Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: mikki - 02.09.16 - klo:20:44
-
Olis tuollaanen pyöröpaali pyramiiri teon alla.trukkilavoja maata vasten,siitä sitten 4vierekkäin yms yms ylöspäin.jotta milläs ootta peitelly kasoja?aumamuovia,pressua vaiko mitä?
-
Se on se sellainen 10*25 hengittävä peite joka on tarkoitettu olkipaalien peittämiseen paras. Noin 1.5m paaleja sen alle menee jotain 130 kpl.
-
Joskus tuli taisteltua talvella noiden muovien kanssa kun oli olkipaalien päällä ja kyllä elämä on paljon helpompaa kun vetää yhden kierroksen käärintäkalvoa vaan ympärille. Vit...ta kun talvella noihin muoveihin/pressuihin tulee semmoiset jääköllit kun pyöröpaaleihin jää niitä rakoja. Isot kanttipaalit olis paljon mukavampia peitellä isolla muovilla.
-
Se on se sellainen 10*25 hengittävä peite joka on tarkoitettu olkipaalien peittämiseen paras. Noin 1.5m paaleja sen alle menee jotain 130 kpl.
Juurikin tuollainen, paalit siis kyljellään, kaareva pinta ylös. Jos mahdollista, niin pistää lumikauden paalit johonkin katon alle niin on kivempi touhuta.
-
Aumamuovillahan niitä aina yrittää peitellä. Kestäähän ne talvella päällä, kun tulee lunta helmojen päälle tai jäätyy maahan kiinni. Ei siellä alla mitään lavoja kannata käyttää, kunhan sinne ei paljoa vettä jää seisomaan. Ja ne on sitten olkia eikä mitään pahanoja!
-
Tuollainen hengittävä huopa on kyllä paalien säilymisen kannalta paljon parempi kuin muovi. Maakosteus ja kosteus paaleista pääsee pois ja lisävetta ei tule. Huopa toimii ainoastaan jyrkässä kulmassa, joten seisovaa vettä se ei pidä. Ja pitää tietysti muistaa laittaa oikein päin paalien päälle. Muoviin käärittynä paalit kyllä säilyvät, mutta niistäkään ei kosteus pääse ulos, joten pitää olla tosi kuivaa tavaraa tai on avatessa sellaista hiukan niljakkeen tuntuista. Huopa ei lisäksi lepata tuulessa niin pahasti kuin muovi. Melko kallis tosin, joten ei kannata ekana talvena repiä pilalle.
-
Joskus tullu noita olkia säilöttyä..... Tuubikäärintä ehdottomasti paras. Muutamana vuonna säilönyt paalit kyljellään säilyy todella hyvin, siis edellyttää korkeaa ja tiivistä kasaa. Siitä on todella helppo ottaa olkia, ei ole pinnasta jäässä taikka märkää, mitä aina tuppaa oleen helposti pyramiidi kasassa. kun peitto vuotaa. Säilöntä tappio on melko kohtuullinen peittämättäkin jos saa yli 5 paalia kerrokseen, tai sen osaa jokainen laskea. Ylimmäinen on käytettävissä siihen saakka kun jäätyy, sulaminen meinaan kestää pitkälle kevääseen.
-
Pyöröpaalattua olkea on yritetty säilöä tähän mennessä kolmen paalin pyramidissa maata vasten peitettynä kevyt pressulla, aumamuovilla ja ilman peitettä kun tuuli on vienyt peitteet. Joskus on vähän käärittykin. Viime talvena oli helpompaa kun paalit olivat ehjän peltikaton alla.
-
Muovilla tullut peiteltyä mutta maasta tuleva kosteus kyllä tiivistyy sinne muovin alle ja ainakin pinta niissä on märkä.Kyllä muoviin kääräisy on parempi jos ei ole katonalustaa.
-
Varmin konsti saada kuivatkin paalit homeeseen on kääriä niihin se pari kierrosta muovia. Joko kokonaan ilman muovia ja katon tai peitteen alle tai sitten normaali säilörehun muovi.
-
Joskus tuli taisteltua talvella noiden muovien kanssa kun oli olkipaalien päällä ja kyllä elämä on paljon helpompaa kun vetää yhden kierroksen käärintäkalvoa vaan ympärille. Vit...ta kun talvella noihin muoveihin/pressuihin tulee semmoiset jääköllit kun pyöröpaaleihin jää niitä rakoja. Isot kanttipaalit olis paljon mukavampia peitellä isolla muovilla.
Minä voin lahjoittaa tuosta naapurikylältä jokusen porkkana/paalinpurijan tekemään paaleihin laaduntarkastusta...Ovat tosi häijyjä ammattilaisia...
-
Tollanen 4-3-2-1 mallinen pyramidikasa peittyy hyvin 12 metrin aumamuovilla, sit pyöräpaalit laidoille tiukasti..
-
Varmin konsti saada kuivatkin paalit homeeseen on kääriä niihin se pari kierrosta muovia. Joko kokonaan ilman muovia ja katon tai peitteen alle tai sitten normaali säilörehun muovi.
Puhut vähän mutta asiaa.
-
Varmin konsti saada kuivatkin paalit homeeseen on kääriä niihin se pari kierrosta muovia. Joko kokonaan ilman muovia ja katon tai peitteen alle tai sitten normaali säilörehun muovi.
Puhut vähän mutta asiaa.
Ite en allekirjoita tuota... Kuivana paalatut oljet on edelleen kuivia. Joku paali saattaa mennä vuodessa pilalle sitten ihan sen takia että on tullut jokin pieni reikä muoviin tms. Silloinkin paalista on mennyt sen verran vähän pilalle että voi viedä kuivikepohjalla asusteleville elukoille. Meillä menee pihattoon olkikuivike apevaunulla silputtuna lypsäville.
-
Itte käärinyt normaalin 6 kerrosta, säilyy kosteampikin paali, jos ei sitten avattuna kerkiä lämpiämähän.
-
muutama tuhat paalia on vuosien varrellla kääritty, yksistään, vaippamuoviin taikka tuubiin, hyvin säilyy eritoten tuubissa, mustalla muovila vielä vähemmällä muovilla kuin valkoisella. Kosteisiin paaleihin on vedetty muovia reilummin ja kuiviin vain 1 kerros. Ja säilyy!
-
Itte käärinyt normaalin 6 kerrosta, säilyy kosteampikin paali, jos ei sitten avattuna kerkiä lämpiämähän.
Minäkin käärin kosteat olkipaalit 6 kerroksella, mutta ne meneekin sitten umpiappeeseen...
-
Ite käärin kaikki, eivät pölyä ja pohjolahallissa riittää tilaa.
Käärin 7 parikierrosta mäkillä, mutta yhdellä rullalla, eli 16 kierrosta, tulee noin nelinkertainen muovitus ja lootalla saa noin 30 paalia, eli kustannus baltiarallaa 2 euroa per paali, eikä tartte taistella peitteiden, lavojen yms kanssa ja säilyy hyvin ylivuotiseksikin.
-
Ite käärin kaikki, eivät pölyä ja pohjolahallissa riittää tilaa.
Käärin 7 parikierrosta mäkillä, mutta yhdellä rullalla, eli 16 kierrosta, tulee noin nelinkertainen muovitus ja lootalla saa noin 30 paalia, eli kustannus baltiarallaa 2 euroa per paali, eikä tartte taistella peitteiden, lavojen yms kanssa ja säilyy hyvin ylivuotiseksikin.
Urakoitsijaa käyttäessä (ainakin täällä) hintaero käärityn ja käärimättömän välillä on kaikkinensa likimain käärimättömän paalin hinta. Ja toisaalta paalisilppuriin voi olkipaalin tuupata verkkoineen, muovi olisi luultavasti ongelma.
Pitäisi joskus oikein laskea kokonaiskustannus sille että varastoi käärimättömiä paaleja 4 päällekkäin mahdollisimman halvassa hallissa/katoksessa , vs varastointi muoveissa ulkosalla.
Yksinkertaistettua laskentaa: Jos Yhden "paalinalan" (ilman kunnon lattiaa tai asfalttipohjalla) saisi tehtyä satasella, ja pistää 4 paalia päällekkäin, niin 10 vuodessa saisi varastoitua 40 paalia, eli 2,5€ / paali + korkokulut. 20 vuodessa 1,25€. Ja tietty pitää muistaa että muovia ei tässä mallissa tarvitse koskaan käsitellä yhtään. Ei ostaa, ei kuljettaa pellolle, ei varoa paaleja siirrellessä eikä ottaa paalin päältä pois eikä hankkiutua myöhemmin siitä eroon.
Jos "paalinala" maksaa tuplat, niin nuo hinnat tuplaantuu tietty kanssa.
-
Vai verkkoineen paalisilppuriin, kuinka moni muu silppuaa verkot paskan sekaan?
Ite kerään jokaisen karvankin muovia pois rehujen ja kuivikkeiden seasta, en tykkää jättää mitään maatumatonta jälkipolvien riesaksi.
-
Jos vuokraisi jonkun vanhan teollisuuslaitoksen savupiipun paalivarastoksi, muovittaisi vain sen päälimmäisen paalin :-\ Purkaisi tuhkaluukusta
-
Vai verkkoineen paalisilppuriin, kuinka moni muu silppuaa verkot paskan sekaan?
Ite kerään jokaisen karvankin muovia pois rehujen ja kuivikkeiden seasta, en tykkää jättää mitään maatumatonta jälkipolvien riesaksi.
Verkkoineen menee ainakin täällä
-
Vai verkkoineen paalisilppuriin, kuinka moni muu silppuaa verkot paskan sekaan?
Ite kerään jokaisen karvankin muovia pois rehujen ja kuivikkeiden seasta, en tykkää jättää mitään maatumatonta jälkipolvien riesaksi.
Aina pois ja jätteenkeräykseen. Eikä nuotioon navetan nurkalla nuotioon.
-
Meillä siis kuluu yhteensä jotain 500-1000 paalia vuodessa, niistä noin 200 menee hiehojen kuivitukseen verkkoineen, muista tulee verkot pois. Muovipussin maatumisaika on 10-20 vuotta, eli viimeistään samassa ajassa taitaa maatua pieni määrä muovisilppua. Kun se saman tien sekoittuu lämpimään olkipatjaan niin voi mennä nopeamminkin?
Veikkaisin että ympäristöystävällisintä on yrittää olla raijaamatta joka vuosi isoa kasaa muovia tontille.
-
Meillä siis kuluu yhteensä jotain 500-1000 paalia vuodessa, niistä noin 200 menee hiehojen kuivitukseen verkkoineen, muista tulee verkot pois. Muovipussin maatumisaika on 10-20 vuotta, eli viimeistään samassa ajassa taitaa maatua pieni määrä muovisilppua. Kun se saman tien sekoittuu lämpimään olkipatjaan niin voi mennä nopeamminkin?
Veikkaisin että ympäristöystävällisintä on yrittää olla raijaamatta joka vuosi isoa kasaa muovia tontille.
Totta, tämä on vähän kuin valion hyväksyttävä lihan tuonti saksasta. On paljon pahempi käyttää paljon muovia ja kierrättää se asiallisesti kuin jos käyttää vain vähän ja sotkee sen paskan sekaan jälkipolvien harmiksi. Valiolaisilla on tuo selittäminen jo geeneissä :D
-
Meillä siis kuluu yhteensä jotain 500-1000 paalia vuodessa, niistä noin 200 menee hiehojen kuivitukseen verkkoineen, muista tulee verkot pois. Muovipussin maatumisaika on 10-20 vuotta, eli viimeistään samassa ajassa taitaa maatua pieni määrä muovisilppua. Kun se saman tien sekoittuu lämpimään olkipatjaan niin voi mennä nopeamminkin?
Veikkaisin että ympäristöystävällisintä on yrittää olla raijaamatta joka vuosi isoa kasaa muovia tontille.
Totta, tämä on vähän kuin valion hyväksyttävä lihan tuonti saksasta. On paljon pahempi käyttää paljon muovia ja kierrättää se asiallisesti kuin jos käyttää vain vähän ja sotkee sen paskan sekaan jälkipolvien harmiksi. Valiolaisilla on tuo selittäminen jo geeneissä :D
Kun muovisilppu tosiaan maatuu 10-20 vuodessa, niin montako jälkipolvea siitä oikein ehtii sitten kärsiä?
-
Meillä siis kuluu yhteensä jotain 500-1000 paalia vuodessa, niistä noin 200 menee hiehojen kuivitukseen verkkoineen, muista tulee verkot pois. Muovipussin maatumisaika on 10-20 vuotta, eli viimeistään samassa ajassa taitaa maatua pieni määrä muovisilppua. Kun se saman tien sekoittuu lämpimään olkipatjaan niin voi mennä nopeamminkin?
Veikkaisin että ympäristöystävällisintä on yrittää olla raijaamatta joka vuosi isoa kasaa muovia tontille.
Totta, tämä on vähän kuin valion hyväksyttävä lihan tuonti saksasta. On paljon pahempi käyttää paljon muovia ja kierrättää se asiallisesti kuin jos käyttää vain vähän ja sotkee sen paskan sekaan jälkipolvien harmiksi. Valiolaisilla on tuo selittäminen jo geeneissä :D
Kun muovisilppu tosiaan maatuu 10-20 vuodessa, niin montako jälkipolvea siitä oikein ehtii sitten kärsiä?
Luulis, että sitä kerääntyy jo lehmään, mutta en mä näistä mitään tiedä, kunhan provosoin.
Mitä ne puheet muovien kerääntymisestä meriin ja lintujen, kalojen yms kuolemista on, vissiin ihan huuhaata, vai onko maatalousmuovit jotain bioska-merkkistä maatuvaa mallia?
-
Meillä siis kuluu yhteensä jotain 500-1000 paalia vuodessa, niistä noin 200 menee hiehojen kuivitukseen verkkoineen, muista tulee verkot pois. Muovipussin maatumisaika on 10-20 vuotta, eli viimeistään samassa ajassa taitaa maatua pieni määrä muovisilppua. Kun se saman tien sekoittuu lämpimään olkipatjaan niin voi mennä nopeamminkin?
Veikkaisin että ympäristöystävällisintä on yrittää olla raijaamatta joka vuosi isoa kasaa muovia tontille.
Totta, tämä on vähän kuin valion hyväksyttävä lihan tuonti saksasta. On paljon pahempi käyttää paljon muovia ja kierrättää se asiallisesti kuin jos käyttää vain vähän ja sotkee sen paskan sekaan jälkipolvien harmiksi. Valiolaisilla on tuo selittäminen jo geeneissä :D
Kun muovisilppu tosiaan maatuu 10-20 vuodessa, niin montako jälkipolvea siitä oikein ehtii sitten kärsiä?
Luulis, että sitä kerääntyy jo lehmään, mutta en mä näistä mitään tiedä, kunhan provosoin.
Mitä ne puheet muovien kerääntymisestä meriin ja lintujen, kalojen yms kuolemista on, vissiin ihan huuhaata, vai onko maatalousmuovit jotain bioska-merkkistä maatuvaa mallia?
Meressä on huonommin lämpöä ja mikrobeja, luulen. Ja lisäksi muovi alunperin paljon isompina paloina. Kyllähän muovipuollon maatuminen taas kestää paljon pidempään kun on paksumpaa tavaraa. Mitä eläimiin päätymiseen tulee, niin en kyllä appeeseen muovia jauhaisi yhtään, oletan että reilu puolen vuoden jaksosta jolloin kuivikkeessa on vähän muovia, ei vielä tule ruuansulatusongelmia.
-
Meillä siis kuluu yhteensä jotain 500-1000 paalia vuodessa, niistä noin 200 menee hiehojen kuivitukseen verkkoineen, muista tulee verkot pois. Muovipussin maatumisaika on 10-20 vuotta, eli viimeistään samassa ajassa taitaa maatua pieni määrä muovisilppua. Kun se saman tien sekoittuu lämpimään olkipatjaan niin voi mennä nopeamminkin?
Veikkaisin että ympäristöystävällisintä on yrittää olla raijaamatta joka vuosi isoa kasaa muovia tontille.
Totta, tämä on vähän kuin valion hyväksyttävä lihan tuonti saksasta. On paljon pahempi käyttää paljon muovia ja kierrättää se asiallisesti kuin jos käyttää vain vähän ja sotkee sen paskan sekaan jälkipolvien harmiksi. Valiolaisilla on tuo selittäminen jo geeneissä :D
Kun muovisilppu tosiaan maatuu 10-20 vuodessa, niin montako jälkipolvea siitä oikein ehtii sitten kärsiä?
Luulis, että sitä kerääntyy jo lehmään, mutta en mä näistä mitään tiedä, kunhan provosoin.
Mitä ne puheet muovien kerääntymisestä meriin ja lintujen, kalojen yms kuolemista on, vissiin ihan huuhaata, vai onko maatalousmuovit jotain bioska-merkkistä maatuvaa mallia?
Meressä on huonommin lämpöä ja mikrobeja, luulen. Ja lisäksi muovi alunperin paljon isompina paloina. Kyllähän muovipuollon maatuminen taas kestää paljon pidempään kun on paksumpaa tavaraa. Mitä eläimiin päätymiseen tulee, niin en kyllä appeeseen muovia jauhaisi yhtään, oletan että reilu puolen vuoden jaksosta jolloin kuivikkeessa on vähän muovia, ei vielä tule ruuansulatusongelmia.
Meillä emot syö paljon kuiviketta, ne ikään kuin "laiduntaa" kuivituksen jälkeen. Muovi kevyempänä varmasti leijuu siihen pintaan, josta sitten naudat söisivät ainakin osan. No jokainen tyylillään.
-
Meillä siis kuluu yhteensä jotain 500-1000 paalia vuodessa, niistä noin 200 menee hiehojen kuivitukseen verkkoineen, muista tulee verkot pois. Muovipussin maatumisaika on 10-20 vuotta, eli viimeistään samassa ajassa taitaa maatua pieni määrä muovisilppua. Kun se saman tien sekoittuu lämpimään olkipatjaan niin voi mennä nopeamminkin?
Veikkaisin että ympäristöystävällisintä on yrittää olla raijaamatta joka vuosi isoa kasaa muovia tontille.
Totta, tämä on vähän kuin valion hyväksyttävä lihan tuonti saksasta. On paljon pahempi käyttää paljon muovia ja kierrättää se asiallisesti kuin jos käyttää vain vähän ja sotkee sen paskan sekaan jälkipolvien harmiksi. Valiolaisilla on tuo selittäminen jo geeneissä :D
Kun muovisilppu tosiaan maatuu 10-20 vuodessa, niin montako jälkipolvea siitä oikein ehtii sitten kärsiä?
Luulis, että sitä kerääntyy jo lehmään, mutta en mä näistä mitään tiedä, kunhan provosoin.
Mitä ne puheet muovien kerääntymisestä meriin ja lintujen, kalojen yms kuolemista on, vissiin ihan huuhaata, vai onko maatalousmuovit jotain bioska-merkkistä maatuvaa mallia?
Meressä on huonommin lämpöä ja mikrobeja, luulen. Ja lisäksi muovi alunperin paljon isompina paloina. Kyllähän muovipuollon maatuminen taas kestää paljon pidempään kun on paksumpaa tavaraa. Mitä eläimiin päätymiseen tulee, niin en kyllä appeeseen muovia jauhaisi yhtään, oletan että reilu puolen vuoden jaksosta jolloin kuivikkeessa on vähän muovia, ei vielä tule ruuansulatusongelmia.
Meillä emot syö paljon kuiviketta, ne ikään kuin "laiduntaa" kuivituksen jälkeen. Muovi kevyempänä varmasti leijuu siihen pintaan, josta sitten naudat söisivät ainakin osan. No jokainen tyylillään.
Niin 10 vuodessa varmaan kertyisikin jo vähän turhan paljon muovia elimistöön. :) Jos tulee tilateurastusta niin pitää vähän availla pötsiä yms niin näkee onko siellä muovia jossain.
-
Meillä siis kuluu yhteensä jotain 500-1000 paalia vuodessa, niistä noin 200 menee hiehojen kuivitukseen verkkoineen, muista tulee verkot pois. Muovipussin maatumisaika on 10-20 vuotta, eli viimeistään samassa ajassa taitaa maatua pieni määrä muovisilppua. Kun se saman tien sekoittuu lämpimään olkipatjaan niin voi mennä nopeamminkin?
Veikkaisin että ympäristöystävällisintä on yrittää olla raijaamatta joka vuosi isoa kasaa muovia tontille.
Totta, tämä on vähän kuin valion hyväksyttävä lihan tuonti saksasta. On paljon pahempi käyttää paljon muovia ja kierrättää se asiallisesti kuin jos käyttää vain vähän ja sotkee sen paskan sekaan jälkipolvien harmiksi. Valiolaisilla on tuo selittäminen jo geeneissä :D
Kun muovisilppu tosiaan maatuu 10-20 vuodessa, niin montako jälkipolvea siitä oikein ehtii sitten kärsiä?
Luulis, että sitä kerääntyy jo lehmään, mutta en mä näistä mitään tiedä, kunhan provosoin.
Mitä ne puheet muovien kerääntymisestä meriin ja lintujen, kalojen yms kuolemista on, vissiin ihan huuhaata, vai onko maatalousmuovit jotain bioska-merkkistä maatuvaa mallia?
Meressä on huonommin lämpöä ja mikrobeja, luulen. Ja lisäksi muovi alunperin paljon isompina paloina. Kyllähän muovipuollon maatuminen taas kestää paljon pidempään kun on paksumpaa tavaraa. Mitä eläimiin päätymiseen tulee, niin en kyllä appeeseen muovia jauhaisi yhtään, oletan että reilu puolen vuoden jaksosta jolloin kuivikkeessa on vähän muovia, ei vielä tule ruuansulatusongelmia.
Meillä emot syö paljon kuiviketta, ne ikään kuin "laiduntaa" kuivituksen jälkeen. Muovi kevyempänä varmasti leijuu siihen pintaan, josta sitten naudat söisivät ainakin osan. No jokainen tyylillään.
Niin 10 vuodessa varmaan kertyisikin jo vähän turhan paljon muovia elimistöön. :) Jos tulee tilateurastusta niin pitää vähän availla pötsiä yms niin näkee onko siellä muovia jossain.
Emoon kertyykin jopa kymmenen vuotta ja joskus enemmänkin ainakin sitä ikää, lypsikkihän on jauhettu jauhelihaksi pariin kolmeen kertaan samassa ajassa.
-
Meillä siis kuluu yhteensä jotain 500-1000 paalia vuodessa, niistä noin 200 menee hiehojen kuivitukseen verkkoineen, muista tulee verkot pois. Muovipussin maatumisaika on 10-20 vuotta, eli viimeistään samassa ajassa taitaa maatua pieni määrä muovisilppua. Kun se saman tien sekoittuu lämpimään olkipatjaan niin voi mennä nopeamminkin?
Veikkaisin että ympäristöystävällisintä on yrittää olla raijaamatta joka vuosi isoa kasaa muovia tontille.
Totta, tämä on vähän kuin valion hyväksyttävä lihan tuonti saksasta. On paljon pahempi käyttää paljon muovia ja kierrättää se asiallisesti kuin jos käyttää vain vähän ja sotkee sen paskan sekaan jälkipolvien harmiksi. Valiolaisilla on tuo selittäminen jo geeneissä :D
Kun muovisilppu tosiaan maatuu 10-20 vuodessa, niin montako jälkipolvea siitä oikein ehtii sitten kärsiä?
Luulis, että sitä kerääntyy jo lehmään, mutta en mä näistä mitään tiedä, kunhan provosoin.
Mitä ne puheet muovien kerääntymisestä meriin ja lintujen, kalojen yms kuolemista on, vissiin ihan huuhaata, vai onko maatalousmuovit jotain bioska-merkkistä maatuvaa mallia?
Meressä on huonommin lämpöä ja mikrobeja, luulen. Ja lisäksi muovi alunperin paljon isompina paloina. Kyllähän muovipuollon maatuminen taas kestää paljon pidempään kun on paksumpaa tavaraa. Mitä eläimiin päätymiseen tulee, niin en kyllä appeeseen muovia jauhaisi yhtään, oletan että reilu puolen vuoden jaksosta jolloin kuivikkeessa on vähän muovia, ei vielä tule ruuansulatusongelmia.
Meillä emot syö paljon kuiviketta, ne ikään kuin "laiduntaa" kuivituksen jälkeen. Muovi kevyempänä varmasti leijuu siihen pintaan, josta sitten naudat söisivät ainakin osan. No jokainen tyylillään.
Niin 10 vuodessa varmaan kertyisikin jo vähän turhan paljon muovia elimistöön. :) Jos tulee tilateurastusta niin pitää vähän availla pötsiä yms niin näkee onko siellä muovia jossain.
Emoon kertyykin jopa kymmenen vuotta ja joskus enemmänkin ainakin sitä ikää, lypsikkihän on jauhettu jauhelihaksi pariin kolmeen kertaan samassa ajassa.
Siis meillä vain 7-15kk hiehot ovat kestokuivikkeella johon verkot menee mukaan. Kuten tuossa mainitsinkin. Toki paljon suuremmasta elinikäistuotoksesta (jos puhutaan ihmisten ruuasta) huolimatta lypsylehmät elävät lyhyemmän ajan kuin emolehmät.
-
Meillä siis kuluu yhteensä jotain 500-1000 paalia vuodessa, niistä noin 200 menee hiehojen kuivitukseen verkkoineen, muista tulee verkot pois. Muovipussin maatumisaika on 10-20 vuotta, eli viimeistään samassa ajassa taitaa maatua pieni määrä muovisilppua. Kun se saman tien sekoittuu lämpimään olkipatjaan niin voi mennä nopeamminkin?
Veikkaisin että ympäristöystävällisintä on yrittää olla raijaamatta joka vuosi isoa kasaa muovia tontille.
Totta, tämä on vähän kuin valion hyväksyttävä lihan tuonti saksasta. On paljon pahempi käyttää paljon muovia ja kierrättää se asiallisesti kuin jos käyttää vain vähän ja sotkee sen paskan sekaan jälkipolvien harmiksi. Valiolaisilla on tuo selittäminen jo geeneissä :D
Kun muovisilppu tosiaan maatuu 10-20 vuodessa, niin montako jälkipolvea siitä oikein ehtii sitten kärsiä?
Luulis, että sitä kerääntyy jo lehmään, mutta en mä näistä mitään tiedä, kunhan provosoin.
Mitä ne puheet muovien kerääntymisestä meriin ja lintujen, kalojen yms kuolemista on, vissiin ihan huuhaata, vai onko maatalousmuovit jotain bioska-merkkistä maatuvaa mallia?
Meressä on huonommin lämpöä ja mikrobeja, luulen. Ja lisäksi muovi alunperin paljon isompina paloina. Kyllähän muovipuollon maatuminen taas kestää paljon pidempään kun on paksumpaa tavaraa. Mitä eläimiin päätymiseen tulee, niin en kyllä appeeseen muovia jauhaisi yhtään, oletan että reilu puolen vuoden jaksosta jolloin kuivikkeessa on vähän muovia, ei vielä tule ruuansulatusongelmia.
Meillä emot syö paljon kuiviketta, ne ikään kuin "laiduntaa" kuivituksen jälkeen. Muovi kevyempänä varmasti leijuu siihen pintaan, josta sitten naudat söisivät ainakin osan. No jokainen tyylillään.
Niin 10 vuodessa varmaan kertyisikin jo vähän turhan paljon muovia elimistöön. :) Jos tulee tilateurastusta niin pitää vähän availla pötsiä yms niin näkee onko siellä muovia jossain.
Emoon kertyykin jopa kymmenen vuotta ja joskus enemmänkin ainakin sitä ikää, lypsikkihän on jauhettu jauhelihaksi pariin kolmeen kertaan samassa ajassa.
Siis meillä vain 7-15kk hiehot ovat kestokuivikkeella johon verkot menee mukaan. Kuten tuossa mainitsinkin. Toki paljon suuremmasta elinikäistuotoksesta (jos puhutaan ihmisten ruuasta) huolimatta lypsylehmät elävät lyhyemmän ajan kuin emolehmät.
Elinikäistuotoksia on ehkä turha verrata, kun itse en ainakaan haluaisi käyttää maitotuotteita kymmentä tonnia saadakseni pari sataa kiloa lihaa.
Se maitotuotosvertailu oliskin mielenkiintoinen, tosin emojen maito menee vasikalle, mutta veikkaan ettei jollain 15 vuotiaalla emolla elinikäistuotos jää yhtään jostain 2-3 kautta lypsetystä loppuun rääkätystä lypsikistä.
-
Elinikäistuotoksia on ehkä turha verrata, kun itse en ainakaan haluaisi käyttää maitotuotteita kymmentä tonnia saadakseni pari sataa kiloa lihaa.
Se maitotuotosvertailu oliskin mielenkiintoinen, tosin emojen maito menee vasikalle, mutta veikkaan ettei jollain 15 vuotiaalla emolla elinikäistuotos jää yhtään jostain 2-3 kautta lypsetystä loppuun rääkätystä lypsikistä.
Itse lähdit vertaamaan vaikka on turha verrata? No, jos sinulla elossa olevien emojen keski-ikä oikeasti on 15 v niin on jotenkin järkevä vertaus kun lypsylehmillä elossa olevien keskipoikimakerta on tosiaan 2-3 yleensä (eli elossa olevien keski-ikä 4-5 vuotta). Jos taas emojesi keski-ikä on paljon alempi, niin menee taas osaltasi trollauksen puolelle. :)
-
Kyllä ne pienet muovisilput aikanaan päätyy mereen niiksi mikromuoveiksi. En mä niitä tuossa pihassa säilö pidempään vaan toimitan asianmukaiseen jätteenkeräykseen. Nythän on joku pohjalainen firma keräämässä 4-H.n kanssa kimpassa paalimuoveja, lahjoittaa 4-h.lle 18 euroa muovitonnilta. Mä en ymmärrä tuota mahdotonta vimmaa haudata/polttaa jätteitä mikä suurella osalla maalaisista (lue maidontuottajat) on.
-
Elinikäistuotoksia on ehkä turha verrata, kun itse en ainakaan haluaisi käyttää maitotuotteita kymmentä tonnia saadakseni pari sataa kiloa lihaa.
Se maitotuotosvertailu oliskin mielenkiintoinen, tosin emojen maito menee vasikalle, mutta veikkaan ettei jollain 15 vuotiaalla emolla elinikäistuotos jää yhtään jostain 2-3 kautta lypsetystä loppuun rääkätystä lypsikistä.
Itse lähdit vertaamaan vaikka on turha verrata? No, jos sinulla elossa olevien emojen keski-ikä oikeasti on 15 v niin on jotenkin järkevä vertaus kun lypsylehmillä elossa olevien keskipoikimakerta on tosiaan 2-3 yleensä (eli elossa olevien keski-ikä 4-5 vuotta). Jos taas emojesi keski-ikä on paljon alempi, niin menee taas osaltasi trollauksen puolelle. :)
Tässäkin näkyy maidontuottajan ajattelutapa. Kun puhutaan ikävuosista, maidontuottaja puhuu tuotoksista. Ette te saa koskaan elinkeinoanne kannattavaksi, kun tavoite on vaan kauhea määrä kiloja hinnoista välittämättä.
Mulla emojen keski-ikä oli tosiaan varmaan 15 luokkaa jokunen vuosi sitten, kun olin jo ajattelemassa lopettaa koko homman.
No tuo kuningas tukiautomaatti luomu piristi hommaa ja nyt on kaiketi enää 1 yli 8-vuotias lehmä. Jos emot tuottaa vaikka 3000 litraa ja poikivat keskimäärin sen 6 kertaa, niin 2 kertaa poikivan lypsikin täytyy tuottaakkin se kymppi pärjätäkseen emolle elinikäistuotoksessa.
-
Meillä siis kuluu yhteensä jotain 500-1000 paalia vuodessa, niistä noin 200 menee hiehojen kuivitukseen verkkoineen, muista tulee verkot pois. Muovipussin maatumisaika on 10-20 vuotta, eli viimeistään samassa ajassa taitaa maatua pieni määrä muovisilppua. Kun se saman tien sekoittuu lämpimään olkipatjaan niin voi mennä nopeamminkin?
Veikkaisin että ympäristöystävällisintä on yrittää olla raijaamatta joka vuosi isoa kasaa muovia tontille.
Totta, tämä on vähän kuin valion hyväksyttävä lihan tuonti saksasta. On paljon pahempi käyttää paljon muovia ja kierrättää se asiallisesti kuin jos käyttää vain vähän ja sotkee sen paskan sekaan jälkipolvien harmiksi. Valiolaisilla on tuo selittäminen jo geeneissä :D
Kun muovisilppu tosiaan maatuu 10-20 vuodessa, niin montako jälkipolvea siitä oikein ehtii sitten kärsiä?
Luulis, että sitä kerääntyy jo lehmään, mutta en mä näistä mitään tiedä, kunhan provosoin.
Mitä ne puheet muovien kerääntymisestä meriin ja lintujen, kalojen yms kuolemista on, vissiin ihan huuhaata, vai onko maatalousmuovit jotain bioska-merkkistä maatuvaa mallia?
Meressä on huonommin lämpöä ja mikrobeja, luulen. Ja lisäksi muovi alunperin paljon isompina paloina. Kyllähän muovipuollon maatuminen taas kestää paljon pidempään kun on paksumpaa tavaraa. Mitä eläimiin päätymiseen tulee, niin en kyllä appeeseen muovia jauhaisi yhtään, oletan että reilu puolen vuoden jaksosta jolloin kuivikkeessa on vähän muovia, ei vielä tule ruuansulatusongelmia.
Meillä emot syö paljon kuiviketta, ne ikään kuin "laiduntaa" kuivituksen jälkeen. Muovi kevyempänä varmasti leijuu siihen pintaan, josta sitten naudat söisivät ainakin osan. No jokainen tyylillään.
Niin 10 vuodessa varmaan kertyisikin jo vähän turhan paljon muovia elimistöön. :) Jos tulee tilateurastusta niin pitää vähän availla pötsiä yms niin näkee onko siellä muovia jossain.
Emoon kertyykin jopa kymmenen vuotta ja joskus enemmänkin ainakin sitä ikää, lypsikkihän on jauhettu jauhelihaksi pariin kolmeen kertaan samassa ajassa.
Siis meillä vain 7-15kk hiehot ovat kestokuivikkeella johon verkot menee mukaan. Kuten tuossa mainitsinkin. Toki paljon suuremmasta elinikäistuotoksesta (jos puhutaan ihmisten ruuasta) huolimatta lypsylehmät elävät lyhyemmän ajan kuin emolehmät.
Elinikäistuotoksia on ehkä turha verrata, kun itse en ainakaan haluaisi käyttää maitotuotteita kymmentä tonnia saadakseni pari sataa kiloa lihaa.
Se maitotuotosvertailu oliskin mielenkiintoinen, tosin emojen maito menee vasikalle, mutta veikkaan ettei jollain 15 vuotiaalla emolla elinikäistuotos jää yhtään jostain 2-3 kautta lypsetystä loppuun rääkätystä lypsikistä.
Vanhat emot ovat tuottaneet paljon enemmän energiakorjattua maitoa kuin lypsikit keskimäärin, varmaan tuplaten...
-
Jos tekis paaleille katot päreistä? Naulaisi puunauloilla
-
Elinikäistuotoksia on ehkä turha verrata, kun itse en ainakaan haluaisi käyttää maitotuotteita kymmentä tonnia saadakseni pari sataa kiloa lihaa.
Se maitotuotosvertailu oliskin mielenkiintoinen, tosin emojen maito menee vasikalle, mutta veikkaan ettei jollain 15 vuotiaalla emolla elinikäistuotos jää yhtään jostain 2-3 kautta lypsetystä loppuun rääkätystä lypsikistä.
Itse lähdit vertaamaan vaikka on turha verrata? No, jos sinulla elossa olevien emojen keski-ikä oikeasti on 15 v niin on jotenkin järkevä vertaus kun lypsylehmillä elossa olevien keskipoikimakerta on tosiaan 2-3 yleensä (eli elossa olevien keski-ikä 4-5 vuotta). Jos taas emojesi keski-ikä on paljon alempi, niin menee taas osaltasi trollauksen puolelle. :)
Tässäkin näkyy maidontuottajan ajattelutapa. Kun puhutaan ikävuosista, maidontuottaja puhuu tuotoksista. Ette te saa koskaan elinkeinoanne kannattavaksi, kun tavoite on vaan kauhea määrä kiloja hinnoista välittämättä.
Mulla emojen keski-ikä oli tosiaan varmaan 15 luokkaa jokunen vuosi sitten, kun olin jo ajattelemassa lopettaa koko homman.
No tuo kuningas tukiautomaatti luomu piristi hommaa ja nyt on kaiketi enää 1 yli 8-vuotias lehmä. Jos emot tuottaa vaikka 3000 litraa ja poikivat keskimäärin sen 6 kertaa, niin 2 kertaa poikivan lypsikin täytyy tuottaakkin se kymppi pärjätäkseen emolle elinikäistuotoksessa.
Kyllä minullakin on tavoitteena pitkäikäiset eläimet, mutta 3000 litraa vuodessa ei silti ole taloudellinen optimi maidontuotannossa.
HK:n hinnastosta näkee muuten miten valtavan arvokasta kunnon rotueläimen liha onkaan verrattuna lypsyrotuiseen. Hinta edellä selvästi menee rotukarjapuoli eikä tuota jos ei ole kovasti maksukykyistä ostajaa koko tuotannolle. Valtava bisnessilmä ja markkinalähtöisyys leimaa koko emolehmäpuolta, eikä ollenkaan joku tukioptimointi.
-
Miten tämä juttu siirtyi lehmien ikään,vaikka pahnakasan peittelystä oli kysymys.TÄH
-
Miten tämä juttu siirtyi lehmien ikään,vaikka pahnakasan peittelystä oli kysymys.TÄH
Etkö ole vielä huomannut, että kaikki ketjut siirtyy ennemmin tai myöhemmin keskusteluun siitä miten maitoa voisi tuottaa enemmän siis aivan kaikki ;)
-
Miten tämä juttu siirtyi lehmien ikään,vaikka pahnakasan peittelystä oli kysymys.TÄH
Kun lukee kaikki viestit niin siinähän on selvä ajatusjatkumo. :)
Ja toisaalta alkuperäinen asia tuli kanssa aika hyvin käsiteltyä. Toisten mielestä muovittaminen on paras ja halvin ratkaisu (yleensä ne joilla joka tapauksessa on oma kombipaalain) ja noin muuten moni on sellaisen kuitupeitteen kannalla (kuten allekirjoittanut, tosin sillä varauksella että lumiajan paalit saisi mieluummin olla halvassa hallissa) ja joidenkin mielestä ihan aumamuovi/pressukin on ihan hyvä.
-
Miten tämä juttu siirtyi lehmien ikään,vaikka pahnakasan peittelystä oli kysymys.TÄH
Kun lukee kaikki viestit niin siinähän on selvä ajatusjatkumo. :)
Ja toisaalta alkuperäinen asia tuli kanssa aika hyvin käsiteltyä. Toisten mielestä muovittaminen on paras ja halvin ratkaisu (yleensä ne joilla joka tapauksessa on oma kombipaalain) ja noin muuten moni on sellaisen kuitupeitteen kannalla (kuten allekirjoittanut, tosin sillä varauksella että lumiajan paalit saisi mieluummin olla halvassa hallissa) ja joidenkin mielestä ihan aumamuovi/pressukin on ihan hyvä.
Tilakohtaisia asioita kuten sanoit.
Työkin maksaa ja minulla kombipaalaimen pääomakulu 2 euroa ja huolto joitain senttejä ja muovi pari euroa paalia kohti, eikä tartte mitään varastoja, eikä mulla olisi edes pihassa tilaa paaleille. Paaluskustannus tulee joka tapauksessa, oli varasto mikä hyvänsä ja korjuumenetelmä mikä hyvänsä. Ittellä satasen paalipeite tulee jo kalliimmaksi kuin 50 paalin muovitus.
-
ja itellä ainakin se onklema että tuuli repii kaikki ressuviritelmät päältä viimeistää jouluaattona... siinä sitten kuivia olkia...
-
Saako olkea mitenkään järkevästi tehtyä siiloon?
-
Onhan sitä tarkkuussilppurilla tehty laakasiiloon. Jossain on sitten siilon katto palanut pois. Kivestä voi tulla kipinä ja hieman kostea voi itsesyttyä.
-
Meillä siis kuluu yhteensä jotain 500-1000 paalia vuodessa, niistä noin 200 menee hiehojen kuivitukseen verkkoineen, muista tulee verkot pois. Muovipussin maatumisaika on 10-20 vuotta, eli viimeistään samassa ajassa taitaa maatua pieni määrä muovisilppua. Kun se saman tien sekoittuu lämpimään olkipatjaan niin voi mennä nopeamminkin?
Veikkaisin että ympäristöystävällisintä on yrittää olla raijaamatta joka vuosi isoa kasaa muovia tontille.
Totta, tämä on vähän kuin valion hyväksyttävä lihan tuonti saksasta. On paljon pahempi käyttää paljon muovia ja kierrättää se asiallisesti kuin jos käyttää vain vähän ja sotkee sen paskan sekaan jälkipolvien harmiksi. Valiolaisilla on tuo selittäminen jo geeneissä :D
Pp:lle täyvet pojot, totaalisesta antti-g:n servauksesta
-
Meillä siis kuluu yhteensä jotain 500-1000 paalia vuodessa, niistä noin 200 menee hiehojen kuivitukseen verkkoineen, muista tulee verkot pois. Muovipussin maatumisaika on 10-20 vuotta, eli viimeistään samassa ajassa taitaa maatua pieni määrä muovisilppua. Kun se saman tien sekoittuu lämpimään olkipatjaan niin voi mennä nopeamminkin?
Veikkaisin että ympäristöystävällisintä on yrittää olla raijaamatta joka vuosi isoa kasaa muovia tontille.
Totta, tämä on vähän kuin valion hyväksyttävä lihan tuonti saksasta. On paljon pahempi käyttää paljon muovia ja kierrättää se asiallisesti kuin jos käyttää vain vähän ja sotkee sen paskan sekaan jälkipolvien harmiksi. Valiolaisilla on tuo selittäminen jo geeneissä :D
Pp:lle täyvet pojot, totaalisesta antti-g:n servauksesta
Sinulle pisteet siitä että olet tyhjäpäisen trollaamisen linjalla pysynyt jo pidemmän aikaa ja suoraselkäisesti välttänyt kirjoittamasta mitään vähäkään rakentavaa tai olennaista. :)
-
Meillä siis kuluu yhteensä jotain 500-1000 paalia vuodessa, niistä noin 200 menee hiehojen kuivitukseen verkkoineen, muista tulee verkot pois. Muovipussin maatumisaika on 10-20 vuotta, eli viimeistään samassa ajassa taitaa maatua pieni määrä muovisilppua. Kun se saman tien sekoittuu lämpimään olkipatjaan niin voi mennä nopeamminkin?
Veikkaisin että ympäristöystävällisintä on yrittää olla raijaamatta joka vuosi isoa kasaa muovia tontille.
Totta, tämä on vähän kuin valion hyväksyttävä lihan tuonti saksasta. On paljon pahempi käyttää paljon muovia ja kierrättää se asiallisesti kuin jos käyttää vain vähän ja sotkee sen paskan sekaan jälkipolvien harmiksi. Valiolaisilla on tuo selittäminen jo geeneissä :D
Pp:lle täyvet pojot, totaalisesta antti-g:n servauksesta
Sinulle pisteet siitä että olet tyhjäpäisen trollaamisen linjalla pysynyt jo pidemmän aikaa ja suoraselkäisesti välttänyt kirjoittamasta mitään vähäkään rakentavaa tai olennaista. :)
Ja mä luulin olevani saitin pahin narsisti ja aina oikeassa, mutta erehdyin..
-
Ittellä satasen paalipeite tulee jo kalliimmaksi kuin 50 paalin muovitus.
Käytätkö ainoastaan kolmea kerrosta ja jotain halpismuovia?
-
Ittellä satasen paalipeite tulee jo kalliimmaksi kuin 50 paalin muovitus.
Käytätkö ainoastaan kolmea kerrosta ja jotain halpismuovia?
7 parikierrosta yhdellä rullalla, eli 16 kierrosta, eli noin 4 kerrosta rania.
Kustannus noin 2 euroa paalilta alv0, eikä tartte mitään lavoja alle ja kaikki säilyy priimana.
-
Ittellä satasen paalipeite tulee jo kalliimmaksi kuin 50 paalin muovitus.
Käytätkö ainoastaan kolmea kerrosta ja jotain halpismuovia?
7 parikierrosta yhdellä rullalla, eli 16 kierrosta, eli noin 4 kerrosta rania.
Kustannus noin 2 euroa paalilta alv0, eikä tartte mitään lavoja alle ja kaikki säilyy priimana.
Miksi vain yhdellä rullalla?
-
Ittellä satasen paalipeite tulee jo kalliimmaksi kuin 50 paalin muovitus.
Käytätkö ainoastaan kolmea kerrosta ja jotain halpismuovia?
7 parikierrosta yhdellä rullalla, eli 16 kierrosta, eli noin 4 kerrosta rania.
Kustannus noin 2 euroa paalilta alv0, eikä tartte mitään lavoja alle ja kaikki säilyy priimana.
Miksi vain yhdellä rullalla?
Tulee tiukempi käärintä, muovia kuluu vähemmän ja varsinkin kuivassa pölyävässä tavarassa ei jää "häntiä" paaliin.
-
pikku yksityiskohtia, joita moni ei tule ajatelleeksi vaan manaa niitä sitten talvella hankien keskellä... tuo onkin aika viksu juttu!
-
Johan tuo nimimerkki kertoo kaiken paalin pyörityksestä. ;)
Itellä tuottaa hiukan ongelmia, kun eri paalaimilla teettää paaleja, niin tuo huovan mitoitus ei aina ole optimaalinen. Tein yhden kasan nyt silleen, että helmat jää ilmaan, joten ei jäädy maahan, mutta saa nähdä lentääkö jouluun mennessä taivaan tuuliin, kun ei saa niin hyvin painotettua.
Nuo pikkupaalit on halvinta omalla kohdalla laitta huovan alle, mutta isot (160) paalit kannattaa kääriä muoviin, varsinkin kun kaverin paalaimessa on 3d-käärintä.
Aikanaan ajettiin myös silppurilla aumaan, mutta ison auman peitto haasteellista, mutta kuivitus oli helppoa. Nyt ajettiin silppurilla kestopatjan pohjalle pilaantuneet sänkiheinät, hyvin palaa.
-
Johan tuo nimimerkki kertoo kaiken paalin pyörityksestä. ;)
Itellä tuottaa hiukan ongelmia, kun eri paalaimilla teettää paaleja, niin tuo huovan mitoitus ei aina ole optimaalinen. Tein yhden kasan nyt silleen, että helmat jää ilmaan, joten ei jäädy maahan, mutta saa nähdä lentääkö jouluun mennessä taivaan tuuliin, kun ei saa niin hyvin painotettua.
Minä tein puoleen väliin paalia yltävää peitettä varten 6mm harjateräksestä parikymmentä koukkua joilla ankkuroin peitteen, pysyi päällä ainakin viimetalven. Ensi kerralla voisi tehdä kaksihaaraisia, nitojan niitin tapaisia.
-
Ylön pöyhimen piikit on hyviä ankkureita
Tulee tiukempi käärintä, muovia kuluu vähemmän ja varsinkin kuivassa pölyävässä tavarassa ei jää "häntiä" paaliin.
Eipä ole tuollaiset seikat tulleet mieleenkään.
Ei sillä että vaihtaisin 6 kerrosta kahdella rullalla tuollaiseen taktiikkaan.
-
Voisiko paaleista kääriä vain yläosan, olisi vain katto päällä :P
-
Johan tuo nimimerkki kertoo kaiken paalin pyörityksestä. ;)
Itellä tuottaa hiukan ongelmia, kun eri paalaimilla teettää paaleja, niin tuo huovan mitoitus ei aina ole optimaalinen. Tein yhden kasan nyt silleen, että helmat jää ilmaan, joten ei jäädy maahan, mutta saa nähdä lentääkö jouluun mennessä taivaan tuuliin, kun ei saa niin hyvin painotettua.
Minä tein puoleen väliin paalia yltävää peitettä varten 6mm harjateräksestä parikymmentä koukkua joilla ankkuroin peitteen, pysyi päällä ainakin viimetalven. Ensi kerralla voisi tehdä kaksihaaraisia, nitojan niitin tapaisia.
Just tänään tuumailin, että pitää joitakin niittejä väsäillä, mutta oli muuta homma joten jää toiselle päivälle. Hyvä vinkki sinällään.
-
Johan tuo nimimerkki kertoo kaiken paalin pyörityksestä. ;)
Itellä tuottaa hiukan ongelmia, kun eri paalaimilla teettää paaleja, niin tuo huovan mitoitus ei aina ole optimaalinen. Tein yhden kasan nyt silleen, että helmat jää ilmaan, joten ei jäädy maahan, mutta saa nähdä lentääkö jouluun mennessä taivaan tuuliin, kun ei saa niin hyvin painotettua.
Minä tein puoleen väliin paalia yltävää peitettä varten 6mm harjateräksestä parikymmentä koukkua joilla ankkuroin peitteen, pysyi päällä ainakin viimetalven. Ensi kerralla voisi tehdä kaksihaaraisia, nitojan niitin tapaisia.
Just tänään tuumailin, että pitää joitakin niittejä väsäillä, mutta oli muuta homma joten jää toiselle päivälle. Hyvä vinkki sinällään.
Itse olen paaliviltin saanut pysymään hyvin paikoillaan ylitse heitetyin paalinaruin, jossa autonrenkaat painoina kummassakin päässä. Pysyy peite päältäkin kiinni, eikä tuuli riepottele. Joka kolmannen paalin kohdalta olen laittanut. Siis tuon narun renkaineen. :-X
-
Johan tuo nimimerkki kertoo kaiken paalin pyörityksestä. ;)
Itellä tuottaa hiukan ongelmia, kun eri paalaimilla teettää paaleja, niin tuo huovan mitoitus ei aina ole optimaalinen. Tein yhden kasan nyt silleen, että helmat jää ilmaan, joten ei jäädy maahan, mutta saa nähdä lentääkö jouluun mennessä taivaan tuuliin, kun ei saa niin hyvin painotettua.
Minä tein puoleen väliin paalia yltävää peitettä varten 6mm harjateräksestä parikymmentä koukkua joilla ankkuroin peitteen, pysyi päällä ainakin viimetalven. Ensi kerralla voisi tehdä kaksihaaraisia, nitojan niitin tapaisia.
Just tänään tuumailin, että pitää joitakin niittejä väsäillä, mutta oli muuta homma joten jää toiselle päivälle. Hyvä vinkki sinällään.
Itse olen paaliviltin saanut pysymään hyvin paikoillaan ylitse heitetyin paalinaruin, jossa autonrenkaat painoina kummassakin päässä. Pysyy peite päältäkin kiinni, eikä tuuli riepottele. Joka kolmannen paalin kohdalta olen laittanut. Siis tuon narun renkaineen. :-X
Samalla tulee hyvää treeniä kun heittää 4 paalia korkean pyramidin yli jotain 17 tuumaista rengasta (ja tietty vanteineen) :) Mutta aika hyvä idea, menee ehkä kokeiluun.
-
On se kumma kun saatte miljoonan lainoja, mutta paalikasan peittäminen on näin helevetin vaikeaa 😅😅
-
Jos peitto ei ylety maahan asti ja toivottavasti ei ylety, helpottaa avaamista kummasti kun ei ole jäänyt lumikasan alle joka tippuu kasan päälä aina jossain vaiheessa alas. Olen tehnyt puusta tapit, rakolistan pätkän lyönyt paaliin ja sitonut kiinni peiton siihen paalista törröttävään tappiin. Ei jää rautakoukkujen vaaraa emoille, toki noille lyhyt ikäisille maitolehmille ei kai haittaa vaikka otsassa törröttää harjaterästappi. Taikka toisena vaihtoehtona sito auton kumeja peittoon kiinni. Noissa pressuissa kun on noi narut valmiina jos ette ole hoksanneet. Kaikkein yksinkertaisinta on tietenkin sitoa se siihen paalin sidontaverkkoon kiinni. Kun kunnolla sitoo kiinni paalikasaan, niin tarttee olla aikakova myrsky et lähtee peitto irti, ja jos lähtee paalit tuulen mukana se tuskin haittaa sitten enään siinä vaiheessa. Ei sitten varmaan oo navettaakaan taikka niitä lehmiä enään ;) ;)
-
Johan tuo nimimerkki kertoo kaiken paalin pyörityksestä. ;)
Itellä tuottaa hiukan ongelmia, kun eri paalaimilla teettää paaleja, niin tuo huovan mitoitus ei aina ole optimaalinen. Tein yhden kasan nyt silleen, että helmat jää ilmaan, joten ei jäädy maahan, mutta saa nähdä lentääkö jouluun mennessä taivaan tuuliin, kun ei saa niin hyvin painotettua.
Minä tein puoleen väliin paalia yltävää peitettä varten 6mm harjateräksestä parikymmentä koukkua joilla ankkuroin peitteen, pysyi päällä ainakin viimetalven. Ensi kerralla voisi tehdä kaksihaaraisia, nitojan niitin tapaisia.
Just tänään tuumailin, että pitää joitakin niittejä väsäillä, mutta oli muuta homma joten jää toiselle päivälle. Hyvä vinkki sinällään.
Itse olen paaliviltin saanut pysymään hyvin paikoillaan ylitse heitetyin paalinaruin, jossa autonrenkaat painoina kummassakin päässä. Pysyy peite päältäkin kiinni, eikä tuuli riepottele. Joka kolmannen paalin kohdalta olen laittanut. Siis tuon narun renkaineen. :-X
Samalla tulee hyvää treeniä kun heittää 4 paalia korkean pyramidin yli jotain 17 tuumaista rengasta (ja tietty vanteineen) :) Mutta aika hyvä idea, menee ehkä kokeiluun.
Pakkoko sitä rengasta on heittää? Laittaa mutterin narun päähän ja heittää sen naruineen kasan yli. Mutta voisihan ne renkaat tietysti kantaa sen kasan päälle ja pyörittää sieltä alas. Tulisi crosfitia samalla rahalla.
-
Silloin joskus kun olin nuori ja notkea sekä innokas täppäri, käytin talteen laitettuja katkenneita heinähankoja paaliin sivusta työnnettynä ankkurina, joihin sidoin pressun narut kiinni. Joskus myös sidoin paalikuormia siten että työnsin heinähangon terän päältä molempiin pystyssä oleviin paaleihin, kun harvoin rinnakkaiset paalit mihkään putoo kun ovat toisissaan kiinni, nykyään menis kortti hyllylle tollasilla kikoilla.
Oli se kauhea työ laittaa kuormalavat kasan alle ja päälle ja sitoa pressut ja työntää lumet päältä ja ja ja, nyt ei tulis pieneen mieleenkään kun muovi on niin halpaa, tänäänkin kuivikeheiniä 188 paalia muoviin ja meni 6 laatikkoa rania :)
Perälaudalle tiedoksi, että monella merkillä on nykyään muovisidontamahdollisuus, jolla saa paaleihin "huput". Itteä nyt vähän harmittaa kun en ottanut mäkki plussaa, missä muovisidontamahdollisuus, kun kolleegalta kuulin, että sidonta tulee paljon tiukempi kuin verkolla, 8 tonnia olis ollu kalliimpi. Lisäksi ajattelin paalien käsittelyn verkotta olevan hankalampaa, mutta siihen olis ollu konsteja.. Esimerkiksi paalista voisi leikata päädyn pois ja viedä muoveineen häkkiin ja paalipihdin toisessa käpälässä voisi olla tappi, jolla vois häkkiin pudotetusta paalista nypätä muovin kokonaisena pois, eikä tarttis nousta traktorista verkkosulkeisiin, perhana mä alan kuulostaa ihan vemssiltä.
-
Silloin joskus kun olin nuori ja notkea sekä innokas täppäri, käytin talteen laitettuja katkenneita heinähankoja paaliin sivusta työnnettynä ankkurina, joihin sidoin pressun narut kiinni. Joskus myös sidoin paalikuormia siten että työnsin heinähangon terän päältä molempiin pystyssä oleviin paaleihin, kun harvoin rinnakkaiset paalit mihkään putoo kun ovat toisissaan kiinni, nykyään menis kortti hyllylle tollasilla kikoilla.
Oli se kauhea työ laittaa kuormalavat kasan alle ja päälle ja sitoa pressut ja työntää lumet päältä ja ja ja, nyt ei tulis pieneen mieleenkään kun muovi on niin halpaa, tänäänkin kuivikeheiniä 188 paalia muoviin ja meni 6 laatikkoa rania :)
Perälaudalle tiedoksi, että monella merkillä on nykyään muovisidontamahdollisuus, jolla saa paaleihin "huput". Itteä nyt vähän harmittaa kun en ottanut mäkki plussaa, missä muovisidontamahdollisuus, kun kolleegalta kuulin, että sidonta tulee paljon tiukempi kuin verkolla, 8 tonnia olis ollu kalliimpi. Lisäksi ajattelin paalien käsittelyn verkotta olevan hankalampaa, mutta siihen olis ollu konsteja.. Esimerkiksi paalista voisi leikata päädyn pois ja viedä muoveineen häkkiin ja paalipihdin toisessa käpälässä voisi olla tappi, jolla vois häkkiin pudotetusta paalista nypätä muovin kokonaisena pois, eikä tarttis nousta traktorista verkkosulkeisiin, perhana mä alan kuulostaa ihan vemssiltä.
Joo, rauhoitu vähän 😅😅
-
Silloin joskus kun olin nuori ja notkea sekä innokas täppäri, käytin talteen laitettuja katkenneita heinähankoja paaliin sivusta työnnettynä ankkurina, joihin sidoin pressun narut kiinni. Joskus myös sidoin paalikuormia siten että työnsin heinähangon terän päältä molempiin pystyssä oleviin paaleihin, kun harvoin rinnakkaiset paalit mihkään putoo kun ovat toisissaan kiinni, nykyään menis kortti hyllylle tollasilla kikoilla.
Oli se kauhea työ laittaa kuormalavat kasan alle ja päälle ja sitoa pressut ja työntää lumet päältä ja ja ja, nyt ei tulis pieneen mieleenkään kun muovi on niin halpaa, tänäänkin kuivikeheiniä 188 paalia muoviin ja meni 6 laatikkoa rania :)
Perälaudalle tiedoksi, että monella merkillä on nykyään muovisidontamahdollisuus, jolla saa paaleihin "huput". Itteä nyt vähän harmittaa kun en ottanut mäkki plussaa, missä muovisidontamahdollisuus, kun kolleegalta kuulin, että sidonta tulee paljon tiukempi kuin verkolla, 8 tonnia olis ollu kalliimpi. Lisäksi ajattelin paalien käsittelyn verkotta olevan hankalampaa, mutta siihen olis ollu konsteja.. Esimerkiksi paalista voisi leikata päädyn pois ja viedä muoveineen häkkiin ja paalipihdin toisessa käpälässä voisi olla tappi, jolla vois häkkiin pudotetusta paalista nypätä muovin kokonaisena pois, eikä tarttis nousta traktorista verkkosulkeisiin, perhana mä alan kuulostaa ihan vemssiltä.
Tuolla muovien hinnalla saa jo 2500kg valmista ruokohelpikuiviketta.Kolmella tavalla olkia,ladossa paalit levällään vanhan latokuivurin päällä,muoviin menee ohut muovi päälle säilyy jos ei liikuttele ja käyttää kerralla koko paalin,peiton alle on sitten se kolmas malli.En tiedä mikä on paras ja huonoin vaihtoehto.Ehkä muovi huonoin,mutta kuivikepohjalle toimii.20ha:ko paalasit ja ilmeiseti ensimmäinen sato?
-
Silloin joskus kun olin nuori ja notkea sekä innokas täppäri, käytin talteen laitettuja katkenneita heinähankoja paaliin sivusta työnnettynä ankkurina, joihin sidoin pressun narut kiinni. Joskus myös sidoin paalikuormia siten että työnsin heinähangon terän päältä molempiin pystyssä oleviin paaleihin, kun harvoin rinnakkaiset paalit mihkään putoo kun ovat toisissaan kiinni, nykyään menis kortti hyllylle tollasilla kikoilla.
Oli se kauhea työ laittaa kuormalavat kasan alle ja päälle ja sitoa pressut ja työntää lumet päältä ja ja ja, nyt ei tulis pieneen mieleenkään kun muovi on niin halpaa, tänäänkin kuivikeheiniä 188 paalia muoviin ja meni 6 laatikkoa rania :)
Perälaudalle tiedoksi, että monella merkillä on nykyään muovisidontamahdollisuus, jolla saa paaleihin "huput". Itteä nyt vähän harmittaa kun en ottanut mäkki plussaa, missä muovisidontamahdollisuus, kun kolleegalta kuulin, että sidonta tulee paljon tiukempi kuin verkolla, 8 tonnia olis ollu kalliimpi. Lisäksi ajattelin paalien käsittelyn verkotta olevan hankalampaa, mutta siihen olis ollu konsteja.. Esimerkiksi paalista voisi leikata päädyn pois ja viedä muoveineen häkkiin ja paalipihdin toisessa käpälässä voisi olla tappi, jolla vois häkkiin pudotetusta paalista nypätä muovin kokonaisena pois, eikä tarttis nousta traktorista verkkosulkeisiin, perhana mä alan kuulostaa ihan vemssiltä.
Tuolla muovien hinnalla saa jo 2500kg valmista ruokohelpikuiviketta.Kolmella tavalla olkia,ladossa paalit levällään vanhan latokuivurin päällä,muoviin menee ohut muovi päälle säilyy jos ei liikuttele ja käyttää kerralla koko paalin,peiton alle on sitten se kolmas malli.En tiedä mikä on paras ja huonoin vaihtoehto.Ehkä muovi huonoin,mutta kuivikepohjalle toimii.20ha:ko paalasit ja ilmeiseti ensimmäinen sato?
Ykköstä noin 13-14ha, vaikea arvoida kun joitakin märkiä kohtia jäi väliin ja joistain tän päivän kohteista ajoin vasta reunat. Kuivikeasiatkin on tilakohtaisia, itte lasken myös työn mukaan vähintään kahden kympin tunihinnalla ja se puoltaa aikalailla kombilla muovitusta. Esimerkikiksi koko viime yö olis ajettu paaleja sinne pressuviritelmän alle, kun ysiltä sain nuo 188 nippuun 25 kilsan päässä kotoa. Renki karhotteli nuo iltapäivällä ja lähti sitten hapkido treeneihin. Nyt noi paalit renki voi ajella talvipäivien ratoksi kotio, kun ei ole muuta tekemistä :)
-
https://youtu.be/_R1kCAv5yZY?t=116