Istun tuvassa ja katselen ulos ikkunasta ja harmittelen taas yhtä menetettyä puintipäivää. Päivätyöläisen olisi hyvä tehdä tehokkaita viikonloppuja.
Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Taitaa olla niin ettei hybridiruista enään tänä vuonna kylvellä joten voisi puhdistaa tänään kylvökoneen ja rasvata se talvisäilitykseen.
No ei todellakaan kannata, todennäköisesti tarinassa on dramatisoinnin vuoksi kyseinen valittelu, jo kuukausi sitten oli hybridirukiin optimi kylvöpäivä, ja lähes kaksi kuukautta sitten syysrapsin viimeinen kylvöpäivä.
Hybridirukiin sadontuotto lähtee aikaisesta ja harvasta kylvöstä; kasvavia yksilöitä pitää olla vähän, jotta ne eivät kilpaile toistensa kanssa, versoja rakentuu silloin paljon, tähkän aiheet muodostuvat, näin tähkäluku ja tähkän jyväluku pääsevät nousemaan sitten kasvukautena valtavaksi. Hybridirukiin sato muodostuu syksyllä, muiden syysviljojen enemmänkin keväällä.
Siksi lokakauussa kylvetystä syysvehnästä voi tulla satoa se kymppitonni, mutta samaan aikaan kylvetystä hybridirukiista maksimissaan tuhat kiloa, jos ollenkaan. Mutta elokuussa kylvetystä syysvehnästä harvoin tulee yli neljä tonnia, vastaavasti hybridirukiista on mahdollisuus korjata yhdeksän tonnia. Mutta yhdeksän tonnin satoa varten hybridiruis on käyttänyt syksystä jo sen 70 - 100 kiloa. Siksi parhaat hybridiruissadot tulevat avokesannosta, jota lannoitetaan karjanlannalla, tai vahvasta viherlannoituksesta, typpeä voi aktivoitua 200 kg/ha. Pelkkä avokesanto aktivoi multavuutta polttamalla 50 - 80 kg/ha typpeä/ha. Siksi ruis muutenkin kasvaa parhaiten avokesannon jälkeen..
On siis muistettava, että muodostaakseen sen huippusadon alun, on elokuulla kylvetyn hybridirukiin saatava kunnolla ravinteita käyttöönsä aikaisena syksynä, koska kasvukausi voi jatkua vielä kaksi kuukautta kylvöstä. Laittakaa kevätvehnä toukokuulla täysin ilman lannoitusta, ja lannoittakaa vasta heinäkuun alussa, niin ymmärrätte ehkä, mitä tarkoitan.
-SS-