Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: vms1 - 02.09.13 - klo:15:42
-
Pankaas kertoen jos sattuu tulemaan jotain uutta ideaa. Tarkotus olisi tehdä tolllanen 200-300 metriä pitkä tienpätkä missä tulee kulkemaan koko tilan liikenne tulevaisuudessa. Pohja on savipitoinen pelto. Miten kannattaa toteuttaa. mikä leveys jne.
-
Älä hyvä ihminen täältä kysy!!
Ennen perjantaita tässä threadissä on jo rakennettu melko mahtava tie! :)
-
http://www.lemminkainen.fi/Ammattilaiset/Infrarakentaminen/Tiet-ja-kadut/
-
Älä hyvä ihminen täältä kysy!!
Ennen perjantaita tässä threadissä on jo rakennettu melko mahtava tie! :)
Kyl tääl ennen viittä perjantain ehtool tulee melkonen "tielautakunta"joka neuvoo ;) ;)
-
Jonkin sortin alkua, jota muut pian parantavat ja suurentavat... ::) Pintamulta pois savea myöten. Saven pinta viettäväksi kumpaankin tulevaan ojaan päin. Saven päälle suodatinkangas ja sen päälle vaikkapa vähintään vajaa puoli metriä.... hmmm... karkea louhosta, sekunda tiilikiviä tai voimalaitostuhkaa jos sellaista saa. Pintaan hienompaa mursketta. Ajettavan tien pinna leveydeksi vaikkapa vajaa viisi metriä, niin mahtuu huoletta vähän suuremmallakin eikä tarvitse aina ajaa samoja jälkiä. Sivuille vähän liuskaa ja vielä ojat, ja tiehen menikin äkkiä kymmenen metrin levyinen kaistale ojat mukaan lukien.
Mikä vanhassa reitissä on vikana, kun kokonaan uusi pitää tehdä?
-
No aika lähellä ollaan suunniteltu tota edellistä 10 metrin ruutalla nurmi mustaksi. Sitten kaivinkoneella pintamaat pois niin että reunoilta hieman syvempi. Samalla tarvittava rummun piilotus. Senjälkeen 5 metrinen matto pitkäksi ja päivänverran lähipenkasta kerrosta niin paljon kun kerkiää. Se taas kaivinkoneella tasaiseksi ja lopuksi 32 mursketta pintaan. Sitten jäädään kattoman mitä tapahtuu. Mikä voi mennä pieleen. Syy rakenteluun on että nykyinen tie kiemurtelee pihan poikki ja talojen välistä jolloin se on auttamatta kapea ja hankala sekä pieni turvallisuusriski lapselle.
-
Älä hyvä ihminen täältä kysy!!
Ennen perjantaita tässä threadissä on jo rakennettu melko mahtava tie! :)
Kyl tääl ennen viittä perjantain ehtool tulee melkonen "tielautakunta"joka neuvoo ;) ;)
Odottakaamme Skännin bannien päättymistä, niin saamme varmasti asiantuntevia neuvoja. :)
-
Suodatinkankaan päälle 80cm soraa ja pintaan mursketta. Lopuksi viimeistely tiejyrällä.
-
Älä hyvä ihminen täältä kysy!!
Ennen perjantaita tässä threadissä on jo rakennettu melko mahtava tie! :)
Kyl tääl ennen viittä perjantain ehtool tulee melkonen "tielautakunta"joka neuvoo ;) ;)
Odottakaamme Skännin bannien päättymistä, niin saamme varmasti asiantuntevia neuvoja. :)
Sitä juur meinasin
-
Älä hyvä ihminen täältä kysy!!
Ennen perjantaita tässä threadissä on jo rakennettu melko mahtava tie! :)
Kyl tääl ennen viittä perjantain ehtool tulee melkonen "tielautakunta"joka neuvoo ;) ;)
Odottakaamme Skännin bannien päättymistä, niin saamme varmasti asiantuntevia neuvoja. :)
Sitä juur meinasin
Tosin jos Vemssillä on kiire, kannattanee konsultoida esim. Viina-Anttia. :P
-
Älä hyvä ihminen täältä kysy!!
Ennen perjantaita tässä threadissä on jo rakennettu melko mahtava tie! :)
Kyl tääl ennen viittä perjantain ehtool tulee melkonen "tielautakunta"joka neuvoo ;) ;)
Odottakaamme Skännin bannien päättymistä, niin saamme varmasti asiantuntevia neuvoja. :)
Sitä juur meinasin
Tosin jos Vemssillä on kiire, kannattanee konsultoida esim. Viina-Anttia. :P
8) 8) 8)
-
Pinnan voi ihan hyvin tehdä 55 tai 65 kalliomurskeesta. Seuraavana vuonna kerros 32 mursketta ja sitä seuraavana vuotena 16 mursketta, jos ei ole muuten tarpeeksi sileä.
-
Viiden metrin matto ei riitä sinne perusmaan rajaan, kun päälle ajetaan kerrokset, tie kapenee alle nelimetriseksi. Itellä vähän samoja ajatuksia pihatielle, mutta on liian hyväkuntoinen 95% ajasta. Kuoria vanhat murskeet reilusti pois, toinenkin oja kaivaen pellon puolelta reilummaksi, pohjalle kangas n. 7m leveänä,päälle hietaa kankaan suojaksi ja sitten 64-100mm kalliomursketta 30-50 senttiä. Täällä kun ei tuota soraa ole saatavilla ::) Pintaan 32 mursketta ja vuoden parin päästä asfaltti...
-
En ymmärrä miksette käytä öljysoraa.
Hyvin kun tekee pohjan niin ei tarvitse kuoppien kanssa tapella.
Tai tietenkin asfaltti olis hyvä, mutta vaikeaa ja kallista saada koneet pihaan.
-
Eikö perjaatteessa se pinta voi olla melkein maton levynen ja penkat mennä maton ulkopuolelle. Asfalttia ei varmaan tähän pätkään tule ihan heti vaikka tonne tilakeskukseen sellainen on haaveissa joskus.
Näihin skännän ym kommentteihin niin tyhjän saa pyytämättäkin eli ne kommenoi kyllä pyytämättäkin ja voi joskus olla ajatustakin.
-
Meillä tehtiin satakunta metriä peltotietä savipellolle. Ensin ajettiin metri savea pois salaojat reunoille soran kanssa. Matto pohjalle, täyttö peltokivellä. Päälle 0-32. Viimeksi jyräys isolla täryjyrällä. Hyvin on kantanut jurttiautotkin.
-
Routamaton päälle vaan puoli metriä peltokiviä ja päälle 20-30 senttiä kolmekakkosta mureketta.
-
Kangas, täytehiekkaa 30-50 cm, 0-100 mm mursketta 50 cm (vähintään), sitten 0-32 mm murske lana kuskin mukaan, ja 0-16 murske tasoitukseen sitten asfaltti päälle näin tein itse. Kaksi talvea ollut eikä routa ole jättänyt jälkeäkään.
Niin 0-100 murske ja hiekka "ammuttiin" kiinni ajettavalla n.16 t painavalla jyrällä.
Pintoihin riitti asfaltti porukan jyrä.
Salaojitus (ja niiten oikeaoppiset paikat) alueella tärkeät
-
Nonii ruvetaan olemaan kunnon maatalousteissä kun kerroksissa mennään jo toiselle metrille. Ei taida motareilla olla moista. No joo. Mutta mikä on maton paikka kun ajatuksissa se on aina siellä saven ja ekan kerroksen välissä mutta yks ehdotti että laittais sen ennen pintakerroksia eli joku 20 cm alle valmiin pinnan.
-
Nonii ruvetaan olemaan kunnon maatalousteissä kun kerroksissa mennään jo toiselle metrille. Ei taida motareilla olla moista. No joo. Mutta mikä on maton paikka kun ajatuksissa se on aina siellä saven ja ekan kerroksen välissä mutta yks ehdotti että laittais sen ennen pintakerroksia eli joku 20 cm alle valmiin pinnan.
Eikös sen kankaan pitäisi pitää hieno saviaines ja sora erillään? Eli tällä logiikalla alimmaiseksi tai ainakin riittävän kantavan kerroksen alle.
Kovin pintaan ei kannata laittaa, menee rikki vuosien mittaan lanauksissa.
Pinnaksi laittaisin 0-32 KAMia. Liikenne sen tiivistää. Ei se jyräyksiä tarvi, jos leveyttä on riittävästi. 0-16 KAM sitten joskus seuraavana vuonna pintaan.
Niin ja pinta kuperaksi, niin vesi menee ojiin.
Riittävä kerrospaksuus jossain siellä nollan ja ratapenkan välissä.
-
Kyl se halvin ratkasu on vaan ajaa siitä niin kauan että se tiivistyy sopivan kovaksi, turha sitä mitään on pohjustaa 8)
-
Juu kerrospaksuudet alkaa jo topicissa olla kohdallaan juuu ;D ;D
lisäisin yhden kommentin noista raviojista. tietä näyttäis tehtävän huonosti kantavalle maaperälle. Silloin ravit täytyy kaivaa kauemmas tienlaidasta, jolloin tien ja ravin väliin jää ns. vastapainepenkka. huonosti kantavan maaperän päälle ajetaan kiviainesmassaa (itse kantava massa aiheuttaa myös painetta sinne alempaan pehmeään maaperään, jolloin oikein pehmeillä maaperillä tie painuu jo pelkästään sen tiehen ajettavan kantavan kerroksen takia.
Tuon voi toteuttaa kahdella tavalla. kaivamalla savikerrosta pois ja ajamalla kantavampaa maata tilalle. Jos meinaa että se savi ei roudi niin kaivu syvyys routa rajan alapuolelle onko järkee???
Toinen on tuo pohjamaan muotoilu ja paksu kangas sen päälle. Kantavat kerrokset sen päälle. jos tien ajoradanleveys 5m, ja vastapaine penkka ottaa metrin puoleltaan ja ravit sen 3m. ollaan 10m-12m tiealueen leveydessä.
Noita vois vaikka käyttää hyväksi
http://www.metsateho.fi/files/metsateho/Opas/Tieohjeisto_osa_1_Tekstiosa.pdf
http://alk.tiehallinto.fi/thohje/pdf/2230053_ykstienkpohje.pdf
On se jännä kun tuo asfaltti on niin ihana juttu mutta mutta mites sitten jos se rupeekin reikiintymään ja painumaan. Pitää olla pikipytty jolla halkeamat paikataan jotta tien runkoon ei mene vettä ja öljymursketta varastossa jolla paikataan reiät Muutaman kovemman talven jälkeen nuo rakennetutkin pikitiet ovat saaneet roudantakia muodonmuutoksia. Itse kyllä vakavasti miettisin asfalttia savipohjaisiin pihoihin. Jos murskepintaa kovempaa pintaa haluaa niin vaihtoehtona olisi asfalttimurske. asfalttimursketta levitetään 100mm paksu kerros ja jyrätään. Asfalttimursketta pystyy muokkaamaan kuumina hellepäivinä esim. tiehöylällä tai muulla raskaalla terälaitteella ja levittämään uudestaan pinnaksi. asfaltissa tuo ei onnisttukkaan vaan poisto joko kaivurilla tai jyrsimällä tai uusi asfaltti pintaan.
-
Sikäli tossa meidän tapauksessa projekti on helppo että luulen että pohja kestäisi 10 kuukautta vuodessa ajaa ihan ilman mitään kunhan vähän mursketta rioteltaisi pintaan. Se pohjasavi on siis tosi kovaa eikä kauheasti edes liety kun pinnasta. Tietä on kuitenkin tarkotus käyttää paljon ja kelirikkoaikoinakin joten siksi täytyy tehdä pidemmän kaavan mukaan ja laittaa matto jotta savi ei ajallaan kuohu kerroksiin.
-
Sikäli tossa meidän tapauksessa projekti on helppo että luulen että pohja kestäisi 10 kuukautta vuodessa ajaa ihan ilman mitään kunhan vähän mursketta rioteltaisi pintaan. Se pohjasavi on siis tosi kovaa eikä kauheasti edes liety kun pinnasta. Tietä on kuitenkin tarkotus käyttää paljon ja kelirikkoaikoinakin joten siksi täytyy tehdä pidemmän kaavan mukaan ja laittaa matto jotta savi ei ajallaan kuohu kerroksiin.
Savi on kuivana kyllä kovaa, mutta ongelma onkin routiminen. Syksy sateiden jäädessä tien runkoon ja roudan laajentaessa savea pehmee sekin ja sulaessa pehmennyt savi yhdessä sulavan veden ja tienliikenteen tehostaessa aiheuttaa mielenkiintoista kuplimista tiessä. Sitä voipi ihailla tiestössä monessa kohtaa varsinkin keväiseen aikaan. Täällä parhaat kohteet kyseiseen bongailuun löytyvät saimaan rannoille tehdyt tiet, jotka kulkevat juuri kyseisen tyyppisellä pohjamaalla. Kesällä tuo kuplinut savi on kovaa sitkeää repiä hyölälläkin irti ja keväällä tulee yhtenä liejuna terissä.
Tutkippa metsätehon ohjeistoa siellä oli jotain näistä pohjamaan laaduista ja kantavuuksista.
-
Sininen savi tulee kankaastakin läpi ajan oloon! Muotoilee sen tiepohjan valmiiksi ja keväällä ajaa kivikoneen alta peltokivet tiepohjalle ja sen jälkeen tasoittaa kaivurilla ja ajaa murseet pintaan. Kyllä se savikin rauhoittuu kun tulee tarpeeksi päänkokoista kiveä seuraksi.
-
Ei voi kyllä puhua kustannuskriisistä jos teiden pohjatkin kaivetaan nykyisin maatiloilla metrin syvyyteen :o
Sitä täytyy kans ihmetellä että kun täällä ihannoidaan karkeaa mursketta ja kovasti. Hiekkahan on kuitenkin todellisuudessa paljon parempaa tientekoainesta kuin murske, se kun ei nimittäin lähde painumaan ja leveämään samallalailla.
Peltokiviäkin harva on ehdottanut rungoksi jne. Öljysoraa (joka on ilmeisestikkin samaa kuin tuo asfalttimurske. Ylivoimaisen kestävä vrt. murskeisiin eikä kuitenkaan yhtä vaativa ja kallis kuin asfaltti.
Onneksi valtio ja kunnat pitää huolen suurimmasta osasta peltoteistä ja tilustie on öljysoralla päällystetty, ei tartte murehtia 8)
-
Sen verta täytyy kommentoida alan koulutuksen saaneena, että sinne pohjalle kankaan päälle suodatinhiekkaa=halpaa tavaraa ja sen päälle vasta ne isot kivet kantavaksi kerrokseksi ja jakavaksi sitä karkeaa mursketta ja kantava kerros sitten vähän hienompaa ;)
-
Mää tekisin siiloelementeistä tunnelin maan alle. Ei tarvitsi lingota eikä peltoalaa tärvääntyisi.
-
Aika paljon riippuu tuo pintamaton paksuus sen tavaran laadusta, mitä sieltä penkasta ajatte. Puolimetriä soraa tai sopivan kivistä kivennäismaata tampattuna vahvistaa kulku-uran melkoisen lujaksi jos alla ei ole ihan hyllyvä savi tai pohjaton suo.
Tierungon kuivatukseen kannattaa panostaa jo perustusvaiheessa, eli olosuhteisiin sopivat reunaojat. Tien oikea muoto ja reunaojat estävät kuoppien muodostumisen ja tierungon liiallisen vettymisen.
-
Se penkkamaa mikä aateltiin kerrokseksi on sellasta nollan ja pään koon välistä kiveä ja moreenia tai jotain. Perjaatteessa jos systeemi pelaa niin se kipataan rungon päälle ja pusketaan penkasta alas tielle jotta lajittuu tasaiseksi. Joutuuko tuhlaamaan johonkin 100 milliseen kerrokseen pintaan vai riittääkö se kolmikakkonen lähivuosiksi aina kuorma silloin toinen tällöin.
-
On se jännä kun tuo asfaltti on niin ihana juttu mutta mutta mites sitten jos se rupeekin reikiintymään ja painumaan. P
Pitää tehdä pohjat niin, ettei painu eikä reikiinny :P Hyvin on kestänyt asfaltit lähitiloilla, kun on pohjat kunnossa. Mikäli epäilyttää, ei kannata asfalttia laittaa. Tämän vuoksi mullakaan ei asfalttia pihalla, vaikka niin monesta naapurista löytyykin, heillä oikeasti paalua laittaa pihat kuntoon kunnon kerroksilla :)
-
Täytyy kyllä olla jokseenkin tylsä ja mielikuvitukseton elämä jos käyttää löysät rahat pihan asfaltointiin ???
-
Täytyy kyllä olla jokseenkin tylsä ja mielikuvitukseton elämä jos käyttää löysät rahat pihan asfaltointiin ???
Jos siellä pihalla tehdään muutakin kuin potkitaan palloja ja kaivellaan munia :P
-
Ainiin, asut moommalan ytimessä, ei teillä siellä kuivaa maata ole olemassakaan ;D
Harjun päällä ei paljon tartte miettiä pihan kantavuusongelmia :P
-
On hienoa ajella rehuja asfalttipihalla kun kokotalven sataa vettä. Kunnon talven alueella sitä ei varmaankaan ymmärrä.
-
Kun asustelee savimontussa ja päivittäin liikuttelee rehua, turvetta ja koneita pitkin pihaa niin sadeaikana ymmärtää oikein hyvin että asfalttia tekee mieli.
-
Ainiin, asut moommalan ytimessä, ei teillä siellä kuivaa maata ole olemassakaan ;D
Harjun päällä ei paljon tartte miettiä pihan kantavuusongelmia :P
Ei tässä mistään kantavuudesta ollut puhetta, vaan käytöstä. Miks teollisuuspihat asfaltoitu, eikö nekin pärjäisi murskepihalla ::)
Viidellä tilalla omalla kylällä asfalttipihaa, enkä kyllä sanoisi että kenelläkään turhaan, koko laajan kaupungin alueella todella yleistä. Suurimmalla osalla toki perunaa/pakkaamotoimintaa, pihan vaatimustaso eriluokkaa kun liikennettäkin. Onko tääkin sitä esimerkin voimaa, jos muillakin, miksei mullakin jne. Turha kadehtia, tekee jotain asian eteen.
Omaan käyttöön olisi luksusta, öljysoraa en tiedä kenelläkään olevan. Yks tie on sillä päällystetty muutama vuosi sitten, ja nyt se on tekeillä sorapintaiseksi :-X Missä meni vikaan, mutta ei tuo kyllä halpaa huvia ole asfalttiin verrattuna.
-
Monet teollisuuspihat on asfaltoitu varmaan ihan jo hygieniasyiden takia ja niissä on oikeasti paljon rekkaliikennettä.
Toki meilläkin on navetan edessä maitoauton mittainen pätkä öljysoralla päällystetty jottei tarvi ikinä koskaan kuskilla rapakoissa rämpiä.
Kyllä mää vaan keksin monta parempaakin kohdetta rahalle kuin jokin asfalttipiha vaikka sekin varmasti ihan kiva olisi.
-
Olosuhteissa on eroa Suomenkokoisessa maassa. Navetanpihan asfaltointi on ollut yksi parhaista investoinneista. Laakasiilon kattaminen taas tuntuisi ihan älyttömältä investoinnilta.
Muutamissa taloissa ei meinaa talvisin saapasvarret riittää kun navetanpihalla on liemukkaa säilörehusta ja turpeesta.
-
Kun asustelee savimontussa ja päivittäin liikuttelee rehua, turvetta ja koneita pitkin pihaa niin sadeaikana ymmärtää oikein hyvin että asfalttia tekee mieli.
Muinoin parin päivän vierailu Länsi-Englannin maaseudulla joulun alla oli opettavainen. Siellä kun ei routaa ole, niin talven sateet (joita riittää) tulevat vetenä. Jos ei ollut (saviset)kumisaappaat jalassa, niin oli parempi pysyä päällystetyllä alueella. Täällä pohjoisessa ne rospuuttoajat ovat onneksi lyhyitä, mutta Lounais-Suomessa voisin hyvinkin kuvitella asfalttipihassa olevan ideaa...
-
Joo ei sitä osaa aina kuvitella miltä maailma näyttää toisen paskaluukusta tiirattuna ;D
Mutta sen verran täytyy vielä sanoa että eikö jo siinä ole mennyt homma pahasti vikaan jos turvettakin pitää kantaa pitkin pihoja?
-
Tuuli pöllyttää turvetta ympäriinsä.
-
Joo ei sitä osaa aina kuvitella miltä maailma näyttää toisen paskaluukusta tiirattuna ;D
Mutta sen verran täytyy vielä sanoa että eikö jo siinä ole mennyt homma pahasti vikaan jos turvettakin pitää kantaa pitkin pihoja?
Puhut vähän mutta asiaa. Valitettavasti joskus kun meidänkin navetta on rakennettu ei ole osattu ajatella että kuivikettakin pitää olla kun sille ei ole varattu minkäännäköistä varastoa. No jospa seraavassa versiossa.
-
Älä hyvä ihminen täältä kysy!!
Ennen perjantaita tässä threadissä on jo rakennettu melko mahtava tie! :)
Kyl tääl ennen viittä perjantain ehtool tulee melkonen "tielautakunta"joka neuvoo ;) ;)
Odottakaamme Skännin bannien päättymistä, niin saamme varmasti asiantuntevia neuvoja. :)
Sitä juur meinasin
Tosin jos Vemssillä on kiire, kannattanee konsultoida esim. Viina-Anttia. :P
Mitä! vihjaatko että Viina-Antti nimimerkin taakse kätkeytyykin jäähyllä oleva skn:nnä? ;D Viina-antti on vain uusi innokas agrolainen joka viinapäissään la iltana rustasi ratoksemme liki 60 viestiä!
-
Kun asustelee savimontussa ja päivittäin liikuttelee rehua, turvetta ja koneita pitkin pihaa niin sadeaikana ymmärtää oikein hyvin että asfalttia tekee mieli.
Muinoin parin päivän vierailu Länsi-Englannin maaseudulla joulun alla oli opettavainen. Siellä kun ei routaa ole, niin talven sateet (joita riittää) tulevat vetenä. Jos ei ollut (saviset)kumisaappaat jalassa, niin oli parempi pysyä päällystetyllä alueella. Täällä pohjoisessa ne rospuuttoajat ovat onneksi lyhyitä, mutta Lounais-Suomessa voisin hyvinkin kuvitella asfalttipihassa olevan ideaa...
Juu ja samaan aikaan ollaan 141-tuesta luopumassa :o Monessa asiassa kustannukset on etelässä itse asiassa pohjoista suuremmat, mutta jostain syystä nautatuotanto halutaan siirtää kokonaan 42-leveyspiirin pohjoispuolelle :'( :-X
-
Kyllä tuo asvaltti on navetanpihas kiva.Se pitäis olla ymppiluvan ehtona 8)
-
Jos maapenkassa on käyttökelpoista kivisekaa maa-ainesta, niin siitä saisi jalostettua seulakauhalla loistavaa raaka-ainetta tienpohjaan. Ensin hienompaa seulottua tavaraa kerros pohjamaan päälle joko kankaan kanssa tai ilman ja välikerrokseen kivet ja taas päälle hienompaa tavaraa. Siihen sitten kerros 32 mursketta ja hienompaa tarpeen mukaan.
20 tonnin ympäripyörivä vaan seulomaan ja lastaamaan ja pari lavaa ajamaan, niin homma etenee joutuisasti.
-
Juu ja samaan aikaan ollaan 141-tuesta luopumassa :o Monessa asiassa kustannukset on etelässä itse asiassa pohjoista suuremmat, mutta jostain syystä nautatuotanto halutaan siirtää kokonaan 42-leveyspiirin pohjoispuolelle :'( :-X
No, vähän offtopicina tähän erittäin asiallisena pysyneeseen ketjuun, muistan eteläsavolaisen kolleegani jutun, kun muutama vuosi sitten 22.5. kerroin puhelimessa, että huomenna voisi lähteä kuivimpia paikkoja kyntämään. Hetken hiljaisuuden jälkeen hän tokaisi, että "sulla on mahtavan pitkä talviloma!".
Petri
-
Juu ja samaan aikaan ollaan 141-tuesta luopumassa :o Monessa asiassa kustannukset on etelässä itse asiassa pohjoista suuremmat, mutta jostain syystä nautatuotanto halutaan siirtää kokonaan 42-leveyspiirin pohjoispuolelle :'( :-X
No, vähän offtopicina tähän erittäin asiallisena pysyneeseen ketjuun, muistan eteläsavolaisen kolleegani jutun, kun muutama vuosi sitten 22.5. kerroin puhelimessa, että huomenna voisi lähteä kuivimpia paikkoja kyntämään. Hetken hiljaisuuden jälkeen hän tokaisi, että "sulla on mahtavan pitkä talviloma!".
Petri
Juu ja samaan epäasialliseen ketjuun offitopikkina vois lisätä, että tossa naapurikunnan eteläosissa kaikki kylvöt kun on tehty, niin täällä on mettänreunoissa vielä lunta ja toi naapurikunta on vuoristoaluetta :-X
-
Pankaas kertoen jos sattuu tulemaan jotain uutta ideaa. Tarkotus olisi tehdä tolllanen 200-300 metriä pitkä tienpätkä missä tulee kulkemaan koko tilan liikenne tulevaisuudessa. Pohja on savipitoinen pelto. Miten kannattaa toteuttaa. mikä leveys jne.
OMG....
(http://lolforumpictures.com/omg/omg2.jpg)
Tovi sitten sää puhuit tekeväs mettään mättään päälle perälevyllä tietä niille julmetun kokosille liete ja noukinvaunuille. Menikö homma käteen vai miks sää kysyt tollasia?
-
Pankaas kertoen jos sattuu tulemaan jotain uutta ideaa. Tarkotus olisi tehdä tolllanen 200-300 metriä pitkä tienpätkä missä tulee kulkemaan koko tilan liikenne tulevaisuudessa. Pohja on savipitoinen pelto. Miten kannattaa toteuttaa. mikä leveys jne.
OMG....
(http://lolforumpictures.com/omg/omg2.jpg)
Tovi sitten sää puhuit tekeväs mettään mättään päälle perälevyllä tietä niille julmetun kokosille liete ja noukinvaunuille. Menikö homma käteen vai miks sää kysyt tollasia?
Ei kyllä noita penkkateit on tullu tehtyä "ei toki peltojen ympäri" mutta nyt on kyseessä hieman eri luokan liikennettä kantava tie. Tässä on kyse kumminkin tiestä jossa ympärivuoden ja vuorokauden raskasta liikennettä. Toki tähänkin joku hahmotelma oli mutta aattelin jos jollain olisi ollu joku ihmeellisyys jota olisi knnttanut hyödyntää.
-
Saisiko kuvia niistä penkkateistä?
-
Saisiko kuvia niistä penkkateistä?
(http://www.puddingsworld.com/Machinery/Fiat_Tractor/fiat/FiatImages/fiat_180-90_stuck.jpg)
-
Saisiko kuvia niistä penkkateistä?
En jaksa mennä kuvaamaan tonne kauas mutta siis yksinkertaisuudessa ihan tällainen tie. Metsäajoja palvelee ihan täysin. Jyrkkiin mäkiin ja savisemmalle alueelle joutuu mursketta laittaa mutta muuten menee ilman.
http://www.mhy.fi/ylikiiminki/metsanhoito/fi_FI/1345226408122/
-
Saisiko kuvia niistä penkkateistä?
En jaksa mennä kuvaamaan tonne kauas mutta siis yksinkertaisuudessa ihan tällainen tie. Metsäajoja palvelee ihan täysin. Jyrkkiin mäkiin ja savisemmalle alueelle joutuu mursketta laittaa mutta muuten menee ilman.
http://www.mhy.fi/ylikiiminki/metsanhoito/fi_FI/1345226408122/
(http://rlv.zcache.com/lol_laughing_emoticon_gift_boxes-r946c9a0a14d24f159ca11478f9073b30_aglbn_8byvr_512.jpg)
-
En mä vaan vieläkään ymmärtänyt tuon tien ideaa ;D
Kyllä mä nyt metsäteitä nään jos kotoa viittin poistua ;D
-
En mä vaan vieläkään ymmärtänyt tuon tien ideaa ;D
Kyllä mä nyt metsäteitä nään jos kotoa viittin poistua ;D
Siis minkä tien. Tän viimeisen linkin metsätien, Tuon topikin tilakeskuksen sisääntulo"väylä" vai tää legendaarinen pellon laitaan tehtävä päistetie. Huom skännälle en viitti selittää uudestaan kaikkia mutta jd:lle jos jossain on oikeasti jotain ihmeteltävää.
-
Siis tää päistetie.
En ymmärrä logiikkaa jonka mukaan on järkevämpää tehdä jokin sorapäiste missä ei kasva mitään. Kyllä se mun mielestä on järkevämpää kasvattaa edes jotain siellä päisteessä kuin ei mitään.
Tuollaisia teitä tehdään joillekkin sarkapelloille joiden takana on lisää peltoa, mekin teetettiin pari vuotta sitten.
En myöskään ymmärrä että mistä taijot ne maat sinne pellon viereen jos tiet tulee vanhan pellon jatkoksi. Täälläpäin peltojen reunat rajoittuvat omien maiden rajalle, lampeen tai tiehen.
-
Siis tää päistetie.
En ymmärrä logiikkaa jonka mukaan on järkevämpää tehdä jokin sorapäiste missä ei kasva mitään. Kyllä se mun mielestä on järkevämpää kasvattaa edes jotain siellä päisteessä kuin ei mitään.
Tuollaisia teitä tehdään joillekkin sarkapelloille joiden takana on lisää peltoa, mekin teetettiin pari vuotta sitten.
En myöskään ymmärrä että mistä taijot ne maat sinne pellon viereen jos tiet tulee vanhan pellon jatkoksi. Täälläpäin peltojen reunat rajoittuvat omien maiden rajalle, lampeen tai tiehen.
Nää on siis kyllä tapaus ja paikka kohtaisia mutta ideana siis jonkinnäköinen versio jossa pellon ympäri yritettäisi tehdä urat missä koneet kulkis päisteissä ja veisi painavat kuormat pellolle. Helpoissa tapauksissa pellon laidalta löytyy kivennäismaata mihin ko penkkatien voi rakentaa. Kuitenkin ideana on se että ajolinjojen ja tekniikan avustuksella saataisi ajolinjat siten että ikinä ei keskellä peltoa tai päistealueella käännyttäisi vaan aina kuljettaisi suoraan pellon poikki ja sitten vasta käännyttäisi sille kantavalle alustalle joka kiertäisi pellon. Ajatus tulee siinä että isoilla koneilla kun on toimittu niin 20 metrin matkalla päisteissä on nähtävissä huomattavia kasvutappioita kun tämä pellon osa tallataan pilalle.
-
Siis tää päistetie.
En ymmärrä logiikkaa jonka mukaan on järkevämpää tehdä jokin sorapäiste missä ei kasva mitään. Kyllä se mun mielestä on järkevämpää kasvattaa edes jotain siellä päisteessä kuin ei mitään.
Tuollaisia teitä tehdään joillekkin sarkapelloille joiden takana on lisää peltoa, mekin teetettiin pari vuotta sitten.
En myöskään ymmärrä että mistä taijot ne maat sinne pellon viereen jos tiet tulee vanhan pellon jatkoksi. Täälläpäin peltojen reunat rajoittuvat omien maiden rajalle, lampeen tai tiehen.
Nää on siis kyllä tapaus ja paikka kohtaisia mutta ideana siis jonkinnäköinen versio jossa pellon ympäri yritettäisi tehdä urat missä koneet kulkis päisteissä ja veisi painavat kuormat pellolle. Helpoissa tapauksissa pellon laidalta löytyy kivennäismaata mihin ko penkkatien voi rakentaa. Kuitenkin ideana on se että ajolinjojen ja tekniikan avustuksella saataisi ajolinjat siten että ikinä ei keskellä peltoa tai päistealueella käännyttäisi vaan aina kuljettaisi suoraan pellon poikki ja sitten vasta käännyttäisi sille kantavalle alustalle joka kiertäisi pellon. Ajatus tulee siinä että isoilla koneilla kun on toimittu niin 20 metrin matkalla päisteissä on nähtävissä huomattavia kasvutappioita kun tämä pellon osa tallataan pilalle.
Voe vattu....tekniikan ja ajolinjojen avulla..... alat kuulostamaan ihan yheltä mun tutulta.... ;D ;D Voiko maanilveileminen enää vaikeemmaksi muuttua. Ja se muoveja polttava lämpölaitos..... ;D ;D ;D ;D
(http://rlv.zcache.com/lol_laughing_emoticon_gift_boxes-r946c9a0a14d24f159ca11478f9073b30_aglbn_8byvr_512.jpg)
-
Siis tää päistetie.
En ymmärrä logiikkaa jonka mukaan on järkevämpää tehdä jokin sorapäiste missä ei kasva mitään. Kyllä se mun mielestä on järkevämpää kasvattaa edes jotain siellä päisteessä kuin ei mitään.
Tuollaisia teitä tehdään joillekkin sarkapelloille joiden takana on lisää peltoa, mekin teetettiin pari vuotta sitten.
En myöskään ymmärrä että mistä taijot ne maat sinne pellon viereen jos tiet tulee vanhan pellon jatkoksi. Täälläpäin peltojen reunat rajoittuvat omien maiden rajalle, lampeen tai tiehen.
Nää on siis kyllä tapaus ja paikka kohtaisia mutta ideana siis jonkinnäköinen versio jossa pellon ympäri yritettäisi tehdä urat missä koneet kulkis päisteissä ja veisi painavat kuormat pellolle. Helpoissa tapauksissa pellon laidalta löytyy kivennäismaata mihin ko penkkatien voi rakentaa. Kuitenkin ideana on se että ajolinjojen ja tekniikan avustuksella saataisi ajolinjat siten että ikinä ei keskellä peltoa tai päistealueella käännyttäisi vaan aina kuljettaisi suoraan pellon poikki ja sitten vasta käännyttäisi sille kantavalle alustalle joka kiertäisi pellon. Ajatus tulee siinä että isoilla koneilla kun on toimittu niin 20 metrin matkalla päisteissä on nähtävissä huomattavia kasvutappioita kun tämä pellon osa tallataan pilalle.
Voe vattu....tekniikan ja ajolinjojen avulla..... alat kuulostamaan ihan yheltä mun tutulta.... ;D ;D Voiko maanilveileminen enää vaikeemmaksi muuttua. Ja se muoveja polttava lämpölaitos..... ;D ;D ;D ;D
(http://rlv.zcache.com/lol_laughing_emoticon_gift_boxes-r946c9a0a14d24f159ca11478f9073b30_aglbn_8byvr_512.jpg)
Eihän tää nyt mikään ihmeellinen asia. Oletetaan skännälle pelto joka esimerkiksi viime syksynä oli hieman pehmeä. No skännä lähti sitten tappuroimaan sitä ja ajo yhtä laitaa pitkin pellon toiseen reunaan missä vastaan tuli hieman koholla oleva tasoitettu tie mikä oli suhtkoht kuiva ja skännä tähän tullessaan nosti pöydän ja käänty pellon reunan mukaan. Siitä hän jatkoi vaikka 20 metriä josta kääntyi takaisin pellolle ja pui "tekniikan" eli ajouraopastimen avulla saman suuntaisesti takaisin toiseen päähän peltoa jossa taas nousi tielle ja palasi takaisin alkupisteeseen josta lähti sitten viereistä laihoa puimaan. Tätä systeemiä jatkaen puitiin koko pelto jonka lopputulemana oli että märällä pellolla ei ollut kuin hieman painuneet urat koko pellon poikki ja missään ei oltu sotkettu moneen kertaan. samalla pellolla oli kuljettu mahdollisimman pieni matka korjattuun pinta-alaan nähden.
Toki skännän on vaikea nähdä ongelma kun hän kulkee sillä säkityskoneella kerran kesässä mutta itte kun kattelen peltoja missä pahimmillaan käydään niitokoneen, karhottimen, paalaajan, paalinajon, ja lietevehkeiden merkeissä useamman kerran kesässä niin jossain 2 ha:n pellolla koko pelto on niin tallattu että missään ei oikein enää kasva mitään.
-
Piti rakentaa esimerkki ja pahoittelen jos sattuu jonkun pellolle mutta tossa tapauksessa jos saisi luvan että saisi ajaa noille kahdelle tielle eli siihen mikä merkitään katkoviivalla ja sitten siihen toiseen mikä kulkee kuvan yläreunassa vinottain ja ojat olisi salaojissa niin suorilla linjoilla tuon pellon poikki ajaen säästyisi todella paljon tallausta itse pellolla kun siellä ei tarvitsisi kääntyillä.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=pelto&srs=EPSG%3A3067&y=6717621&mode=orto&x=297336&lang=fi
Samalla voi kattsoa lohkoa joka on edellisestä pellosta länteen ja rajoittuu etelässä kylätiehen ja pohjoisessa metsä ja muutenkin teräviä kulmia jne. Tollaseen peltoon kunrehukoneilla joutuu vähän märkään keliin niin se on käytännössä tallattu ihan pilalle jos aina joutuu peruttelemaan takaisin keskelle peltoa ja sitten kääntyä. Jos taas tuolla oletettavasti kivennäismaalla metsän laidalla olisi kova "tie ja saisi käydä koneella kylätiellä kääntymässä niin tonkin läntin saisi pidettyä hyvin kasvukuntoisena eikä se tulisi tallattua kuin ihan välttämättömät.
-
Sää oot ihme gerbedos. Ajatuksen kulku aika vaikeeta. :o
Onko sulla ylimäärästä aikaa vai vaihdelaatikosta joku synkro paskana? Meinaan kun touhut on yleensä välikaasumallia ja hampaat rahisee rattaissa.
Ootko aatellu alkaa kävelemään käsilläs? Jaloilla kävely liian helppoo tai jotain....... :P
-
Ei mutta kun on tapana että koittaa kattoa vailinaisuuksia ja jatkuvasti miettiä niihin parannuksia niin välillä ollaan aika mystisellä alueella. Toki joku pitää asiaa turhana kun aina on näin tehty mutta itseäni lievästi korpeaa kun vuosi toisen jälkeen poistun pellolta siitä samasta 4 metrin liittymästä ja joka vuosi pelto on märempi ja joka vuosi se tallautuu enemmän ja aina sato on huonompi kuin edellisenä vuonna. Tähän kun lisää tosiasia että painavat koneet on tullu jäädäkseen kunnes miehittämättömät koneet valtaa alaa niin jotain kannattaisi yrittää. Tää tallaus ongelma on kaikkein suurin pienillä monimuotoisilla pelloilla ja isoilla lohkoilla se rajoittuu enemminkin päisteisiin ja kulmiin. Siksi ajatus että siellä pellolla ei saa "pyöriä" vaan sen halki ajetaan ja sitten "pyöritään" muualla.
-
Mulla olis vinkki sulle. Pidä suu kiinni niin vintissä ei ole niin kova läpiveto. ;D
Siirrä sitä rumpua ni ei tarvi ajaa samasta kohdasta. On muuten kapee silta jos on neljä metriä. :o Yleensä 6-8 metriä täälläpäin.
-
Ei mutta kun on tapana että koittaa kattoa vailinaisuuksia ja jatkuvasti miettiä niihin parannuksia niin välillä ollaan aika mystisellä alueella. Toki joku pitää asiaa turhana kun aina on näin tehty mutta itseäni lievästi korpeaa kun vuosi toisen jälkeen poistun pellolta siitä samasta 4 metrin liittymästä ja joka vuosi pelto on märempi ja joka vuosi se tallautuu enemmän ja aina sato on huonompi kuin edellisenä vuonna. Tähän kun lisää tosiasia että painavat koneet on tullu jäädäkseen kunnes miehittämättömät koneet valtaa alaa niin jotain kannattaisi yrittää. Tää tallaus ongelma on kaikkein suurin pienillä monimuotoisilla pelloilla ja isoilla lohkoilla se rajoittuu enemminkin päisteisiin ja kulmiin. Siksi ajatus että siellä pellolla ei saa "pyöriä" vaan sen halki ajetaan ja sitten "pyöritään" muualla.
Kyllä tää on ihan asiaa, Varsinkin jos on savinen maalaji, aina herkempi tallaukselle. Ainoastaan se pulma, omistaako ojantakaisen maaläntin. Esim jos metsään rajoittuu niin metsänojapenkkatien kautta kautta kiertää takaisin jne.
Ettei pienennä tukikelpoista alaa. Kyllä jo vaarinikin käytti yksityistä soratietä peltopäisteenä DB 1390 ja 2 siipisten kvernejen kera kun tokaisi jotta junttaantuu savi suotta..
Tarkkaan katson uskaltaako omalle liejusavipellolle mennä kääntymäänkään traktorilla.. Joissain paikoin missä pellon raja rajoittuu pitkään yksityistiehen, voi pistää ojan tukkoon kokonaan putkittamalla, näin ollen maa-ala lisääntyy, ojan paikalle pysyvä päiste!
-
Mun mielestä sinne pellolle ei kannata mennä ollenka jos Se menee noin saatanan vaikeeks.
Miten sekasin te voitte olla?
-
Mulla olis vinkki sulle. Pidä suu kiinni niin vintissä ei ole niin kova läpiveto. ;D
Siirrä sitä rumpua ni ei tarvi ajaa samasta kohdasta. On muuten kapee silta jos on neljä metriä. :o Yleensä 6-8 metriä täälläpäin.
Mäkin oon alkanu entistä enempi säästään sähköä..mulla on perjantaisin vintti pimeänä vai oliko se kaikkina muina päivinä paitti perjantaina, ku lauantai aamuisin pelataan kiekkoa niin perkuleesti, nii täytyy olla aamulla ainaki ajokunnossa..
Toisaalta on pirun hyvä ku on tollasia vemssin kaltasia häärääjiä, me muut voidaan ottaa kaikki siitä jotain opix eikä tartte säätää kaikkee turhaa ku vemssi hoitaa :)
-
Kyllä tää on ihan asiaa, Varsinkin jos on savinen maalaji, aina herkempi tallaukselle. Ainoastaan se pulma, omistaako ojantakaisen maaläntin. Esim jos metsään rajoittuu niin metsänojapenkkatien kautta kautta kiertää takaisin jne.
Ettei pienennä tukikelpoista alaa. Kyllä jo vaarinikin käytti yksityistä soratietä peltopäisteenä DB 1390 ja 2 siipisten kvernejen kera kun tokaisi jotta junttaantuu savi suotta..
Tarkkaan katson uskaltaako omalle liejusavipellolle mennä kääntymäänkään traktorilla.. Joissain paikoin missä pellon raja rajoittuu pitkään yksityistiehen, voi pistää ojan tukkoon kokonaan putkittamalla, näin ollen maa-ala lisääntyy, ojan paikalle pysyvä päiste!
Ei millään pahalla, mutta en ole tiennytkään, miten kasvinviljely voi olla noin vaikeaa. Ei kai sinne läpimärälle pellolle ole tarvis mennä kuin sadonkorjuukoneilla? Muokkaukset tehdään silloin kun olosuhteet ovat sopivat.
-
Kyllä tää on ihan asiaa, Varsinkin jos on savinen maalaji, aina herkempi tallaukselle. Ainoastaan se pulma, omistaako ojantakaisen maaläntin. Esim jos metsään rajoittuu niin metsänojapenkkatien kautta kautta kiertää takaisin jne.
Ettei pienennä tukikelpoista alaa. Kyllä jo vaarinikin käytti yksityistä soratietä peltopäisteenä DB 1390 ja 2 siipisten kvernejen kera kun tokaisi jotta junttaantuu savi suotta..
Tarkkaan katson uskaltaako omalle liejusavipellolle mennä kääntymäänkään traktorilla.. Joissain paikoin missä pellon raja rajoittuu pitkään yksityistiehen, voi pistää ojan tukkoon kokonaan putkittamalla, näin ollen maa-ala lisääntyy, ojan paikalle pysyvä päiste!
Ei millään pahalla, mutta en ole tiennytkään, miten kasvinviljely voi olla noin vaikeaa. Ei kai sinne läpimärälle pellolle ole tarvis mennä kuin sadonkorjuukoneilla? Muokkaukset tehdään silloin kun olosuhteet ovat sopivat.
Heh, on se joskus vaikeata kun säälii omaa peltoaan.. Liejusavella tarkoitin kyllä maalajia.. Kauheata kynnettävää, viilu jää melkein pystyyn,mutta talven jälkeen helppoa äestää..
Pari vkoa sitten kun syysrukiille kyntelin tuota peltoa, yllättävän hyvin murustui syysrypsin ja kuivuuden jäljiltä..
Viikon kun sataa tuollaisen maan päälle, venyvän sitkeäksi purukumiksi muuttuu taas.. syyskyntö ihan painajaista..
3tn painavan traktorin jäljet näkyy viilussa missä menty! kuin kopiopaperissa..
Onneksi vuokramaat hietasavea tai hietaa ja multaa.. saa nauttia kyntötyöstäkin ja polttoaineenkulutuskin kevyempää.
Meni offtopikiin tää asia nyt.
-
Ei tässä erikoisessa päisteessä mitään kummallista ole. Kaikki viljelijät jotka joutuu/ haluaa käyttää raskaita kylvö, liete ja/tai korjuukoneita ennenpitkään hoksaa asiassa jotain miettimisen aiheista jos jaksavat mennä tutkimaan peltojensa kasvukuntoja. Ensiksi ongelma tulee ilmi peltoliittymissä ja seuraavaksi päisteissä. viimeiseksi ongelma on koko pellolla. Toki viimeiseen ei pitäisi kellään olla varaa.
-
Jos meinaa tiivistyä eikä rehut riitä niin hankkii vaan lisää peltoo ja ongelma on ratkaistu. Ideaalitilanteessa tuetkin lisääntyvät 8)