Nyt menee jo pois aiheesta, mutta laivoista tuli mieleeni että ilmastonmuutoksen torjunta ei aina ole pelkkää kurjistamista. Laivoissa autonomisilla aluksilla pystytään tehokkaasti vähentämään päästöjä, samoin tehostamaan lja optimoimaan alusten käyttöä mikä tietenkin merkitsee aina ilmastotekoa. Sama pätee maaliinkenteessäkin, tulevaisuuden teknologia tuo meille aivan uusia mahdollisuuksia ainakin hidastaa ilmastonmuutosta, samalla uusi teknologia myös hyödyttää käyttäjää. Tässä on oleellinen ero Suomen ja vaikka Zimbawen välillä, vauraat länsimaat kykenevät ottamaan uutta teknologiaa paremmin käyttöön. Vaikka väkiluku kasvaa jossain muualla, niin heillä ei ole kykyä torjua ilmastonmuutosta.
Toinen juttu on se, että kehitysapurahat täytyisi vähintäänkin tuplata. Erittäin hyvä ilmastoteko on myös jalkautua kehitysmaihin, kouluttaa tyttöjä, antaa sukupuolikasvatusta ja jakaa ilmaisia kortsuja.
Tää nyt ei enää maidontuotantoon liittynyt millään tavalla, mutta...
kumpi on vaarallisempaa tuotanto vai kulutus? Kehitysmaiden ongelmat johtuvat pitkälti siitä, että siellä valmistetaan kulutustavaroita lähetettäväksi vauraimpiin länsimaihin. Jos tilaat hilavitkuttimen kiinasta, niin kumpi aiheuttaa ne päästöt.... sinä vai tehtaan kiinalainen duunari?
Aamu-tv:ssä Kimmo Tiilikainen otti hyvän esimerkin siitä, jos Suomessa alettaisiin rajoittaa metsien hakkuita.... hakkuita lisättäisiin naapurimaissa, rakentamisessa korvattaisiin puu betonilla ja metallilla. Lyhyt loppupäätelmä olisi että päästöjen suitsimiseksi kulutusta pitäisi vähentää, se tapahtuu parhaiten vähentämällä ihmisiä ja jäljelle jäävien köyhdyttäminen niin että hädin tuskin pysyvät hengissä.
Jälleen kerran, suuruusluokkavertailu: Köyhin puolikas maailman väestöstä tuottaa 10% maailman hiilidioksidipäästöistä. (SS)