Sateellakin voi kuivata jos ei mene vettä puhaltimeen vaan otetaan esim. rakennuksen suojasta ilma. Vesipisaroidan välissä kas ilma on kuivempaa
Yli 22% vilja tarvii koko ajan jäähdytystä, ja kuivuu itsestään noin 21-22%:iin koko ajan puhaltamalla.
Siitä alaspäin pitää vähän katsella ulkoilman kosteutta ja puhaltaa tarpeen mukaan, mutta aina jäähdyttää jos hiukankin alkaa lämpö viljakerroksessa nousta. Pinnalle syntyvä "kuori" on puhkottava tasaisesti. Sekoittaminen kokonaan pinnalta pohjaan ei ole ehkä niinkään järkevä ratkaisu, sillä sellainen ns. kuivausvyöhyke nousee viljakerroksessa kohti pintaa. Kun kuivausvyöhyke on pinnalla, sen kyllä huomaa, vilja on juoksevaa ja ilma tulee mukavasti läpi. Silloin ei ole homehtumisesta tai kosteuden tiivistymisestä pintakerrokseen enää vaaraa. Silloin kiristetään kuivausehtoa joka päivä, kuivumisen voi tunnistaa mittaamalla sisäänmenevän ja ulostulevan lämpötilan eroa.
Jos puhaltimen vastapainetuotto ei riitä, pitää viljakerros rakentaa esim. 40 cm täytöllä, kuivausvyöhykkeen tullessa pintaan lisätään 20 cm kerroksilla, jolloin lopulta voi varastokuivurissa olla metrinkn verran viljaa ja ilmaa silti tulee vielä läpi.
Tätä kylmäilmakuivausta meillä harjoitettiin silloin rehuviljoilla kolmekymmentä vuotta, kun kuivauksen säätöyksikkö siirtyi hoitolaitoksen kautta hautaan, piti siirtyä helpompaan lämminilmakuivuriin, kun ei ole mahdollisuutta valvao koko ajan prosessia.
Silti on vielä tavoitteissa automatisoida tuota kylmäilmasiilostoa, kyllä se kustannuksia saattaisi alentaa nykyisillä öljyn hinnoilla. Aina keväällä siilosta otettiin kosteudeltaan noin 10% viljaa, vaikka oli 21% laitettu. Jotenkin se kylmä ilma sen kuivasi.
-SS-