Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: taneli - 23.04.17 - klo:13:15
-
Nostolaiteruiskua olen vaihtamassa, leveys 15, 18 tai 21 m. Koneenkantaja on kotimainen A-95, eli painoa ei passaa olla paljoa, 900 litran ylö jättää etupyörät kevyeksi.
Vanhassa ylössä vakaajaa on ollut kiinteä ainakin viimeiset 10 vuotta ja puomi joustaa lähinnä hitsisaumoista. Amazonen puomin vakaajan toimivuutta olen kuullut kehuttavan, muista ei ole tietoa.
Löytyykö kehuja muiden valmistajien puomeille?
Mitä arvon raati on mieltä ilma-avusteisista, siis puhallinruiskuista. Onko merkittävä hyöty esim. ilma-avusteisiin suuttimiin verrattuna?
Ilma-avusteista ruiskua on tälläkin areenalla kehuttu, mutta kai siinä jotain huonoakin on, kun niitä ei juurikaan ole.
Aika harvalla valmistajalla tuntuu olevan ilma-avusteisia ruiskuja. Googlettamalla löytyi vain Hardi ja Toselli.
-
Puhallinruiskussa huonoa on ainakin kalliimpi hinta ja kyllä se enemmän painaakin.
Harkintaan voisi pistää myös yhdistelmän jos oikein asian ymmärsin. A95 peräänkö nostolaiteruisku, jonka leveys olisi 18 m tai enemmän? Ymmärsinkö oikein? Ne painavat niin paljon etten näe järkeä edes yrittää. Joka tapauksessa silloin tarvittaisiin paljon etupainoa. Jo pelkästään siitä tulee painoa ettei noin leveitä ruiskuja myydä pienillä säiliöillä. Joko sovinnolla hinattava tai enintään 15 m leveä.
-
Myönnetään, tuo 21 m on vähän toiveajattelua. 15 m on ihan realistinen, 18 m mahdollinen. Painopiste ratkaisee.
-
Jos 900l Ylö minkä puomi painaa 150kg jättää etupyörät kevyeksi, miten laitat sinne perään 1000, vaikka amazonen jonka puomi painaa ehkä 1500kg. Reppuruiskut saa unohtaa ainakin näiden "tukevapuomisten" osalta. Kasi ehkä menis?
-
Ylön pönttö ei ole erityisen litteä verrattuna esim Amazonen pönttöön, 10 cm painopisteen etäisyydessä tekee jo paljon.
Tästä päästäänkin kysymykseen, minkä kokoisia pönttöjä Valtra 900 / A95:n perään on onnistuneesti laitettu?
-
Ylön pönttö ei ole erityisen litteä verrattuna esim Amazonen pönttöön, 10 cm painopisteen etäisyydessä tekee jo paljon.
Tästä päästäänkin kysymykseen, minkä kokoisia pönttöjä Valtra 900 / A95:n perään on onnistuneesti laitettu?
80-90 fiiatti, etupainoja riittävästi. Keula oli keveänä ja rajoitti vesimäärää 1200l amazonella 15m q-puomilla, huuhtelusäiliö täytyi pitää tyhjänä. Paperilla nostovoimaa fiiatissa enemmän, nippanappa niukin naukin riitti, kuumilla öljyillä ei enää noussut ylös täysi säiliö. Painoa peruskoneessa suunnilleen sama, fiiatissa ehkä enemmän. Ei haaveitakaan tonnista amazonea isompaa, eikä tuota 15m- puomia leveämpää. Leveämmät eri puomimalli, järeämpiä ja tyhjäpainoa lisää.
Joko hinattava, tai sitten peltojen oltava ihan vieressä ja traktoria painotettava kovasti, että saa nostolaitteen rikki ylisuurella nostolaiteruiskulla :D
Ei niissä mainoksissa turhaan oo kuuspyttyiset ja vieläpä suht isotkin traktorit noiden nostolaitekoneiden edessä. Pienen hinattavan eteenkin tuo Valtra nippanappa, niin oli 80-90 fiiattikin mikäli pehmeitä maita tai paljon tieajoa, mutta sinänsä ihan toimiva paketti.
-
Ylön pönttö ei ole erityisen litteä verrattuna esim Amazonen pönttöön, 10 cm painopisteen etäisyydessä tekee jo paljon.
Tästä päästäänkin kysymykseen, minkä kokoisia pönttöjä Valtra 900 / A95:n perään on onnistuneesti laitettu?
Se puomisto noissa paremmissa ruiskuissa sitä painoa tekee, se kun tulee vielä aika kauaskin perälle, vanhaan perinteiseen verrattuna. Runkorakennekin on vahvempaa rautaa, kun siirrytään 1000-litraisista suurempiin. Noukalle toinen säiliö tasapainottamaan yhdistelmää, sillä saa lisälitroja kulkemaan mukavasti samalla.
Ja eikö sitä puomistoa voisi kyhäillä traktorin noukalle, olisi helpompi seurailla missä aisanpää kulkee, ei tarvitse niska vääränä ajellä ensimmäistä rinkiä ja väistellä sähkötolppia sekä kivilohkareita ;)
-
Ylön pönttö ei ole erityisen litteä verrattuna esim Amazonen pönttöön, 10 cm painopisteen etäisyydessä tekee jo paljon.
Tästä päästäänkin kysymykseen, minkä kokoisia pönttöjä Valtra 900 / A95:n perään on onnistuneesti laitettu?
Se puomisto noissa paremmissa ruiskuissa sitä painoa tekee, se kun tulee vielä aika kauaskin perälle, vanhaan perinteiseen verrattuna. Runkorakennekin on vahvempaa rautaa, kun siirrytään 1000-litraisista suurempiin. Noukalle toinen säiliö tasapainottamaan yhdistelmää, sillä saa lisälitroja kulkemaan mukavasti samalla.
Ja eikö sitä puomistoa voisi kyhäillä traktorin noukalle, olisi helpompi seurailla missä aisanpää kulkee, ei tarvitse niska vääränä ajellä ensimmäistä rinkiä ja väistellä sähkötolppia sekä kivilohkareita ;)
Taitaa traktorin jäähdyttäjän ropeli imeä aineet traktorin noukkaan..
Joillain pölysillä lannoitteellakin Jonnikan noukka menee valkoiseksi..ei kyllä tee hyvää jäähdyttäjälle/moottorille :(
Baytanilla peitatun siemenen kylvön jälkeen nokka punottaa...
-
Amazone UF 1201 15 m Q-Plus-puomistolla tyhjäpainoa 368 kg, Amazone UF 1501 18 m Super-S-puomistolla tyhjäpainoa 508 kg.
Ei tuossa nyt kovin paljon tyhjäpaino nouse. Toki raskaampi puomisto on kauempana.
-
Amazone UF 1201 15 m Q-Plus-puomistolla tyhjäpainoa 368 kg, Amazone UF 1501 18 m Super-S-puomistolla tyhjäpainoa 508 kg.
Ei tuossa nyt kovin paljon tyhjäpaino nouse. Toki raskaampi puomisto on kauempana.
Mitä se 900-litran ylö painaa? Siinähän on vieläpä puomistokin aika hippoinen.
-
Ylön pönttö ei ole erityisen litteä verrattuna esim Amazonen pönttöön, 10 cm painopisteen etäisyydessä tekee jo paljon.
Tästä päästäänkin kysymykseen, minkä kokoisia pönttöjä Valtra 900 / A95:n perään on onnistuneesti laitettu?
Se puomisto noissa paremmissa ruiskuissa sitä painoa tekee, se kun tulee vielä aika kauaskin perälle, vanhaan perinteiseen verrattuna. Runkorakennekin on vahvempaa rautaa, kun siirrytään 1000-litraisista suurempiin. Noukalle toinen säiliö tasapainottamaan yhdistelmää, sillä saa lisälitroja kulkemaan mukavasti samalla.
Ja eikö sitä puomistoa voisi kyhäillä traktorin noukalle, olisi helpompi seurailla missä aisanpää kulkee, ei tarvitse niska vääränä ajellä ensimmäistä rinkiä ja väistellä sähkötolppia sekä kivilohkareita ;)
Taitaa traktorin jäähdyttäjän ropeli imeä aineet traktorin noukkaan..
Joillain pölysillä lannoitteellakin Jonnikan noukka menee valkoiseksi..ei kyllä tee hyvää jäähdyttäjälle/moottorille :(
Baytanilla peitatun siemenen kylvön jälkeen nokka punottaa...
Käyttää tuulisuuttimia niin ei sumut mene jäähdyttimiin :D
-
Amazone UF 1201 15 m Q-Plus-puomistolla tyhjäpainoa 368 kg, Amazone UF 1501 18 m Super-S-puomistolla tyhjäpainoa 508 kg.
Ei tuossa nyt kovin paljon tyhjäpaino nouse. Toki raskaampi puomisto on kauempana.
Mitä se 900-litran ylö painaa? Siinähän on vieläpä puomistokin aika hippoinen.
Kyllä se varmaan alle 300 kg jää. Puomit voi olla 50 kg.
-
Amazone UF 1201 15 m Q-Plus-puomistolla tyhjäpainoa 368 kg, Amazone UF 1501 18 m Super-S-puomistolla tyhjäpainoa 508 kg.
Ei tuossa nyt kovin paljon tyhjäpaino nouse. Toki raskaampi puomisto on kauempana.
Nuo siis puomin painot, vai puuttuuko ykkönen edestä?
-
Amazone UF 1201 15 m Q-Plus-puomistolla tyhjäpainoa 368 kg, Amazone UF 1501 18 m Super-S-puomistolla tyhjäpainoa 508 kg.
Ei tuossa nyt kovin paljon tyhjäpaino nouse. Toki raskaampi puomisto on kauempana.
Nuo siis puomin painot, vai puuttuuko ykkönen edestä?
Hankkijan sivuilta katsoin ''Paino säiliöt tyhjänä'', eihän tyhjä muovipönttö paljon paina.
-
Amazone UF 1201 15 m Q-Plus-puomistolla tyhjäpainoa 368 kg, Amazone UF 1501 18 m Super-S-puomistolla tyhjäpainoa 508 kg.
Ei tuossa nyt kovin paljon tyhjäpaino nouse. Toki raskaampi puomisto on kauempana.
Nuo siis puomin painot, vai puuttuuko ykkönen edestä?
Hankkijan sivuilta katsoin ''Paino säiliöt tyhjänä'', eihän tyhjä muovipönttö paljon paina.
Katsoin jostain saksankielisestä manuaalista, nuo on peruskoneen painot ilman puomistoa.
Puomisto painaa leveydestä riippuen 415-611kg
Tuolla, sivut 46-47 :D
http://et.amazone.de/files/pdf/mg3167.pdf
-
Ehdottomasti hinattava. Kulkee pienemmälläkin traktorilla, eikä tule suuria akselipainoja.
Vielä kun laittaa GPS lohkoautomatiikan on tyytyäisyys taattu pitkäksi aikaa.
Ja muuta merkkiä kun Amazone ei kannata edes harkita.
-
Puomiston paino 1500kg? Jaksaako traktori nostaa 18m vai 21m puomia? Pojilla homma hanskassa?
Tuolla hallin nurkassa lojuu vakuutusyhtiön vaihtamaa Amazonen puomia ehkä 6 metriä, pikkulapsikin niitä nostelee. Ei taida puomiston leveys paljoa vaikuttaa jos rakenne/tyyppi pysyy samana. Se säiliön vesi siellä eniten painaa, muulla niin väliä. Laita etusäiliö niin saat etupainon lisäksi lisää tehoa. Paino tulee sen verran kauemmas että 800litraakin vastaa jo reilumpaa etupainopunttia.
-
Amazone UF 1201 15 m Q-Plus-puomistolla tyhjäpainoa 368 kg, Amazone UF 1501 18 m Super-S-puomistolla tyhjäpainoa 508 kg.
Ei tuossa nyt kovin paljon tyhjäpaino nouse. Toki raskaampi puomisto on kauempana.
Nuo siis puomin painot, vai puuttuuko ykkönen edestä?
Hankkijan sivuilta katsoin ''Paino säiliöt tyhjänä'', eihän tyhjä muovipönttö paljon paina.
Katsoin jostain saksankielisestä manuaalista, nuo on peruskoneen painot ilman puomistoa.
Puomisto painaa leveydestä riippuen 415-611kg
Tuolla, sivut 46-47 :D
http://et.amazone.de/files/pdf/mg3167.pdf
En tuota tarkemmin ajatellut, mutta vähän kevyeltä kyllä kuulostikin.
-
Tuolla suomeksi sivut 144 - 149. Vähän eri painolukemia, mutta idea on sama.
http://et.amazone.de/files/pdf/mg584.pdf
-
Ehdottomasti hinattava. Kulkee pienemmälläkin traktorilla, eikä tule suuria akselipainoja.
Vielä kun laittaa GPS lohkoautomatiikan on tyytyäisyys taattu pitkäksi aikaa.
Ja muuta merkkiä kun Amazone ei kannata edes harkita.
Hinattava ehdottomasti, jos vain hyviä isoja lohkoja.
Pienille vuokramaille ei sitten isolla hinattavalla enää mennä.
Kahta ruiskua ei viitsi pitää.
-
Tuolla suomeksi sivut 144 - 149. Vähän eri painolukemia, mutta idea on sama.
http://et.amazone.de/files/pdf/mg584.pdf
Nuotten perusteella hankkijan sivuilla olevat painot ovat lähellä oikeaa koko koneen painoksi.
-
15 metrinen hardi tonnin säiliöllä tyhjäpaino 880 kg tai jotain.
900 vallun nokalla reilu parisataa kiloa rautaa,mukavasti keulii,jos haluaa konhottaa.
-
Tuolla suomeksi sivut 144 - 149. Vähän eri painolukemia, mutta idea on sama.
http://et.amazone.de/files/pdf/mg584.pdf
Nuotten perusteella hankkijan sivuilla olevat painot ovat lähellä oikeaa koko koneen painoksi.
Niin jos ei valitse hydraulisesti nippuun meneviä puomeja ja niputtaa käsin.
Sivulla 149 on nippuunmenevien puomien painot.
-
Ehdottomasti hinattava. Kulkee pienemmälläkin traktorilla, eikä tule suuria akselipainoja.
Vielä kun laittaa GPS lohkoautomatiikan on tyytyäisyys taattu pitkäksi aikaa.
Ja muuta merkkiä kun Amazone ei kannata edes harkita.
[/quote
On kova väite ku ottaa huomioon paljo niitä eri valmistajia on Euroopassa,myös ns isoja valmistajia ku esim Lemken berthoud ym mistä ei itsellä oo mitää kokemusta
-
Tuolla suomeksi sivut 144 - 149. Vähän eri painolukemia, mutta idea on sama.
http://et.amazone.de/files/pdf/mg584.pdf
Nuotten perusteella hankkijan sivuilla olevat painot ovat lähellä oikeaa koko koneen painoksi.
Niin jos ei valitse hydraulisesti nippuun meneviä puomeja ja niputtaa käsin.
Sivulla 149 on nippuunmenevien puomien painot.
UF 1200 peruskone 274 kg + 15 m Q-puomi hydraulikäännöllä 198 + 29 kg = 501 kg.
Hankkijan sivuilla Amazone UF 1201 15 m Q-Plus-puomistolla 368 kg. Mistähän tuo paino on arvottu.
-
Ehdottomasti hinattava. Kulkee pienemmälläkin traktorilla, eikä tule suuria akselipainoja.
Vielä kun laittaa GPS lohkoautomatiikan on tyytyäisyys taattu pitkäksi aikaa.
Ja muuta merkkiä kun Amazone ei kannata edes harkita.
[/quote
On kova väite ku ottaa huomioon paljo niitä eri valmistajia on Euroopassa,myös ns isoja valmistajia ku esim Lemken berthoud ym mistä ei itsellä oo mitää kokemusta
Varmasti hyviä, joo, mutta huollot varaosat, käyttö-ohjeet suomeksi yms. Marginaalimerkkejä suomessa, kuten JD ja Horschkin ruiskuissa, suomessa.
-
http://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/Docs/esite-amazon-ruiskut-uf.pdf
-
Tuolla suomeksi sivut 144 - 149. Vähän eri painolukemia, mutta idea on sama.
http://et.amazone.de/files/pdf/mg584.pdf
Nuotten perusteella hankkijan sivuilla olevat painot ovat lähellä oikeaa koko koneen painoksi.
Niin jos ei valitse hydraulisesti nippuun meneviä puomeja ja niputtaa käsin.
Sivulla 149 on nippuunmenevien puomien painot.
UF 1200 peruskone 274 kg + 15 m Q-puomi hydraulikäännöllä 198 + 29 kg = 501 kg.
Hankkijan sivuilla Amazone UF 1201 15 m Q-Plus-puomistolla 368 kg. Mistähän tuo paino on arvottu.
Perset tuntuma sanoo 501 kg satua.
-
http://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/Docs/esite-amazon-ruiskut-uf.pdf
UF 901, 15 m Q-plus, 713 kg
UF 1201, 18 m Super-S, 1350 kg
UF 1200 peruskone ja 15 m Q-puomin 501 kg:sta puuttuu siis vielä jotain komponentteja.
-
Joskus olen huvikseni ajatellut että mitähän syntyisi jos laittaisi Ison reppuruutan jonkin tuollaisen apuakselin päälle.. luultavasti ei mitään järkevää.
Noita teki täällä kotimaassakin joku, jäänyt mieleen nimi Pellonpekko mutta google ei löytänyt mitään.
Jaa se olikin Pellonpecco.
http://www.pellonmetalli.fi/wp-content/uploads/2009/11/IMG_4138.jpg
Ainakin pyörät on vähän vääränlaiset, aisaohjaus puuttuu ja ruisku jää täyttö- sun muita käyttäjän toimenpiteitä ajatellen turhan korkealle.
-
Ehdottomasti hinattava. Kulkee pienemmälläkin traktorilla, eikä tule suuria akselipainoja.
Vielä kun laittaa GPS lohkoautomatiikan on tyytyäisyys taattu pitkäksi aikaa.
Ja muuta merkkiä kun Amazone ei kannata edes harkita.
[/quote
On kova väite ku ottaa huomioon paljo niitä eri valmistajia on Euroopassa,myös ns isoja valmistajia ku esim Lemken berthoud ym mistä ei itsellä oo mitää kokemusta
https://www.youtube.com/watch?v=ySBeJH5DHBE
Amazonen hinattavissa puomiston vakaajat vertaansa vailla, eikä tarvitse hitsailla.
Koitappa myydä käytettynä lemkeniä berthoudia ym marginaalimerkkejä suomessa, voi olla pikkasen vaikeaa, vaikka nuo ruiskut mitään ihme tekniikkaa olekkaan.
-
http://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/Docs/esite-amazon-ruiskut-uf.pdf
UF 901, 15 m Q-plus, 713 kg
UF 1201, 18 m Super-S, 1350 kg
UF 1200 peruskone ja 15 m Q-puomin 501 kg:sta puuttuu siis vielä jotain komponentteja.
Ei tos sun laskemassa 501-kiloisessa ole mielestäni kun hissi ja vakaaja, aisojen hydraulinen kokoontaitto puuttuu ainakin.
-
Mikä siitä Amazonesta sitten tekee Hardia paremman?
-
Joskus olen huvikseni ajatellut että mitähän syntyisi jos laittaisi Ison reppuruutan jonkin tuollaisen apuakselin päälle.. luultavasti ei mitään järkevää.
Noita teki täällä kotimaassakin joku, jäänyt mieleen nimi Pellonpekko mutta google ei löytänyt mitään.
Jaa se olikin Pellonpecco.
http://www.pellonmetalli.fi/wp-content/uploads/2009/11/IMG_4138.jpg
Ainakin pyörät on vähän vääränlaiset, aisaohjaus puuttuu ja ruisku jää täyttö- sun muita käyttäjän toimenpiteitä ajatellen turhan korkealle.
Hinattavan ongelma on ahtaasa paikassa peruuttelu.
Ajokone se olla pitää. Otetaan hinattava ruisku pultataan mettäkoneen runkonivel ruiskun ja traktorin väliin ja otetaan etuakseli pois tarpeettomana. Muistan hämärästi nähneeni tuollaisen virityksen jossain. Tuosta tulee runko-ohjattu, nelipyöräohjattu olisi tietty parempi, ohjaavalla taka-akselillä lisää ketteryyttä.
-
Joskus olen huvikseni ajatellut että mitähän syntyisi jos laittaisi Ison reppuruutan jonkin tuollaisen apuakselin päälle.. luultavasti ei mitään järkevää.
Noita teki täällä kotimaassakin joku, jäänyt mieleen nimi Pellonpekko mutta google ei löytänyt mitään.
Jaa se olikin Pellonpecco.
http://www.pellonmetalli.fi/wp-content/uploads/2009/11/IMG_4138.jpg
Ainakin pyörät on vähän vääränlaiset, aisaohjaus puuttuu ja ruisku jää täyttö- sun muita käyttäjän toimenpiteitä ajatellen turhan korkealle.
Hinattavan ongelma on ahtaasa paikassa peruuttelu.
Ajokone se olla pitää. Otetaan hinattava ruisku pultataan mettäkoneen runkonivel ruiskun ja traktorin väliin ja otetaan etuakseli pois tarpeettomana. Muistan hämärästi nähneeni tuollaisen virityksen jossain. Tuosta tulee runko-ohjattu, nelipyöräohjattu olisi tietty parempi, ohjaavalla taka-akselillä lisää ketteryyttä.
Ei sitä yli 20m puomia tarvi mihinkään persreikään lykätä ;D
-
Ajokone se olla pitää. Otetaan hinattava ruisku pultataan mettäkoneen runkonivel ruiskun ja traktorin väliin ja otetaan etuakseli pois tarpeettomana. Muistan hämärästi nähneeni tuollaisen virityksen jossain. Tuosta tulee runko-ohjattu, nelipyöräohjattu olisi tietty parempi, ohjaavalla taka-akselillä lisää ketteryyttä.
Pikkutilallisena suosittelen tälläistä :D
http://www.agritek.fi/kverneland-malli?=&url_nimi=ajettavat_ruiskut
-
Ei sitä yli 20m puomia tarvi mihinkään persreikään lykätä ;D
Siinähän se ongelma onkin, kun ahtaammissa paikoissa 12 m puomi on ahdas ja väljimmissä paikoissa saisi olla 100 m puomi.
Hinattavaa olen olen oletuksena pitänyt hankalana, vaikka en ole ikinä semmoisella ajanut. Onko kellä kokemusta, miten hinattava käytännössä taittuu pieneen pussinperään.
-
Mikä siitä Amazonesta sitten tekee Hardia paremman?
Kestävyys, keveys, kuljetusleveys, maalaus, pituus kuljetusasennossa, vakaajat, työn laatu, hitsauslaatu, jälleenhankintahinta...
-
Siinähän se ongelma onkin, kun ahtaammissa paikoissa 12 m puomi on ahdas ja väljimmissä paikoissa saisi olla 100 m puomi.
Hinattavaa olen olen oletuksena pitänyt hankalana, vaikka en ole ikinä semmoisella ajanut. Onko kellä kokemusta, miten hinattava käytännössä taittuu pieneen pussinperään.
Ohjaavalla aisalla muistuttaa aika paljon metsäkärryä. Harjoitus tekee metsurin. Tietysti joku 21 m puomi edellyttää että lohkotkin ovat jotain muuta kuin 30 aarin kiilakolmioita puiden ja tolppien välissä. Ei niinkään hinattavuus. Jos ei ole kaltevaa niin ketterä se on (tasaisella uskaltaa käyttää aisaohjusta, sivukaltevassa kannattaa olla harkitseva). Melkein seuraa traktorin jälkiä ellei ole erityisen ketterä vetäjä. Pitää myös muistaa että 21 metrisellä selvittää yhdellä vekslauksella sen mihin 12 metrisellä tarvitaan oikeastaan kaksi käännöstä.
Siinä on eroa että kun reppuruiskulla saa terävällä koukkauksella puomin pään väistämään lähellä päätä olevan esteen niin hinattavalla sama temppu ei oikein toimi....
-
Ruiskuun kannattaa panostaa. Puhallin tehokas kasvustoruiskutuksissa ja antaa reippaasti peliaikaa. Lisäksi joillakin merkeillä on nämä metrirajoitukset "haettu" pois, joten viuhkoilla vaan painaa menemään. Niin siis puhallinkoneessa.
GPS- ohjauksella ei tee mitään, jos ei ole tarkennettua signaalia. Ainoastaan voi seurata, onko nyt suunnilleen joka paikassa käyty, ei muuta, piste.
Sitten vaan tarkalla signaalilla suutinkohtaisia lohkoja muutama joka päähän puomia ja keskustaa kohti harventaa normaaliin lohkoautomatiikkaan. Ja kas, ainoa vehe, jolla niitä pieniä epäsäännöllisiä vuokramaita pystyy tasaisesti ruiskuttamaan. Ja vaikka joka vuosi samoja jälkiä. Oli se sitten reppu tai hinattava.
Ei niillä isoilla tasalaatuisilla lohkoilla mitään erikoista ohjausta tarvitse. Nimenomaan pienillä ja epäsäännöllisillä lohkoilla, suutinkohtaisuudesta ja tarkasta gepsistä on oikeasti hyötyä.
Onhan toki kasvinsuojeluaineita, jotka herkästi vioittavat sitä pääkasvia, jos isoja päällekkäisyyksiä tulee. Kyllä tuossa tapauksessa tavallisesta gepsistäkin on hyötyä.
Täältä löytyy tietoa ruutista, joita voi räätälöidä mielensä mukaan. Voi vaikka trimpleltä hommata lohkoautomatiikan, joten pokseja on hytissä vähän. Ja suljettavia lohkoja enemmän kuin ihmisiä kiinassa.
http://www.toselli.it/en/
http://www.rlaaksonenoy.fi/
Ruiskussa omat hydrauliikat, nostolaitekiinnitteinen hinattava (nivelakseli ei koskaan väänny), ruostumattomat puomit yms. vaihtoehtoja.
Nykyaikana ei oikein viljanviljelijä pärjää pelkällä suomen kielellä, koska taksissa saattaa istua ulkomaalainen. Siksi joutavuudet kuten suomenkielinen esite, varaosien saatavuus (jos ei ole keskusliikkeiden edustusta) ovat täyttä paskaa.
Osia saa vaikka venttiin nopeammin ulkomailta, kuin sieltä omavaraosamyyjän tiskiltä tilattuna. Kun kaikki joudutaan kierrättämään Suolahden kautta niin aikaa menee ja meneeee.
Ja jos jokin erikoinen "merkkiosa" hajoaa, niin se on usein tehty sillälailla ettei tavallinen bulkkiosa kävisikään, vaikka olisikin alkuperäisen laatuinen. Joskus jopa sama valmistaja.
Ei noita ikuisia varaosasaatavuus, huolto sun muita kannata miettiä. Se on niin seitkytlukua.
-
Ei sitä yli 20m puomia tarvi mihinkään persreikään lykätä ;D
Onko kellä kokemusta, miten hinattava käytännössä taittuu pieneen pussinperään.
Ei mitään ongelmia, jos on peräkärryä joskus peruutellut.
Jos on hankalaa voi ottaa pyörä-,aisaohjauksen pois käytöstä peruutuksen ajaksi.
Kerran kokeilleena hinattavaa, paluuta reppumalliin ei enää ole.
-
Jos vaan omia ruiskuttelee ja kylvimessä on sopiva ajouratoiminto niin ei sillä GPS-systeemilläkään tee oikeastaan mitään. Poikkeus heinät ja LHPt ja vastaavat.
Mikäs sen leppoisampaa kuin hurutella puolen kilometrin pituisia suoria ajouria pitkin. Sielu lepää, mahdotonta mokata ainakaan ajolinjoissa. Facebookin sanoin 'tykkään'. Jotkut kiilat tietysti vaativat vähän miettimistä - toisaalta riittävän hyvä puomin lohkoautomaatiokin ynnä korjattu GPS ja muut hilppeet tekniikkaan maksavat sen verran että ihan muutamassa kiilassa ja muutamassa vuodessa ei taida plussalle päästä. Ellei sitä gepsiä ja automaattista ohjausta ole jo muista syistä olemassa.
-
Kyllä ne kaikki hienoudet (automaattiohjaus ja muu automatiikka) varmaan kivoja on, mutta vaikea niitä on kannattaksi saada, varsinkin jos pankkitili ei anna myöden.
Ajourissa on varmasti järkeä, kunhan sopii ruiskun leveyteen. Toistaiseksi olen pärjännyt ajo-opastimella.
Itse ajelen korjaamattomalla signaalilla ajo-opastimella. Ei siihen voi luottaa, mutta käännöksissä auttaa oikealle uralle ja kiiloissa voi edes vähän arvioida lohkon sammutuskohtia. Hyvänä päivänä korjaamaton signaali pysyy 20 cm sisällä tuntejakin, ja kerran siirtyi 2 m kun ajoi 3 ha lohkon kerran ympäri.
-
Hyvin tuo vanha Rinex lohkoautomaatio toimii ilman korjaustakin, Trimble on lakannut toimimasta katveessa ja Rinex vaan toimii ja tarkasti. Samasta antennista siis signaali. Tämä siis vajaan kymmenen kesän kokemuksella. Ei ajouria mikään voita, mutta ei niitä vinossa päisteessä kukaan jaksa lohkoja yksitellen naputella, eikä aina huomaa/muista päälekkäistä ajoa.
-
No. Aikoinaan oli 1200 litrainen Amazone 15 metrin puomeilla 3060 Massikan perässä. Jotkut nyykkärin etupainot olivat keulalla. Ruiskutus ja tieajo onnistuivat ihan ok. Tämä niin kuin vertailu kohtana siihen A-sarjan Valtraan.
Nyttemmin hinattava 21 metrin puomeilla. Ruiskun pyörät seuraavat traktorin takapyöriä koska nivelpiste on taka-akselin ja ruiskun akselin puolessa välissä. Peruuttaessa kääntyy samasta syystä nopeasti. Traktorin etupyöriä ei tarvi paljon kääntää. Siis peruuttaessa.
Puomia saa aika joustavasti niputettua jos on ahtaampia paikkoja. Toki on jo kylvövaiheessa hyvä ajatella myöhemmin tulevia työvaiheita. Jos on jotain nurkkia, latoja, ojia, puita, tolppia, haruksia, kiviä ym. Voi näille tehdä jotain tai jättää hankala raot kesannolle, nurmelle tai jollekin muulle tai hiukan fuskata ja jättää sähkötolpan ja ojan välistä 6,5 metriä ruiskuttamatta.
Ajourat olis kivat. Nyt käytössä Trimblen opastin on vanha ja halpa. Varmistaa lähinnä sen että joka nurkka on löytynyt.
-
Kuinkas hyvin hinattavalla pääsee pehmoisessa paikassa? Reppuruiskussa kun kaikki paino on vetävillä pyörillä, ei ole eteneminen vielä pysähtynyt, vaikka syvälläkin on käynyt.
-
Ja onko hinattavien säiliöissä mitään loiskeväliseiniä, jos puolella säiliöllä joutuu maantielle, ettei yhdistelmä koko ajan nyöki?
-
Kuinkas hyvin hinattavalla pääsee pehmoisessa paikassa? Reppuruiskussa kun kaikki paino on vetävillä pyörillä, ei ole eteneminen vielä pysähtynyt, vaikka syvälläkin on käynyt.
Pehmeän ja pehmeän ero. Kaikki menee pehmeässä jos pehmeää on alle 30 senttiä ja alla kovaa. Jos pehmeää on metri niin kyllä jännää on. Yhdistelmän painojakauma on tasaisempi hinattavalla kuin reppuruiskulla. Joskus reppuruiskuyhdistelmässä voi lähes koko paino olla traktorin taka-akselilla.
-
Ja onko hinattavien säiliöissä mitään loiskeväliseiniä, jos puolella säiliöllä joutuu maantielle, ettei yhdistelmä koko ajan nyöki?
3200 UX Amazone loiskuttaa "pahiten", kun lientä on noin 2000l, pinta on silloin leveimmässä kohdassa. Joskus sen huomaa risteyksestä kiihdyttäessä, ei haitaa mitenkään.
-
Kuinkas hyvin hinattavalla pääsee pehmoisessa paikassa? Reppuruiskussa kun kaikki paino on vetävillä pyörillä, ei ole eteneminen vielä pysähtynyt, vaikka syvälläkin on käynyt.
Sellaisista paikoista on menty, että ei varmasti reppuruiskulla, ei ainakaan samalla vesimäärällä :D
-
Ei noita tarkan gepsin systeemejä ja automaattiohjauksia maksa millään ainemäärien tarkennuksilla, mutta siinä se auttaa, että voit suunnitella etukäteen kaikki ajourat. Etenkin juuri ruiskutuksissa ja riviviljelyssä siitä on hyötyä.
Et tarvitse kameraohjattua haraa, jos annat raktorin ajaa ja itse tarvittaessa korjailet työkoneen liikkeitä. No, työkoneen ja raktorin välisen gepsiohjauksen saa silti edullisemmin kuin sen kameraohjatun haran. Olettaen, että raktorissa on jo automaattiohjaus. Ihanan kallista.
Ja mikä merkittävintä, pääset ajamaan taksia nopeammin, kun ruiskutukset sujuvat kuin vettä vaan.
En tiedä miten olen tullut toimeen ilman tätä loistavaa keksintöä.
-
Ei noita tarkan gepsin systeemejä ja automaattiohjauksia maksa millään ainemäärien tarkennuksilla, mutta siinä se auttaa, että voit suunnitella etukäteen kaikki ajourat. Etenkin juuri ruiskutuksissa ja riviviljelyssä siitä on hyötyä.
Et tarvitse kameraohjattua haraa, jos annat raktorin ajaa ja itse tarvittaessa korjailet työkoneen liikkeitä. No, työkoneen ja raktorin välisen gepsiohjauksen saa silti edullisemmin kuin sen kameraohjatun haran. Olettaen, että raktorissa on jo automaattiohjaus. Ihanan kallista.
Ja mikä merkittävintä, pääset ajamaan taksia nopeammin, kun ruiskutukset sujuvat kuin vettä vaan.
En tiedä miten olen tullut toimeen ilman tätä loistavaa keksintöä.
Taksia joutuu ahkerasti ajamaankin, jotta saa maksettua moiset hienoudet.
-
Mielestäni nostolaiteruisku isolla säiliöllä ja leveillä puomeilla täynnä vettä painaa kuin synti. Itse kyllä harkitsisin hinattavaa ruiskua, säiliökoko voisi silloin olla jopa suurempi. Eipä nuo Agropointin myymät hinattavat paljon enempää maksa kuin Amatzonen tai Hardin nostolaiteruiskut ja varallisuuden mukaan voi ottaa lisälaitteita, siis joko karvalakkimalli tai sitten kaikilla herkuilla.
-
Mielestäni nostolaiteruisku isolla säiliöllä ja leveillä puomeilla täynnä vettä painaa kuin synti. Itse kyllä harkitsisin hinattavaa ruiskua, säiliökoko voisi silloin olla jopa suurempi. Eipä nuo Agropointin myymät hinattavat paljon enempää maksa kuin Amatzonen tai Hardin nostolaiteruiskut ja varallisuuden mukaan voi ottaa lisälaitteita, siis joko karvalakkimalli tai sitten kaikilla herkuilla.
Miksi pitää olla uusi?
Ostaa käytetyn, saa valita kunnollisen ja pärjää pitkään. Nykyinen ruisku oli ostaessa käytetty, ja lisää olen ajanut tuhansia hehtaareja, pienillä remonteilla pumppuun ja sähköihin.
Seuraavakin käytetty, ei vain yksinkertaisesti ole varaa kunnolliseen ruiskuun uutena (70-100 000€), mieluummin samalla rahalla hyvillä varusteilla oleva käytetty kuin hieman karvalakimpi uusi. Viiden vuoden päästä ihan sama oliko ruisku ostaessa uusi vai vuoden, kaksi vanha, mutta se hyvillä varusteilla oleva on edelleen sellainen kuin on halunnutkin. Säästömallin kanssa voi tuntua vaihto jo ajankohtaiselta.
Ruisku on kasvinviljelytilan tärkeimpiä työvälineitä, ellei ole luomussa. Samoin työhön löytyy asiansa osaavia urakoitsijoita, jolloin saa uuden tekniikan edullisesti omallekin pellolle. Tallaustappioilla maksaa laskun urakoinnista, pieni oma vs. urakoitsija leveämmällä ruiskulla kapeilla renkailla:)
-
Mielestäni nostolaiteruisku isolla säiliöllä ja leveillä puomeilla täynnä vettä painaa kuin synti. Itse kyllä harkitsisin hinattavaa ruiskua, säiliökoko voisi silloin olla jopa suurempi. Eipä nuo Agropointin myymät hinattavat paljon enempää maksa kuin Amatzonen tai Hardin nostolaiteruiskut ja varallisuuden mukaan voi ottaa lisälaitteita, siis joko karvalakkimalli tai sitten kaikilla herkuilla.
Miksi pitää olla uusi?
Ostaa käytetyn, saa valita kunnollisen ja pärjää pitkään. Nykyinen ruisku oli ostaessa käytetty, ja lisää olen ajanut tuhansia hehtaareja, pienillä remonteilla pumppuun ja sähköihin.
Seuraavakin käytetty, ei vain yksinkertaisesti ole varaa kunnolliseen ruiskuun uutena (70-100 000€), mieluummin samalla rahalla hyvillä varusteilla oleva käytetty kuin hieman karvalakimpi uusi. Viiden vuoden päästä ihan sama oliko ruisku ostaessa uusi vai vuoden, kaksi vanha, mutta se hyvillä varusteilla oleva on edelleen sellainen kuin on halunnutkin. Säästömallin kanssa voi tuntua vaihto jo ajankohtaiselta.
Ruisku on kasvinviljelytilan tärkeimpiä työvälineitä, ellei ole luomussa. Samoin työhön löytyy asiansa osaavia urakoitsijoita, jolloin saa uuden tekniikan edullisesti omallekin pellolle. Tallaustappioilla maksaa laskun urakoinnista, pieni oma vs. urakoitsija leveämmällä ruiskulla kapeilla renkailla:)
Ei herranen aika, käytetty. Katselin tuota kvernelandi linkkiä ja siellä isäntä kertoi että piti vaihtaa uuteen, kun olihan vanhaan jo kertynyt 900 ha 😂 olisikohan unohtunut nolla perästä.
-
Mielestäni nostolaiteruisku isolla säiliöllä ja leveillä puomeilla täynnä vettä painaa kuin synti. Itse kyllä harkitsisin hinattavaa ruiskua, säiliökoko voisi silloin olla jopa suurempi. Eipä nuo Agropointin myymät hinattavat paljon enempää maksa kuin Amatzonen tai Hardin nostolaiteruiskut ja varallisuuden mukaan voi ottaa lisälaitteita, siis joko karvalakkimalli tai sitten kaikilla herkuilla.
Miksi pitää olla uusi?
Ostaa käytetyn, saa valita kunnollisen ja pärjää pitkään. Nykyinen ruisku oli ostaessa käytetty, ja lisää olen ajanut tuhansia hehtaareja, pienillä remonteilla pumppuun ja sähköihin.
Seuraavakin käytetty, ei vain yksinkertaisesti ole varaa kunnolliseen ruiskuun uutena (70-100 000€), mieluummin samalla rahalla hyvillä varusteilla oleva käytetty kuin hieman karvalakimpi uusi. Viiden vuoden päästä ihan sama oliko ruisku ostaessa uusi vai vuoden, kaksi vanha, mutta se hyvillä varusteilla oleva on edelleen sellainen kuin on halunnutkin. Säästömallin kanssa voi tuntua vaihto jo ajankohtaiselta.
Ruisku on kasvinviljelytilan tärkeimpiä työvälineitä, ellei ole luomussa. Samoin työhön löytyy asiansa osaavia urakoitsijoita, jolloin saa uuden tekniikan edullisesti omallekin pellolle. Tallaustappioilla maksaa laskun urakoinnista, pieni oma vs. urakoitsija leveämmällä ruiskulla kapeilla renkailla:)
Hyvät käytetyt tahtoo vaan olla liki uuden hinnoissa, joskus vähän ylikin.
-
Hyvät käytetyt tahtoo vaan olla liki uuden hinnoissa, joskus vähän ylikin.
Saako olla utelias ja kysästä vuotuista ruiskutusmäärää?
-
Hyvät käytetyt tahtoo vaan olla liki uuden hinnoissa, joskus vähän ylikin.
Saako olla utelias ja kysästä vuotuista ruiskutusmäärää?
Eipä ole tullut koskaan laskettua, riippuu vuodesta 2 * 90 ha ?
Noilla määrillä ei oikein hinattavan hinnat innosta.
-
https://m.nettikone.com/amazone/ux-3200/1544930?vifAdCount=0&vifNav=Y#1
Tuossa on hyvä vaihtoehto. Siis kuvan perusteella.
-
https://m.nettikone.com/amazone/ux-3200/1544930?vifAdCount=0&vifNav=Y#1
Tuossa on hyvä vaihtoehto. Siis kuvan perusteella.
Ja tuossa vielä parempi.
https://www.nettikone.com/amazone/ug-2200-special/1609707
-
Onko kukaan nähnyt livenä Toselli tai Bargam -merkkistä ruiskua?
Ilmeisesti Italialaisia molemmat, molemmilla näkyy olevan myös puhallinversiot.
-
Hyvät käytetyt tahtoo vaan olla liki uuden hinnoissa, joskus vähän ylikin.
Saako olla utelias ja kysästä vuotuista ruiskutusmäärää?
Eipä ole tullut koskaan laskettua, riippuu vuodesta 2 * 90 ha ?
Noilla määrillä ei oikein hinattavan hinnat innosta.
Ruiskutuksen hinta, muistaakseni keskiarvo 15€/ha * 180 ha= 2700 €/ vuosi
Onko mahkuja käyttää urakoitsijaa?
Jos ei niin kimpparuisku olis aika kova. Ite mukana neljän tilan kimpassa 1501 Amazonella 20m puomeilla. Yhteispinta-ala n.300 ha ja päälle n. 100 ha rahtia.
Eikä oo edes kiire...
Tietty jos ei ole kavereita joiden kanssa ryhtyä kimppaan niin huonompi homma :-\
-
90 ha:n viljatilalle riittää joku esim. Hardi Master karvalakkiversiona ihan mainiosti, turha ruiskuttamisesta on mitään rakettitiedettä tehdä, pääasia on saada torjunta-aineet kasvustoon.
-
Hyvät käytetyt tahtoo vaan olla liki uuden hinnoissa, joskus vähän ylikin.
Saako olla utelias ja kysästä vuotuista ruiskutusmäärää?
Eipä ole tullut koskaan laskettua, riippuu vuodesta 2 * 90 ha ?
Noilla määrillä ei oikein hinattavan hinnat innosta.
Ruiskutuksen hinta, muistaakseni keskiarvo 15€/ha * 180 ha= 2700 €/ vuosi
Onko mahkuja käyttää urakoitsijaa?
Jos ei niin kimpparuisku olis aika kova. Ite mukana neljän tilan kimpassa 1501 Amazonella 20m puomeilla. Yhteispinta-ala n.300 ha ja päälle n. 100 ha rahtia.
Eikä oo edes kiire...
Tietty jos ei ole kavereita joiden kanssa ryhtyä kimppaan niin huonompi homma :-\
2700€, sillä saa jo kaks leimattua museohardia. Työleveyttä 24metriä 1200-1600litraa säiliötilavuutta. Ruiskii toisella savikat ja toisella viljat. Tai sitten vetää preeriamalliin kahdella.
Kahden vuoden taksalla saa jo sokeille tarkotetun opastimen.
-
Hyvät käytetyt tahtoo vaan olla liki uuden hinnoissa, joskus vähän ylikin.
Saako olla utelias ja kysästä vuotuista ruiskutusmäärää?
Eipä ole tullut koskaan laskettua, riippuu vuodesta 2 * 90 ha ?
Noilla määrillä ei oikein hinattavan hinnat innosta.
Ruiskutuksen hinta, muistaakseni keskiarvo 15€/ha * 180 ha= 2700 €/ vuosi
Onko mahkuja käyttää urakoitsijaa?
Jos ei niin kimpparuisku olis aika kova. Ite mukana neljän tilan kimpassa 1501 Amazonella 20m puomeilla. Yhteispinta-ala n.300 ha ja päälle n. 100 ha rahtia.
Eikä oo edes kiire...
Tietty jos ei ole kavereita joiden kanssa ryhtyä kimppaan niin huonompi homma :-\
2700€, sillä saa jo kaks leimattua museohardia. Työleveyttä 24metriä 1200-1600litraa säiliötilavuutta. Ruiskii toisella savikat ja toisella viljat. Tai sitten vetää preeriamalliin kahdella.
Kahden vuoden taksalla saa jo sokeille tarkotetun opastimen.
Varmaan vähän voi laskea myös sille että urakoitsijan mukana tulee sen työmiehen mukana myös traktori omilla polttoaineilla? Ei tule omiin koneisiin eikä mieheen työtunteja. Joillakin tuo oma työ on ilmaista, itsellä ei. Vähästä vapaa-ajasta lohkaisisi mielellään hieman joskus myös perheelle...
-
Suomessa myydän vain hardi ja amazone. Euroopa pullolaan merkejä. Amazone ja varsinkin hardi vain yksi merkki muiden joukossa
Reppuruiskut
http://www.agriaffaires.de/gebrauchte/1/anbauspritzen.html
Hinattavat
http://www.agriaffaires.de/gebrauchte/1/anhaengespritzen.html
Ruotsissa on jo laajemin, holder, dubex, lindströms jne
https://www.blocket.se/stockholm/skogs-_lantbruksmaskiner?q=spruta&w=3&st=s&ca=11&is=1&l=0&md=th&cg=1240&st=s
-
Tekee itse, esim. vanhasta maito-auton- tai öljy-auton säiliöstä. Niissä kun on erillisiä osastoja, niin niihin voisi jokaiseen laittaa eri torjunta-aineseoksia valmiiksi. Samalla kun käy etäpelloilla ruiskuttelemassa, voi yhdeltä maalta ruiskuttaa pelkät rikat, toiselta maalta lisäksi hukkiksen, ja vielä voi samalla reissulla käydä rypsimaallakin pyörähtämässä, ja kesannolle glyfosaatit.
Eiks olisi kätevää :D ;D
-
Onko kukaan nähnyt livenä Toselli tai Bargam -merkkistä ruiskua?
Ilmeisesti Italialaisia molemmat, molemmilla näkyy olevan myös puhallinversiot.
Okrassa ainakin toselli oli. Eivät tosin kyllä mitään ruiskuttaneet. Heh.
Avagroon Väättäsen Anssille kun soitat, niin saat kyllä esittelyä ruiskusta.
-
90 ha:n viljatilalle riittää joku esim. Hardi Master karvalakkiversiona ihan mainiosti, turha ruiskuttamisesta on mitään rakettitiedettä tehdä, pääasia on saada torjunta-aineet kasvustoon.
Riippuu vähän monesta asiasta.
Puhallinruiskulla saa peliaikaa enemmän vuorokaudessa.
Silloin kun ruiskuttaa, ruiskutukseen varattua aikaa menee turhaan säiliön täyttämiseen, varsinkin jos sitä vettä pitää hakea kauempaa. Tämänkin ajan voisi ajaa taksia tai vetää hirsiä. Isommalla säiliöllä ja puhaltimella säästetään vedenhakureissuissa.
Jokatapauksessa kasvinsuojeluaineiden ruiskutus tulee tiukentumaan, joten vaatimukset kasvaa.
Yks pointti vielä tuosta tosellista, että taitaa jo tänä päivänä olla voimassa se, että et tarvitse ilma-avusteisia paskoja suuttimia, jos on puhallin.
-
Yks pointti vielä tuosta tosellista, että taitaa jo tänä päivänä olla voimassa se, että et tarvitse ilma-avusteisia paskoja suuttimia, jos on puhallin.
Perustele ilma-avusteisten paskuus!
Normaalit viuhkasuuttimet on kyllä paskoja, sen olen todennut. Niillä puolet ruiskutteesta yleensä jää leijumaan ilmaan, joko paikalleen tai toisten maille.
-
Hyvät käytetyt tahtoo vaan olla liki uuden hinnoissa, joskus vähän ylikin.
Saako olla utelias ja kysästä vuotuista ruiskutusmäärää?
Eipä ole tullut koskaan laskettua, riippuu vuodesta 2 * 90 ha ?
Noilla määrillä ei oikein hinattavan hinnat innosta.
Ruiskutuksen hinta, muistaakseni keskiarvo 15€/ha * 180 ha= 2700 €/ vuosi
Onko mahkuja käyttää urakoitsijaa?
Jos ei niin kimpparuisku olis aika kova. Ite mukana neljän tilan kimpassa 1501 Amazonella 20m puomeilla. Yhteispinta-ala n.300 ha ja päälle n. 100 ha rahtia.
Eikä oo edes kiire...
Tietty jos ei ole kavereita joiden kanssa ryhtyä kimppaan niin huonompi homma :-\
2700€, sillä saa jo kaks leimattua museohardia. Työleveyttä 24metriä 1200-1600litraa säiliötilavuutta. Ruiskii toisella savikat ja toisella viljat. Tai sitten vetää preeriamalliin kahdella.
Kahden vuoden taksalla saa jo sokeille tarkotetun opastimen.
Varmaan vähän voi laskea myös sille että urakoitsijan mukana tulee sen työmiehen mukana myös traktori omilla polttoaineilla? Ei tule omiin koneisiin eikä mieheen työtunteja. Joillakin tuo oma työ on ilmaista, itsellä ei. Vähästä vapaa-ajasta lohkaisisi mielellään hieman joskus myös perheelle...
Ruiskutushan on viljelyn toimenpiteistä se kaikkein mukavin työ. Se usean linjementin seoksen laskeminen ja sen jälkivaikutus kasvuun on mielenkiintoista.
Kasvinsuojeluruiskutus on parasta mitä voi traktorilla tehdä.
Ymmärrän toki senkin puolen että urakoitsijan käyttö on helppoa, itsekin jokusen aarin ruikin muille ja hommaan aineet sekä veden.
Vapaa-aikaa on aina.... =)
-
Mä ostin muutama vuosi sitten 70luvun hardin hinattavan, alkuperäistä ei oo ku säiliö. sitten agropointilta pumpun, hydr.puomit,sähkölohkot,ruiskutustietokoneen ja kemikaalitäytölaitteen yms.tarvikkeita ja itte rakennin tuli maksamaan ilman töitä n.13 000e.
-
Yks pointti vielä tuosta tosellista, että taitaa jo tänä päivänä olla voimassa se, että et tarvitse ilma-avusteisia paskoja suuttimia, jos on puhallin.
Perustele ilma-avusteisten paskuus!
Normaalit viuhkasuuttimet on kyllä paskoja, sen olen todennut. Niillä puolet ruiskutteesta yleensä jää leijumaan ilmaan, joko paikalleen tai toisten maille.
Kun katsoo pisarakokoa ja sitä kautta vaikuttamisaluetta, niin onhan nuo semmoisia vähän.
Puhaltimella viuhkasuuttimet ovat poikaa. Toki toistakymppiä se puhallin maksaa, joten taksia on ajettava päättymättömällä kasetilla.
-
Mä ostin muutama vuosi sitten 70luvun hardin hinattavan, alkuperäistä ei oo ku säiliö. sitten agropointilta pumpun, hydr.puomit,sähkölohkot,ruiskutustietokoneen ja kemikaalitäytölaitteen yms.tarvikkeita ja itte rakennin tuli maksamaan ilman töitä n.13 000e.
Pelimiesesimerkki.
-
Suomessa myydän vain hardi ja amazone. Euroopa pullolaan merkejä. Amazone ja varsinkin hardi vain yksi merkki muiden joukossa
Reppuruiskut
http://www.agriaffaires.de/gebrauchte/1/anbauspritzen.html
Hinattavat
http://www.agriaffaires.de/gebrauchte/1/anhaengespritzen.html
Ruotsissa on jo laajemin, holder, dubex, lindströms jne
https://www.blocket.se/stockholm/skogs-_lantbruksmaskiner?q=spruta&w=3&st=s&ca=11&is=1&l=0&md=th&cg=1240&st=s
Onhan suomessa muitakin merkkejä myynnissä kuin Amazone ja Hardi. Seppo Kuisma myy jotain ruiskuja ja taitaa Kvernelandejakin jokusia olla. Muutta kappalemäärällisesti eniten taidetaan ruiskuttaa vanhoilla Ylö, Eho ja Kasi ruiskuilla.
-
Yks pointti vielä tuosta tosellista, että taitaa jo tänä päivänä olla voimassa se, että et tarvitse ilma-avusteisia paskoja suuttimia, jos on puhallin.
Perustele ilma-avusteisten paskuus!
Normaalit viuhkasuuttimet on kyllä paskoja, sen olen todennut. Niillä puolet ruiskutteesta yleensä jää leijumaan ilmaan, joko paikalleen tai toisten maille.
Kun katsoo pisarakokoa ja sitä kautta vaikuttamisaluetta, niin onhan nuo semmoisia vähän.
Puhaltimella viuhkasuuttimet ovat poikaa. Toki toistakymppiä se puhallin maksaa, joten taksia on ajettava päättymättömällä kasetilla.
Kyllä ainakin perus ilma-avusteisilla suuttimilla normaalipaineilla sumu jää ilmaan leijumaan.
Mites puhallinkoneella, jääkö sumu kasvustoon vai lähteekö se samantien naapurin lohkolle?
-
90 ha:n viljatilalle riittää joku esim. Hardi Master karvalakkiversiona ihan mainiosti, turha ruiskuttamisesta on mitään rakettitiedettä tehdä, pääasia on saada torjunta-aineet kasvustoon.
toisaalta torjunta-aineet on niin kalliita, että monella tilalla aineiden vuosikustannus ylittää levityskaluston hinnan.
Tuntuisi hölmöläisen hommalta säästää ruiskussa silloin, jos satsaa paljon kasvinsuojeluun muuten. Jos ruisku on liian pieni tai porukassa jonkun muun kanssa, on pakko ruiskuttaa myös huonossa kelissä. Sama homma, jos urakoitsijalla on enemmän ruiskutettavaa kun kerkii hyvin ajamaan. Kiireessä tulee myös mieleen sekoitella kaikki mömmöt yhteen ajokertaan, vaikka ajoitus tai seos ei ihan optimaali olisikaan. Pinta-alan voi hyvinkin kertoa neljällä, jos yrittää jotain suorakylvöä ja käyttää lehtilannoitteita.
Ruiskutuksen työsaavutukseen pystyy vaikuttamaan paljon, miten täytöt ja veden kuljetuksen hoitaa. Kyllä ruiskutus on rakettitiedettä parhaimmillaan :)
-
Meillä kimpassa toisen tilan kanssa Amazone UF1000 15m Super-S puomeilla vuosituhannen alusta, siihen aikaan hyvät varusteet, vieläkin minulle riittävät. Ruiskutukset hoidetaan mun kakkoskoneella, koska siinä nopeusanturointi ja ajo-opastin ja paikat tehtynä tietokoneelle valmiiksi. Tarvittaessa toiselta tilalta saa vastaavan traktorin siksi ajaksi lainaan kun siellä ruiskutetaan. Meillä kasvinviljelyä, toisella tilalla lypsykarjaa (ruiskutetaan oikeastaan vain kaurojen rikka-aineet ja nurmien lopetukset) joten aikataulut eivät ole menneet vielä koskaan mitenkään ristiin. Minulla ainakin vuosittain menee enemmän rahaa ruiskun läpi peltoon kuin mitä tuo puolikas maksoi, silti on minusta ihan ok kalusto. Tuollaista yhteiskäyttöä kun saisi lisää...
-
Vesimäärän pienentäminen ja tonnin vesikonttien käyttö nostaa pienenkin säiliötilavuuden ja 12metrin työleveyden ihan Amerikka-tasolle.
Itte käytän 125litraa hehtaarille jolla saadaan jo liki 5ha 600 pöntöllä.
Täyttöön tuhraantuu 5-10minuuttia riippuen sekotettavien aineiden määrästä. Siirtymät repun kanssa 0-1000metriin. Kyllä sillä iltasella kohtuullisen määrän gramitrellaa ja amistarisoi.
Tuosta urakoinnista...monesti ne lähiseudun tonnipönttöurakoitsijat on niin ylibuukattuja että työolosuhteet on sitten mitä on. Vettä vihmoo ja/tai tuulee niin että Hankkija-lippis lentää päästä, ei siinä paljon naurata työntilaajaa kun naapuri on ruikkinu optimaalisissa olosuhteissa 50-60€ aineet kasvustoon omalla ruiskulla.
Ja annas olla kun on 100-200hehtaaria ruikittavaa ja kaalikoit sekä kirpat painaa päälle. Sitten pitäs korrensäädettä ja vitamiinia kera tautiaineen saada kasvustoon muutaman tunnin "ruiskutusikkunalla". Moni on ostanu oman repun....
-
Taitaa toi Agri Kymi Kouvolasta kanssa maahantuoda jotain ruiskua. Onkohan niistä kokemuksia?
-
Taitaa toi Agri Kymi Kouvolasta kanssa maahantuoda jotain ruiskua. Onkohan niistä kokemuksia?
Kerrohan nyt kun kauppaat aivan selvästi. :D
-
Yks pointti vielä tuosta tosellista, että taitaa jo tänä päivänä olla voimassa se, että et tarvitse ilma-avusteisia paskoja suuttimia, jos on puhallin.
Perustele ilma-avusteisten paskuus!
Normaalit viuhkasuuttimet on kyllä paskoja, sen olen todennut. Niillä puolet ruiskutteesta yleensä jää leijumaan ilmaan, joko paikalleen tai toisten maille.
Kun katsoo pisarakokoa ja sitä kautta vaikuttamisaluetta, niin onhan nuo semmoisia vähän.
Puhaltimella viuhkasuuttimet ovat poikaa. Toki toistakymppiä se puhallin maksaa, joten taksia on ajettava päättymättömällä kasetilla.
Kyllä ainakin perus ilma-avusteisilla suuttimilla normaalipaineilla sumu jää ilmaan leijumaan.
Mites puhallinkoneella, jääkö sumu kasvustoon vai lähteekö se samantien naapurin lohkolle?
Katohan tuosta bargamin testausvideosta. Tuosta en tiedä, mutta tosellissa voi ilman tulokulmaa muuttaa.
https://www.youtube.com/watch?v=NqwDSCyJTkE
Aika paljon antaa lisäaikaa ruiskutukseen tuo puhallin.
-
Vesimäärän pienentäminen ja tonnin vesikonttien käyttö nostaa pienenkin säiliötilavuuden ja 12metrin työleveyden ihan Amerikka-tasolle.
Itte käytän 125litraa hehtaarille jolla saadaan jo liki 5ha 600 pöntöllä.
Täyttöön tuhraantuu 5-10minuuttia riippuen sekotettavien aineiden määrästä. Siirtymät repun kanssa 0-1000metriin. Kyllä sillä iltasella kohtuullisen määrän gramitrellaa ja amistarisoi.
Tuosta urakoinnista...monesti ne lähiseudun tonnipönttöurakoitsijat on niin ylibuukattuja että työolosuhteet on sitten mitä on. Vettä vihmoo ja/tai tuulee niin että Hankkija-lippis lentää päästä, ei siinä paljon naurata työntilaajaa kun naapuri on ruikkinu optimaalisissa olosuhteissa 50-60€ aineet kasvustoon omalla ruiskulla.
Ja annas olla kun on 100-200hehtaaria ruikittavaa ja kaalikoit sekä kirpat painaa päälle. Sitten pitäs korrensäädettä ja vitamiinia kera tautiaineen saada kasvustoon muutaman tunnin "ruiskutusikkunalla". Moni on ostanu oman repun....
Vielä kun pistää muutaman satkun tripleteihin ja niihin valikoima erilaisia tuuli- ym.suuttimia, ei pienet puhuritkaan hidasta ruuttailua.
Mulla uusin hankinta tämmönen...
HYPRO GUARDIAN TWIN 110025
Markkinoiden tehokkain kaksoisviuhka.80 000 pisaraa/ml.Poistaa tuulihaittoja 50%.TUKES hyväksytty. sis.pikamutterin ja suutinsihdin.Pieni vesimäärä/ha
viuhkat saa siis vihdoinkin tehdä näille tilaa...
-
Ei välttämättä myöskään ole huono ajatus yhdistää naapuria/urakointia ja omaakin ruiskua.
Meinaan vaan että ajattaa ne xx viljahehtaaria sillä jolla on tehokkaat koneet, ja joka ajaa muutenkin sitä rahakauraa samoilla aineilla xxx ha.
Ajelee sitten omalla pienemmällä kaikki erikoiskasvit tai hankalat lohkot jos sellaisia on. On meinaan aika turhauttavaa jotain 3000 l hinattavaa pestä vuoronperään viljan ja erikoisaineiden välillä.
Pesuun menevällä ajalla ja vaivalla ajaisi jo aika monta hehtaaria. Ei myöskään ole tyhmää sopia vaikka kaverin kanssa että toinen ajaa vaikka kaikki viljat ja toinen kyttää vuorostaan molempien rypsit, kuminat sun muut kummajaiset.
-
Katohan tuosta bargamin testausvideosta. Tuosta en tiedä, mutta tosellissa voi ilman tulokulmaa muuttaa.
https://www.youtube.com/watch?v=NqwDSCyJTkE
Aika paljon antaa lisäaikaa ruiskutukseen tuo puhallin.
Vähän epäilyttää tuossa vakaajan toimivuus, kun tasamaallakin heiluu ja näyttää kulkevan vähän vinossa.
-
Ei välttämättä myöskään ole huono ajatus yhdistää naapuria/urakointia ja omaakin ruiskua.
Meinaan vaan että ajattaa ne xx viljahehtaaria sillä jolla on tehokkaat koneet, ja joka ajaa muutenkin sitä rahakauraa samoilla aineilla xxx ha.
Ajelee sitten omalla pienemmällä kaikki erikoiskasvit tai hankalat lohkot jos sellaisia on. On meinaan aika turhauttavaa jotain 3000 l hinattavaa pestä vuoronperään viljan ja erikoisaineiden välillä.
Pesuun menevällä ajalla ja vaivalla ajaisi jo aika monta hehtaaria. Ei myöskään ole tyhmää sopia vaikka kaverin kanssa että toinen ajaa vaikka kaikki viljat ja toinen kyttää vuorostaan molempien rypsit, kuminat sun muut kummajaiset.
Toi on ratkastu monella?? tilalla niin että on kaksi reppua, yksi leimalla ja toinen ei. Leimatulla viljat ja sillä toisella ne kasvit jotka vaatis pesun viljan jälkeen, kuten se mustan kullan lähde savikka.
-
Mä ostin muutama vuosi sitten 70luvun hardin hinattavan, alkuperäistä ei oo ku säiliö. sitten agropointilta pumpun, hydr.puomit,sähkölohkot,ruiskutustietokoneen ja kemikaalitäytölaitteen yms.tarvikkeita ja itte rakennin tuli maksamaan ilman töitä n.13 000e.
Peruskoneen on kyllä saanut liki ilmaiseksi. Saako edes uusina osina pumppua, hydraulipuomia ja sähkölohkoja 13 k€:lla.
Runko, puomit vakaajalla ja pönttö kun on, niin muut voisi kyllä itsekin rakennella.
Hinattavaan jos siirtyy, niin peruskoneessa saisi nähdäkseni olla ohjautuva aisa, ettei pahasti oikaise käännöksissä.
Peruskoneen täytyy saada todella halvalla, jos siihen joutuu uudet puomit ostamaan.
-
Tonni ja alv. maksoo peruskone. 15m hydr. puomit 4400e
-
Suomessa myydän vain hardi ja amazone. Euroopa pullolaan merkejä. Amazone ja varsinkin hardi vain yksi merkki muiden joukossa
Reppuruiskut
http://www.agriaffaires.de/gebrauchte/1/anbauspritzen.html
Hinattavat
http://www.agriaffaires.de/gebrauchte/1/anhaengespritzen.html
Ruotsissa on jo laajemin, holder, dubex, lindströms jne
https://www.blocket.se/stockholm/skogs-_lantbruksmaskiner?q=spruta&w=3&st=s&ca=11&is=1&l=0&md=th&cg=1240&st=s
Onhan suomessa muitakin merkkejä myynnissä kuin Amazone ja Hardi. Seppo Kuisma myy jotain ruiskuja ja taitaa Kvernelandejakin jokusia olla. Muutta kappalemäärällisesti eniten taidetaan ruiskuttaa vanhoilla Ylö, Eho ja Kasi ruiskuilla.
Viime keväänä kun Kvernelandia kyselin niin halvin reppuruisku oli pikkasen reilut 30k€. Eivät kuulemma maahantuo mitään karvalakkimalleja, tai eivät ainakaan silloin tuoneet.
-
Oli agricenterin sivuilla oikein hinta laitettu mainokseen 15950e
15m. 1200litraa
-
Eiks k-maatalous mainostanu jotain perus 1000/15 hardia ainakin talvella kohtuullisella hinnalla.
Karjatilalla ruiskutus on kyllä ensimmäinen homma mikä kannattaa ulkoistaa jos vaan voi.
-
Niin ja onhan Kuhninkin ruiskuja Suomessa. Omaan silmään näyttivät ainakin hyvin rakennetuilta, hinnaltaan varmaan sijoittuu aika ylös toki.
-
Eiks k-maatalous mainostanu jotain perus 1000/15 hardia ainakin talvella kohtuullisella hinnalla.
Karjatilalla ruiskutus on kyllä ensimmäinen homma mikä kannattaa ulkoistaa jos vaan voi.
Se tekee joka osaa. Karjatilalla harvoin mitään osataan, kuin täpinöidä kauhea vauhti päällä. Muka kiire aina.
-
Suomessa myydän vain hardi ja amazone. Euroopa pullolaan merkejä. Amazone ja varsinkin hardi vain yksi merkki muiden joukossa
Reppuruiskut
http://www.agriaffaires.de/gebrauchte/1/anbauspritzen.html
Hinattavat
http://www.agriaffaires.de/gebrauchte/1/anhaengespritzen.html
Ruotsissa on jo laajemin, holder, dubex, lindströms jne
https://www.blocket.se/stockholm/skogs-_lantbruksmaskiner?q=spruta&w=3&st=s&ca=11&is=1&l=0&md=th&cg=1240&st=s
Onhan suomessa muitakin merkkejä myynnissä kuin Amazone ja Hardi. Seppo Kuisma myy jotain ruiskuja ja taitaa Kvernelandejakin jokusia olla. Muutta kappalemäärällisesti eniten taidetaan ruiskuttaa vanhoilla Ylö, Eho ja Kasi ruiskuilla.
Viime keväänä kun Kvernelandia kyselin niin halvin reppuruisku oli pikkasen reilut 30k€. Eivät kuulemma maahantuo mitään karvalakkimalleja, tai eivät ainakaan silloin tuoneet.
Niin ja onhan Kuhninkin ruiskuja Suomessa. Omaan silmään näyttivät ainakin hyvin rakennetuilta, hinnaltaan varmaan sijoittuu aika ylös toki.
On muitakakin, mutta hardi-amazone myydään eniten,muut varmaan yksittäisiä.
Meinasin vaan noilla linkeillä, kuinka paljon merkkejä euroopassa on. Sama kun tuskin olet kuulut knight tai holder ruiskusta, ranskalainen tuskin kuullut ylö/eho/kasista.
-
Sepä oli tullut Suomeen hinattavien ruiskujen äiteekin :) Kun on teli, niin ei uppokaan niin helposti, vaikka tilavuutta on enemmän kuin 20 vuotta sitten isohkossa lietekärryssä :)
-
Oli agricenterin sivuilla oikein hinta laitettu mainokseen 15950e
15m. 1200litraa
Kverneland iXter HOSA 15m
Tyhjäpaino sisältäen puomin, 1048 tai 1060 kg.
Verrattuna.
Amazonen UF 901, 15 m Q-plus, 713 kg
Teräspuomilla Kverneland ja S-puomilla Amazonen UF1200 paino lähellä samaa n. 1350 kg.
-
Saven surma ja kastematojen joukkotuhoase, sitä se on nykyään.
Renkaat lintassa rallataan pitkin poikin peltoa pintapainefantasiamaailmassa.
-
On muitakakin, mutta hardi-amazone myydään eniten,muut varmaan yksittäisiä.
Meinasin vaan noilla linkeillä, kuinka paljon merkkejä euroopassa on. Sama kun tuskin olet kuulut knight tai holder ruiskusta, ranskalainen tuskin kuullut ylö/eho/kasista.
Siinä saattaa suomijussi hämmästyä, kun esim agritechnikaan lähtee ruiskuja katteleen. Ajettaviakin on niin monelta merkiltä, että pitää helmitaulu ottaa mukaan jotta pysyy laskuissa.
Se taas on eri asia et tartteeko suomessa muita ku Hardin ja Amazonen ja jotain halppiksia.
-
Mites tollasten ulkomaan elävien ruuttien varaosapolitiikka?
-
Mites tollasten ulkomaan elävien ruuttien varaosapolitiikka?
Luulisin että jos osaa maailmalta tilata ja on vähän kielipäätä niin no problems.
Ulkomailla ne Hardit ja Amazonetkin tehdään ja sieltä ne varaosatkin tänne tulevat.
Varmaan jotain tyypillisiä 'kulutusosia' kannattaa pitää jonkinlainen käteisvarasto omassa hyllyssä, ettei jokaista suutinrunkoa tarvitse lähteä erikseen tilaamaan.
Valmistajilla saattaa olla jopa koneen mukaan valmis rautaisannos ylläpito-osia pakettina kun kysyy. Näin ainakin monimutkaisempien koneiden kohdalla. Siis perunapuimurit ja muut vastaavat.
-
Se taas on eri asia et tartteeko suomessa muita ku Hardin ja Amazonen ja jotain halppiksia.
Just näin. Sormet riittää koko maassa laskeen ne, kun tarttee ajettavan ruutan.
-
Tuo etusäiliö on todella hyvä lisä isomman reppuruiskun kanssa. Itsellä oli Ford 6600 takapotkun perässä hardi master classic 1200 15 hydrauli puomeilla ja nokalla 600 litrainen etusäiliö ja hyvin pärjäsi pellolla. Tiellä ajo olikin sitten aivan järkyttävää. Sen jälkeen ruiskutus traktori päivittyi New Holland T5 ja etu säiliö 800 litraiseksi. Rivirenkaiden kanssa sekin tiellä aivan hirveä ajettava säiliöt täynnä. Pärjäsi kyllä kun rauhallisesti toimi. Ruiskun pumpulla imin etusäiliöstä aineet taakse ja sekoitus hoidettiin 12 V pilssi pumpulla. Täksi vuodeksi ruutta päivittyi Amazonen hinattavaan UG malliin 24 metrin puomeilla. Nyt jo ensi kokeilujen jälkeen todennut että Amazonen puomi miljoona kertaa parempi kuin hardin.
-
Tuo etusäiliö on todella hyvä lisä isomman reppuruiskun kanssa. Itsellä oli Ford 6600 takapotkun perässä hardi master classic 1200 15 hydrauli puomeilla ja nokalla 600 litrainen etusäiliö ja hyvin pärjäsi pellolla. Tiellä ajo olikin sitten aivan järkyttävää. Sen jälkeen ruiskutus traktori päivittyi New Holland T5 ja etu säiliö 800 litraiseksi. Rivirenkaiden kanssa sekin tiellä aivan hirveä ajettava säiliöt täynnä. Pärjäsi kyllä kun rauhallisesti toimi. Ruiskun pumpulla imin etusäiliöstä aineet taakse ja sekoitus hoidettiin 12 V pilssi pumpulla. Täksi vuodeksi ruutta päivittyi Amazonen hinattavaan UG malliin 24 metrin puomeilla. Nyt jo ensi kokeilujen jälkeen todennut että Amazonen puomi miljoona kertaa parempi kuin hardin.
Mikäs tuosta teki hirveän ajettavan?
Raskaat kääntöaurat perässä ja reilusti painoa etukuormaajassa, niin yhdistelmä kulkee vakaasti kuin juna. Vaan silloin jos aurat pääsee heilumaan sivusuunnassa, eikä painoa edessä niin silloin se on aivan hirveä vetelemään.
-
Tuo etusäiliö on todella hyvä lisä isomman reppuruiskun kanssa. Itsellä oli Ford 6600 takapotkun perässä hardi master classic 1200 15 hydrauli puomeilla ja nokalla 600 litrainen etusäiliö ja hyvin pärjäsi pellolla. Tiellä ajo olikin sitten aivan järkyttävää. Sen jälkeen ruiskutus traktori päivittyi New Holland T5 ja etu säiliö 800 litraiseksi. Rivirenkaiden kanssa sekin tiellä aivan hirveä ajettava säiliöt täynnä. Pärjäsi kyllä kun rauhallisesti toimi. Ruiskun pumpulla imin etusäiliöstä aineet taakse ja sekoitus hoidettiin 12 V pilssi pumpulla. Täksi vuodeksi ruutta päivittyi Amazonen hinattavaan UG malliin 24 metrin puomeilla. Nyt jo ensi kokeilujen jälkeen todennut että Amazonen puomi miljoona kertaa parempi kuin hardin.
Mikäs tuosta teki hirveän ajettavan?
Raskaat kääntöaurat perässä ja reilusti painoa etukuormaajassa, niin yhdistelmä kulkee vakaasti kuin juna. Vaan silloin jos aurat pääsee heilumaan sivusuunnassa, eikä painoa edessä niin silloin se on aivan hirveä vetelemään.
Varmaan toi traktorimerkki :D
-
Eikö se olisi sekoittunutkin sillä omalla pumpulla?
-
Tuosta puominvakaajasta ihan vaan ajatuksena. Missä pellolla tarvitaan yleensä reipasta vakaajaa?
-
Tuosta puominvakaajasta ihan vaan ajatuksena. Missä pellolla tarvitaan yleensä reipasta vakaajaa?
Rahtipelloilla :p Ei oo niin nöpön nuukaa muokkauksen ja ajosuuntien kanssa, kun ei tarvii itte rymytä ruiskun kanssa...
-
Tuosta puominvakaajasta ihan vaan ajatuksena. Missä pellolla tarvitaan yleensä reipasta vakaajaa?
Rahtipelloilla :p Ei oo niin nöpön nuukaa muokkauksen ja ajosuuntien kanssa, kun ei tarvii itte rymytä ruiskun kanssa...
Asiasta on itelläkin kokemusta jonkin verran. Hevosmiesten peltoja jossa lapiorullaäestä on vedetty kävelyvauhtia kynnöksen päällä. Ei muuten ole tasaista...
Kaikista pahin oli yhdellä tapauksella kun piti ruiskuttaa suoraan kynnökselle. Oli ollut avokesannolla eikä sen vertaa viitsinyt käydä muokkaamassa että olisi rikat saanut torjuttua. Saviheinä yms. oli reiluksi yli puolen metrin mittaista. Oli siinä junkkarin reppuruiskun puomit koetuksella. Tein itelle semmoisen lupauksen etten ikinä koskaan mene enää tälle tapaukselle ruiskuttamaan. Tai tekemään mitään muutakaan hommaa ylipäätään.
-
Sepä oli tullut Suomeen hinattavien ruiskujen äiteekin :) Kun on teli, niin ei uppokaan niin helposti, vaikka tilavuutta on enemmän kuin 20 vuotta sitten isohkossa lietekärryssä :)
https://twitter.com/hankkijafi/status/857204947741536258 (https://twitter.com/hankkijafi/status/857204947741536258)
Julma peli. Onko tuo yhtä säiliötä kokonaan? Melkein sata hehtaaria pitäisi olla aina samaa tavaraa ruiskutettavana, että tuo säiliö tuo todellista hyötyä. :o
(https://pbs.twimg.com/media/C-VnTQ6XkAAGzPS.jpg:large)
-
Tuosta puominvakaajasta ihan vaan ajatuksena. Missä pellolla tarvitaan yleensä reipasta vakaajaa?
Vakaaja ja puomin jousitus ovat semmoisia joita ei kaipaa ennen kuin kun tulee tarvis. Ja silloin niitä on todella ikävä jos ne puuttavat. Eikä siitä pääse mihinkään, että puomin ollessa tarpeeksi leveä ei tarvita kovin syvää kuopaa tai sopivassa kohdassa olevaan huonosti täyttynyttä päistevakoa tai jos esim. pitää ajaa perunapenkin yli kääntyessä niin puomin pää pöksähtää maaahan ilman vakainta.
-
Sepä oli tullut Suomeen hinattavien ruiskujen äiteekin :) Kun on teli, niin ei uppokaan niin helposti, vaikka tilavuutta on enemmän kuin 20 vuotta sitten isohkossa lietekärryssä :)
https://twitter.com/hankkijafi/status/857204947741536258 (https://twitter.com/hankkijafi/status/857204947741536258)
Julma peli. Onko tuo yhtä säiliötä kokonaan? Melkein sata hehtaaria pitäisi olla aina samaa tavaraa ruiskutettavana, että tuo säiliö tuo todellista hyötyä. :o
Herranjumala mikä ruutta. Rahamiehet on eri miehiä, omamyyjä kiittää.
-
Sepä oli tullut Suomeen hinattavien ruiskujen äiteekin :) Kun on teli, niin ei uppokaan niin helposti, vaikka tilavuutta on enemmän kuin 20 vuotta sitten isohkossa lietekärryssä :)
https://twitter.com/hankkijafi/status/857204947741536258 (https://twitter.com/hankkijafi/status/857204947741536258)
Julma peli. Onko tuo yhtä säiliötä kokonaan? Melkein sata hehtaaria pitäisi olla aina samaa tavaraa ruiskutettavana, että tuo säiliö tuo todellista hyötyä. :o
(https://pbs.twimg.com/media/C-VnTQ6XkAAGzPS.jpg:large)
Kuvat saa näkymään pienempänäkin, leveät kuvat levittävät myös tekstin ikävästi.
[img width=600]https://pbs.twimg.com/media/C-VnTQ6XkAAGzPS.jpg:large[/img]
-
Tuo etusäiliö on todella hyvä lisä isomman reppuruiskun kanssa. Itsellä oli Ford 6600 takapotkun perässä hardi master classic 1200 15 hydrauli puomeilla ja nokalla 600 litrainen etusäiliö ja hyvin pärjäsi pellolla. Tiellä ajo olikin sitten aivan järkyttävää. Sen jälkeen ruiskutus traktori päivittyi New Holland T5 ja etu säiliö 800 litraiseksi. Rivirenkaiden kanssa sekin tiellä aivan hirveä ajettava säiliöt täynnä. Pärjäsi kyllä kun rauhallisesti toimi. Ruiskun pumpulla imin etusäiliöstä aineet taakse ja sekoitus hoidettiin 12 V pilssi pumpulla. Täksi vuodeksi ruutta päivittyi Amazonen hinattavaan UG malliin 24 metrin puomeilla. Nyt jo ensi kokeilujen jälkeen todennut että Amazonen puomi miljoona kertaa parempi kuin hardin.
Mikäs tuosta teki hirveän ajettavan?
Raskaat kääntöaurat perässä ja reilusti painoa etukuormaajassa, niin yhdistelmä kulkee vakaasti kuin juna. Vaan silloin jos aurat pääsee heilumaan sivusuunnassa, eikä painoa edessä niin silloin se on aivan hirveä vetelemään.
Fordille aikalailla liikaa painoa ja New Hollandissa rivirenkaat eli takana 11.2/48 ja edes 9,5/32. raideväli 1500 mm.
-
Sepä oli tullut Suomeen hinattavien ruiskujen äiteekin :) Kun on teli, niin ei uppokaan niin helposti, vaikka tilavuutta on enemmän kuin 20 vuotta sitten isohkossa lietekärryssä :)
https://twitter.com/hankkijafi/status/857204947741536258 (https://twitter.com/hankkijafi/status/857204947741536258)
Julma peli. Onko tuo yhtä säiliötä kokonaan? Melkein sata hehtaaria pitäisi olla aina samaa tavaraa ruiskutettavana, että tuo säiliö tuo todellista hyötyä. :o
(https://pbs.twimg.com/media/C-VnTQ6XkAAGzPS.jpg:large)
Kuvat saa näkymään pienempänäkin, leveät kuvat levittävät myös tekstin ikävästi.
[img width=600]https://pbs.twimg.com/media/C-VnTQ6XkAAGzPS.jpg:large[/img]
Oikeesti, piti ihan ihmetellä tuota kuvaa että mitä kummeliukkoja siinä seisoo. Mutta ihan oikeita ihmisiähän ne moommalasta olivat kun aukaisi linkin.
-
Joo eihän sitä ilman vakaajaa pitkillä puomeilla halua ajaa. Ja onhan se tasaisempi ruiskutustuloskin.
-
Katohan tuosta bargamin testausvideosta. Tuosta en tiedä, mutta tosellissa voi ilman tulokulmaa muuttaa.
https://www.youtube.com/watch?v=NqwDSCyJTkE
Aika paljon antaa lisäaikaa ruiskutukseen tuo puhallin.
Vähän epäilyttää tuossa vakaajan toimivuus, kun tasamaallakin heiluu ja näyttää kulkevan vähän vinossa.
https://player.vimeo.com/video/189548068
Aika paljon heiluttaa tosellinkin puomia, mutta näyttää se perässä tulevan. Eihän tuollaisia peltoja oikeasti kellään ole. Eihän?
-
Sepä oli tullut Suomeen hinattavien ruiskujen äiteekin :) Kun on teli, niin ei uppokaan niin helposti, vaikka tilavuutta on enemmän kuin 20 vuotta sitten isohkossa lietekärryssä :)
https://twitter.com/hankkijafi/status/857204947741536258 (https://twitter.com/hankkijafi/status/857204947741536258)
Julma peli. Onko tuo yhtä säiliötä kokonaan? Melkein sata hehtaaria pitäisi olla aina samaa tavaraa ruiskutettavana, että tuo säiliö tuo todellista hyötyä. :o
(https://pbs.twimg.com/media/C-VnTQ6XkAAGzPS.jpg:large)
Mahtaaks toi spruutta liittyä jotenkin nestemäisen lannoituksen käyttöön (enkä tarkoita lietettä) ?
-
Katohan tuosta bargamin testausvideosta. Tuosta en tiedä, mutta tosellissa voi ilman tulokulmaa muuttaa.
https://www.youtube.com/watch?v=NqwDSCyJTkE
Aika paljon antaa lisäaikaa ruiskutukseen tuo puhallin.
Vähän epäilyttää tuossa vakaajan toimivuus, kun tasamaallakin heiluu ja näyttää kulkevan vähän vinossa.
https://player.vimeo.com/video/189548068
Aika paljon heiluttaa tosellinkin puomia, mutta näyttää se perässä tulevan. Eihän tuollaisia peltoja oikeasti kellään ole. Eihän?
Aika hyvin tuo vaimentaa terävät heilahdukset, mutta samanlainen hidas huojunta, kuin Bargamin videossakin.
-
Mahtaaks toi spruutta liittyä jotenkin nestemäisen lannoituksen käyttöön (enkä tarkoita lietettä) ?
Eepee agrin facebook-sivuilla oli jotain siihen viittaavia kommentteja.
-
Viime syksynä ihan jo talven kynnyksellä tuli hommattua huutokaupat.comista Junkkarin reppuruisku. Puomit oli hitsausta ja oikomista vailla. Ihmettelin miksi toinen puomi on maassa ja toinen n.1,5m korkeudessa. Oikein en tajunnut muuta kuin siinä on joku hissi ylimääräisenä. Se pois ja näytti jo paljon paremmalta. Oliko tuossa hississä se paljon puhuttu vakain? Miten se pitäis toimia. Tuos kyseises yksilös oli tarkemman tutkiskelun jälkeen ruuvattu metallinen rasvarässin putki siihen kahden reijän väliin. Sen kun poisti niin sen toisenkin puomin pään olis varmaan saanut maahan, mutta mun puomit oli kiinnettetty siinä vaiheessa jo toisin. Pitääkö mun nyt pistää se hissi siihen takaisin. Sen verta tajusin , että jos sen kiinnityksen olis tehnyt leveämmältä siihen hissiin niin olis varmaan heilunut puomit vähemmän, mutta kuuluisko siihen rasvaprässin putken tilalle joku ? Esim . kummi patukka,jousi tai vastaava?
-
Sepä oli tullut Suomeen hinattavien ruiskujen äiteekin :) Kun on teli, niin ei uppokaan niin helposti, vaikka tilavuutta on enemmän kuin 20 vuotta sitten isohkossa lietekärryssä :)
https://twitter.com/hankkijafi/status/857204947741536258 (https://twitter.com/hankkijafi/status/857204947741536258)
Julma peli. Onko tuo yhtä säiliötä kokonaan? Melkein sata hehtaaria pitäisi olla aina samaa tavaraa ruiskutettavana, että tuo säiliö tuo todellista hyötyä. :o
(https://pbs.twimg.com/media/C-VnTQ6XkAAGzPS.jpg:large)
Mahtaaks toi spruutta liittyä jotenkin nestemäisen lannoituksen käyttöön (enkä tarkoita lietettä) ?
Kyllä, jokaisen itseään kunnioittavan luomutilan on hankittava tuollainen, että saa mankotsiinit leviäksi :-)
-
Mahtaaks toi spruutta liittyä jotenkin nestemäisen lannoituksen käyttöön (enkä tarkoita lietettä) ?
Eepee agrin facebook-sivuilla oli jotain siihen viittaavia kommentteja.
Selittää jotain.
Ehkä urakointiin lannoitteen levitykseen, ei tuossa muuten mitään järkeä ole. Jos nytkään.
-
Julma peli. Onko tuo yhtä säiliötä kokonaan? Melkein sata hehtaaria pitäisi olla aina samaa tavaraa ruiskutettavana, että tuo säiliö tuo todellista hyötyä. :o
Eiköhän tuo ole Suomen suurimpia maatiloja, ainakin tukimielessä. Tuommoinen ruisku maksetaan pelkillä pyöristysvirheillä.
-SS-
-
Sepä oli tullut Suomeen hinattavien ruiskujen äiteekin :) Kun on teli, niin ei uppokaan niin helposti, vaikka tilavuutta on enemmän kuin 20 vuotta sitten isohkossa lietekärryssä :)
https://twitter.com/hankkijafi/status/857204947741536258 (https://twitter.com/hankkijafi/status/857204947741536258)
Julma peli. Onko tuo yhtä säiliötä kokonaan? Melkein sata hehtaaria pitäisi olla aina samaa tavaraa ruiskutettavana, että tuo säiliö tuo todellista hyötyä. :o
(https://pbs.twimg.com/media/C-VnTQ6XkAAGzPS.jpg:large)
Yllättävän kauan kesti ennenkuin saapui Suomeen, ainakin -12 oli Agromekissä. Lindus on tehnyt teloilla varustettua hinattavaa.
-
Mahtaaks toi spruutta liittyä jotenkin nestemäisen lannoituksen käyttöön (enkä tarkoita lietettä) ?
Eepee agrin facebook-sivuilla oli jotain siihen viittaavia kommentteja.
Selittää jotain.
Ehkä urakointiin lannoitteen levitykseen, ei tuossa muuten mitään järkeä ole. Jos nytkään.
Tommosia?
http://www.vilomix.fi/n-xt_kompleksilannoitteet (http://www.vilomix.fi/n-xt_kompleksilannoitteet)
Mikä noissa on hyöty rakeisiin verattuna?
-
Kaikista pahin oli yhdellä tapauksella kun piti ruiskuttaa suoraan kynnökselle. Oli ollut avokesannolla eikä sen vertaa viitsinyt käydä muokkaamassa että olisi rikat saanut torjuttua. Saviheinä yms. oli reiluksi yli puolen metrin mittaista. Oli siinä junkkarin reppuruiskun puomit koetuksella. Tein itelle semmoisen lupauksen etten ikinä koskaan mene enää tälle tapaukselle ruiskuttamaan. Tai tekemään mitään muutakaan hommaa ylipäätään.
Viime vuonna piti luovuttaa yhdellä lohkolla, kivinen hiesupelto, jonka nurmen oli kyntänyt ekaa kertaa auroja käyttävä urakoitsija. Vuosi kesannossa kasvamassa roskaa ja syksyllä ruiskuttamaan. Tuntui että hajoaa ne Amazonen puomitkin, pään ja sylinkokoisia kiviä järkyttävässä kynnöksen tapaisessa möykkelikössä. Otin videotakin, vauhtia noin 4km tms. tunnissa ja paine putosi ruiskussa yhden barin alle, tippalukot ei päästänyt enää nestettä jokaisesta suuttimesta :D Seos oli tehty nopeatempoiseen ajoon pienellä nestemäärällä kaukana kaikesta...
Toinen paha aurasalaojitettu nurmipelto, vinottain poikkiojitukseen. Meinas patti nousta otsaan kun näki minne piti lähteä ajamaan, mitään ei oltu salaojakoneen jäljiltä tehty. Onneks oli harva 8m:n ojaväli :p Tai uutismaa, jonka teko oli jäänyt kesken, kantoja pystyssä siellä täällä väisteltäväksi jne. :D
Omia peltojaan ajavat eivät voi käsittää millaisia olosuhteita on, minne pyydetään töihin. Ruiskulla kiva lähteä, seos tankissa ja sitten näkee mistä kyse. Nuo esimerkit ääriesimerkkejä ja totta, joku tasaamaton päistevako pellon puolella päisteessä pikkujuttu vaikka vituttaa suuresti sekin.
-
melkein kuin lähtis hakatun taimikon ruiskutukseen... ihan mielenkliintoinen tunti hommana tehä... ja omilla koneilla...
-
Sepä oli tullut Suomeen hinattavien ruiskujen äiteekin :) Kun on teli, niin ei uppokaan niin helposti, vaikka tilavuutta on enemmän kuin 20 vuotta sitten isohkossa lietekärryssä :)
https://twitter.com/hankkijafi/status/857204947741536258 (https://twitter.com/hankkijafi/status/857204947741536258)
Julma peli. Onko tuo yhtä säiliötä kokonaan? Melkein sata hehtaaria pitäisi olla aina samaa tavaraa ruiskutettavana, että tuo säiliö tuo todellista hyötyä. :o
(https://pbs.twimg.com/media/C-VnTQ6XkAAGzPS.jpg:large)
Eikös tuossa olekaan pumppu kokoajan suorassa traktoriin nähden, vaan on ruiskun suhteen kääntyvä?
Miksei amatsoonissa ole puhallinta?
Sotkee tuo ainakin kunnon ruiskutusurat pellolle.
-
Sepä oli tullut Suomeen hinattavien ruiskujen äiteekin :) Kun on teli, niin ei uppokaan niin helposti, vaikka tilavuutta on enemmän kuin 20 vuotta sitten isohkossa lietekärryssä :)
https://twitter.com/hankkijafi/status/857204947741536258 (https://twitter.com/hankkijafi/status/857204947741536258)
Julma peli. Onko tuo yhtä säiliötä kokonaan? Melkein sata hehtaaria pitäisi olla aina samaa tavaraa ruiskutettavana, että tuo säiliö tuo todellista hyötyä. :o
(https://pbs.twimg.com/media/C-VnTQ6XkAAGzPS.jpg:large)
Eikös tuossa olekaan pumppu kokoajan suorassa traktoriin nähden, vaan on ruiskun suhteen kääntyvä?
Miksei amatsoonissa ole puhallinta?
Sotkee tuo ainakin kunnon ruiskutusurat pellolle.
Mitä se haittaa laajakulma akselilla? Pumppu on aisalla, aisa pyrkii olemaan traktorin suuntainen.
Mitä siinä puhaltimella, eihän siinä ole "tuulipussejakaan" ;D
-
Mulla uusin hankinta tämmönen...
HYPRO GUARDIAN TWIN 110025
Markkinoiden tehokkain kaksoisviuhka.80 000 pisaraa/ml.Poistaa tuulihaittoja 50%.TUKES hyväksytty. sis.pikamutterin ja suutinsihdin.Pieni vesimäärä/ha
viuhkat saa siis vihdoinkin tehdä näille tilaa...
Kuinkahan paljon noilla saadaan etua perusviuhkaan tai Hypro Guardia Airiin verrattuna.
Nuo puhallinkoneet ovat hinnoissaan, joten köyhän lie tyytyminen Amazoneen.
Mikäs olis se paras suutin perusruiskuun? Kasvustoon tunkeutuminen ja tuuliherkkyys.
-
Sepä oli tullut Suomeen hinattavien ruiskujen äiteekin :) Kun on teli, niin ei uppokaan niin helposti, vaikka tilavuutta on enemmän kuin 20 vuotta sitten isohkossa lietekärryssä :)
https://twitter.com/hankkijafi/status/857204947741536258 (https://twitter.com/hankkijafi/status/857204947741536258)
Julma peli. Onko tuo yhtä säiliötä kokonaan? Melkein sata hehtaaria pitäisi olla aina samaa tavaraa ruiskutettavana, että tuo säiliö tuo todellista hyötyä. :o
(https://pbs.twimg.com/media/C-VnTQ6XkAAGzPS.jpg:large)
Eikös tuossa olekaan pumppu kokoajan suorassa traktoriin nähden, vaan on ruiskun suhteen kääntyvä?
Miksei amatsoonissa ole puhallinta?
Sotkee tuo ainakin kunnon ruiskutusurat pellolle.
Mitä se haittaa laajakulma akselilla? Pumppu on aisalla, aisa pyrkii olemaan traktorin suuntainen.
Mitä siinä puhaltimella, eihän siinä ole "tuulipussejakaan" ;D
Tarkoitin puhaltimella turboa. :o
-
Mulla uusin hankinta tämmönen...
HYPRO GUARDIAN TWIN 110025
Markkinoiden tehokkain kaksoisviuhka.80 000 pisaraa/ml.Poistaa tuulihaittoja 50%.TUKES hyväksytty. sis.pikamutterin ja suutinsihdin.Pieni vesimäärä/ha
viuhkat saa siis vihdoinkin tehdä näille tilaa...
Kuinkahan paljon noilla saadaan etua perusviuhkaan tai Hypro Guardia Airiin verrattuna.
Nuo puhallinkoneet ovat hinnoissaan, joten köyhän lie tyytyminen Amazoneen.
Mikäs olis se paras suutin perusruiskuun? Kasvustoon tunkeutuminen ja tuuliherkkyys.
eikö hyvissä oloissa perusruiskuun perusviuhka ole ihan hyvä? Onko tautiaineilla kaksoisviuhka parempi, sekoittuu paremmin kasvustoon?
Jos vaaditaan tai meinaa tuulisilla säillä ruiskuttaa, niin sitten jotain muuta. Samoin veden kanssa voi pelailla, mutta aika monien aineiden käyttöohjeissa kuitenkin suositellaan aika reilusti vettä.
-
Mulla uusin hankinta tämmönen...
HYPRO GUARDIAN TWIN 110025
Markkinoiden tehokkain kaksoisviuhka.80 000 pisaraa/ml.Poistaa tuulihaittoja 50%.TUKES hyväksytty. sis.pikamutterin ja suutinsihdin.Pieni vesimäärä/ha
viuhkat saa siis vihdoinkin tehdä näille tilaa...
Kuinkahan paljon noilla saadaan etua perusviuhkaan tai Hypro Guardia Airiin verrattuna.
Nuo puhallinkoneet ovat hinnoissaan, joten köyhän lie tyytyminen Amazoneen.
Mikäs olis se paras suutin perusruiskuun? Kasvustoon tunkeutuminen ja tuuliherkkyys.
Aika paljon. Hyvä on Airikin.
Airi tuottaa "vain" 60 000piskoa/ml. Airi kelpaa keltaisenakin 50% tuulikulkeumasuuttimeksi
Keltaisella Airilla pääset 10km/h vauhdilla ja 1-2bar paineella jopa 55-80-vesilitraa/hehtaari
Molempien edut perusviuhkaan verrattuna.
Viuhkaan verrattuna tuulikulkeuma ja leijuva sumu vähenee ja ruiskutella voi kohtalaisella tuulellakin.
Viuhkaan verrattuna monien torjunta-aineiden vesistörajoitusmetrit vähenee 50%:lla jonkin verran.
Twinin etuja lisäksi.
Osumatarkkuus esim. kosketusvaikutteisilla ötökkäaineilla paranee huomattavasti rypsissä ym, etu- ja takaviistojen kulmien takia.
Tunkeutuvuus parempi alemmillekin lehtipinnoille tautiaineita viljoille ajettassa saman kulmaominaisuuden vuoksi.
Tuolla violetilla suuttimella pääset 10km/h vauhdilla ja 2bar paineella jopa 100-vesilitraa/hehtaari.
-
Tuosta puominvakaajasta ihan vaan ajatuksena. Missä pellolla tarvitaan yleensä reipasta vakaajaa?
Kyllä mää sanoisin, että joka pellolla sitä vakaajaa tarvitaan. Vaikka pelto näyttää tasaiselta niin kaikenlaista epätasaisuutta löytyy. Itsellä ei kokemuksia reppumalleista toimisiko niissä ilman vakaajaa, mutta tollanen hinattava 20m puomilla niin kyllä huomaa jos vakaaja jäännyt "pois päältä"
-
Mikäs olis se paras suutin perusruiskuun? Kasvustoon tunkeutuminen ja tuuliherkkyys.
Ja jos on varaa ostaa kymmenien tuhansien eurojen ruisku, niin kait siihen jostain vielä tonni/pari löytyy että ostaa sen vähintään tripleteillä, mieluummin viiden siittimen rungolla. Siihen sitten eri litramääräisiä ja erilaisia tuulikulkeumasiittimiä ja vaikka yhdet lannoitesiittimet. Viuhkat kannattaa jo tällä vuosituhannella unohtaa, ellei sitten ole vain 5-hehtaaria maata ja on aikaa odotella sitä täysin tyyntä poutaista ja yöhallatonta aamua.
-
Mikäs olis se paras suutin perusruiskuun? Kasvustoon tunkeutuminen ja tuuliherkkyys.
Ja jos on varaa ostaa kymmenien tuhansien eurojen ruisku, niin kait siihen jostain vielä tonni/pari löytyy että ostaa sen vähintään tripleteillä, mieluummin viiden siittimen rungolla. Siihen sitten eri litramääräisiä ja erilaisia tuulikulkeumasiittimiä ja vaikka yhdet lannoitesiittimet. Viuhkat kannattaa jo tällä vuosituhannella unohtaa, ellei sitten ole vain 5-hehtaaria maata ja on aikaa odotella sitä täysin tyyntä poutaista ja yöhallatonta aamua.
Toistakymppiä ja tuulta mukaan. Ei sitä korvaa mikään avustussuutin.
-
Mikäs olis se paras suutin perusruiskuun? Kasvustoon tunkeutuminen ja tuuliherkkyys.
Ja jos on varaa ostaa kymmenien tuhansien eurojen ruisku, niin kait siihen jostain vielä tonni/pari löytyy että ostaa sen vähintään tripleteillä, mieluummin viiden siittimen rungolla. Siihen sitten eri litramääräisiä ja erilaisia tuulikulkeumasiittimiä ja vaikka yhdet lannoitesiittimet. Viuhkat kannattaa jo tällä vuosituhannella unohtaa, ellei sitten ole vain 5-hehtaaria maata ja on aikaa odotella sitä täysin tyyntä poutaista ja yöhallatonta aamua.
Nyt ollaan oikeilla jäljillä. Haetaan kokonaisratkaisua ruiskutuksiin eikä parasta ratkaisua optimiolosuhteisiin.
-
Mikäs olis se paras suutin perusruiskuun? Kasvustoon tunkeutuminen ja tuuliherkkyys.
Ja jos on varaa ostaa kymmenien tuhansien eurojen ruisku, niin kait siihen jostain vielä tonni/pari löytyy että ostaa sen vähintään tripleteillä, mieluummin viiden siittimen rungolla. Siihen sitten eri litramääräisiä ja erilaisia tuulikulkeumasiittimiä ja vaikka yhdet lannoitesiittimet. Viuhkat kannattaa jo tällä vuosituhannella unohtaa, ellei sitten ole vain 5-hehtaaria maata ja on aikaa odotella sitä täysin tyyntä poutaista ja yöhallatonta aamua.
Toistakymppiä ja tuulta mukaan. Ei sitä korvaa mikään avustussuutin.
Saakos nuolla pahnapuhaltimilla hurutella ympäristösitoumuksen mukaisesti vesistöjen äärellä, onko tukesin hyväksymiä?
-
Mikäs olis se paras suutin perusruiskuun? Kasvustoon tunkeutuminen ja tuuliherkkyys.
Ja jos on varaa ostaa kymmenien tuhansien eurojen ruisku, niin kait siihen jostain vielä tonni/pari löytyy että ostaa sen vähintään tripleteillä, mieluummin viiden siittimen rungolla. Siihen sitten eri litramääräisiä ja erilaisia tuulikulkeumasiittimiä ja vaikka yhdet lannoitesiittimet. Viuhkat kannattaa jo tällä vuosituhannella unohtaa, ellei sitten ole vain 5-hehtaaria maata ja on aikaa odotella sitä täysin tyyntä poutaista ja yöhallatonta aamua.
Toistakymppiä ja tuulta mukaan. Ei sitä korvaa mikään avustussuutin.
Saakos nuolla pahnapuhaltimilla hurutella ympäristösitoumuksen mukaisesti vesistöjen äärellä, onko tukesin hyväksymiä?
Ainakin Tosellilla oli haku päällä eeuussa poikkeuslupaan. Ja kun katsoo puhaltimen hyötyä, niin ei yhtään ihmettele miksi kaikilla puhaltimilla ei saisi. Systeemit pitää tietenkin sertifioida niinkuin kaikki muukin helvetti.
-
Mikäs olis se paras suutin perusruiskuun? Kasvustoon tunkeutuminen ja tuuliherkkyys.
Ja jos on varaa ostaa kymmenien tuhansien eurojen ruisku, niin kait siihen jostain vielä tonni/pari löytyy että ostaa sen vähintään tripleteillä, mieluummin viiden siittimen rungolla. Siihen sitten eri litramääräisiä ja erilaisia tuulikulkeumasiittimiä ja vaikka yhdet lannoitesiittimet. Viuhkat kannattaa jo tällä vuosituhannella unohtaa, ellei sitten ole vain 5-hehtaaria maata ja on aikaa odotella sitä täysin tyyntä poutaista ja yöhallatonta aamua.
Toistakymppiä ja tuulta mukaan. Ei sitä korvaa mikään avustussuutin.
Saakos nuolla pahnapuhaltimilla hurutella ympäristösitoumuksen mukaisesti vesistöjen äärellä, onko tukesin hyväksymiä?
Ainakin Tosellilla oli haku päällä eeuussa poikkeuslupaan. Ja kun katsoo puhaltimen hyötyä, niin ei yhtään ihmettele miksi kaikilla puhaltimilla ei saisi. Systeemit pitää tietenkin sertifioida niinkuin kaikki muukin helvetti.
Siis et tiedä. Ilmeisesti ei saa. Okei. :D
-
Mikäs olis se paras suutin perusruiskuun? Kasvustoon tunkeutuminen ja tuuliherkkyys.
Ja jos on varaa ostaa kymmenien tuhansien eurojen ruisku, niin kait siihen jostain vielä tonni/pari löytyy että ostaa sen vähintään tripleteillä, mieluummin viiden siittimen rungolla. Siihen sitten eri litramääräisiä ja erilaisia tuulikulkeumasiittimiä ja vaikka yhdet lannoitesiittimet. Viuhkat kannattaa jo tällä vuosituhannella unohtaa, ellei sitten ole vain 5-hehtaaria maata ja on aikaa odotella sitä täysin tyyntä poutaista ja yöhallatonta aamua.
Toistakymppiä ja tuulta mukaan. Ei sitä korvaa mikään avustussuutin.
Saakos nuolla pahnapuhaltimilla hurutella ympäristösitoumuksen mukaisesti vesistöjen äärellä, onko tukesin hyväksymiä?
Ainakin Tosellilla oli haku päällä eeuussa poikkeuslupaan. Ja kun katsoo puhaltimen hyötyä, niin ei yhtään ihmettele miksi kaikilla puhaltimilla ei saisi. Systeemit pitää tietenkin sertifioida niinkuin kaikki muukin helvetti.
Siis et tiedä. Ilmeisesti ei saa. Okei. :D
Suora lainaus Tosellin sivulta:
Our Cloud series is now certified for use safety, environmental impact and functionality while our AirSpray Dualcone system is going to be certified as a drift-reduction device.
This last feature will allows to work at a shorter distance from sensitive targets, such as watercourses, roads and residential areas subsequently reducing buffer zones, within safety and legal standards.
-
Mikäs olis se paras suutin perusruiskuun? Kasvustoon tunkeutuminen ja tuuliherkkyys.
Ja jos on varaa ostaa kymmenien tuhansien eurojen ruisku, niin kait siihen jostain vielä tonni/pari löytyy että ostaa sen vähintään tripleteillä, mieluummin viiden siittimen rungolla. Siihen sitten eri litramääräisiä ja erilaisia tuulikulkeumasiittimiä ja vaikka yhdet lannoitesiittimet. Viuhkat kannattaa jo tällä vuosituhannella unohtaa, ellei sitten ole vain 5-hehtaaria maata ja on aikaa odotella sitä täysin tyyntä poutaista ja yöhallatonta aamua.
Toistakymppiä ja tuulta mukaan. Ei sitä korvaa mikään avustussuutin.
Saakos nuolla pahnapuhaltimilla hurutella ympäristösitoumuksen mukaisesti vesistöjen äärellä, onko tukesin hyväksymiä?
Ainakin Tosellilla oli haku päällä eeuussa poikkeuslupaan. Ja kun katsoo puhaltimen hyötyä, niin ei yhtään ihmettele miksi kaikilla puhaltimilla ei saisi. Systeemit pitää tietenkin sertifioida niinkuin kaikki muukin helvetti.
Siis et tiedä. Ilmeisesti ei saa. Okei. :D
Suora lainaus Tosellin sivulta:
Our Cloud series is now certified for use safety, environmental impact and functionality while our AirSpray Dualcone system is going to be certified as a drift-reduction device.
This last feature will allows to work at a shorter distance from sensitive targets, such as watercourses, roads and residential areas subsequently reducing buffer zones, within safety and legal standards.
Mutta kun täällä finlandiassa vaaditaan se TUKESIN hyväksyntä :D
-
Mikäs olis se paras suutin perusruiskuun? Kasvustoon tunkeutuminen ja tuuliherkkyys.
Ja jos on varaa ostaa kymmenien tuhansien eurojen ruisku, niin kait siihen jostain vielä tonni/pari löytyy että ostaa sen vähintään tripleteillä, mieluummin viiden siittimen rungolla. Siihen sitten eri litramääräisiä ja erilaisia tuulikulkeumasiittimiä ja vaikka yhdet lannoitesiittimet. Viuhkat kannattaa jo tällä vuosituhannella unohtaa, ellei sitten ole vain 5-hehtaaria maata ja on aikaa odotella sitä täysin tyyntä poutaista ja yöhallatonta aamua.
Toistakymppiä ja tuulta mukaan. Ei sitä korvaa mikään avustussuutin.
Saakos nuolla pahnapuhaltimilla hurutella ympäristösitoumuksen mukaisesti vesistöjen äärellä, onko tukesin hyväksymiä?
Ainakin Tosellilla oli haku päällä eeuussa poikkeuslupaan. Ja kun katsoo puhaltimen hyötyä, niin ei yhtään ihmettele miksi kaikilla puhaltimilla ei saisi. Systeemit pitää tietenkin sertifioida niinkuin kaikki muukin helvetti.
Siis et tiedä. Ilmeisesti ei saa. Okei. :D
Suora lainaus Tosellin sivulta:
Our Cloud series is now certified for use safety, environmental impact and functionality while our AirSpray Dualcone system is going to be certified as a drift-reduction device.
This last feature will allows to work at a shorter distance from sensitive targets, such as watercourses, roads and residential areas subsequently reducing buffer zones, within safety and legal standards.
Mutta kun täällä finlandiassa vaaditaan se TUKESIN hyväksyntä :D
Sou... Ketä kiinnostaa joku tukes. Kyllä Italiasta saadaan liikkeelle sellainen porukka, jolloin asiat hoituvat sen jälkeen pelkän whatsapin välityksellä.
-
Mulla uusin hankinta tämmönen...
HYPRO GUARDIAN TWIN 110025
Markkinoiden tehokkain kaksoisviuhka.80 000 pisaraa/ml.Poistaa tuulihaittoja 50%.TUKES hyväksytty. sis.pikamutterin ja suutinsihdin.Pieni vesimäärä/ha
viuhkat saa siis vihdoinkin tehdä näille tilaa...
Kuinkahan paljon noilla saadaan etua perusviuhkaan tai Hypro Guardia Airiin verrattuna.
Nuo puhallinkoneet ovat hinnoissaan, joten köyhän lie tyytyminen Amazoneen.
Mikäs olis se paras suutin perusruiskuun? Kasvustoon tunkeutuminen ja tuuliherkkyys.
Aika paljon. Hyvä on Airikin.
Airi tuottaa "vain" 60 000piskoa/ml. Airi kelpaa keltaisenakin 50% tuulikulkeumasuuttimeksi
Keltaisella Airilla pääset 10km/h vauhdilla ja 1-2bar paineella jopa 55-80-vesilitraa/hehtaari
Molempien edut perusviuhkaan verrattuna.
Viuhkaan verrattuna tuulikulkeuma ja leijuva sumu vähenee ja ruiskutella voi kohtalaisella tuulellakin.
Viuhkaan verrattuna monien torjunta-aineiden vesistörajoitusmetrit vähenee 50%:lla jonkin verran.
Twinin etuja lisäksi.
Osumatarkkuus esim. kosketusvaikutteisilla ötökkäaineilla paranee huomattavasti rypsissä ym, etu- ja takaviistojen kulmien takia.
Tunkeutuvuus parempi alemmillekin lehtipinnoille tautiaineita viljoille ajettassa saman kulmaominaisuuden vuoksi.
Tuolla violetilla suuttimella pääset 10km/h vauhdilla ja 2bar paineella jopa 100-vesilitraa/hehtaari.
mielenkiintoista tämä vesimäärä, hain muutaman torjunta-aineen käyttöohjeista ja niistä löytyi yleisesti 150-300 l/ha, uskaltaako tämän suosituksen jättää noudattamatta ja uskoa esim ruiskun tai suuttimien valmistajan suosituksiin?
Prolinella annetaan jopa suuttimista suositus käyttöohjeessa, litramäärän lisäksi:
http://kasvinsuojelu.berner.fi/sites/kasvinsuojelu.berner.fi/files/attachments/2788mpproline250ec.pdf
Proline kannattaa ruiskuttaa käyttämällä keskikokoista pisarakokoa.
Esimerkkejä, muualla kuin vesistöjen rajoittuvilla alueilla, käytettävistä suuttimista:
Suutin Paine Nopeus Vesimäärä
ISO 110-025 (purppura)* 2,6 bar 7,5 km/t 150 l/ha
ISO 110-03 (sininen)* 2,8 bar 7,0 km/t 200 l/ha
* Normaaleissa ruiskutusolosuhteissa suositellaan käytettäväksi viuhkasuutinta. Tarvittaessa voidaan käyttää vastaavaa matalakulkeumasuutinta.
Jos kasvusto on tiheä, voidaan vesimäärää lisätä ja ajonopeutta laskea jotta ruiskutusneste levittyy tasaisesti myös kasvuston alaosiin.
tutkimuksissa viuhkasuuttimet todetaan edelleen ihan hyviksi, tosin mainitaan tässäkin nämä olosuhderajoitukset tuulen osalta.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/89044/Juhani%20Laine.pdf?sequence=1
jokaisella on omat tavoitteensa, torjunta-aineet maksaa suhteessa paljon jos verrataan mahdollisesti saatavaan sadonlisään, silloin ruiskuttamattomuus nousee jo helposti ohi huonoissa olosuhteissa tehtyyn ruiskutukseen verrattuna.
-
jokaisella on omat tavoitteensa, torjunta-aineet maksaa suhteessa paljon jos verrataan mahdollisesti saatavaan sadonlisään, silloin ruiskuttamattomuus nousee jo helposti ohi huonoissa olosuhteissa tehtyyn ruiskutukseen verrattuna.
Monesti tautiruiskutuksen vaikutus näkyy enemmän sadon laadussa kuin kiloissa. Aika persiilleen pitää mennä jos ruiskuttamattomalla saa paremman taloudellisen tuloksen kuin normi rikka + tautitorjunta tekemällä.
-
No viime kesänä oli peltoja joille ei kannattanut mennä ruiskun kanssa ollenkaan... Peli oli menetetty ja turha laittaa panoksia jos on 0-sato tulossa joka tapauksessa.
-
No viime kesänä oli peltoja joille ei kannattanut mennä ruiskun kanssa ollenkaan... Peli oli menetetty ja turha laittaa panoksia jos on 0-sato tulossa joka tapauksessa.
Missä?
-
Mulla uusin hankinta tämmönen...
HYPRO GUARDIAN TWIN 110025
Markkinoiden tehokkain kaksoisviuhka.80 000 pisaraa/ml.Poistaa tuulihaittoja 50%.TUKES hyväksytty. sis.pikamutterin ja suutinsihdin.Pieni vesimäärä/ha
viuhkat saa siis vihdoinkin tehdä näille tilaa...
Kuinkahan paljon noilla saadaan etua perusviuhkaan tai Hypro Guardia Airiin verrattuna.
Nuo puhallinkoneet ovat hinnoissaan, joten köyhän lie tyytyminen Amazoneen.
Mikäs olis se paras suutin perusruiskuun? Kasvustoon tunkeutuminen ja tuuliherkkyys.
Aika paljon. Hyvä on Airikin.
Airi tuottaa "vain" 60 000piskoa/ml. Airi kelpaa keltaisenakin 50% tuulikulkeumasuuttimeksi
Keltaisella Airilla pääset 10km/h vauhdilla ja 1-2bar paineella jopa 55-80-vesilitraa/hehtaari
Molempien edut perusviuhkaan verrattuna.
Viuhkaan verrattuna tuulikulkeuma ja leijuva sumu vähenee ja ruiskutella voi kohtalaisella tuulellakin.
Viuhkaan verrattuna monien torjunta-aineiden vesistörajoitusmetrit vähenee 50%:lla jonkin verran.
Twinin etuja lisäksi.
Osumatarkkuus esim. kosketusvaikutteisilla ötökkäaineilla paranee huomattavasti rypsissä ym, etu- ja takaviistojen kulmien takia.
Tunkeutuvuus parempi alemmillekin lehtipinnoille tautiaineita viljoille ajettassa saman kulmaominaisuuden vuoksi.
Tuolla violetilla suuttimella pääset 10km/h vauhdilla ja 2bar paineella jopa 100-vesilitraa/hehtaari.
mielenkiintoista tämä vesimäärä, hain muutaman torjunta-aineen käyttöohjeista ja niistä löytyi yleisesti 150-300 l/ha, uskaltaako tämän suosituksen jättää noudattamatta ja uskoa esim ruiskun tai suuttimien valmistajan suosituksiin?
Prolinella annetaan jopa suuttimista suositus käyttöohjeessa, litramäärän lisäksi:
http://kasvinsuojelu.berner.fi/sites/kasvinsuojelu.berner.fi/files/attachments/2788mpproline250ec.pdf
Proline kannattaa ruiskuttaa käyttämällä keskikokoista pisarakokoa.
Esimerkkejä, muualla kuin vesistöjen rajoittuvilla alueilla, käytettävistä suuttimista:
Suutin Paine Nopeus Vesimäärä
ISO 110-025 (purppura)* 2,6 bar 7,5 km/t 150 l/ha
ISO 110-03 (sininen)* 2,8 bar 7,0 km/t 200 l/ha
* Normaaleissa ruiskutusolosuhteissa suositellaan käytettäväksi viuhkasuutinta. Tarvittaessa voidaan käyttää vastaavaa matalakulkeumasuutinta.
Jos kasvusto on tiheä, voidaan vesimäärää lisätä ja ajonopeutta laskea jotta ruiskutusneste levittyy tasaisesti myös kasvuston alaosiin.
tutkimuksissa viuhkasuuttimet todetaan edelleen ihan hyviksi, tosin mainitaan tässäkin nämä olosuhderajoitukset tuulen osalta.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/89044/Juhani%20Laine.pdf?sequence=1
jokaisella on omat tavoitteensa, torjunta-aineet maksaa suhteessa paljon jos verrataan mahdollisesti saatavaan sadonlisään, silloin ruiskuttamattomuus nousee jo helposti ohi huonoissa olosuhteissa tehtyyn ruiskutukseen verrattuna.
Ei noi vesimäärät olleet "valmistajien suosituksia", ne oli pienimmät vesimäärät tolla vielä kohtu-nopeudella, jolla vielä pääsi sallitun paineen siivittämänä just ja just 50% tuulikulkeumaan. Itse ajan liloilla tuulisuuttimilla 8-km/h ja 3-bar paineella, jolloin menee 150-l/ha, ja tuuliprosentti ylittyy, mutta so what. Tolla kovemmalla paineella pisarakoko pienenee, muttei kuitenkaan jää tuulettomina aamuyön tunteina ilmaan leijumaan, niinkuin on usein viuhkasuuttimilla tapahtunut.
Vauhtia vielä pienentämällä, taikka isompaa suutinta vaihtamalla, saa vaikka ton 300-litraakin hehtaarille, mutta harva taitaa reppuruiskuilla niin paljoa vettä pellolle kuskata.
Ja on se ihme ajattelutapa että jos ostetaan miljoonalla komee kone, muttei satsata olennaiseen, eli ruiskun ollessa kyseessä, kunnon monipuoliseen suutinpakettiin revolverirunkoineen. Ja viuhkasuuttimet joutais kieltää kokonaan, samaten puhallinruiskut. :D ;D
-
Mutta kun täällä finlandiassa vaaditaan se TUKESIN hyväksyntä :D
Sou... Ketä kiinnostaa joku tukes. Kyllä Italiasta saadaan liikkeelle sellainen porukka, jolloin asiat hoituvat sen jälkeen pelkän whatsapin välityksellä.
Ainakin SAS:sia palkansaajana kiinnostaa, ja kyllä tilatarkastajiakin kiinnostaa, jos sattuu arpa lankeemaan kohdalle ;D
-
tutkimuksissa viuhkasuuttimet todetaan edelleen ihan hyviksi, tosin mainitaan tässäkin nämä olosuhderajoitukset tuulen osalta.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/89044/Juhani%20Laine.pdf?sequence=1
Positiivista, että on tutkittu. Tuollainen kasvustoseuranta on vähän ongelmallista kun otanta jää helposti pieneksi.
Jos unohdetaan tuulikulkeuma ja nostetaa painetta tuulisuuttimilla, niin silloinhan pisarakoko pienenee, jolloin periaatteessa päästään viuhkasuuttimen pisarakokoon, tai ainakin lähelle. Onko viuhkasuutin sittenkään parempi.
Sitten on kasvustoon tunkeutuminen. Auttaako ilma-avusteisen suuttimen pieni ilmamäärä tunkeutumaan kasvustoon. Tuplasuuttimella varmaan saadaan edes jotain etua. Pieni rikka keväällä tiheässä ruiskasvustossa on aika hyvässä suojassa rikka-aineilta kasvamaan suureksi kesän mittaa.
Muistelen hämärästi lukeneeni jostain visioista laittaa puomin eteen jokin kasvuston heiluttaja juuri tuon tunkeutuvuuden parantamiseksi.
-
Kunnon myrskyllä kun ruiskuttaa, niin kasvusto heiluu.
-
Eikö sen tuulisuuttimen taaksepäin suuntautuvan suihkunkin pitäisi auttaa kasvustoon tunkeutumisessa? Muistelen joskus lukeneeni. Saattaapa olla perääkin. Tyytyväinen kyllä olen ollut hyproihin.
-
Mikäs olis se paras suutin perusruiskuun? Kasvustoon tunkeutuminen ja tuuliherkkyys.
Ja jos on varaa ostaa kymmenien tuhansien eurojen ruisku, niin kait siihen jostain vielä tonni/pari löytyy että ostaa sen vähintään tripleteillä, mieluummin viiden siittimen rungolla. Siihen sitten eri litramääräisiä ja erilaisia tuulikulkeumasiittimiä ja vaikka yhdet lannoitesiittimet. Viuhkat kannattaa jo tällä vuosituhannella unohtaa, ellei sitten ole vain 5-hehtaaria maata ja on aikaa odotella sitä täysin tyyntä poutaista ja yöhallatonta aamua.
Kyllä siinä revolverissa on paikkansa perusviuhkallekin, huippukelillä voi päästellä pienellä vesimäärällä nopsaan isotkin alat peiton kärsimättä. Kuitenkin tavoite on levittää tehoainetta tasaisesti, vettä mahdollisimman vähän, kastelu on erikseen.
Tauti tms. ruiskutuksissa pakko käyttää isompaa vesimäärää että tulee peittoa/tunkeumaa, kun ei ole sitä puhallinta amatsoonissa.
Hypron Guardian airit on olleet useamman vuoden, oisko kolmas sarja keltaisia menossa. Parempia yleissuuttimia ei oo vastaan tullut. Viime kesäksi ostin samat mutta twinit, lilat. Tarkoitus oli ajaa pienellä nestemäärällä hyvällä peitolla, mutta ei... Tukkii suutinta liian usein, 42 suutinta ja niissä yhteensä 48 pientä reikää. Lähes jatkuvasti jossakin suuttimessa näkyy suihkuviossa jotain poikkeavaa ts. joku hippu tukkeena. Nuo toimisi varmasti paremmin vain yhtä ainetta ruiskuttaen, eikä missään nimessä hivenlannoksia sekaan, ja vesimäärä reilu. Kun seoksessa on useampi aine, hiveniäkin, ja vesimäärä minimissä. Ei vain pelitä riittävän luotettavasti. Keltaisella hyprolla menee paljon vähemmällä työllä http://mvagent.com/files/images/suuttimet/02_guardian_air_low_res.jpg.
-
Mikäs olis se paras suutin perusruiskuun? Kasvustoon tunkeutuminen ja tuuliherkkyys.
Ja jos on varaa ostaa kymmenien tuhansien eurojen ruisku, niin kait siihen jostain vielä tonni/pari löytyy että ostaa sen vähintään tripleteillä, mieluummin viiden siittimen rungolla. Siihen sitten eri litramääräisiä ja erilaisia tuulikulkeumasiittimiä ja vaikka yhdet lannoitesiittimet. Viuhkat kannattaa jo tällä vuosituhannella unohtaa, ellei sitten ole vain 5-hehtaaria maata ja on aikaa odotella sitä täysin tyyntä poutaista ja yöhallatonta aamua.
Kyllä siinä revolverissa on paikkansa perusviuhkallekin, huippukelillä voi päästellä pienellä vesimäärällä nopsaan isotkin alat peiton kärsimättä. Kuitenkin tavoite on levittää tehoainetta tasaisesti, vettä mahdollisimman vähän, kastelu on erikseen.
Tauti tms. ruiskutuksissa pakko käyttää isompaa vesimäärää että tulee peittoa/tunkeumaa, kun ei ole sitä puhallinta amatsoonissa.
Hypron Guardian airit on olleet useamman vuoden, oisko kolmas sarja keltaisia menossa. Parempia yleissuuttimia ei oo vastaan tullut. Viime kesäksi ostin samat mutta twinit, lilat. Tarkoitus oli ajaa pienellä nestemäärällä hyvällä peitolla, mutta ei... Tukkii suutinta liian usein, 42 suutinta ja niissä yhteensä 48 pientä reikää. Lähes jatkuvasti jossakin suuttimessa näkyy suihkuviossa jotain poikkeavaa ts. joku hippu tukkeena. Nuo toimisi varmasti paremmin vain yhtä ainetta ruiskuttaen, eikä missään nimessä hivenlannoksia sekaan, ja vesimäärä reilu. Kun seoksessa on useampi aine, hiveniäkin, ja vesimäärä minimissä. Ei vain pelitä riittävän luotettavasti. Keltaisella hyprolla menee paljon vähemmällä työllä http://mvagent.com/files/images/suuttimet/02_guardian_air_low_res.jpg.
Violetti Guadian Air ollut kans käytössä viime vuodet. Niissäkin on ollut ongelmana jonkilainen tukkiminen. Jossain vaiheessa suutin myös lakkaa olemasta ilma-avusteinen, eli ei ime ilmaa ilmarei'istä ja tulee huono suihku. Olen noita availlut, eikä niissä näy mitää silmällä nähtävää eroa toimivaan verrattuna.
Olen tullut siihen päätelmään, että suutinsihdit ovat liian väljät ja suuttimeen pääsee roskaa. Kun pääsihti menee rikki, niin suutinhäiriöt lisääntyvät.
-
Keltaiset hypro twinit muutaman kesän ollu käytössä. Tarpeeksi tiheä pääsihti positaa melkein kaikki ongelmat. Helpomi puhdistaa se ykspaikka kun ne kaikki suuttimet. Harvoin ajan hiven tai muita ongelmallisia aineita. Kun muutin toi hardi yleis suutin pikakiinnikeisi, keskimäinen suutinrunko, se pytyn takana pesi ruiskun kun twin suihkuttaa viistosti myös eteenpäin. Siirsin sen osan taaksepäin, ei tipu ruiskun alla enää.
Siinä yks juttu, hardin palikat oma standardi, ne muut merkit käyttää yhtenäisiä osia.
-
ite manannu noita hardeja kun ei taho saaha mitään käymään suoraan moiseen mutta toisiin sitten vaikka r-kiskalta ostettu käy.. mikä lie paras runko kikkailulla tilalle..?
-
Viuhkat ruiskutukseen ja ilma-avustus jostain muualta. Paras vaihtoehto. Ei voi mitään.
-
Mitkä suutimet tässä on? Pisra koko on aika iso
https://www.youtube.com/watch?v=q3l0L3KsG2E
-
Viuhkat ruiskutukseen ja ilma-avustus jostain muualta. Paras vaihtoehto. Ei voi mitään.
Niinkun jo aiemmin kirjoitin, kieltää tollanen myrkkytohotin pitäisi, vesistöt ja maailma pelastuisi :D
-
Viuhkat ruiskutukseen ja ilma-avustus jostain muualta. Paras vaihtoehto. Ei voi mitään.
Niinkun jo aiemmin kirjoitin, kieltää tollanen myrkkytohotin pitäisi, vesistöt ja maailma pelastuisi :D
Jeesus se pelastaa.
-
Mikäs olis se paras suutin perusruiskuun? Kasvustoon tunkeutuminen ja tuuliherkkyys.
Ja jos on varaa ostaa kymmenien tuhansien eurojen ruisku, niin kait siihen jostain vielä tonni/pari löytyy että ostaa sen vähintään tripleteillä, mieluummin viiden siittimen rungolla. Siihen sitten eri litramääräisiä ja erilaisia tuulikulkeumasiittimiä ja vaikka yhdet lannoitesiittimet. Viuhkat kannattaa jo tällä vuosituhannella unohtaa, ellei sitten ole vain 5-hehtaaria maata ja on aikaa odotella sitä täysin tyyntä poutaista ja yöhallatonta aamua.
Kyllä siinä revolverissa on paikkansa perusviuhkallekin, huippukelillä voi päästellä pienellä vesimäärällä nopsaan isotkin alat peiton kärsimättä. Kuitenkin tavoite on levittää tehoainetta tasaisesti, vettä mahdollisimman vähän, kastelu on erikseen.
Tauti tms. ruiskutuksissa pakko käyttää isompaa vesimäärää että tulee peittoa/tunkeumaa, kun ei ole sitä puhallinta amatsoonissa.
Hypron Guardian airit on olleet useamman vuoden, oisko kolmas sarja keltaisia menossa. Parempia yleissuuttimia ei oo vastaan tullut. Viime kesäksi ostin samat mutta twinit, lilat. Tarkoitus oli ajaa pienellä nestemäärällä hyvällä peitolla, mutta ei... Tukkii suutinta liian usein, 42 suutinta ja niissä yhteensä 48 pientä reikää. Lähes jatkuvasti jossakin suuttimessa näkyy suihkuviossa jotain poikkeavaa ts. joku hippu tukkeena. Nuo toimisi varmasti paremmin vain yhtä ainetta ruiskuttaen, eikä missään nimessä hivenlannoksia sekaan, ja vesimäärä reilu. Kun seoksessa on useampi aine, hiveniäkin, ja vesimäärä minimissä. Ei vain pelitä riittävän luotettavasti. Keltaisella hyprolla menee paljon vähemmällä työllä http://mvagent.com/files/images/suuttimet/02_guardian_air_low_res.jpg.
Onko kokemusta keltaisista hyproista yaran hivenlitkujen kanssa? Kovasti kiinnostaisi vaihtaa omaan reppuhardiin nuo tuon vesimäärän säästön vuoksi, jos esim 120L/ha tarkoittaisi 600l repulla sitä kahta hehtaaria lisää täytönväliin.
-
Mikäs olis se paras suutin perusruiskuun? Kasvustoon tunkeutuminen ja tuuliherkkyys.
Ja jos on varaa ostaa kymmenien tuhansien eurojen ruisku, niin kait siihen jostain vielä tonni/pari löytyy että ostaa sen vähintään tripleteillä, mieluummin viiden siittimen rungolla. Siihen sitten eri litramääräisiä ja erilaisia tuulikulkeumasiittimiä ja vaikka yhdet lannoitesiittimet. Viuhkat kannattaa jo tällä vuosituhannella unohtaa, ellei sitten ole vain 5-hehtaaria maata ja on aikaa odotella sitä täysin tyyntä poutaista ja yöhallatonta aamua.
Kyllä siinä revolverissa on paikkansa perusviuhkallekin, huippukelillä voi päästellä pienellä vesimäärällä nopsaan isotkin alat peiton kärsimättä. Kuitenkin tavoite on levittää tehoainetta tasaisesti, vettä mahdollisimman vähän, kastelu on erikseen.
Tauti tms. ruiskutuksissa pakko käyttää isompaa vesimäärää että tulee peittoa/tunkeumaa, kun ei ole sitä puhallinta amatsoonissa.
Hypron Guardian airit on olleet useamman vuoden, oisko kolmas sarja keltaisia menossa. Parempia yleissuuttimia ei oo vastaan tullut. Viime kesäksi ostin samat mutta twinit, lilat. Tarkoitus oli ajaa pienellä nestemäärällä hyvällä peitolla, mutta ei... Tukkii suutinta liian usein, 42 suutinta ja niissä yhteensä 48 pientä reikää. Lähes jatkuvasti jossakin suuttimessa näkyy suihkuviossa jotain poikkeavaa ts. joku hippu tukkeena. Nuo toimisi varmasti paremmin vain yhtä ainetta ruiskuttaen, eikä missään nimessä hivenlannoksia sekaan, ja vesimäärä reilu. Kun seoksessa on useampi aine, hiveniäkin, ja vesimäärä minimissä. Ei vain pelitä riittävän luotettavasti. Keltaisella hyprolla menee paljon vähemmällä työllä http://mvagent.com/files/images/suuttimet/02_guardian_air_low_res.jpg.
Onko kokemusta keltaisista hyproista yaran hivenlitkujen kanssa? Kovasti kiinnostaisi vaihtaa omaan reppuhardiin nuo tuon vesimäärän säästön vuoksi, jos esim 120L/ha tarkoittaisi 600l repulla sitä kahta hehtaaria lisää täytönväliin.
Ihan normia keltaisilla hyproilla tuo, toki nuo litkut täytyy rajoittaa yhteensä noin litraan ts. gramitrelia ja jatkaa sitä mantracilla, saa hiveniä ja mangaania. Tuohon sitten päälle muut aineet. Hiveniä menee käytännössä melkein aina ku ruiskun kanssa pellolla, määrät voi olla pieniäkin mutta jotain kuitenkin, sekä usein typpiliuosta terästämään vaikutusta.
Typpiliuos varsinkin niin halpaa, että sillä kyllä kannattaa boostata aineita. Niitä mille se sopii :D Varsinkin korsijarrua sekä tautiainetta viimeiseen ruiskutukseen, pari kiloa typpeä lehdelle tekee eetvarttia lippulehdellä olevalle kasvustolle.
-
Typpiliuos varsinkin niin halpaa, että sillä kyllä kannattaa boostata aineita. Niitä mille se sopii :D Varsinkin korsijarrua sekä tautiainetta viimeiseen ruiskutukseen, pari kiloa typpeä lehdelle tekee eetvarttia lippulehdellä olevalle kasvustolle.
Lisäpotkun ja jarrun laittaminen kuullostaa samanlaiselta yhdistelmältä kun ottaisi viagraa ja yrittäisi katsoa Johanna Tukiaista ilman että rupeaa seisomaan.
-
Typpiliuos varsinkin niin halpaa, että sillä kyllä kannattaa boostata aineita. Niitä mille se sopii :D Varsinkin korsijarrua sekä tautiainetta viimeiseen ruiskutukseen, pari kiloa typpeä lehdelle tekee eetvarttia lippulehdellä olevalle kasvustolle.
Lisäpotkun ja jarrun laittaminen kuullostaa samanlaiselta yhdistelmältä kun ottaisi viagraa ja yrittäisi katsoa Johanna Tukiaista ilman että rupeaa seisomaan.
Tuosta viimeksi mainitusta en tiedä, ajatuskin puistattaa mutta kasvipuolella toimii hyvin. Jarrua ja kaasua samalla kertaa, ihan normijuttua :D
-
Nostolaiteruiskua olen vaihtamassa, leveys 15, 18 tai 21 m. Koneenkantaja on kotimainen A-95, eli painoa ei passaa olla paljoa, 900 litran ylö jättää etupyörät kevyeksi.
Vanhassa ylössä vakaajaa on ollut kiinteä ainakin viimeiset 10 vuotta ja puomi joustaa lähinnä hitsisaumoista. Amazonen puomin vakaajan toimivuutta olen kuullut kehuttavan, muista ei ole tietoa.
Löytyykö kehuja muiden valmistajien puomeille?
Mitä arvon raati on mieltä ilma-avusteisista, siis puhallinruiskuista. Onko merkittävä hyöty esim. ilma-avusteisiin suuttimiin verrattuna?
Ilma-avusteista ruiskua on tälläkin areenalla kehuttu, mutta kai siinä jotain huonoakin on, kun niitä ei juurikaan ole.
Aika harvalla valmistajalla tuntuu olevan ilma-avusteisia ruiskuja. Googlettamalla löytyi vain Hardi ja Toselli.
Onko taneli jo päätöksen tehnyt?
-
Onko taneli jo päätöksen tehnyt?
Luultavasti Uusi/uudehko Amazone lähtee matkaan 15 m Q puomilla. Menee vielä saman traktorin perään. Käytetty 15 m puhallinhardi oli myös harkinnassa.
Q-puomi Amazone on karvallakkimallina aika edullinen. Vanha harvi vähän hirvittää ja uudet puhallinkoneet menee yli budjetin.
Suuttimiksi ajattelin kokeilla triplettiin perusviuhkan lisäksi 90%:n tuulisuutin ja violetti Hypron guardian air twin.
-
Suuttimiksi ajattelin kokeilla triplettiin perusviuhkan lisäksi 90%:n tuulisuutin ja violetti Hypron guardian air twin.
Ja ihan oikeasti tarvitset 90% tuulisuutinta? Jos et, niin mieluimmin joku matalampi prosenttinen tuulisuutin, jolla voisi olla ihan oikeasti käyttöä.
-
Suuttimiksi ajattelin kokeilla triplettiin perusviuhkan lisäksi 90%:n tuulisuutin ja violetti Hypron guardian air twin.
Ja ihan oikeasti tarvitset 90% tuulisuutinta? Jos et, niin mieluimmin joku matalampi prosenttinen tuulisuutin, jolla voisi olla ihan oikeasti käyttöä.
Vesistöön rajoittuvia maita kuitenkin on, ei välttämättä muuten. Tuo twin hypro on 50 %:n tuulisuutin.
Saa nähdä mikä valikoituu eniten käyttöön.
-
Suuttimiksi ajattelin kokeilla triplettiin perusviuhkan lisäksi 90%:n tuulisuutin ja violetti Hypron guardian air twin.
Ja ihan oikeasti tarvitset 90% tuulisuutinta? Jos et, niin mieluimmin joku matalampi prosenttinen tuulisuutin, jolla voisi olla ihan oikeasti käyttöä.
Örkkiaineista suurinta osaa ei saa ruiskuttaa vesistöön rajoittuvalla pellolla ollenkaan, muutakuin 90%-suuttimilla.
Tautiaineissa myös paljon rajoitteita.
Muutenhan noilla 90% suuttimilla ei tee kyllä mitään, liian isoa piskoa, peittävyys tosi huono.
-
Suuttimiksi ajattelin kokeilla triplettiin perusviuhkan lisäksi 90%:n tuulisuutin ja violetti Hypron guardian air twin.
Ja ihan oikeasti tarvitset 90% tuulisuutinta? Jos et, niin mieluimmin joku matalampi prosenttinen tuulisuutin, jolla voisi olla ihan oikeasti käyttöä.
Melkeenpä 90% pitää ruiskuttaa noilla pskoilla, vesistöjä ts. ojia kun on peltojen laidoilla. Kirjanpidossa pitää olla maininta, niin kaikki kunnossa.
-
Suuttimiksi ajattelin kokeilla triplettiin perusviuhkan lisäksi 90%:n tuulisuutin ja violetti Hypron guardian air twin.
Ja ihan oikeasti tarvitset 90% tuulisuutinta? Jos et, niin mieluimmin joku matalampi prosenttinen tuulisuutin, jolla voisi olla ihan oikeasti käyttöä.
Melkeenpä 90% pitää ruiskuttaa noilla pskoilla, vesistöjä ts. ojia kun on peltojen laidoilla. Kirjanpidossa pitää olla maininta, niin kaikki kunnossa.
Ehkäpä tämä voisi toimia jotenkin kovemmilla paineilla oikeessakin käytössä.
90% täyttyy, kunhan omistaa.
http://agropoint.fi/kauppa/product_info.php?cPath=28_31_153&products_id=1365
-
mun mielestä lehlerin IDN 120-03 on toiminu pirun hyvin,varmaan lähes kymmenen vuotta noilla saman tyyppisillä pörränny,rikat sun muut pysyny kurissa...paljo menee vettä,siit vähä miinusta.... pitäis varmaa koitta välil jotai muit
-
Suuttimiksi ajattelin kokeilla triplettiin perusviuhkan lisäksi 90%:n tuulisuutin ja violetti Hypron guardian air twin.
Ja ihan oikeasti tarvitset 90% tuulisuutinta? Jos et, niin mieluimmin joku matalampi prosenttinen tuulisuutin, jolla voisi olla ihan oikeasti käyttöä.
Melkeenpä 90% pitää ruiskuttaa noilla pskoilla, vesistöjä ts. ojia kun on peltojen laidoilla. Kirjanpidossa pitää olla maininta, niin kaikki kunnossa.
Ehkäpä tämä voisi toimia jotenkin kovemmilla paineilla oikeessakin käytössä.
90% täyttyy, kunhan omistaa.
http://agropoint.fi/kauppa/product_info.php?cPath=28_31_153&products_id=1365
Noilla on tullut pari kesää ruiskutettua ,on helppoa kuin heinänteko ja mukava asutusten vierustoillakin touhuta
kun tuuli ei vie sumua mihin sattuu kun painetta sopivasti laskee ,ja se kaksois-viuhka se on hyvä ,jos ei ensimmäisellä
osu niin toisella jo käy.
-
Nyt on ensimmäiset pari pruutallista vedetty A-95 -- Amazone UF901 yhdistelmällä.
Traktorin keula on kevyt.
Säiliöön mahtuu viisarin mukaan vähän yli 1000 litraa ja puhdasvesisäiliöön yli 125 litraa. Säiliöt täynnä keula pysyy vielä maassa, mutta ohjaus tapahtuu jarruilla. 900 litraa tankissa ja puhdasvesisäiliö tyhjänä yhdistelmä on ajettavissa.
Kaupasta suolaa ja eturenkaisiin suolaliuos.
Puomin vakaaja toimii kyllä hienosti. Puomi tuntuu kulkevan sitä vakaammin, mitä enemmän traktori heiluu.
Puomin viimeinen jatke myös väistää esteestä hienosti. Huonona vaan, että pellon reunalla olevat risut ja isommat kivet osuu ensimmäisenä suuttimiin. Puomin päässä soisi olevan jonkinlainen esteeseen-osumissuoja.
Huonoa tuossa on myös puomin tukisuksi, joka on kyllä täysi vitsi. Ensimmäisestä vähemmän hallitusta keulimisesta toinen heti poikki.
Onko tuon muovilipareen tilalle kehitetty mitään kestävämpää, vaikka jälkiharan piikistä?
-
Mikä tuo Jar-met on? Hinta ei ainakaan päätä huimaa, jos haluaa mekaanisen peruskoneen. Laatu kyllä täysi kysymysmerkki, pumppu kuitenkin taisi olla italialainen?
-
Nyt on ensimmäiset pari pruutallista vedetty A-95 -- Amazone UF901 yhdistelmällä.
Traktorin keula on kevyt.
Säiliöön mahtuu viisarin mukaan vähän yli 1000 litraa ja puhdasvesisäiliöön yli 125 litraa. Säiliöt täynnä keula pysyy vielä maassa, mutta ohjaus tapahtuu jarruilla. 900 litraa tankissa ja puhdasvesisäiliö tyhjänä yhdistelmä on ajettavissa.
Kaupasta suolaa ja eturenkaisiin suolaliuos.
Puomin vakaaja toimii kyllä hienosti. Puomi tuntuu kulkevan sitä vakaammin, mitä enemmän traktori heiluu.
Puomin viimeinen jatke myös väistää esteestä hienosti. Huonona vaan, että pellon reunalla olevat risut ja isommat kivet osuu ensimmäisenä suuttimiin. Puomin päässä soisi olevan jonkinlainen esteeseen-osumissuoja.
Huonoa tuossa on myös puomin tukisuksi, joka on kyllä täysi vitsi. Ensimmäisestä vähemmän hallitusta keulimisesta toinen heti poikki.
Onko tuon muovilipareen tilalle kehitetty mitään kestävämpää, vaikka jälkiharan piikistä?
Ei ne muovilipareet ihan helposti poikki mene, tuhansia tunteja takana kahdella eri ruiskulla ja yks lipare pitänyt uusia ku tökkäs peruuttaessa ojan pientareeseen. Menee huonon tuurin piikkiin. Ja isommassa puomissa jämerämmät, osta sellainen suksi tai laita pyörä jälkiäkeen tms. piikin nokkaan kuten Hardissa.
Eikö sulla oo suuttimen suojaputkia lainkaan?? Ulompaan lohkoon riittää, pensaat tms. soljuu suuttimien ohi, toki varoa kannattaa siltikin.
-
Nyt on ensimmäiset pari pruutallista vedetty A-95 -- Amazone UF901 yhdistelmällä.
Traktorin keula on kevyt.
Säiliöön mahtuu viisarin mukaan vähän yli 1000 litraa ja puhdasvesisäiliöön yli 125 litraa. Säiliöt täynnä keula pysyy vielä maassa, mutta ohjaus tapahtuu jarruilla. 900 litraa tankissa ja puhdasvesisäiliö tyhjänä yhdistelmä on ajettavissa.
Kaupasta suolaa ja eturenkaisiin suolaliuos.
Puomin vakaaja toimii kyllä hienosti. Puomi tuntuu kulkevan sitä vakaammin, mitä enemmän traktori heiluu.
Puomin viimeinen jatke myös väistää esteestä hienosti. Huonona vaan, että pellon reunalla olevat risut ja isommat kivet osuu ensimmäisenä suuttimiin. Puomin päässä soisi olevan jonkinlainen esteeseen-osumissuoja.
Huonoa tuossa on myös puomin tukisuksi, joka on kyllä täysi vitsi. Ensimmäisestä vähemmän hallitusta keulimisesta toinen heti poikki.
Onko tuon muovilipareen tilalle kehitetty mitään kestävämpää, vaikka jälkiharan piikistä?
Ei ne muovilipareet ihan helposti poikki mene, tuhansia tunteja takana kahdella eri ruiskulla ja yks lipare pitänyt uusia ku tökkäs peruuttaessa ojan pientareeseen. Menee huonon tuurin piikkiin. Ja isommassa puomissa jämerämmät, osta sellainen suksi tai laita pyörä jälkiäkeen tms. piikin nokkaan kuten Hardissa.
Eikö sulla oo suuttimen suojaputkia lainkaan?? Ulompaan lohkoon riittää, pensaat tms. soljuu suuttimien ohi, toki varoa kannattaa siltikin.
Taisi olla omaa noloutta, kun sillälailla keula pystyssä konhottaa, ihme ettei toinenkin katkennut.
Joo, ei ole suuttimen suojaputkia ollenkaan, pitääpä kysellä moisia.
-
Nyt on ensimmäiset pari pruutallista vedetty A-95 -- Amazone UF901 yhdistelmällä.
Traktorin keula on kevyt.
Säiliöön mahtuu viisarin mukaan vähän yli 1000 litraa ja puhdasvesisäiliöön yli 125 litraa. Säiliöt täynnä keula pysyy vielä maassa, mutta ohjaus tapahtuu jarruilla. 900 litraa tankissa ja puhdasvesisäiliö tyhjänä yhdistelmä on ajettavissa.
Kaupasta suolaa ja eturenkaisiin suolaliuos.
Puomin vakaaja toimii kyllä hienosti. Puomi tuntuu kulkevan sitä vakaammin, mitä enemmän traktori heiluu.
Puomin viimeinen jatke myös väistää esteestä hienosti. Huonona vaan, että pellon reunalla olevat risut ja isommat kivet osuu ensimmäisenä suuttimiin. Puomin päässä soisi olevan jonkinlainen esteeseen-osumissuoja.
Huonoa tuossa on myös puomin tukisuksi, joka on kyllä täysi vitsi. Ensimmäisestä vähemmän hallitusta keulimisesta toinen heti poikki.
Onko tuon muovilipareen tilalle kehitetty mitään kestävämpää, vaikka jälkiharan piikistä?
Ei ne muovilipareet ihan helposti poikki mene, tuhansia tunteja takana kahdella eri ruiskulla ja yks lipare pitänyt uusia ku tökkäs peruuttaessa ojan pientareeseen. Menee huonon tuurin piikkiin. Ja isommassa puomissa jämerämmät, osta sellainen suksi tai laita pyörä jälkiäkeen tms. piikin nokkaan kuten Hardissa.
Eikö sulla oo suuttimen suojaputkia lainkaan?? Ulompaan lohkoon riittää, pensaat tms. soljuu suuttimien ohi, toki varoa kannattaa siltikin.
Taisi olla omaa noloutta, kun sillälailla keula pystyssä konhottaa, ihme ettei toinenkin katkennut.
Joo, ei ole suuttimen suojaputkia ollenkaan, pitääpä kysellä moisia.
Laita taakse sellaiset "apupyörät" kuin kiihdytysautoissa, ei keuli niin korkeelle :D
-
Itse asiassa täsä mainittu apupyöräsysteemi voisi olla kääntyvä, aivan kuin pyöränväalijyrässä. Sitä voisi hyödyntää myös lannoitteenlevittimellä. Jäisi pomppiminen ja keuliminen pois, ja työkoneenkin kulku ehkä rauhoittuisi.
Jokainen asentamatta jäänyt etupainokilo olisi pois maan tallamisesta.
-SS-
-
Itse asiassa täsä mainittu apupyöräsysteemi voisi olla kääntyvä, aivan kuin pyöränväalijyrässä. Sitä voisi hyödyntää myös lannoitteenlevittimellä. Jäisi pomppiminen ja keuliminen pois, ja työkoneenkin kulku ehkä rauhoittuisi.
Jokainen asentamatta jäänyt etupainokilo olisi pois maan tallamisesta.
-SS-
Jokainen etuakselin etupuolelle asennettu kilo on pois taka-akselin painosta. Mitä pidemmällä etupainot ovat, sitä paremmin vipuvaikutus keventää takapyöriä.
-
Itse asiassa täsä mainittu apupyöräsysteemi voisi olla kääntyvä, aivan kuin pyöränväalijyrässä. Sitä voisi hyödyntää myös lannoitteenlevittimellä. Jäisi pomppiminen ja keuliminen pois, ja työkoneenkin kulku ehkä rauhoittuisi.
Jokainen asentamatta jäänyt etupainokilo olisi pois maan tallamisesta.
-SS-
Jokainen etuakselin etupuolelle asennettu kilo on pois taka-akselin painosta. Mitä pidemmällä etupainot ovat, sitä paremmin vipuvaikutus keventää takapyöriä.
Totta, A-sarjassa etupyörät ovat vain niin edessä, että normi keulapainot eivät paljon takapäätä kevennä.
Joitain vuosia sitten taisi jossain Deutzissa olla sellainen keulapaino, mitä sai kallistettua eteenpäin juuri tuon vipuvaikutuksen korostamiseksi.
-
Itse asiassa täsä mainittu apupyöräsysteemi voisi olla kääntyvä, aivan kuin pyöränväalijyrässä. Sitä voisi hyödyntää myös lannoitteenlevittimellä. Jäisi pomppiminen ja keuliminen pois, ja työkoneenkin kulku ehkä rauhoittuisi.
Jokainen asentamatta jäänyt etupainokilo olisi pois maan tallamisesta.
-SS-
Jokainen etuakselin etupuolelle asennettu kilo on pois taka-akselin painosta. Mitä pidemmällä etupainot ovat, sitä paremmin vipuvaikutus keventää takapyöriä.
Totta, A-sarjassa etupyörät ovat vain niin edessä, että normi keulapainot eivät paljon takapäätä kevennä.
Joitain vuosia sitten taisi jossain Deutzissa olla sellainen keulapaino, mitä sai kallistettua eteenpäin juuri tuon vipuvaikutuksen korostamiseksi.
Lisäsäiliö noukalla ratkaisisi kätevästi tanelin ongelman, samalla tulisi lisää ruiskutuskapasiteettia.
-
Lisäsäiliö noukalla ratkaisisi kätevästi tanelin ongelman, samalla tulisi lisää ruiskutuskapasiteettia.
Tai vielä parempi vaihtoehto olisi vaihto hinattavaan ruiskuun.
-
Itse asiassa täsä mainittu apupyöräsysteemi voisi olla kääntyvä, aivan kuin pyöränväalijyrässä. Sitä voisi hyödyntää myös lannoitteenlevittimellä. Jäisi pomppiminen ja keuliminen pois, ja työkoneenkin kulku ehkä rauhoittuisi.
Jokainen asentamatta jäänyt etupainokilo olisi pois maan tallamisesta.
-SS-
Jokainen etuakselin etupuolelle asennettu kilo on pois taka-akselin painosta. Mitä pidemmällä etupainot ovat, sitä paremmin vipuvaikutus keventää takapyöriä.
Eli traktorin ja työkoneen painoisella etupainopuntilla traktori levitoi, eikö.
https://fi.wiktionary.org/wiki/levitoida
-SS-
-
Itse asiassa täsä mainittu apupyöräsysteemi voisi olla kääntyvä, aivan kuin pyöränväalijyrässä. Sitä voisi hyödyntää myös lannoitteenlevittimellä. Jäisi pomppiminen ja keuliminen pois, ja työkoneenkin kulku ehkä rauhoittuisi.
Jokainen asentamatta jäänyt etupainokilo olisi pois maan tallamisesta.
-SS-
Jokainen etuakselin etupuolelle asennettu kilo on pois taka-akselin painosta. Mitä pidemmällä etupainot ovat, sitä paremmin vipuvaikutus keventää takapyöriä.
Eli traktorin ja työkoneen painoisella etupainopuntilla traktori levitoi, eikö.
https://fi.wiktionary.org/wiki/levitoida
-SS-
Onkohan Mymmyllä isot etupainot, kun senkin perä alkoi levitoimaan :D
-
Itse asiassa täsä mainittu apupyöräsysteemi voisi olla kääntyvä, aivan kuin pyöränväalijyrässä. Sitä voisi hyödyntää myös lannoitteenlevittimellä. Jäisi pomppiminen ja keuliminen pois, ja työkoneenkin kulku ehkä rauhoittuisi.
Jokainen asentamatta jäänyt etupainokilo olisi pois maan tallamisesta.
-SS-
Jokainen etuakselin etupuolelle asennettu kilo on pois taka-akselin painosta. Mitä pidemmällä etupainot ovat, sitä paremmin vipuvaikutus keventää takapyöriä.
Eli traktorin ja työkoneen painoisella etupainopuntilla traktori levitoi, eikö.
https://fi.wiktionary.org/wiki/levitoida
-SS-
😀
-
Suuttimiksi ajattelin kokeilla triplettiin perusviuhkan lisäksi 90%:n tuulisuutin ja violetti Hypron guardian air twin.
Ja ihan oikeasti tarvitset 90% tuulisuutinta? Jos et, niin mieluimmin joku matalampi prosenttinen tuulisuutin, jolla voisi olla ihan oikeasti käyttöä.
Melkeenpä 90% pitää ruiskuttaa noilla pskoilla, vesistöjä ts. ojia kun on peltojen laidoilla. Kirjanpidossa pitää olla maininta, niin kaikki kunnossa.
Ehkäpä tämä voisi toimia jotenkin kovemmilla paineilla oikeessakin käytössä.
90% täyttyy, kunhan omistaa.
http://agropoint.fi/kauppa/product_info.php?cPath=28_31_153&products_id=1365
Myönnetään, että ne 90% tarvitaan ainakin jos kirppoja pitää joltakin kasvilla pruuttailla. Rapsikuoriaisille niitä ei tarvita. Pelkille viljoille niitä tarvitaan varmasti vasta jos tulee tuomikirvoja. Joka tapauksessa tuo Köntyksen linkittämä suutin tai sen tapainen on vissiin järkevämpi valinta kuin erikseen vain 90% tuulikulkeutumasuuttimet. Vai onko niistä hyötyä esim. lehtilannoitteiden levittämisessä tms.? Ne kun ovat yleistymässä. Ja nimenomaan muut kuin perinteiset hivenlisät joita on jo pitkään ruiskuteltu.
Ja siitä etupainosta... Kun ruiskusta on kyse, niin järkevin etupaino on lisäsäiliö vaikkapa vanhasta 600 l ruiskusta. Sillä saisi samalla aika paljon lisäalaa ruiskutettavaksi yhdellä täytöllä ja sen takaa todennäköisesti näkee vielä kohtuudella eteenpäin.
-
Suuttimiksi ajattelin kokeilla triplettiin perusviuhkan lisäksi 90%:n tuulisuutin ja violetti Hypron guardian air twin.
Ja ihan oikeasti tarvitset 90% tuulisuutinta? Jos et, niin mieluimmin joku matalampi prosenttinen tuulisuutin, jolla voisi olla ihan oikeasti käyttöä.
Melkeenpä 90% pitää ruiskuttaa noilla pskoilla, vesistöjä ts. ojia kun on peltojen laidoilla. Kirjanpidossa pitää olla maininta, niin kaikki kunnossa.
Ehkäpä tämä voisi toimia jotenkin kovemmilla paineilla oikeessakin käytössä.
90% täyttyy, kunhan omistaa.
http://agropoint.fi/kauppa/product_info.php?cPath=28_31_153&products_id=1365
Myönnetään, että ne 90% tarvitaan ainakin jos kirppoja pitää joltakin kasvilla pruuttailla. Rapsikuoriaisille niitä ei tarvita. Pelkille viljoille niitä tarvitaan varmasti vasta jos tulee tuomikirvoja. Joka tapauksessa tuo Köntyksen linkittämä suutin tai sen tapainen on vissiin järkevämpi valinta kuin erikseen vain 90% tuulikulkeutumasuuttimet. Vai onko niistä hyötyä esim. lehtilannoitteiden levittämisessä tms.? Ne kun ovat yleistymässä. Ja nimenomaan muut kuin perinteiset hivenlisät joita on jo pitkään ruiskuteltu.
Ja siitä etupainosta... Kun ruiskusta on kyse, niin järkevin etupaino on lisäsäiliö vaikkapa vanhasta 600 l ruiskusta. Sillä saisi samalla aika paljon lisäalaa ruiskutettavaksi yhdellä täytöllä ja sen takaa todennäköisesti näkee vielä kohtuudella eteenpäin.
Minkälaisella pumpulla tuo siirto kannattaisi hoitaa?
-
Ja siitä etupainosta... Kun ruiskusta on kyse, niin järkevin etupaino on lisäsäiliö vaikkapa vanhasta 600 l ruiskusta. Sillä saisi samalla aika paljon lisäalaa ruiskutettavaksi yhdellä täytöllä ja sen takaa todennäköisesti näkee vielä kohtuudella eteenpäin.
Minkälaisella pumpulla tuo siirto kannattaisi hoitaa?
Itse en ole lisäsäiliötä rakentanut, mutta jos niin.... Lisäsäiliö tarvitsee myös sekoituksen joten hyödyntäisin alkuperäistä ruiskun pumppua ja pyöritys hydraulimoottorilla. Pelkkä sekoittaminen ja siirto eivät kovin paljoa voimaa tarvinne koska ei tarvitse tehdä painetta. Lähtö varsinaiseen ruiskuun samasta kohtaa kuin aikoinaan neste on mennyt puomistoon. Vanhassa pikkuruiskussa venttili on varmasti mekaaninen, mutta se on helppo korvata sähköisellä. Pysäyttämisestä ja muutamasta askeleesta on oma vaivansa eikä sitä kovin pitkään viitsisi tehdä jos systeemi toimii muutoin hyvin.
-
Ja siitä etupainosta... Kun ruiskusta on kyse, niin järkevin etupaino on lisäsäiliö vaikkapa vanhasta 600 l ruiskusta. Sillä saisi samalla aika paljon lisäalaa ruiskutettavaksi yhdellä täytöllä ja sen takaa todennäköisesti näkee vielä kohtuudella eteenpäin.
Minkälaisella pumpulla tuo siirto kannattaisi hoitaa?
Itse en ole lisäsäiliötä rakentanut, mutta jos niin.... Lisäsäiliö tarvitsee myös sekoituksen joten hyödyntäisin alkuperäistä ruiskun pumppua ja pyöritys hydraulimoottorilla. Pelkkä sekoittaminen ja siirto eivät kovin paljoa voimaa tarvinne koska ei tarvitse tehdä painetta. Lähtö varsinaiseen ruiskuun samasta kohtaa kuin aikoinaan neste on mennyt puomistoon. Vanhassa pikkuruiskussa venttili on varmasti mekaaninen, mutta se on helppo korvata sähköisellä. Pysäyttämisestä ja muutamasta askeleesta on oma vaivansa eikä sitä kovin pitkään viitsisi tehdä jos systeemi toimii muutoin hyvin.
Itsellä oli 800 litrainen etusäiliö ja siellä 12 V pilssipumppu hoitamassa sekoituksen. Neste etusäiliöstä imettiin ruiskun omalla pumpulla. Oli vaan imuletkuun laitettu sähköinen 3 tie venttiili. Ja hyvin toimi.
-
https://www.youtube.com/watch?v=KJgVmjrhzI8
Miten toi puomisto kestää epätasaisella pellolla. Tasaisellakin näyttää notkuvan.
-
https://www.youtube.com/watch?v=KJgVmjrhzI8
Miten toi puomisto kestää epätasaisella pellolla. Tasaisellakin näyttää notkuvan.
Paremmin taitaa huojuva kestää kuin ylijäykkä. Tiedä sitten vaikka olisi ns. Liima-alumiinipuomi.
-
https://www.youtube.com/watch?v=KJgVmjrhzI8
Miten toi puomisto kestää epätasaisella pellolla. Tasaisellakin näyttää notkuvan.
Oudolta se kyllä näyttää. Ihan kun ei olisi jousitusta ollenkaan. Puomi vaan antaa periksi sinne tänne.
-
Ja siitä etupainosta... Kun ruiskusta on kyse, niin järkevin etupaino on lisäsäiliö vaikkapa vanhasta 600 l ruiskusta. Sillä saisi samalla aika paljon lisäalaa ruiskutettavaksi yhdellä täytöllä ja sen takaa todennäköisesti näkee vielä kohtuudella eteenpäin.
Minkälaisella pumpulla tuo siirto kannattaisi hoitaa?
Itse en ole lisäsäiliötä rakentanut, mutta jos niin.... Lisäsäiliö tarvitsee myös sekoituksen joten hyödyntäisin alkuperäistä ruiskun pumppua ja pyöritys hydraulimoottorilla. Pelkkä sekoittaminen ja siirto eivät kovin paljoa voimaa tarvinne koska ei tarvitse tehdä painetta. Lähtö varsinaiseen ruiskuun samasta kohtaa kuin aikoinaan neste on mennyt puomistoon. Vanhassa pikkuruiskussa venttili on varmasti mekaaninen, mutta se on helppo korvata sähköisellä. Pysäyttämisestä ja muutamasta askeleesta on oma vaivansa eikä sitä kovin pitkään viitsisi tehdä jos systeemi toimii muutoin hyvin.
Jollain tasolla ruvennut tuo etusäiliö kiinnostamaan. Jos virittelis siihen jussi-ruuvin hydraulimoottorin niin tulisi aika halvaksi, kun ei niitä samaan aikaan tarvita. Sitten jollain pitäisi se venttiilin kääntö viritellä. No näitä projekteja pää täynnä mutta mittään ei kerkeä 😆
-
Ja siitä etupainosta... Kun ruiskusta on kyse, niin järkevin etupaino on lisäsäiliö vaikkapa vanhasta 600 l ruiskusta. Sillä saisi samalla aika paljon lisäalaa ruiskutettavaksi yhdellä täytöllä ja sen takaa todennäköisesti näkee vielä kohtuudella eteenpäin.
Minkälaisella pumpulla tuo siirto kannattaisi hoitaa?
Itse en ole lisäsäiliötä rakentanut, mutta jos niin.... Lisäsäiliö tarvitsee myös sekoituksen joten hyödyntäisin alkuperäistä ruiskun pumppua ja pyöritys hydraulimoottorilla. Pelkkä sekoittaminen ja siirto eivät kovin paljoa voimaa tarvinne koska ei tarvitse tehdä painetta. Lähtö varsinaiseen ruiskuun samasta kohtaa kuin aikoinaan neste on mennyt puomistoon. Vanhassa pikkuruiskussa venttili on varmasti mekaaninen, mutta se on helppo korvata sähköisellä. Pysäyttämisestä ja muutamasta askeleesta on oma vaivansa eikä sitä kovin pitkään viitsisi tehdä jos systeemi toimii muutoin hyvin.
Jollain tasolla ruvennut tuo etusäiliö kiinnostamaan. Jos virittelis siihen jussi-ruuvin hydraulimoottorin niin tulisi aika halvaksi, kun ei niitä samaan aikaan tarvita. Sitten jollain pitäisi se venttiilin kääntö viritellä. No näitä projekteja pää täynnä mutta mittään ei kerkeä 😆
Itellä käsin käännettävät kolmitieventtiilit. Ei ole iso homma käydä maasta kääntämässä jos ei kopista yllä.
-
Ja siitä etupainosta... Kun ruiskusta on kyse, niin järkevin etupaino on lisäsäiliö vaikkapa vanhasta 600 l ruiskusta. Sillä saisi samalla aika paljon lisäalaa ruiskutettavaksi yhdellä täytöllä ja sen takaa todennäköisesti näkee vielä kohtuudella eteenpäin.
Minkälaisella pumpulla tuo siirto kannattaisi hoitaa?
Itse en ole lisäsäiliötä rakentanut, mutta jos niin.... Lisäsäiliö tarvitsee myös sekoituksen joten hyödyntäisin alkuperäistä ruiskun pumppua ja pyöritys hydraulimoottorilla. Pelkkä sekoittaminen ja siirto eivät kovin paljoa voimaa tarvinne koska ei tarvitse tehdä painetta. Lähtö varsinaiseen ruiskuun samasta kohtaa kuin aikoinaan neste on mennyt puomistoon. Vanhassa pikkuruiskussa venttili on varmasti mekaaninen, mutta se on helppo korvata sähköisellä. Pysäyttämisestä ja muutamasta askeleesta on oma vaivansa eikä sitä kovin pitkään viitsisi tehdä jos systeemi toimii muutoin hyvin.
Jollain tasolla ruvennut tuo etusäiliö kiinnostamaan. Jos virittelis siihen jussi-ruuvin hydraulimoottorin niin tulisi aika halvaksi, kun ei niitä samaan aikaan tarvita. Sitten jollain pitäisi se venttiilin kääntö viritellä. No näitä projekteja pää täynnä mutta mittään ei kerkeä 😆
Ei siinä mitään ihmeitä tarvita. Oli joskus ennen vanha hardi nokalla, OMM 32 moottori, painekompensoitu virtauksensäätöventtiili, pumppu purkuun ja akseli sorviin, että sai uraholkin kiinni. Letku mistä tuli paine ruiskutuspuomille, vedetään takasäiliöön, välille magneettiventtiili. Siirtoajon aikana magneettiventtiili on kiinni ja pumppu sekoittaa, kytkettäessä ruiskutus päälle magneettiventtiili aukeaa ja ruiskutusnestettä siirtyy saman verran mitä poistuu puomista. Reiän koolla voi vaikuttaa tyhjenemis nopeuteen, jos haluaa voi aluksi tyhjentää takasäiliötä.
-
Oli koneviestissä ihan kiinnostava artikkeli koskien akselipainoja eilaisten ruiskuyhdistelmien kanssa. Pahin vaihtoehto on pelkkä iso ruisku nostolaitteissa, taka-akselipaino on todella suuri. Jos pistetään traktoriin etusäiliö, niin tilanne paranee. Paras vaihtoehto on hinattava ruisku. Lisäksi hinattavan ruiskun kanssa voi käyttää alle sataheppaista kevyttä vetokonetta, joka entisestään pienetää akselipainoja.Esimerkissä pelkkä iso ruisku aiheutti noin 6,5 tonnin taka-akselipainon, sääliksi käy kastematoja.
-
Ja kestääköhän nokan etupaino härvelit vaikka 600 litran ruiskua. Etupainoja siihen ei niin paljon saa... Tarttis olla etunostolaitteet...
-
Ja kestääköhän nokan etupaino härvelit vaikka 600 litran ruiskua. Etupainoja siihen ei niin paljon saa... Tarttis olla etunostolaitteet...
Ehdottomasti etunostolaite kaasuvaimentimella, on mukava ajaa huonompaakin tietä.
-
Viime kauden päätteeksi oli ruiskun päivitys edessä, niin puntaroin nostolaite ja hinattavan välillä. Nostolaitekoneesta ei saanut millään järkevää pakettia verraten hinattavaan. Pienempi vesitilavuus,iso paino veturin akseleilla,työläs irroitettava, hinta hinattavien luokassa ja monenlaista viritystä etusäiliön ja takasäiliön välille, jotta saa pelaamaan yhteen ja veturinkin olisi joutunut varmaan päivittää isompaan. Kohta sitte näkee menikö täysin pommiin hinattavan hankinta vai osuiko oikeaan tuntemukset hinattavan eduksi.
-
Kyllä hinattava on varmasti paljon mukavampi myös tien päällä. Yleensä kaikki hinattavat koneet on kaikilla muilla tavoilla "parempia", mutta pienillä lohkoilla hankalampia käyttää.
-
Seuraavaksi joku vertailee itsekulkevaa... :-)
-
Seuraavaksi joku vertailee itsekulkevaa... :-)
Väliin mahtuu vielä ajettava ;D
-
Kun katsoo Agropointin myymiä hinattavia, niin eipä ne ole sen hintavampia kuin nämä keskusliikeeiden myymät nostolaiteruiskut. Meikä ei ruiskua tarvitse, mutta jos tarve on isosta hyvin varustetusta ruiskusta, niin hinattavan ostaisin.
-
Onko kellään Samin ruutaa? Onko millasia kokemuksia? Tuommonen uusi 900l 12m puomilla kiinostaisi, 5k verolla olis hintaa.. Vai pitääkö suosiolla katsoa uutta vastaavaa hardia.. Ruiskua ei ole ollut omaa kymmeneen vuoteen urakoitsijan käytön vuoksi, mutta tahtoo olla vaikiaa saada sopivaan aikaan varsinkin keväällä nurmille. Vuosittainen ala 60-80ha.
-
Itsellä oli käytössä Junkkarin ruisku, joka siis on ihan sama laite kuin nykyään Sami. Ihan asiallinen ruisku, ei mitään ongelmia. Tuskin Hardi näissä "karvalakkimalleissa" tarjoaa sen parempaa. Osat ovat halpoja, kun ne voi ostaa joko Ahjocolta tai Agropointilta, ei tarvitse niitä Hankkija-maatalouden kautta tilailla.
-
Jos uuden ostat niin otahan heti sähköventtiilillä ja mieluummin 15 m puomilla.
-
Eikös tuollaisia reppumalleja ole aika paljon käytettynäkin myynnissä, että kannattaako sitä rahoja laittaa uuteen? Vai onko hinta metsässä niinkuin yleensä käytettyjen romujen kanssa? Luulisi että noita on osteltu paljon ja niillä on ruikittu sitä muutamaa kymmentä hehtaari per vuosi.
-
Jos uuden ostat niin otahan heti sähköventtiilillä ja mieluummin 15 m puomilla.
Ei yhtään huonompi ajatus vaikka hinta tuplaantuu jos hommaa vaikkapa tarjoushardin. Säännöt kumminkin kiristyvät tulevaisuudessa enkä yhtään ihmettelisi jos kohta pian vaaditaan sähköisiä venttiilejä. Ne saa kyllä vanhanaikaiseen ruiskuun kohtuu hinnalla ja vaivalla. Mutta sitten jos vaaditaan myös hydraulisesti kokoontaittuvat puomit niin se ei enää oikein onnistu. Siitä ei pääse mihinkään, että täysin mekaaniset ruiskut ovat katoavaa kansanperinnettä. Tuskin niillä kovin suurta osuutta kaikista ruiskutetuista hehtaareista tänä vuonna ruiskutettu.
-
Jos uuden ostat niin otahan heti sähköventtiilillä ja mieluummin 15 m puomilla.
Ei yhtään huonompi ajatus vaikka hinta tuplaantuu jos hommaa vaikkapa tarjoushardin. Säännöt kumminkin kiristyvät tulevaisuudessa enkä yhtään ihmettelisi jos kohta pian vaaditaan sähköisiä venttiilejä. Ne saa kyllä vanhanaikaiseen ruiskuun kohtuu hinnalla ja vaivalla. Mutta sitten jos vaaditaan myös hydraulisesti kokoontaittuvat puomit niin se ei enää oikein onnistu. Siitä ei pääse mihinkään, että täysin mekaaniset ruiskut ovat katoavaa kansanperinnettä. Tuskin niillä kovin suurta osuutta kaikista ruiskutetuista hehtaareista tänä vuonna ruiskutettu.
joskus haavelin sähköventtiiliruiskusta ja totesin, että uusi maksaa ja käytettynä ihan onnenkauppaa saako kunnollisen toimivan. Vähän käytettyyn ruiskuun saa aika halvalla sähköventtiilit (puomeista ei kokemusta), eikä homma ole kummallinen ja näitä käytettyjä on maailma täynnä. Tässä ei ole tarkoitus mainostaa, mutta etua löytyy käytettyjen kanssa pelaavalle, jos yhteensopivia kohtuuhintaisia osia löytyy kätevästi kuten.... http://kauppa.agropoint.fi/kauppa/index.php?cPath=28_38_40
-
Minulla tuo Junkkari oli varustettu sähköisellä pääventtiilinkäännöllä, tasapaineventiilistöllä(siis sietää pumpun kierrosnopeuden vaihtelua) ja mekaanisella hissillä+ vakaajalla. Perunamaita kun ruiskutin, oli tuosta hissistä suuri hyöty, joskus kun kasvustot ovat aika korkeita.
-
Miks pitäis olla sähköventtiilit? Jos on alle 100 ha ruiskutettavaa, on ne täysin turhat, niin kuin myös hydraulipuomit. Kyllä ehtii täysmekaanisellakin ihan hyvin.
T
-
No eipä se yksistään siitä ehtimisestä ole kiinni jos pitää em. varusteita tarpeellisena.
-
Vs: Ruiskua vaihtamassa
« Vastaus #212 : 08.12.17 - klo:13:30 »
Lainaus
Miks pitäis olla sähköventtiilit? Jos on alle 100 ha ruiskutettavaa, on ne täysin turhat, niin kuin myös hydraulipuomit. Kyllä ehtii täysmekaanisellakin ihan hyvin.
Miksikö? Siksi pitää olla sähköventtiilit ja hydraulipuomi, koska 100 ha tilalle tulee keskimäärin 400-500 ha ruiskutettavaa vuodessa.
Ja jos toi ala ei ole kahdessa 50 ha suorakaiteen muotoisessa lohkossa, ilman yhtäkään sähköpylvästä. Tua mekaanisetpuomit turhaa pomppimista juuri ruiskutettuun kasvustoon
-
Ei mulle ainakaan tule 400 ha enkä ole luomussa. En ruiskuta jokaista hehtaaria 4-5 kertaa kesässä, en todellakaan. Tänäkään syksynä ei paljoa harmittanut vaikka en ajanut kuin yhden ainoan rikkatorjunnan. Hukkaan olisivat menneet.
Toki joku lohko saattaa joskus noin monta käsittelykertaa saadakin, mutta suuurin osa alasta ei. Osa ei saa yhtäkään (nurmet, härkäpapu jne).
Mutta minusta hydraulipuomi on pienemmällekin alalle aivan järkevä valinta. En kaipaa yhtään kahlata kymmeniä kertoja äsken ruiskutetussa kasvustossa kääntelemässä ja vääntelemässä puomeja hanskat käsissä, puomeja joista parhaassa tapauksessa vielä tipahtaa tippa niskaan. Jos säästää haluaa niin turhempiakin tarpeita hankintalistalta varmasti löytyy.
Juuri tuossa juttelin yhden ystävän kanssa, muisteli että heilläkin 30 ha kynnettiin aikanaan kolmeviitosella 2-siipisellä auralla ja silläkin ehdittiin ennen talven tuloa. Nykyään voi olla jo 4 ilman että kukaan kyseenalaistaa valintaa mitenkään.
-
Viime kesä oli ensimmäinen moneen vuoteen, kun sai kaikki ruiskutettua ennen ilta yhdeksää. Yleensä tuulet pilaa homman, siten ettei päivällä kannata ajaa. Siirtyisin tuulisuuttimiin, mutta kun kollegat joilla on tripletit suosivat hekin perinteistä viuhkaa ja yöajoja, niin kai siinä sitten on jotain hohtoa.
-
Hydrauli puomit sen takia jo kun lohko on valmis, pitää kävellä siellä ruiskutetussa ja se sitten traktoriin, ei varmaan kovin terveelistä, vaikakin vain pieniä määriä ja vähän kerralla, muttaa......
-
Hydrauli puomit sen takia jo kun lohko on valmis, pitää kävellä siellä ruiskutetussa ja se sitten traktoriin, ei varmaan kovin terveelistä, vaikakin vain pieniä määriä ja vähän kerralla, muttaa......
Kahtelin tossa saunan jälkeen televisioonista kun Halvan mannekiinit kärytteli kuparia irti erinäisistä eristeistä, siinä vuosittainen axial-moddus-käry on lääkehappea verraten siihen mitä mustat pojat hengittää päivittäin.
-
Vs: Ruiskua vaihtamassa
« Vastaus #212 : 08.12.17 - klo:13:30 »
Lainaus
Miks pitäis olla sähköventtiilit? Jos on alle 100 ha ruiskutettavaa, on ne täysin turhat, niin kuin myös hydraulipuomit. Kyllä ehtii täysmekaanisellakin ihan hyvin.
Miksikö? Siksi pitää olla sähköventtiilit ja hydraulipuomi, koska 100 ha tilalle tulee keskimäärin 400-500 ha ruiskutettavaa vuodessa.
Ja jos toi ala ei ole kahdessa 50 ha suorakaiteen muotoisessa lohkossa, ilman yhtäkään sähköpylvästä. Tua mekaanisetpuomit turhaa pomppimista juuri ruiskutettuun kasvustoon
Meil on naapurin kanssa kimpparuisku ja alaa on yhteensä 250 ha. 1000 ha näyttää ruiskun mittariin tulevan vuodessa. Hydraulipuomit ja sähköventtiilit on olleet vuodesta 1991.
-
Minulla tuo Junkkari oli varustettu sähköisellä pääventtiilinkäännöllä, tasapaineventiilistöllä(siis sietää pumpun kierrosnopeuden vaihtelua) ja mekaanisella hissillä+ vakaajalla. Perunamaita kun ruiskutin, oli tuosta hissistä suuri hyöty, joskus kun kasvustot ovat aika korkeita.
Mulla on kait justiin tuollainen ruisku nyt käytössä. Puomit oli ihan solmussa (oli ollut perunamiehellä). Mekaanisen hissin ja vakaajan otin pois puomien suoristamisen ja tinaamisen aikaan. En ihan ymmärtänyt tuon vakaajan toimintaa. Tosin se oli edellisen käyttäjän toimesta "lukittu" rasvaprässin metallisella putkella. Keskittääkö sitä joku vai kelluuko se holtittomasti ja päädyt kohtaa pellonpinnan vuoronperään. Siltä puomit ainakin näytti. Tosin tulee kait vakaammaksi jos niitä "ripustimia" olis vienyt leveämmälle. Enpä oikeastaan kerennyt yhdessä kesässä puuttumista kaipaamaan mutta sähköinen paineen säätö oli vanhaan ehoon verrattuna mahtava. Ja Ehosta sai sesonkina myydessä lähes saman kuin katsastamattomasta Junkkarista piti maksaa edellis syksynä.
-
Hydrauli puomit sen takia jo kun lohko on valmis, pitää kävellä siellä ruiskutetussa ja se sitten traktoriin, ei varmaan kovin terveelistä, vaikakin vain pieniä määriä ja vähän kerralla, muttaa......
Kahtelin tossa saunan jälkeen televisioonista kun Halvan mannekiinit kärytteli kuparia irti erinäisistä eristeistä, siinä vuosittainen axial-moddus-käry on lääkehappea verraten siihen mitä mustat pojat hengittää päivittäin.
Kattelin hetken aikaa samaa ohjelmaa. Ei ollut järin suuret tulot, taisi olla 3 cediä päiväpalkka siltä päivältä. Mutta sitten sillä oli valmistumassa ompelimo sellaiseen koppiin, en jaksanut jäädä seuraamaan kuinka bisnes siinä lähti pyörimään.
Ei tainnut investointitukia olla tulossa siihen firmaan....
-
En ihan ymmärtänyt tuon vakaajan toimintaa. Tosin se oli edellisen käyttäjän toimesta "lukittu" rasvaprässin metallisella putkella. Keskittääkö sitä joku vai kelluuko se holtittomasti ja päädyt kohtaa pellonpinnan vuoronperään.
Ei heilu holtittomasti. Puomin painopiste tavallaan roikkuu ja eri suuntaan olevat varret niikö vaimentavat sitä heilahtelua. 12 m puomin päässä pitää kuitenkin olla semmoiset maahantarttumis-jalakset, niin ohutkin jousijalas nostaa sen puomin pään irti maasta.
Usein ne nivelet ovat jäykät, tuossakin piti halkaista ne holkit että sai ruosteen irtoamaan. Sitten Reikälevyltä sai uudet varret tappeineen ja tappiin kalvoin uran jotta rasvalle jää tilaa levitä koko pituudelle. Kun puomit nostaa ylös, lukitaan se heilunta sokkatapilla.
-SS-
-
En ihan ymmärtänyt tuon vakaajan toimintaa. Tosin se oli edellisen käyttäjän toimesta "lukittu" rasvaprässin metallisella putkella. Keskittääkö sitä joku vai kelluuko se holtittomasti ja päädyt kohtaa pellonpinnan vuoronperään.
Ei heilu holtittomasti. Puomin painopiste tavallaan roikkuu ja eri suuntaan olevat varret niikö vaimentavat sitä heilahtelua. 12 m puomin päässä pitää kuitenkin olla semmoiset maahantarttumis-jalakset, niin ohutkin jousijalas nostaa sen puomin pään irti maasta.
Usein ne nivelet ovat jäykät, tuossakin piti halkaista ne holkit että sai ruosteen irtoamaan. Sitten Reikälevyltä sai uudet varret tappeineen ja tappiin kalvoin uran jotta rasvalle jää tilaa levitä koko pituudelle. Kun puomit nostaa ylös, lukitaan se heilunta sokkatapilla.
-SS-
Ok, kiitti tiedosta ! Itte järkeilin, että jos niitä riipunta varsia vie lähemmäs päätä, niin puomit on vaimeammat, jos siis heiluu omasta mielestään liikaa. Ruiskun testaaja meinas, että Junkkarin vaimennus on sellainen, että ei haittaa yhtään vaikka pois otinkin. Voin kyllä laittaa näiden tietojen perusteella takaisinkin. Silloin "remontoidessa"tuntui vaan , että jokainen liikkuva osa on tässä yhtälössä liikaa. Kun levitin puomit kotona niin päiden välinen korkeusero oli n.1,5m , Kaikki antoi periksi, runko, puomit hissi, vakaajat ... Ei perunan viljelijöille saisi tuollaisia rimpuloita edes myydä. tasaisille pelloille jollain varaukilla - ehkä.
-
Hydrauli puomit sen takia jo kun lohko on valmis, pitää kävellä siellä ruiskutetussa ja se sitten traktoriin, ei varmaan kovin terveelistä, vaikakin vain pieniä määriä ja vähän kerralla, muttaa......
Kahtelin tossa saunan jälkeen televisioonista kun Halvan mannekiinit kärytteli kuparia irti erinäisistä eristeistä, siinä vuosittainen axial-moddus-käry on lääkehappea verraten siihen mitä mustat pojat hengittää päivittäin.
Kattelin hetken aikaa samaa ohjelmaa. Ei ollut järin suuret tulot, taisi olla 3 cediä päiväpalkka siltä päivältä. Mutta sitten sillä oli valmistumassa ompelimo sellaiseen koppiin, en jaksanut jäädä seuraamaan kuinka bisnes siinä lähti pyörimään.
Ei tainnut investointitukia olla tulossa siihen firmaan....
Ne lähti sen britin ja toisen zambon kanssa tuplaamaan rahoja isolle kirkolle. Semmoset pienet puuvankkurikärryt messiin ja ostamaan palkkarahoilla lisää sähköromua. Se ompelimon poju teki hyvän tilin kun myi ne sitten taas siellä polttopaikalla.
Siitä ompelimosta ei tullu tietoa miten kävi., mut yhden polttopojan oli lääkärin toteamaan veriarvot vit urallaan ja keuhkot kukkuu. Oliskos 3-4 vuotta niitä kupareita ja muita metalleja poltellut...
N ee ke rikin pystyy elättämään itsensä ja perheensä ja vielä laajentamaan bisnestään ilman yhteiskunnan tukia, toisin kun vaikka joku yläsuomalainen maituparooni....
-
Hydrauli puomit sen takia jo kun lohko on valmis, pitää kävellä siellä ruiskutetussa ja se sitten traktoriin, ei varmaan kovin terveelistä, vaikakin vain pieniä määriä ja vähän kerralla, muttaa......
Kahtelin tossa saunan jälkeen televisioonista kun Halvan mannekiinit kärytteli kuparia irti erinäisistä eristeistä, siinä vuosittainen axial-moddus-käry on lääkehappea verraten siihen mitä mustat pojat hengittää päivittäin.
Kattelin hetken aikaa samaa ohjelmaa. Ei ollut järin suuret tulot, taisi olla 3 cediä päiväpalkka siltä päivältä. Mutta sitten sillä oli valmistumassa ompelimo sellaiseen koppiin, en jaksanut jäädä seuraamaan kuinka bisnes siinä lähti pyörimään.
Ei tainnut investointitukia olla tulossa siihen firmaan....
Ne lähti sen britin ja toisen zambon kanssa tuplaamaan rahoja isolle kirkolle. Semmoset pienet puuvankkurikärryt messiin ja ostamaan palkkarahoilla lisää sähköromua. Se ompelimon poju teki hyvän tilin kun myi ne sitten taas siellä polttopaikalla.
Siitä ompelimosta ei tullu tietoa miten kävi., mut yhden polttopojan oli lääkärin toteamaan veriarvot vit urallaan ja keuhkot kukkuu. Oliskos 3-4 vuotta niitä kupareita ja muita metalleja poltellut...
N ee ke rikin pystyy elättämään itsensä ja perheensä ja vielä laajentamaan bisnestään ilman yhteiskunnan tukia, toisin kun vaikka joku yläsuomalainen maituparooni....
Meillä nousi 100000 jamppaa barrikadeille, kun lanseerattiin "epäoikeudenmukainen" työhön aktivointisysteemi. Tuolla ei tarvita mitään yhteiskunnan kannustimia. Mustat miehet painaa hommia kieli vyön alla jo valmiiksi.
-
Hydrauli puomit sen takia jo kun lohko on valmis, pitää kävellä siellä ruiskutetussa ja se sitten traktoriin, ei varmaan kovin terveelistä, vaikakin vain pieniä määriä ja vähän kerralla, muttaa......
Kahtelin tossa saunan jälkeen televisioonista kun Halvan mannekiinit kärytteli kuparia irti erinäisistä eristeistä, siinä vuosittainen axial-moddus-käry on lääkehappea verraten siihen mitä mustat pojat hengittää päivittäin.
Kattelin hetken aikaa samaa ohjelmaa. Ei ollut järin suuret tulot, taisi olla 3 cediä päiväpalkka siltä päivältä. Mutta sitten sillä oli valmistumassa ompelimo sellaiseen koppiin, en jaksanut jäädä seuraamaan kuinka bisnes siinä lähti pyörimään.
Ei tainnut investointitukia olla tulossa siihen firmaan....
Ne lähti sen britin ja toisen zambon kanssa tuplaamaan rahoja isolle kirkolle. Semmoset pienet puuvankkurikärryt messiin ja ostamaan palkkarahoilla lisää sähköromua. Se ompelimon poju teki hyvän tilin kun myi ne sitten taas siellä polttopaikalla.
Siitä ompelimosta ei tullu tietoa miten kävi., mut yhden polttopojan oli lääkärin toteamaan veriarvot vit urallaan ja keuhkot kukkuu. Oliskos 3-4 vuotta niitä kupareita ja muita metalleja poltellut...
N ee ke rikin pystyy elättämään itsensä ja perheensä ja vielä laajentamaan bisnestään ilman yhteiskunnan tukia, toisin kun vaikka joku yläsuomalainen maituparooni....
Meillä nousi 100000 jamppaa barrikadeille, kun lanseerattiin "epäoikeudenmukainen" työhön aktivointisysteemi. Tuolla ei tarvita mitään yhteiskunnan kannustimia. Mustat miehet painaa hommia kieli vyön alla jo valmiiksi.
Ihmisellä on selviytymisvaisto jota ei tapa kuin hyvinvointiyhteiskunnan yltäkylläinen elämä kaikkine mahdollisine tukineen ja apuverkkoineen.