Laitan kommenttini tähän osioon, koska täällä se toivottavasti saa asiantuntevamman vastaanoton.

Nordean töissä nykyään oleva Jaakkola perää kustannustehokkuutta mm. navettarakentamiseen ja vertaa meitä Viron kustannustasoon. Tarkoitus on hyvä, mutta kotitekoisestikin Suomi on kustannuksiaan nostanut.

Ympäristölupajärjestelmä, rakennusmääräykset, paloviranomaiset ja TE-keskuksen sekä MMM:n määräyksillä, suosituksilla sekä kehotuksilla on omatekoisesti kasvatettu kustannuksia.

Jos meitä verrataan halpamaiden kustannuksiin, pitää meiille riittää myös niiden rakentamisen taso.

Esimerkkinä otan mm. lietesäiliöt, joihin pitää käytännössä olla ennakkohyväksyntä. Kumialtaisiin ainakin Pirkanmaalla ollaan suhtauduttu ympäristöhallinnossa nuivasti. Paloviranomaisella on lähes jumalalliset oikeudet. Lista jatkuu..

kovasti haukkui tiloja huolettomasta rahan käytöstä mutta kukas sitä lainaa myöntää kantsis kattoo peiliinkin

nordeassa ei näköjään osata eikä ymmärretä laskea kustannuksia miksi edes lainoitetaan yrityksiä joista sokea reettakin näkee et nurin menee

jos rahoituspäällikön kyvyt on tuota luokkaa niin voi tuoli alkaa heilumaan hyvin pian,meneekö jo asiattomaksi

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/online_uutiset/41/fi_FI/jaakkola/
Nih jotahi eturistiriitojako kans.Kirijootus osuhi ni sopivaha aikaha erähä muun jutuun kans.Ja notta ei ihaan epäselevääksi jää Norteeaha niis molemmis jossaan määrin  oon mukaan.

Olihan siinä kirjoituksessa asiaakin. Maatilan Pellervossa on samasta herrasta pitempi juttu.

Vertaaminen Viroon on sinänsä aiheellista. Juurikin maidontuotanto joutunee tulevaisuudessa kilpailemaan Balttian maiden kanssa. Tuo ero rakennuskustannuksissa selittyy mielestäni kahdella tekijällä. Ensimmäinen on tuo Heinämäen avauksessa esii tulleet seikat, eli viranomaisbyrokratia ja sen aiheuttamat kustannukset. Toinen on selkeästi pienemmät karjakoot, ennen ja jälkeen investoinnin. Peltohehtaarit on jaettu aikanaan eri periaatteella, kuin Suomessa. Niihin ei liity samanlaisia suuria tunteita ja hinta määräytyy todellisen tuoton mukaan, ei sen mitä perämettistä on hakkuutuloja kertynyt. Maidontuottajat eivät ole pahimpia pellon arvon nostajia olleet, ainakaan Etelä-Suomessa EU aikana. Se on sinäsä ihme, koska tähän asti rehuala vaatimus on kipeimmin koskenut märehtijä investointeja.

Jaakkola jostain syystä vertaa mielellään peltohehtaarin ostoa ja lehmäpaikan rakentamista toisiinsa. Puheessa toistuu mieluusti 15t€ maksava lehmäpaikka ja peltohehtaari. Sinänsä mielenkiintoinen vertailu, sillä kummassakaan investoinnissa ei ole järjen häivää, mutta maidontuottajahinnan laskevasta trendistä huolimatta, veikkaisin lehmäpaikalle nopeampaa takaisinmaksuaikaa. Pellervossa hän väläyttää lehmäpaikalle maksimihinnaksi 8000€. Siinä olen hänen kanssaan tasan samaa mieltä. Edes robottinavetassa lehmäpaikan hinta ei saa mennä tuon yli. Eräässä tilaisuudessa sama herra oli maininnut peltohehtaarin maksimi hinnaksi 8t€. Se on mielestäni yläkanttiin, vaikkakin sen vuosittainen arvonlasku ei olekkaan samaa luokkaa kuin navettarakennuksen.

Pellervossa Jaakkola kannustaa investoimaan, koska korkotasot ja rakentamiskustannukset ovat alhaiset. Kohonneet marginaalikustannuskset sivuutetaan nopeasti. Mielenkiintoista, että jos marginaalit nousevat 1-2% vuoden takaisesta tasosta, että sillä ei olisi mitään vaikutusta investoinnin kannatavuuteen. Ei se tietysti näy lehmäpaikan hinnassa, mutta kassavirrassa kyllä. Vaikuttaa siltä, että pankki haluaa ulosmitata alentuneen lehmäpaikan hinnan, kattaakseen riskiluotoissa kärsityt tappiot. Reilu vuosi sitten pankista saattoi saada rahaa pääkaupunki seudulta ostettavaa asuntoa varten 0-0,2% marginaalilla, vakuudeksi kävi asunto täydestä hinnasta. Nyt näiden luottojen takana olevien asuntojen arvo saattaa olla laskenut 10-20%. Nordea nosti kuntien lainojen marginaaleja 0,75-1%, pelkällä ilmoituksella. Sama mies vastaa myös kuntasektorista...

Miettikääpä näitä, minä meen jatkaamaan viljan lajittelua.

Menen heti suoraan asiattomuuksiin ja totean, että JOKAISESSA Jaakkolan kirjoituksessa muistutetaan isoista kotieläintuista (konevistissäki valkuaiskasvien osalta) ja kotieläintilojen tekemästä haitasta kasvinviljelylle. OLisi mielenkiintoista tietää mistä tuo viha kotieläintuottajia kohtaan kumpuaa?

kasvinviljelijät on vissi se valittu kansa jota aina sorretaan vuokrahinnoissa sen huomaa kun nautatilallinen jää kakkoseksi kun jauholakit keulii ohi

ettei vain nordealla olisi kassakaapit täynnä amerikkalaisia roskalainoja kun marginaaleja noin rankasti nostetaan

kotieläintilasta onkin suoranaista vahinkoa rehuviljan viljelijälle,kumpi oli ensin muna vai kana

Taitaa se työn kustannuskin ajaa täällä vähän kalliinpiin ratkasuihin. Ei taida täällä irrota lypsäjää 500€/kk.

Taitaa se työn kustannuskin ajaa täällä vähän kalliinpiin ratkasuihin. Ei taida täällä irrota lypsäjää 500€/kk.

Ei irtoa Virossakaan, jos niin luulet.

Muuten ei ole paljoa lisäämistä Heinämäen ja Somebodyn tekstiin. Nimimerkillä P2 perseestä.... toki herra Nord...Jaakkolan teksteissä on ollut paljon asiaakin. Tässä kohtaa mennään kumminki jo mettään, sillä vaikka yritys on kova, tämän mediapelin Nordea häviää....

Nämä kolumnit ovat kuin piilomainonta ja tuotesijoittelu TV:ssä.

Toivoisin selkeämpää merkin tunnustamista, jotta lukijalle selviää kenen lauluja kukin kirjoittaja laulelee. Vastaavia ovat mm. KM:ssä Bernerin ja Yaran edustajien kirjoitukset, mutta niissä on alla henkilön nimi ja muistaakseni asema yrityksessä.

Rahoittajan edustajalla on vieläkin suurempi moraalinen vastuu kirjoituksistaan kuin tavallisten panostoimittajien edustajilla. Vaikka ko. henkilöllä on varmasti suuri asiantuntemus maataloudesta mm. oman viljelmän ja aiempien toimiensa vuoksi. Tulee Nordeassa lainojaan pitävälle asiakkaalle kummallinen halu näinä aikoina yrittää vaikka väkisinkin lukea pankin edustajien tekstien rivien välejä.

mitäs noita norteen lappuja lukemmaan sama noilla on pyyhkiä perseensä

Menen heti suoraan asiattomuuksiin ja totean, että JOKAISESSA Jaakkolan kirjoituksessa muistutetaan isoista kotieläintuista (konevistissäki valkuaiskasvien osalta) ja kotieläintilojen tekemästä haitasta kasvinviljelylle. OLisi mielenkiintoista tietää mistä tuo viha kotieläintuottajia kohtaan kumpuaa?

hyvä että tulee tundramies johtoon ettei e-suomessa lopi kotieläin talous vallan kokonansa.

Menen heti suoraan asiattomuuksiin ja totean, että JOKAISESSA Jaakkolan kirjoituksessa muistutetaan isoista kotieläintuista (konevistissäki valkuaiskasvien osalta) ja kotieläintilojen tekemästä haitasta kasvinviljelylle. OLisi mielenkiintoista tietää mistä tuo viha kotieläintuottajia kohtaan kumpuaa?

Vaikka tällä saitilla ei politiikkaan kajota, ei olla välttymättä ajatukselta, että Jaakkolan viisaiden ajatusten takana vilahtelee myös " fantastinen täpinä"puolue, jonka maatalousasiantuntija Nordean agronomi on ollut.

Vaikka tällä saitilla ei politiikkaan kajota,...

    

Toivoisin selkeämpää merkin tunnustamista, jotta lukijalle selviää kenen lauluja kukin kirjoittaja laulelee. Vastaavia ovat mm. KM:ssä Bernerin ja Yaran edustajien kirjoitukset, mutta niissä on alla henkilön nimi ja muistaakseni asema yrityksessä.

Tekstimainontajulkaisu Farmi-uutiset on aivan oma lukunsa. Timo Rouhiainen niminen lupaava journalisti kirjoittaa suorakylvöstä ja tähtitoimittaja Hanna Hamina Huittisten kokouksesta. Great plains- jutun alta selviää kirjoittajan tausta, mutta ei sitä että Hanna Hamina on siipikarjan kasvattaja joka toimi Huittisten kokouksen sihteerinä. Hänen mielestään visaisin kansallisen tuen ongelma on yksimahaissektorilla.

Vai niin, nautapuolella tukierot ovat olleet 14 vuotta satoja prosentteja ja tuotannosta ei ole jäänyt mitään yrittäjävoittoa kuten broilerporhoille.

tätähän se on eemeleitten omanapa honotusta