Olisi pitänyt silloin huhtikuun ensimmäisellä viikolla, kun pelto ei kantanut kuin saappaat, heitellä pari pikkusäkkiä apulantaa koeruuduksi. Nyt näkisi sitten aikaisen lannoituksen eron. Kyllähän tuo 8pv sitten tullut 3mm hieman orasta virkisti, mutta kyllähän nyt näkee eron niissä pelloissa, jotka ovat saaneet karjanjätöstä katkeamatta vuodesta toiseen kuorman paikkaansa. Toista se on niillä, jotka ovat säkkitavaran varassa, eivätkä pysty keksimään lanta-analyysiarvoja.

Aika paljon on syysvehnä petrannut tämän viikon aikana, alkaa pikkuhiljaa olla sen näköistä kuin syysvehnän kuuluukin olla. Myös ihan tyhjät kohdat jää varsin pieniksi, pienemmiksi kuin oletin.

Aika paljon on syysvehnä petrannut tämän viikon aikana, alkaa pikkuhiljaa olla sen näköistä kuin syysvehnän kuuluukin olla. Myös ihan tyhjät kohdat jää varsin pieniksi, pienemmiksi kuin oletin.

Et olisko se sittenkin lämpö joka viljan kasvattaa eikä vilu niinkuin vanha kansa sanoo.. 

 

Lainaus käyttäjältä: bouli - 19.05.24 - klo:09:11

Aika paljon on syysvehnä petrannut tämän viikon aikana, alkaa pikkuhiljaa olla sen näköistä kuin syysvehnän kuuluukin olla. Myös ihan tyhjät kohdat jää varsin pieniksi, pienemmiksi kuin oletin.

Et olisko se sittenkin lämpö joka viljan kasvattaa eikä vilu niinkuin vanha kansa sanoo.. 

Lienee suurin tekijä se että alkoi saamaan keväällä levitettyjä ravinteita.

Ei satelliitti vieläkään tunnista syysvehnälohkoja kasvipeitteiseksi... Noo, onhan se paikoin vähän huonoa, mutta siltikin niin, oli lähdettävä kuvauskeikalle. Vieläkin näkyi sulamattomia lannoiteryynejä, vaikka joku väitti, että se parin millin tihku ne kokonaisvaltaisesti sulattaisi. Maa oli halkeilevaa ja kovaa kuin betoni, varsinkin hiesuinen savi. Ihan sai varoa, ettei taita nilkkaansa jossakin kovettuneessa multapaakussa. Kyllähän syysvilja tarvitsisi viikon sadejakson juuri nyt - sellaista ei vain taida olla näköpiirissä.

Olisi pitänyt silloin huhtikuun ensimmäisellä viikolla, kun pelto ei kantanut kuin saappaat, heitellä pari pikkusäkkiä apulantaa koeruuduksi. Nyt näkisi sitten aikaisen lannoituksen eron. Kyllähän tuo 8pv sitten tullut 3mm hieman orasta virkisti, mutta kyllähän nyt näkee eron niissä pelloissa, jotka ovat saaneet karjanjätöstä katkeamatta vuodesta toiseen kuorman paikkaansa. Toista se on niillä, jotka ovat säkkitavaran varassa, eivätkä pysty keksimään lanta-analyysiarvoja.

Siis kyllä syysvilja kestäisi 300+ kilon typpiannoksen, siksihän se laitetaan juurtumaan jo syksyllä. Jo 1970-luvulla tiedettiin, että silloisetkin lajikkeet tuottivat 7-9 t/ha, jos syksyllä lannoitettiin noin sadalla kilolla ja keväällä sitten 200 kilolla.

Jos syksyllä ei ole käytetty mitään lannoitetta, ei 150 kg typpeä kevätlannoituksella vielä tuo lehtivihreän väriä edes ensimmäiselle KEG-kortille asti.

Aspekt syysvehnä on vaaleaa, mutta kasvaa jo pitkää kortta. Nyt ongelmaksi tulee ruiskutukset. Tarkoitus oli laittaa Puma Extraa, luohon vuoksi. Mutta Puma voi kuivassa ja liian myöhään ruiskutettaessa vioittaa, eikö. Kinvara kyllä olisi mahdollista ruiskuttaa leveälehtisiä varten jopa lippulehtivaiheeseen tullessa.  Mutta luoho tuossa on se pahin, Muut rikat ovat käytännössä kuolleet  tuohon saviseen kovaan kuoreen. Ja ruisku on vielä glyfosaatin jäljiltä pesemättä, vain huuhdeltuna vedellä, ja muutakin hommaa olisi.

Ne, jotka viisastelevat, että juu olisit ruiskuttanut ajoissa, 12.5. oli vielä kunnon yöpakkanen, ja sitä edeltävinä päivinä 10-12 m/s tuulta. Sen jälkeen kylvöissä etäpellolla. Huhtikuussa ei vielä voinut sanoa, tuleeko oraasta mitään. Erittäin moni  on kuluneen viikon aikana ajanut oraita ylös kevätkylvöjen alle, eipä nuo niin kehuttavia olleet omatkaan, tuota Aspektia lukuun ottamatta, toipui hyvin, koska oli niin kuohkea kynnös kylvön alla. Ceylon joutui takamatkalle jo siihen pahnaliejuun  myöhään kylvettäessä, valkoinen multa näkyy vieläkin läpi, on ehkä 5 cm korkeaa. Jos saisi TOS-siementä tehdyksi edes.


Kuva: Aspekt syysvehnä 18.05.2024

-SS-