Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Heluna - 19.04.11 - klo:20:29
-
Lehmämäärän kolminkertaistuessa olen alkanut pohtimaan, kannattaako aloittaa/ jatkaa karjantarkkailutilana? ??? ???
Saako siitä mitään muuta kuin maksaa muutama tuhat euroa vuodessa? Saako siitä rahalleen vastinetta?
Onkohan tarkkailuun kuulumisesta jotakin lisäarvoa, jota en ole osannut huomioida pohdiskeluissani? Maitomäärät näen roboteilta ja tankkiauton kuiteista. Siemennysmaksuihin ei vaikutusta, sillä emme käytä käyttölistan sonneja. Onko aperuokinnalla hyötyä lehmäkohtaisten pitoisuuksien seurannasta? Kirjanpito kertonee tulot ja menot, kai sen osaa excelillä laskea, mitä maidon tuottaminen maksaa? Mites jatkossa, jos olisi mahdollisuuksia myydä eläimiä, karkottaako tarkkailuttomuus ostajat heti kättelyssä?
Tietty, aikanaan ei-ty -tilat on luokiteltu ns. toisen luokan tiloksi, mutta miten nykyään? Vai meneekö tämäkin asia nyt niin, että kun on 30 vuotta kuuluttu tarkkailuun, niin muuta vaihtoehtoa ei edes voi ajatella... Vähän niinkun Hankkijan asiakkuus... :D
-
Riippuu siitä mitä haet. Monet ovat eronneet. Meille löytyi neuvoja, jonka kanssa kuukausittaiset keskustelut tuottavat tulosta, herättävät kysymyksiä ja vievät asiaa eteenpäin. Saamme siis rahalle vastinetta.
Lehmäkohtaiset maitonäytteet on mun mielestä entistä tärkeämpiä karjakoon kasvaessa. Varsinkin jalostus kaipaa tarkempaa seurantaa. Näytteet otetaan joka kuukausi, neuvoja käy ottamassa ne, jottei lypsyrutiini sekoitu liikaa. Samalla tsekataan kuntoluokkia, tarkistetaan resepti ja lasketaan muutamat tunnusluvut kuukausilta. Teen toki tätä koko ajan itsekin ja omilla työkaluilla, mutta doublecheck on silti hyödyllinen.
Tarvit siis neuvonnan puolelta henkilön, joka osaa sparrata ja jaksaa perehtyä tilan rutiineihin ja ylläpitää tietonsa. Neuvonta ei ole sitä, että neuvoja tulee kertomaan mitä sun pitää tehdä, vaan sitä että pöydälle heitetään erilaisia ajatuksia nykytilanteesta ja jatkosta. Eli konsultointia. Neuvojan pitää tietää tavoitteet, jotta hän osaa tuoda esille hyödyllisiä asioita. Meillä tavoite on kehittää rehuntuotantoa matalamman väkirehutason ja korkeamman omavaraisuuden suuntaan tuotannosta tinkimättä, parantaa eläinainesta, pitää eläimet terveinä jne jne. Kaikilla tavoitteilla on eri aikajana lähikuukausista seuraaviin vuosiin. Toimiva neuvonta ja konsultointi helpottaa pitämään tavoitteet yllä ja myös uudelleenmiettimään niitä ajoittain. Se vaatii yrittäjältäkin enemmän...
-
Riippuu siitä mitä haet. Monet ovat eronneet. Meille löytyi neuvoja, jonka kanssa kuukausittaiset keskustelut tuottavat tulosta, herättävät kysymyksiä ja vievät asiaa eteenpäin. Saamme siis rahalle vastinetta.
Lehmäkohtaiset maitonäytteet on mun mielestä entistä tärkeämpiä karjakoon kasvaessa. Varsinkin jalostus kaipaa tarkempaa seurantaa. Näytteet otetaan joka kuukausi, neuvoja käy ottamassa ne, jottei lypsyrutiini sekoitu liikaa. Samalla tsekataan kuntoluokkia, tarkistetaan resepti ja lasketaan muutamat tunnusluvut kuukausilta. Teen toki tätä koko ajan itsekin ja omilla työkaluilla, mutta doublecheck on silti hyödyllinen.
Tarvit siis neuvonnan puolelta henkilön, joka osaa sparrata ja jaksaa perehtyä tilan rutiineihin ja ylläpitää tietonsa. Neuvonta ei ole sitä, että neuvoja tulee kertomaan mitä sun pitää tehdä, vaan sitä että pöydälle heitetään erilaisia ajatuksia nykytilanteesta ja jatkosta. Eli konsultointia. Neuvojan pitää tietää tavoitteet, jotta hän osaa tuoda esille hyödyllisiä asioita. Meillä tavoite on kehittää rehuntuotantoa matalamman väkirehutason ja korkeamman omavaraisuuden suuntaan tuotannosta tinkimättä, parantaa eläinainesta, pitää eläimet terveinä jne jne. Kaikilla tavoitteilla on eri aikajana lähikuukausista seuraaviin vuosiin. Toimiva neuvonta ja konsultointi helpottaa pitämään tavoitteet yllä ja myös uudelleenmiettimään niitä ajoittain. Se vaatii yrittäjältäkin enemmän...
Väitätkö saavasi prorahastukselta tuota palvelua ??? :P
Taso ollu kuulemma sitä et poikimaväliä moitittu vaikka tuotos yli 11 donaa... ::)
-
Väitätkö saavasi prorahastukselta tuota palvelua ??? :P
Taso ollu kuulemma sitä et poikimaväliä moitittu vaikka tuotos yli 11 donaa... ::)
Väitän. Neuvoja kiinnittää huomioita asioihin, jotka ovat vertailumateriaalista poikkeavia. Pitkä poikimaväli vs. tuotos voi olla sopiva tai huono. Riippuu siitä missä kunnossa lehmät menee umpeen.....
TUOTOS ei ole neuvonnan tärkein kohde, tuottavuuden pitää olla.
-
Miten olis sellanen että vähentää niitä käyntejä? Meillä ei käy ko 4 kertaa vuodessa maitotilaneuvoja. Jos ruoksuja tarvitsee, niin lähettää viestin et ko kerkeet nii laske ruoksu näillä rehuilla, ja hää sitte lähettää laskelmat s-postiin, ko kerkiää.
-
vitosen lehmä ??? ???
12,5 l maitoa enemmän/lehmä ::) ??? ::)
vaik en mää mitään lypsikeistä ymmärräkkään... :-\
mut pro agria kannattaa käyttää, pysyy leipä pöydässä ;) ;D 8)
-
Lypsääkö jonkun lehmät proagrian ruokintasuosituksilla?
-
Sepä se tässä onkin. Meidän neuvojalta ei ole saanut juuri mitään tilaa/toimintaa kehittävää viimesen 15 v aikana. Kerran vuodessa käy tekemässä pakolliset jutut, siinä se. Yhtään ruoksua en ole häneltä pyytäny enää sen jälkeen, kun 6 vuotta sitten ekan kerran pyysin. Lehmät lypsi sillon yli 12000 ja niille hän ei pystyny tekemään ruoksua, tuli suunnitelmaan vaan tähtiä. Joten annoinpa olla. Rehufirmoilta saa sen saman palvelun, nopeammin (ja halvemmalla). Navetassakin on käyny ehkä 3 kertaa tuona aikana, mitäpä sitä suotta käyttämään, jos muuta kommenttia ei tule, kuin että onpa paljon lehmiä. :(
Ehkä neuvojan vaihto auttas, mutta liekkö niillä tarjota joka alueella yhtä osaavaa ihmistä, kuin Adamilla.
mut pro agria kannattaa käyttää, pysyy leipä pöydässä ;) ;D 8)
Terveiset sinne ProAgrialaiselle! :D ;)
-
Lypsääkö jonkun lehmät proagrian ruokintasuosituksilla?
Ohjelmaan saa latoa sellaiset normit ja rajoitteet että kyllä lypsävät :D
Karjantarkkailun paras hyöty on se että kaikki tilan tiedot talletetaan yhteen tietokantaan. Esim. WinAmmusta nämä jutut saa siirrettyä suoraan exceliin -> josta niistä voi laskea OIKEASTI hyödyllisiä mittarilukuja onnistumisestaan.
Ilmeisesti samaa tietoa voi tietysti kasata myös lypsyrobotin ohjelman kantaan. Jos viitsii..
-
En kuulu tarkkailuun ( en ikinä ole kuulunut) ja silti olen muutaman hiehon myinyt. Viime syksynäkin naapuri (tarkkailuun iät ajat kuulunut) tuskaili, kun joka paikka hiehoja täynnä ja myytyä ei saa. Soitin samalle "välittäjälle" parin viikonpäästä ja tuli käymään puolentunnin kuluttua. Lähdöstä tunti niin 2 hiehoa oli myity. Eihän meikeläinen mitään huippuhintoja tosin saanut, mutta uskon jos ropotilla lypsettävä karja ja yli 12000 keskituotos, niin hintakin on silloin toinen. Tämän "välittäjän" pointti välittää meikeläisen kaltaisilta tiloilta perustuu siihen, että normi tarkkailutilaan verrattuna, meillä ei ole käytetty "koekaniini" nuorsonneja ikinä. Ja karjan väri on 100% musta ;D
-
Ainakin meillä odotetaan tota Märeen korvaavaa ruokintasuunnitteluohjelmaa. Toivottavasti olis selkeämpi, niin pääsis/oppis tekeen itse oikeanlaiset ruokintasuunnitelmat, jotka sopii just meille.
-
Ainakin meillä odotetaan tota Märeen korvaavaa ruokintasuunnitteluohjelmaa. Toivottavasti olis selkeämpi, niin pääsis/oppis tekeen itse oikeanlaiset ruokintasuunnitelmat, jotka sopii just meille.
Märe on loistava ohjelma, koska kaikki sen normit ovat vaihdettavissa ;) Se on myös joustava ja sillä pystyy laskemaan todella helposti vertailuja sekä optimoituja sekoituksia.
Uusi ohjelma... en ole nähnyt... Oletan että se laskee "jotenkin hienosti". Eli vertailee ruokintojen ja tuotosten korrelaatioita netin välityksellä ja päättelee yhdysvaikutusten avulla oikeat suhteet ;D Eli.... jos lähtötiedoissa on 5% heitto, niin vertaileva laskenta kertoo tuon heiton ainakin viidellä ruokintasuunnitelmaan :D
Suonentieto kehittää uutta ohjelmaa parhaillaan. Demo on aika tyylikäs 8)
-
Sepä se tässä onkin. Meidän neuvojalta ei ole saanut juuri mitään tilaa/toimintaa kehittävää viimesen 15 v aikana. Kerran vuodessa käy tekemässä pakolliset jutut, siinä se. Yhtään ruoksua en ole häneltä pyytäny enää sen jälkeen, kun 6 vuotta sitten ekan kerran pyysin. Lehmät lypsi sillon yli 12000 ja niille hän ei pystyny tekemään ruoksua, tuli suunnitelmaan vaan tähtiä. Joten annoinpa olla. Rehufirmoilta saa sen saman palvelun, nopeammin (ja halvemmalla). Navetassakin on käyny ehkä 3 kertaa tuona aikana, mitäpä sitä suotta käyttämään, jos muuta kommenttia ei tule, kuin että onpa paljon lehmiä. :(
Ehkä neuvojan vaihto auttas, mutta liekkö niillä tarjota joka alueella yhtä osaavaa ihmistä, kuin Adamilla.
mut pro agria kannattaa käyttää, pysyy leipä pöydässä ;) ;D 8)
Terveiset sinne ProAgrialaiselle! :D ;)
Meillä vaihtui neuvoja spv:n yhteydessä. Yhden kerran kävi vanha neuvoja, jonka jälkeen todettiin, että tämä yhteistyö ei kanna.
Uusi neuvoja on käynyt kerran ja voin sanoa, että kerrankin vaihtamalla parani.. Luulen, että yhteistyö vain paranee, kun saadaan kuvioita entistä selkeämmäksi.
Meillä vaihtui neuvoja spv:n yhteydessä. Totesin
-
Väitätkö saavasi prorahastukselta tuota palvelua ??? :P
Taso ollu kuulemma sitä et poikimaväliä moitittu vaikka tuotos yli 11 donaa... ::)
Väitän. Neuvoja kiinnittää huomioita asioihin, jotka ovat vertailumateriaalista poikkeavia. Pitkä poikimaväli vs. tuotos voi olla sopiva tai huono. Riippuu siitä missä kunnossa lehmät menee umpeen.....
TUOTOS ei ole neuvonnan tärkein kohde, tuottavuuden pitää olla.
Niinpä, TUOTOS on Jalostusalan Organisaation ainoa ja tärkein kohde. ;D ;D Heitä taas ei tuottavuus kiinnosta. ;D ;D
-
Väitätkö saavasi prorahastukselta tuota palvelua ??? :P
Taso ollu kuulemma sitä et poikimaväliä moitittu vaikka tuotos yli 11 donaa... ::)
Väitän. Neuvoja kiinnittää huomioita asioihin, jotka ovat vertailumateriaalista poikkeavia. Pitkä poikimaväli vs. tuotos voi olla sopiva tai huono. Riippuu siitä missä kunnossa lehmät menee umpeen.....
TUOTOS ei ole neuvonnan tärkein kohde, tuottavuuden pitää olla.
Niinpä, TUOTOS on Jalostusalan Organisaation ainoa ja tärkein kohde. ;D ;D Heitä taas ei tuottavuus kiinnosta. ;D ;D
Tuotos on myös ROBOCOP kerhon perusmantra. Jos faba joskus väsyy, niin robocopit jaksavat vääntää voimaperäisesti jatkossakin tuotoksshhia. ;D
-
Väitätkö saavasi prorahastukselta tuota palvelua ??? :P
Taso ollu kuulemma sitä et poikimaväliä moitittu vaikka tuotos yli 11 donaa... ::)
Väitän. Neuvoja kiinnittää huomioita asioihin, jotka ovat vertailumateriaalista poikkeavia. Pitkä poikimaväli vs. tuotos voi olla sopiva tai huono. Riippuu siitä missä kunnossa lehmät menee umpeen.....
TUOTOS ei ole neuvonnan tärkein kohde, tuottavuuden pitää olla.
Niinpä, TUOTOS on Jalostusalan Organisaation ainoa ja tärkein kohde. ;D ;D Heitä taas ei tuottavuus kiinnosta. ;D ;D
Tuotos on myös ROBOCOP kerhon perusmantra. Jos faba joskus väsyy, niin robocopit jaksavat vääntää voimaperäisesti jatkossakin tuotoksshhia. ;D
Ai niin, olihan Jalostusorganisaation tavoitteissa vuosituhannen vaihteessa saada "jalostettua" suomalaisten rimppakinttukantturoiden nisät roboyhteensopiviksi.
Kunnes taas voitiin jatkaa TUOTOKSEN kehittämistä. ;D ;D Niin kauan kuin pohjoismaisilla on ylivalta, ei keskipoikimakerralle tapahdu sitä nousua joka tulisi tapahtua maidontuotannon kannattavuuden parantumiseksi.
-
Väitätkö saavasi prorahastukselta tuota palvelua ??? :P
Taso ollu kuulemma sitä et poikimaväliä moitittu vaikka tuotos yli 11 donaa... ::)
Väitän. Neuvoja kiinnittää huomioita asioihin, jotka ovat vertailumateriaalista poikkeavia. Pitkä poikimaväli vs. tuotos voi olla sopiva tai huono. Riippuu siitä missä kunnossa lehmät menee umpeen.....
TUOTOS ei ole neuvonnan tärkein kohde, tuottavuuden pitää olla.
Ei se ole tuottavuuskaan, vaan TULOS. Mutta luulen, että tarkoititkin kyllä tuota.
-
Sepä se tässä onkin. Meidän neuvojalta ei ole saanut juuri mitään tilaa/toimintaa kehittävää viimesen 15 v aikana. Kerran vuodessa käy tekemässä pakolliset jutut, siinä se.
[/quote]
Neuvoja ei pysy mukana, jos yhteydenpitoa on kerran vuodessa. 4-6 viikkoa on maksimiväli, jotta asiat ja tilanne on ulkopuoliselle nopeasti päivitettävissä. Jos neuvojan tehtäviin kuuluu ruokinnan suunnittelu, pitää yhteydenottojen olla vielä useammin ainakin aluksi. Tämä koskee myös niitä rehutehtaan ruokintaneuvojia.
Aina ei tarvitse käydä, puhelin/facebook/sposti on olemassa. Ja neuvontaa kaipaavan on oltava valmis antamaan muutama tunti kuukaudesta sille neuvojalle, jotta tilanne välittyy sinne toiseen päähän mahdollisimman oikein.....
-
Alkuaikana neuvoja kävi toki useammin, mutta kun ko. neuvojalta ei saanut mitään tilaa/toimintaa kehittäviä vinkkejä, vaikka niitä kyselikin. 20 lehmän parsinavetta oli kuulemma ihan riittävä.
-
Kyllähän se vaan siskot ja veljet on niin et noissa neuvojissa on hyviä ja huonoja. Sitä voi ja kannattaa vaihtaa jos ei homma pelaa. Ja voip olla niinkin että on tiloja joita ei voi tai kannata neuvoa. Ja niitäkin joille kaikki opastus on tarpeen. Mut näin omalta kohdalta pitää sanoa että keskustelu on tärkeetä. Jos neuvoja on fiksu niin se vaan keskustelee, eikä kummemmin neuvo, voi yhteistyö olla vaik kuinka hedelmällistä. Täs oon kai sit itse niin jäärä ettei kannata mitään käskee tekemään, se herättää vaan angstit. Mulla se tekee joka kuukausi pientä papruhommaa, kattoo vähän mun perään ja oikoo hommat jos on jotain pielessä. Pikkujuttuja, joita mie en jaksa ihmeemmin rypistellä. Kun on yksin miehenä tekemässä näit karjajuttuja niin tahtoo semmonen tietty ykssilmäsyys iskee ennen pitkää. Porukkaa on navetassa riittävästi että on aiheellista käyttää viksua neuvojaa kuukausittain. Mut jokainen tyylillään. Lienee aihe jos ei kannata ketään käydä neuvomaan, mut jos sen tein niin sori.
-
Alkuaikana neuvoja kävi toki useammin, mutta kun ko. neuvojalta ei saanut mitään tilaa/toimintaa kehittäviä vinkkejä, vaikka niitä kyselikin. 20 lehmän parsinavetta oli kuulemma ihan riittävä.
Juu, riittävyyden ratkaisee juuri tuo TULOS.
-
mutta sitten tulee se tuttu tunne kun EI VOI vaihtaa neuvojaa! ei yksinkertaisesti ole tilalle kuin se yksi tai korkeintaa vielä huonompi! rehutehtaan edustajaa olen nyt muutaman vuoden käyttänyt ja tuntuu jopa että viivan allae jäisi enemmän! jos joskus kerkiis laskettaan.......!
-
Hyvä neuvoja pystyy 5 tunnin työllä aikaansaamaan +300 euron parannuksen/lehmä/vuosi. Jos alkutilanne on "keskimääräinen" ja jos karjassa on potentiaalia.
-
Hyvä neuvoja pystyy 5 tunnin työllä aikaansaamaan +300 euron parannuksen/lehmä/vuosi. Jos alkutilanne on "keskimääräinen" ja jos karjassa on potentiaalia.
kuulukko sä niihin top. 3 listan neuvojiin:))
-
Hyvä neuvoja pystyy 5 tunnin työllä aikaansaamaan +300 euron parannuksen/lehmä/vuosi. Jos alkutilanne on "keskimääräinen" ja jos karjassa on potentiaalia.
kuulukko sä niihin top. 3 listan neuvojiin:))
En ole ainakaan huonoin enkä ahnein :D
-
Vuoden vaihteesta asti olen ollut oman tarkkailun varassa, eikä mikään ole muuttunut verrattuna viimeiseen kahdeksaan vuoteen. Ymmärrän toki niitä tiloja, jotka kokevat saavansa hyötyä tarkkailusta. Suomessa on muutamia tosi ammattitaitoisia neuvojia.
Robotin tarjoaman informaatiota tulee seurattua päivittäin, kun taas tarkkailuraportit ovat enempi peruutuspeiliin katsomista. Jos joskus hiehoja myin, niin väitän emän tiedot robotilta tulostettuna korvaa tarkkailuraportin.
-
Vuoden vaihteesta asti olen ollut oman tarkkailun varassa, eikä mikään ole muuttunut verrattuna viimeiseen kahdeksaan vuoteen. Ymmärrän toki niitä tiloja, jotka kokevat saavansa hyötyä tarkkailusta. Suomessa on muutamia tosi ammattitaitoisia neuvojia.
Robotin tarjoaman informaatiota tulee seurattua päivittäin, kun taas tarkkailuraportit ovat enempi peruutuspeiliin katsomista. Jos joskus hiehoja myin, niin väitän emän tiedot robotilta tulostettuna korvaa tarkkailuraportin.
nua robotin tiarooos tuloo varmaan vastaus moneen asiaan päivittäin, ja asiaan voi heti vaikuttaa??? vai "mulukataanko" apereseptiä koko ajan tilanteen niin vaaties?
-
nua robotin tiarooos tuloo varmaan vastaus moneen asiaan päivittäin, ja asiaan voi heti vaikuttaa??? vai "mulukataanko" apereseptiä koko ajan tilanteen niin vaaties?
***Ei jatkuvassa mulkkaamisessa mitään järkeä ole. Säilörehuerän tai muiden komponenttien vaihtuessa aperesepti hienosäädetään kohdilleen. Sen jälkeen reseptiä muutellaan lähinnä kuiva-ainemuutosten tahdissa, jos homma muuten pelaa.
-
Vuoden vaihteesta asti olen ollut oman tarkkailun varassa, eikä mikään ole muuttunut verrattuna viimeiseen kahdeksaan vuoteen. Ymmärrän toki niitä tiloja, jotka kokevat saavansa hyötyä tarkkailusta. Suomessa on muutamia tosi ammattitaitoisia neuvojia.
Robotin tarjoaman informaatiota tulee seurattua päivittäin, kun taas tarkkailuraportit ovat enempi peruutuspeiliin katsomista. Jos joskus hiehoja myin, niin väitän emän tiedot robotilta tulostettuna korvaa tarkkailuraportin.
Jos itsellä on tarvittava ammattitaito, niin neuvojien rutiinikäynneistä tuskin on vastaavaa hyötyä tilan kannalta. Ne käynnit ovat vain kansainvälisesti so***** tarkkailun virallisuuden takaamiseksi. Karjantarkkailu on kuitenkin aivan olennainen asia jalostuksen eteenpäin viemiseksi: sonneista on pakko saada jälkeläisravostelut. Niitä ei muuten saa kuin virallisen karjantarkkailun kautta.
Karjantarkkailun kustannukset vain pitäisi jakaa siitä saatavien hyötyjen suhteessa. Sonniarvosteluja varten tarvittavan datan hankkimisen pitäisi maksaa sonnien omistajien 100 %:sti. Eli peruskarjantarkkailun pitäisi olla tilalle täysin ilmaista, jopa pieni korvaus vaivan näöstä olisi paikallaan (korvaus voisi kyllä tulla "luonnossakin" eli vaikka nuo analyysitulokset katsottaisiin korvaukseksi). Neuvonnasta laskutettaisiin sitten erikseen. Sonninomistajat sitten perisivät kustannukset omilla tavoillaan eli käytännössä siemenannosten hinnoissa.
-
Eli karjantarkkailun hinnan ja karjassa olevien nuorsonnien jälkeläisten määrän voisi jotenkin kytkeä?
Käsittääkseni Ruotsissa on sperman maastaviennistä saatavia tuloja ohjattu näin käytettäväksi.
-
Siitä ruokinnasta ja ruokinnan onnistumisesta nii, eikös ruokinnan onnistumista ja pitoisuuksien kehittymistä seuraamaan teettämällä ylimäärääsiä kokomaito näytteitä? Jos vuodessa muutaman kympin uhraa, ni sillä luulis olevan paras kustannusvaikutus..
-
Jos itsellä on tarvittava ammattitaito, niin neuvojien rutiinikäynneistä tuskin on vastaavaa hyötyä tilan kannalta. Ne käynnit ovat vain kansainvälisesti so***** tarkkailun virallisuuden takaamiseksi. Karjantarkkailu on kuitenkin aivan olennainen asia jalostuksen eteenpäin viemiseksi: sonneista on pakko saada jälkeläisravostelut. Niitä ei muuten saa kuin virallisen karjantarkkailun kautta.
Karjantarkkailun kustannukset vain pitäisi jakaa siitä saatavien hyötyjen suhteessa. Sonniarvosteluja varten tarvittavan datan hankkimisen pitäisi maksaa sonnien omistajien 100 %:sti. Eli peruskarjantarkkailun pitäisi olla tilalle täysin ilmaista, jopa pieni korvaus vaivan näöstä olisi paikallaan (korvaus voisi kyllä tulla "luonnossakin" eli vaikka nuo analyysitulokset katsottaisiin korvaukseksi). Neuvonnasta laskutettaisiin sitten erikseen. Sonninomistajat sitten perisivät kustannukset omilla tavoillaan eli käytännössä siemenannosten hinnoissa.
Tuota jalostusasiaa en edes ajattele olennaisena osana karjantarkkailua. Mulla on omat jalostustavoitteet ja -linjat ja niihin ei kuulu enää pohjoismaiset nuor- eikä valiosonnit, joten se siitä.
Ruokinnan muutos appeeseen ja sen mukanaantuomat muutokset mua eniten askarruttaa. Mut taitaa niihinkin löytyä parempi vastaus toisilta appeensyöttäjiltä ja rehufirmojen neuvojilta kuin karjantarkkailijalta. 8)
-
Rehufirmojen agenda taas on se että osta meiltä ja PALJON, vältä omavaraisuutta ja tilojen välistä kauppaa! Paras kannattavuus saavutetaan ko rehuauto tuo kalleinta rehua mitä katalookista löytyy... Usiemmalla täysrehutäppärillä menny naama kieroon ko agrimarkerin ylivoimaiset (hinnaltaan) rehut on vaihdettu edulliseen rehuun ja lopputulos on sama tai parempi... Jaa miten meillä? No, kivennäisten ja vitamiinien lisäksi on aika vähissä nuo ostopanokset väkirehujen taholla.
Nii, mikäs nuossa suomen AY elukoissa on vikana, hyvät luonteet, rakenteet mahtavia, poikimiset helppoja ja pitoisuudet ihan ok. Ja yli puolet on nuorsonnilla, ko seuraavan sukupolven valioita niistä tulee, ne on valioita edellä jalostuksessa.
-
Rehufirmojen agenda taas on se että osta meiltä ja PALJON, vältä omavaraisuutta ja tilojen välistä kauppaa! Paras kannattavuus saavutetaan ko rehuauto tuo kalleinta rehua mitä katalookista löytyy... Usiemmalla täysrehutäppärillä menny naama kieroon ko agrimarkerin ylivoimaiset (hinnaltaan) rehut on vaihdettu edulliseen rehuun ja lopputulos on sama tai parempi... Jaa miten meillä? No, kivennäisten ja vitamiinien lisäksi on aika vähissä nuo ostopanokset väkirehujen taholla.
Tuo on kieltämättä täysrehufirmojen agenda, jos nuo jorinat kyllästyttävät niin vaihtoehtoja on tarjolla :D 8)
-
Nii, mikäs nuossa suomen AY elukoissa on vikana, hyvät luonteet, rakenteet mahtavia, poikimiset helppoja ja pitoisuudet ihan ok. Ja yli puolet on nuorsonnilla, ko seuraavan sukupolven valioita niistä tulee, ne on valioita edellä jalostuksessa.
En minä noita meidän nykysiä lehmiä moitikkaan, vaikka osa nuorsonneista onkin. Mut jo vähän aikaa on näyttäny siltä, että kun nyt hyppään suomijalostuksen kelkasta pois, niin ei tuu paha mieli ja elukoita on mukava hoitaa jatkossakin.
Nyt poikivia ensikkoja katsellessa näyttää hyvältä ja ainoa joka tästä ei hyödy on Herra Snellman. 8) 8)
-
Jos itsellä on tarvittava ammattitaito, niin neuvojien rutiinikäynneistä tuskin on vastaavaa hyötyä tilan kannalta. Ne käynnit ovat vain kansainvälisesti so***** tarkkailun virallisuuden takaamiseksi. Karjantarkkailu on kuitenkin aivan olennainen asia jalostuksen eteenpäin viemiseksi: sonneista on pakko saada jälkeläisravostelut. Niitä ei muuten saa kuin virallisen karjantarkkailun kautta.
Karjantarkkailun kustannukset vain pitäisi jakaa siitä saatavien hyötyjen suhteessa. Sonniarvosteluja varten tarvittavan datan hankkimisen pitäisi maksaa sonnien omistajien 100 %:sti. Eli peruskarjantarkkailun pitäisi olla tilalle täysin ilmaista, jopa pieni korvaus vaivan näöstä olisi paikallaan (korvaus voisi kyllä tulla "luonnossakin" eli vaikka nuo analyysitulokset katsottaisiin korvaukseksi). Neuvonnasta laskutettaisiin sitten erikseen. Sonninomistajat sitten perisivät kustannukset omilla tavoillaan eli käytännössä siemenannosten hinnoissa.
Tuota jalostusasiaa en edes ajattele olennaisena osana karjantarkkailua. Mulla on omat jalostustavoitteet ja -linjat ja niihin ei kuulu enää pohjoismaiset nuor- eikä valiosonnit, joten se siitä.
Ruokinnan muutos appeeseen ja sen mukanaantuomat muutokset mua eniten askarruttaa. Mut taitaa niihinkin löytyä parempi vastaus toisilta appeensyöttäjiltä ja rehufirmojen neuvojilta kuin karjantarkkailijalta. 8)
Jos käytät ainoastaan omia sonneja tai naapurista ostettuja, et hyödy karjantarkkailusta. Mutta jos käytät pönttöä, oli siinä sonneja mistä maasta tahansa, niin ne ovat siellä karjantarkkailun ansiosta. Millään muulla tavalla niitä ei ole sinne pönttöön valittu.
-
Rehufirmojen agenda taas on se että osta meiltä ja PALJON, vältä omavaraisuutta ja tilojen välistä kauppaa! Paras kannattavuus saavutetaan ko rehuauto tuo kalleinta rehua mitä katalookista löytyy... Usiemmalla täysrehutäppärillä menny naama kieroon ko agrimarkerin ylivoimaiset (hinnaltaan) rehut on vaihdettu edulliseen rehuun ja lopputulos on sama tai parempi... Jaa miten meillä? No, kivennäisten ja vitamiinien lisäksi on aika vähissä nuo ostopanokset väkirehujen taholla.
Tuo on kieltämättä täysrehufirmojen agenda, jos nuo jorinat kyllästyttävät niin vaihtoehtoja on tarjolla :D 8)
Juu, Raisioin kaupantäti pillastu ko sanoin että eräs viljatilallinen viljelee herne-ohra-kauraa elukoitten rehuksi. Kuulemma ei mitenkää kannattavaa. Se jäi tosi epäselväksi että onko muita häviäjiä kuin rehufirma? Kaurakeisari saa valkuaiskasvituen, ja säästää lannotteissa eikä tartte kuivuria pyörittää syssyllä niin paljoa. Ja kotieläintila saa valkuaispitoista rehua lähes viljan hinnalla.
Onkos väkirehu% 32% kuinka pahoin pielessä?
-
Juu, Raisioin kaupantäti pillastu ko sanoin että eräs viljatilallinen viljelee herne-ohra-kauraa elukoitten rehuksi. Kuulemma ei mitenkää kannattavaa. Se jäi tosi epäselväksi että onko muita häviäjiä kuin rehufirma? Kaurakeisari saa valkuaiskasvituen, ja säästää lannotteissa eikä tartte kuivuria pyörittää syssyllä niin paljoa. Ja kotieläintila saa valkuaispitoista rehua lähes viljan hinnalla.
Onkos väkirehu% 32% kuinka pahoin pielessä?
Olispa se noin yksiselitteistä. Herne sisältää paljon tärkkelystä. Rypsirouheessa sitä ei ole >:( Ja paljonko se herne nostaa seoksen valkuaispitoisuutta todellisuudessa ???
Kasvinsuojelu on haastavaa jos viljellään seoksena -> jos ei niin puinti on haastavaa ::) mutta joskus onnistuu ;D
-
Juu, Raisioin kaupantäti pillastu ko sanoin että eräs viljatilallinen viljelee herne-ohra-kauraa elukoitten rehuksi. Kuulemma ei mitenkää kannattavaa. Se jäi tosi epäselväksi että onko muita häviäjiä kuin rehufirma? Kaurakeisari saa valkuaiskasvituen, ja säästää lannotteissa eikä tartte kuivuria pyörittää syssyllä niin paljoa. Ja kotieläintila saa valkuaispitoista rehua lähes viljan hinnalla.
Onkos väkirehu% 32% kuinka pahoin pielessä?
Olispa se noin yksiselitteistä. Herne sisältää paljon tärkkelystä. Rypsirouheessa sitä ei ole >:( Ja paljonko se herne nostaa seoksen valkuaispitoisuutta todellisuudessa ???
Kasvinsuojelu on haastavaa jos viljellään seoksena -> jos ei niin puinti on haastavaa ::) mutta joskus onnistuu ;D
Herneen rv% on jotain 22 ja härkäpavun jopa 34%.
-
Herneen rv% on jotain 22 ja härkäpavun jopa 34%.
Ja tärkkelystä ???
-
Juu, Raisioin kaupantäti pillastu ko sanoin että eräs viljatilallinen viljelee herne-ohra-kauraa elukoitten rehuksi. Kuulemma ei mitenkää kannattavaa. Se jäi tosi epäselväksi että onko muita häviäjiä kuin rehufirma? Kaurakeisari saa valkuaiskasvituen, ja säästää lannotteissa eikä tartte kuivuria pyörittää syssyllä niin paljoa. Ja kotieläintila saa valkuaispitoista rehua lähes viljan hinnalla.
Onkos väkirehu% 32% kuinka pahoin pielessä?
Olispa se noin yksiselitteistä. Herne sisältää paljon tärkkelystä. Rypsirouheessa sitä ei ole >:( Ja paljonko se herne nostaa seoksen valkuaispitoisuutta todellisuudessa ???
Kasvinsuojelu on haastavaa jos viljellään seoksena -> jos ei niin puinti on haastavaa ::) mutta joskus onnistuu ;D
Puinti onnistuu, jos kasvusto on vähänkää kuivaa. Ilman siemenseulaa on hernet puitu. En minä siitä tärkkelyksestä tiedä mitä se vaikuttaa lehemän elämään, tosin syöttömäärät on maltillisia. Kasvinsuojeluaineena 0,5l mcpa.ta hehtaari, palkokasvit kestää varovaisen mcpa.n, joka riittää ristikukkaisille. Ja ennen suorakylvöä glyfosaatti.
Keskituotto ei ole mikään erikoisen hyvä, mutta vahva usko siihen että ne viimeiset tonnit ovat kalliit tonnit.. 8.5-9 kieppeillä pyörii keskiarvo hyvin vähäisillä teollisilla ostorehuilla. Rypsilaarissa onkin härkäpapua :)
-
Herneen rv% on jotain 22 ja härkäpavun jopa 34%.
Ja tärkkelystä ???
Herneessä on enemmän, on mulla luvut jossain mut en jaksa nyt katsoa. Merkittävä määrä joka tapauksessa.