Koska täällä agronetissäkin on paljon näitä kaivinkonemiehiä, niin onkin syytä nyt tässä julkisesti kysyä ja ihmetellä että miksi joillakin on tälläistä asennevammaa, että jätätte paikat sotkuisiksi?
Hommahan toimii niin, että perustetaan firma ja tehdään tarjous. Referenssinä esitetään, että urakoitsijalla on niin ja niin paljon kokemusta ja kalustoa jne. Paperilla homma vaikuttaa ihan ok touhulta ja kun hintakin oli halvin, niin tämä pulju voitti. Käytännössä koneet liisataan tai ostetaan jopparilta jotain vanhoja romuja, miehet värvätään ansiosidonnaiselta hommiin ja sitten liikkeelle. Voi mennä hyvinkin, mutta ongelmien ilmaantuessa voi tulla jopa konkurssi eteen.
Tuttu ukko kävi haastattelemassa yks talvi verkonrakentajia, kun ne olivat möyhynneet kylätien varressa jo iät ja ajat. Konekuskit pyöritteli päätään ja sanoivat, että 1km/viikko pitäisi olla etenemistahti, että isännällekin jäisi jotain, nyt on mennyt kolmatta viikkoa kilometrissä. Itse urakoitsijakin tuli paikalle ja ukko kysyi, että kuinka tästä hommasta voi ylipäätään tulla mitään ja miten tästä voi tehdä tarjousta. Urakoitsija totesi, että hihasta täytyy ravistaa joku kokemusperäinen noin hinta ja sitten täytyy toivoa, että pitkällä aikavälillä hyvät urakat peittävät huonojen urakoiden kustannukset.
Siitä sitten miettimään, miksi on huonoa jälkeä.
