Irtipuinnin rajuus on suhteellinen käsite. Mun mielestäni hyvä irtipuinti ei tarkoita sitä, että konetta vielä kuormitetaan täysillä. Kokeilee erilaisia käytäntöjä, katsoo mitä tulee tankkiin ja mitä menee peltoon. Optimi löytyy vuosien puintien jälkeen kohtuullisen nopeasti.

Irtipuinnin rajuus on suhteellinen käsite. Mun mielestäni hyvä irtipuinti ei tarkoita sitä, että konetta vielä kuormitetaan täysillä. Kokeilee erilaisia käytäntöjä, katsoo mitä tulee tankkiin ja mitä menee peltoon. Optimi löytyy vuosien puintien jälkeen kohtuullisen nopeasti.

 Kyllä pitää löytyä nopeammin. Jos vuosia pui peltoon tai roskia säiliöön niin ei lyö leiville.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 07.08.16 - klo:19:55

Irtipuinnin rajuus on suhteellinen käsite. Mun mielestäni hyvä irtipuinti ei tarkoita sitä, että konetta vielä kuormitetaan täysillä. Kokeilee erilaisia käytäntöjä, katsoo mitä tulee tankkiin ja mitä menee peltoon. Optimi löytyy vuosien puintien jälkeen kohtuullisen nopeasti.

 Kyllä pitää löytyä nopeammin. Jos vuosia pui peltoon tai roskia säiliöön niin ei lyö leiville.

No hyvä tietää tässä vaiheessa...

Puimurin säädöt kohdalleen ja ajetaan reilua vauhtia, sen jälkeen tsekataan mistä tulee raja vastaan. Muutetaan säätöjä jos tarvii, ja nopeus normaalille tasolle. Ja ei kun puimaan.

Puimurin säädöt kohdalleen ja ajetaan reilua vauhtia, sen jälkeen tsekataan mistä tulee raja vastaan. Muutetaan säätöjä jos tarvii, ja nopeus normaalille tasolle. Ja ei kun puimaan.

Ainakin meidän seudulla 500:lla sampolla tulee kuljettajan mukavuus ennemmin vastaan ajonopeudessa kuin koneen kuormittuminen jos siis noita urakointipeltoja ajatellaan ja toki kivien varominen. Muutamalla omalla huippulohkolla loppuu koneesta önkä pitääkin niissä kokeilla tuota, että aukaisee varstasiltaa. Ohralla on sitten se vihneen jääminen kiinni ongelmana kyllä.

Mä oon monesti ihmetelly kun sanotaan että Sampolla saa ajaa niin lujaa kuin sielu sietää, eikä tukkoon saa jne.. Ainakin pitäis tuolla mun 2035:lla jossa vielä 3,1 pöytä ja turbokone. Mutta helkkari vie kun ajaa 5-6 tn ohralaihoon, niin ei ainakaan ohjesäännöillä ilkeä ajaa kuin jotain 3,5 km/t. Sitten alkaa jo kuulua kelalta niin pahaa murahtelua ja sen kierrokset laskee niin selvästi, että itsesuojeluvasto estää tökkäämästä ajovipua enää eteenpäin. Jotain heikkoa 3 tn kauraa oon joskus ajanu sen mitä kakkosella kulkee. 7-8 km/t.

Lainaus käyttäjältä: Larppa - 07.08.16 - klo:11:51

Mielestäni ihan hyvä juttu! Itellä ainakin pisti miettimään uusiks tota puimurin säätöhommaa, ei sen puoleen, ihan siistiä tavaraa on tullut säiliöön tähänkin asti mutta jos noilla opeilla saisi puinnin tehokkuutta kasvatettua niin tosi bueno homma!

Minkä verran antiikkia antiikkia 48 dominaattoria uskaltaa kiusata tehopuintihommilla onkin sitten ihan eri juttu, tiedä vaikka ottais vanhus itteensä ja sanois sopimuksensa irti turhasta kuormittamisesta eläkepäivillä. Niin ja kuinka asiaan suhtautuu eläkepäiviään myös viettävä vanhaisäntä joka puintihommat pääasiassa hoitaa, sanoo pian sekin sopimuksen irti 

Viiskasilla, jossa samat hilut, puintitehoa rajoittaa ainakin kauralla viljalelevaattori. Muutenkin siinä ja tässä. Sama pullonkaula näyttää olevan kuuskasissa ja samoin 430 Tucanossa. Tehdas ilmoittaa puintitehon ja siinä se raja näyttää olevan, satomittarista näkee nykyisessä hetkellisen tehon ja se sama hetkellinen maksimiteho tehtaan ilmoittama yläraja. Keskiarvo paaljon alle tuon, johtuu käännöksistä, lakopaikoista ym. seikoista. Jollei tuohon tehtaan ilmoittamaan pääse edes hetkellisesti, silloin jotain säädöissä vialla.

Kokonaan toinen juttu, kannattaako ihan ylärajoilla korvakuulolla ajaa... Jokin viljaelevaattori vie kaiken mitä ehtii, hiljalleen kertyy viljaa seulojen alle kunnes remmit luistaa, kohlimilla niin paljon olkea ettei ehdi läpäistä jne. Pöytä ja puintikelahan nielee melkeen mitä vaan kun säädöt kohdallaan, hyvässä kasvustossa rajat tulee vastaan ihan muualla.

Tuo viljaelevaattorijuttu on muuten ihan totta; viime syksynä saatiin muutamaankin kertaan ajettua tukkoon juurikin tuo viljaelevaattori.

Naapurikylän puintiurakkamies on valitellut 78 dominaattorilla samaa ongelmaa että tukkoon saa ja aika helpostikin, varsinkin jos puitava tavara oikein tuoretta.

Voiko tästä vetää johtopäätöksen että laittaa kierroslukumittarin viljaelevaattorin akselin päähän ja aina kun kierrokset vähän kyykähtää niin vauhti alas  Onko ijasja2 saanut selville minkä takia se ylipäätään on juuri tuo viljaelevaattori mikä clas ohlsonissa tökkii/tukkii? Jos kerta tuksukin tekee samaa

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 07.08.16 - klo:19:40

Riippuu myös viljalajista. Kyllä ohra on puitavissa täysin irti vihneistään, mutta vehnä taas hankalampi. Siinä on joutunut jättämään hiukan jyvää kiinni. Voi johtua myös puimurin ominaisuuksista. Kyllä mää lähtökohtaisesti pidän hyvää irtipuintia olennaisena asiana, sanoo gurut mitä hyvänsä.

Liian raju irtipuinti kostautuu  muualla ja aiheuttaa merkittävän tappion..Muutamaan tähkään vaikka jää hyviä
se on kokonaistappioissa hyvin pieni osa . Raju irtipuinti tuo seulastolle  hirveen määrä tavaraa ja jos vielä kosteutta on soppa valmis.
Hellävarainen ja tehokas irtipuinti on ensimmäinen peruste mikä kannattaa opetella jos se onnistuu niin loppu on helppoa.Nykyajan puimureissa tämä korostuu koska niissä on ylileveä pöytä puintikoneistoon nähden varsinkin Suomen oloissa.

Mitä v ittua sää urpo selität?

Mää en oo koskaan edes ajatellu et pitäs jättää jyviä tähkään. 

Puimurin säädöt kohdalleen ja ajetaan reilua vauhtia, sen jälkeen tsekataan mistä tulee raja vastaan. Muutetaan säätöjä jos tarvii, ja nopeus normaalille tasolle. Ja ei kun puimaan.

Faarissa en oo säätöihin koskenu ikinä. Kammet tainnu jämähtää paikoilleen.

Tuulta tulee joskus veivattua. Siinä se.

Faaris laitoin aikoinaan varstasiltaan lisä pellin, kun vihnettä jäi jyvään, siellä se on ollu paikollaan kymmeniä vuosia. Yläseulaa säädetään ja tuulta tarpeen mukaan. Mikään elevaattori ei ole tukkeutunut koskaan. Kelalla möyräsee toisinaan märällä lakokauralla.

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 07.08.16 - klo:21:02

Puimurin säädöt kohdalleen ja ajetaan reilua vauhtia, sen jälkeen tsekataan mistä tulee raja vastaan. Muutetaan säätöjä jos tarvii, ja nopeus normaalille tasolle. Ja ei kun puimaan.

Faarissa en oo säätöihin koskenu ikinä. Kammet tainnu jämähtää paikoilleen.

Tuulta tulee joskus veivattua. Siinä se.

Juu, ei paljoa tarvi Faarin säätöihin koskea. Mulla tuulikin aina täysillä, niin ei tarvi sitäkään veivata :-)

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 07.08.16 - klo:21:02

Puimurin säädöt kohdalleen ja ajetaan reilua vauhtia, sen jälkeen tsekataan mistä tulee raja vastaan. Muutetaan säätöjä jos tarvii, ja nopeus normaalille tasolle. Ja ei kun puimaan.

Faarissa en oo säätöihin koskenu ikinä. Kammet tainnu jämähtää paikoilleen.

Tuulta tulee joskus veivattua. Siinä se.

Tämä kyllä selittää ihan merkittäviltäosin tuota sinun pelkoa rapsia kohtaan.
Nyt ymmärrän.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 07.08.16 - klo:14:03

Lainaus käyttäjältä: Larppa - 07.08.16 - klo:11:51

Mielestäni ihan hyvä juttu! Itellä ainakin pisti miettimään uusiks tota puimurin säätöhommaa, ei sen puoleen, ihan siistiä tavaraa on tullut säiliöön tähänkin asti mutta jos noilla opeilla saisi puinnin tehokkuutta kasvatettua niin tosi bueno homma!

Minkä verran antiikkia antiikkia 48 dominaattoria uskaltaa kiusata tehopuintihommilla onkin sitten ihan eri juttu, tiedä vaikka ottais vanhus itteensä ja sanois sopimuksensa irti turhasta kuormittamisesta eläkepäivillä. Niin ja kuinka asiaan suhtautuu eläkepäiviään myös viettävä vanhaisäntä joka puintihommat pääasiassa hoitaa, sanoo pian sekin sopimuksen irti 

Viiskasilla, jossa samat hilut, puintitehoa rajoittaa ainakin kauralla viljalelevaattori. Muutenkin siinä ja tässä. Sama pullonkaula näyttää olevan kuuskasissa ja samoin 430 Tucanossa. Tehdas ilmoittaa puintitehon ja siinä se raja näyttää olevan, satomittarista näkee nykyisessä hetkellisen tehon ja se sama hetkellinen maksimiteho tehtaan ilmoittama yläraja. Keskiarvo paaljon alle tuon, johtuu käännöksistä, lakopaikoista ym. seikoista. Jollei tuohon tehtaan ilmoittamaan pääse edes hetkellisesti, silloin jotain säädöissä vialla.

Kokonaan toinen juttu, kannattaako ihan ylärajoilla korvakuulolla ajaa... Jokin viljaelevaattori vie kaiken mitä ehtii, hiljalleen kertyy viljaa seulojen alle kunnes remmit luistaa, kohlimilla niin paljon olkea ettei ehdi läpäistä jne. Pöytä ja puintikelahan nielee melkeen mitä vaan kun säädöt kohdallaan, hyvässä kasvustossa rajat tulee vastaan ihan muualla.

Tuo viljaelevaattorijuttu on muuten ihan totta; viime syksynä saatiin muutamaankin kertaan ajettua tukkoon juurikin tuo viljaelevaattori.

Naapurikylän puintiurakkamies on valitellut 78 dominaattorilla samaa ongelmaa että tukkoon saa ja aika helpostikin, varsinkin jos puitava tavara oikein tuoretta.

Voiko tästä vetää johtopäätöksen että laittaa kierroslukumittarin viljaelevaattorin akselin päähän ja aina kun kierrokset vähän kyykähtää niin vauhti alas  Onko ijasja2 saanut selville minkä takia se ylipäätään on juuri tuo viljaelevaattori mikä clas ohlsonissa tökkii/tukkii? Jos kerta tuksukin tekee samaa

ViljaelevaattorissaKIN kierrosvahdit uusissa. Elevaattori on kevyellä tavaralla pullonkaula, jossainhan se on oltava? Tuksussa kyllä aika tasapainossa, ettei viljaelevaattoria voi sanoa pullonkaulaksi sinänsä, kevyellä hötöllä korkeintaan raja tulee vastaan. Pakkasen tappamaa ohraa puidessa elevaattorin tehoraja tuli vastaan, kevyt ohra jäi pyörimään elevaattoriin kun tavaraa tuli rajusti mutta se oli kevyttä. Satomittari näytti yhtäkkiä huimia lukuja tietyssä kohtaa peltoa, tarkoitti että elevaattorissa alkoi kiertämään sama viljamäärä. Säiliöön pukkas torven täydeltä, kuitenkaan elevaattorin nopeus ei hidastunut.

Tuoreella viljalla en oo huomannut sen kummempaa ongelmaa, puin todella märkää ja vihreääkin viljaa välillä, litistykseen. Jos ongelmaa, ehkä elevaattorin yläpää on muurautunut melkein tukkoon?

Lainaus käyttäjältä: SKN - 08.08.16 - klo:08:13

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 07.08.16 - klo:21:02

Puimurin säädöt kohdalleen ja ajetaan reilua vauhtia, sen jälkeen tsekataan mistä tulee raja vastaan. Muutetaan säätöjä jos tarvii, ja nopeus normaalille tasolle. Ja ei kun puimaan.

Faarissa en oo säätöihin koskenu ikinä. Kammet tainnu jämähtää paikoilleen.

Tuulta tulee joskus veivattua. Siinä se.

Tämä kyllä selittää ihan merkittäviltäosin tuota sinun pelkoa rapsia kohtaan.
Nyt ymmärrän.

Jaa pelkoa?

Kuin tarvis rikkaruohoa viljellä?

Tuo rapsin säätö puimurissa on muuten selvä, mutta riittääkö, että claasissa 46 cm kelalla
pudottaa varstasillan vain alas, että kun se kierrosnopeuden (1200 r/min normi) muuttaminen on tuolla
vaihtopyörästöllä hankalaa (ei ole hydraulista muutinta) . Sampossa tuon mekaanisen
muuttimen kiristinmutteri on jämähtänyt kiinni, neliöreikä keskellä nälvääntynyt jo valmiiksi.

Kympissä olisi ollut helppo homma ketjupyörät vaihtaa, vaikkakin sottaista hommaa sinänsä

Könty kehuu ajavansa rypsit samalla kelan kierroksella. Tekeekö paljon silppua olkeen ?

-SS-