Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: -SS- - 09.08.17 - klo:13:26
-
Nähtävästi tulee ongelmia, jos reunaoja on ojan niskasta niskaan yli 3 m
Eli jos perkautatte rajaojaa, vaihtakaa kaivinkonemiestä, jos hän ei osaa tehdä
semmoista tavanomaista rajaojaa niskasta niskaan alle 3 m, tai omista jyrkkä-
kulmaista ojakauhaa.
Maantieojamiehethän tekevät semmoisia leveitä ja loivia kaivantoja.
Ei sovi tukipelloille.
Maksaa tukipinta-alaa helposti kilometrin ojassa useankymmenen aarin verran.
(http://www.viistonninen.com/muut/Reunaoja.jpg)
Tämäkin yksi oja on vuosikaudet ollut semmoinen, että maastoautolla pääsee yli.
Sitten viime syksynä oikein pieteetillä tehty kaunis oja onkin 3,5 m leveä.
Voi pihkura. Ja tilavalvonta iski kuin kobra siihen maalintekopaikkaan.
-SS-
-
Minulle nalakutti eu-tarkastaja jo liki kymmenen vuotta sitten yhestä ojasta vähän samaan tyyliin. Varmasti on alle 3 metrinen, mut se oli hänen mielestään jonkinlainen valtaoja ja olis pitänyt jakaa peltoaukian sarat eri lohkoihin. Siinäkin hän muistaakseni mietti pitäskö myös pinta-alaa vähentää, mut tuumasin siihen että älänyviitti...
-
Ehkä ainoa esiin tullut asia, josta tulen antamaan eriävän mielipiteen lausuntooni, on fosforilannoituksen ylitys-sanktio, jos ja kun se toteutuu. Eli arveluttavan korkea fosforipelto, olin ruiskuttanut osalle alaa Solatrel hivenvirkistettä. 0.1 kg/ha ja 0.38 kg/ha ylitys. Ympäristösitoumuksen ehdoissa sanotaan:
"Käytettyihin ravinnemääriin on laskettava
mukaan sekä epäorgaanisten että orgaanisten
lannoitevalmisteiden ja kotieläinten lannan
sisältämät ravinteet sekä muiden pelloille
levitettävien aineiden ravinteet, jos ne on
ilmoitettu lannoitevalmisteen tuoteselosteessa
ja ravinteissa levitetään fosforia enemmän
kuin kilo hehtaarille vuodessa. Mukaan ei lasketa
fosforin pidättämiseen tarkoitetuissa kemiallisissa
aineissa (kipsi tai rakennekalkki)
levitettävää fosforia. Lannoituksessa huomioidaan
kokonaisfosfori."
Valvonnan näkemys näytti olevan, että se koskee vain maanparannusaineita ym.
Mutta Eviran sivuilla on mainittu:
"Lannoitevalmisteiden määritelmiä
Lannoitevalmisteita ovat lannoitevalmistelain 539/2006 mukaan
• epäorgaaniset ja orgaaniset lannoitteet
• kalkitusaineet
• maanparannusaineet
• kasvualustat
• mikrobivalmisteet
• lannoitevalmisteena sellaisenaan käytettävät sivutuotteet.[/i]"
Eli Solatrel kävisi Eviran mainitsemaksi "epäorgaaniseksi lannoitevalmisteeksi"
Ja ehdoissa mainitaan pyöristys, että vasta yhdestä kilosta lähtien kirjattaisiin
ylitykset ?
-SS-
-
Nähtävästi tulee ongelmia, jos reunaoja on ojan niskasta niskaan yli 3 m
Eli jos perkautatte rajaojaa, vaihtakaa kaivinkonemiestä, jos hän ei osaa tehdä
semmoista tavanomaista rajaojaa niskasta niskaan alle 3 m, tai omista jyrkkä-
kulmaista ojakauhaa.
Maantieojamiehethän tekevät semmoisia leveitä ja loivia kaivantoja.
Ei sovi tukipelloille.
Maksaa tukipinta-alaa helposti kilometrin ojassa useankymmenen aarin verran.
(http://www.viistonninen.com/muut/Reunaoja.jpg)
Tämäkin yksi oja on vuosikaudet ollut semmoinen, että maastoautolla pääsee yli.
Sitten viime syksynä oikein pieteetillä tehty kaunis oja onkin 3,5 m leveä.
Voi pihkura. Ja tilavalvonta iski kuin kobra siihen maalintekopaikkaan.
-SS-
Minä taas olen käsittänyt että jos pientareet niittää, niin se on viljeltyä aluetta ja silloin reunaoja mitataan puoleen väliin.
-
Maantieojamiehethän tekevät semmoisia leveitä ja loivia kaivantoja.
Ei sovi tukipelloille.
-SS-
Maantie on tässä kohtaa itsessään sellainen leveä ja loiva kaivanto, joten ei aihetta muutoksiin.
Eikös siemenessäkin mene kilon verran fosforia peltoon ja niistä itämättömistä siemenistä ei ole oikein muuta hyötyä kuin lannoitusvaikutus.
Minä taas olen käsittänyt että jos pientareet niittää, niin se on viljeltyä aluetta ja silloin reunaoja mitataan puoleen väliin.
Kun sadonkorjuuvelvoitetta ei nyt ole ja pientareella on pyritty myyntikelpoisen sadon tuottamiseen, mutta ei ole niitetty, voiko silloin lohkorajan piirtää ojan keskelle?
-
Jotta oja-asia ei olisi liian yksinkertainen:
-vesi virtaa ojan pohjalla, eli ojan kaltevuus määräytyy pohjan perusteella
-maanpinta ei ole ojalinjalla välttämättä pohjan kanssa samassa kaltevuudessa laskeva, eli joskus oja joudutaan kaivamaan kukkulan läpi
-tällaisen kukkulan kohdalla oja on syvempi maanpinnasta mitattuna
-vaihtoehtoina on säilyttää ojaleveys, eli tehdä jyrkemmät ja helpommin sortuvat reunat tai leventää ojaa ja säilyttää kaltevuus
Jos valitsee jälkimmäisen tavan, onkin tarkastajan kanssa neuvottelemista, mikä on ojaleveys :)
-
Voihan sitä kauraa kylvää myös ojanpenkoille ja luiskiin
-
Jotta oja-asia ei olisi liian yksinkertainen:
-vesi virtaa ojan pohjalla, eli ojan kaltevuus määräytyy pohjan perusteella
-maanpinta ei ole ojalinjalla välttämättä pohjan kanssa samassa kaltevuudessa laskeva, eli joskus oja joudutaan kaivamaan kukkulan läpi
-tällaisen kukkulan kohdalla oja on syvempi maanpinnasta mitattuna
-vaihtoehtoina on säilyttää ojaleveys, eli tehdä jyrkemmät ja helpommin sortuvat reunat tai leventää ojaa ja säilyttää kaltevuus
Jos valitsee jälkimmäisen tavan, onkin tarkastajan kanssa neuvottelemista, mikä on ojaleveys :)
Meillä kun 1980-luvulla maantien alituksen rumpu tehtiin, kaivoivat silloisen TVH:n kaivinkoneet rummulta alajuoksulle menevän ojalinjan noin 500 m matkalta sellaiseksi, että keskellä "pohjaa" oli noin 70 sentin vesiura, sitten lähes puolitoista metriä kummallekin puolelle lähes vaakasuoraa "hyllyä", ja sitten loiva penkka pellolle. Ojamaita leviteltiin traktorikalustolla vuosikausia, koska nostetut savet olivat aika tankkelia. Pari vuotta ei oikein pystynyt viljelemäänkään, kun se "vuorijono" oli siinä. Kuivina syksyinä aina semmoinen 20 cm kynnettiin ja äestettiin pehmeäksi ja vietiin multis pitkälle ylärinteelle.
Ojan leveys niskasta niskaan on nyt noin 7 metriä. Parhaimmillaan aluksi oli lähes KYMMENEN metriä ! Ojan alue näkyy kokonaan poistetun tukialasta, eli kartallakin ovat peruslohkon rajat kummaltakin puolelta siirretyt ojan reunaan. Sitten vielä metrin piennarkin kuulemma pitää jättää. Siinä on monimuotoisuuspujoa ja horsmaa kerrakseen, semmoinen lähes puolen hehtaarin ala !
Kyllä sitä koeteltiin tasata ennen EU:ta, vyöryttelin multaa alas siihen hyllylle ja kyllä se siitä hiukan kapeni. Nyt kun perkauksen aika on, voisi perkuumaata silitellä siihen hyllylle, tasoittaa ja kylvää heinälle. Pitää olla pitkäpuominen kaivuri jotta ylettyy tasoittelemaan. Muualta ovat laittaneet rumpuun, ja muuten oja kulkee mukavasti pari metriä leveänä muualla, että ei ole mikään Niili.
Paitsi sitten sivulta kaivavan tottumattoman jäljiltä voi levitä pahastikin. Tästä oli kyse kun se tien yläjuoksun pitkä oja ei ollut Mavin kartalla valtaoja kuin osan matkaa, vaikka ollaan valtaojana pidetty päähän asti, kummatkin tontiomistajat. Eli oli suojakaistaa ja leveää uraa. Kai rumpukaupoille pitää koettaa mennä. Paikkakunnan hinnoilla puoli hehtaaria olisi 7000 euroa. Eiköhän sillä rumpua saa monta pätkää. Ja saa vähennyksiin.
-SS-
-
Jotta oja-asia ei olisi liian yksinkertainen:
-vesi virtaa ojan pohjalla, eli ojan kaltevuus määräytyy pohjan perusteella
-maanpinta ei ole ojalinjalla välttämättä pohjan kanssa samassa kaltevuudessa laskeva, eli joskus oja joudutaan kaivamaan kukkulan läpi
-tällaisen kukkulan kohdalla oja on syvempi maanpinnasta mitattuna
-vaihtoehtoina on säilyttää ojaleveys, eli tehdä jyrkemmät ja helpommin sortuvat reunat tai leventää ojaa ja säilyttää kaltevuus
Jos valitsee jälkimmäisen tavan, onkin tarkastajan kanssa neuvottelemista, mikä on ojaleveys :)
Meillä kun 1980-luvulla maantien alituksen rumpu tehtiin, kaivoivat silloisen TVH:n kaivinkoneet rummulta alajuoksulle menevän ojalinjan noin 500 m matkalta sellaiseksi, että keskellä "pohjaa" oli noin 70 sentin vesiura, sitten lähes puolitoista metriä kummallekin puolelle lähes vaakasuoraa "hyllyä", ja sitten loiva penkka pellolle. Ojamaita leviteltiin traktorikalustolla vuosikausia, koska nostetut savet olivat aika tankkelia. Pari vuotta ei oikein pystynyt viljelemäänkään, kun se "vuorijono" oli siinä. Kuivina syksyinä aina semmoinen 20 cm kynnettiin ja äestettiin pehmeäksi ja vietiin multis pitkälle ylärinteelle.
Ojan leveys niskasta niskaan on nyt noin 7 metriä. Parhaimmillaan aluksi oli lähes KYMMENEN metriä ! Ojan alue näkyy kokonaan poistetun tukialasta, eli kartallakin ovat peruslohkon rajat kummaltakin puolelta siirretyt ojan reunaan. Sitten vielä metrin piennarkin kuulemma pitää jättää. Siinä on monimuotoisuuspujoa ja horsmaa kerrakseen, semmoinen lähes puolen hehtaarin ala !
Kyllä sitä koeteltiin tasata ennen EU:ta, vyöryttelin multaa alas siihen hyllylle ja kyllä se siitä hiukan kapeni. Nyt kun perkauksen aika on, voisi perkuumaata silitellä siihen hyllylle, tasoittaa ja kylvää heinälle. Pitää olla pitkäpuominen kaivuri jotta ylettyy tasoittelemaan. Muualta ovat laittaneet rumpuun, ja muuten oja kulkee mukavasti pari metriä leveänä muualla, että ei ole mikään Niili.
Paitsi sitten sivulta kaivavan tottumattoman jäljiltä voi levitä pahastikin. Tästä oli kyse kun se tien yläjuoksun pitkä oja ei ollut Mavin kartalla valtaoja kuin osan matkaa, vaikka ollaan valtaojana pidetty päähän asti, kummatkin tontiomistajat. Eli oli suojakaistaa ja leveää uraa. Kai rumpukaupoille pitää koettaa mennä. Paikkakunnan hinnoilla puoli hehtaaria olisi 7000 euroa. Eiköhän sillä rumpua saa monta pätkää. Ja saa vähennyksiin.
-SS-
Joskus kuutioin että halvinta peltoa olisi putkittaa kaikki tienvierukset salaojituksen aikaan.
-
Latausnurmista saanee ojan pohjalle asti korvauksen. Muilla viljelykasveilla pitää olla selvästi erottuva viljelykasvin raja, johon mitataan, jos miinustuksia aletaan tekemään. Esimerkiksi syysrapsi kun ei päisteessä mikään erinomaisen tiheä yleensäkään ole, eli tiheys paikoin nolla, oli se valvonnan rullamitta muutaman kerran melko pitkällä siellä saralla jo....
-SS-
-
Paitsi sitten sivulta kaivavan tottumattoman jäljiltä voi levitä pahastikin. Tästä oli kyse kun se tien yläjuoksun pitkä oja ei ollut Mavin kartalla valtaoja kuin osan matkaa, vaikka ollaan valtaojana pidetty päähän asti, kummatkin tontiomistajat. Eli oli suojakaistaa ja leveää uraa. Kai rumpukaupoille pitää koettaa mennä. Paikkakunnan hinnoilla puoli hehtaaria olisi 7000 euroa. Eiköhän sillä rumpua saa monta pätkää. Ja saa vähennyksiin.
-SS-
Joskus kuutioin että halvinta peltoa olisi putkittaa kaikki tienvierukset salaojituksen aikaan.
Täällä ainakin tielaitos suhtautuu aika nihkeästi siihen että tienvieriojat putkittaisi. Höpisevät jotakin tien rakenteiden kuivana pysymisestä ja muuta joutavaa löpinää.
No mitä ite oon seurannut, niin ei se vesi ainakaan huonommin lähtisi tie rungosta pois jos siihen jonkun 200 salaojaputki reijutyksellä laittas ja pintaan asti kunnon hiekkaa.
-
Paitsi sitten sivulta kaivavan tottumattoman jäljiltä voi levitä pahastikin. Tästä oli kyse kun se tien yläjuoksun pitkä oja ei ollut Mavin kartalla valtaoja kuin osan matkaa, vaikka ollaan valtaojana pidetty päähän asti, kummatkin tontiomistajat. Eli oli suojakaistaa ja leveää uraa. Kai rumpukaupoille pitää koettaa mennä. Paikkakunnan hinnoilla puoli hehtaaria olisi 7000 euroa. Eiköhän sillä rumpua saa monta pätkää. Ja saa vähennyksiin.
-SS-
Joskus kuutioin että halvinta peltoa olisi putkittaa kaikki tienvierukset salaojituksen aikaan.
Täällä ainakin tielaitos suhtautuu aika nihkeästi siihen että tienvieriojat putkittaisi. Höpisevät jotakin tien rakenteiden kuivana pysymisestä ja muuta joutavaa löpinää.
No mitä ite oon seurannut, niin ei se vesi ainakaan huonommin lähtisi tie rungosta pois jos siihen jonkun 200 salaojaputki reijutyksellä laittas ja pintaan asti kunnon hiekkaa.
Kyllä olisi helpompi sekä viljelijälle että kylän nuorilleisännille, joilta autot saattaa harjoitellessa karata käsistä, ei tulisi astraan tai korsaan niin pal klommoja kun ei tarviisi ojanpohjia klonata..
-SS-
-
Kesäkaudella tierunko pysyy varmasti kuivana ravisalaojalla. Keväällä pitää sulavat pintavedet saada johdettua pois, kun routa estää vesien menemisen salaojiin. Aika monella on peltojen reunoissa niskaojat estämässä (metsästä) tulevia pintavesiä, vaikka pelto olisi kuinka hyvin salaojitettu.
-
Piikkiössä 110 tien varressa on tieojat putkitettu ja viljellään teiluiskaan asti. Siistin näköinen.
Joskus kun valitettiin umpeen menneitä maantienojia tiemestarille hän kertoi, ettei tie tarvitse ojia. Omalla kustannuksella saa kaivaa, jos pelto tarvitsee.
Savipohjaisella maalla on hyvä laittaa salaoja kylätien varteen molemmin puolin. Jos tarvitaan voi pintavesille jättää pienen uran. Savipohjalle kun kaivaa teinsungon kannalta riittävät ojat tie painuu hiljalleen ojiin.
-
Tuo tienrungon tursuaminen liian syvään tieojaan näkyy paikoin näillä pienemmillä Perniön paikallisteillä.
-SS-
-
Kesäkaudella tierunko pysyy varmasti kuivana ravisalaojalla. Keväällä pitää sulavat pintavedet saada johdettua pois, kun routa estää vesien menemisen salaojiin. Aika monella on peltojen reunoissa niskaojat estämässä (metsästä) tulevia pintavesiä, vaikka pelto olisi kuinka hyvin salaojitettu.
Ei ne siellä ravissa jäädy kun ensin on 50 senttiä hiekkaa pällä ja siinä vielä metri lunta. Ainua kohta mistä jäätyy on tierummut ja nekin jäätyy jo nyt.
-
routa estää vesien menemisen salaojiin
Ei salaojat jäädy, vaan maanpinta.
Mutta Perniö ei ole Naruska, eikä sama oppi sovi koko Suomeen
-
Onko nykyään sarka-ojalle mitään viljelemättömän pientareen vaatimusta, eikös se ollut ennen 60 cm vai muistanko väärin. Vai koskiko se vain isompia ojia?
-
Johan rakentamisessakin sadevedet ja salaojat ovat omat putkensa. Ilmasta tuleva vesi pitää laittaa johonkin ja salaojista johonkin. Ei kuitenkaan suoraan sadevesiä salaojaan.
-
Kunnon oja on ihan eri asia kuin kapea ( ja siksi matala) ura. Kyllä väki alkaa olla jo tukioptimoinnin sokaisemia, jos ojien leveydetkin katsotaan hakuoppaasta.
-
Leveäpohjainen liian loiva kanaali täällä liettyy umpeen ylängoltä tulevasta hiesusta, ja alkaa syödä mutkitellen itselleen koloja muutamassa vuodessa. Sitten on 15 m leveältä koiranputkea kasvavaa vetistä rutakkoa.
On vain kaivinkonemiehen tottumattomuutta kaapia leveää kaivantoa, jyrkkäsivuinen pohjasta kapea oja pysyy auki.
Totta kai vesijätön kuivatuskanaalit ovat isoja 5 m syviä kaivantoja. Tuossa yksittäisessä paikassa syvä ojakaivanto täyttyisi tasaiseksi, koska parin kilometrin matkalla laskua on vain muutamakymmen senttiä.
-SS-
-
Kapealla jyrkällä kauhalla kun tekee ojan on paikoitellen olemassa riski että siinä on seuraavan kevään jälkeen ihan itsestään leveä ja loivareunainen oja..
-
Kapealla jyrkällä kauhalla kun tekee ojan on paikoitellen olemassa riski että siinä on seuraavan kevään jälkeen ihan itsestään leveä ja loivareunainen oja..
Ei se oo enää seuraavana keväänä oja. Se on notkelma. Ja siinä mahdollisesti sivussa ollut tie ei ole enää tie vaan polku tai jotain. On se maailma mennyt kummalliseksi kun piiriojatkin on liian suuria :( Tähän asti niitä on yritetty muutaman vuoden välein suurentaa. Nyt kait aletaan kaventamaan ;)
-
Täällä putkitetaan piiriojia ja osaa viemäriojistakin täyttä päätä. Tuossa juuri syntyi viime syksynä noin 25 ha peruslohko, ojaa meni melkoisen monta metriä umpeen.
Isokokoiset piiriojat voisi perustella samalla tavalla kuin koko pellon yli kulkevat kaivurisarkaojat. Yksi lintuharrastaja kävi kiittelemässä, että peltolinnuille hyvä juttu, kun joku vielä viitsii pitää ojia.
Kyntövakoja eikä aloituksia tarvitse miettiä.
Jos metsä melkein kaatuu pellolle, silloin on hyvä olla kaivanto metsää vasten, että peura kompastuu.
-SS-
-
Tuo tienrungon tursuaminen liian syvään tieojaan näkyy paikoin näillä pienemmillä Perniön paikallisteillä.
-SS-
Tuli itseopiskeltua tiejuttuja tämä antoi selityksen sille, kun omassa pihassa yksi oja on hiljalleen kasvanut kiinni... ja pihassa painauma siinä ojan laidassa.
-
Paitsi sitten sivulta kaivavan tottumattoman jäljiltä voi levitä pahastikin. Tästä oli kyse kun se tien yläjuoksun pitkä oja ei ollut Mavin kartalla valtaoja kuin osan matkaa, vaikka ollaan valtaojana pidetty päähän asti, kummatkin tontiomistajat. Eli oli suojakaistaa ja leveää uraa. Kai rumpukaupoille pitää koettaa mennä. Paikkakunnan hinnoilla puoli hehtaaria olisi 7000 euroa. Eiköhän sillä rumpua saa monta pätkää. Ja saa vähennyksiin.
-SS-
Joskus kuutioin että halvinta peltoa olisi putkittaa kaikki tienvierukset salaojituksen aikaan.
Täällä ainakin tielaitos suhtautuu aika nihkeästi siihen että tienvieriojat putkittaisi. Höpisevät jotakin tien rakenteiden kuivana pysymisestä ja muuta joutavaa löpinää.
No mitä ite oon seurannut, niin ei se vesi ainakaan huonommin lähtisi tie rungosta pois jos siihen jonkun 200 salaojaputki reijutyksellä laittas ja pintaan asti kunnon hiekkaa.
Tielaitos omistaa 2 metriä siitä tienvieriojasta pellolle päin, ainakin täällä lunastelleet näin.
-
Vaikeeta. Itse ei saa mennä lumia putsaamaan yleiseltä tieltä. Kuitenkin Postilaitos tai taisi olla varhaisjakelu jättää lapun meidän laatikkoon, kun laatikon edessä on kinos. Soitanko sitten yöllä tiemestarille vai miten? Laatikon edessä on myös kuoppa, kun postiauto kurvaa siitä. Siihen ei kai saa tuoda soraa itse. Liittymän eteen olen joskus tuonut mursketta, kun karhu auraa ojan siihen. Siitä kohtaa karhu saa tavaraa irti kun se kuljumi pysyy pehmosena ja uutta savea nousee pohjasta.
-
Tienkäyttäjän linjalle soittamaan. Saa myötätuntoa, ei apua :D
-
Suunnilleen kilsanverran on maantieojaa kaivautettu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ei oo kukaan mitään kysellyt.
-
Tamsalun ojakauha 2 metrin yläleveydellä on aika passeli piiriojakauha. Sillä tekee just sopivaa rajaojaa. Sitten jos tarvitsee saada vesiä oikeasti menemään, niin vaihtaa luiskakauhaan ja tekee sellaisen hoilon, että varmasti savilävet kuivaa. Ei siinä paljon kannata peltoa koittaa säästää jos oikeasti täytyy saada paikkoja kuivaksi. Onhan nämä reunusmääräykset naurettavia, pientareen kylvöineen kaikkineen, mutta laittaa paperit kuntoon, eikä yritä kyntää liian lähelle, niin siinähän se.
Putkittaminen on ylivoimaisesti paras vaihtoehto jos vaan saa onnistumaan. Sen jälkeen lakkaa kaikki maalliset murheet ja syvä rauha ja henkinen tyydytys on käsin kosketeltavissa.
-
henkinen tyydytys on käsin kosketeltavissa
En edes halua ajatella mitä tuolla kiertoilmauksella tarkoitat :D :D