Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: kylmis - 22.03.16 - klo:19:29
-
..Palms. Ei ehkä yllätys sen jälkeen, kun Kronos ei syystä tai toisesta tarttunut syöttiin. Tämä saattaa olla onnekas siirto kaikille kotimaisille valmistajille. Perustelen sen sillä, että Hankkija ei pysty myymään mitään halvalla ja Palmsinkin hinta nousee, mikä tasoittaa kilpailutilannetta kotimaisiin nähden. Kova paikka tämä on monelle pienemmälle konekauppiaalle joiden repertuaariin Palms on kuulunut. Toisaalta tämä myyntikanava ei liene huono vaihtoehto, koska Hankkijalla riittää voimavaroja markkinointiin ja voi olla, että Palms nousee markkinajohtajaksi myös Suomessa. En olisi pitänyt ihmeenä vaikka Nokka olisi siirtynyt Keskolta Hankkijaan. Tuskin ovat tyytyväisiä nykytilanteeseen, kun rinnalle on nostettu ns. halpismerkki. Myös Evillä olisi saattanut olla tässä saumaa ellei omistajanvaihdos olisi juuri sekoittanut kuvioita. Kotimainen valmistaja lienee ollut Hankkijan valinnoissa melko korkealla oleva kriteeri.
-
kornos kai liian kallis tuohon konseptiin kun tanskan pojat haluaa enemmän katetta ja paljon myyntiä. tuossa virmassa on vain jotain pielessä mutta mitä...?
-
Nettikoneessa on uusien palmsien myyjiä pilvin pimein – suoraostopaikkakin on vielä.
-
Hankkian/ agrimarketin tai mikälienee tuntien ei ole kovin pitkään kilpailevia myyjiä tuotteelle.
-
Kuinkakohan iso tulevaisuudessa enää on jonkun metsäyhdistelmän edustuksen merkitys. Alkaa mennä homma siihen suuntaan että on joko tosi kalliita (kesla) ja laadukkaita kärryjä taikka sitten halpoja isäntälinjan vaihtoehtoja.
Esimerkiksi toi koon uus kärry on aika halpa muihin verrattuna ja kuitenkin suht laadukkaan oloinen paketti.
-
eepeen agrithan on palmssia myynyt jo jonkun vuoden.
-
Kyllä tuon melkein sai arvata, että se on Palms. Melko sekava myyntikenttä on nyt tuolla merkillä. Luulen että hankkija yrittää saada yksinmyyntioikeuden. Eiköhän se isolta firmalta onnistu. Kauheasti ei passaa hintojakaan nostella. Sitten ollaan muiden tasolla ainakin keskikokoisessa sarjassa. Kesla tietysti menee omia teitään. Sitä ostaa kuka pystyy ::)
Koon systeemiä olen ihmetellyt, miksi ottaa toinen merkki rinnalle. Olisivat keskittyneet edes Nokan myyntiin täysillä.
Kova pudotuspeli käynnissä. Tarjontaa on mutta menekkiä ei taida olla tarpeeksi kenelläkään.
-
Nettikoneessa on uusien palmsien myyjiä pilvin pimein – suoraostopaikkakin on vielä.
Tehtaan suoramyynti on kyllä, mutta ei siinä ole oikeastaan kuin alvihyöty. Hinnat so***** muuten myyjien kanssa. Ei isoja eroja. Toki jos nyt ei ihan viimeaikoina ole meno muuttunut tuon osalta.
-
Vanaha juttu ;D
-
Kysyin taannoin konemyyjältä vihjettä tulevasta merkistä. Totesi, että ei ole vielä tietoa, mutta on se mikä tahansa, niin sillä hetkellä kun siitä ilmoitetaan, siitä tulee maailman paras merkki... :)
-
mutta nyt kun kattelin niin onpa kerrankin maailmanmerkki... viime vuonna 1700 kärrikuormainyhistelmää tehny, joten taitaa olla aika kova kilpailija markkinoilla kun miettii millä hinnoilla nuo myy! työnjälki on aikas hyvää verraten suomalaiseen työhön... saa nähä mikä markkinaosuus ens vuonna?
-
viime vuonna 1700 kärrikuormainyhistelmää tehny
Tulee paljon reklamaatioo... ;D
-
ei ehkä tule. on jälki jopa parempaa...
-
Kai me Keslassa kuitenkin pysytään... ???
-
Paikallisen epeen pihassa oli tuo 670 palms ja kärry ,on siinä kehittämistä vielä ei voi samana päivänä puhua noista kotimaisten kanssa. Letkutukset oli lapsellisia ja koura oli tosi hipposten korvien varassa puomin päässä,kärryssä todella pienet pyörät ja telin kiinnitys oi oi sitähän kehuttiin KV testissä lenkkuu teli. :(
-
mutta nyt kun kattelin niin onpa kerrankin maailmanmerkki... viime vuonna 1700 kärrikuormainyhistelmää tehny, joten taitaa olla aika kova kilpailija markkinoilla kun miettii millä hinnoilla nuo myy! työnjälki on aikas hyvää verraten suomalaiseen työhön... saa nähä mikä markkinaosuus ens vuonna?
No laatu on noissa pilkeissä muutakin kuin pelkkä hitsisauman suoruus. Noissa metsävehkeissä on yllättävän paljon muuttujia ja en usko että Palms ihan vielä hanskaa kaikkea, vaikka onkin paljon parantanut laatuaan viimeisen 10 vuoden aikana. Eteläsuomalaiseksi valmistajaksi on kyllä suht innovatiivinen kun parkerin sähköohjaukset ja napamoottorivedot löytyy kuten kalleimmistakin merkeistä.
-
Palms taitaa olla useammassa keski-Euroopan maassa markkinajohtaja ja siellä kärryjen käyttö taitaa olla yleisempää kuin suomessa. Ei tollaista 1700 paketin kasaa pelkällä hinnalla myydä mihinkään. Siellä kun kuorma tehdään kannon vieressä ja saatetaan viedä siitä sahan pihaan asti...siksi varsinaiset metsäkoneet ei kaikille sovi.
-
Kronos päätyi myymään itse koneet toisaalta hyvä mutta mutta ei toisaalta,tosin vientiin menee
suurin osa.Kronos 5000 kuormain on kova luu.
-
Minkäslainen pilkki toi viistonninen on esim. Nisulan hakkuupään kanssa?
-
Minkäslainen pilkki toi viistonninen on esim. Nisulan hakkuupään kanssa?
Valtrahan niitä myi monen monta vuotta eli käytössä on varmaan kymmeniä ympäri Suomee.
-
mutta nyt kun kattelin niin onpa kerrankin maailmanmerkki... viime vuonna 1700 kärrikuormainyhistelmää tehny, joten taitaa olla aika kova kilpailija markkinoilla kun miettii millä hinnoilla nuo myy! työnjälki on aikas hyvää verraten suomalaiseen työhön... saa nähä mikä markkinaosuus ens vuonna?
Niin no kannattaako vuosituotantomääriä tarkkaan tuijottaa. Onko lie mitään suurempaa merkitystä. Hyvää tavaraa voi tehdä pienemmilläkin määrillä.
Viron ja lähiympäristön markkinoille noita kai uppoaa melkoisesti. Pitävät tavallaan ns. kotimaisena merkkinä.
-
mutta nyt kun kattelin niin onpa kerrankin maailmanmerkki... viime vuonna 1700 kärrikuormainyhistelmää tehny, joten taitaa olla aika kova kilpailija markkinoilla kun miettii millä hinnoilla nuo myy! työnjälki on aikas hyvää verraten suomalaiseen työhön... saa nähä mikä markkinaosuus ens vuonna?
Niin no kannattaako vuosituotantomääriä tarkkaan tuijottaa. Onko lie mitään suurempaa merkitystä. Hyvää tavaraa voi tehdä pienemmilläkin määrillä.
Viron ja lähiympäristön markkinoille noita kai uppoaa melkoisesti. Pitävät tavallaan ns. kotimaisena merkkinä.
Eivätkä ole niin nirsoja miten letkut menee ja muutenkin heille uutta koko homma.
-
mutta nyt kun kattelin niin onpa kerrankin maailmanmerkki... viime vuonna 1700 kärrikuormainyhistelmää tehny, joten taitaa olla aika kova kilpailija markkinoilla kun miettii millä hinnoilla nuo myy! työnjälki on aikas hyvää verraten suomalaiseen työhön... saa nähä mikä markkinaosuus ens vuonna?
No laatu on noissa pilkeissä muutakin kuin pelkkä hitsisauman suoruus. Noissa metsävehkeissä on yllättävän paljon muuttujia ja en usko että Palms ihan vielä hanskaa kaikkea, vaikka onkin paljon parantanut laatuaan viimeisen 10 vuoden aikana. Eteläsuomalaiseksi valmistajaksi on kyllä suht innovatiivinen kun parkerin sähköohjaukset ja napamoottorivedot löytyy kuten kalleimmistakin merkeistä.
No, onko innovatiivisuutta laittaa Parkerin ohjaus ja Black Bruinit pyöriin :P
-
En nyt tiedä onko innovatiivinen just se oikea sana, mut kertoo se jotain sellaista valmistajasta että ainakin pyrkimys tuotteissa on hieman keskitasoa korkeammalle. Ja monet tykkää tuosta parkerista että se on parasta mitä on tarjolla, tiedä siitä sitten ? Keslassa toimi ainakin ihan mukavasti, sikäli kun noista mitään ymmärrän.
-
Toinoin aihetta sivuten että Keslassa on ainakin melko onnettomia ainevalintoja tehty :'( Onmeinaan menny monta sylinterinkiinnitys tappia ja kouran tappeja poikki :'( Sitten se pystypilari pyrkii herkästi nousemaan sieltä kääntövaihteesta ulos. Myös puomin murtumat on olleet kiusana. Niinja neet letkutukset/ putkitukset sais kanssa olla vähemmän puihin tarttuvia. Joten mielestäni ko sätöksen ns"laatu" ei korreloi tuota korkeampaa myyntihintaa.
Niin tuo minun kyseinen sätös on ainakin osoittanut että hinta eikohtaa laatuaan.
Mieluusti kokeilisin jotain muuta mutta nuo häkkyrät on senverran arvokkaita että ei ihan pikku hommiin viitti enään uutta laittaa. Kun kiutenkin onse mettäkone vielä tossa. Tosin se laitettaneen myyntiin lähiaikoina.
-
Toinoin aihetta sivuten että Keslassa on ainakin melko onnettomia ainevalintoja tehty :'( Onmeinaan menny monta sylinterinkiinnitys tappia ja kouran tappeja poikki :'( Sitten se pystypilari pyrkii herkästi nousemaan sieltä kääntövaihteesta ulos. Myös puomin murtumat on olleet kiusana. Niinja neet letkutukset/ putkitukset sais kanssa olla vähemmän puihin tarttuvia. Joten mielestäni ko sätöksen ns"laatu" ei korreloi tuota korkeampaa myyntihintaa.
Niin tuo minun kyseinen sätös on ainakin osoittanut että hinta eikohtaa laatuaan.
Mieluusti kokeilisin jotain muuta mutta nuo häkkyrät on senverran arvokkaita että ei ihan pikku hommiin viitti enään uutta laittaa. Kun kiutenkin onse mettäkone vielä tossa. Tosin se laitettaneen myyntiin lähiaikoina.
Kääntöjä on täällä hajonnut myös ei ehkä nuo pienet ole niin laadukkaita kuin 300 sarja vai missä nuo ongelmat ?
-
Toinoin aihetta sivuten että Keslassa on ainakin melko onnettomia ainevalintoja tehty :'( Onmeinaan menny monta sylinterinkiinnitys tappia ja kouran tappeja poikki :'( Sitten se pystypilari pyrkii herkästi nousemaan sieltä kääntövaihteesta ulos. Myös puomin murtumat on olleet kiusana. Niinja neet letkutukset/ putkitukset sais kanssa olla vähemmän puihin tarttuvia. Joten mielestäni ko sätöksen ns"laatu" ei korreloi tuota korkeampaa myyntihintaa.
Niin tuo minun kyseinen sätös on ainakin osoittanut että hinta eikohtaa laatuaan.
Mieluusti kokeilisin jotain muuta mutta nuo häkkyrät on senverran arvokkaita että ei ihan pikku hommiin viitti enään uutta laittaa. Kun kiutenkin onse mettäkone vielä tossa. Tosin se laitettaneen myyntiin lähiaikoina.
Kääntöjä on täällä hajonnut myös ei ehkä nuo pienet ole niin laadukkaita kuin 300 sarja vai missä nuo ongelmat ?
****** paljonko on käyttäjässä vikaa, juontokourana välillä näkee kuormaaja käytettävän,
Kun ei teho riitä pilkissä irrottamiseen/ nostamiseen, revitään traktorilla irti,
Koura kyllä pitää, parhaimmillaan käytetty näin pylväitten ajoon.....
-
Toinoin aihetta sivuten että Keslassa on ainakin melko onnettomia ainevalintoja tehty :'( Onmeinaan menny monta sylinterinkiinnitys tappia ja kouran tappeja poikki :'( Sitten se pystypilari pyrkii herkästi nousemaan sieltä kääntövaihteesta ulos. Myös puomin murtumat on olleet kiusana. Niinja neet letkutukset/ putkitukset sais kanssa olla vähemmän puihin tarttuvia. Joten mielestäni ko sätöksen ns"laatu" ei korreloi tuota korkeampaa myyntihintaa.
Niin tuo minun kyseinen sätös on ainakin osoittanut että hinta eikohtaa laatuaan.
Mieluusti kokeilisin jotain muuta mutta nuo häkkyrät on senverran arvokkaita että ei ihan pikku hommiin viitti enään uutta laittaa. Kun kiutenkin onse mettäkone vielä tossa. Tosin se laitettaneen myyntiin lähiaikoina.
Kääntöjä on täällä hajonnut myös ei ehkä nuo pienet ole niin laadukkaita kuin 300 sarja vai missä nuo ongelmat ?
Punainen vai musta/harmaa sarja?
-
Nii tosiaan on punanen komukka väri siis ja laatu ;D On kait 597 eli se missä olise 10bar korkeempi käyttöpaine ;D. Joo epsillonia vai mikäsenyt oli on niin tekis mieli. Mutta köyhä jää ilman ;D
-
Joo, sitä vaan, että nämäkin vehkeet kehittyy koko ajan ja vaikka minulla on uudempi musta/harmaa, niin sekin on jo vanhanaikainen tähän uusimpaan verrattuna.
-
Joo, sitä vaan, että nämäkin vehkeet kehittyy koko ajan ja vaikka minulla on uudempi musta/harmaa, niin sekin on jo vanhanaikainen tähän uusimpaan verrattuna.
Tokkiinsa kehittyy ja pitäkin, mutta se eipoista tosiasiaa että vanhemmassa oli sanomista ::)
Niin semmonen hieman halvempi olis aikanaan ollu paljon riuskempi :-X mut tommosen ukko sitte osti :-\
-
Se on totta, että aina kuuluu sanoa, jos hajoaa. Mutta se olisi kiva tietää kohdistuuko vika johonkin mallisarjaan, omaa kalustoa silmällä pitäen, ei toi asia minua sinänsä muuten kiinnosta.
-
Hei, jos miettii Kronoksen 5000 tasoista laitetta, niin kysyisin mieluummin jo Cranabia.
-
näis mettäkuormaimis ja muuallaki ns maatalouskalustos on tullu aina vain enemmän esille murtumat halkeama yms ja miks musta tuntuu että se on nyt uusis hyvis teräslaaruus se vika.. liika kovia näihin kohteisiin joiden pitäisi joustaakki kuitenki? tottahan ne pöyrällä saa paremmiksi ja kevyemmiksi mutta enemmän on halkeamia yms..
"paskarauran" aikahan vaikka painua oliki mutta kesti nämä aisat ja puomit erilailla, suurimmat syyt sen ajan katkiamisihin oli muus suunnittelus, hitsauksien lopetukset, terävät palkin ohennukset yms mikä nyt ymmärretähän erilailla..
just kattelin tutun kamionin lumikauhaa, ei oo huulilevyäkää viä vaihrettu tuskin kulunukkaa viä mutta soviteosat poikki ja halkeamia mones kohtaa..
samoin on monis "kotimaisis" muiski konehis..
että sillai en vierasta vaikka olis muualla tehtyjä "huonommasta" raurasta olevia eteläisestä etelä-suomesta..
sassi nuista letkutuksista mainitti niin kyllähän nuos mitä mäki oon pirelly ja kattellu niin ei se kuuluisa merkki kotimaisenakaan takaa että siä olis kaikki ok.. on niitä vuores toisiinsa hinkattuja vaihrettu usiee nippu..
-
Hei, jos miettii Kronoksen 5000 tasoista laitetta, niin kysyisin mieluummin jo Cranabia.
5000 ainutlaatuinen ominaisuus taitaa olla vakiomallistoon kuuluva erittäin lyhyellä pääpuomilla oleva perusversio. Aika näpäkkä giljotiinikouran tai hakkuupään kanssa, eikä runkosovitteisena tuu keulatelineestä pitkälle eteen. Oli tuttavalla yksi tärkä ominaisuus.
-
Hei, jos miettii Kronoksen 5000 tasoista laitetta, niin kysyisin mieluummin jo Cranabia.
5000 ainutlaatuinen ominaisuus taitaa olla vakiomallistoon kuuluva erittäin lyhyellä pääpuomilla oleva perusversio. Aika näpäkkä giljotiinikouran tai hakkuupään kanssa, eikä runkosovitteisena tuu keulatelineestä pitkälle eteen. Oli tuttavalla yksi tärkä ominaisuus.
Tää vaikutti mullaki valintaan. Sopii sisätiloissaki mättämään paremmin vaikka on korkee torni.
-
näis mettäkuormaimis ja muuallaki ns maatalouskalustos on tullu aina vain enemmän esille murtumat halkeama yms ja miks musta tuntuu että se on nyt uusis hyvis teräslaaruus se vika.. liika kovia näihin kohteisiin joiden pitäisi joustaakki kuitenki? tottahan ne pöyrällä saa paremmiksi ja kevyemmiksi mutta enemmän on halkeamia yms..
"paskarauran" aikahan vaikka painua oliki mutta kesti nämä aisat ja puomit erilailla, suurimmat syyt sen ajan katkiamisihin oli muus suunnittelus, hitsauksien lopetukset, terävät palkin ohennukset yms mikä nyt ymmärretähän erilailla..
just kattelin tutun kamionin lumikauhaa, ei oo huulilevyäkää viä vaihrettu tuskin kulunukkaa viä mutta soviteosat poikki ja halkeamia mones kohtaa..
samoin on monis "kotimaisis" muiski konehis..
että sillai en vierasta vaikka olis muualla tehtyjä "huonommasta" raurasta olevia eteläisestä etelä-suomesta..
sassi nuista letkutuksista mainitti niin kyllähän nuos mitä mäki oon pirelly ja kattellu niin ei se kuuluisa merkki kotimaisenakaan takaa että siä olis kaikki ok.. on niitä vuores toisiinsa hinkattuja vaihrettu usiee nippu..
Ettei nyt vaan olisi vikaa joko suunnittelussa tai valmistuksessa, ei tavarassa... Houkutus on iso tehdä vielä ohkasemmasta tavarasta kun kerta on kestävää, no liian ohut ei vaan kestä. Tai sitten jos saumat ratkeaa niin onko hitsattu oikein, suurlujuusteräksillä ainakin kannattaa seurata hitsausohjeita. Samaten taivutussäteet kovilla laaduilla, jotkut taipuu paremmin kuin toiset.
Ainakin yksi SSAB:n hitsari meinasi että esim. kauhassa on hyvä tehdä runko ja sovitteet weldoxista joka joustaa hyvin ja sitten kulutusosat hardoxista.
Meinaan tällä sitä, että ei taida näissä ratkenneissa koneissa olla valmistajalla suunnittelu tai tuotanto ihan ajan tasalla, uusien teräslaatujen käyttö vaatii paneutumista. Paljon tehdään maailmalla koneita näistä laaduista ja on saatu kestämään, ei esim. nosturipuomeja enää tehdä mistään viiskakkosesta. Oisko sitten kotimaisten tai eteläsuomalaisten parasta pysyä näissä pehmoisissa teräksissä? :D
-
näis mettäkuormaimis ja muuallaki ns maatalouskalustos on tullu aina vain enemmän esille murtumat halkeama yms ja miks musta tuntuu että se on nyt uusis hyvis teräslaaruus se vika.. liika kovia näihin kohteisiin joiden pitäisi joustaakki kuitenki? tottahan ne pöyrällä saa paremmiksi ja kevyemmiksi mutta enemmän on halkeamia yms..
"paskarauran" aikahan vaikka painua oliki mutta kesti nämä aisat ja puomit erilailla, suurimmat syyt sen ajan katkiamisihin oli muus suunnittelus, hitsauksien lopetukset, terävät palkin ohennukset yms mikä nyt ymmärretähän erilailla..
just kattelin tutun kamionin lumikauhaa, ei oo huulilevyäkää viä vaihrettu tuskin kulunukkaa viä mutta soviteosat poikki ja halkeamia mones kohtaa..
samoin on monis "kotimaisis" muiski konehis..
että sillai en vierasta vaikka olis muualla tehtyjä "huonommasta" raurasta olevia eteläisestä etelä-suomesta..
sassi nuista letkutuksista mainitti niin kyllähän nuos mitä mäki oon pirelly ja kattellu niin ei se kuuluisa merkki kotimaisenakaan takaa että siä olis kaikki ok.. on niitä vuores toisiinsa hinkattuja vaihrettu usiee nippu..
Ettei nyt vaan olisi vikaa joko suunnittelussa tai valmistuksessa, ei tavarassa... Houkutus on iso tehdä vielä ohkasemmasta tavarasta kun kerta on kestävää, no liian ohut ei vaan kestä. Tai sitten jos saumat ratkeaa niin onko hitsattu oikein, suurlujuusteräksillä ainakin kannattaa seurata hitsausohjeita. Samaten taivutussäteet kovilla laaduilla, jotkut taipuu paremmin kuin toiset.
Ainakin yksi SSAB:n hitsari meinasi että esim. kauhassa on hyvä tehdä runko ja sovitteet weldoxista joka joustaa hyvin ja sitten kulutusosat hardoxista.
Meinaan tällä sitä, että ei taida näissä ratkenneissa koneissa olla valmistajalla suunnittelu tai tuotanto ihan ajan tasalla, uusien teräslaatujen käyttö vaatii paneutumista. Paljon tehdään maailmalla koneita näistä laaduista ja on saatu kestämään, ei esim. nosturipuomeja enää tehdä mistään viiskakkosesta. Oisko sitten kotimaisten tai eteläsuomalaisten parasta pysyä näissä pehmoisissa teräksissä? :D
Jotain suurlujuusteräksiin luottamisesta kertoo esim. uudemmat Logmerin motonosturit. Tais 1500 kilon painosta lähteä 200 kiloa kun rauta vaihdettiin parempaan. Mutta vaatii myös tietoa ja taitoa osien liittämisestä.
Siihen miinaan on saattaneet monet kiinalaisvirmat mennä, ensin on kopioitu suurlujuustavarasta valmistettu tuote ja väännetty normiraudasta samoilla vahvuuksilla...
-
näis mettäkuormaimis ja muuallaki ns maatalouskalustos on tullu aina vain enemmän esille murtumat halkeama yms ja miks musta tuntuu että se on nyt uusis hyvis teräslaaruus se vika.. liika kovia näihin kohteisiin joiden pitäisi joustaakki kuitenki? tottahan ne pöyrällä saa paremmiksi ja kevyemmiksi mutta enemmän on halkeamia yms..
"paskarauran" aikahan vaikka painua oliki mutta kesti nämä aisat ja puomit erilailla, suurimmat syyt sen ajan katkiamisihin oli muus suunnittelus, hitsauksien lopetukset, terävät palkin ohennukset yms mikä nyt ymmärretähän erilailla..
just kattelin tutun kamionin lumikauhaa, ei oo huulilevyäkää viä vaihrettu tuskin kulunukkaa viä mutta soviteosat poikki ja halkeamia mones kohtaa..
samoin on monis "kotimaisis" muiski konehis..
että sillai en vierasta vaikka olis muualla tehtyjä "huonommasta" raurasta olevia eteläisestä etelä-suomesta..
sassi nuista letkutuksista mainitti niin kyllähän nuos mitä mäki oon pirelly ja kattellu niin ei se kuuluisa merkki kotimaisenakaan takaa että siä olis kaikki ok.. on niitä vuores toisiinsa hinkattuja vaihrettu usiee nippu..
Ettei nyt vaan olisi vikaa joko suunnittelussa tai valmistuksessa, ei tavarassa... Houkutus on iso tehdä vielä ohkasemmasta tavarasta kun kerta on kestävää, no liian ohut ei vaan kestä. Tai sitten jos saumat ratkeaa niin onko hitsattu oikein, suurlujuusteräksillä ainakin kannattaa seurata hitsausohjeita. Samaten taivutussäteet kovilla laaduilla, jotkut taipuu paremmin kuin toiset.
Ainakin yksi SSAB:n hitsari meinasi että esim. kauhassa on hyvä tehdä runko ja sovitteet weldoxista joka joustaa hyvin ja sitten kulutusosat hardoxista.
Meinaan tällä sitä, että ei taida näissä ratkenneissa koneissa olla valmistajalla suunnittelu tai tuotanto ihan ajan tasalla, uusien teräslaatujen käyttö vaatii paneutumista. Paljon tehdään maailmalla koneita näistä laaduista ja on saatu kestämään, ei esim. nosturipuomeja enää tehdä mistään viiskakkosesta. Oisko sitten kotimaisten tai eteläsuomalaisten parasta pysyä näissä pehmoisissa teräksissä? :D
no juurikin että oikia värkki vääräs paikas vaiko väärä värkki oikias paikas?? ilimaasu tuli vain taas väärin.. sama asia..
hyvä esimerkki on cabe ja ainaki vanhemmat mallit ~03.. alakuperäänen kammiorungon päällystäkotelo meni aiva railoohin, tein 52 vähä erimoisin pokkauksin uuren niin sen jälkehen ei oo hitsattu yhtäkää railua.. terärumpu on kumminki sama ja samallai ajetahan..
pienkuormaamis tuli sama asia esille teräslaarun vaihrokses, ei riittäny ohennus suunnittelus vaan erehryskokemuksen kautta muut muutokset pyöristykset vahvikkeet yms.
mutta noloompiki suunnittelija pärjää normirauran kans.. sillä mainittin tuon paljon turhia parjatun eteläisen etelä-suomen..
-
näis mettäkuormaimis ja muuallaki ns maatalouskalustos on tullu aina vain enemmän esille murtumat halkeama yms ja miks musta tuntuu että se on nyt uusis hyvis teräslaaruus se vika.. liika kovia näihin kohteisiin joiden pitäisi joustaakki kuitenki? tottahan ne pöyrällä saa paremmiksi ja kevyemmiksi mutta enemmän on halkeamia yms..
"paskarauran" aikahan vaikka painua oliki mutta kesti nämä aisat ja puomit erilailla, suurimmat syyt sen ajan katkiamisihin oli muus suunnittelus, hitsauksien lopetukset, terävät palkin ohennukset yms mikä nyt ymmärretähän erilailla..
just kattelin tutun kamionin lumikauhaa, ei oo huulilevyäkää viä vaihrettu tuskin kulunukkaa viä mutta soviteosat poikki ja halkeamia mones kohtaa..
samoin on monis "kotimaisis" muiski konehis..
että sillai en vierasta vaikka olis muualla tehtyjä "huonommasta" raurasta olevia eteläisestä etelä-suomesta..
sassi nuista letkutuksista mainitti niin kyllähän nuos mitä mäki oon pirelly ja kattellu niin ei se kuuluisa merkki kotimaisenakaan takaa että siä olis kaikki ok.. on niitä vuores toisiinsa hinkattuja vaihrettu usiee nippu..
Ettei nyt vaan olisi vikaa joko suunnittelussa tai valmistuksessa, ei tavarassa... Houkutus on iso tehdä vielä ohkasemmasta tavarasta kun kerta on kestävää, no liian ohut ei vaan kestä. Tai sitten jos saumat ratkeaa niin onko hitsattu oikein, suurlujuusteräksillä ainakin kannattaa seurata hitsausohjeita. Samaten taivutussäteet kovilla laaduilla, jotkut taipuu paremmin kuin toiset.
Ainakin yksi SSAB:n hitsari meinasi että esim. kauhassa on hyvä tehdä runko ja sovitteet weldoxista joka joustaa hyvin ja sitten kulutusosat hardoxista.
Meinaan tällä sitä, että ei taida näissä ratkenneissa koneissa olla valmistajalla suunnittelu tai tuotanto ihan ajan tasalla, uusien teräslaatujen käyttö vaatii paneutumista. Paljon tehdään maailmalla koneita näistä laaduista ja on saatu kestämään, ei esim. nosturipuomeja enää tehdä mistään viiskakkosesta. Oisko sitten kotimaisten tai eteläsuomalaisten parasta pysyä näissä pehmoisissa teräksissä? :D
Jotain suurlujuusteräksiin luottamisesta kertoo esim. uudemmat Logmerin motonosturit. Tais 1500 kilon painosta lähteä 200 kiloa kun rauta vaihdettiin parempaan. Mutta vaatii myös tietoa ja taitoa osien liittämisestä.
Siihen miinaan on saattaneet monet kiinalaisvirmat mennä, ensin on kopioitu suurlujuustavarasta valmistettu tuote ja väännetty normiraudasta samoilla vahvuuksilla...
tätä on näkyny myös kotitarve kopioos.. hauskan näköösiä hesekopiosiivet ropellina ;)
-
no juurikin että oikia värkki vääräs paikas vaiko väärä värkki oikias paikas?? ilimaasu tuli vain taas väärin.. sama asia..
hyvä esimerkki on cabe ja ainaki vanhemmat mallit ~03.. alakuperäänen kammiorungon päällystäkotelo meni aiva railoohin, tein 52 vähä erimoisin pokkauksin uuren niin sen jälkehen ei oo hitsattu yhtäkää railua.. terärumpu on kumminki sama ja samallai ajetahan..
pienkuormaamis tuli sama asia esille teräslaarun vaihrokses, ei riittäny ohennus suunnittelus vaan erehryskokemuksen kautta muut muutokset pyöristykset vahvikkeet yms.
mutta noloompiki suunnittelija pärjää normirauran kans.. sillä mainittin tuon paljon turhia parjatun eteläisen etelä-suomen..
Ok, samaa asiaa tarkoitettiin. Ei se superterästen käyttö ole mikään autuaaksi tekevä asia, turha niitä on kaikkialle tunkea. Viiskakkonen eli S355 on kuitenkin se koneenrakennuksen perusteräs vielä pitkään, hyvä käsitellä eikä "yllättäviä" ominaisuuksia, sen käyttäytyminen osataan kokemuksesta.
Ehkä paras paikka lujille teräksille siellä missä painonsäästö on suurin, ei auta yhtään jos tonnin osa kevenee parikymmentä kiloa. Esim. nosturit hyvä kohde jos saadaan 1500 kilosta 200 kiloa pois.
-
Alkaa monessa kuormaajassa puomit olemaan Optim 650 ja vastaavaa terästä. Muotoilulla voi hakea lujuutta ja toisaalta nipsasta aavistus ainevahvuudesta pois. Mutta rajansa siinäkin. Esim. Nokan 7 kulmainen nostopuomi ja vain yksi hitsisauma puomin päällä.
Melkoinen painoero vastaavan kokoiseen virolaiseen. Ettei peräti 300 kg luokkaa ollut kokonaisuudessaan, joka on jo paljon ::)
-
Hei, jos miettii Kronoksen 5000 tasoista laitetta, niin kysyisin mieluummin jo Cranabia.
5000 ainutlaatuinen ominaisuus taitaa olla vakiomallistoon kuuluva erittäin lyhyellä pääpuomilla oleva perusversio. Aika näpäkkä giljotiinikouran tai hakkuupään kanssa, eikä runkosovitteisena tuu keulatelineestä pitkälle eteen. Oli tuttavalla yksi tärkä ominaisuus.
Se on mitoiltaan juuri kuin Evi eli sopii hyvin harvennuspuun ajoon puomi sopii sivulle todella hyvin jota ominaisuutta ei kaikissa ole ja korkea torni se on hyvä se tahtoo pikkuryssän vehkeissä olla ja muissakin liian matala..
-
Alkaa monessa kuormaajassa puomit olemaan Optim 650 ja vastaavaa terästä. Muotoilulla voi hakea lujuutta ja toisaalta nipsasta aavistus ainevahvuudesta pois. Mutta rajansa siinäkin. Esim. Nokan 7 kulmainen nostopuomi ja vain yksi hitsisauma puomin päällä.
Melkoinen painoero vastaavan kokoiseen virolaiseen. Ettei peräti 300 kg luokkaa ollut kokonaisuudessaan, joka on jo paljon ::)
Hmm, ehkä ovat sitten tutkineet että tuo on hyvä rakenne, ihmetyttää vain sauman laittaminen puomin päälle; sinnehän se suurin veto tulee nostotilanteessa.
Useimmissa ammattipilkeissä hitsisaumat on sivuilla missä voimat on pienimmät, palkin yläosaan tulee veto ja alaosaan puristus. Samasta syystä sylinterien korvat hitsattu keskelle puomia.
Näin tehtynä puomi joustaa enemmän repeämättä.
-
Alkaa monessa kuormaajassa puomit olemaan Optim 650 ja vastaavaa terästä. Muotoilulla voi hakea lujuutta ja toisaalta nipsasta aavistus ainevahvuudesta pois. Mutta rajansa siinäkin. Esim. Nokan 7 kulmainen nostopuomi ja vain yksi hitsisauma puomin päällä.
Melkoinen painoero vastaavan kokoiseen virolaiseen. Ettei peräti 300 kg luokkaa ollut kokonaisuudessaan, joka on jo paljon ::)
Hmm, ehkä ovat sitten tutkineet että tuo on hyvä rakenne, ihmetyttää vain sauman laittaminen puomin päälle; sinnehän se suurin veto tulee nostotilanteessa.
Useimmissa ammattipilkeissä hitsisaumat on sivuilla missä voimat on pienimmät, palkin yläosaan tulee veto ja alaosaan puristus. Samasta syystä sylinterien korvat hitsattu keskelle puomia.
Näin tehtynä puomi joustaa enemmän repeämättä.
Tuossa Foresterin toteutus, tuntuu fiksulta. Eikä ole korjailla tarvinnut. Hitsattu kiinni ainoastaan isojen kolmioaukkojen reunoista, puomin kylkien keskelle.
Tuo on sen verran iäkäs jo että materiaaleissa ei mitään eksoottista liene mutta kestävä se on silti. Ei ehkä kevyin mahdollinen...
-
tossa on saattannu olla sekin että suunnittelija on hieman tietänytkin asioista eikä vaan luottannu tietokoneen puhtaisiin laskelmiin... noi aikasemman päivän teokset on yleensä joko kestäviä tahi sitten ei!
-
"Vanhan liiton" suunnittelijoilla ei ollu saatavilla mitään erikoisrautoja mutta kun kokemuksesta tiesivät miten kannattaa tehdä että saa kestävän niin yleensä hyvä tuli. Ei tosin aina ja ei kaikilta...
Sama tuossa Nokan tapauksessa, onhan Nokka tehnyt nostureita jo pitkään, tuohan voi olla tosi hyvä, pari vuotta kesti suunnitella:
http://maatilanpirkka.fi/fi/node/732
Meneehän noita nostureita rikki silloin tällöin mutta olisiko se tavallisin rikki mennyt maatilapilkki se hiukan vanhempi malli... eli tarkemmin muisteltuna se 20 tai 30 vuotta vanha jolla on nostettu jo kuutio jos toinenkin ja ehkä siten "hiukan" väsynyt sieltä täältä?
-
"Vanhan liiton" suunnittelijoilla ei ollu saatavilla mitään erikoisrautoja mutta kun kokemuksesta tiesivät miten kannattaa tehdä että saa kestävän niin yleensä hyvä tuli. Ei tosin aina ja ei kaikilta...
Sama tuossa Nokan tapauksessa, onhan Nokka tehnyt nostureita jo pitkään, tuohan voi olla tosi hyvä, pari vuotta kesti suunnitella:
http://maatilanpirkka.fi/fi/node/732
Meneehän noita nostureita rikki silloin tällöin mutta olisiko se tavallisin rikki mennyt maatilapilkki se hiukan vanhempi malli... eli tarkemmin muisteltuna se 20 tai 30 vuotta vanha jolla on nostettu jo kuutio jos toinenkin ja ehkä siten "hiukan" väsynyt sieltä täältä?
Ruskeat ja oranssit nokat eivät tervettä päivää nähneet,paitsi ladossa.
-
Viimeiset punaiset Nokat alkoivat jo olla kestäviä, varmaan tekivät muutokset jo ennen värinvaihtoa.
Oman Nokan pilkin hankinnassa kävi kuten Varjon tapauksessa. Luulin että isä puheli huumorilla metsäyhdistelmän hommaamisesta aikoinaan, mut niinhän se olikin yhtenä päivänä 6400 pro yhdistelmä pihassa :D Olishan siihen voinut hieman enemmän sitten panostaa ominaisuuksiin, mutta silloin ois voinut hintakin pompata 58000 verollisesta markasta.
Tästäkin pätkähti puomin korvakkeet poikki noin 15 vuoden iässä, mut en pidä silti huonona kun käyttöäkin ollut suhteellisen paljon.
En kyl tuon jatkopuomin kestävyydestä olis huolissani, yhtään jatkopuomin katkeamista en tiedä tapahtuneen vaikka ovatkin perinteistä mallia
-
Tuossa kaverin kanssa hiukan aikaa sitten vertailtiin noita omia "pilkkejä" puhelimen välityksellä. En tiedä minkä merkkinen kaverin hiioppi on, mutta luokkaa 7-8 m on ulottuvuus. Suunnilleen samat käytännön nostovoimat tuntuivat olevan kuin meikäläisen Lokomon Fiskars/Logliftissä, jossa ulottuvuus lienee 10 m paikkeilla. Painoa on tietysti vanhassa ulottuvassa nosturissa enempi kuin pienemmässä, joten sekin syö käytännön voimia jonkun verran. Mutta luulen, että "viritysaste" on hiukan matalampi tuossa Fiskarsissa eli on tehty isommalla varmuuskertoimella ja ammattikäyttöön. Pienemmät voimat suhteessa raudan paksuuteen. Jos tuollaisella maatila- tai puoliammattilaispilkillä kauhottaisiin samoja määriä kuin ammattivehkeillä, niin ei montaa talvea tartteis ajella, kun kone olis aivan loppu.
Toki ne uudet teräkset on hyviä, mutta "nuukuus ja ahneus" samalla hetkellä pakottaa suunnittelijan niistämään vielä ihan pikkuisen hinnan pitämiseksi kurissa, jolloin se heikko paikka jää. Lisäksi nuo suunnitteluohjelmat ovat kyllä hyviä, mutta käytännön tilanteissa voi tulla vielä yllättäviä kuormituksia, joita ohjelma ei välttämättä osaa mallintaa. Sen takia pitäisi pitää kiinni siitä varmuuskertoimesta, mutta onko loppuasiakas valmis maksamaan siitä.
-
Tuossa kaverin kanssa hiukan aikaa sitten vertailtiin noita omia "pilkkejä" puhelimen välityksellä. En tiedä minkä merkkinen kaverin hiioppi on, mutta luokkaa 7-8 m on ulottuvuus. Suunnilleen samat käytännön nostovoimat tuntuivat olevan kuin meikäläisen Lokomon Fiskars/Logliftissä, jossa ulottuvuus lienee 10 m paikkeilla. Painoa on tietysti vanhassa ulottuvassa nosturissa enempi kuin pienemmässä, joten sekin syö käytännön voimia jonkun verran. Mutta luulen, että "viritysaste" on hiukan matalampi tuossa Fiskarsissa eli on tehty isommalla varmuuskertoimella ja ammattikäyttöön. Pienemmät voimat suhteessa raudan paksuuteen. Jos tuollaisella maatila- tai puoliammattilaispilkillä kauhottaisiin samoja määriä kuin ammattivehkeillä, niin ei montaa talvea tartteis ajella, kun kone olis aivan loppu.Nyt ihmetyttää miksi sen pitäisi kestää kun on eri hommiin tehty ja hiukan eri hintainen ?
Toki ne uudet teräkset on hyviä, mutta "nuukuus ja ahneus" samalla hetkellä pakottaa suunnittelijan niistämään vielä ihan pikkuisen hinnan pitämiseksi kurissa, jolloin se heikko paikka jää. Lisäksi nuo suunnitteluohjelmat ovat kyllä hyviä, mutta käytännön tilanteissa voi tulla vielä yllättäviä kuormituksia, joita ohjelma ei välttämättä osaa mallintaa. Sen takia pitäisi pitää kiinni siitä varmuuskertoimesta, mutta onko loppuasiakas valmis maksamaan siitä.
-
Tuossa kaverin kanssa hiukan aikaa sitten vertailtiin noita omia "pilkkejä" puhelimen välityksellä. En tiedä minkä merkkinen kaverin hiioppi on, mutta luokkaa 7-8 m on ulottuvuus. Suunnilleen samat käytännön nostovoimat tuntuivat olevan kuin meikäläisen Lokomon Fiskars/Logliftissä, jossa ulottuvuus lienee 10 m paikkeilla. Painoa on tietysti vanhassa ulottuvassa nosturissa enempi kuin pienemmässä, joten sekin syö käytännön voimia jonkun verran. Mutta luulen, että "viritysaste" on hiukan matalampi tuossa Fiskarsissa eli on tehty isommalla varmuuskertoimella ja ammattikäyttöön. Pienemmät voimat suhteessa raudan paksuuteen. Jos tuollaisella maatila- tai puoliammattilaispilkillä kauhottaisiin samoja määriä kuin ammattivehkeillä, niin ei montaa talvea tartteis ajella, kun kone olis aivan loppu.Nyt ihmetyttää miksi sen pitäisi kestää kun on eri hommiin tehty ja hiukan eri hintainen ?
Toki ne uudet teräkset on hyviä, mutta "nuukuus ja ahneus" samalla hetkellä pakottaa suunnittelijan niistämään vielä ihan pikkuisen hinnan pitämiseksi kurissa, jolloin se heikko paikka jää. Lisäksi nuo suunnitteluohjelmat ovat kyllä hyviä, mutta käytännön tilanteissa voi tulla vielä yllättäviä kuormituksia, joita ohjelma ei välttämättä osaa mallintaa. Sen takia pitäisi pitää kiinni siitä varmuuskertoimesta, mutta onko loppuasiakas valmis maksamaan siitä.
Ei tarvikaan kestää, ammattivehkeet on erikseen. Tuossa nyt tuli vain hyvin esille miten vanhakin malli voi olla hyvä ja kestävä kun on kestäväksi tehty. Nyt on ehkä enemmän kysymys siitä että millaisella varmuuskertoimella uudet maatilapilkit valmistetaan? Kuinka hyvin nämä uudet kestävät normikäyttöä ennen kuin ne on aivan loppu, 3 vuotta vai 5 vai 10 vai 15 jne. ? Yllättävässä tilanteessa jopa tuliterä ammattimallikin voi hajota kerrasta mutta miten hyvin nämä uudet mallit suurllujuusteräksestä vastustavat pitkän ajan väsymistä. Sylettäähän se jos alkaa ratkeamaan vaikka jo viiden vuoden päästä?
Siinä se vaara onkin, tehdään "vähän kevyempi" ja "vähän halvempi" kuin muilla ja avot: saadaan malli joka ei kestä niin hyvin kuin muilla. Sitä vaan ei tiennyt pilkkiä ostaessa. Kun ei hintakaan aina kerro totuutta.
-
Tuossa kaverin kanssa hiukan aikaa sitten vertailtiin noita omia "pilkkejä" puhelimen välityksellä. En tiedä minkä merkkinen kaverin hiioppi on, mutta luokkaa 7-8 m on ulottuvuus. Suunnilleen samat käytännön nostovoimat tuntuivat olevan kuin meikäläisen Lokomon Fiskars/Logliftissä, jossa ulottuvuus lienee 10 m paikkeilla. Painoa on tietysti vanhassa ulottuvassa nosturissa enempi kuin pienemmässä, joten sekin syö käytännön voimia jonkun verran. Mutta luulen, että "viritysaste" on hiukan matalampi tuossa Fiskarsissa eli on tehty isommalla varmuuskertoimella ja ammattikäyttöön. Pienemmät voimat suhteessa raudan paksuuteen. Jos tuollaisella maatila- tai puoliammattilaispilkillä kauhottaisiin samoja määriä kuin ammattivehkeillä, niin ei montaa talvea tartteis ajella, kun kone olis aivan loppu.Nyt ihmetyttää miksi sen pitäisi kestää kun on eri hommiin tehty ja hiukan eri hintainen ?
Toki ne uudet teräkset on hyviä, mutta "nuukuus ja ahneus" samalla hetkellä pakottaa suunnittelijan niistämään vielä ihan pikkuisen hinnan pitämiseksi kurissa, jolloin se heikko paikka jää. Lisäksi nuo suunnitteluohjelmat ovat kyllä hyviä, mutta käytännön tilanteissa voi tulla vielä yllättäviä kuormituksia, joita ohjelma ei välttämättä osaa mallintaa. Sen takia pitäisi pitää kiinni siitä varmuuskertoimesta, mutta onko loppuasiakas valmis maksamaan siitä.
Sähän taisit tuolla toisessa keskustelussa mainitakin, ettei mun juttuja oikein tajuta. :o Mekano tuossa edellä selventikin tuota mun ajatuksen juoksua.
Ja mitä tuohon hintaan tulee, ostin koneen aikanaan käytettynä 24 000 h mittarissa. Sillä rahalla ei olisi saanut kummoistakaan uutta kärry-nosturi -yhdistelmää puhumattakaan, että olisi pitänyt vetokonekin hankkia. Kolmisen tuhatta tuntia olen koneeseen ajellut, mutta nosturia ei ole tarvinnut korjailla muuten kuin letkujen osalta ja jalustan pultit on pitänyt vaihtaa siksi, että olivat väärän lujuisia. Nosturin osalta tunteja on vaikea arvioida, kun normaalin metsäajon lisäksi tampataan rehuaumaa, laitetaan salaojasoraa, kauhotaan kuivalantaa, kasataan paaleja, ruopataan ojaa jne. Eli aika paljon kuormaustyötä. Monesti just miettinyt sitä, kun noissa hiukan isommissa maatilapilkeissä on samat tai jopa isommat voimat kuin tuossa vanhassa ajokoneen kuormaimessa, että mikähän tässä on jujuna. Mutta kyllä se taitaa olla just se matalaviritteisyydestä johtuva kestävyys. En tiedä, kun ei ole kokemusta, että millaisissa ajomäärissä nuo maatilakuormaimet alkavat vaatia korjaavia toimenpiteitä muutoin kuin letkujen osalta. Joku muu osaa ehkä valaista siltä osin.
-
Kyllä tollasella maatilapilkillä saa tosi paljon mätätä puita ennen kuin se antautuu jostain. Kuitrnkin varsin monella tota kuormaajaa käytetään asioihin mihin se ei ole tarkoutettu ja silloin se myös rikotaan.
-
Kerran eräs kovettu konemies kertoi että kun ei ollut saanut maatilapilkillä jotain pölliä nostettua irti hangen sisästä. Oli sitten laittanut kouran kiinni puuhun ja lähtenyt vetämään traktorilla. Paska kuormain kun oli, niin oli käännöstä siinä touhussa hampaat hieman ottaneet itseensä ;D
Ja eihän ainakaan pienemmän pään metsäkonenosturit ole kuin n. 50 knm "tehoisia" mut kyllä niillä kaikki puut saa kyytiin niinkuin on tarkoitettukin.
-
Tuossa kaverin kanssa hiukan aikaa sitten vertailtiin noita omia "pilkkejä" puhelimen välityksellä. En tiedä minkä merkkinen kaverin hiioppi on, mutta luokkaa 7-8 m on ulottuvuus. Suunnilleen samat käytännön nostovoimat tuntuivat olevan kuin meikäläisen Lokomon Fiskars/Logliftissä, jossa ulottuvuus lienee 10 m paikkeilla. Painoa on tietysti vanhassa ulottuvassa nosturissa enempi kuin pienemmässä, joten sekin syö käytännön voimia jonkun verran. Mutta luulen, että "viritysaste" on hiukan matalampi tuossa Fiskarsissa eli on tehty isommalla varmuuskertoimella ja ammattikäyttöön. Pienemmät voimat suhteessa raudan paksuuteen. Jos tuollaisella maatila- tai puoliammattilaispilkillä kauhottaisiin samoja määriä kuin ammattivehkeillä, niin ei montaa talvea tartteis ajella, kun kone olis aivan loppu.Nyt ihmetyttää miksi sen pitäisi kestää kun on eri hommiin tehty ja hiukan eri hintainen ?
Toki ne uudet teräkset on hyviä, mutta "nuukuus ja ahneus" samalla hetkellä pakottaa suunnittelijan niistämään vielä ihan pikkuisen hinnan pitämiseksi kurissa, jolloin se heikko paikka jää. Lisäksi nuo suunnitteluohjelmat ovat kyllä hyviä, mutta käytännön tilanteissa voi tulla vielä yllättäviä kuormituksia, joita ohjelma ei välttämättä osaa mallintaa. Sen takia pitäisi pitää kiinni siitä varmuuskertoimesta, mutta onko loppuasiakas valmis maksamaan siitä.
Sähän taisit tuolla toisessa keskustelussa mainitakin, ettei mun juttuja oikein tajuta. :o Mekano tuossa edellä selventikin tuota mun ajatuksen juoksua.
Ja mitä tuohon hintaan tulee, ostin koneen aikanaan käytettynä 24 000 h mittarissa. Sillä rahalla ei olisi saanut kummoistakaan uutta kärry-nosturi -yhdistelmää puhumattakaan, että olisi pitänyt vetokonekin hankkia. Kolmisen tuhatta tuntia olen koneeseen ajellut, mutta nosturia ei ole tarvinnut korjailla muuten kuin letkujen osalta ja jalustan pultit on pitänyt vaihtaa siksi, että olivat väärän lujuisia. Nosturin osalta tunteja on vaikea arvioida, kun normaalin metsäajon lisäksi tampataan rehuaumaa, laitetaan salaojasoraa, kauhotaan kuivalantaa, kasataan paaleja, ruopataan ojaa jne. Eli aika paljon kuormaustyötä. Monesti just miettinyt sitä, kun noissa hiukan isommissa maatilapilkeissä on samat tai jopa isommat voimat kuin tuossa vanhassa ajokoneen kuormaimessa, että mikähän tässä on jujuna. Mutta kyllä se taitaa olla just se matalaviritteisyydestä johtuva kestävyys. En tiedä, kun ei ole kokemusta, että millaisissa ajomäärissä nuo maatilakuormaimet alkavat vaatia korjaavia toimenpiteitä muutoin kuin letkujen osalta. Joku muu osaa ehkä valaista siltä osin.
60 luvun alussa taloon tuli ensimmäinen kuormain ja oli ammattilaisten käyttämä Jonssi
,mutta oli siinäkin omat ongelmat vaikka oli "ammatti luokkaa ". Entisellä naapurilla on metsäkoneita ja sano että kesässä ajokoneen kuormaimen typerä kuski tuhoaa,eli käyttäjästä paljon riippuu oli sitten kyseessä "ammattilaisen " tai harrastajan kuormain.
-
Hyviä pointteja tullut esille, juuri se että eiköhän nämä maatilapilkit kestä kuormaamista aika lailla mutta sitten myös se että se väärinkäyttö rikkoo ne nopeasti, ammattimalli voi vastustaa väärinkäyttöä ehkä vähän pidempään mutta ei sekään mitä tahansa kestä. Riuhtominen ja repiminen aiheuttaa kuormituksia ihan ihme suuntaan ja iskukuormitukset laittaa saumat, tapit, holkit ym. lujille.
Lähinnä itseäni kiinnostaa se kuinka "optimoituja" nämä uudet harrastenosturit on rakenteen osalta, salliiko ne yhtään väärinkäyttöä vaan pitääkö ajaa silkkihansikkaat kädessä?
Jotkut vanhat nosturit kun oli hiukan varman päälle tehtyjä painon kustannuksella.
Suurlujuusteräksistä puheen ollen, tuossa on esimerkkinä eräs Oulun yliopiston diplomityö kyntöauran rakenteen parantamisesta missä runkoputki vaihettu optim 700-teräkseen:
http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201601141011.pdf
Paljon on asiaa enkä lukenut koko läpyskää läpi, mutta pari kohtaa yhteenvedosta pisti silmään:
- Hyvä liitosgeometria on tärkeä, eli vähän vaivaa pitää nähdä niihin osiin.
- Hitsausliitokset heikentävät väsymiskestävyyttä, eli hitsien kuormitusta pienemmäksi.
- Hitsin jälkikäsitely suurlujuusteräksellä voi parantaa väsymisluokitusta 2,5-kertasesti.
Onkohan kaikki pajat ihan ajan tasalla noiden terästen ja suunnittelun kanssa? Ja vaikka olisikin niin korjaushitsaus sitten käyttäjällä voi olla vähän niin ja näin.
-
Nykyajan koneiden heikkous ja vahvuus on tuo tietokoneella suunnittelu .
Tietokone ei osaa laskea kaikkea jos sinne ei ole ohjelmaan sitä laitettu.
Esimerkkinä voidaan pitää ulkolaisen niittomurskaimen runkoa joka alkoi antamaan periksi saranan kohdalta,kokenut kyläseppä harrastelija sanoi että aivan selvä suunnittelu virhe,mutta asiallisesti vahvistaen tuli todella hyvä. Miksi ei tehtaalla tehty jo sitä kohtaa kunnolla eipä tietenkään kun tietokone laski että kestää eikä insinöörit (nuoria juippeja) kokemuksen puutteen takia osanneet vaatia muuta.
-
Nykyajan koneiden heikkous ja vahvuus on tuo tietokoneella suunnittelu .
Tietokone ei osaa laskea kaikkea jos sinne ei ole ohjelmaan sitä laitettu.
Esimerkkinä voidaan pitää ulkolaisen niittomurskaimen runkoa joka alkoi antamaan periksi saranan kohdalta,kokenut kyläseppä harrastelija sanoi että aivan selvä suunnittelu virhe,mutta asiallisesti vahvistaen tuli todella hyvä. Miksi ei tehtaalla tehty jo sitä kohtaa kunnolla eipä tietenkään kun tietokone laski että kestää eikä insinöörit (nuoria juippeja) kokemuksen puutteen takia osanneet vaatia muuta.
miks piti ostaa ulkomailt?
-
Nykyajan koneiden heikkous ja vahvuus on tuo tietokoneella suunnittelu .
Tietokone ei osaa laskea kaikkea jos sinne ei ole ohjelmaan sitä laitettu.
Esimerkkinä voidaan pitää ulkolaisen niittomurskaimen runkoa joka alkoi antamaan periksi saranan kohdalta,kokenut kyläseppä harrastelija sanoi että aivan selvä suunnittelu virhe,mutta asiallisesti vahvistaen tuli todella hyvä. Miksi ei tehtaalla tehty jo sitä kohtaa kunnolla eipä tietenkään kun tietokone laski että kestää eikä insinöörit (nuoria juippeja) kokemuksen puutteen takia osanneet vaatia muuta.
Tämä tulee olemaan murhe vielä monissa muissakin asioissa, suunnittelijoilta puuttuu käytännön kokemus.
miks piti ostaa ulkomailt?
Pohjanmaaltahan ne kestävät niittomurskaimet tulee... vai miten se nyt meni? ;)
-
Nykyajan koneiden heikkous ja vahvuus on tuo tietokoneella suunnittelu .
Tietokone ei osaa laskea kaikkea jos sinne ei ole ohjelmaan sitä laitettu.
Esimerkkinä voidaan pitää ulkolaisen niittomurskaimen runkoa joka alkoi antamaan periksi saranan kohdalta,kokenut kyläseppä harrastelija sanoi että aivan selvä suunnittelu virhe,mutta asiallisesti vahvistaen tuli todella hyvä. Miksi ei tehtaalla tehty jo sitä kohtaa kunnolla eipä tietenkään kun tietokone laski että kestää eikä insinöörit (nuoria juippeja) kokemuksen puutteen takia osanneet vaatia muuta.
miks piti ostaa ulkomailt?
Ei ole minun koneita mutta yhteistyö tilan koneita.
-
mutta eihän nykyään taho olla mitään tietoa siitä missä mikäkin kone on tehty! vaikka suominimi!
-
Meillä on kahden tilan yhteisenä Patu 505 Patu 65-kärryn aisalla vm-89. Tuolla on ajettu paljon puuta laidasta laitaan,kuormattu paskat,kivet ja kannot sekä nosteltu suursäkkejä ennen etukuormainaikaa. Rehuaumat levitelty sekä kaivuvarustuksella mätetty hiekkaa,siivottu ojia ja tehty vähän salaojiakin. Moni nautakin kuopattu ennen Lauhaluoma-aikaa. Kattotuoleja nosteltu ja viljakierukoita siirrelty.
Kerran on käännön valurunko uusittu,torni vahvistettu alapäästään,sekä siirtopuomi ratkennut. Lisäksi puslia, muutama kouran tappi ja poronsarven nivelet kertaalleen.
Vaunuun uusittu telin laakerointi kerran,nyt pitäisi taas. Lisäksi yksiputkirakenteen kiertojäykkyys alkoi vähetä,niin hitsattiin pankkojen väleihin reunoille rhs putket,niin tuli topakka kärry. niin ja renkaat kertaalleen.
Kohtuullisena olen pitänyt remontteja ikään ja käyttömäärään nähden. Pikkuhiljaahan tuo alkaa väsymään,saa nähdä mitä aikanaan tilalle.
-
Kyllä noi mettävehkeet pelaa yllättävän hyvin, siihen nähden millaiset puupäät niitä käyttää.. ;D
-
Tottahan toki kuskilla on suuri merkitys minkä tahansa rakkineen kestävyyteen. Samoin toi suunnittelu. Moni kone kyllä osattais nykytietämyksellä ja materiaaleilla tehdä hyvin, mutta sitten tulee se euro, joka pilaa kaiken. Ekonomit pitäisi varmaan häätää pois noista tuotekehityshommista, kun aletaan säästämään liikaa. Vai onko se vika asiakkaissa, kun ei haluta maksaa mistään mitään, niin valmistajat joutuvat tinkimään kaikesta, että pysyvät hintakilpailussa mukana. Vai onko se sitä paljon puhuttua optimointia, nippa nappa riman yli vaikka rahkeet riittäisi reilumpaankin ylitykseen.
Tänään muuten jouduin hinaamaan tukkiautoa Lokomolla, kun olivat keksineet tulla hakemaan puut nyt, kun laanille menevä tie alkaa pahiten pehmetä. Vanhaksi koneeksi sitkeä ton tyyppisissä vetohommissa, jossa nopeus ei ratkaise. Riimut neljässä pyörässä ja puita hiukan kuormassa, niin eka vetoriimu antautui. Piti vajuttaa autoa lisää, jotta saatiin ketjut kestämään. Pitänee ostaa hiukan vahvempaa ketjua.
-
Tottahan toki kuskilla on suuri merkitys minkä tahansa rakkineen kestävyyteen. Samoin toi suunnittelu. Moni kone kyllä osattais nykytietämyksellä ja materiaaleilla tehdä hyvin, mutta sitten tulee se euro, joka pilaa kaiken. Ekonomit pitäisi varmaan häätää pois noista tuotekehityshommista, kun aletaan säästämään liikaa. Vai onko se vika asiakkaissa, kun ei haluta maksaa mistään mitään, niin valmistajat joutuvat tinkimään kaikesta, että pysyvät hintakilpailussa mukana. Vai onko se sitä paljon puhuttua optimointia, nippa nappa riman yli vaikka rahkeet riittäisi reilumpaankin ylitykseen.
Tänään muuten jouduin hinaamaan tukkiautoa Lokomolla, kun olivat keksineet tulla hakemaan puut nyt, kun laanille menevä tie alkaa pahiten pehmetä. Vanhaksi koneeksi sitkeä ton tyyppisissä vetohommissa, jossa nopeus ei ratkaise. Riimut neljässä pyörässä ja puita hiukan kuormassa, niin eka vetoriimu antautui. Piti vajuttaa autoa lisää, jotta saatiin ketjut kestämään. Pitänee ostaa hiukan vahvempaa ketjua.
Ihan uteliaisuudesta mikä Moloko sulla on?
-
Tottahan toki kuskilla on suuri merkitys minkä tahansa rakkineen kestävyyteen. Samoin toi suunnittelu. Moni kone kyllä osattais nykytietämyksellä ja materiaaleilla tehdä hyvin, mutta sitten tulee se euro, joka pilaa kaiken. Ekonomit pitäisi varmaan häätää pois noista tuotekehityshommista, kun aletaan säästämään liikaa. Vai onko se vika asiakkaissa, kun ei haluta maksaa mistään mitään, niin valmistajat joutuvat tinkimään kaikesta, että pysyvät hintakilpailussa mukana. Vai onko se sitä paljon puhuttua optimointia, nippa nappa riman yli vaikka rahkeet riittäisi reilumpaankin ylitykseen.
Tänään muuten jouduin hinaamaan tukkiautoa Lokomolla, kun olivat keksineet tulla hakemaan puut nyt, kun laanille menevä tie alkaa pahiten pehmetä. Vanhaksi koneeksi sitkeä ton tyyppisissä vetohommissa, jossa nopeus ei ratkaise. Riimut neljässä pyörässä ja puita hiukan kuormassa, niin eka vetoriimu antautui. Piti vajuttaa autoa lisää, jotta saatiin ketjut kestämään. Pitänee ostaa hiukan vahvempaa ketjua.
Ihan uteliaisuudesta mikä Moloko sulla on?
910
-
Tottahan toki kuskilla on suuri merkitys minkä tahansa rakkineen kestävyyteen. Samoin toi suunnittelu. Moni kone kyllä osattais nykytietämyksellä ja materiaaleilla tehdä hyvin, mutta sitten tulee se euro, joka pilaa kaiken. Ekonomit pitäisi varmaan häätää pois noista tuotekehityshommista, kun aletaan säästämään liikaa. Vai onko se vika asiakkaissa, kun ei haluta maksaa mistään mitään, niin valmistajat joutuvat tinkimään kaikesta, että pysyvät hintakilpailussa mukana. Vai onko se sitä paljon puhuttua optimointia, nippa nappa riman yli vaikka rahkeet riittäisi reilumpaankin ylitykseen.
Tänään muuten jouduin hinaamaan tukkiautoa Lokomolla, kun olivat keksineet tulla hakemaan puut nyt, kun laanille menevä tie alkaa pahiten pehmetä. Vanhaksi koneeksi sitkeä ton tyyppisissä vetohommissa, jossa nopeus ei ratkaise. Riimut neljässä pyörässä ja puita hiukan kuormassa, niin eka vetoriimu antautui. Piti vajuttaa autoa lisää, jotta saatiin ketjut kestämään. Pitänee ostaa hiukan vahvempaa ketjua.
Ihan uteliaisuudesta mikä Moloko sulla on?
910
Ehkä metsäkoneiden legendaarisin malli, johan vielä 1010D näytti melkein samalta. Muunninkoneena varmasti hyvä vetoteho, isompaa ketjua väliin vaan :D
Tosin harrastekäytössä voi vanhusta jo hiukan varoa rikkomasta. Muutenkin merkkinä ehkä aikaansa edellä, esim. 933 oli siihen aikaan oikeasti iso kone, omapaino yli 16 tonnia:
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/483882/kselostus964.pdf?sequence=1
Ja tämä siis jo 38 vuotta sitten...
-
Porkkia oli tuon ajan metsäkoneet voi sitä hehtaarien määrää mitä noilla raiteille ajettiin.
Pintapaineet järkyttävät .Samaa voiman siirtoa laitettiin minusta James kaivureihin joissa ferku pohjana oli heikko luomus jos 5000 tuntia kesti niin se oli jo saavutus kaivurissa.
Sulattoon ehdottomasti nuo metsäpohjien tuhoajat. :o
-
Porkkia oli tuon ajan metsäkoneet voi sitä hehtaarien määrää mitä noilla raiteille ajettiin.
Pintapaineet järkyttävät .Samaa voiman siirtoa laitettiin minusta James kaivureihin joissa ferku pohjana oli heikko luomus jos 5000 tuntia kesti niin se oli jo saavutus kaivurissa.
Sulattoon ehdottomasti nuo metsäpohjien tuhoajat. :o
910 ja sen edeltäjä 909turbo olivat ensimmäiset lokomon oikeasti maastoystävälliset koneet. Tuo massikkaan perustuva malli oli 909, jossa kapeat sirkkelinterät takapäässä renkaina.
-
Porkkia oli tuon ajan metsäkoneet voi sitä hehtaarien määrää mitä noilla raiteille ajettiin.
Pintapaineet järkyttävät .Samaa voiman siirtoa laitettiin minusta James kaivureihin joissa ferku pohjana oli heikko luomus jos 5000 tuntia kesti niin se oli jo saavutus kaivurissa.
Sulattoon ehdottomasti nuo metsäpohjien tuhoajat. :o
Syvässä kovassa lumessa nuo kapeat renkaat menevät muuten paremmin. Ei ala niin helposti juputtaa. Ja talvella ei kapeus muutenkaan haittaa.
Ei muuten kestä kaikissa nykyisissäkään mettiäisissä voimansiirto 5000 tuntia.
Tuossa esimerkiksi vähän väritettyä tarinaa:
http://www.metsakoneet.fi/keskustelusivut.php?cat=3&showmsg=5578
-
Paksumpi (21 t) riimu tuli hankittua. :)
Muunninkoneella on hyvä vetää noita juuttuneita vehkeitä. Veto on tasainen ja kaasulla vaan vetoa lisää. Pyörissä oli nyt onneksi ketjut, joten pito on melkoinen ja eikä pyörät ala sutimaan. Aikoinaan huomasi metsäkoneen ja traktorin eron navettatyömaalla, kun nuo asfalltiteiden rekat ei oikein selvinneet hiekkakentällä. Kuskit vielä uhalla sutivat autonsa akselia myöten hiekkaan. Eikun kuorma pois ja Lokomo nurkan takaa kehiin, niin ei pääseet automiehet *****ilemaan siitä, että aikataulut kusee.
600 renkaat on etupyörinä ja 700 telissä eli ei tuo sen huonopi ole kuin nuo nykykoneetkaan. Omapaino vaan taitaa olla sen verran pieni, että kuorman kanssa painaa saman mitä nykykoneet tyhjiltään. Paksussa jauholumessa ei tosiaan meinaa kulkea ilman kuormaa, kun jää "kellumaan" rakeen päälle. Tämähän ei olisi ongelma, jos moton jälkeä tekisi, mutta kun sahalla tehdään, niin ei kummoisia valmiita raiteita ole, kun ajokoneella ajetaan. Samoten saa olla pehmeillä mailla tarkkana, kun ei ole moto polkenut uria jäätymään. Tänä talvena saatiin yksi suo ajettua ilman ongelmia, kun lumettomaan maahan tuli ne kolmenkympin pakkaset.
-
Vaijerista saa tehtyä todella kestävän kun tekee solmut päihin ja kiristää ne kahdella traktorilla kireelle lähes ikuinen peli ja kestää vetoa kymmeniä tonneja.
Tein venäläisen vaijerikaivurin vaijerista paksuus oli hetken matkaa kolmattakymmentä milliä.
-
Vaijerista saa tehtyä todella kestävän kun tekee solmut päihin ja kiristää ne kahdella traktorilla kireelle lähes ikuinen peli ja kestää vetoa kymmeniä tonneja.
Tein venäläisen vaijerikaivurin vaijerista paksuus oli hetken matkaa kolmattakymmentä milliä.
Varmasti aika kätevä käyttää.
-
Vaijerista saa tehtyä todella kestävän kun tekee solmut päihin ja kiristää ne kahdella traktorilla kireelle lähes ikuinen peli ja kestää vetoa kymmeniä tonneja.
Tein venäläisen vaijerikaivurin vaijerista paksuus oli hetken matkaa kolmattakymmentä milliä.
Varmasti aika kätevä käyttää.
Ikinä ei ketjuilla vedetä kovasta paikasta mutta harraste hommissa menettelee.Rukkaset käteen ja vaijeria suoraksi näin se menee. Yllättävän pienelle kiepille esim.10 m . vaijeri menee,mutta ei sovi traktorinkoppiin ,mutta vetovarsiin.
-
https://www.youtube.com/watch?v=kcYUPabSv2M
-
https://www.youtube.com/watch?v=kcYUPabSv2M
Ei tainnu asentaja laittaa kovia muttereita nosturin jalkaan, mutta kaipa nuo on laskeneet, että kestää. Pulttien kovuudesta en tiedä, mutta mutteri näytti 8.8 kilomutterilta.
-
https://www.youtube.com/watch?v=kcYUPabSv2M
Ei tainnu asentaja laittaa kovia muttereita nosturin jalkaan, mutta kaipa nuo on laskeneet, että kestää. Pulttien kovuudesta en tiedä, mutta mutteri näytti 8.8 kilomutterilta.
Edullisempi hinta täytyy sen jossakin näkyä 12,9 g pultit maksaa monta kertaa enemmän ja mutterit.
-
Täytyy kattoo mitä Kesla sisältää... ;D
-
https://www.youtube.com/watch?v=kcYUPabSv2M
Ei tainnu asentaja laittaa kovia muttereita nosturin jalkaan, mutta kaipa nuo on laskeneet, että kestää. Pulttien kovuudesta en tiedä, mutta mutteri näytti 8.8 kilomutterilta.
Edullisempi hinta täytyy sen jossakin näkyä 12,9 g pultit maksaa monta kertaa enemmän ja mutterit.
Taitaa se 8.8 olla, sinkityt kovat mutterit/pultit harvinaisempia, 10.9 ja 12.9 yleensä mustat. Tai niin no, 10.9 saa vielä sinkittynä eli vois se sitäkin olla.
-
https://www.youtube.com/watch?v=kcYUPabSv2M
Ei tainnu asentaja laittaa kovia muttereita nosturin jalkaan, mutta kaipa nuo on laskeneet, että kestää. Pulttien kovuudesta en tiedä, mutta mutteri näytti 8.8 kilomutterilta.
Kävin omasta kuormaajasta katsomassa. 8.8 pultti näytti olevan. Ei ole kyllä haitannut mitenkään. :)
-
https://www.youtube.com/watch?v=kcYUPabSv2M
Ei tainnu asentaja laittaa kovia muttereita nosturin jalkaan, mutta kaipa nuo on laskeneet, että kestää. Pulttien kovuudesta en tiedä, mutta mutteri näytti 8.8 kilomutterilta.
Kävin omasta kuormaajasta katsomassa. 8.8 pultti näytti olevan. Ei ole kyllä haitannut mitenkään. :)
Ei se haittaa ennen kuin torni on nurin sitten on haittaa.
-
https://www.youtube.com/watch?v=kcYUPabSv2M
Ei tainnu asentaja laittaa kovia muttereita nosturin jalkaan, mutta kaipa nuo on laskeneet, että kestää. Pulttien kovuudesta en tiedä, mutta mutteri näytti 8.8 kilomutterilta.
Kävin omasta kuormaajasta katsomassa. 8.8 pultti näytti olevan. Ei ole kyllä haitannut mitenkään. :)
Ei se haittaa ennen kuin torni on nurin sitten on haittaa.
Eihän tuo olisi kovin iso homma vaihtaa vaikka 12.9 pultit mutta kun on 10 vuotta pelittänyt noilla 8.8 niin empä usko niiden porsivan. Vaikka vanhasta sikalasta kuormaaja ja kärri ovatkin kotoisin. ;) Tai oikeastaan ne on vaihdettu vanhaan sikalaan mutta se on taas toinen tarina.
-
Ergonomia ei tainnut olla kohallaan. Polville tuo kone on hupaa. http://www.nettikone.com/deutz/dx-80/1503112
-
Täytyy kattoo mitä Kesla sisältää... ;D
Kääntölaite 8:lla 8.8 pultilla kiinni tukijalkojen rungossa, joka taas kiinni 10.9 pulteilla aisalevyssä, joka taas kiinni 10.9 pulteilla kärryssä. Kai ne on kattoneet, että porotkin selviää 8.8:lla, niin kyllä mekin...