huh, ihan hepreaa taas mulle mutta kuitenkin;   onko noilla esim. lenovon tapleteilla mitään tekoa maatalouden hommissa kun hintakaan ei kuin satasen pintaan tarjuksessa?   androiti vai mikä lie järjestelmänä...

Jos homma on sellaista minkä voi hoitaa selaimella (tai s-postilla tms), niin siinä ne toimivat ihan täysin.

Muussa sitten tarvitaan sovelluksesta Android-versio. Joihinkin mobiilityyppisiin käyttöihin (esim ajopäiväkirja) niitä löytyy hyvinkin,  johonkin taloushallinnon tyyppisiin taas ei. Pitää oikeastaan tietää mitä haluaa sillä tehdä ja sitten tarkistaa tilanne.

Minä taidan jättää nyt bitit rauhaan ja lähden pesemään auroja....

toimiiko liinukseissa noi ikkunan kanssa toimivat ohjelmat?    esim. suonentiedon kirjanpito ja muut vastaavat sen puljun tuotteet?     olis kiva kun olis kone joka vaan toimii eikä jatkuvasti herjaa kuten miun vanha xp joka ei ole nettiä koskaan nähnykään.   päivitystä vaan huutaa ja liian vanhaa torjuntaa...   tahmoo.

Periaatteessa ei toimi . Hyvällä tuurilla saattaa wine-ohjelman avulla toimia, mutta kokeilematta ei osaa sanoa.

Olisin kokeillut demoversioilla, mutta näköjään niitäkään ei saa ladattua ilman että antaa jo puhelinnumeroa myöden tietonsa markkinointiosaston houkuttimeksi... enkä viitsi alkaa leikkimään millään feikkitiedoilla vaikkei se vaikeaa olisikaan.

Mutta eivät todellakaan kaikki Linux - asentelijat osaa
aukaista lähdekoodia, ja tarkistaa sekä kääntää binaarit ,
ettei  sitten yöllä joku käy koneellasi rootin salasanalla.
Itse tietenkin takaat,  että asentamasi jakelu on
varmasti puhdas bugeista ?

-SS-

"Ohjelma jossa ei ole bugeja" tarkoittaa sitä, että niitä ei ole vielä löydetty. Ei sitä että se olisi virheetön.
Yksikään laajempi softa ei ikinä ole virheetön. Kuinkahan monta sataa megaa vaikka windows 8.x päivitykset ovat tällä hetkellä? Ainakin niiden lataaminen ja asentaminen kesti puoli päivää kun yhden win-koneen tuossa uudelleen(m)asensin, ja kuukauden päästä niitä tulee lisää. Kysymys on enemmänkin siitä ovatko ne bugit olennaisia ja vaarallisia. Tietysti on hyvä että päivityksiä tulee ja asiota korjataan. Mutta koskaan isompi ohjelmisto tai käyttöjärjestelmä ei ole 'valmis'.

Tuo lähdekoodin tarkastaminen on kyllä yksittäiseltä ihmiseltä tekemätön paikka. Jo pelkästään itse kernelissä moduleineen on niin valtava massa C:tä, puhumattakaan X-systeemistä ja sitten sovelluksista (joita on tehty monilla eri työkaluilla). Jos ne käy ajatuksella läpi, ja vielä ymmärtää mitä siinä tehdään, niin luulen että kannattaa siirtyä keskustelemaan jo muulle foorumille:-)

Koodeja kuitenkin katselee useampi osaava ihminen kuin Windows- tai OS-X tapauksessa.
Unix-like käyttöjärjestelmät ovat kuitenkin jo alunperin tehty monen käyttäjän ja moniajon järjestelmiksi. Työpöytätoiminnallisuus ei aina välttämättä ole samalla tasolla, tai ainakin se on erilainen, mutta minua se ei ole haitannut. Erilaiset multimediahypetykset eivät välttämättä toimi, ainakaan ilman osaavaa virittäjää. Vaikka Silverlight-videot ja leffojen nettivuokraus ym voi olla hankalaa tai mahdotonta. Samoin kovin eksoottisille (tai halvoille...) oheislaitteille ei ehkä löydy tukea.

Yli 10 vuotta olen ylläpitänyt Isossa Pahassa Internetissä olevia palvelimia, ja kerran olen akuuttiin turvallisuusongelmaan törmännyt. Se johtui liian vanhasta, päivittämättömästä postipalvelinsoftasta, jonka turvallisuusaukko mahdollisti DoS-hyökkäyksen tapaisen lähettämällä sopivasti rikkinäistä dataa palvelimen käsiteltäväksi. Tärkein lause kaikessa tietoturvassa on 'pidä systeemi ajan tasalla, päivitä!'.
Saattaa tietysti olla että en ole kaikkea vaan huomannut :-(

En ole käyttänyt kaikkein kokeellisimpia ja eksoottisimpia distroja, serveripuolella ainoastaan CentOS:ia ja työasemissa Fedoraa. CentOS on kaupallisen RHEL: in (Red Hat Enterprise Linuxin) stripattu, vapaa versio. En myöskään lataile noita mistään romanialais-kiinalaisilta palvelimilta, vaan yleensä Funetin peilistä.

Linuxin käytännön ylläpito on omalla tavallaan myös erittäin paljon helpompaa, toimivan systeemin saa vaikka siirrettyä toiseen rautaan / uuteen virtuaalikoneeseen sillä että yksinkertaisesti siirtää/kloonaa levyn toiseen koneeseen (edellyttäen että ei yritä siirtää 64-bit systeemiä 32-bit rautaan tms järjetöntä) . Kotikäyttäjä-Windowsin lisensointimalli ilman edes asennusmediaa saa minut repimään harvenevia hiuksiani.

Tietysti joku Gentoo on niille jotka tykkäävät kasvattaa pingviininsä untuvat ihan itse :-)

En tarkoita tällä että kaikkien pitää samantien rynnätä asentaman Linux, se ei ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Se ei ole Windows, ja win-softat eivät siinä toimi (ellei joku wine:llä tms). Mutta oikeissa käsissä se ei ole huono.

Minä en rehellisesti muista milloin käyttöjärjestelmä olisi kaatunut niin että se olisi siksi tarvinnut käynnistää uudelleen (no kerran loppui yhdeltä koneelta levytila..)  Huonosti tehtyjä sovelluksia toki kippailee silloin tällöin.

Jos minun pitää tehdä nettiturvallinen kone, niin väitän että NATtaava yhteys + CentOS ilman tarpeettomia palveluita, ja iptables + SELinux.  Kaikki maailman kikottimet, flashit ja Java-pelit eivät kyllä sitten siinä toimi. Linuxinkin tapauksessa pitää tietää mitä tekee, tyhmä mutta kekseliäs käyttäjä rootin oikeuksilla on ongelmien alku.

Jos tarvitsee erityisiä windows-softia niin silloin Linux ei ole se oikea valinta. Maatalouden puolellakin alkavat monet jutut hiljalleen siirtyä selaimella käytettäviksi pilvipalveluiksi jolloin tämäkin ongelma pienenee.

Minä olen muutamalle vaatimatatonta konetta kaipaavalle seniorille asennellut eri Linuxeja. Aika vähiin ovat tukipyynnöt jääneet, alkuopettelun jälkeen. Työpöytäversio kannattaa valita joku yksinkertainen, XP:tä muistuttava :-) Heitä ei juuri ole haitannut vaikka Silverlight-videot tai elokuvavuokraamot eivät toimisikaan.

Tietysti asiaan vaikuttaa se että itse olen viimeiset 10 vuotta käyttänyt lähes pelkästään Linuxia ja lasken itseni jopa jonkinlaiseksi osaajaksi, niin palvelinkuvioissa kuin työpöydälläkin. Muutamaa pakosta winkkarin vaativaa softaa pyöritän sitten win-virtuaalikoneissa, joilla ei taas mitään muuta tehdäkään.

Just onhan sähköinen hydrauliikan ojaus kaikkine boxseineen hyvin hallussa? Niin ja tietenkin muukin hydrauliikan tuntemus erinomaisella tasolla. Tietenkin myös hyvä hitsaustaito on erittäin tärkeää. Siis onhan nämä asiat hyvinhallussa? Muutoin ÄLKÄÄ HERRANTÄHDEN SEKAANTUKO VANHAAN MOTOON!!! on meinaan sitte semmoisia vehkeitä vanhoina että Kaivuri on hyvin yksinkertainen laite motoon verrattuna.

Edellä on pieni totuuden siemen.

Vaan kyllä ne taidot kehittyvät parin vuoden aikana, ihan käytännön harjoitteiden kera :-)

Tuurilla on myös paljon merkitystä - joku lähes loppuunajettu saattaa toimia yllättävän hyvin, toinen ei pääse puolta viikkoa ilman isompaa ihmettelyä. Pieniä ei lasketa.

Wanhassa wara parempi :-)

http://www.youtube.com/watch?v=DDZXSmZBZ4U

Oikeastaan siinä pitäisi olla 2 diodia.

Toinen sen releen kelan rinnalla ja toinen sitten sen hydrauliventtiilin kelan.
Jos tarkoitus oli siis sellaisia ohjata. Jälkimäinen säästää sen releen kärkiä ja vähentää radiohäiriöitä.

Vaikka ei tähän modernien teholevittimien kategoriaan enää kai kuulu, niin vanha Compo oli tavallaan nerokas, siinä kun kuorma siirtyi levityksen edistyessä eteenpäin.

Eli nämä tämän sukuiset värkit:

http://www.youtube.com/watch?v=78OvNrF5hfg

Kivistä ym ylimääräisistähän tuo ei sitten tykkää yhtään.

mitä se virralla tekis?      paineinen pullo vaan liekkiin.

Kirjoittelen huvikseni vähän asiaakin noista...

Saattaa olla että asia ei ole ihan niin yksinkertainen... osa paloista johtuu kai voimansiirron / jarrulaitteen pettämisestä, osa tehoelektroniikan/generaattorin ongelmista. Siellä on vähintään satoja litroja vaihteistoöljyä ja hydrauliikkaöljyjä, ja jos tuo vaihteisto on pettänyt, ei sen sammuttaminen välttämättä ole vasemman käden juttu. Varsinkaan kun siipien akselilta tulee aina vaan megawatti tai pari kaiken jauhavaa ja lämmöksi muuttuvaa tehoa.  Joku hirttävä laakeri ei menoa pysäytä vaan isokin rauta jauhautuu voimalla romuksi - ja lopulta siis lämmöksi. Vaikka palon saisi sammumaan, se syttyy pian uudelleen ellei lämmöntuotto lopu (siis saada siipiä pysähtymään, käännettyä lepokulmaan). Onhan niissä automaattijarru- ja pysäytyslaitteet, mutta nekin saattavat hajota. Saattavat jopa olla palon syynä jos jarru ei pidä kunnolla syystä tai toisesta.

Tuossa on noiden vaihteistojen hammaslääketieteen lyhyt oppimäärä:

http://www.nrel.gov/wind/pdfs/day2_sessioniii_2_geartech_errichello.pdf‎

http://www.gearsolutions.com/article/detail/5966/troubleshooting-wind-gearbox-problems-

Vaihteet eivät ole moposarjaa. Moventaksen 3 MW 'kevytvaihde' + generaattori painaa 35 t. Suurimmat 7 MW:n kokonaisuudet ovat noin 100 tonnin palikoita. Tuolta lunttasin tarkkoja arvoja:

http://www.moventas.com/products/fusion-drive/

Santasalo (Moventas) tarjoaa suomessakin työtä ja osaamista.

Varmaan noiden palontorjuntaan vielä uusiakin ideoita saadaan.

Överumin ja Agroluxin erot ovat lähinnä kosmeettisia. Överum ehkä hieman tunnetumpi.

Tuleeko nuo nykyään samasta tehtaasta?
Omat, hyvin vanhat puoli-h-Överumit ovat olleet vahvat, ei oikeastaan koskaan mitään rikki. En muista että letkurikon ja kulutusosien lisäksi olisin varsinaista remonttia tehnyt.
Kaverin tuoreemmat punaiset nl-Agroluxit ovat paljon huonommat, leikkurin joustovarsia napsahtelee (tyhmä rakenne), rungon pultit löystyvat jatkuvasti sieltä täältä ja myös katkeilevat, kaikenlaista krenaa. Vetäjäkään ei ole mikään mörkö eikä kiviä tms juurikaan. Oliko noissa vielä jotain Fiskars-vaikutteita vai miten noiden sukupuu oikein meni?

Näistä uusimmista minulla ei ole mitään näkemystä.

 Jälkipolttoisissa (vanhanmallin)öljyn palaessa muodostuva tuhka tukkii katalasaattorit...ja taas tulee hiltille töitä.

Kiitos. Eli kone ei vaadi mutta moottorin jälkeinen saastehimmeli vaatii.

Lainaus käyttäjältä: miller - 02.11.14 - klo:08:08

Neste lxe 10w-40 .  300h välein vaihtelee

Lxe riittää CR moottoriin. Kusikoneissa sitten Neste NEX 10w30.

Miksi ureakoneet tarvitsevat erilaisen öljyn? Eihän se urea ole missään tekemisissä palotapahtuman tai itse moottorin kanssa. Vai onko ureakoneiden viritysaste vaan vielä kovempi? Luulisi että EGR-koneet vaatisivat paremman niin lämpökuorman kuin sotkunkin vuoksi?

Kysyn tätä siis ihan tiedonpuutteen vuoksi.

Enkä nyt hetkeen aikaan ole telakalla käynyt. Olin joskus sukulaismiehen mukana harjottelemassa. Niin juu eikä todellakaan päästetä mitään harjottelijaa räkiin tommosiin tekeleisiin. Mutta olihan siellä aina jotain vähäpätoisempää tehtävää.

Se on aika nätti sauma mitä jauhekaariautomaatti siellä vetää isoihin levyihin jalkoasentoon. Joskus sellaista katselin. Lopputulosta päässee ihailemaan vaikka ruotsinlautan kannella.
Voi tietenkin olla että menetelmät ovat jo vaihtuneetkin.

Suurriittoisuuspuikkoa joskus kurssilla kokeilin, omat vehkeet ei oikein jaksa isompaa sellaista polttaa.  6 mm Femax taisi haluta jotain 450 A. Tasainen pehmeä pöhinä, syntyy sulaa mitä hallita,  ei sovi Kama Sutran kanssa  :-)

Mulla hinattavan lanan kanssa ongelma että varsinkin kun on kova veto päällä ja alkaa nostaa lanaa niin jotenkin menee jumiin. sitten kun vähän laskee ja kokeilee varovasti uudestaan nostaa niin taas tapahtuu.

Olen miettinyt mistä mahtaa johtua. Lanassa on lukkoventtiilit, mutta ne on kerran vaihdettu valmistajan johdosta, kun kyselin että missä mahtaisi olla vika, mutta ei auttanut. Nyt sitten olen miettinyt että muuta vikakohtaa ei oikein ole kuin että pikaliittimet jotenkin lyö jumiin, niitä en ole vielä ehtinyt vaihtaa. Onko muilla vastaavaa kokemusta tai ajatuksia voiko tuollainen johtua pikaliittimistä? Minulla ihan outo juttu, vaikka monenlaisia ja ikäisiä pikaliittimiä on tullut käytettyä.

Minusta tuo on pikaliittimien yhteensopimattomuutta / kulumista / vioittumista.

Kyse lienee siitä että liittimet eivät pidä toistensa nastoja painettuna ja siis avoimena, vaan toinen antaa periksi ja toinen pääsee siis sulkeutumaan. Reilu öljyn virtaus tai nopea purske edesauttaa tuota ongelmaa. Toisiaan kyse on siitä että  liittimen toleranssit ja jousivoimat eivät ole yhteensopivat, joskus taas siitä että liittimiä on nuijittu paineen poistamiseksi ja se nipukka on lyttääntynyt lyhyemmäksi, jolloin toleranssia liittimien välille jää liikaa. Yleensä ongelmaa esiintyy noilla push-pull-keksinnöillä, mutta joskus jopa halpis perusliittimilläkin. Hauskinta on kun vetää kipin pystyyn saakka ja öljyvirtauksen 'tärähdys' tunkin loppuessa saa liitinparin lukkoon. Ei mene ylös eikä alas eikä letkuakaan saa irti... saman teki aikanaan pikkuisen Velsan sylinterin juuressa oleva letkurikkoventtiili.

Kolmetonnisessa masserissa oli push-pullit jotka saivat meikäläisen raivon partaalle kunnes vaihdoin mokomat toisen tyyppisiin. Kaikki ongelmat, virtaus lukkiutui, potki letkuja irti, ei saanut irti, ei saanut kiinni.  6475:n liittimet ovat taas toimineet erittäin hyvin ainakin ekat 2000 h. Edes O-renkaita ei ole tarvinnut vaihtaa vaikka jossain vaiheessa niitä on käytetty melko paljon. Isossa Multivan kärryssä letkuja kun on riittävästi... 4 letkua + jarrut. Liittimen puhtaudesta kytkettäessä pidän kyllä tiukasti kiinni.

Korjaus, niitä letkuja taitaa olla 5 + jarru. Kippi, telilukko, aisajousto, 2 x perälauta  ......

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 31.10.14 - klo:18:33

Kiva muuten irrotella sellainen ½ vuotta kiinni ollut pikaliitin jossa kuulaura on kunnolla niittautunut ja siis liitin turvonnut siitä uran reunasta, niin että se ei enää mahdu ulos ilman raakaa voimankäyttöä :-/

Jos työlaitteen vaihtoaika on puoli vuotta niin miksi käyttää liittimiä kun voi auoraan ruuvata putken kiinni.

Hyvä havainto - se on joskus vaan vaikea ennakoida. Taitaa useimmissa etukuormaimissakin olla pikaliittimet vaikka kuormainta ei välttämättä irroiteta edes joka vuosi... Niissä ne kyllä kai kestävät.

Minulla kohteena oli kuitenkin omatekemät metsäkärryn tukijalat. Oma moka on siinä että niihin ei tullut heti laitettua lukkoventtiileitä jotka kantaisivat (yli)kuorman.  Koko viritys on muutenkin vähän vielä kehitystyön alla ja siinä on geometriaongelmiakin sylinterin liiallisen kuormituksen suhteen. En kuitenkaan osannut ennakoida tuota liitinmurhetta, mutta nyt osaan.