpottuminen vaikuttaa paljon. Kynnys teettää tai säveltää itse suunnitelma on paljon korkeampi kuin rastittaa kohdat hakemuksessa ja kylvää sopiva siemenseos.

Semmoinen käytännön seikka kuin suojavyöhykkeen korjuuvelvoite voi tuottaa hankaluuksia tai ärräpäitä jos valvonta osuu kohdalle. Ainakin kuulostaa siltä, että tällä hetkellä aika moni meinaa perustaa vyöhykkeen ja mullinen murkinaksi näitä heiniä tuskin pystyy saamaan ellei asiasta ole jo sopinut. Koulutuksessa esim. suojavyöhykkeen heinän korjaaminen silppuna ja levittäminen jollekin muulle lohkolle sekä riittävä laiduntaminen katsottiin hyväksyttäväksi korjuuksi, mutta paalien rahtaamista metsään mätänemään ei hyväksytty, eikä polttamista pellon päisteessä. Lämpökeskuksessa saa polttaa tai mädättää biokaasulaitoksessa.

...
Semmoinen käytännön seikka kuin suojavyöhykkeen korjuuvelvoite voi tuottaa hankaluuksia tai ärräpäitä jos valvonta osuu kohdalle. Ainakin kuulostaa siltä, että tällä hetkellä aika moni meinaa perustaa vyöhykkeen ja mullinen murkinaksi näitä heiniä tuskin pystyy saamaan ellei asiasta ole jo sopinut. Koulutuksessa esim. suojavyöhykkeen heinän korjaaminen silppuna ja levittäminen jollekin muulle lohkolle sekä riittävä laiduntaminen katsottiin hyväksyttäväksi korjuuksi, mutta paalien rahtaamista metsään mätänemään ei hyväksytty, eikä polttamista pellon päisteessä. Lämpökeskuksessa saa polttaa tai mädättää biokaasulaitoksessa.

Oltiinkoos samassa koulutuksessa tiistaina? Nimittäin samanlaista juttua kuuntelin ja luennoitsija muistutti, että ei se korjuu sieltä ilmaiseksi onnistu (laiduntamisessakin oli se, että ne paikat jotka elukat jättää syömättä pitää korjata pois). Mutta oma paikkansa näillekin varmaan on ja joillekin sopii. (vanhoissa ehdoissa oli "Laidunnus on mahdollista vain, jos siitä ei aiheudu haittaa vesiensuojelulle."). Ja sit tarttis olla niitä eläimiä...

Mää sitä vaan oon pohtinu, että kun Vipussa ei oo vesistöt(valtaojat) kuulemma ajan tasalla, että jos mun mielestä oja on valtaoja ja perustan siihen vyöhykkeen, niin mikä takaa, että se kelpaa? Ei mikään. Koulutuksessa sanottiin, ettei sille valtaojalle mitään kokomääritystä ole.

Oltiinkoos samassa koulutuksessa tiistaina?

Todennäköisesti olimme.

Saako suojavyöhykenurmea laiduntaa? Täyttääkö laiduntaminen korjuuvelvoitteen?