Pitää olla varovainen ellei tiedä mikä on "Vanha yhteinen tie".
Se on tie, joka on saanut alkunsa jo ennen isojakoa.
Joku kartalta löytyvä vanha viljelystie voi sellainen olla. tai sitten ei.

Maanmittaustoimisto tietää.

Tuli tämmöinen juttu eteen että lähistöltä yksi pikkutila pilkottiin. Tilan läpi menee vanha tilustie joka on aikojen kuluessa muutettu pyörätieksi. Meiltä kuljettiin tämän tilustien eli nykyisen pyörätien kautta metsäpalstalle. Asia sovittiin silloin kunnan kanssa. Paperille ei asiaa muistikuvien mukaan laitettu.

Nyt uusi omistaja kielsi kulun tilustien kautta meiltä. Onhan sinne toinen reitti joka on 5 kilometriä pidempi. Suoraan olisi kilometri. Eihän se autolla menoa haittaa mutta rankakuormien yms. kanssa tulee turhaa kikkailua isojen teiden kautta.

50 metriä jää uuden omistajan hallintaan tätä tilustietä, sehän riittää.

Uudella omistajalla on hevosia ja hän ei halua ylimääräistä liikennettä laitumien luo. Toki siinä on se tilustie eli nykyinen pyörätie jossa saa mm. mopoilla.

Meillä tulisi traktoriajoa siitä ehkä 10 kertaa vuodessa.

Tänään tuli kirje maanmittarilta rajankäynnistä ja tieoikeuden määrittämisestä tälle heppatilalle.

Heppatilan tie menee meidän maiden läpi ja sitä tieoikeutta ei ole näemmä kirjattu papereihin.

Miten tämä menee, jos heppatyttö haluaa olla hankala ja kieltää meiltä läpiajon tilus/pyörätiellä, voinko minä vaatia että he tekevät tilalleen uuden tien koska heille ei ole tieoikeutta meidän maiden läpi?

Eikös tuossa nyt ole hyvä neuvottelutilanne ajaa asia molempien mieliksi?  Varmaan mittari tukee neuvotteluratkaisua, joka on kustannustehokas. Maanmittari kuitenkin voi tehdä pyynnöstä kulkuoikeuden toisen osapuolen vastustuksesta huolimatta. Valitusaika on luvan kaatamista varten. Toinen asia on sitten mitä osapuolet vaativat rasitteesta rahana. Sekin elementti käytössä.
Rasiteoikeudeton ikiaikainen kulku-ura ja sen säännöllinen käyttö puoltaa rasitteen saamista.

Noi vanhat hevosaikakauden tieurat joita EI ole käytetty mutta esiintyvät jossain vanhoissa kartoissa on lakkautettu joskus 198?. Meilläkin niitä oli pitkin peltoja. Jos se pikkutila on lohkottu vielä pienempiin osiin hiljattain niin sinne on kyllä olemassa virallinen tieyhteys. Lohkomista ei suoriteta ellei kiinteistölle ole löydetty tieyhteyttä. Se siis tulee automaattisesti lohkomistoimituksessa. Senkin voi sitten maanomistaja siirtää toiseen paikkaan omalla kustannuksellaan jos katsoo siitä olevan haittaa itselleen. (menee pihan tai pellon läpi yms.)

Onhan tossa monta asiaa, kannattaa ehkä kumminkin pyrkiä neuvotellen ratkaiseen asia, onhan sulla neuvotteluvalttina toi, että tierasitetta ei ole sinun maille merkitty, eli jotain pohjaa kumminkin, jospa toi muuttaisi mieltään ...

Noi vanhat hevosaikakauden tieurat joita EI ole käytetty mutta esiintyvät jossain vanhoissa kartoissa on lakkautettu joskus 198?. ..... Lohkomista ei suoriteta ellei kiinteistölle ole löydetty tieyhteyttä. Se siis tulee automaattisesti lohkomistoimituksessa.

Sillä onko joku käyttänyt vai ei on todella suuri merkitys. Jos vanhaa tieuraa on käytetty, niin tieurasta kartalla näkyvän rasitteen katsotaan olevan voimassa ja aika helposti tieoikeus määrätään sitä pitkin. Jos sitä ei ole käytetty, sitä tuskin edes noteerataan tieoikeutta mietittäessä. Varsinkin jos jo olemassa oleville teille pääsee helpommin.

Lohkomistoimituksessa (kaikki mahdolliset valitukset mukaanlukien) aina todetaan tai määritetään syntyvälle kiinteistölle toimiva tieoikeus. Vaikka kiinteistölle olisi olemassa paperilla ja käytännössäkin käyttökelpoinen tieoikeus, voi se toimituksessa siirtyä toiselle reitille jos hakija niin haluaa, rasitteen saava maanomistaja ei vastusta (tai valita) ja maanmittaaja katsoo sen aiheelliseksi syystä tai toisesta. Tietääkseni valitusta käsittelee ensimmäisenä ely-keskus, jatkosta en tiedä.

Kysyjän taitaisi olla järkevintä tosiaan yrittää neuvotella. Varsinkin kun sopuratkaisusta hyötyisivät toivottavasti kumpikin. Lopputulos riippuu ainakin alkuun paljon maanmittarista ja siitä, miten heppatilan liikenne nykyistä tai uutta reittiä pitkin liittyy isommalle tielle. Jos uusi reitti tarkoittaisi uutta liittymää valtatielle, se tuskin menee läpi. Jollekin pikkutielle saattaisi onnistua. Varsinkin jos heppatila rajoittuu tiehen. Ainakin hyvät perustelut vaatimukselleen kannattaa miettiä valmiiksi. "Koska naapuri ei anna minun kulkea, niin en anna minäkään naapurin kulkea" tapainen perustelu ei oikein ole kelvollinen....

Pirautin tänään maanmittarille. Kyllä se niin menee että lohkottu ala tulee saamaan tieoikeuden meidän maiden kautta koska se on olemassa oleva. Me ei taas saada (luultavasti) kulkuoikeutta sen heppatilan kautta (50 metriä) olemassa olevaa tietä.

Aina tulee jotain vääntöä kun kiinteistö vaihtaa omistajaa. Yhdelle palstalle ei päästy ollenkaan kun omakotitalo oli myyty ja aikojen saatossa edellinen omistaja oli ottanut palstalle johtavan tien omaan käyttöön ja kasvattanut siihen nurmikon ja laittanut istutuksia ja mattotelineen yms. Siitä kun sitten varovasti lähdettiin tuuppaamaan läpi rankakuorman kanssa niin haloohan siitä syntyi. Kiinteistövälittäjä oli näyttänyt tontin rajat jotka oli ihan pielessä. Uusi vaati maanmittaria paikalle, maanmittari kävi ja sen jälkeen saatiin jatkaa rankojen ajoa.

Toinen samanlainen tapaus oli yhdestä kesämökista, uudelle omistajalle oli annettu väärää tietoa. Taas ajettiin puita muka niiden maiden läpi vaikka koko ajan oltiin reilusti omalla puolella.

Kahdessa paikkaa on rakennukset tehty keskelle rajaa niin että katon harja on rajalinjana. Näköjään sellaiseenkin on saanut luvan ?

Kahdessa paikkaa on rakennukset tehty keskelle rajaa niin että katon harja on rajalinjana. Näköjään sellaiseenkin on saanut luvan ?

Tuo on kyllä jo varsin mielenkiintoista...   Jos on kyse kohtuullisen uusista ja lohkomisen jälkeen tehdyistä rakennuksista. Tekisi melkein mieli väitää, että ei onnistu edes todella hyvää syyn kanssa, jos luvan myöntänyt virkahenkilö hoitaa työnsä kunnolla. Rakentamalla keskelle rajaa käytännössä varmistaa sen, että joskus tulee kunnon riita tai rakennukselle lohkaistaa toisesta kiinteistöstä sen verran ettei raja enää kulke rakennuksen läpi.

....mutta rankakuormien yms. kanssa tulee turhaa kikkailua isojen teiden kautta.

Vetositko jo liikenneturvallisuuteen ja kulkemisen vähäisyyteen? Turvallisuus voisi olla ihan hyvä peruste.

Lainaus käyttäjältä: Latz - 25.09.12 - klo:20:29

Kahdessa paikkaa on rakennukset tehty keskelle rajaa niin että katon harja on rajalinjana. Näköjään sellaiseenkin on saanut luvan ?

Tuo on kyllä jo varsin mielenkiintoista...   Jos on kyse kohtuullisen uusista ja lohkomisen jälkeen tehdyistä rakennuksista. Tekisi melkein mieli väitää, että ei onnistu edes todella hyvää syyn kanssa, jos luvan myöntänyt virkahenkilö hoitaa työnsä kunnolla. Rakentamalla keskelle rajaa käytännössä varmistaa sen, että joskus tulee kunnon riita tai rakennukselle lohkaistaa toisesta kiinteistöstä sen verran ettei raja enää kulke rakennuksen läpi.

Katsoin vielä rajat äsken Karttapaikasta, kyllä siellä näkyy asiat ihan selkeästi. Tänä kesänä naapuri joutui hakemaan ympäristölupaa toiminnalleen, meille tuli kysely asiasta kun  rakennus mikä liittyy lupaan on puoliksi meidän puolella ja ympäristölupaa vaativa toiminta on osittain meidän puolella ilman lupaa 

Katsoin vielä rajat äsken Karttapaikasta, kyllä siellä näkyy asiat ihan selkeästi. Tänä kesänä naapuri joutui hakemaan ympäristölupaa toiminnalleen, meille tuli kysely asiasta kun  rakennus mikä liittyy lupaan on puoliksi meidän puolella ja ympäristölupaa vaativa toiminta on osittain meidän puolella ilman lupaa 

Onkohan se rakennus ihan varmasti tehty asemapiirrustukseen merkittyyn kohtaan...    Kuulostaa vaan täysin uskomattomalta. Et ajatellut pakko-ostattaa naapurillasi sen verran maata ettei tarvitse ottaa osaa naapurin ympäristöluvan hakemiseen ja pahimmassa tapauksessa niiden ehtojen nuodattamiseen?

Onkohan se rakennus ihan varmasti tehty asemapiirrustukseen merkittyyn kohtaan...    Kuulostaa vaan täysin uskomattomalta.

Sitähän se kaupungin ympäristötoimi ihmettelikin, rakennustoimi on sen alainen.

täällä ne kerran oli rakentanu liiterin niin että nurkka oli väärällä puolella, koetti ne sitte pienennellä sitä ja joka välissä kävi maanmittari  mittaamassa ja taas valitusta rakennulautakuntaan. Rakennustarkastaja suivaantu lopussa niin, että kävi ite sahhaamsaa liiterista palasen ja rauha palasi selekoseen.

Tuosta jollekulle omaksi oma tie.  http://www.mhy.fi/ksmt/myytavat_kohteet/metsatilat/iitti/fi_FI/rautatiealue/


 

Tuosta jollekulle omaksi oma tie.  http://www.mhy.fi/ksmt/myytavat_kohteet/metsatilat/iitti/fi_FI/rautatiealue/


 

Oiskohan kuutiot ja neliöt menny tuon routaeristelevyn kohdalla sekasi.

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 25.09.12 - klo:21:14

Lainaus käyttäjältä: Latz - 25.09.12 - klo:20:29

Kahdessa paikkaa on rakennukset tehty keskelle rajaa niin että katon harja on rajalinjana. Näköjään sellaiseenkin on saanut luvan ?

Tuo on kyllä jo varsin mielenkiintoista...   Jos on kyse kohtuullisen uusista ja lohkomisen jälkeen tehdyistä rakennuksista. Tekisi melkein mieli väitää, että ei onnistu edes todella hyvää syyn kanssa, jos luvan myöntänyt virkahenkilö hoitaa työnsä kunnolla. Rakentamalla keskelle rajaa käytännössä varmistaa sen, että joskus tulee kunnon riita tai rakennukselle lohkaistaa toisesta kiinteistöstä sen verran ettei raja enää kulke rakennuksen läpi.

Katsoin vielä rajat äsken Karttapaikasta, kyllä siellä näkyy asiat ihan selkeästi. Tänä kesänä naapuri joutui hakemaan ympäristölupaa toiminnalleen, meille tuli kysely asiasta kun  rakennus mikä liittyy lupaan on puoliksi meidän puolella ja ympäristölupaa vaativa toiminta on osittain meidän puolella ilman lupaa 

 Haeppas purkulupaa siihen sinunpuolelle olevalle rakennuksen osalle. Olethan sentään korvausvelvollinen jos omistamaasi maaperä saastuu, vaikka sen tekisi naapurisi.