Mulla on myös välillä löystynyt sieltä vivun päästä jötikästä se osa joka on sieltä vaijerien lähtöpäädystä kuusiokololla kiinni. Eli runko jossa se keikkuva kolmiopala on kiinni.
Vivusta tulee hiljalleen epämäääräinen,  ja yhä vähemmän mihinkään vaikuttava, lopulta liikkuu vain puolella nopeudella. Toinen liike voi kärsiä enenmmän kuin toinen, esim kauha palautuu mutta ei enää oikein kippaa. Kyseessä siis vanha kuikka. Se kolmiopala on myös tullut ikänsä päähän jo pari kertaa...

Taitaa tuokin olla liian kallis tänne pohjolan kehitysmaahan. Eikös siinä oikeasti olisi ideaa, että tekisi sellaisen kehitysmaa puimurin mistä olisi kaikki turha karsittu pois. Eli UUSI M900 olisi kova sana :-) Hinta 45 000 € alv. 0%. Siihen voisi olla jopa jollain varaa :-)

Taitaa kariutua jo siihen että jo moottorissa pitää olla kaikenmaailman  saastehimmelit ym.

OT: Turun Konekeskus ei vissiin lupauksista huolimatta ole aloittanut Massikka puimurikauppaa? Sivuilla ei ainakaan Massikan puimureita mainita?

Kärkölässä taisi olla yksi aito MF näytillä, mutta en edes katsonut että kuka sitä edusti.
Vai onko ne oikeasti Laverdoja?

Lainaus käyttäjältä: +200 - 04.12.16 - klo:11:18

Mutta saahan tamulla pyörinnän niin hitaaksi,että se moottori pyörii koko työkäynnin ajan.

mikä on moottorin kestoikä ja hinta täs vaihees?

Moottori tarvitsee vähän ylimitoittaa jotta vääntö riittää pienilläkin kierroksilla.
Sinänsä tamu ei vaikuta moottorin kestoikään, edellyttäen että moottorin jäähdytyksesä huolehditaan. Sen oma jäähdytyspuhallin ei oikein toimi jos ajetaan kovin hitaasti.
Enemmän suuri määrä lyhyitä käyntijaksoja (käynnistys/pysäytys) rasittaa.
Aivan ryömintäkierroksille ei kannattane mennä.

https://www.youtube.com/watch?v=OVL7n1cFSSk
kyntöä...
fiat 600  ym...

2654 olisi vienyt vähän isompiakin fälttejä, vaikka sitten yhtä pykälää pienemällä vaihteella :-)

Maalaji oli aika ystävällistä kyntää... mutta siitä pointsit että noin äkkiä katsoen kaikilla oli säädöt paikallaan, ikään ja kokoon katsomatta, ja jälki ihan ok.

 Jaksaisko kaivinkone routapiikillä halkaista?

Riippuu tietysti kaivinkoneesta, mutta melkoisella varmuudella kyllä. Se routapiikki saisi tietysti olla vähän sisäreunalta terävä. Mutta sähkötolpan halkaisuun riittää varmasti muutama tonni voimaa, ja se nyt löytyy melkein minkä tahansa kaivurin kaivupuomista jos nyt nämä puhelinkopit jätetään pois laskuista. Niissä ei välttämättä oikein riittäisi ulottuvuuskaan.

Menisi mukavasti kaivukoneen puskulevyä vasten halkaisten - eri asia meneenkö suoraan vaiko säleiksi.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 30.11.16 - klo:16:44

Juu minäkin olen 3 m halkojan nähnyt. Oli vielä niin että öljyt ja hallinta oli ajokoneesta jolla nosteli pöllit halkojaan ja halot vastaavasti taas pois ja pinoon. Kävi muuten aika näppärästi.

Tuli mieleen että sen voisi varmaan totetuttaa samaan tapaan ketjulla kuin trukkirunko, ettei tarvitse 3 metrin sylinteriä. Ketjusysteemiä pitäisi vaan jatkokehittää että palautuskin toimisi;  ei se ihan omalla painollaan palaudu kun on vaaka-asennossa. Nosturin ketjujatkeesta mallia...

 Eiköhän noita valmiita trukkimastoja löydy mutta kuinka niissä riittää voimaa. Metrinen koivun tyvi voi olla sitkaskin.

Pitää valita vähän isommasta trukista... löytyyhän niitä yli 50 t nostaviakin.. mutta ajattelin lähinnä ideaa, trukin systeemi ei palauta jos sen kaataa pitkälleen. Se on tavallisesti yksitoiminen sylinteri ja se ketjusysteemikään ei välittäisi paluusuuntaan voimaa. Mutta nosturin ketjujatkeen idealla onnistuisi. Toki yksitoimisenkin palautuksen voisi järjestää vaikka pienen hydraulimoottorin vetämällä rullaketjulla tms.

Helpointa tietysti vetävällä riittävän pitkällä tunkilla (pitkää ei kannata laittaa voimankäytön suuntaan kuin vetämään ettei nurjahda). Tai kaksi lyhyempää sarjaan, vaikka niin että molemmista päistä liikkuu keskelle, toisesta työntölevy ja toisesta terä, kohtaavat keskellä, molemmat liikkuvat sen 1,5 m. Tai jotain.. jossain on taidettu puita halkaista kahdella vastakkaisella ja vetävällä teräkiekollakin, vähän kuin auran leikkurit. Ideoita on monia. Voisi olla myös lyhyt isku mutta jonkinlainen säppilaite tai tarrain joka luistaa toiseen suuntaan uuteen otteeseen mutta ei toiseen. Tai yksinkertaisimmillaan sopiva välipölkky, ensin työnnetään ilman pölkkyä ja sitten kun ei enää ylety niin peruutetaan ja laitetaan pölkky väliin ja työnnetään lisää.

Juu minäkin olen 3 m halkojan nähnyt. Oli vielä niin että öljyt ja hallinta oli ajokoneesta jolla nosteli pöllit halkojaan ja halot vastaavasti taas pois ja pinoon. Kävi muuten aika näppärästi.

Tuli mieleen että sen voisi varmaan totetuttaa samaan tapaan ketjulla kuin trukkirunko, ettei tarvitse 3 metrin sylinteriä. Ketjusysteemiä pitäisi vaan jatkokehittää että palautuskin toimisi;  ei se ihan omalla painollaan palaudu kun on vaaka-asennossa. Nosturin ketjujatkeesta mallia...

Lainaus käyttäjältä: RimaPoika - 29.11.16 - klo:06:59

Nerokasta
Varmaan kannattaa kokeilla alkuperäisillä
potikoilla jos siihen ratkaisuun päädyt.

Liekö joissain merkeissä/ malleissa muistipaikkoja enemmälti.
Kun noissa tuppaa oleen vaan se yks yleensä?

Jossain perkiisseleissä on 3. (Pois / A / B)

Jep. Niitä ei ole tehty analogisesti potikoilla vaan suoraan kytkintietoina  ECU:lle. Eli arvon voi 'napata' muistiin sillä hetkellä vallitsevasta kierrosluvusta ja sitä voi myös naksutella kytkimellä sitten vakiohyppäyksittäin ylös tai alas. Mun koneessani taitaa olla 20 kierrosta per napsu, vähän turhan hieno askellus.
Koko muistien hallinta ja käyttö perustuu kahden palautuvan on-off-on kytkimen käyttöön.
Ainoa mikä minusta on vähän kökköä siinä softassa on se että se voisi toteuttaa muutokset hiukan pehmeämmin ja esim lisätä kaasua rauhallisesti. Nyt se ärjäisee kaikki peliin sillä sekunnilla kunnes kierrosluku vastaa taas toivottua.

Valmetin tapaukseen en osaa ottaa kantaa. En usko että siitä mitään hajoaisi, tilannehan vastaa sitä että potikka olisi hetken hajalla tai johto jostain poikki. Tuollainen elektroniikka pitää suunnitella niin että mitään ihmeellistä ei tapahdu vaikka sen potikan ottaisi hetkeksi pois sieltä johdon päästä (liittimen irti) - tai vaihtaa sitten vaikka lennossa toiseen.
Potikassakaan ei mitään ihmeellistä ole, kunhan vastusarvo vastaa alkuperäistä ja tyyppi lienee lineaarinen.

En kuitenkaan osallistu remonttiin jos jotain kuitenkin menee rikki.

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 27.11.16 - klo:17:26

Että kova vouhotus sähköautoista näyttää vähän oudolta.

Mutta se ajaminen on sähköautolla silti halvinta. Ja mistään muusta voimanlähteestä et vielä ainakaan saa maksimivääntöä käyttöön koko "kierrosalueelle". Ei tarvi meinaan kummoinen sähkövatkain olla, että jätättää +200hv autot.

Se on niin kauan halpaa kun poliitikot antavat sen olla halpaa.
Ei se bensakaan kovin kallista ole siellä jalostamon putkessa, ennen veroja muita rasitteita.

Lainaus käyttäjältä: Moerkoe - 28.11.16 - klo:21:29

Emme tarvitse tuota varten paria uutta reaktoria  tuottamaan sähköä, erityisestikään kun atomisähkö alkaa olla kalleinta mahdollista sähköä nykyään. Isossa-Britanniassa hallitus joutui lupaamaan ydinsähkölle takuuhinnaksi 11 senttiä/kWh 35 vuodeksi ennenkuin saatiin rahoitusta Hinkley Pointin hankkeelle.
 

No toi nyt on täyttä paskapuhetta, ydinsähkö ei tarvitse tukea ja silti se jotenkuten pysyy vielä elossa tuettuja energiamuotoja vastaan.
Muualla euroopassa sähkö on muutenkin kalliimpaa kuin pohjoismaissa.
Tuulimyllyt muuten tuskin pyörivät sinä talven kylmimpänä pakkasyönä.

Mä kyllä laskin että 200 000 autoa vetää 2 miljoonaa kilowattituntia (200 000 * 10, 10 on oletettu latausteho kw/h) kun niitä ladataan yhtäaikaa, eihän se toki ole kuin 10 kertainen määrä tuohon sun laskemaan verrattuna ja muuttaa pilkun paikkaa kaikissa kohdissa pykälän oikealle. Siis jos kaikki laitetaan roikkaan samaan aikaan.
Sit vielä se, että akkujen koko ja laturien teho tulee kasvamaan suuresti kuten sähkön kulutus oletettavasti muutenkin.

Ydinsähkön kannattavuus riippuu täysin miten se lasketaan. Jos sille asetetaan vakuutusvaatimus pahimman mahdollisen katastrofin varalle (parin kaupungin autioksi hylkääminen) ja 1000 vuoden jäteongelmavaraus niin varmasti se saadaan näyttämään kannattamattomalta. Jostain syystä vaan esim hiilivoiman terveyshaittojen suhteen ei olla ollenkaan yhtä ärhäköitä vaikka se ilmeisesti tappaa koko ajan ihan merkittävänkin määrän ihmisiä.

Kilowateista ja tunneista sen verran että jos energian määrä on 10 kWh per vuorokausi, niin se saadaan jos ladataan 10 h yhden kilowatin teholla. Tai 1 h 10 kW:n teholla. Tai 2 x 5 tms.
Eli sen puoleen alkuperäinen laskelma oli kai oikein. Se 20 kWh/100 km kuulostaa aika vähältä, toteutunee kyllä kesällä taajama-ajossa ja myötätuulessa, mutta lienee niukka kun rynnitään 10 cm:n loskassa, kelirikon savivellissä tai huonosti auratulla tiellä, täällä minne asfaltti ei ole vielä eksynyt... ei taida riittää moottoritielläkään ellei ilmanvastuslukemia viilata uusille desimaaleille. Ainakin polttomoottoriautonkin kulutusmittarin lukemat saa uudelle alueelle noissa olosuhteissa. Jaksoiko 2CV  (rättäri) mennä 120 km/h? Siinä taisi olla alussa joku 23-26 hv jos oikein muistan.

No nämä viihdelaitteet nyt ovat - viihteellisiä :-)

Ja sitten on vielä Philipsit.

Tuossa matalakierrosmallin kierrosten nostossa voi tulla muitakin yllätyksiä. Mm hydraulipumppu pyörii sitten nopeammin kuin suunniteltu, ja sen tehohäviö vaikkapa maantiellä voi nousta jos kierto käy ahtaaksi. Kun ei noissa taida mitään huilivaa pumppua olla...

Eräs tietämäni rikkoihin pumppunsa noin kun se alkoi kierrosten noston myötä kai kavitoida kun imupuoli alkoi käydä ahtaaksi, talvella ja kylmillä öljyillä.

Mitä merkitystä perän keston kannalta on sillä millä vaihteella ajetaan esim sitä 80 nopeutta?
Laatikkon kannalta tietysti on, kun tulee isot momentit suurella vaihteella, jos moottori vaan jaksaa vääntää.

Liian suuren vaihteen moottorissa synnyttämä värinä pyörimisessä kulkee koko voimansiirron läpi, myös perän.
Se momentti ei ole pelkästään suuri, vaan myös epätasainen ja sisältää jatkuvasti vielä terävämpiä huippuja. Eli pyörintäliike ei enää ole täysin tasaista vaan siinä on värinää mukana.

Jos ajaa nivelakselilla liian suuressa kulmassa niin että se kolisee ja ravistaa, niin se sama kolina on siellä työkoneen kulmavaihteessakin. Ja vielä seuraavasakin akselissa ja sitä seuraavassa...

Lainaus käyttäjältä: malanko - 27.11.16 - klo:09:53

Vihreitten sekopää-mielikuvitusta.

perin outoakin että sähköauto saa näinkin suuren kannatuksen palstalla jossa jo ennakkoon mietitään miten siitä  uudesta kohta saapuvasta traktorista saadaan kaikki ilmansaasteita pienentävät järjestelmät poistettua ja miten jo tontilla oleviin vanhempiin koneisiin saadaan lisää savua ja katkua

periaatteessa sähköautoa pitäisi kehittää siihen suuntaan että akusto olisi helposti vaihdettavissa,  bisnesmies kun kurvaa sähkömersulla kotia ja huomaa että mittaristossa lukee patteri lov  niin ottaa mersun perästä salvan auki ja hakee pumppukärryn autotallista ja tyhjä akku lataukseen ja täysi tilalle ja rouva voi lähteä tubbelwaaroihin ja tyhjä akku latautuu sitte yösähköllä

Minun pointtini tässä asiassa on se, että minulla ei ole mitään ympäristöystävällisyyttä vastaan, kunhan se ei lisää paljoa kustannuksia eikä hankaloita muuten elämää. Tuossa syksyllä yritin juuri saada yhtä vanhaa konetta vähän vähemmän saastuttavaksi ja savuttavaksi. Vaihtelevalla menestyksellä...

Sähköauton tapauksessa yhtälö on aivan mahdollinen, jos hinta ja käyttökulut muodostuvat kilpailukykyisisksi niin ei minulla tekniikkaa vastaan sinänsä mitään ole.
Yksi noista pihalla seisovista kumijaloista voisi hyvin olla sähköauto tai hybridi. Tilanteisiin joihin se ei olisi hyvä voisi sitten valita perinteisemmän.
Minkään periaatteellisen ideologian vuoksi en ole asiasta kiinnostunut, vaikka uusi teknologia onkin omalla tavallaan houkuttelevaa.
Meillä kuitenkin yhdellä pirssillä ajetaan joka arkipäivä 4 x 12 km, joten joku sähköauton tapainenkin voisi olla useimmiten hyvinkin toimiva,

Mikäli pitää valita maksanko perinteisestä polttomoottoriautosta 5000 e enemmän siihen lisättyjen kaiken maailman huoltoa vaativien puhdistussysteemien vuoksi + jatkossa korotetun polttoaineen hinnan ja vielä korotetun käyttömaksun tms, vai maksanko saman summan lisää sähköllä liikkuvasta vehkeestä + halvempi polttoainekulu, niin olen valmis harkitsemaan vaihtoehtoisilla energiamuodoilla toimivaa autoa aivan vakavasti.