Onko Suomesta kadonnut ammattinsa osaavat hitsarit ja suunnittelijat maatalouskonetuotannon parista vai onko niitä siellä koskaan ollutkaan?
Tämä kysymys tuli mieleen, kun on joutunut kokemaan suomalaisten "laatumerkkien" todellisen laadun.
Esimerkki 1.
Multiva maansiirtoperävaunu: Lavan pitkittäispalkkien välissä oleva tukipalkki pullistui pyöreäksi, koska sinne oli joutunut vettä, joka oli sittemmin jäätynyt. Palkissa ei vedenpoistoreikiä. Ilmoitus tehtaalle ja tuomio seuraava: jäätynyt vesi pullistanut palkin, ei kuulemma vaikutusta lujuuteen, poratkaa reiät, korvaukseksi parit lippalakit ja fleecet. Ei jaksanut tapella enempää.
Esimerkki 2
Stark takalana: teräakselin päähän hitsaamalla kiinnitetty kynkkä, johon tulee kääntösylinteri kiinni, irtosi hitsauksestaan akselin päästä. Lanassa on ylikuormitusventtiili. Hitsattu ohi ja vielä huonosti. Ilmoitus tehtaalle ja tuomio seuraava: hitsausvirhe tehtaalla, korvaukseksi maalia itse suoritetun korjauksen päälle. Ei jaksa enempää tingata.
Hankinnoissa ei siis ole lähdetty hakemaan halvinta, vaan hommissa kestävää laadukasta tuotetta. Mutta mikä vi**u siinä on, että nämä vehkeet pitää kotona rakentaa valmiiksi, kun tehtaalla ei sitä osata tehdä? Elhon kelapöyhin vei uskon aikanaan suomalaiseen raudankäsittelytaitoon ja pitkä tauko oli kotimaisten hankinnassa mutta ei tuo nykyinenkään homma vakuuta? Pintakäsittelystä en sano mitään, kun ne on kaikissa maatalouskoneissa aivan hanurista. Niin ja on tietysti taloja, missä mikään ei kestä mutta uskallan väittää ettemme kuulu heihin.