Median makustelussa, Nobelin palkinnoista ainoa oikea on rauhan palkinto. Se on helppo kohde, kun kaikilla on joku mielipide asiaan. Tärkeimmät palkinnot ovat näin tubetusaikana niin nevö höörd.
Iltalehden hörhö: "Ruotsalainen ilmastoaktivisti Thunberg oli vedonlyöjien suosikki voittajaksi, mutta hän joutui pettymään jo toistamiseen. On selvää, että Nobel-komitea joutuu jossain vaiheessa huomioimaan myös ilmastonmuutoksen vastaisen työn, ja 17-vuotiaalla Thunbergillä on vielä monta vuotta aikaa tulla valituksi."
Tämä ilmastonmuutoksen vastainen työ saattaisi tarkoittaa sitä, että Noobelin fysiikan tai kemian palkinnot liittyisivät ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Esim. kaivetun ja pumpatun hiilen korvaava energiamuoto.
Mutta näinhän ei ole. Tällaiset päätä vaivaavat ja opiskelua aiheuttavat työt ovat liian monimutkaisia ja aikaa vievää, joten siirretään tämä ilmastonmuutoksen vastainen työ rauhan asiaksi. Samalla voidaan alentaa rimaa, jotta kuka vaan voisi saada Noobelin palkinnon.
Tuloksena on työpäivä, jolloin istutaan asfaltilla ja otetaan vastaan erilaisia karkoituskaasuja. Ja tällä tavalla ilmasto pelastuu ja oma Noobeli on puoliksi jo taskussa.
Voi olla selvää, että Nobel-komitea joutuu tulevaisuudessa huomioimaan ilmastonmuutoksen vastaisen työn tuloksia, mutta vastoin Iltalehden toimittajan mielipidettä, olisi varmasti fiksua myöntää palkinto sellaiselle ihmiselle, jolla on takataskussa ratkaisu ilmasto-ongelmiin. Ja niin, että se todella on fysiikan tai kemian palkinto.
Millä tavalla rauhaan liittyy se, että taistellaan ilmaston puolesta ajelemalla purjeveneillä sinne tänne ja samalla ihmisiä haukkuen? Tai istumalla kadulla ja samalla rikkoen lakia. Eikö rauhan palkinto pitäisi olla sellainen, jotta jos toisella on tikkari ja toisella ei, niin vie sille toisellekin tikkarin? Nythän ilmastoteot tarkoittavat sitä ainakin Suomessa, että tikkarit otetaan kaikilta pois ja näytetään keskisormea perään.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.