kokoomukset on kustavissa. https://www.kokoomus.fi/eurovaalit/

Outoa.
Meillä paaloitettiin muutama vuosi sitten joku 5ha suurkanttipaaleihin tuvan ikkunan alta. Okei meni sillä paalaajalla ehkä pari tuntia. Ja kai mäkin niitä halliin pari kolme tuntia ajoin.. jonkun matkaa yli sata paalia siinä oli. Ehkä ne nyt yhden talven olisi riittänyt tai sit ei. En osaa sanoa ainakin kuivikkeena noissa on tuplat tai triplat tavaraa kuin pyörössä. Vaikka nyt ois päivä paalattu ja kaks kerätty niin silti paljon nopeammin se ois käynyt kuin hakepuiden etsiminen..

Meikäläisen hakepannua saa kyllä ruokkia päivittäin tai jos leutoa eikä lämmitystarvetta niin kolme päivää voi mennä. Tietysti sen energiasisällön voisi laskea mut ei tuo hakelaitos ainakaan viikkotolkulla mene ilman koneen käynnistystä. Ja niinkuin tuossa yllä jo kirjoitin niin ainakin itsellä menee aikaa hakepuiden korjuussa ihan tarpeeksi vaikka koneellisesti kaadetaan. Talvella tietysti aikaa paremmin kuin kasvukaudella et niin parempi.

Olkien huonot korjuu olosuhteet ovat tietysti ongelma. Tuo täytyisi pystyä välttämään niin et olisi syysviljoja joista korjataan ja ainakin parin vuoden tarve. Mieluusti vielä enempi. Vaati silloin kyllä varastotilaa..

Jos tuollainen olkipannu jostain löytyisi niin takuulla ostaisin jos halvalla kokeiluun saisi. Näitä vain ei ole. Uusia saa mut hinta posketon niinkuin kaikella nykyään. Ja niinkuin kirjoitit niin voi siellä polttaa muutakin. Puuhan on rahanarvoista nykyään energianakin. Olki on monesti ongelmajäte..

Kova on olkisato. Meillä tulee kasitonnari syysvehnästä kymmenkunta pyöröpaalia hehtaarilta. paalit painaa apevaunun vaaán mukaan vajaa 300 kg. tommosesta olkipaalista tulee suunnilleen hakekuution verran lämpöä. jos paali hiukankin kostea ei lähde ollenkaan lämpöä. oljen pitää olla kuivempaa kuin sian kuivikkeeksi kelpaava, Heinäpaalista lähtee paremmin lämpöä ja saa olla hiukan kosteuttakin. Säilörehupaalistakin lähtee kohtuullisesti lämpöä.
Motolla tulee nopeasti hakerankaa ei sitä maatilan vehkeillä kannata leikkiä.

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 27.04.24 - klo:21:38

Hakkeeseen vai mihin vaihdoit?


Hakkeeseen juu.

Olkikattila olis kova. Vuoden polttoaineet olisi tunnissa paalattu ja toisessa ajettu varastoon. 
Nyt hakepuiden kanssa pulatessa menee varmaan kuukausi tai jotain.. 

Kyllä se on toisinpäin. Paaleja kerätään kuukausi ja joka päivä pari tuntia lämmitetään olkipannulla.
Naapurissa semmoinen oli. Loppuaikoina polttivat 3 m puuta. Nykyisin hakepannu.

Siellä on kokoomuslainen ympäristöministeri ollut kohta vuoden. Ei ole kuulunut mistään siivoamisesta.

Laita klapikone karsinaan ja vaihda seuraavaan kun on sopivasti kuiviketta.

Syvemmällä tasausäestyksellä kylvöä voi siirtää jos maa kuivuu turhan aikaisin. Ei silläkään paljoa yli viikkoa saa itämiskosteutta säilytettyä.

Mihis se apulanta sieltä nyt huuhtoutuu? Toista on, jos lannoittaa äitienpäivän aikaan ja seuraava sade on kukkimisen jälkeen. Valkuainen on kyllä korkea, mutta ei se typpi enää satoon mene.

Ally ST on pelkkää metsulfuroni-metyyliä. Se tehoaa kylmässä ja vie talvehtineen saunakukan, mutta jättää mataran, savikan ja emäkin. Fluroksipyyri (Hurler, Tomahawk, Starane) laajentaa sen tehoa tarpeeksi, mutta vaatii sitten sen reilun lämmön.

Tripali on syysviljoille tosi hyvä, jos haluaa tuon Allyn tehoaineen. Siinä on samassa florasulaami (Primus, Saracen) ja kolmantena tehoaineena vielä perus gramma-aine. Florasulaami tehoaa myös kylmässä.

Ite vaihdan tälle kaudelle gramma-aineen seoskumppaniksi Mixinin, jollei lohkolla mcpa tarvetta. On käytännössä Staranea mut pienellä lisällä Primusta, joka tehoaa kylmässä ja vie sauniksen isompanakin. On vaan hiukan laajempi ja ottaa resistenssiin vesiheinään, jota mulla on.

Rikkavuodet olleet vaikeita torjua kuivassa ja varsinkin jurtin jälkeen niitä on paljon. Silti melko edullisesti pääsee kun tuntee tehot. Arylex on hyvä myös, mutta yksinään vajaatehoinen.

Olen viimevuosina käyttänyt syysvehnille Express+Primus seosta (tai vastaavia) Hyvä teho saunakukkaan ja muihinkin ja voi kylvää jurttia seuraavana vuonna.

Aikalailla rehevämmiltä näyttävät nuo naapurin maaliskuussa lannoittamat syysviljat. Perjantaina ajoin omista ensimmäisen 10 ha.

Kylvöaika on sitten kun maa on sopivan kuivaa. Aikaisin juurikkaan kylvöpäivä on 8.4. vuonna 2007. 1987 aloitettiin siementen maahanpano 20.5. 1970-luvun puolivälissä oli aikaisia vuosia, muistan monasti olleeni jyräämässä vapunpäivänä. Juurikkaalla aikainen kylvö lisää satoa. Viljalla jos kylvöaika menee myöhäiseksi on suurempi todennäköisyys että pansastumisvaiheeseen osuu helle, joka heikentää satoa. Myöhemmän kasvukauden säällä kuitenkin suurin vaikutus satoon kuin kylvöajalla.

Mulla on monista lohkoista kaksi selvityspyyntöä. Toisen sai ottaa jo alkukuusta ja toisen 16.4. tai 2.5 alkaen. Takaraja kaikissa on 23.5. Ensimmäisellähän suomeksi sanottuna valvotaan, että lohko on talven kasvipeitteinen ja toisella valvotaan, että sitä ei ole rikottu ennen määräpäivää. Ajattelin, että yhdestä kuvasta määräpäivän jälkeen näkyy kummatkin asiat. Eihän se sitten mennytkään maalaisjärjellä. Kumpaankin selvityspyyntöön tarvitsee ottaa oma kuva, vaikka sen voi ottaa samalla kertaa samasta paikasta. 

Kylmaar ne sopimattomat kumit tulee kalliimmaksi kuin kalliit sopivat.

Sillointällöin on jotain tullut perustettua ilman suojakasvia. Pienemmällä siemenmäärällä tuntuu syntyvän tiuha nurmi. Kuorettuma on ehkä suuremi riski paljaalla nurmella kuin suojakasvin kanssa. Puidun suojaviljan sänki heikentää hevosheinän laatua.
Nyt kun viljan hinta tuntuu laskevan meinaan perustaa nurmia paljaana efa-alana.

Naapuri kylvi vahingossa osan lohkosta keväällä syysvehnällä. Korjasin siitä hyvän rehusadon heinä-elokuun vaihteessa. Laatu oli kohtuullinen, vähän olisi saanut korjata aikaisemmin. Tekivät siitä vielä syksyllä toisenkin sadon.
Tuosta innostuneena olen viimevuosina kylvänyt kokoviljana tehtävään suojaviljaan osan syysviljaa, lähinnä syysvehnää ja ruisvehnää. Saa vähän vihantaa kokoviljan sekaan ja tuo myös lisää ensimmäisen nurmen satovuoden ensimmäiseen satoon.

Käytän auraushommissa turvavyötä.
Täällä oli märkää lunta 20 cm pintakelirikon päällä. Ei oikein innostanut perälevyhommat. Sotkin paripyörätraktorilla lumen tiukempaan. Nastarengasvehkeillä tuppasivat jäämään kiinni. Omat vehkeet kitkarenkailla liikkui ihan hyvin.