Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: shavia - 24.08.12 - klo:21:23
-
Lehdessä mainittiin populaatiorukiin kylvötiheydeksi 25. elokuuta 180-200 kpl/m2 ja 1. syyskuuta 250-300 kpl/m2.
Onko tämä jotain eteläisten maiden hapatusta, vai kannattaisiko noin harvaan kylvää täällä kauempana sisämaassakin? Huomenna jos kylväisi, niin rittäisi muka 65 kg/ha? Ei olisi järkyttävä siemenkustannus nykyiselläkään viljan hinnalla.
Kuinka tiheään kylvätte, te ammattilaiset?
-
Kylvömäärään vaikuttavat siemenen koko ja itävyys sekä tavoiteltu orastiheys. Syysrukiin tiheystavoite on 400-450 kpl/m2 (120-200 kg/ha) ja hybridirukiin 250-300 kpl/m2 (70-110 kg). http://www.k-maatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/viljelyohjelmat/viljat/Sivut/Ruis.aspx
-
Näinhän se sanoo Kesko, joka haluaa myydä siementä. Ja tätä ohjetta olen totellut.
Mutta siinä Pellervossa saksalaisen jalostajafirman tanskalainen äijä suosittaa kovasti paljon harvempaa. Sanoo, että tavoitteena on 550-600 versoista muodostuvaa tähkää neliölle. Ja siihen muka riittäisi tuo alle parisataa siementä, kun varhain kylvää.
Uskoisko mokomaa?
-
Itse kylvin toissa syksynä alle 70kg:llä per ha ja aivan hyvin onnistui. Eli uskoisin, että jalostajan ohje toimii ja sen mukaan itse ainakin teen kylvöt.
-
Meininki on ehkä tehä ruista ensimmäisen kerran omalla viljelijänuralla, jos viljan puintiaika sen sallii.. Paljonko siementä pitäs käytännössä varata hehtaarille? Riittääkö tuo 200 siementä neliölle muka esim. Reetta-ruista?
Ensi-ruista on ennen viljelty, muttei sitäkään yli 10 vuoteen. Harmi kun itävyys on hävinnyt vanhasta rukiista varastossa.
-
Meininki on ehkä tehä ruista ensimmäisen kerran omalla viljelijänuralla, jos viljan puintiaika sen sallii.. Paljonko siementä pitäs käytännössä varata hehtaarille? Riittääkö tuo 200 siementä neliölle muka esim. Reetta-ruista?
Ensi-ruista on ennen viljelty, muttei sitäkään yli 10 vuoteen. Harmi kun itävyys on hävinnyt vanhasta rukiista varastossa.
Tuo 100-150 kpl/m2 on hybridirukiin ohje, koska hybridi ei tuota satoa, jos se ei pääse tekemään versoja jo syksyllä. Kyllä Reetta hyvin sietää 300 kpl/m2, ja on keväällä vehreämpää ja peittää likaruohoja. Mutta tämä toteamus siis ei koske Pohjanmaata eikä multamaita, jossa lumihome kiusaa, siis täällä etelärannikolla paljaat pakkaselle alttiit savipellot tappavat osat kasvuun lähteneistä.
Eli 170-200 kg/ha on aika hyvä kylvömäärä Reettaa, on pienijyväinen lajike.
Evoloa olen yrittänyt kylvää 70 kg/ha, mutta pitäisi olla tarkkuuskylvökone. Eli epätasaisesti on orastunut joskus.
-SS-
-
Joskus Etelä-Savossa ollessa oli tarkoitus kevätkyntää edellisen kesän viherlannoituskasvusto. Mutta näytti "ihan hyvältä" rukiin alulta. Muißtiinpanojen mukaan seokseen oli dumpattu kaikki siemensäkkien pohjat, mukaanlukien 40 kg/ha ruista. Annettin olla, vähän harvahko mutta kuitenkin aivan asiallinen kasvusto.
-
Meininki on ehkä tehä ruista ensimmäisen kerran omalla viljelijänuralla, jos viljan puintiaika sen sallii.. Paljonko siementä pitäs käytännössä varata hehtaarille? Riittääkö tuo 200 siementä neliölle muka esim. Reetta-ruista?
Ensi-ruista on ennen viljelty, muttei sitäkään yli 10 vuoteen. Harmi kun itävyys on hävinnyt vanhasta rukiista varastossa.
Tuo 100-150 kpl/m2 on hybridirukiin ohje, koska hybridi ei tuota satoa, jos se ei pääse tekemään versoja jo syksyllä. Kyllä Reetta hyvin sietää 300 kpl/m2, ja on keväällä vehreämpää ja peittää likaruohoja. Mutta tämä toteamus siis ei koske Pohjanmaata eikä multamaita, jossa lumihome kiusaa, siis täällä etelärannikolla paljaat pakkaselle alttiit savipellot tappavat osat kasvuun lähteneistä.
Multamaita ja ruis? Ei ruis menesty/talvehdi lainkaan aidolla multamaalla, mikähän tässä oli pointti, vai tarkoititko rm tyypin maita? Ei se kylvömäärä ole niin tarkka, mutta liian aikaisin sitä ei saa kylvää, muuten pääsee liian reheväksi talvea vasten. Ja aivan pintaan. Loppu onkin enää tuurista kiinni... Rukiin hinta on pudonnu olemattomaksi, saa siitä palkkion+kasvupeitteen.
-
Ihan sama miten nekin sinne roiskii, aina tulee vähintään viisi tonnia (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-happy-smileys-317.gif)
-
Meininki on ehkä tehä ruista ensimmäisen kerran omalla viljelijänuralla, jos viljan puintiaika sen sallii.. Paljonko siementä pitäs käytännössä varata hehtaarille? Riittääkö tuo 200 siementä neliölle muka esim. Reetta-ruista?
Ensi-ruista on ennen viljelty, muttei sitäkään yli 10 vuoteen. Harmi kun itävyys on hävinnyt vanhasta rukiista varastossa.
Turhaan harmittelet vanhan lajikkeen perään. Uudet lajikkeet on ihan eri planeetalta. Ainakaan täällä
hälläpyörän maisemissa ei kannata kiirehtiä kylvölle elokuussa. Ehtii pianaikaa kasvaa liikaa(lumihomevaara)
ja sitten kahukärpäset riesana jos kovin pitää lämmintä.
-
Joo rukiinviljely alkoi avautua uudelleen ihan toimivana mahdollisuutena kun unohti sen vanhan kansan ja muiden hermoanttien kannustuksen kylvää jo Laurin päivän jälkeen ja viimeistään Perttelin päivänä.
Eli 10.8. - 24.8 . Voin vakuuttaa, ettei toimi hyvin tavanomaisella rukiilla, ainakaan näin etelässä. Kuukautta myöhemmin, niin alkaa toimia.
Siksi tuo hybridi tuntuu niin vaivalloiselta; syysruiskutuksia ja Sluxxia parhaaseen puintiaikaan eikä siltikään tuplasato verrattuna kylvä-ja-unohda populaatiorukiiseen ole varma.
-SS-
-
Turhaan harmittelet vanhan lajikkeen perään. Uudet lajikkeet on ihan eri planeetalta.
Lajikkeen säilyttämistä tarkotin, ei oo tarkotus Ensiä tehä hehtaarikaupalla. En tiiä sitten, mitä hyötyä sen säilyttämisestä lopulta olis ollu.
Mutta laittasko vaikka sitä Reetta-ruista, hybridit kuulostaa liian erikoiselta ja taitaa olla kalliimpi siemenkustannus.
-
Turhaan harmittelet vanhan lajikkeen perään. Uudet lajikkeet on ihan eri planeetalta.
Lajikkeen säilyttämistä tarkotin, ei oo tarkotus Ensiä tehä hehtaarikaupalla. En tiiä sitten, mitä hyötyä sen säilyttämisestä lopulta olis ollu.
Mutta laittasko vaikka sitä Reetta-ruista, hybridit kuulostaa liian erikoiselta ja taitaa olla kalliimpi siemenkustannus.
Ruislajike nyt ei kauan pysy samana, jos edes 5 km päässä on toinen ruispelto.
Reetta on todella kenttäkelpoinen ja helppohoitoinen. Vuonna 2013 siitä tuli niukahko sato, mutta useimmilla muilla ei tullut mitään. Muina vuosina se on ollut tasainen suorittaja, 5 tonnin kahden puolen, eikä kyse ole ns. voimaperäisesti viljellystä viljasta. Nyt tänä vuonna on SU Allawi hybidiä, viljeltynä tavanomaisen tekniikalla, olisiko kolme tonnia tulossa. Eli hybridiltä menee sille ominainen sadontuottokyky, jos kylvöaika myöhästyy.
Jos niitä 6-7 tonnin koekenttäsatoja olet miettimässä hybridistä, niin on otettava aivan toinen näkökanta rukiinviljelyyn, se huippusato on tekemällä tehtävä prikulleen ohjeiden mukaan, harva tasainen oras, aikaisin jo elokuun puolivälin jälkeen, etanat on torjuttava sirotteella, kahukärpäsen ruiskutusohjelmat elo-syyskuun vaihteeseen ja lisäravinteet lisättävä syysruiskutuksin, talvituhoaineet ovat pakolliset, syksyn typpitaso 30 kg mineraalilannoitusta ei riitä, eli kunnon karjanlanta- tai herneviherlannoituspaukku alle, pH vaatimus on korkea, keväällä aikainen lannoitus, eikä sitä kasitonnaria tule ilman kasitonnarin ravinteita ja kasvustoruiskutuksia, se on muistettava.
Rikkaruohoja ei saa unohtaa, koska hybridiruis onnistuessaan on kuin ohraa, siinä juola, saunakukka, orvokki ja luoho juhlii.
Eli jos haluat helppohoitoisen rukiin, josta tulee aika vähällä panostuksella kolme-neljä tonnia, Riihi, Anna, Elvi, ym. ovat siihen sopivat. Liikaa ei saa lannoittaa, ja korrenvahvistajissa on oltava varovainen. Puimurilta ja puimamieheltä vaatii hieman tarkkaavaisuutta. Kyntömieheltä hyviä hermoja. Tehoviljelijät epäonnistuvat noiden kanssa.
Reetta on erittäin lähellä näitä uudempia populaatiorukiita, mutta se tuottaa satoa noin tonnin enempi, ja on vähäsen lujakortisempikin. Sillä pääsee jo rukiin tehoviljelynkin makuun, mutta lako-ohjelman on oltava kolmeosainen, jos ei halua kuuden tonnin nahkalakoa puida. On muistettava, että luomuviljelyssäkin Reetta on tuottanut vähintään neljän tonnin satoja, liikalannoitusta ja liian aikaisin kylvöä kun välttää, niin kyseinen lajike tuottaa sen sadon itsekseen. Jos Reetasta jotakin negatiivista keksisi sanoa, se on semmoinen kynnönkiusaaja, eli turhan runsaan pahnan tuottaja edullisena vuotena, vaikea sitä saada mihinkään muuten kuin polttamalla.
-SS-
-
Ruis ois tosiaan mietinnässä, nyt on vieläpä vln ja sänkikesantopellot odottamassa,mitä niihin kylvän. Hybridi toki kiinnostaa, mutta kallista sen siemen on, dankowskie agat olisi mielenkiintoinen populaatiouutuus,josko sen siementä jo sais syksyn kylvöille.
-
Ruis ois tosiaan mietinnässä, nyt on vieläpä vln ja sänkikesantopellot odottamassa,mitä niihin kylvän. Hybridi toki kiinnostaa, mutta kallista sen siemen on, dankowskie agat olisi mielenkiintoinen populaatiouutuus,josko sen siementä jo sais syksyn kylvöille.
Minä en usko puolalaisiin tai saksalaisiin populaatiolajikkeisiin. Kun se leveyspiirin mukainen talvi kuitenkin tulee niin jälki on sitten sen näköistä. Mieluummin sitten syysvehnää, sekin menestyy kasitonnarin arvoisesti jos nämä amilon perilliset menestyvät.
-SS-
-
Turhaan harmittelet vanhan lajikkeen perään. Uudet lajikkeet on ihan eri planeetalta.
Lajikkeen säilyttämistä tarkotin, ei oo tarkotus Ensiä tehä hehtaarikaupalla. En tiiä sitten, mitä hyötyä sen säilyttämisestä lopulta olis ollu.
Mutta laittasko vaikka sitä Reetta-ruista, hybridit kuulostaa liian erikoiselta ja taitaa olla kalliimpi siemenkustannus.
Jos Reetasta jotakin negatiivista keksisi sanoa, se on semmoinen kynnönkiusaaja, eli turhan runsaan pahnan tuottaja edullisena vuotena, vaikea sitä saada mihinkään muuten kuin polttamalla.
-SS-
Rukiin sänget pitää ajaa hyvissä ajoin rikki jollain pyörivällä tms ennen kyntöä. Oljet kun saa hetkeksi maakosketukseen jne niin ei ne kyntöä haittaa. Tietysti jos kyseessä on ruis- ruis kierto mitä SS kai harrastaa, niin sitten on vaan väkisi kynnettävä ja potkittava ojaksia.
-
Turhaan harmittelet vanhan lajikkeen perään. Uudet lajikkeet on ihan eri planeetalta.
Lajikkeen säilyttämistä tarkotin, ei oo tarkotus Ensiä tehä hehtaarikaupalla. En tiiä sitten, mitä hyötyä sen säilyttämisestä lopulta olis ollu.
Mutta laittasko vaikka sitä Reetta-ruista, hybridit kuulostaa liian erikoiselta ja taitaa olla kalliimpi siemenkustannus.
Jos Reetasta jotakin negatiivista keksisi sanoa, se on semmoinen kynnönkiusaaja, eli turhan runsaan pahnan tuottaja edullisena vuotena, vaikea sitä saada mihinkään muuten kuin polttamalla.
-SS-
Rukiin sänget pitää ajaa hyvissä ajoin rikki jollain pyörivällä tms ennen kyntöä. Oljet kun saa hetkeksi maakosketukseen jne niin ei ne kyntöä haittaa. Tietysti jos kyseessä on ruis- ruis kierto mitä SS kai harrastaa, niin sitten on vaan väkisi kynnettävä ja potkittava ojaksia.
Jeps, ei viime vuonnakaan kerinnyt ohransänget vaihtoon, kun vasta syyskuun puolivälissä sai puiduksi. Ja oli niin kovaa ja kokkareista, että jätin sikseen sen kynnöksen. Jos olisi kerinyt olemaan kuukauden ja pari sadetta välissä, nin olisi murentunut itsekseen. Tuoreena kynnöksenä aivan liian sitkeää. Eli ruismaa meni jatkokylvöön juuri sen takia.
Ruismaata pitää yrittää varjella syyskylvöön, menee kerta-ajolla hienoksi.
-SS-
-
Eihän siinä rukiin kynnössä mitään ongelmaa ole jos...
1. silppuri toimii
2. ei tule pysähdeltyä suotta (pahnat tasaisesti)
3. kerkiää ajaa lyhyeen sänkeen (ts. jää lyhyt sänki joka ei tartu ja aikaa on ajaa sen verran hitaasti että silppuri tahi muu kohta puimurista ei vedä oljista tukkoon.)
Yleensä nuo kaikki ei aina täyty.
Tosin, tänä vuonna tekisi mieleni väittää että kun toukokuun loppu ja kesäkuun alku olivat varsin kuivia niin ruis on nyt noin puolet lyhyempi kuin kahtena viimevuonna....
...en tiedä mitä tekee sadolle mutta veikkaan että pirun paljon miellyttävämpi puida, jos vielä pysyy pystyssä näin.
-
Evolo-ruista sais tilattua kaupasta ja Reetan simentä myös. On se aika iso siemenkustannus tuolla Evololla ja isohko ala tulis säkillisellä.. Kyllä ne suosittaa laittamaan populaatioruista jonkun 170 kg/ha. Ehkä otan Reetan siementä ja kylyvän suurimman osan suositellulla tiheyellä ja pienen kaistan puolet harvempaan kokeeks..
-
Evolo-ruista sais tilattua kaupasta ja Reetan simentä myös. On se aika iso siemenkustannus tuolla Evololla ja isohko ala tulis säkillisellä.. Kyllä ne suosittaa laittamaan populaatioruista jonkun 170 kg/ha. Ehkä otan Reetan siementä ja kylyvän suurimman osan suositellulla tiheyellä ja pienen kaistan puolet harvempaan kokeeks..
Joo Reetta ei ole millänsäkään liika tiheästä kylvöstä, aina parempi vaan. Hybridillä tiheä kylvö vie sadontuottokyvyn, sehän on hybridiviljelijöiden ensimmäinen huoneentaulu, harva kylvö. Harva Reetan kylvö kuitenkin tuntuu jäävän harvaksi keväälläkin. Mutta ei lakoonnu niin helposti, ja tulee siittä satoa silleenkin.
Jos olet ensimmäistä kertaa ruista kokeilemassa, voit uskaltaa mielestäni hyvinkin aloittaa hybridillä ja kauhistua sitten seuraavana syksynä, että mihin nämä kaikki saa mahdutetuksi, kun tulee niin paljon kärryllisiä kuin kauroja konsanaan ! Paatunut rukiinviljelijä ei tahdo osata vaihtaa sitä populaatiorukiin viljelyn "laiskaa" tyyliä viiden syysruiskutuksen ja loppukesän kylvön etanasirotteisiin.
Kunhan seuraat hybridirukiin ohjeita kirjaimellisesti, voit päästä vaikka satokisan kärkeen ensikertalaisena.
-SS-
-
Dankowskie Agat ja Livado, niistä tarjouspyynnöt kaupoille, nyt vaan pitäis ratkaista, että tavallista vai hybridiä. Reettaa ei viitti kylvää, sitä kun kuitenkin on kaikilla muilla, pitäähän jotain uuttakin kokeilla. Mut tuossa hybridissä tosiaan pelottaa, jos meneekin piäleen.
-
Performer-ruista sais selevästi edullisemmin kun Evoloo. Taitaa populaatioruis pärjätä hybridille omalla siemenellä viljeltynä, mahollisesti pienempi satotaso kompensoituu edullisena siemenkustannuksena ja riski on pienempi jos ei onnistukkaan. Ensimmäisenä vuonna tosin pakko hommata ostosiementä..
-
Reetta talvehti niinhyvin, että on nyt jo nurin.
-
Montakos säädekertaa tollaselle populistirukihille tulis ajaa? 2-3?
Joko syysohraa tai sitten karvalakkiruista.
-
1-2... tai no, jos sen kokonaan haluaa olevan pystyssä niin varmaan 5... mutta joku raja kuitenkin.
Tänä vuonna oli suunnitelmissa 2, mutta kun oli niiiiin kuivaa niin en suotta lähtenyt, mittaa on jotain puolet siitä mitä edellisinä vuosina... (lähinnä CCC linjalla menty, broadway viimevuonna lisänä, mittaa ollut sen 1,8-1,9m aina reetalla. Nyt kun oli tuo kuukauden kuiva jakso niin ollaan alle metrissä, luulisin, eikä se nyt enään hirveästi pituutta kasva tässä vaiheessa...)
-
Montakos säädekertaa tollaselle populistirukihille tulis ajaa? 2-3?
Joko syysohraa tai sitten karvalakkiruista.
Populaatiorukiissa kasvunsäädekäsittely on vähän kaksipiippuinen juttu. Siitä ei vaan määräänsä enempää saa satoa ulos, vaihtoehtoina nahkalako tai sitten tapettu liialla kasvunsääteellä. Molemmissa tapauksissa menee panokset hukkaan ja laatu kärsii. Populaatiorukiin ylilannoitus ja sitten kasvunsääteidne kanssa pelailu on vähän niin kuin kovassa mahataudissa yrittäisi jääliukasta rinnettä kumiteräsaappailla kiivetä. Joskus onnistuu, mutta useimmiten seuraus on nolo katastrofi, jos ja kun lipsahtaa.
Mutta voihan sitä yrittää rapsityyliin kerran viikossa kylvöstä eteenpäin doupata. Minä olen jo sen verran nähnyt, etten viitsi. Parempi viljelytulos näyttäisi tulevan kohtuullisella ravinnepanostuksella, turhien kasvinsuojelukäyntien karsimisella, fosfori ja kali vähintään tarpeen mukainen ja hiukan naftisti typpeä. Niin kasvaa tukevampaa kortta valmiiksi jo senkin ansiosta.
Hybridistä tietty saa narkomaaniksi opettamalla niitä kasitonnareita.
-SS-
-
Montakos säädekertaa tollaselle populistirukihille tulis ajaa? 2-3?
Joko syysohraa tai sitten karvalakkiruista.
Populaatiorukiissa kasvunsäädekäsittely on vähän kaksipiippuinen juttu. Siitä ei vaan määräänsä enempää saa satoa ulos, vaihtoehtoina nahkalako tai sitten tapettu liialla kasvunsääteellä. Molemmissa tapauksissa menee panokset hukkaan ja laatu kärsii. Populaatiorukiin ylilannoitus ja sitten kasvunsääteidne kanssa pelailu on vähän niin kuin kovassa mahataudissa yrittäisi jääliukasta rinnettä kumiteräsaappailla kiivetä. Joskus onnistuu, mutta useimmiten seuraus on nolo katastrofi, jos ja kun lipsahtaa.
Mutta voihan sitä yrittää rapsityyliin kerran viikossa kylvöstä eteenpäin doupata. Minä olen jo sen verran nähnyt, etten viitsi. Parempi viljelytulos näyttäisi tulevan kohtuullisella ravinnepanostuksella, turhien kasvinsuojelukäyntien karsimisella, fosfori ja kali vähintään tarpeen mukainen ja hiukan naftisti typpeä. Niin kasvaa tukevampaa kortta valmiiksi jo senkin ansiosta.
Hybridistä tietty saa narkomaaniksi opettamalla niitä kasitonnareita.
-SS-
Eli syksyllä kunnolla tehopötköä ja keväällä, jos on jäljellä, hienovarainen salpietarointi?
-
Montakos säädekertaa tollaselle populistirukihille tulis ajaa? 2-3?
Joko syysohraa tai sitten karvalakkiruista.
Populaatiorukiissa kasvunsäädekäsittely on vähän kaksipiippuinen juttu. Siitä ei vaan määräänsä enempää saa satoa ulos, vaihtoehtoina nahkalako tai sitten tapettu liialla kasvunsääteellä. Molemmissa tapauksissa menee panokset hukkaan ja laatu kärsii. Populaatiorukiin ylilannoitus ja sitten kasvunsääteidne kanssa pelailu on vähän niin kuin kovassa mahataudissa yrittäisi jääliukasta rinnettä kumiteräsaappailla kiivetä. Joskus onnistuu, mutta useimmiten seuraus on nolo katastrofi, jos ja kun lipsahtaa.
Mutta voihan sitä yrittää rapsityyliin kerran viikossa kylvöstä eteenpäin doupata. Minä olen jo sen verran nähnyt, etten viitsi. Parempi viljelytulos näyttäisi tulevan kohtuullisella ravinnepanostuksella, turhien kasvinsuojelukäyntien karsimisella, fosfori ja kali vähintään tarpeen mukainen ja hiukan naftisti typpeä. Niin kasvaa tukevampaa kortta valmiiksi jo senkin ansiosta.
Hybridistä tietty saa narkomaaniksi opettamalla niitä kasitonnareita.
-SS-
Eli syksyllä kunnolla tehopötköä ja keväällä, jos on jäljellä, hienovarainen salpietarointi?
Luomuilijat ottaa nelitonnareita pelkällä syksyn lantapaukulla. Jokainen satakiloa , jonka todennäköisesti häviät luomukollegallesi ruiskuttelemalla, kokokesän puisuttelemalla, keinolannoittamalla ja lakouttamalla, on todella iso lovi poissa kukkarostasi.
Mieti se näin, niin alkaa homma avautua vähän.
-SS-
-
Tekis mieli hybridiä koittaa, mut on niin riivatun kallista se siemen.
-
Tekis mieli hybridiä koittaa, mut on niin riivatun kallista se siemen.
Ei siinä hehtaarikustannuksessa ihan hirmuista eroa sertisiemeneen oo.
-
Montakos säädekertaa tollaselle populistirukihille tulis ajaa? 2-3?
Joko syysohraa tai sitten karvalakkiruista.
Populaatiorukiissa kasvunsäädekäsittely on vähän kaksipiippuinen juttu. Siitä ei vaan määräänsä enempää saa satoa ulos, vaihtoehtoina nahkalako tai sitten tapettu liialla kasvunsääteellä. Molemmissa tapauksissa menee panokset hukkaan ja laatu kärsii. Populaatiorukiin ylilannoitus ja sitten kasvunsääteidne kanssa pelailu on vähän niin kuin kovassa mahataudissa yrittäisi jääliukasta rinnettä kumiteräsaappailla kiivetä. Joskus onnistuu, mutta useimmiten seuraus on nolo katastrofi, jos ja kun lipsahtaa.
Mutta voihan sitä yrittää rapsityyliin kerran viikossa kylvöstä eteenpäin doupata. Minä olen jo sen verran nähnyt, etten viitsi. Parempi viljelytulos näyttäisi tulevan kohtuullisella ravinnepanostuksella, turhien kasvinsuojelukäyntien karsimisella, fosfori ja kali vähintään tarpeen mukainen ja hiukan naftisti typpeä. Niin kasvaa tukevampaa kortta valmiiksi jo senkin ansiosta.
Hybridistä tietty saa narkomaaniksi opettamalla niitä kasitonnareita.
-SS-
Eli syksyllä kunnolla tehopötköä ja keväällä, jos on jäljellä, hienovarainen salpietarointi?
Luomuilijat ottaa nelitonnareita pelkällä syksyn lantapaukulla. Jokainen satakiloa , jonka todennäköisesti häviät luomukollegallesi ruiskuttelemalla, kokokesän puisuttelemalla, keinolannoittamalla ja lakouttamalla, on todella iso lovi poissa kukkarostasi.
Mieti se näin, niin alkaa homma avautua vähän.
-SS-
Kyllä, biologinen typensidonta ja mykoritsat rizobiumeineen, siinä avain kemiattomien jättisatojen onnelaan.
-
Reetan hinta oli tullut vajaa sata euroa alaspäin ja on jo kilpailukykyinen syysrapsin siementen kanssa. Satovarmuus (?) puoltaisi ruista.
-
Reetan hinta oli tullut vajaa sata euroa alaspäin ja on jo kilpailukykyinen syysrapsin siementen kanssa. Satovarmuus (?) puoltaisi ruista.
Kyllä noita seinääpäin juoksemisia on kivampi lukea.
Syyssavikkaa vaan.
-
Reetan hinta oli tullut vajaa sata euroa alaspäin ja on jo kilpailukykyinen syysrapsin siementen kanssa. Satovarmuus (?) puoltaisi ruista.
Naapurin rypsiä, mun tulevan rapsipellon vieressä, kävin äsken kattomassa kun siellä ruiskuttelin viljaa. Olihan se karun näköistä. Pitääköhän tosiaan tilata ruista, ettei mee kesantovuosi hukkaan. Turvemaata, joten syysvehnä ei tuu kuuloonkaan. Tai sitten ruisvehnää... Muutenkin näyttää pahalta kesän kylvöjen suhteen, pelto todella märkä vaikka salaojat huuhdeltu viikko sitten, lisää vettä on vain luvassa päivästä toiseen.
Ei tarttis juosta seinään :p Kuten eräs Agron savikkaa viljelevä nimimerkki viime viikolla sanoi, lotostakin voittaa helpommin kuin syysrapsilla turvemaalla. Maata en epäile, mutta loppuu ehkä päivät kesken tältä kesältä kun kunnostustoimet viivästyy kokoajan. Ruis ei oo koskaan onnistunut, jos nyt? Aina sellaista haippua, josta 3 tn/ha maksimissaan. Iso ero kevätviljoihin, mutta jos hybridiä...
Jossain vaiheessa pitää päättää mitä tekee, sateiden jatkuessa päätös kyllä helpottuu. Vaikka syysrapsin siemenet onkin jo kaupalla :p
-
Reetan hinta oli tullut vajaa sata euroa alaspäin ja on jo kilpailukykyinen syysrapsin siementen kanssa. Satovarmuus (?) puoltaisi ruista.
Kyllä noita seinääpäin juoksemisia on kivampi lukea.
Syyssavikkaa vaan.
Mä laitan. Se parhaite nauraa joka syysrypsiä kylväessä nauraa (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-cool-smileys-1038.gif)
-
Reetan hinta oli tullut vajaa sata euroa alaspäin ja on jo kilpailukykyinen syysrapsin siementen kanssa. Satovarmuus (?) puoltaisi ruista.
Kyllä noita seinääpäin juoksemisia on kivampi lukea.
Syyssavikkaa vaan.
Mä laitan. Se parhaite nauraa joka syysrypsiä kylväessä nauraa (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-cool-smileys-1038.gif)
Minä myös. Jos ei talvehdi, keväällä ohraa, onpahan paremmin ravinteet tallessa (kerääjäkasvi). Jos talvehtii, on hyvänhintaista tavaraa myytäväksi.
Rukiin hinta on niin heikko, että elintarvike-/puhdaskaura tai mallasohra sekä tietysti rypsi näin luomuina peittoavat rukiin helposti.
-
Reetan hinta oli tullut vajaa sata euroa alaspäin ja on jo kilpailukykyinen syysrapsin siementen kanssa. Satovarmuus (?) puoltaisi ruista.
Kyllä noita seinääpäin juoksemisia on kivampi lukea.
Syyssavikkaa vaan.
Mä laitan. Se parhaite nauraa joka syysrypsiä kylväessä nauraa (http://www.easyfreesmileys.com/smileys/free-cool-smileys-1038.gif)
Minä myös. Jos ei talvehdi, keväällä ohraa, onpahan paremmin ravinteet tallessa (kerääjäkasvi). Jos talvehtii, on hyvänhintaista tavaraa myytäväksi.
Rukiin hinta on niin heikko, että elintarvike-/puhdaskaura tai mallasohra sekä tietysti rypsi näin luomuina peittoavat rukiin helposti.
Luomuruis taitaa olla ainoa joka onnistuu luomussa.
Mallasohra vaatii niin ankaran lajittelun et moni ei viitti sihen ryhtyä ja kaurakaan ei elintarvikkeeks kelpaa ilman huolellista kunnostusta.
-
Ruis ois tosiaan mietinnässä, nyt on vieläpä vln ja sänkikesantopellot odottamassa,mitä niihin kylvän. Hybridi toki kiinnostaa, mutta kallista sen siemen on, dankowskie agat olisi mielenkiintoinen populaatiouutuus,josko sen siementä jo sais syksyn kylvöille.
Minä en usko puolalaisiin tai saksalaisiin populaatiolajikkeisiin. Kun se leveyspiirin mukainen talvi kuitenkin tulee niin jälki on sitten sen näköistä. Mieluummin sitten syysvehnää, sekin menestyy kasitonnarin arvoisesti jos nämä amilon perilliset menestyvät.
-SS-
Tuo Dankowskie Agat vois olla mielenkiintonen, koetuloksissa satoisampi kun Reetta ja pikkusen pienempi lakoprosentti, mutta kestääkö se sitten käytännössä näitä sisä-Suomen olosuhteita..
Eihän se hybridin hehtaarikustannus just sen isompi oo, mutta itelle tuntuu liian isolta alalta se mihin säkillinen riittää.. Itellä ei kokemusta rukkiin puinnista, mutta ennen se on kuulemma ollu aika takkuamista. Kai nämä nykyiset lajikkeet on siinä suhteessa parempia ja vanha MF-puimuri ja pitkä ruis ei varmaan oo ollu paras mahollinen yhistelmä..
-
Ruis ois tosiaan mietinnässä, nyt on vieläpä vln ja sänkikesantopellot odottamassa,mitä niihin kylvän. Hybridi toki kiinnostaa, mutta kallista sen siemen on, dankowskie agat olisi mielenkiintoinen populaatiouutuus,josko sen siementä jo sais syksyn kylvöille.
Minä en usko puolalaisiin tai saksalaisiin populaatiolajikkeisiin. Kun se leveyspiirin mukainen talvi kuitenkin tulee niin jälki on sitten sen näköistä. Mieluummin sitten syysvehnää, sekin menestyy kasitonnarin arvoisesti jos nämä amilon perilliset menestyvät.
-SS-
Tuo Dankowskie Agat vois olla mielenkiintonen, koetuloksissa satoisampi kun Reetta ja pikkusen pienempi lakoprosentti, mutta kestääkö se sitten käytännössä näitä sisä-Suomen olosuhteita..
Eihän se hybridin hehtaarikustannus just sen isompi oo, mutta itelle tuntuu liian isolta alalta se mihin säkillinen riittää.. Itellä ei kokemusta rukkiin puinnista, mutta ennen se on kuulemma ollu aika takkuamista. Kai nämä nykyiset lajikkeet on siinä suhteessa parempia ja vanha MF-puimuri ja pitkä ruis ei varmaan oo ollu paras mahollinen yhistelmä..
Eikös hybridit ole selvästi lyhyempiä kuin tavalliset? No sen näkee sitten vuoden kuluttua omilla pelloilla, kun laitoin säkillisen KWS Livadoa tilaukseen, ihanan kallista joo.....
-
Ruis ois tosiaan mietinnässä, nyt on vieläpä vln ja sänkikesantopellot odottamassa,mitä niihin kylvän. Hybridi toki kiinnostaa, mutta kallista sen siemen on, dankowskie agat olisi mielenkiintoinen populaatiouutuus,josko sen siementä jo sais syksyn kylvöille.
Minä en usko puolalaisiin tai saksalaisiin populaatiolajikkeisiin. Kun se leveyspiirin mukainen talvi kuitenkin tulee niin jälki on sitten sen näköistä. Mieluummin sitten syysvehnää, sekin menestyy kasitonnarin arvoisesti jos nämä amilon perilliset menestyvät.
-SS-
Tuo Dankowskie Agat vois olla mielenkiintonen, koetuloksissa satoisampi kun Reetta ja pikkusen pienempi lakoprosentti, mutta kestääkö se sitten käytännössä näitä sisä-Suomen olosuhteita..
Eihän se hybridin hehtaarikustannus just sen isompi oo, mutta itelle tuntuu liian isolta alalta se mihin säkillinen riittää.. Itellä ei kokemusta rukkiin puinnista, mutta ennen se on kuulemma ollu aika takkuamista. Kai nämä nykyiset lajikkeet on siinä suhteessa parempia ja vanha MF-puimuri ja pitkä ruis ei varmaan oo ollu paras mahollinen yhistelmä..
Eikös hybridit ole selvästi lyhyempiä kuin tavalliset? No sen näkee sitten vuoden kuluttua omilla pelloilla, kun laitoin säkillisen KWS Livadoa tilaukseen, ihanan kallista joo.....
Esimerkiksi Evolo on lähes samanpituista kuin Elmeri ohra, ja satokin tonneissa aika sama, jos on hyvä vuodenkasvu. Jotenkin vaan se esimerkiksi Evolo ei aina joka vuosi nouse täyteen voimaansa, on mukavampi ottaa kohtuusato populaatiorukiista minipanostuksilla kuin palvoa sitä hybridiruismaata syksyn muutenkin kiireisistä puintiajoista lähtien. Jos lähtee kesannoista sitä hybriidiä, niin ei silloin hybridistä tule edes todennäköisesti kahden populaatiovuoden vertaa edes. Jos taas on tusinan verran joutilaita renkejä talossa, ne varmaan ehtivät kylvöhommiin parhaaseen puintiaikaan, ja itse ajelee mega giga maniac puimurilla siellä valmiissa viljahalmeessa.
-SS-
-
Reetan hinta oli tullut vajaa sata euroa alaspäin ja on jo kilpailukykyinen syysrapsin siementen kanssa. Satovarmuus (?) puoltaisi ruista.
Naapurin rypsiä, mun tulevan rapsipellon vieressä, kävin äsken kattomassa kun siellä ruiskuttelin viljaa. Olihan se karun näköistä. Pitääköhän tosiaan tilata ruista, ettei mee kesantovuosi hukkaan. Turvemaata, joten syysvehnä ei tuu kuuloonkaan. Tai sitten ruisvehnää... Muutenkin näyttää pahalta kesän kylvöjen suhteen, pelto todella märkä vaikka salaojat huuhdeltu viikko sitten, lisää vettä on vain luvassa päivästä toiseen.
Ei tarttis juosta seinään :p Kuten eräs Agron savikkaa viljelevä nimimerkki viime viikolla sanoi, lotostakin voittaa helpommin kuin syysrapsilla turvemaalla. Maata en epäile, mutta loppuu ehkä päivät kesken tältä kesältä kun kunnostustoimet viivästyy kokoajan. Ruis ei oo koskaan onnistunut, jos nyt? Aina sellaista haippua, josta 3 tn/ha maksimissaan. Iso ero kevätviljoihin, mutta jos hybridiä...
Jossain vaiheessa pitää päättää mitä tekee, sateiden jatkuessa päätös kyllä helpottuu. Vaikka syysrapsin siemenet onkin jo kaupalla :p
En tiedä mitä tekisi. Jos meinaa syysrapsia laittaa, niin kyntöhommat täytyisi aloittaa kohtapuoleen. Kyselen Okrassa vähän tarjouksia, sekin hiukan ratkaisee, jos tulee näyttelystä jotain spesiaalihintoja. Mulla olisi nyt hyvä lohko jopa pellonpiennartilaisuuden järkkäämiseen... Josko saisi jotain tukea asiaan.... ;D
-
Joo, Peltosiemeneltä ruista 425e alv 0%. On jopa ylivuotista varastoa, olin aivan yllättynyt, mutta selitys on kuulemma siinä, että jos ruista menee, niin ihmiset ostavat hybridilajikkeita, nämä populaatiojutut ei nyt vedä.
Laskin, että 76e siemenkustannus hehtaarille, mielestäni tämä ei ole paha hinta, kun se syysrapsi oli 87,5e. On tässä vähän miettimistä....
-
En miettisi kahta kertaa jos vaihtoehtoina ovat aikaisin kylvettävissä oleva vaikka hybridiruiskin, ja syysöljykasvi. Syysöljykasvi vaatii syksyllä rukiiseen verrattuna tuplan apulantapanoksenkin, jos meinaa huippusatoa tavoitella.
-SS-
-
Hybridirukiilla näyttäisi olevan lähes 2 kk pituinen kylvöikkuna !
Tämä maantien reunassa ollut viemärikaivanto kylvettiin ämpäristä
loka-marraskuun vaihteessa (!) , ja sekoitettiin aivan märkään
kuraan Muko kultivaattorilla. Nyt paikassa on ylitiheä lakoontumaan
alkava kasvusto, mutta eipä ole heinäkuun kolmannen viikon
minuuttipeliä tarvinnut harrastaa.
(http://www.viistonninen.com/muut/SU_Allawi_070716A.jpg)
-SS-
-
Uskallatko kokeilla tuota isommalle alalle?
-
Ei kukaan ole kokeillut tehdä sekakasvustoa populaatio- ja hybridirukiista. Hybridi toisi satopotentiaalia ja ryhtiä kasvustoon; populus puolestaan viljelyvarmuutta mahdollisuuden kylvää TOSIlla. Kasvukausissa on lopulta aika pienet erot.
-
Ei kukaan ole kokeillut tehdä sekakasvustoa populaatio- ja hybridirukiista. Hybridi toisi satopotentiaalia ja ryhtiä kasvustoon; populus puolestaan viljelyvarmuutta mahdollisuuden kylvää TOSIlla. Kasvukausissa on lopulta aika pienet erot.
Miksi ei olisi kokeillut, jospa vaikka tietämättään ?
Tuossa SU Allawi erä DE-014-507508 M hybridiruis oli vakuustodistuksen mukaan
90% SU -Allawi hybridiä ja 10% Dukato-nimistä populaatioruista. Edelleen, esimerkiksi
Myytäväsä Evolossa on tyypillisesti 90% Evoloa ja 10% Visello-ruista varmistamassa pölytystä.
Ne yhtenä vuotena näkyivätkin semmoisena harvaksellaan pitkänä huisuna siinä joukossa.
Myös jotkut suosittelevat kylvämään päisteet populaatiorukiilla pölytyksen varmistamiseksi.
Nämä lajikkeet siis, joissa se Pollenplus -vai mikä sen nyt oli- geeni ei toimi kunnolla, tarvitsevat
populaatiorukiista vahvistuksen. Muissa ei liene hyötyä.
-SS-
-
Uskallatko kokeilla tuota isommalle alalle?
No ei, rahat loppuisivat, ja milläs sitten öhtiäismyrkkyjä rapsille ostaisi, siis koska
tuossa raidassahan meni varmaan 400 kg/ha siementä, jota kuuluisi käyttää vain 75 kg/ha !
Siis ei paljon jälkikasvu osannut vakalla kylvää, mutta ei jaksanut vanha mennä
saappaitaan kurastamaan, eli kiristelin siinä hampaitani ja hymyilin menetyksen
tuskaa sisuksia repien, et hyvä vaan, että meni riittävästi, ja että puoli suursäkkiä
sentään riitti tuohon tienreunaan...
-SS-
-
Ei kukaan ole kokeillut tehdä sekakasvustoa populaatio- ja hybridirukiista? Hybridi toisi satopotentiaalia ja ryhtiä kasvustoon; populus puolestaan viljelyvarmuutta mahdollisuuden kylvää TOSIlla. Kasvukausissa on lopulta aika pienet erot.
Miksi ei olisi kokeillut, jospa vaikka tietämättään ?
Tuossa SU Allawi erä DE-014-507508 M hybridiruis oli vakuustodistuksen mukaan
90% SU -Allawi hybridiä ja 10% Dukato-nimistä populaatioruista. Edelleen, esimerkiksi
Myytäväsä Evolossa on tyypillisesti 90% Evoloa ja 10% Visello-ruista varmistamassa pölytystä.
Ne yhtenä vuotena näkyivätkin semmoisena harvaksellaan pitkänä huisuna siinä joukossa.
Myös jotkut suosittelevat kylvämään päisteet populaatiorukiilla pölytyksen varmistamiseksi.
Nämä lajikkeet siis, joissa se Pollenplus -vai mikä sen nyt oli- geeni ei toimi kunnolla, tarvitsevat
populaatiorukiista vahvistuksen. Muissa ei liene hyötyä.
-SS-
Okei. Siispä ei pitäisi olla isompaa estettä sillekään, että laskee samaan kylvökoneen säiliöön populaa ja hybridiä? Joko siten, että toselle puolelle tyhjentää toisen ja toiselle toisen säkin tai sitten mahd. tasaisesti sekoittaen. Viimeksi mainittu lienee järkevämpää, kun kylvömäärät ovat jonkin verran erilaiset. Kasvusto näyttää tietysti naapurin silmiin vähän oudolta, mutta niin ne ovat näyttäneet monet muutkin kasvustot tätä ennen.
Vaan sanopas SS-mies, jos kuminan jälkeen suorakylväisin tällaisen 50-50 seoksen, niin milloin ja millä siemenmäärällä? Lannoitteet jättäisin joko kevääseen tai vetäisin viskurilla pintaan. Olen niin allerginen kylvökoneen pesemiselle.
-
Okei. Siispä ei pitäisi olla isompaa estettä sillekään, että laskee samaan kylvökoneen säiliöön populaa ja hybridiä? Joko siten, että toselle puolelle tyhjentää toisen ja toiselle toisen säkin tai sitten mahd. tasaisesti sekoittaen. Viimeksi mainittu lienee järkevämpää, kun kylvömäärät ovat jonkin verran erilaiset. Kasvusto näyttää tietysti naapurin silmiin vähän oudolta, mutta niin ne ovat näyttäneet monet muutkin kasvustot tätä ennen.
Vaan sanopas SS-mies, jos kuminan jälkeen suorakylväisin tällaisen 50-50 seoksen, niin milloin ja millä siemenmäärällä? Lannoitteet jättäisin joko kevääseen tai vetäisin viskurilla pintaan. Olen niin allerginen kylvökoneen pesemiselle.
Niin en näe kyseiselle seokselle tarvetta kuin joko hyödyntää tarkasti jokin siemenerä tai päästä eroon vanhentuvasta siemenerästä. Hybridi nimenomaan antaa vain populatiorukiin sadon, jos sitä viljellään kuin populaatioruista. Viljelytekniikka on täysin eri, edellyttäen harvaa 150 / m2 kylvötiheyttä ja kylvöaikaa elokuun puolivälin jälkeen. Silloin yksi oras tuottaa jopa 7 sivuversoa ja vahvimman ja syvimmän juuren, joka vastustaa seuraavana kesänä kuivuutta, märkyyttä ja ravinteiden puutetta. Hybridin suurempi geneettinen kasvuvoima siis saadaan ärsytetyksi toimintaan aikaisella ja harvalla kylvöllä.
Jos kilpailua esiintyy populaatiorukiin taholta liikaa, hybridi joutuu syksyllä mahdollisesti varjostuksen kohteeksi ja heikkenee talvenkestoltaan. Eli 1 + 1 onkin vain 1,5 - mahdollisesti.
Itse kylväisin hybridin omaan palstaansa, ja sitten populaation omaansa.
-SS-
-
Tuli tehtyä hybridirukiin kanssa kömmähdys kun lajike vaihtui ja painoin ensimmäisen pellon menemään vanhoilla sääröillä. Meni 2,3 yksikköä tavoitellun 1.8 yksikön sijaan. Mitä tänään tein vertailuja niin ihan tasoissa on satoodotukset, mitään eroa en huomannut päivän kierroksella.
Suosin jatkossakin tuota 1.8 yksikköä.
-
Okei. Siispä ei pitäisi olla isompaa estettä sillekään, että laskee samaan kylvökoneen säiliöön populaa ja hybridiä? Joko siten, että toselle puolelle tyhjentää toisen ja toiselle toisen säkin tai sitten mahd. tasaisesti sekoittaen. Viimeksi mainittu lienee järkevämpää, kun kylvömäärät ovat jonkin verran erilaiset. Kasvusto näyttää tietysti naapurin silmiin vähän oudolta, mutta niin ne ovat näyttäneet monet muutkin kasvustot tätä ennen.
Vaan sanopas SS-mies, jos kuminan jälkeen suorakylväisin tällaisen 50-50 seoksen, niin milloin ja millä siemenmäärällä? Lannoitteet jättäisin joko kevääseen tai vetäisin viskurilla pintaan. Olen niin allerginen kylvökoneen pesemiselle.
Niin en näe kyseiselle seokselle tarvetta kuin joko hyödyntää tarkasti jokin siemenerä tai päästä eroon vanhentuvasta siemenerästä. Hybridi nimenomaan antaa vain populatiorukiin sadon, jos sitä viljellään kuin populaatioruista. Viljelytekniikka on täysin eri, edellyttäen harvaa 150 / m2 kylvötiheyttä ja kylvöaikaa elokuun puolivälin jälkeen. Silloin yksi oras tuottaa jopa 7 sivuversoa ja vahvimman ja syvimmän juuren, joka vastustaa seuraavana kesänä kuivuutta, märkyyttä ja ravinteiden puutetta. Hybridin suurempi geneettinen kasvuvoima siis saadaan ärsytetyksi toimintaan aikaisella ja harvalla kylvöllä.
Jos kilpailua esiintyy populaatiorukiin taholta liikaa, hybridi joutuu syksyllä mahdollisesti varjostuksen kohteeksi ja heikkenee talvenkestoltaan. Eli 1 + 1 onkin vain 1,5 - mahdollisesti.
Itse kylväisin hybridin omaan palstaansa, ja sitten populaation omaansa.
-SS-
Ok. Kiitos. Tuskinpa tulee molempia kylvettyä, mutta katsotaan, jos jompaa kumpaa. Riippuu nyt sitten kuminoista, näyttääkö siltä, että lähdetään tavoittelemaan kolmatta satoa.
-
Paljonkos te hybridiruista käytännössä kylvätte hehtaarille?vastaukset sit kiloissa, eikä missään hemmetin yksiköissä.
-
Paljonkos te hybridiruista käytännössä kylvätte hehtaarille?vastaukset sit kiloissa, eikä missään hemmetin yksiköissä.
Siellä satasen nurkilla olevia kiloja saa alkaa pikkuhiljaa tarjoamaan.
No, tuottaako yksiköt päänvaivaa vai mikä?
-
Paljonkos te hybridiruista käytännössä kylvätte hehtaarille?vastaukset sit kiloissa, eikä missään hemmetin yksiköissä.
Sitä hybridiä kylvetään niin vähän , että parempi opetella yksiköt.
Kylvetään 1,8 yksikköä /ha. Säkissä on 12 yksikköä. Säkin painosta siis 1,8/12 osaa
menee yhdelle hehtaarille. Jos säkki on esim. 445 kg - säkin paino siis vaihtelee - yhdelle hehtaarille
kylvetään 66,8 kg
Tai jotain.
-SS-
-
Agat ruista jalostaja suosittaa laittamaan 80-90kg/ha, mutta suomalaiset asiantuntijat kaksinkertasesti. Eli tuo on populaatioruis. Itelle on vissiin nyt tulossa tuota ja ajattelin että laitan jonkun 120-140kg/ha..?
-
130 kg/ha.
(http://i5.aijaa.com/t/00435/14264350.t.jpg) (http://aijaa.com/kEP8wD)
-
73 kg/ha laitoin performer ruista
-
Kova kuivuus hintelänä hybridirukiiin pitää. Mutta on sielä semmoisia "tupsujakin" jo tullut. Onneksi satoi edes vähän. Yöpakkaset jos loppuisivat hetkeksi, niin pääsee pari lehteä tulemaan vielä lisää.
-SS-
-
67-68 kg/ha meni Livadoa, kun piti saada koneellinen riittämään koko lohkolle. Elokuun viimeisellä viikolla kylvetty kosteaan maahan, lähti hyvin matkaan, sitten vähän riutui kuivuudessa, mutta viime viikon sateet auttoi nopeasti. Nyt ihan ok näköistä.
Vuosi sitten 75 kg/ha kylvetystä Evolosta tuli vähän yli 6 t/ha keskisato. Yllätyin "helppoudesta", kun kylvön jälkeen tuli tehtyä ainoastaan kevätlannoitus, Broadway+CCC ruiskutus toukokuun puolivälissä ja toinen ruiskutus puoliannosta Stereoa ja Ceronea toukokuun loppupuolella. Täysin pysty kasvusto, puinti elokuun viimeisinä päivinä, kosteus 17%. Liekö vain aloittelijan tuuria...
-
Itellä Livado sen näköistä että hyvä jos ha sato tulee olemaansama kuin kylvösiemenen määrä (75kg/ha)
Ei vaan osaaminen riitä tämmösten hienojen lajikkeiden viljelyyn.
-
Itellä Livado sen näköistä että hyvä jos ha sato tulee olemaansama kuin kylvösiemenen määrä (75kg/ha)
Ei vaan osaaminen riitä tämmösten hienojen lajikkeiden viljelyyn.
Jos kylvö jäi myöhäiseksi ja kuivuneeseen maahan, mikään hybridiruis ei anna parastaan. Eli hikevä hietamaa, aikaisin, elokuun 20. päivän tienoilla, kaksi kahukärpäsruiskutusta ja etanat. Kasitonnaria ei voi estää. Lisäksi kyntö on eduksi, varmistaa talvehtimista, ja muistetaan kylvöpohja ja kylvösyvyys sama kuin rypsillä ! Kokkarekasaan ei hybridiruista parane laittaa. (Tämä siis ei ollut poliittinen julistus, vaan kuvaus mullan fysikaalisista ominaisuuksista)
-SS-
-
Eikö hybridi sitte osaa samalla tavalla kuin populaatioruis, itää kun itää ja sato sentään muutamakymmenkertaistuu versus siemen kilot?
-
Eikö hybridi sitte osaa samalla tavalla kuin populaatioruis, itää kun itää ja sato sentään muutamakymmenkertaistuu versus siemen kilot?
Eipä tuollanen pahnantuottajakasvi verso enää keväällä.
-
Eikö hybridi sitte osaa samalla tavalla kuin populaatioruis, itää kun itää ja sato sentään muutamakymmenkertaistuu versus siemen kilot?
Lyhyesti. Ei osaa.
-SS-
-
Eipä tuollanen pahnantuottajakasvi verso enää keväällä.
Tarkotin lähinnä etteikö se osaa itää vaikka lokakuisen räntäsateen kosteudesta kuten populaarikulttuurin rukiit mutta ei kai sitte
-
Eipä tuollanen pahnantuottajakasvi verso enää keväällä.
Tarkotin lähinnä etteikö se osaa itää vaikka lokakuisen räntäsateen kosteudesta kuten populaarikulttuurin rukiit mutta ei kai sitte
osaa itää mutta ei ehdi enää pensomaan
-
Juu hybridirukiin kasvutapa on yksittäinen pensas. Sen pensaan pitää saada syksyllä esimerkiksi 10 versoa, pensaan juuri on myös sitten kymmenen erillisen kasvin veroinen, ja ulottuu syvemmälle kuin populaatiorukiilla. Siksi keväällä hybridi jaksaa kuivassa kasvaa ja tekee sitten niihin kymmeneen versoon valtaisan tähkän, joita ei juurikaan tiheässä populaatiorukiissa pysty havaitsemaan.
Tästä syntyy tämä jopa 50% satoero populaatiorukiiseen verrattuna. Useimmiten hybridin epäonnistumisen syynä on juurikin syksyn
-liian myöhäinen kylvö
-liian syvä kylvö
-liian kokkareinen kylvöpohja
-syksyn kuivuus, ei ala pensastumaan
-syksyn märkyys, etanat
-kahukärpänen
-lumihome, joka tuhoaa niitä harvoja pensaita, jättäen keväällä harvaksi. Hybridi ei pensastu keväällä.
Sen verran monta syksyä on hybridiruista ja sen itämistä katsellut, että voi verrata sitä rypsiin. Hybridirukin siemen itää kylmässä ja pimeässä jotenkin hitaasti ja voimattomasti. Edes syysrapsin siemen ei välitä esimerkiksi viinirypäleen kokoisista kokkareista, hienosti kiertää ympäri ja ylös. Hybridiruis kuitenkin jää sinne kalvakkana ja kuolee paikalleen. Eli hybridin valtaisa kasvuvoima ei ulotu itämiseen ja alkuorastumiseen. Ja kun siemeniä ei ole kuin 100-150 kpl neliömetrillä, ei siitä monen tarvitse jäädä maan alle tai joutua etanan suuhun, kun on sitten jo niin harvaa, että. Moni ajatteleekin suoraviivaisesti, et laitetaan sitten tuplamäärä, niin tulee edes jotakin. Siinä on suurimman tappion oras sitten, jos nouseekin 200-300 kpl neliölle, "iso vaihde" ei silloin mene hybridirukiilla päälle ollenkaan.
Mutta silloin kun hybridiruis onnistuu, tarvitsee puimamies erikoisistuimen newhollantiinsa, semmoisen, jossa ovat isokokoiset kives-kolot muotoiltuna valmiiksi... (ilkkuva hymiö tähän)
-SS-
-
Juu hybridirukiin kasvutapa on yksittäinen pensas. Sen pensaan pitää saada syksyllä esimerkiksi 10 versoa, pensaan juuri on myös sitten kymmenen erillisen kasvin veroinen, ja ulottuu syvemmälle kuin populaatiorukiilla. Siksi keväällä hybridi jaksaa kuivassa kasvaa ja tekee sitten niihin kymmeneen versoon valtaisan tähkän, joita ei juurikaan tiheässä populaatiorukiissa pysty havaitsemaan.
Tästä syntyy tämä jopa 50% satoero populaatiorukiiseen verrattuna. Useimmiten hybridin epäonnistumisen syynä on juurikin syksyn
-liian myöhäinen kylvö
-liian syvä kylvö
-liian kokkareinen kylvöpohja
-syksyn kuivuus, ei ala pensastumaan
-syksyn märkyys, etanat
-kahukärpänen
-lumihome, joka tuhoaa niitä harvoja pensaita, jättäen keväällä harvaksi. Hybridi ei pensastu keväällä.
Sen verran monta syksyä on hybridiruista ja sen itämistä katsellut, että voi verrata sitä rypsiin. Hybridirukin siemen itää kylmässä ja pimeässä jotenkin hitaasti ja voimattomasti. Edes syysrapsin siemen ei välitä esimerkiksi viinirypäleen kokoisista kokkareista, hienosti kiertää ympäri ja ylös. Hybridiruis kuitenkin jää sinne kalvakkana ja kuolee paikalleen. Eli hybridin valtaisa kasvuvoima ei ulotu itämiseen ja alkuorastumiseen. Ja kun siemeniä ei ole kuin 100-150 kpl neliömetrillä, ei siitä monen tarvitse jäädä maan alle tai joutua etanan suuhun, kun on sitten jo niin harvaa, että. Moni ajatteleekin suoraviivaisesti, et laitetaan sitten tuplamäärä, niin tulee edes jotakin. Siinä on suurimman tappion oras sitten, jos nouseekin 200-300 kpl neliölle, "iso vaihde" ei silloin mene hybridirukiilla päälle ollenkaan.
Mutta silloin kun hybridiruis onnistuu, tarvitsee puimamies erikoisistuimen newhollantiinsa, semmoisen, jossa ovat isokokoiset kives-kolot muotoiltuna valmiiksi... (ilkkuva hymiö tähän)
-SS-
Tuo muokkaus ja kokkareisuus onkin kinkkinen asia.
Kokkareiden seasta ei tosiaankaan tahdo selviytyä mutta miten vaikuttaa talvehtimiseen liiallinen hienontaminen ja tiivistyminen?
-
Sitä kun ei oikein etukäteen pysty päättelemään, että kuinka hienoksi maan saa. Pitäisi tehdä ensin muokkaukset ja hommata siemenet vasta sitten. Rukiilla on kuitenkin iso ongelma tuo aikaikkuna, täytyy tehdä nopeasti tarvittavat toimenpiteet. Kyllä itelläkin meni kylvö niin väkisin kuin olla ja voi. Olosuhteisiin nähden oraat on hyvät. Hybridiruis olisi taatusti aivan perseellään ja nyt kismittäisi oraat ja sertisiemenen vaatima rahanmeno.
-
Sitä kun ei oikein etukäteen pysty päättelemään, että kuinka hienoksi maan saa. Pitäisi tehdä ensin muokkaukset ja hommata siemenet vasta sitten. Rukiilla on kuitenkin iso ongelma tuo aikaikkuna, täytyy tehdä nopeasti tarvittavat toimenpiteet. Kyllä itelläkin meni kylvö niin väkisin kuin olla ja voi. Olosuhteisiin nähden oraat on hyvät. Hybridiruis olisi taatusti aivan perseellään ja nyt kismittäisi oraat ja sertisiemenen vaatima rahanmeno.
Joo usean vuoden Reetan kokemuksen perusteella hienoinen TOS siemenen kylvömäärän lisääminen vei monta huolta pois, lähes kynnökselle saattoi levittää, ja äkeellä päälle. Ainoa asia, mikä välillä estää tuollaista laittamasta, on se pahnan paljous, moddusten ja CCC:n kanssa pelaaminen, silti ukkoskuurojen sydäntä repivä odottaminen, vatsahaava kivistäen, ja seuraavan syksyn kyntöjen tai minkä tahansa muokkausyrityksen valmiiksiharmitus. Jos jossakin vaiheesa alkaisi paalaushommat kylillä, energia ym. käyttöön, silloin kyllä luovun hybridistä ja laitan pitkää perusruista, ja oljet pois. Ei se hybridi kuitenkaan aina kasitonnari ole, pitää olla melkoisesti lannoitusvaroja silloin.
-SS-
-
Rukiista puheenollen, missäs kohtaa suosittelette kylvämään SU Performerin? Elokuun puoliväli, loppu, syyskuun alku?
-
Rukiista puheenollen, missäs kohtaa suosittelette kylvämään SU Performerin? Elokuun puoliväli, loppu, syyskuun alku?
Viime vuoden perusteella kylväisin tänä vuonna hybridit lähempänä elokuun puoltaväliä, kun syyskuun alun kylvökseni eivät E-P:llä ehtineetkään kasvaa tarpeeksi ja keväällä kasvusto oli harvahkoa. Pitkään lämpiminä jatkuvina syksyinä aikaisempi kylvös saattaa jo kasvaa liiaksikin, mutta eihän noita säitä etukäteen voi tietää kylvöaikana :)
-
Dollarin kuvat silmissä tai pankinjohtaja niskaan hengittämässä, en kylväisi koko ruista. Jos ihan pakko on kierron ja kaiken muun vuoksi, mahdollisimman helppo ja kestävä populaatio on oikea ratkaisu.
-
Dollarin kuvat silmissä tai pankinjohtaja niskaan hengittämässä, en kylväisi koko ruista. Jos ihan pakko on kierron ja kaiken muun vuoksi, mahdollisimman helppo ja kestävä populaatio on oikea ratkaisu.
Syysviljoja kylvän juurikin viljelykierron ja kevään kylvöurakan/syksyn puintien tasaamiseksi pitemmälle ajanjaksolle. Hybridit menee itseltänikin nyt ainakin tauolle ja palataan TOS-Reettaan, jota tulee kylvöön kesantojen ja heinikoiden jälkeen elokuun puolivälin paikkeilla.
-
Performerit laitoin muistaakseni 24. päivän tienoilla 2018 ja suunnilleen 60kg/ha. Hyvin onnistui. Tietysti jos kylmää keliä lupaa, niin sitte vois vähän aiemminkin... Syyskuu on liian myöhään.
-
Performerit laitoin muistaakseni 24. päivän tienoilla 2018 ja suunnilleen 60kg/ha. Hyvin onnistui. Tietysti jos kylmää keliä lupaa, niin sitte vois vähän aiemminkin... Syyskuu on liian myöhään.
Kiitos vastauksesta, vaikka en edes ehtinyt kysymään 8)