Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: härski 77 - 23.11.18 - klo:22:19
-
tere.. olisko kellä ideoita mikä ongelmana patterilinjassa kun talo kolme kerrosta ja kattila (jämä halko 60) kelllarissa ja avopaisunta vintillä ja ongelmana ettei yläkerran pattterit ilmaannu eisitte millään. testattu alipaineela patteri täyteen ja ei vaan kierrä (pesin jo patterit sisältä ja paljon mustaa pois) 25-40 danfoss imupuolella kierrossa yht 14 patteria järjestelmässä ja järjestelmä pitkään (5v) käyttämättä ja nyt täytetty varaaja 3m3 ja kattila toimii hyvin uusin termarinki vanhan scanian mallinen ja pari patteriventtiiliäki kokeeksi ja nyttemmin ymmärrys loppunut jotta mikä vikana vai onko danfoss tehoton ????
-
Kait siellä järjestelmässä on tarpeeksi vettä, onko siellä avopaisunnassa lientä.
-
liekkö vejen vähhyyttä
-
patteritermostaatit jumissa ja kokonaan kiinni asennossa? Vesi kiertää vain niiden patterien kautta, joissa termari auki, saako niitä alakerran pattereita kokonaan kiinni? Ilmeisesti ei ollut vettä sisällä, kun oli käyttämättä? Jos putkissa on paskaa, niin se laskee pitkän pystyputken alapään mutkaan, sieltä kannattaa alkaa rassailla. Kyllä se käytössä alkaa toimia. Meidän systeemi -70 luvulta ja termostaatit ovat teettäneet työtä eniten, niitä pikkuhiljaa vaihdettu uusiin.
Avonainen paisunta-astia kannattaa jättää pois ja kalvopaisuntasäiliö tilalle. Ei maksa paljon, kierrosta tulee suljettu ja painetta voi olla enemmän.
-
termostaatit vois olla, muutamaa 80-lukusta on jo joutunu herkisteleen
-
Ei käy ilmi onko varaaja ja patterit samassa linjassa. Meilläkin on avopaisunta-varaaja, ei missään nimessä meillä voi laittaa kalvopaisuntaa, koska pönttö on itse tehty, ei kestä painetta.
Tuossa kertomuksessa ei käy ilmi onko tehdastekoinen varaaja. Silloin kalvopaisunta ok.
Patterilinjan voi eriyttää lämmönvaihtimen avulla suljetuksi kierroksi, meillä tehty noin.
Veden vähyys aiheutti tuota kylmyyttä meillä, haihtuu yllättävän nopeasti sitä.
-
Lisää painetta. Sit kun eka patteri poksahtaa niin sit vähän alemmas..
Ootko siis katsonut että nouseeko se vesi sinne vintille asti. Onhan siellä sit tietty imu alaspäin sen jälkeen kun saat kierron liikkeelle.
-
Ylimmän kerroksen pattereihin se ilma nousee, lieneekö sitten patteritermostaatin venttiilit jumissa, termostaattin hattu irtin ja painaa tapista, niin jumi aukeaa. Minä olen asentanut ylimpään patteriin automaatti-ilmauksen, ei tarvitse avaimen kanssa pelata. Jos vettä lisättäessä avopaisunnan ylivuotoputkesta tulee vettä, niin pitäsi kyllä ylimmissäkin pattereissa vettä olla. Hyvä merkki, että pattereita pestessä tuli mustaa vettä, sellaista sen pitääkin olla,
-
Vesikierto ilman termostaateja pattereissa ykstaso talo ja suljettu paisunta. Paljonko painetta saa karata, vaikkapa nyt puolen vuoden aikana. Melkein joka lattia ollut jossain vaiheessa auki eikä hometta, eikä tunkkaista ollut. Kun 70 astetta se on jotain 1,5 ja kymänä se menee nollaan, kiertää se silloinkin. Kovin pitkään hanoja järjestelmään tarvi pitää auki niin on jo painetta. ei se silloin montaa litraa meneekään, ja se jaettuna vaikkapa 180 vuorokauteen, sehän kai haihtuu jonnekin kun ei ole muovia missään ja oikeeta tervapaperia on vähä jokapaikassa.
-
Vesikierto ilman termostaateja pattereissa ykstaso talo ja suljettu paisunta. Paljonko painetta saa karata, vaikkapa nyt puolen vuoden aikana. Melkein joka lattia ollut jossain vaiheessa auki eikä hometta, eikä tunkkaista ollut. Kun 70 astetta se on jotain 1,5 ja kymänä se menee nollaan, kiertää se silloinkin. Kovin pitkään hanoja järjestelmään tarvi pitää auki niin on jo painetta. ei se silloin montaa litraa meneekään, ja se jaettuna vaikkapa 180 vuorokauteen, sehän kai haihtuu jonnekin kun ei ole muovia missään ja oikeeta tervapaperia on vähä jokapaikassa.
Paineen vaihtelun ei ihan noin suurta pitäisi olla, paisuntasäiliön esitäyttöpainekin pitäisi joskus mitata...jos kalvopaine on liian matala niin koko pönttö on lopulta täynnä vettä.
-
Vesikierto ilman termostaateja pattereissa ykstaso talo ja suljettu paisunta. Paljonko painetta saa karata, vaikkapa nyt puolen vuoden aikana. Melkein joka lattia ollut jossain vaiheessa auki eikä hometta, eikä tunkkaista ollut. Kun 70 astetta se on jotain 1,5 ja kymänä se menee nollaan, kiertää se silloinkin. Kovin pitkään hanoja järjestelmään tarvi pitää auki niin on jo painetta. ei se silloin montaa litraa meneekään, ja se jaettuna vaikkapa 180 vuorokauteen, sehän kai haihtuu jonnekin kun ei ole muovia missään ja oikeeta tervapaperia on vähä jokapaikassa.
Haiskahtaa siltä, että paisunta-astiassa liian vähän ilmanpainetta. Eli kun ko. ilmatila on vähäinen, niin pienikin lämpötilanmuutos nesteessä muuttaa tilavuutta niin paljon, että paine muuttuu liikaa.
-
Voi olla noi ja kun hyvällä koivulla menne vähän liikaa lämpöä, ei tarvii montaa kertaa se ylipaine ventiilii päästää edes vähän pois, siinä se paine häviää. Siinä pallossa on rengas ventiili, paljonko siinä pitää olla painetta?
-
Yhtenä vuonna teetin koeponnistuksen lämpöputkiin, kun paine karkasi ja vähän väliä piti lisäillä pienen määrän vettä, että paine ei tippuisi nollaan. Mitään muuta syytä ei löytynyt, kuin valskaavat jakotukin hanat. Eihän noiden vuotoa huomannut, kun se kerkis kuivamaan. No hetken kait selvisi vähemmällä lisäyksellä. Kuulemma lisäys harvakseltaan ihan normia, sillä lämmetessään vedestä palaa happea pois - näin mulle vakuuteltiin. No nyt mielestäni lisäys tarve suurempi kuin silloin, mutta ainakin syksyllä jakotukin hanat vuoti selvästi joten kait ne tekee sitä nytkin, mutta lämpimämpi vesi kuivaa nopeampaan, joten kosteutta ei huomaa.
-
Voi olla noi ja kun hyvällä koivulla menne vähän liikaa lämpöä, ei tarvii montaa kertaa se ylipaine ventiilii päästää edes vähän pois, siinä se paine häviää. Siinä pallossa on rengas ventiili, paljonko siinä pitää olla painetta?
Pitää erottaa verkostosta, että pystyt paineen mittaamaan luotettavasti. Jos varaava lämmitys, kalvo elää aika paljon, rikki melko varmasti. Tai no voihan paisunta olla alimitoitettu.
-
Yhdessä tasossa olevan talon kalvopaisunnan esipaine on 0,5 baaria. Mutta pytyssä oleva kalvon takana oleva vesi on jollain tavoin saatava pois, jotta mittaustulos on oikea.
-
Voi olla noi ja kun hyvällä koivulla menne vähän liikaa lämpöä, ei tarvii montaa kertaa se ylipaine ventiilii päästää edes vähän pois, siinä se paine häviää. Siinä pallossa on rengas ventiili, paljonko siinä pitää olla painetta?
Pitää erottaa verkostosta, että pystyt paineen mittaamaan luotettavasti. Jos varaava lämmitys, kalvo elää aika paljon, rikki melko varmasti. Tai no voihan paisunta olla alimitoitettu.
Tää on suora ilman varaaja ja yhtenäinen vesi kun se on högfors 15 maxi. Ja olen kuulut kans että vesi vaan häviää myöskin suljetusta järjestelmästä, näin se on käytäytynyt niin kauan kun muistan, putket ja patterit täytti tänä syksynä 50v......
Yhdessä tasossa olevan talon kalvopaisunnan esipaine on 0,5 baaria. Mutta pytyssä oleva kalvon takana oleva vesi on jollain tavoin saatava pois, jotta mittaustulos on oikea.
Kun kattilan lämpötila 20, siis kylmänä vai 70 kun lämmin?
-
Omasta paisunnastani en tiedä mikä esipaine siellä on. Kahdella eri putkimiehellä olen sen aikojen saatossa mittauttanut ja silloin kun mittaus tehdään se pitää olla irrotettuna järjestelmästä ja vedestä tyhjänä. Omassa ainakin painen heittää paljon varaajan lämpöjen mukaan , vaikka mitoituskin pitäis olla oikea.
-
tere.. olisko kellä ideoita mikä ongelmana patterilinjassa kun talo kolme kerrosta ja kattila (jämä halko 60) kelllarissa ja avopaisunta vintillä ja ongelmana ettei yläkerran pattterit ilmaannu eisitte millään. testattu alipaineela patteri täyteen ja ei vaan kierrä (pesin jo patterit sisältä ja paljon mustaa pois) 25-40 danfoss imupuolella kierrossa yht 14 patteria järjestelmässä ja järjestelmä pitkään (5v) käyttämättä ja nyt täytetty varaaja 3m3 ja kattila toimii hyvin uusin termarinki vanhan scanian mallinen ja pari patteriventtiiliäki kokeeksi ja nyttemmin ymmärrys loppunut jotta mikä vikana vai onko danfoss tehoton ????
Kaikki tietää jos viisi vuotta ollut käyttämättä niin termostaatit on jumittuneet. Kiertovesipumppukin voi olla ettei käynnisty enää, murisee vain konkan hajotua.
-
tere.. olisko kellä ideoita mikä ongelmana patterilinjassa kun talo kolme kerrosta ja kattila (jämä halko 60) kelllarissa ja avopaisunta vintillä ja ongelmana ettei yläkerran pattterit ilmaannu eisitte millään. testattu alipaineela patteri täyteen ja ei vaan kierrä (pesin jo patterit sisältä ja paljon mustaa pois) 25-40 danfoss imupuolella kierrossa yht 14 patteria järjestelmässä ja järjestelmä pitkään (5v) käyttämättä ja nyt täytetty varaaja 3m3 ja kattila toimii hyvin uusin termarinki vanhan scanian mallinen ja pari patteriventtiiliäki kokeeksi ja nyttemmin ymmärrys loppunut jotta mikä vikana vai onko danfoss tehoton ????
Kaikki tietää jos viisi vuotta ollut käyttämättä niin termostaatit on jumittuneet. Kiertovesipumppukin voi olla ettei käynnisty enää, murisee vain konkan hajotua.
Voi sitä pumppua meisselin avulla kääntää jos jumissa.. meikän uima-allaspumppakin jumittaa aina talvisäilön jälkeen . Meisselillä avittaa heti kun tökkää töpselin seinään..
-
tere.. olisko kellä ideoita mikä ongelmana patterilinjassa kun talo kolme kerrosta ja kattila (jämä halko 60) kelllarissa ja avopaisunta vintillä ja ongelmana ettei yläkerran pattterit ilmaannu eisitte millään. testattu alipaineela patteri täyteen ja ei vaan kierrä (pesin jo patterit sisältä ja paljon mustaa pois) 25-40 danfoss imupuolella kierrossa yht 14 patteria järjestelmässä ja järjestelmä pitkään (5v) käyttämättä ja nyt täytetty varaaja 3m3 ja kattila toimii hyvin uusin termarinki vanhan scanian mallinen ja pari patteriventtiiliäki kokeeksi ja nyttemmin ymmärrys loppunut jotta mikä vikana vai onko danfoss tehoton ????
Kaikki tietää jos viisi vuotta ollut käyttämättä niin termostaatit on jumittuneet. Kiertovesipumppukin voi olla ettei käynnisty enää, murisee vain konkan hajotua.
joo ajankohtainen aihe tämä taitaa olla alkupakkasilla. no tämä talo on ns vuokrapaikka missä asuu yks hupiukko ja pari patteria laitan vielä saunalle kiertoon kun oli linja jäätynyt poikki koeponnistuksessa huomasin.. mutta patterivenntiilejä pari jo vaihdoin ja ne patterit toimiikin osittain.. ite epäilen tuota imupulella olevaa danfossia 25-40 olisko teho liian pieni ,, no kokeilis ottaa patteriventtiilit pois seuraavaksi . ja on avopaisuntassa vettä ja aattelin tulpata patterita täyttäessä tuon ylivuodon hetkeksi. joten etsin liittimiä seuraaviin yrityksiin.. kun alipainepumpulla imettiin vesi yläkertaan ja patteri lämpii ja hetken päästä vain toinen pää on enää lämmin joten on se vissiin tulossa se vika???
-
Sekään että vaihdoit verkostoon uudet vedet ei ollut hyvä asia. Se vanha hapeton vesi olisi ollut paras vasi sinne.
-
Sekään että vaihdoit verkostoon uudet vedet ei ollut hyvä asia. Se vanha hapeton vesi olisi ollut paras vasi sinne.
Toimintaan tuskin vaikuttaa, järjestelmän kestävyyteen ehkä.
-
Sekään että vaihdoit verkostoon uudet vedet ei ollut hyvä asia. Se vanha hapeton vesi olisi ollut paras vasi sinne.
Toimintaan tuskin vaikuttaa, järjestelmän kestävyyteen ehkä.
Kaikkihan tietää että uusi vesi on hapekasta ja syö lämmitysjrjestelmää. Älkää vaitako niitä vesiä.
Ensiota "Kond Ensio" mainostetaan huonona kaverina, huono kaveri on myös Ossi "kor Ossi"7
Huono...
-
Sekään että vaihdoit verkostoon uudet vedet ei ollut hyvä asia. Se vanha hapeton vesi olisi ollut paras vasi sinne.
Toimintaan tuskin vaikuttaa, järjestelmän kestävyyteen ehkä.
Hapekas vesi kuluttaa järjestelmää. En muista ihan mitä siitä kerrottiin, mutta korroosiosta oli muistaakseni kyse.
Toimintaankin se vaikuttaa. Happea "irtoaa" vedestä ja siksi ilmaa kertyy melkoisesti erityisesti yläkerran pattereihin.
Meillä uusittiin lämmitysjärjestelmän putkistot ja kun sinne täytettiin uusi vesi, piti pattereit!a ilmata todella usein. Aluksi päivittäin, myöhemmin harvemmin. Ilman ja veden erottuminen muodosti ilmalukkoja eniten juuri yläkerran pattereihin. En enää muista kauanko sitä kesti (vuoden?), mutta jossain vaiheessa se sitten väheni ja loppui. Vettä piti alussa lisätä järjestelmään melko usein.
Patteriverkoston paine avoastiasysteemissä on 0,1 bar jokaista mittarin yläpuolella olevaa vesimetriä kohti. Meillä oli avoastia-aikaan 0,6 bar eli veden pinta avoastiassa oli n. 6 m mittarin yläpuolella. Kalvoastiassa on pidetty n.1 bar painetta. Ilmausta tai veden lisäämistä ei ole tarvinnut tehdä enää ainakaan 5 vuoteen. Kalvojärjestelmästä ei vettä myöskään haihdu, kuten avoastiajärjestelmässä vähän tapahtuu.
-
tere.. olisko kellä ideoita mikä ongelmana patterilinjassa kun talo kolme kerrosta ja kattila (jämä halko 60) kelllarissa ja avopaisunta vintillä ja ongelmana ettei yläkerran pattterit ilmaannu eisitte millään. testattu alipaineela patteri täyteen ja ei vaan kierrä (pesin jo patterit sisältä ja paljon mustaa pois) 25-40 danfoss imupuolella kierrossa yht 14 patteria järjestelmässä ja järjestelmä pitkään (5v) käyttämättä ja nyt täytetty varaaja 3m3 ja kattila toimii hyvin uusin termarinki vanhan scanian mallinen ja pari patteriventtiiliäki kokeeksi ja nyttemmin ymmärrys loppunut jotta mikä vikana vai onko danfoss tehoton ????
Oliko kuin vanhat patterit? Itellä jäi koristeeksi -60 luvun patterit, kun varaajat ja kamiinat kului loppuun, olis tullut liian kallis remontti. Sähköllä ja takalla mennään tästä eteenpäin, tosin eipä puolet talosta asumiskäytössä olekaan. :-\
-
Omassa ainakin painen heittää paljon varaajan lämpöjen mukaan , vaikka mitoituskin pitäis olla oikea.
Se on aivan normaalia, että paine vaihtelee varaavassa järjestelmässä, kun veden lämpötila vaihtelee rajoissa 30-90 astetta. Esipaine kannattaa säätää mahdollisimman alhaiseksi, vain sen verran, että varaajan ollessa kylmimmillään pysyvät kaikki patterit vettä täynnä. Jos on kyseessä monikerroksinen talo, pitää paineen olla korkeampi. Jos on vaikkapa 8 metriä korkeuseroa paisuntaäiliöllä ja ylimmällä patterilla, niin vähintään pitää olla esipaine 0,8 baaria, mieluumin varmuuden vuoksi 0,9 baaria. Jos varmmuden vuoksi pistää painetta turhan paljon, alka vesi lentää yilipaineventiilistä turhan aikasin. Kalvopaisunta-astia kannattaa varaavassa järjestelmässä ottaa minimisuositusta suurempi, silloin pelivara lämpötilan suhteen on suurempi. Itsellä vain tuhannen litran varaaja, mutta paisuntasäiliö on 200 litraa kooltaan.
Minulla kalvopaisuntasäiliön voi tyhjentää vedestä ilman sen irroittamista. Systeemissä on kaksi hanaa, toinen sulkee tulevan putken säiliöön ja toinen hana säiliön kyljessä on hana, josta veden voi päästää pois kalvon takaa. Säiliö pitää asentaa niin, että vesipuoli on alaspäin ja se ilmatila ylöspäin, ilmatäyttöventiili siis säiliön päällä.
-
Uusissa järjestelmissä on ilmalukot jolla ilmaaminen hoituu itsestään .Tai uusi , -90 luvulla noita tuli . Rivarissa tehtiin pikkuremppa putkistoon , pattereita osaksi ilmattiin mutta ei niistä ilmaa paljoa tullut .
Tuo hapekas vesi kyllä pitää paikkansa mutta äkkiä se tasaantuu .
-
https://teeitse.com/tyotekniikat/putkityot/lvi-projekti-lampopatterin-vaihtaminen.
Kannataisko ottaa ammattilaiseen yhteys .
-
Ne patterit kannattaa ilmata niin että kierto ei ole päällä. Ja putkiston ja pattereitten täyttäminen tehdään niin että termostaatit on suljettu ja patterin alaventtiilin sulku ja ilmausruuuvit on auki. Onnistuu yksinkin, mutta silloin saa ravata edestakaisin patterin ja pannuhuoneen väliä
-
Itte pelästyin viikonloppuna, kun kävin pannuhuoneessa. Paineet oli 2 bar. Olin jo lähdössä lvi-liikkeeseen hakemaan uutta varoventtiiliä, mutta katsoin vielä kokoa ja pyöräytin sitä. Eihän se ollutkaan jumissa. Oli vaan 2,5 baarin varoventtiili. Hyvä niin :)
-
Kaikki epäilee että patteritermostaatti on jumittunut. https://teeitse.com/saasta-energiaa/lammitys/lampopatterit/video-korjaa-kylma-patteri
-
Ne patterit kannattaa ilmata niin että kierto ei ole päällä. Ja putkiston ja pattereitten täyttäminen tehdään niin että termostaatit on suljettu ja patterin alaventtiilin sulku ja ilmausruuuvit on auki. Onnistuu yksinkin, mutta silloin saa ravata edestakaisin patterin ja pannuhuoneen väliä
joo tämä yritys seuraavaksi ja eilen vaihdoin yhden patteritermarin eikä ollu jumissa eikä likainen.
-
Vesikierto ilman termostaateja pattereissa ykstaso talo ja suljettu paisunta. Paljonko painetta saa karata, vaikkapa nyt puolen vuoden aikana. Melkein joka lattia ollut jossain vaiheessa auki eikä hometta, eikä tunkkaista ollut. Kun 70 astetta se on jotain 1,5 ja kymänä se menee nollaan, kiertää se silloinkin. Kovin pitkään hanoja järjestelmään tarvi pitää auki niin on jo painetta. ei se silloin montaa litraa meneekään, ja se jaettuna vaikkapa 180 vuorokauteen, sehän kai haihtuu jonnekin kun ei ole muovia missään ja oikeeta tervapaperia on vähä jokapaikassa.
Paineen vaihtelun ei ihan noin suurta pitäisi olla, paisuntasäiliön esitäyttöpainekin pitäisi joskus mitata...jos kalvopaine on liian matala niin koko pönttö on lopulta täynnä vettä.
Täs nyt äsken kun ehkä pääsiäisenä viimeksi laittoin vähän vettä lisää. leku kiinni ja hanat auki. Se ylin imaus ruuvi auki. Rupes tippuu vettä lattialle, pausuntakello vuotaa siitä keskeltä olevalta saumalta. Syy minne paineet karaneet selvis.
Nyt käyn iltapäivällä hakee uus, voinko paineistaa se ennen kun ruuvaan sen paikoileen vai järjestelmä kylmäksi, pönttö paikoileen ja sitten painetta?
-
Esipaineen voi kalvosäiliöön laittaa etukäteen.
-
Ilmastointi voi olla pois päältä. Kun sen kytkee päälle sisällä on helle.