Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Ohrasadot ovat olleet suuriakin, riippuen siitä, onko saanut kylvöt ihmisten aikaan tehdyksi, tai sitten kylvänyt vasta juhannuksen alla. Räntäsateinen toukokuun puoliväli toi harvimmat oraat.
Samoihin olosuhteisin joutuneissa kasvinviljelyluomupelloissa ei puitavaa välttämättä ole ollenkaan. Aina pitää verrata samaa tuotetta, eikä verrata massatuotettavaa viljaa eläinten aineenvaihduntamiseen.
"...myöntää, että silmä lepää hyvinvoivilla, terveillä, rikkakasveista puhtailla tavanomaisilla viljapelloilla.
Mutta kun tietää, miten paljon niiden eteen joutuu tekemään työtä, miten isot ovat riskit ja että tuki ja hinta ovat huonompia, aika äkkiä alkaa katsoa toisella tavalla."
Niinpä, viljelijä, joka on ollut kummallakin puolella aitaa.
-SS-
Suurimmat huonon sadon kiroojat , oikeutetusti , löytyy teho puolelta . Keväällä ja alkukesästä näytti luomupellot kehnoilta . Vilja sekä rehunurmet . Loppukesästä paremmilta eikä rikkakasvit vaivanneet .
Luomu vaatii paljon työtä onnistuakseen .
Mulla päinvastoin. Keväällä ja alkukesästä näytti hyvältä sitten tuli sateet ja pilas sadon..
Eihän sieltä luomupellolta hyvänäkään vuonna mitään ihmeitä tule.
Ei pudotus huonona vuonna paljoo ole.
Niin kevätvehnää tänä vuonna ehkä tonni hehtaarilta. Viime vuonna 4 tonnia.. Eihän se ero tietysti paljoakaan ole..
Ei Kohorin koskaan. Joku valittaa runsaita sateita ja loput kuivuutta. Ens kesänä sitten taas tekemään uudet virheet ja ottamaan vastaan sään epäkohdat. Valitus jatkunee 
Valitus on vakio. Oma kommentti nyt liittyi tuohon sorkkahoitajan kommenttiin et millo näytti huonolta ja milloin ei. Samoin kuin yllä oleva "tehoviljelijän" kommenttiin sadon määrästä.. Kai sitä kommentoida voi vai pitääkö tyyty siihen et kun yks sanoo että "keväällä luomuviljat näytti huonolta" ja toinen et "ei sieltä satoa kuitenkaan paljon tule" että nämä ovat ainuita totuuksia?
Ohrasadot ovat olleet suuriakin, riippuen siitä, onko saanut kylvöt ihmisten aikaan tehdyksi, tai sitten kylvänyt vasta juhannuksen alla. Räntäsateinen toukokuun puoliväli toi harvimmat oraat.
Samoihin olosuhteisin joutuneissa kasvinviljelyluomupelloissa ei puitavaa välttämättä ole ollenkaan. Aina pitää verrata samaa tuotetta, eikä verrata massatuotettavaa viljaa eläinten aineenvaihduntamiseen.
"...myöntää, että silmä lepää hyvinvoivilla, terveillä, rikkakasveista puhtailla tavanomaisilla viljapelloilla.
Mutta kun tietää, miten paljon niiden eteen joutuu tekemään työtä, miten isot ovat riskit ja että tuki ja hinta ovat huonompia, aika äkkiä alkaa katsoa toisella tavalla."
Niinpä, viljelijä, joka on ollut kummallakin puolella aitaa.
-SS-
Suurimmat huonon sadon kiroojat , oikeutetusti , löytyy teho puolelta . Keväällä ja alkukesästä näytti luomupellot kehnoilta . Vilja sekä rehunurmet . Loppukesästä paremmilta eikä rikkakasvit vaivanneet .
Luomu vaatii paljon työtä onnistuakseen .
Mulla päinvastoin. Keväällä ja alkukesästä näytti hyvältä sitten tuli sateet ja pilas sadon..
Tolla ajattelulla kannattaa miettiä kummassa palaa enemmän löpöä tavis viljelyssä joka perustuu mahdollisimman paljon suorakylvöön vai luomussa? Viljan kuivauksessa jos sitä taviksena enemmän tulee niin poltettu löpö on aika helposti korvattavissa muilla energianlähteillä toista se on traktorin menoveden kanssa..
Laakavarasto. Jos ei ole viljaa mitä säilyttää niin muuta mahtuu sisälle sitten..
tuoretuotteiden markkina supistuu ja vienti on erittäin haastavaa.
Tässä on nyt pari juttua, joita en ymmärrä.
Miksi tuoretuotteiden markkina supistuu? Valiohan kehittää jatkuvasti huippupalkoilla olevien tuotekehittäjien toimesta uusia huippulaatuisia innovatiivisia tuotteita (Mifu yms) joten luulisi kuluttajien suorastaan tappelevan siitä, että saavat ostaa niitä? Tietysti jos tuotekehitys on enemmän tai vähemmän väkinäistä mainosmiesten lanseeraamia "uusia tuotteita" niin sitten. Mutta muillahan sellainen ongelma on, ei Valiolla.
Miten vienti voi olla haastavaa? Maailman parhaiden tuotekehittäjien tekemät maailman parhaat tuotteet? Maailman laadukkain maito, ei antibiootteja yms ja eettisesti tuotettu ja ilmastoystävällisestkin vielä? Ja ainakin puheiden mukaan melkein EUn halvin tuottajahinta? Miten tällaisista lähtökohdista vienti voi olla haastavaa? Tai tietysti jos se on haastavaa siksi, että tuotteita menisi enemmän mihin maito riittää, sitten ymmärrän.
Tuottajahinta on likimain Euroopan korkein ja lisäksi elintarviketeollisuudessakin eurooppalaisittain kalliimman pään palkat. Eli kustannustaso on Suomessa varsin haastava.
Jos se vienti olisi helppoa niin esim. Maitomaan ja Juustoportin osaajat varmaan veisivät jo isolla volyymillä, vähintään kymmenillä miljoonilla molemmat?
Kaikkialla suositaan kotimaista eikä keskimäärin uskota että tuontituotteet ovat puhtaampia, oli asia miten tahansa todellisuudessa.
Kotimarkkinalla taas uusia erikoisuuksia myydään aina aika rajallisesti volyymissa mitattuna, ja kun purkkimaitoa menee vähemmän niin kilpailijat pyrkivät laajentamaan omaa skaalaansa muissa tuoretuotteissa.
Antixin kanssa samoilla linjoilla. Vienti ei todellakaan ole mitään helppoa kun ei voi hinnalla kilpailla. Halvalle tavaralle on aina ostajia maasta riippumatta.
Ymmärrän yritysten, elintarvikeyritystenkin halun yrittää kasvaa viennin avulla. Kotimaan markkinat ovat jo täynnä niin ainut vaihtoehtohan se on. Mutta pitääkö viljelijöiden ja karjankasvattajien olla se maksumies tässä bisneksessä. Meinaan sitä et kun se vienti jostakin syystä tökkää kuten esim. Venäjänvienti taannoin niin kuka siitä kärsi?
I
Firefoxilla toiminut moitteetta koko syksyn..
Se on aikamoista tiedettä kun on niin sataa sorttia terää ja kärkeä. Ei toi ihan perus kyntökään huono ole ja mielestäni keväällä kaikkein mukavin tehdä kylvövalmiiksi kun ei ole suorakylvökonetta. Yleensä kultivoin juur ton 20 prossaa. Jos kahteen kertaa viitsii kultivoida niin melkein jo ennen kyntäis. Tänä vuonna oli sängellä liejusavea, ei jää enää ikinä.
Tässä taitaa olla maalaji (ja mieltymys) eroja, mut ei tällä seudulla kyntö kyllä kahteen kertaan kultivointia voita. Ei voita vaik ajais kolmekertaa. Mä just tota laskeskelin sattuneesta syystä, kun täytys yrittää tän luomun kanssa pärjätä niin meillä kultivaattorilla tulee kolme kertaa valmista leveyttä kyntöön verrattuna ja ajonopeuskin on tuplat. Aika paljon aikaa ja varsinkin säätä täytyisi syksyssä olla jos meinasi kaikki tarvittavat kyntää. Auroihin ei voi lisää siipiä laittaa kun menohalut on jo nyt tiukoilla.
Tai sit en vain osaa...
Kyllä aika rankalta käsittelyltä kuulostaa jos kultivoidaan ja vielä kynnetään. Nythän ois hyviä kelejä ollut kultivoida kuivatella juolan juurakoita. mutta eihän se mittään glyfoa ole. Eikös se kerran kultivoitu käy kasvipeitteiseksi alaksi?
Ei se kasvipeite alaksi käy mutta kevytmuokatuksi joo
20% kevytmuokatusta lasketaan kasvipeitteisyys alaan.
Eli 20% aitoa kasvipeitteisyyttä ja 20% kultivoitua
On 40% kasvipeitteisyys.
Juu kyllä näin ja tätä varmaan K.Kustikin tarkoitti.
Kyllä aika rankalta käsittelyltä kuulostaa jos kultivoidaan ja vielä kynnetään. Nythän ois hyviä kelejä ollut kultivoida kuivatella juolan juurakoita. mutta eihän se mittään glyfoa ole. Eikös se kerran kultivoitu käy kasvipeitteiseksi alaksi?
Ei se kasvipeite alaksi käy mutta kevytmuokatuksi joo
Eikö verottaja muista jättimätkyillä jos vakuutuskorvausta ei käytä menojäännöksen ja siitä edelleen poistojen kasvattamiseen ?
-SS-
Muistaa varmaankin, mutta joissain tapauksissa, jos ura on loppupuolella eikä jatkosta tietoa, kannattaisi ehkä ottaa rahat, maksaa verot ja keksiä lopuilla rahoilla jotain kivaa. Ainakin itseäni hiukan ihmetyttänyt tapaukset joissa on onnettomuuden jälkeen rakennettu kotipihaan uusi tuotantolaitos vielä eläkeiän kynnyksellä. Sitten muutaman vuoden jälkeen laitettu pillit pussiin ja uudenkarhea laitos jää tyhjilleen.
Joskus oli aika jolloin vakuutuskorvausta ei saanut rahana tai sitten se oli vaan yhtiö kohtainen juttu. Kumminkin yhdelle tilalle tai tontille rakennettiin uusi navetta vaikka pellotkin oli jo ehditty myydä. Kalustettiin ihan viimeisen päälle ja jäi tyhjilleen ilman yhtään elukkaa.
Ehkä näinkin, mutta kyllä se monella on vaan se ettei osaa lopettaa ja tollasen tilanteen jälkeen kun tarjotaan periaatteessa helppoa exittiä niin täytyy vain ihmetellä..
Ja tämä kommentti nyt ei koske tätä tilannetta vaan yleisesti tilanteita mitä tossa nyt pari edellistäkin kirjoittajaa hämmästeli..
oho, tai sit siulla vähän mettää.. mut kyllä ei nouse puun hinta suomesa vaikka mikä olis. huolen pitää siitä joku taho. mutta kait se kohta puun tarve kasvaa kuhan talavi jyllää...
Joo on vähän mettää eikä ole tullut siihen investoitua kun en oikein ymmärrä että missä siinä on se bisnes..
Muutama tehdas varmaan taas menee kiinni. Kohtahan ne jäljelle jäävät voi laskea yhden käden sormin... Puun hinta tuskin nousee. Onneksi oma hakekattila syö kaiken puun mitä tulee..
Kuivuri ja pakkaamo tosiaan paloivat pari viikkoa sitten.Syttymissyytä ei vielä virallisesti tiedetä mutta poliisit ja vakuutustarkastajat veivät yläkerran esipuhdistajan mennessään.Putki oli tukossa ja sulake palanut.Rakennus,varastossa olevat siemenet,koneet ja toiminnan keskeytys oli vakuutettu riittävän hyvin.Kiitos Terho Luttisen.Ainakin tähän asti yhteistyö Lähitapiolan kanssa on sujunut hyvin.Jälkiä siivotaan parhaillaan ja itse mietitään jatketaanko pakkaamotoimintaa ja missä laajuudessa,nyt on kaikki mahdollista.Todennäköisesti nykyisessä laajuudessa mutta astetta tehokkaammilla koneilla.Hyvä puoli on se että on melkein vuosi aikaa rakentaa uusi pakkaamo jos sen nyt tekee.On tullut mietittyä onko kotimaiselle ja ennenkaikkea alueelliselle siementuotannolle tarvetta.Täällä Arlan maito on pahinta myrkkyä mutta Lantmannenin siemenet ei.Ja Tanskalainen kinkku on pahin maanpetos(itsekkin ostan varmasti kotimaisia elintarvikkeita paitsi ehkä banaanit ja punaviini)mutta Hankkijan siemenet ei.Pieni toimija ei välttämättä pärjää kilpailussa isompien kanssa tulevaisuudessa mutta katsotaan nyt.
Voisiko syytä etsiä halusta ostaa ulkolaisia siemeniä siitä, että ne kotimaista jalostustyötä omaavat lajikkeet eivät vain sovellu omaan käyttöön? Vai tarkoitetaanko tässä nyt tätä vai sitä, että mainitut kaupparyhmittymät ovat ruotsalaisessa ja tanskalaisessa omistuksessa?
Kyllähän lihakarjarodun lihasta kuuluisi saada enemmän, meneehän siihen enemmän rehua/ kilo, kuin maitorotuja kasvatelttaessa.
Kuitenkin sianlihassa ei ole rotua erikseen, ei broilerissakaan, eikä taida olla lampaassakaan. Ainoastaan meren ja järven elävät ovat toisistaan pokkeaville hinnoilla.
Pari tarkennusta. Kyl sioissa ja broilereissakin on rotunsa minkä varmaan tiesitkin mut tarkotit varmaan et näistä ei makseta eri rotujen mukaan? Snelluhan tätä on yrittänyt sioilla. Maatiaisrotua pitää olla ja ainakin taannoin maksoivat extraa. Nykystä tilannetta en tiedä, mut mitä huhuja kuullut niin ei vahvasti mene..
Pari sampoa kävi viime tiistaina kiskaisemassa mun Melius-ohrat kärryyn ja keskiviikkoaamuna tubettaja tuli murskaamaan jyvät. Ei siinä pientilallisen sadonkorjuussa kauaa mennyt. valistunut arvaus kuivaksi muutetulle sadolle on 5300 kg/ha. Puintikosteus 21-23 % livahti jo hiukan liian kuivaksi murskesäilöntää ajatellen, mutta kun ei ole omaa kalustoa ja peltoakin piti vähän kuivatella monsuunien jäljiltä, niin joutuu sit hiukan tinkimään. Ihmeen hyvin sai lopulta puitua ja heinäkin jäi suht ehjäksi. Kuivuus/kuumuus rokotti hl-painoa ja jyvälukua tähkässä, mutta pitää olla tyytyväinen tähänkin. Isompi harmi tuli tän kesän laidunnuksessa.
Mikäs siinä laidunnuksessa?
