Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Paalinpyörittäjä - 20.02.15 - klo:20:03
-
Siis iso ässä-valtra, kannattaako sekaantua, tarttis löytää voimaa ja halvalla..
-
Siis iso ässä-valtra, kannattaako sekaantua, tarttis löytää voimaa ja halvalla..
Mää sen verran kakkaan tähän et vastaan SAS, sehän nostaa sormilla 200litran tynnyrinkin kärryille.
Okei, sori kiitos ja anteeks... meen nurkan taakse... :-[
-
Tää on ollu jo ennenki
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=50445.0
-
Eiks näitä ole sähkövikaisiksi haukuttu? Joku jenkkijonne ois aika pähee (esim. 7810).
Mikä on halpa?
-
http://www.tractorhouse.com/listingsdetail/detail.aspx?OHID=8192233
Parilla kympillä noita saa.
-
6499 tai ... http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-traktorit/massey-ferguson-8480-dyna-vt-4-nye-dak/dkefgdb9.html
-
Ei kait ne ny ihan perseestä oo. Kollega osti viime talvena S260 Saksasta huutokaupasta. Koko kesän se huudatti palakoneen edessä. Eikä siinä mitään vikaa ollu vaikka kertoimet oli sitä vastaan. Painava rohjake se on mutta hyvällä rengastuksella näytti hyvin menevän. 800/70 38 juuripyörinä 650/85 38 näytti olevan paripyörinä.
-
millä saatanalla sillä onnistu palanveto? vai vetikö tooosi harvaan? vai oliko kaks konesta peräs? meinaan 650nen 20.8 parina on jo hiinä ja hiinä että tulee turhan harvahan ???
-
yhyrellä tutulla oli tuollaanen ja siinä kyllä oli kaikemmoista..
-
On ollut Valtralle yksi huonoimmista mallisarjoista..Viimevuoden puolella 353;sta sai ostaa 136 tonniin suoralla kaupalla Suomen etelä-puolelta...Eikä siltikään oikein kauppa käynyt..
-
millä saatanalla sillä onnistu palanveto? vai vetikö tooosi harvaan? vai oliko kaks konesta peräs? meinaan 650nen 20.8 parina on jo hiinä ja hiinä että tulee turhan harvahan ???
Kyllä se ihan normi satoa korjas per/ha. Tais tehdä niin että viimeiset kierrokset veti kapeampi pyöräisellä koneella. . Yksi meriläisen superi roikkui S:nn perässä.. minun mielestä palan vetokoneessa sais olla 2x 18,4 x38.. jos ei niillä pääse liikkeelle niin kannatta tehdä kentille jotain.
-
Siis iso ässä-valtra, kannattaako sekaantua, tarttis löytää voimaa ja halvalla..
ei se demojen ja hömppäpeltojen ylläpitäminen kauheen huonoo hommaa voi olla :D:D
-
Kannattaisiko kuitenkin hakea englannista Case Magnum, joko vanha malli tai uudempi MX. Edullisesti saa hevosvoimia ja on varmempi kuin ässä.
-
Siis iso ässä-valtra, kannattaako sekaantua, tarttis löytää voimaa ja halvalla..
ei se demojen ja hömppäpeltojen ylläpitäminen kauheen huonoo hommaa voi olla :D:D
Juu kommenttien ja omien tutkimusten mukaan kuiteski liian kallis mulle kokonaisuutena(siis mukana tulevien murheiden kanssa), vaikka tommosen 280hv traktorin sais karvan päälle 30 kiloeuroa sis alv :-[
-
Kannattaisiko kuitenkin hakea englannista Case Magnum, joko vanha malli tai uudempi MX. Edullisesti saa hevosvoimia ja on varmempi kuin ässä.
Löytyyköhän noita 50km/h perällä?
-
2006 tais tulla 50km/h voimansiirto. Sinisenä ja punaisena.
http://www.konedata.net/Traktorit/caseihMagnum_06.htm
http://www.konedata.net/Traktorit/NH_T8000.htm
-
Vanhan mallin Magnumia ei saa kuin kolmen- tai neljänkympin versioina, mutta MX Magnumia pitäisi olla viidenkympin lootallakin. Tosin ei ehkä kovin yleinen.
-
Vanhan mallin Magnumia ei saa kuin kolmen- tai neljänkympin versioina, mutta MX Magnumia pitäisi olla viidenkympin lootallakin. Tosin ei ehkä kovin yleinen.
Eikä mx Magnumin ensimmäisiä versioitakaan saanut 50km/h mallina.
-
Pellot kiittää varmaan tuota magnumin 13000kg painoa :-\
-
T190 ja LTR käsittelemään se 320 heppaseks. Siinä saa voimaa jos se riittää, etkä tarvi painoa.
-
T190 ja LTR käsittelemään se 320 heppaseks. Siinä saa voimaa jos se riittää, etkä tarvi painoa.
juupa juu tietysti. Yks tollanen pyöri tässä maatalous ajossa ja urakoinnissa. ja kerran 1000h katkasu hoidossa. Ajettu 8000h ja 8 kertaa vaihdelaatikko rempattu.
Yleensä jos tommosia hepoja tarvii niin vedetään jotain raskasta. sepä vaan ei oikein onnistu jos ei sitä omaapainoa ole.
Tommone 8000 nyykkäri oli 17 motin lietevaunun ja 8 m multaimen edessä ja samalla lohkolla oli vastaava valtra samoilla hepoilla yhtäaikaa. Pikkasen pintamärkä lohko loivassa rinteessä. nyykkäri kävi kääntymässä rinteen alareunassa tulla murisi mäelle että heilahti, mut valtra purki kuormaan sinne alarinteen laitaan jotta pääsi pois sieltä.
-
T190 ja LTR käsittelemään se 320 heppaseks. Siinä saa voimaa jos se riittää, etkä tarvi painoa.
juupa juu tietysti. Yks tollanen pyöri tässä maatalous ajossa ja urakoinnissa. ja kerran 1000h katkasu hoidossa. Ajettu 8000h ja 8 kertaa vaihdelaatikko rempattu.
Yleensä jos tommosia hepoja tarvii niin vedetään jotain raskasta. sepä vaan ei oikein onnistu jos ei sitä omaapainoa ole.
Tommone 8000 nyykkäri oli 17 motin lietevaunun ja 8 m multaimen edessä ja samalla lohkolla oli vastaava valtra samoilla hepoilla yhtäaikaa. Pikkasen pintamärkä lohko loivassa rinteessä. nyykkäri kävi kääntymässä rinteen alareunassa tulla murisi mäelle että heilahti, mut valtra purki kuormaan sinne alarinteen laitaan jotta pääsi pois sieltä.
Kai se kuskista riippuu mikä kestää... Tuo on käsittääkseni kestänyt hyvin ;D https://www.youtube.com/watch?v=hABsbGZvoJY
-
Joo ei niillä tarvi ajaa kokoajan ku pullopersesika.
-
T190 ja LTR käsittelemään se 320 heppaseks. Siinä saa voimaa jos se riittää, etkä tarvi painoa.
juupa juu tietysti. Yks tollanen pyöri tässä maatalous ajossa ja urakoinnissa. ja kerran 1000h katkasu hoidossa. Ajettu 8000h ja 8 kertaa vaihdelaatikko rempattu.
Yleensä jos tommosia hepoja tarvii niin vedetään jotain raskasta. sepä vaan ei oikein onnistu jos ei sitä omaapainoa ole.
Tommone 8000 nyykkäri oli 17 motin lietevaunun ja 8 m multaimen edessä ja samalla lohkolla oli vastaava valtra samoilla hepoilla yhtäaikaa. Pikkasen pintamärkä lohko loivassa rinteessä. nyykkäri kävi kääntymässä rinteen alareunassa tulla murisi mäelle että heilahti, mut valtra purki kuormaan sinne alarinteen laitaan jotta pääsi pois sieltä.
Kai se kuskista riippuu mikä kestää... Tuo on käsittääkseni kestänyt hyvin ;D https://www.youtube.com/watch?v=hABsbGZvoJY
Erikoisen oloinen dynamometri :o Eikö näitä paljon viritrttyjä uskalla laittaa oikeaan dynamometriin?
-
T190 ja LTR käsittelemään se 320 heppaseks. Siinä saa voimaa jos se riittää, etkä tarvi painoa.
juupa juu tietysti. Yks tollanen pyöri tässä maatalous ajossa ja urakoinnissa. ja kerran 1000h katkasu hoidossa. Ajettu 8000h ja 8 kertaa vaihdelaatikko rempattu.
Yleensä jos tommosia hepoja tarvii niin vedetään jotain raskasta. sepä vaan ei oikein onnistu jos ei sitä omaapainoa ole.
Tommone 8000 nyykkäri oli 17 motin lietevaunun ja 8 m multaimen edessä ja samalla lohkolla oli vastaava valtra samoilla hepoilla yhtäaikaa. Pikkasen pintamärkä lohko loivassa rinteessä. nyykkäri kävi kääntymässä rinteen alareunassa tulla murisi mäelle että heilahti, mut valtra purki kuormaan sinne alarinteen laitaan jotta pääsi pois sieltä.
Kai se kuskista riippuu mikä kestää... Tuo on käsittääkseni kestänyt hyvin ;D https://www.youtube.com/watch?v=hABsbGZvoJY
https://www.youtube.com/watch?v=ouORP8qR9oQ
Kai tuota touhua kestää vaikka mikä ja millä teholla.
-
Tais olla viime syksynä kyseinen kampe oulun Valtralla laatikko huollossa.
-
voimaa ja halvalla ei yhdisty t190:n kohdalla millään lailla. ainakaan jos suomikoneiden hinnoista puhutaan.
noita vanhoja ässiä saa halvalla. halvin mihinkä itse olen törmännyt oli 13000e alv. 0.
ässän sähköt on ongelma. niiden kanssa kyllä oppii pärjäämään. toinen krittinen paikka on etukardaanin liuku joka alunperin oli huonosti toteutettu. ne on vaihdettu takuuseen tai niin ainakin olisi pitänyt vaihtaa....
magnumiin verraten ässä on parempi tiellä. magnumin ohjaus ja vaihteisto ei ole tieajoon tarkoitettu. ässässä parempi etujousitus ja hyvä hyttijousitus mitä ei magnumissa ole ollenkaan.
----------
tuossa kokoluokassa hyvä vaihtoehto on deutsin 215-265 mallit. super lujia. sama zf 7300 laatikko kuin ässässä=todella luja.
esim:http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-traktorit/deutz-fahr-agrotron-260/7nilcacb.html
http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-traktorit/deutz-fahr-mk-3-230/fhjeelin.html
265:t on saksassa arvostettuja ja siksi aika kalliita:
http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-traktorit/deutz-fahr-agrotron-265/99696c8c.html
-
T190 ja LTR käsittelemään se 320 heppaseks. Siinä saa voimaa jos se riittää, etkä tarvi painoa.
juupa juu tietysti. Yks tollanen pyöri tässä maatalous ajossa ja urakoinnissa. ja kerran 1000h katkasu hoidossa. Ajettu 8000h ja 8 kertaa vaihdelaatikko rempattu.
Yleensä jos tommosia hepoja tarvii niin vedetään jotain raskasta. sepä vaan ei oikein onnistu jos ei sitä omaapainoa ole.
Tommone 8000 nyykkäri oli 17 motin lietevaunun ja 8 m multaimen edessä ja samalla lohkolla oli vastaava valtra samoilla hepoilla yhtäaikaa. Pikkasen pintamärkä lohko loivassa rinteessä. nyykkäri kävi kääntymässä rinteen alareunassa tulla murisi mäelle että heilahti, mut valtra purki kuormaan sinne alarinteen laitaan jotta pääsi pois sieltä.
Kai se kuskista riippuu mikä kestää... Tuo on käsittääkseni kestänyt hyvin ;D https://www.youtube.com/watch?v=hABsbGZvoJY
Erikoisen oloinen dynamometri :o Eikö näitä paljon viritrttyjä uskalla laittaa oikeaan dynamometriin?
Niin mikä on sit se oikea dynamometri? :P
-
T190 ja LTR käsittelemään se 320 heppaseks. Siinä saa voimaa jos se riittää, etkä tarvi painoa.
juupa juu tietysti. Yks tollanen pyöri tässä maatalous ajossa ja urakoinnissa. ja kerran 1000h katkasu hoidossa. Ajettu 8000h ja 8 kertaa vaihdelaatikko rempattu.
Yleensä jos tommosia hepoja tarvii niin vedetään jotain raskasta. sepä vaan ei oikein onnistu jos ei sitä omaapainoa ole.
Tommone 8000 nyykkäri oli 17 motin lietevaunun ja 8 m multaimen edessä ja samalla lohkolla oli vastaava valtra samoilla hepoilla yhtäaikaa. Pikkasen pintamärkä lohko loivassa rinteessä. nyykkäri kävi kääntymässä rinteen alareunassa tulla murisi mäelle että heilahti, mut valtra purki kuormaan sinne alarinteen laitaan jotta pääsi pois sieltä.
Kai se kuskista riippuu mikä kestää... Tuo on käsittääkseni kestänyt hyvin ;D https://www.youtube.com/watch?v=hABsbGZvoJY
Erikoisen oloinen dynamometri :o Eikö näitä paljon viritrttyjä uskalla laittaa oikeaan dynamometriin?
Niin mikä on sit se oikea dynamometri? :P
Sellainen hydraulinen tai sähköinen missä kone antaa kaikkensa. Tää vaikutti vähän samanlaiselta millä autoja penkitetään.
-
Jarrudyno, jolla ajetaan kone kontilleen ja piirretään rajakäyrä teholle ja momentille. Eli voimanotto päälle, (käsi)kaasu niin sanotusti pohjaan ja kuormitusta aletaan lisäämään tasaisesti siihen saakka kunnes moottorin kierrokset on laskenut tuhanteen. Samaisella vehkeellä voidaan sit kuormittaa konetta vaikka maailman tappiin esim. maksimitehon tai- momentin kohdassa ja mittailla polttoaineen kulutuksia, jos mittalaitteistoon kuuluu kulutusmittari.
-
Jarrudyno, jolla ajetaan kone kontilleen ja piirretään rajakäyrä teholle ja momentille. Eli voimanotto päälle, (käsi)kaasu niin sanotusti pohjaan ja kuormitusta aletaan lisäämään tasaisesti siihen saakka kunnes moottorin kierrokset on laskenut tuhanteen. Samaisella vehkeellä voidaan sit kuormittaa konetta vaikka maailman tappiin esim. maksimitehon tai- momentin kohdassa ja mittailla polttoaineen kulutuksia, jos mittalaitteistoon kuuluu kulutusmittari.
En tunne rakennetta mitä tuossa videolla käytettiin, joku painava massa mikä on aluksi vaikea saada pyörimäänkin?
-
En tiedä itsekään tuon videon dynon nimeä, millä sitä kutsutaan, mutta siinä on raskas pyörivä rumpu, jota kiihdytetään traktorin ulosotolla ja kiihtyvyydestä lasketaan teho. Sillä ei siis voi jarruttaa konetta.
Vähän karkasi aiheen ulkopuolelle...
-
T190 ja LTR käsittelemään se 320 heppaseks. Siinä saa voimaa jos se riittää, etkä tarvi painoa.
juupa juu tietysti. Yks tollanen pyöri tässä maatalous ajossa ja urakoinnissa. ja kerran 1000h katkasu hoidossa. Ajettu 8000h ja 8 kertaa vaihdelaatikko rempattu.
Yleensä jos tommosia hepoja tarvii niin vedetään jotain raskasta. sepä vaan ei oikein onnistu jos ei sitä omaapainoa ole.
Tommone 8000 nyykkäri oli 17 motin lietevaunun ja 8 m multaimen edessä ja samalla lohkolla oli vastaava valtra samoilla hepoilla yhtäaikaa. Pikkasen pintamärkä lohko loivassa rinteessä. nyykkäri kävi kääntymässä rinteen alareunassa tulla murisi mäelle että heilahti, mut valtra purki kuormaan sinne alarinteen laitaan jotta pääsi pois sieltä.
Niin, jotain sanoin siitä että mihin käyttöön. Nyt sitten jos haluaa virityttää vetokoneeksi niin siinähän on edellytyksiä. Kierroksilla pitää ajaa jotta ei vääntö kangota kuluvia komponentteja moottorissa ja vaihteistossa. Vaihteita pitää osata vaihtaa silloin kun veto ei ole kova ja synkronoimalla kierrokset ajonopeuteen. Sehän nyt on kaiken vaihtamisen perusta yleensäkin, mutta viritetyllä vehkeellä 10 kertaa merkityksellisempää. Todisteena teorian pätemisestä voidaan pitää apinakuskeja, joiden toikkaroinnin tuloksena palaa pakkoja vakioistakin, merkistä riippumatta. Samaan viittaa uudet Versut ja varsinkin Directit, joissa kone itse ei osaa vaihtaa ja olla vaihtamatta kuten kuuluu, joten niissä kuuleman mukaan 3000 tunnin välein vaihdetaan rutiinilla pakat.
-
T190 ja LTR käsittelemään se 320 heppaseks. Siinä saa voimaa jos se riittää, etkä tarvi painoa.
juupa juu tietysti. Yks tollanen pyöri tässä maatalous ajossa ja urakoinnissa. ja kerran 1000h katkasu hoidossa. Ajettu 8000h ja 8 kertaa vaihdelaatikko rempattu.
Yleensä jos tommosia hepoja tarvii niin vedetään jotain raskasta. sepä vaan ei oikein onnistu jos ei sitä omaapainoa ole.
Tommone 8000 nyykkäri oli 17 motin lietevaunun ja 8 m multaimen edessä ja samalla lohkolla oli vastaava valtra samoilla hepoilla yhtäaikaa. Pikkasen pintamärkä lohko loivassa rinteessä. nyykkäri kävi kääntymässä rinteen alareunassa tulla murisi mäelle että heilahti, mut valtra purki kuormaan sinne alarinteen laitaan jotta pääsi pois sieltä.
Niin, jotain sanoin siitä että mihin käyttöön. Nyt sitten jos haluaa virityttää vetokoneeksi niin siinähän on edellytyksiä. Kierroksilla pitää ajaa jotta ei vääntö kangota kuluvia komponentteja moottorissa ja vaihteistossa. Vaihteita pitää osata vaihtaa silloin kun veto ei ole kova ja synkronoimalla kierrokset ajonopeuteen. Sehän nyt on kaiken vaihtamisen perusta yleensäkin, mutta viritetyllä vehkeellä 10 kertaa merkityksellisempää. Todisteena teorian pätemisestä voidaan pitää apinakuskeja, joiden toikkaroinnin tuloksena palaa pakkoja vakioistakin, merkistä riippumatta. Samaan viittaa uudet Versut ja varsinkin Directit, joissa kone itse ei osaa vaihtaa ja olla vaihtamatta kuten kuuluu, joten niissä kuuleman mukaan 3000 tunnin välein vaihdetaan rutiinilla pakat.
Juu tätä mä vähän uumoilinkin. että lietettä ajetaan pienillä kierroksilla ja isoilla vaihteilla siirtoajossa tai talvella alaterällä ja auralla aurataan kolminumeroisia maanteitä törryyttämällä väännöllä. Taasen kun ei oikein istu omaan pirtaan niin aletaan vääntämään jo tätä vanhaa juttua tyhmistä kuskeista.
Saa siitä kevyestä koneesta ottaa vaikka 400 hp mutta kun siitä ei ole iloa jos koneen massa ei ole oikeassa suhteessa tehoon, jos raskata vetotyötä tehdään. Eri asia sitten jos tuo teho tarvitaan tapin kautta ilman raskasta vetoa.. Kevyellä koneella yrität vetää raskasta pehmeä pintaisella pellolla niin joudut väännöllä ajamaan eli just niillä viimeisillä voiman rippeillä, ettei mene liikaa voimaa renkaan ja maan väliin. Valitettavasti lopputulos on just niin kuin kaaleppi kirjoitti. Massaa kun on riittävästi ja sitä kautta pitoa niin silloin voi ajaa niillä reippaammilla kierroksilla eikä mene lipsutteluksi. kyll se vaan niin on tehon ja massan on oltava oikeassa suhteessa toisiinsa jotta homma onnistuu eikä mene taistelemiseksi.
-
T190 ja LTR käsittelemään se 320 heppaseks. Siinä saa voimaa jos se riittää, etkä tarvi painoa.
juupa juu tietysti. Yks tollanen pyöri tässä maatalous ajossa ja urakoinnissa. ja kerran 1000h katkasu hoidossa. Ajettu 8000h ja 8 kertaa vaihdelaatikko rempattu.
Yleensä jos tommosia hepoja tarvii niin vedetään jotain raskasta. sepä vaan ei oikein onnistu jos ei sitä omaapainoa ole.
Tommone 8000 nyykkäri oli 17 motin lietevaunun ja 8 m multaimen edessä ja samalla lohkolla oli vastaava valtra samoilla hepoilla yhtäaikaa. Pikkasen pintamärkä lohko loivassa rinteessä. nyykkäri kävi kääntymässä rinteen alareunassa tulla murisi mäelle että heilahti, mut valtra purki kuormaan sinne alarinteen laitaan jotta pääsi pois sieltä.
Niin, jotain sanoin siitä että mihin käyttöön. Nyt sitten jos haluaa virityttää vetokoneeksi niin siinähän on edellytyksiä. Kierroksilla pitää ajaa jotta ei vääntö kangota kuluvia komponentteja moottorissa ja vaihteistossa. Vaihteita pitää osata vaihtaa silloin kun veto ei ole kova ja synkronoimalla kierrokset ajonopeuteen. Sehän nyt on kaiken vaihtamisen perusta yleensäkin, mutta viritetyllä vehkeellä 10 kertaa merkityksellisempää. Todisteena teorian pätemisestä voidaan pitää apinakuskeja, joiden toikkaroinnin tuloksena palaa pakkoja vakioistakin, merkistä riippumatta. Samaan viittaa uudet Versut ja varsinkin Directit, joissa kone itse ei osaa vaihtaa ja olla vaihtamatta kuten kuuluu, joten niissä kuuleman mukaan 3000 tunnin välein vaihdetaan rutiinilla pakat.
Juu tätä mä vähän uumoilinkin. että lietettä ajetaan pienillä kierroksilla ja isoilla vaihteilla siirtoajossa tai talvella alaterällä ja auralla aurataan kolminumeroisia maanteitä törryyttämällä väännöllä. Taasen kun ei oikein istu omaan pirtaan niin aletaan vääntämään jo tätä vanhaa juttua tyhmistä kuskeista.
Saa siitä kevyestä koneesta ottaa vaikka 400 hp mutta kun siitä ei ole iloa jos koneen massa ei ole oikeassa suhteessa tehoon, jos raskata vetotyötä tehdään. Eri asia sitten jos tuo teho tarvitaan tapin kautta ilman raskasta vetoa.. Kevyellä koneella yrität vetää raskasta pehmeä pintaisella pellolla niin joudut väännöllä ajamaan eli just niillä viimeisillä voiman rippeillä, ettei mene liikaa voimaa renkaan ja maan väliin. Valitettavasti lopputulos on just niin kuin kaaleppi kirjoitti. Massaa kun on riittävästi ja sitä kautta pitoa niin silloin voi ajaa niillä reippaammilla kierroksilla eikä mene lipsutteluksi. kyll se vaan niin on tehon ja massan on oltava oikeassa suhteessa toisiinsa jotta homma onnistuu eikä mene taistelemiseksi.
Eli ollaan aivan samaa mieltä. Sitä 6,5-7,5tn luokan kutosta voi myös painottaa jos tosiaan haluaa sen vetotöihin. Etukuormain+painoa siinä ja takapyöräpainot tekee jo kummia. Lietekärryjä vedetäänkin pehmeillä pelloilla luonnollisesti jo paripyörillä tai mammuttirenkailla, nekin tekee jotain.
Sen verran siitä väännöllä ajosta vielä etten toki oleta lietteen siirtoajoa tai auraamista ajettavan väännöllä, ainakaan koko aikaa, vaan että viritetyllä koneella ei kärsi juuri koskaan ollenkaan milloinkaan väännättää hetkeäkään, mitä nyt joskus voi olla pakko hetkellisesti tosiasiallisissa poikkeustilanteissa tai jos vahinko sattuu. Koskee tietenkin myös PTO käyttöä. Normikoneillakin joillakin on tapana ajaa väännöllä ja luistatella kytkintä erinäisissä tilanteissa, mutta viritys tarkoittaa että niin ei enää tule tarkoituksella tehdä. Ei vain ollenkaan. Muun muassa tätä tarkoitin edellytyksillä jos haluaa viritetyllä koneella oikeasti 'säästää'.
-
En tiedä itsekään tuon videon dynon nimeä, millä sitä kutsutaan, mutta siinä on raskas pyörivä rumpu, jota kiihdytetään traktorin ulosotolla ja kiihtyvyydestä lasketaan teho. Sillä ei siis voi jarruttaa konetta.
Vähän karkasi aiheen ulkopuolelle...
Inertiapenkki..
-
Täällä eräs ukko yrittää levittää kuivalantaa tm 120 nyykkärillä ja siinä Puolainen joku bergmanni vai mikä.Nyykkärihän on jo nokka korkeella jo pihassa ja aina pahenee kun pellolla taakka siirtyy kärryssä taakse niin pyörien pito loppuu helposti jos vähänkin on pehmosta ja aisa istuu pelossa.Traktorin geometrinen painopiste on täysin epäonnistunut tuohon hommaan. ???
-
Täällä eräs ukko yrittää levittää kuivalantaa tm 120 nyykkärillä ja siinä Puolainen joku bergmanni vai mikä.Nyykkärihän on jo nokka korkeella jo pihassa ja aina pahenee kun pellolla taakka siirtyy kärryssä taakse niin pyörien pito loppuu helposti jos vähänkin on pehmosta ja aisa istuu pelossa.Traktorin geometrinen painopiste on täysin epäonnistunut tuohon hommaan. ???
Nokka korkeella pihassa eli paljon painoa koukulla ja sit tyhjentyessään taas takapää nousee ylös.. Aivan normaalilta kuulostaa ison paskavaunun kanssa..
-
Eräällä nimeltä mainitsemattomalla kotimaisella traktorin valmistajalla havahduttiin tähän keveys-momentti-lisäpainotus -dilemmaan menneinä vuosikymmeninä, kun mega-sarjalaisia alkoi mennä ulkomaille kovaan veto(muokkaus)työhön. Voimaa olis ollu konehuoneessa, mutta kun paino loppui. Käyttäjät sitten latoivat painoa koneeseen riittävästi, mutta ongelmaksi muodostui voimansiirron kestävyys, mm. taka-akselin planeettapyörästöt. Hiukan eri vaatimukset ja vaadittavat ominaisuudet kuin turvehommassa. Tosin näillä 70 kuution turvevankkureillakin saatiin hammaspyöriin aika nopsaan kulumista, kun ajovoimanoton kautta saadaan valtavat kuormitukset traktorin voimansiirrolle. On suunnittelulle melkoinen haaste saada alunperin sataheppaiselle (400 nm) koneelle mitoitettuun vaihteiston kuoriin mahtumaan 200 heppaisen koneen vaihteisto/hammaspyörät.
-
Eräällä nimeltä mainitsemattomalla kotimaisella traktorin valmistajalla havahduttiin tähän keveys-momentti-lisäpainotus -dilemmaan menneinä vuosikymmeninä, kun mega-sarjalaisia alkoi mennä ulkomaille kovaan veto(muokkaus)työhön. Voimaa olis ollu konehuoneessa, mutta kun paino loppui. Käyttäjät sitten latoivat painoa koneeseen riittävästi, mutta ongelmaksi muodostui voimansiirron kestävyys, mm. taka-akselin planeettapyörästöt. Hiukan eri vaatimukset ja vaadittavat ominaisuudet kuin turvehommassa. Tosin näillä 70 kuution turvevankkureillakin saatiin hammaspyöriin aika nopsaan kulumista, kun ajovoimanoton kautta saadaan valtavat kuormitukset traktorin voimansiirrolle. On suunnittelulle melkoinen haaste saada alunperin sataheppaiselle (400 nm) koneelle mitoitettuun vaihteiston kuoriin mahtumaan 200 heppaisen koneen vaihteisto/hammaspyörät.
Ja niitäkin täppärit ruuvailee 350 hevosvoimaisiksi ja sitten yläasteelta päässy klupu rattihin.. :-X
-
Täällä eräs ukko yrittää levittää kuivalantaa tm 120 nyykkärillä ja siinä Puolainen joku bergmanni vai mikä.Nyykkärihän on jo nokka korkeella jo pihassa ja aina pahenee kun pellolla taakka siirtyy kärryssä taakse niin pyörien pito loppuu helposti jos vähänkin on pehmosta ja aisa istuu pelossa.Traktorin geometrinen painopiste on täysin epäonnistunut tuohon hommaan. ???
Painotettava taka-akseli soiva peli berkussa.
-
Täällä eräs ukko yrittää levittää kuivalantaa tm 120 nyykkärillä ja siinä Puolainen joku bergmanni vai mikä.Nyykkärihän on jo nokka korkeella jo pihassa ja aina pahenee kun pellolla taakka siirtyy kärryssä taakse niin pyörien pito loppuu helposti jos vähänkin on pehmosta ja aisa istuu pelossa.Traktorin geometrinen painopiste on täysin epäonnistunut tuohon hommaan. ???
10-15 cm siirtää koukkua TM:ssä eteen päin niin alkaa oleen meno haluja. Toisin sanoen vakiokoukku mäelle . Valtra tyylinen koukku tilalle/oma valmiste
-
Minusta tuo älytön virittely on kloppien hommaa,siis kloppien joilla vain aikuistuminen on pysähtynyt. ???
Alle 50 hv. viritys jotenkin pysyy kuoseissa,mutta jos aletaan kaksinkertaistaan ei homma ole aikamiehen tekosia. 8)
-
Minusta tuo älytön virittely on kloppien hommaa,siis kloppien joilla vain aikuistuminen on pysähtynyt. ???
Alle 50 hv. viritys jotenkin pysyy kuoseissa,mutta jos aletaan kaksinkertaistaan ei homma ole aikamiehen tekosia. 8)
Särkyvän moottorin kolina voittaa kirkuvan naisen ulinan ;D
-
Täällä eräs ukko yrittää levittää kuivalantaa tm 120 nyykkärillä ja siinä Puolainen joku bergmanni vai mikä.Nyykkärihän on jo nokka korkeella jo pihassa ja aina pahenee kun pellolla taakka siirtyy kärryssä taakse niin pyörien pito loppuu helposti jos vähänkin on pehmosta ja aisa istuu pelossa.Traktorin geometrinen painopiste on täysin epäonnistunut tuohon hommaan. ???
kyll nh on sitten ketterä liete- ja noukinvaunun edessä. 8)
-
Minusta tuo älytön virittely on kloppien hommaa,siis kloppien joilla vain aikuistuminen on pysähtynyt. ???
Alle 50 hv. viritys jotenkin pysyy kuoseissa,mutta jos aletaan kaksinkertaistaan ei homma ole aikamiehen tekosia. 8)
50 hepoa on aika eri 500hv koneessa tai 100 hepan koneessa ;)
-
Kasitonnin sarjasta oli puhe ja harvoin niissä 500 hevosta on vakiona ,NYT tarkkuutta toivion toivo kirjoituksiin ! ;D ;D
-
Kasitonnin sarjasta oli puhe ja harvoin niissä 500 hevosta on vakiona ,NYT tarkkuutta toivion toivo kirjoituksiin ! ;D ;D
Voi Anssi Kasitonni sun kanssas :o
-
Minusta tuo älytön virittely on kloppien hommaa,siis kloppien joilla vain aikuistuminen on pysähtynyt. ???
Alle 50 hv. viritys jotenkin pysyy kuoseissa,mutta jos aletaan kaksinkertaistaan ei homma ole aikamiehen tekosia. 8)
No kaipa se on jokaisen oma asia minkä verran virittelee... Mutta ohjelmoitsijan sanoin katso kukkaroon ennenkuin pyydät hurjia lisätehoja..
-
Kannattavinta on lähinnä oikaista ohjelmoinnilla se mitä tehtaalla on laitettu kone epävireeseen.
Toi teekkarikin ohjelmoinnin jälkeen alkoi käydä sillain vapautuneemman tuntuisesti ja vetää paalainta sillain tosi kevyen oloisesti nyt ja kulutus ei ainakaan noussut. Tehonlisäys ei ollu ihan 50 hevosta.
Ajoitukset on vakio-ohjelmissa yleensä ihan pielessä :(
-
Pahasti on harkinta pöheikössä, jos satoja hv lisätään.Raskas kaasujalka, tuppaa lisäämään jo vakiokoneissakin korjaamolla käyntejä. Tulee mieleen, että millaista on harkintakyky muissa asioissa?
-
Toisaalta, jos ostaa 50 tonnin kamppeen ja siihen tonnilla ohjelman ja tekee sillä samat työt kuin 200 tonnin kamppeella, niin kyllä se pari pakkaremonttia kärsii ;D
-
Eikä mene kuin muutama vuosi ja 200k€ koneesta on sulanut yli puolet pois 50k€ koneesta muutama tonni jos sitäkään.
-
http://www.nettikone.com/new-holland/8870/1383187 Onkos kellään tommosista kokemusta? Väri näyttäis ainakin hyvältä.. 8)
-
http://www.nettikone.com/new-holland/8870/1383187 Onkos kellään tommosista kokemusta? Väri näyttäis ainakin hyvältä.. 8)
Tuolla maailmalla juttelevat, että on sellainen perusvarma rauta. Hytti on aika kamala, mutta ihan käyttökelpoinen toki. Ameriikan poitsut sanoo, että nostolaitteen "puslat" on se huonoin osuus, eli nostolaite suorastaan kuluu, jos sitä käytetään maksimipainoilla.
Tuon kyseisen kyllä jättäisin ostamatta, jos koneteho tosiaan 400 luokkaa. Alkuperäinen ajatus kuitenkin ollut siellä 250 tuntumassa.
-
8870 malli 210 hp ja 990 Nm vakiona. Kisasi aikanaan Catin 6.6 litrasen (Challenger) kanssa kovimmasta momentista (kokoluokassaan) ja momentin noususta. Kisa tais päättyä Catin eduksi.
Tutkailin vanhaa profia (02/05) ja sielläkin varoiteltiin tuosta tasausakselin kulumasta nostolaitteen osalta. Ameriikan mallit olivat vielä pienemmällä nostovoimalla kuin Euroopan mallit. Erityisesti kai tämä tasausakseli joutuu koville suurteen kääntöaurojen kanssa, kun aura käännetään. Muistelen, että niitä katkeilikin, ainakin englantilaisilla.
Jarruja pidettiin 70-sarjan yhtenä harvoista heikoista kohdista. Alkupään malleissa ja pienimmässä mallissa erityisesti. Jos kärryn jarrut huonossa hapessa, ei kyseistä traktoria suositeltu raskaaseen kuljetushommaan. No tuon nyt pitäisi sanoa järkikin, ettei mitkään traktorin jarrut kestä, jos kärryn jarrut ei pelaa, ellei nyt sitten ole kottikärryn kokoluokasta kyse.
Muuten varsin varmaksi, tosin vanhanaikaiseksi mainittiin. Ei olis ollut (silloinkaan vuonna 2005) hinnan kiroissa nuo vehkeet, kun sellaista 22000-29000 £ maksoivat 3000-4000 h ajetut -97-02 vuoden mallit.
Harmi, kun ei ollut silloin (eikä tosin nytkään) rahaa hakea tollaista konetta. Noissa koneissa on sitä jotakin. Vähän niin kuin oli 8700 Fordissa, joka ei tosin enää omalla tontilla vaikuta.
-
rovaniemen valtralla ollu tuollanen jo pitkään myynnissä. sitä vähän kyselinkin ja on kyllä tosi halpa. lähtöhinta vain 16900e sis.alv pienempi malli tosin, nostolaite ei toimi koska koko hydraulilohko korvattu jollain ek lohkolla.
2 pienemmässä boschin pienempi a rivipumppu 9.5mm elementillä. näissä kahdessa iso p rivipumppu 12mm elementillä, sama pumppu kuin 8950:ssa valtrassa, siksi noissa on usein 350-400hv.
minua varoitettiin vaihteistosta, on kuulemma todella kallis korjata. on aika varmaa että noin vanhaa pitää joskus korjata myös laatikosta, siksi unohdin kyseisen traktorimallin.
-
Samaisen profin jutun mukaan 230£ per pakka (oliskohan yhdeksän pakkaa), vaihteiston irrotus ja takaisinlaitto n. 1500 £. En tiedä paljonko on inflaatio lisänny brittien työkustannusta kymmenessä vuodessa. Toki voihan sieltä hajota/kulua muutakin. Suomessa korjaus tietysti maksaa aika lailla enempi, koska niin vähän näitä on tuotu, että ei ole rutiinia noitten remppoihin ja osat tietty hinnoiteltu korkeiksi.
Ei kyllä ollut paha kilohinta tolla Rovaniemen koneella.
Tuli vielä mieleen, että 8670 mallissa 540/1000 voimanotto, isommissa vain tonni.
-
Samaisen profin jutun mukaan 230£ per pakka (oliskohan yhdeksän pakkaa), vaihteiston irrotus ja takaisinlaitto n. 1500 £. En tiedä paljonko on inflaatio lisänny brittien työkustannusta kymmenessä vuodessa. Toki voihan sieltä hajota/kulua muutakin. Suomessa korjaus tietysti maksaa aika lailla enempi, koska niin vähän näitä on tuotu, että ei ole rutiinia noitten remppoihin ja osat tietty hinnoiteltu korkeiksi.
Ei kyllä ollut paha kilohinta tolla Rovaniemen koneella.
Tuli vielä mieleen, että 8670 mallissa 540/1000 voimanotto, isommissa vain tonni.
***mulla on arkistossa se sama profi ja jutun luin silloin kun konetta kyselin, profin käytettyjen jutuista saa usein aika ruusuisen kuvan jutun kohteena olevasta kone mallista. hyviä juttuja silti.
amerikasta ne funkin osat saa halvimmalla, joku suomalainen urakoitsijakin niitä jobbasi. hänellä oli joskus nettikoneessa g190 ja 8970 etukuormaimella varustettuna myynnissä
-
rovaniemen valtralla ollu tuollanen jo pitkään myynnissä. sitä vähän kyselinkin ja on kyllä tosi halpa. lähtöhinta vain 16900e sis.alv pienempi malli tosin, nostolaite ei toimi koska koko hydraulilohko korvattu jollain ek lohkolla.
2 pienemmässä boschin pienempi a rivipumppu 9.5mm elementillä. näissä kahdessa iso p rivipumppu 12mm elementillä, sama pumppu kuin 8950:ssa valtrassa, siksi noissa on usein 350-400hv.
minua varoitettiin vaihteistosta, on kuulemma todella kallis korjata. on aika varmaa että noin vanhaa pitää joskus korjata myös laatikosta, siksi unohdin kyseisen traktorimallin.
Pakan kitkapinnat halpoja uusia rattaisiin nähden harvemmin pakan maljoissa ongelmia pakkakoneissa vaikka mikä merkki
Rattaat maksaa aina oli sitten niittokoneen teräpalkki tai minkä koneen vaihteisto tahansa.
Lankomiehen naistensarjan valtraan tehtiin juuri remonttia 2500h mittarissa perus 36+36 keppilaatikko.
Oli valusta jotain irronnut mikä meni rattaidenväliin mikä halkaisi vaihteistonkuoret.
Traktori vietiin pajalle ajamalla öljyvuodonvuoksi mutta olikin vähän muuta kuin putki tai letkurikko.
Kovaa hommaa tuo apevaunun täyttö ja kolmisiipisten paluuaurojen veto. Edeltävästä 6550ht 7000h ja 7000,- euroa vaihteistoon kun nopeusmittari alkoi seilata ja ajamalla meni sekin pajalle. Huollatettu merkkihuollossa kuitenkin säännöllisesti.
Ettei se aina tunteja katso tai laatikko tyyppiä noi remontit.
-
rovaniemen valtralla ollu tuollanen jo pitkään myynnissä. sitä vähän kyselinkin ja on kyllä tosi halpa. lähtöhinta vain 16900e sis.alv pienempi malli tosin, nostolaite ei toimi koska koko hydraulilohko korvattu jollain ek lohkolla.
2 pienemmässä boschin pienempi a rivipumppu 9.5mm elementillä. näissä kahdessa iso p rivipumppu 12mm elementillä, sama pumppu kuin 8950:ssa valtrassa, siksi noissa on usein 350-400hv.
minua varoitettiin vaihteistosta, on kuulemma todella kallis korjata. on aika varmaa että noin vanhaa pitää joskus korjata myös laatikosta, siksi unohdin kyseisen traktorimallin.
Pakan kitkapinnat halpoja uusia rattaisiin nähden harvemmin pakan maljoissa ongelmia pakkakoneissa vaikka mikä merkki
Rattaat maksaa aina oli sitten niittokoneen teräpalkki tai minkä koneen vaihteisto tahansa.
Lankomiehen naistensarjan valtraan tehtiin juuri remonttia 2500h mittarissa perus 36+36 keppilaatikko.
Oli valusta jotain irronnut mikä meni rattaidenväliin mikä halkaisi vaihteistonkuoret.
Traktori vietiin pajalle ajamalla öljyvuodonvuoksi mutta olikin vähän muuta kuin putki tai letkurikko.
Kovaa hommaa tuo apevaunun täyttö ja kolmisiipisten paluuaurojen veto. Edeltävästä 6550ht 7000h ja 7000,- euroa vaihteistoon kun nopeusmittari alkoi seilata ja ajamalla meni sekin pajalle. Huollatettu merkkihuollossa kuitenkin säännöllisesti.
Ettei se aina tunteja katso tai laatikko tyyppiä noi remontit.
ei katsokkaan. Pikkusen eri hintaluokassa oli funk, tommoseen valtran 7000e remppaan verrattuna.... esim fendt vario alta 10000e ja valtra kokonainen perusvaihteisto 7400e. Molemmat sis.alv.
-
Tuosta sais, mutta pientä fiksausta vaatii
https://www.avk.fi/Shop/Vehicle/Vehicle/231125/valtra-s260-4-4x4