Kuluttajalla, kuten muillakaan toimijoilla, ei ole yhtä itsenäistä tavoitetta, eikä kiinnostusta ...

Toista kiinnostaa raha, joku toinen on enempi kiinnostunut eläinten hyvinvoinnista ja muista oloista, kolmas taas on kiinnostunut laadusta, sekä muista ominaisuuksista, pieni vähemmistö hakee makuja ja muita kokemuksia, ovat ns. kulinariesteja joilla hinta on se tekijä, joka kiinnosta kaikista vähiten tuotteessa.

Maatalous on kokonaisuus, en usko Suomen yksin irtautuvan tästä länsimaisesta tuki-systeemista, joka on aikanaan luotu ajamaan USA:n etuja maailmalla ?
Paluuta aikaan ei ole, jossa omat edut ajettiin rajasuojan kautta, liian monet sopimukset sitovat kätemme.

Nykyinen järjestelmä on voimasssa vuoteen 2013, se miten homma muuttuu tai muuttuuko se olleellisesti, selviää kyllä seuraavan kolmen vuoden aikana ...

Kuluttajaa eli systeemin rahoittajaa kiinnostaa vain se paljonko koko sirkus maksaa ja se kokonaisuus jyvitettynä litrahintaan.

Ei pidä paikkaansa, juuri oli EU-laajuisesti kyselty CAP-politiikan vaikutuksia, niin vastaajien mielestä CAP on pahiten epäonnistunut perheviljelmien säilyttämisessä ja viljelijöiden tulotason turvaamisessa.

Siinä vaiheessa kun tukitasot alkavat olla tilaa kohden keskim. kuusinumeroisissa luvuissa, tulee tuet kyseenlaistetuksi ja kotimaisen tuotannon suosiminen hiipuu, vaikka olisikin kiloa tai litraa kohden edullisempaa kuin entinen perheviljelmämalli.

Olettekos kiloa/litraa kohden laskiessanne unohtaneet investointituet kokonaan?

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 01.04.10 - klo:17:39

Kuluttajaa eli systeemin rahoittajaa kiinnostaa vain se paljonko koko sirkus maksaa ja se kokonaisuus jyvitettynä litrahintaan.

Ei pidä paikkaansa, juuri oli EU-laajuisesti kyselty CAP-politiikan vaikutuksia, niin vastaajien mielestä CAP on pahiten epäonnistunut perheviljelmien säilyttämisessä ja viljelijöiden tulotason turvaamisessa.

Siinä vaiheessa kun tukitasot alkavat olla tilaa kohden keskim. kuusinumeroisissa luvuissa, tulee tuet kyseenlaistetuksi ja kotimaisen tuotannon suosiminen hiipuu, vaikka olisikin kiloa tai litraa kohden edullisempaa kuin entinen perheviljelmämalli.

Olettekos kiloa/litraa kohden laskiessanne unohtaneet investointituet kokonaan?

Kuluttajaa varmaan kiinnostaa sekin, paljonko on investointituet eri alueilla, euroina ja prosentteina ?

Jonkun sektorin tai alueen soveltuuvuutta voi arvioida vain tarkastelemalla koko sirkukseen tungettua rahamäärää sekä todelisuudessa toteutuneen tuotannon arvoa euroopan keskihinnoilla mitattuna.

...viime hetkellä kuitenkin muistin, että on aprillipäivä 

Kuluttajalla, kuten muillakaan toimijoilla, ei ole yhtä itsenäistä tavoitetta, eikä kiinnostusta ...

Toista kiinnostaa raha, joku toinen on enempi kiinnostunut eläinten hyvinvoinnista ja muista oloista, kolmas taas on kiinnostunut laadusta, sekä muista ominaisuuksista, pieni vähemmistö hakee makuja ja muita kokemuksia, ovat ns. kulinariesteja joilla hinta on se tekijä, joka kiinnosta kaikista vähiten tuotteessa.

Maatalous on kokonaisuus, en usko Suomen yksin irtautuvan tästä länsimaisesta tuki-systeemista, joka on aikanaan luotu ajamaan USA:n etuja maailmalla ?
Paluuta aikaan ei ole, jossa omat edut ajettiin rajasuojan kautta, liian monet sopimukset sitovat kätemme.

Nykyinen järjestelmä on voimasssa vuoteen 2013, se miten homma muuttuu tai muuttuuko se olleellisesti, selviää kyllä seuraavan kolmen vuoden aikana ...

Kyllä sen kuluttajan, jota myös veronmaksajaksi ja äänioikeutetuksi on kutsuttu, on todettu kiinnostuvan milloin mistäkin. Valtion menot, veroasteet yms ovat monesti olleet kiinnostuksen kohteena etenkin laskusuhdanteen ja vaalien sattuessa samoihin aikoihin.

ei se kuluttaja mikään einsteini ole, mutta tuppaa kiinnostumaan juuri niistä asioista mitä orkesteri soittaa. Monesti on orkesteri soittanut ruuan hintaa (viimeksi kepu alv alennuksineen) ja myös valtion menoja.

Mitä tukijärjestelmään tulee, niin selvää on että nautasektorin tehottomuus nakertaa kansakunnan hyvinvointia. Rakennetta on kehietttävä isolla kädellä, kohdentamalla tuet investointeihin ja keskittymiseen.

Jos ylen 300milj on kestämätön lisä budjetissa suomen kilpailukyvyn uskottavuutta ajatellen, niin mikä on sitten nautamiljardien vaikutus?? Kiinnostuisikohan kulttaja tästä jos orkesteri sitä riittävästi rummuttaisi? Ja on huomattava että vain nautasektorin toimintaedellytykset romahtavat kun siirrytään tarkastelussa meren yli suomeen. Yksimahiset pärjäävät keskittyneen tuotantonsa vuoksi vallan mainiosti.

Totean kuten tähänkin asti, kuluttajalla ei ole yhtä mielipidettä, eikä maajussin pidä meuhkata kuluttajan äänellä, tai veronmaksajan, mikäli on jollakinlailla itse saamapuolella.

Veronmaksaja käyttää ääntään vaaleissa ja antaa vallan sille, jolle se kuuluu, se jolle valta on annettu säätää lait, joiden mukaan sitten toimitaan.

Kuluttajaa eli systeemin rahoittajaa kiinnostaa vain se paljonko koko sirkus maksaa ja se kokonaisuus jyvitettynä litrahintaan. Tuotantoon kohdistuu hiukkan muutakin tukea kuin vain se eläintuki. Tukitarkastajan ja lomitusjohtajan palkat ja kilometrikorvaukset ovat maataloustukea. Jopa kunnatkin tukevat eri tavoin alueensa tuotantoa.

Teoriapohjaisilla ja yhteen tai kahteen tukeen ja arvattuun tuotokseen perustuvilla eläin- tai tilakohtaisilla laskelmilla ei ole muuta merkitystä kuin laskentataidon harjoittelu. Lähtötiedot kuten tuet, hinnat, tuotokset ym perustuvat enemmän ja vähemmän olettamiin ja arvioihin ja lopputulos on pielessä.

Kaikki eläinyksikötkään eivät ole täysien tukien piirissä, eikä kaikki pellotkaan. Hinnatkin vaihtelevat kokoluokan, sijainnin, teollisuuden maksukyvyn ja -halun mukaan melkoisesti. Tuotokset, sadot, kustannukset, ym saattavat vaihdella jne.

Jonkun sektorin tai alueen soveltuuvuutta voi arvioida vain tarkastelemalla koko sirkukseen tungettua rahamäärää sekä todelisuudessa toteutuneen tuotannon arvoa euroopan keskihinnoilla mitattuna.

Myös tilakohtaisissa arvioissa tulisi pitäytyä toteutuneissa tuloksissa eikä lähteä hatun alta pullahtaneiden arvioiden ja olettamien varassa väkertämään laskuharjoituksia varsinkaan koko alaa arvioivan päätelmän perusteeksi.

Ai? No se on sitten hyvä, että jollakin on aikaa laskea maidontuottajan tukipotin suuruutta, kun mulla ittellä ei tahdo sellaiseen olla aikaa. Tiedänpähän sitten seuraavalla kerralla, keneltä asiaa kysyn, kun tukiasia alkaa mietityttää.

Muuten... itse asiasssa keskiverto kuluttajaa ei pätkän vertaa kiinnosta mikään muu kuin se, miten saisi sen ruokakassin täytettyä mahdollisimman halvalla, Ei se siinä kaupan tiskillä valintojaan tee sen mukaan, millaisia tukia on jonkin elintarvikkeen tuotantoon käytetty. Vähän niinku jenkkityyliin, "turpas kii, ota tuote, maksa ja häivy."

Nykyisin tuota pysähtyneisyyttä ylläpidetään ylenmääräisillä kansallisilla tuilla.

En ihan allekirjoita tuota. Tuet on kompesaatiota tulon menetyksistä ja osaava viljelijä pystyy käyttämään niitä ponnahduslautana. Joku danskien guru sanoi ennen vuosituhannenvaihdetta että pankaa suomen maatalouden rakenne kuntoon. Enempi pysähtyneisyyttä on eri virkamies koneistoissa joka ilmenee mm. todella laajoina tulkinnan kirjoina. Esim. ympäristöluvat. Tarvittaisiin jokin tahtotilan luoja jonka kääntäisi valtakuntamme maatalouden valtit kansalliseksi eduksi. Tällä hetkellä tämä on yksitäisten ennakkoluulottomien ja määrätietoisten itseään kehittävien viljelijöiden varassa. Jatkuva tukkanuotta jo viidettätoista vuotta minimaalisista tukieroista, kuka sitä jaksaa tai ketä se kiinnostaa. Ei ainakaan kuluttajaa.

Lainaus käyttäjältä: Make - 31.03.10 - klo:22:15

Nykyisin tuota pysähtyneisyyttä ylläpidetään ylenmääräisillä kansallisilla tuilla.

En ihan allekirjoita tuota. Tuet on kompesaatiota tulon menetyksistä ja osaava viljelijä pystyy käyttämään niitä ponnahduslautana. Joku danskien guru sanoi ennen vuosituhannenvaihdetta että pankaa suomen maatalouden rakenne kuntoon. Enempi pysähtyneisyyttä on eri virkamies koneistoissa joka ilmenee mm. todella laajoina tulkinnan kirjoina. Esim. ympäristöluvat. Tarvittaisiin jokin tahtotilan luoja jonka kääntäisi valtakuntamme maatalouden valtit kansalliseksi eduksi. Tällä hetkellä tämä on yksitäisten ennakkoluulottomien ja määrätietoisten itseään kehittävien viljelijöiden varassa. Jatkuva tukkanuotta jo viidettätoista vuotta minimaalisista tukieroista, kuka sitä jaksaa tai ketä se kiinnostaa. Ei ainakaan kuluttajaa.

Tässä taas sadan prosentin asiaa joka sana.

Osa tuottajaporukasta on lähtenyt tähän virkamieskoneiston kelkkaan, koska se sopii omiin asenteisiin hyvin. Jarrutetaan, kiinnitetään kohtuutonta huomiota jo tapahtuneisiin ja osin tulkinnanvaraisiin epäoikeudenmukaisuuksiin (aivan kuin oikeutta ja tasapuolisuutta olisi olemassa jonain muunakin kuin subjektiivisena käsitteenä). Käsittämättöminta on tämän rahanjakopolitiikan jatkuva ruotiminen sinne ja tänne, kuka nyt olisi oikeutettu mihinkin rahaan milläkin historiallisella perusteella.

Näiden sinänsä ihan asiaakin sisältäneiden loputtomien tukisitätätäjorinoiden korven ukko/maajussi sijoittuu samalle puolelle kuin parjaamansa pysähtyneisyyden ylläpitäjät tekemällä asiasta itselleen jonkinlaisen mission. Mikäli äijät ovat maataloudessa yrittäjinä, tulisi mission liittyä ennemmin yritystoimintaan kuin sille toimintaedellytyksiä luovaan kehykseen. Kritiikki on tuotava esille, mutta siihen juuttuminen paljastaa enemmän kuin haluaisitte kertoa: ei liene palavaa halua tehdä ruuasta suomalaisille menestystekijää, vaan estää moinen tapahtuma. Jottei vain joku jossain menestyisi......

veetieemelit ja korvennetut ukot on sellasia seniilejä setiä joilla eturauhanen reistaa ja tukka on takana ja virkamiehet on taasen täysiä impotenttejä jotka myös varmistelee vain omia etujaan,Yritä ny tässä suossa ny tarpoa useimilla edistyksellisillä isännillä on vain pitkä korpitaival edessä kun taantuman kätyrit heittelee keppejä rattaisiin

Lainaus käyttäjältä: AgriAllah - 02.04.10 - klo:11:29

Lainaus käyttäjältä: Make - 31.03.10 - klo:22:15

Nykyisin tuota pysähtyneisyyttä ylläpidetään ylenmääräisillä kansallisilla tuilla.

En ihan allekirjoita tuota. Tuet on kompesaatiota tulon menetyksistä ja osaava viljelijä pystyy käyttämään niitä ponnahduslautana. Joku danskien guru sanoi ennen vuosituhannenvaihdetta että pankaa suomen maatalouden rakenne kuntoon. Enempi pysähtyneisyyttä on eri virkamies koneistoissa joka ilmenee mm. todella laajoina tulkinnan kirjoina. Esim. ympäristöluvat. Tarvittaisiin jokin tahtotilan luoja jonka kääntäisi valtakuntamme maatalouden valtit kansalliseksi eduksi. Tällä hetkellä tämä on yksitäisten ennakkoluulottomien ja määrätietoisten itseään kehittävien viljelijöiden varassa. Jatkuva tukkanuotta jo viidettätoista vuotta minimaalisista tukieroista, kuka sitä jaksaa tai ketä se kiinnostaa. Ei ainakaan kuluttajaa.

Tässä taas sadan prosentin asiaa joka sana.

Osa tuottajaporukasta on lähtenyt tähän virkamieskoneiston kelkkaan, koska se sopii omiin asenteisiin hyvin. Jarrutetaan, kiinnitetään kohtuutonta huomiota jo tapahtuneisiin ja osin tulkinnanvaraisiin epäoikeudenmukaisuuksiin (aivan kuin oikeutta ja tasapuolisuutta olisi olemassa jonain muunakin kuin subjektiivisena käsitteenä). Käsittämättöminta on tämän rahanjakopolitiikan jatkuva ruotiminen sinne ja tänne, kuka nyt olisi oikeutettu mihinkin rahaan milläkin historiallisella perusteella.

Näiden sinänsä ihan asiaakin sisältäneiden loputtomien tukisitätätäjorinoiden korven ukko/maajussi sijoittuu samalle puolelle kuin parjaamansa pysähtyneisyyden ylläpitäjät tekemällä asiasta itselleen jonkinlaisen mission. Mikäli äijät ovat maataloudessa yrittäjinä, tulisi mission liittyä ennemmin yritystoimintaan kuin sille toimintaedellytyksiä luovaan kehykseen. Kritiikki on tuotava esille, mutta siihen juuttuminen paljastaa enemmän kuin haluaisitte kertoa: ei liene palavaa halua tehdä ruuasta suomalaisille menestystekijää, vaan estää moinen tapahtuma. Jottei vain joku jossain menestyisi......

Hinnanalennuskorvaus??? Niinkuin mistä? Siitäkö että maidon tuottajahinta jälkitileineen on tuplat muuhun maailmaan verrattuna? Vaiko siitä 15 vuoden takaisesta kun maidon hinta laski mutta on ny jo korkeampi kuin ennen eu jäsenyyttä? Vai mikä korvaus net tuet on?

Naudan ja maidon tuet ovat kehityksen jarru ja kansantalouden uhka (vrt. ylen 300 milj budjettiin aiheuttama ongelma). Tanskan gurun neuvoa on naudatettu yksimahaisissa, mutta nautasektori muhii vuosikymmenten takaisessa maailmassa.

Vertailuna sika, hinta laski kolmasosaan 15 vuotta sitten ja ollut samassa tasossa siitä saakka kun maidun kokonaishinta on samaan aikaan noussut jo alkutason yli. Ja siis siassa ei ole mitään "hinnanalennuskorvausta"  Ja aatami, muutamia järkeviäkin letkeutuksia heittänyt lähtee ylistämään agriallahin oksennusta sataprosenttiseksi oikeellisuudeksi...

Maidontuotantoa pitää kehittää kohdentamalla tuet rakenteen tervehdyttämiseen ja keskittää se paremmin soveltuvalle c-elueelle.  C-alueelle tarvitaan 1000 tehokasta maitotilaa ja ab alueelle muutamasata yksimahaistilaa, jotta saamme kotimaisia tuotteita jatkossakin.