Nyt on John Deere 6610 nostolaite pahasti sekaisin, ja vinkkejä kaipaisin.

Eli ongelma lienee jokin sähkövika, kenties pätkivä maadoitus tms.

Kun nostolaitteen syvyydensäätövivun (tai mikä se lipare nyt oikealta nimeltään onkaan) nostaa täysin taka-asentoon, eli kun sähköinen vaimennus kytkeytyy toimintaan, alkaa nostolaite "korjailemaan" ylös nostetun työkoneen asentoa hallitsemattomasti ja täristää koko traktoria niin, että hyvä että hytissä pysyy.

Jos nostolaitteen vivun laskee tärinän aikana pois taka-asennosta (vaimennusasennosta) alaspäin, tärinä loppuu.

Vetovastuksen säätöä ei voi myöskään käyttää lainkaan, vaan se on suorassa yhteydessä nostolaitteen tärinään. Jos säädön laittaa mihin tahansa kuin nollaan (vetovastuksen säätö pois päältä), alkaa tuo tärinä pienestäkin nostolaitteen heilahduksesta, vaikka syvyydensäätövipstaaki olisi missä asennossa.

Korjaajiakin on käynyt jo pari kappaletta konetta katsomassa, mutta minkäänlaista vikaraporttia ei koneen vikatiedoista löydy, kun läppäri on kytkettynä boksiin kiinni.

Toisinaan, nyt harvemmin, tuo vika häipyy itsestään, eli vaimennus alkaa toimia ja samoin vetovastuksen säätö. Sitten se kuitenkin taas mystisesti palaa takaisin.

Itse epäilisin jotakin sähkövikaa sen vuoksi, että tuntuu siltä, että kostealla kelillä tuo ilmenee vielä varmemmin kuin kuivalla säällä. Tosin nyt ongelma alkaa olla jatkuva.

Onko kenelläkään vinkkiä mikä voisi olla vialla? Lokasuojien takaosassa olevat ulkopuoliset nostolaitteen hallintanappulat purin ja tarkistin, ne näyttäisivät olevan kuivat ja kunnossa.

 

Millaista ja minkä merkkistä ilmanpainekompressoria suosittelisitte maatilakäyttöön, eli pääasiassa työkoneiden puhdistamiseen ja pulttipyssyjen pyörittelyyn ym. ilmanpainetyökalukäyttöön?

Pulttipyssyjä löytyy kotoa 1/2" ja 3/4", joten tuottoa pitäisi olla tarpeeksi tuon isommankin pyörittelyyn. Mitään kuorma-auton renkaita tuskin kuitenkaan tullaan irrottelemaan, joten tuo 3/4 pyssylle riittävä teho on tarpeeksi.

Voimavirtavehkeestä on ilman muuta kysymys ja säiliön pitää varmaan olla vähintään 100 L? Mikä on minimi imutuotto, jolla vielä tulee toimeen noiden vääntimien kanssa?

Hintaluokka saisi olla sellainen 500 - 1000 e.

Eli minkälaisia kokemuksia teillä on em. kompuroista, merkki ja malli ja ostopaikka, kiitos!

Kylvöt tehty ja edessä levikepyörien irrottaminen.

Ja sama juttu joka vuosi. Raju-merkkiset levikepyörävanteet ovat lähes hitsautuneet kiinni traktorin pyörien vanteisiin. Kivien päällä on koitettu lyödä runtua ja kääntöjarrulla pätkitty konetta edes takaisin, ei vaikutusta. Levikepyörät ovat ja pysyvät kiinni traktorin vanteissa.

Onko kenelläkään mitään suhteellisen turvallista kikkaa, millä levikkeet saa inhimillisin keinoin irti? Joka vuosi tuo runtiminen on saanut lopulta pyörät irrotettua, mutta äärimmäistä väkivaltaa käyttäen, ja levikepyörän rengas ei taatusti moisesta parane.

Olen kokeeksi laittanut asennusvaiheessa jonkun verran spray-vaseliinia traktorin pyörän ja levikkeen vanteen väliin, mutta tuosta taitaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä? Toisaalta eroa "kuivaan" asennukseen ei ole, molemmissa tapauksissa vanne on todella tiukassa. Pitäisikö ensi vuonna juntata liitokseen puoli putkiloa tuhdimpaa vaseliinia?

Levikepyörän vanteessa on n. 40 mm reikä toisessa reunassa, mietin voisiko tuohon laittaa kiinni jonkun koukun ja siitä sitten jollakin vipstaakilla vetää vanteen irti?

Joka tapauksessa tuosta irrotuksesta on työturvallisuus kaukana.

Vinkkejä?

Mistäpä löytyy verottajan hyväksymät hinnat 2009 tähän kohtaan? Ei löydy Googlella eikä veroneuvojatkaan puhuneet asiasta veroillassa. Eikä ole yhtenäistämisohjeessa 2009.

Muut vähennykset verotettavasta tuloksesta -> maataloudessa käytetty oma puutavara ->

Polttopuu x e/m3
Tarvepuu x e/m3
Jatkojalostus, x e/m3
Muu käyttö, mikä? x e/m3

Paljonko laitetaan ilman että verottaja saa hepulin?

Nyt kun on tullut ajeltua muutamalla lainavehkeellä, joiden etukuormaajissa on vaimennus, niin on alkanut tehdä sellaista itsekin mieli.

Millaisia vaimenninvaihtoehtoja on olemassa kohtuullisen edulliseen hintaan?

Niissä kuormaajissa, joilla olen ajellut, on ollut "pässinkivekset", mikä lie oikea nimitys, paineakku kenties?

Netissä surffaamalla MP-Lift myy erityyppistä vaimenninta. http://www.mp-lift.fi/lisavarusteet.htm

"Kaasuvaimentimet aisastolle - MP-LIFT kuormaimissa on vakiona kotimainen Hydroll mäntätyyppinen kaasuvaimennin. Vaimenninsarjaa on saatavissa myös muihin kuormaimiin. Hinta: 380 e".

Tuossa olisi ainakin hinta kohdallaan. Käsittääkseni nuo pallotyyppiset ovat kalliimpia, mutta ovatko ne myös toiminnaltaan jotenkin parempia?

Mitenkäs tuollainen vaimennin käyttäytyy esim. pyöröpaaleja nostellessa? Kun paalin pudottaa pois, niin kuormain varmasti nytkähtää rajusti ylöspäin 10-20 cm, vai miten on? Saako tuon vaimennuksen helposti pois päältä esim. sulkuhanalla, jos se ei jostain syystä sovellu sen hetken käyttötarkoitukseen?

Minkälaisia keinoja olette käyttäneet traktorin ja raskaan, esim. viljaa täynnä olevan peräkärryn hyppimisen estämiseksi maantieajossa?

"Osta jousitetulla etuakselilla oleva traktori" on tietysti varma lääke, mutta jos nyt aloitettaisiin ihan perinteisistä keinoista.

Oletteko pitäneet nokkapainoja nokalla? Minkä verran? Onko täysi satsi liioittelua ja turhaa etuakselin rasittamista?

Entäpä ilmanpaineita, millaisilla paineilla olette saaneet vakaimman ajotuloksen? Olen kuullut, että 2 bariakin on pistetty eturenkaisiin, mutta ainakin itselläni on kokemusta, että vähemmän kuin 2 on parempi eturenkaissa.

Nopeudestahan tuo tietysti myös riippuu milloin "jumputus" alkaa, mutta kummasti se vaan yleensä loppuu jos kriittisen nopeuden yli pääsee. Mutta se saattaa olla niin lähellä traktorin 40 km/h huippunopeutta, että joutuukin pudottamaan nopeutta ja ajelemaan vain kolmea kymppiä, jotta jumputus loppuu.

Viime aikoina on tullut vaihdettua muutama kestovoideltu laakeri, jotka ovat sisältä tyhjiä kuin Jeesuksen hauta pääsiäisaamuna. Eli niin kuivana pyörivät kuin vaan mahdollista, kunnes eivät sitten enää pyöri ollenkaan...

Muistan myös kuulleeni urbaanin (tai tässä tapauksessa kaiketi agraarin) legendan, että 30% kestovoidelluista laakereista on todettu jonkin maatalousalan lehden jutun mukaan valmiiksi kuiviksi, kun ne on testimielessä avattu uutena.

Muutamassa maatalouskaupassa olen törmännyt vaseliiniprässiin liitettävään injektioneulaan, jolla laakerin kyljestä saisi pruutattu läpi vaseliinia laakerin sisään. Injektioneulassa on siis rasvanippa toisessa päässä.

Tuon laakeriin sisälle pumpattava vaseliini pitäisi varmaan olla jotakin tavallista parempaa tököttiä kuin ihan perusvaseliini?

Onko kokemuksia kestovoideltujen laakereiden uudelleen voitelusta, ja mitä olette laakereihin laittaneet, ja onko voitelusta ollut mitään hyötyä (tai haittaa)?

Minkälaisia tankkiseoksia olette käyttäneet kevätviljoille (kevätvehnä ja mallasohra)?

Lähinnä kaipailisin kokemuksia eri merkeistä/tehoaineista MCPA-yhdistelmillä tai ilman.

Niin, ja rikkaruohoja löytyy joka sorttia, joten hakusessa on yleispätevä kasvinsuojeluaineyhdistelmä. 

Ratio ja Express (+MCPA) on kokeiltu ja teho on ollut kohtuullinen.

Onko Logran -merkkisestä aineesta kokemuksia?

Olisi aika laittaa taas työkalut järjestykseen, jotta keväällä löytää sen mitä tarvitsee. Työkalut kun tuppaavat joskus siirtyilemään ihan itsestään... 

Osaakos kukaan neuvoa mistä saa ostaa sellaisia kunnollisia, yleensä sinisiä seinätauluja, joihin saa kiinni erilaisia koukkuja, joihin voi sitten ripustella työkalujaan.

Biltemat ja Clas Ohlssonit ovat täynnä jos jonkinnäköisiä virityksiä, mutta sellaista kunnollista sinistä seinätaulua ei ole vielä tullut vastaan missään.

Voisihan tuollaisen tietysti itsekin väsätä vesivanerista ja hakata siihen miljoona pientä dyckert-naulaa, mutta metallisesta tulisi vielä askel siistimpään.

Kiitos.

Terve,

miten mittaan yleismittarilla toimiiko traktorin lohkolämmitin oikein, eli onko vastus kunnossa? Mitä lukeman pitää olla, että vastus toimii? 

Ongelmana on, että kun kytken lohkolämmittimen johdon, mitään "sihisevää" tms. ääntä ei kuulu, enkä pysty ulkopuolelta lohkoa päättelemään toimiiko lämmitin lainkaan. Myöskään kulutusmittaria pistorasiaan ei ole, jolla näkisi lohkolämmittimen käyttämän wattimäärän.

Näillä keleillä ei myöskään voi päätellä onko moottori lämmennyt vai ei, kun ei ole oikein pakkastakaan. Traktori hurahtaa käyntiin ongelmitta, toistaiseksi, mutta olisi kiva tietää toimiiko lämmitin varmasti, jos pakkasia vielä joskus tulee.

Täytyisi ostaa hydraulinen vetovarren korkeussäätösylinteri Jontikkaan (6600-sarja) lanaushommia varten.

Onko suosituksia jostakin tarvikemerkistä? Jontikan oma lienee runsaasti kalliimpi.

Sitten vielä sellainen kysymys, että kumpaan vetovarteen tuo kannattaa laittaa? Itse olisin laittamassa sitä vasemmalle puolelle, jolloin lanan keskikarhon puolta saa helposti ylös/alas, mutta toisaalta saman asian ajaa oikean puolen nosto tai lasku. Onko kenelläkään lanaajagurulla tähän mitään neuvoa, vai onko asia aivan sama kummalle puolelle sen laittaa?

Kiitos.

Missä lie vika, kun traktorin lämmityslaite/lämmityskanavat pukkaavat rajusti kosteutta traktorin ikkunoille, vaikka ilmastointi on päällä? Ikkunat menevät siis sisäpuolelta huuruun.

Eikös ilmastointilaitteen periaate juuri ole se, että ilmasta poistetaan kosteutta?

Jos lämmityslaitteen kytkee kokonaan pois (kylmälle) ei kosteutta tule, ja itse ilmastointilaite viilentää tehokkaasti. Heti kun sekaan laittaa lämpöä vetävät hytin ikkunat rajusti huuruun.

Tilanteesta selviää tilapäisesti sillä, että avaa ovet ja ikkunat pariksi minuutiksi ja huudattaa puhallinta täysillä samalla kun lämpötilan säätö on maksimissaan lämpimällä. Tämän jälkeen mennään taas monta tuntia ilman huurua, mutta pysähdyksen jälkeen sama ilmiö toistuu. Aamulla tilanne on vallan mahdoton.

Sitäkin ihmettelen, että minne kondensoitunut vesi menee, kun traktorin alle ei mihinkään tule samanlaista vesilammikkoa kuin autojen alle hetken paikallaan käyttämisen jälkeen. Olisiko kondensiovesiletku jostakin kohtaa tukossa tms.?

Mikä neuvoksi?

Hakutoiminnolla ei juurikaan löytynyt mitään, eli kuten otsikossakin, onko kenelläkään kokemuksia Multivan DiscMasterista?

Millainen peli on ja tuleeko tukoksia helposti, ja onko vaikea säätää jne.?

Ihan ei olla vielä kyntämisestä kokonaan päästy, eli nelisiipisiä Kvernelandin kääntöauroja pitäisi mennä taas pellolle pyörittelemään, jos puinnit saa kunnialla tehtyä.

Kääntöauroissa ei "historiallisista syistä" ole tällä hetkellä kuorijoita. Kyselin paikallisesta Agrimarketista kuorijoiden hintaa, ja lopputulos oli 75 euroa / kpl. Eli koko satsi olisi 8*75 e = 600 euroa. Käytettyjäkin koitin etsiä netistä, mutta eipä tuntunut löytyvän.

Kertokaapas ne jotka vielä kynnätte, että mitä hyötyä/haittaa kuorijoista on todellisuudessa, ja kannattaako niiden hankkiminen, vai vedelläänkö vanhaan malliin ilman?

Sellainen aavistus on, että siementävät rikkaruohot maatuisivat ehkä paremmin puinnin jälkeen kuorijoilla kynnettäessä, toisaalta taas kuorijat saattavat märällä kelillä kerätä paakkuja ja tukkia auroja.

Konehallia pitäisi ryhtyä pykästämään.

Onko kenelläkään vinkkiä mistä löytyisi valmiita piirustuksia (paljonko maksaa?) ja kustannusarvioita konehallin rakentamiseen?

Googlesta löytyy joitakin koko paketin toimittajia haulla "konehalli", mutta jos jollakulla on paremman käden tietoa, niin vinkkejä otetaan kiitollisena vastaan.

Omaa lautaa olisi käytettävissä runsaasti, joten ulkovuoraus tulisi niistä.

Konehallin koko on myös hieman hakusessa. Parikymmentä metriä lienee minimi pituudessa ja kymmenen leveydessä, jos halliin haluaa saada sopimaan yhtään mitään?

Konehallin lattiamateriaalista olikin jo täällä keskustelua aikaisemmassa viestiketjussa. Kai se betonista pitää tehdä.

Mutta jos jollakulla olisi tietoa mistä piirustuksia ja kustannusarvioita löytää niin olisi hieno juttu.